Loppuraportti Skenaariot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Skenaariot"

Transkriptio

1 Divan-ohjelman loppuraportti ja huonekalualan skenaariot Loppuraportti Skenaariot

2 Divan Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 17/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kannen kuva: Oddball Graphics Oy Ulkoasu: DTPage Oy

4 Esipuhe Huonekalualaa palveleva Tekesin nelivuotinen teknologiaohjelma, Divan käynnistettiin vuonna Sen tavoitteena oli teknologian keinoin luoda uutta kilpailukykyä suomalaiselle huonekaluteollisuudelle. Divan-teknologiaohjelman lähtökohtana on ollut herättää teollisen ja teknologisen uudistumisen kipinä huonekalualalle Suomessa. Divan-teknologiaohjelman perusteeksi otettiin asiakassuunnasta ohjautuva t&k-toiminta osaksi liiketoimintaa. Asiakkaan tarpeiden ja toimintaympäristön tuntemus markkina- ja markkinointitutkimuksen avulla koettiin tärkeäksi osaksi t&k-hankkeita. Divan-teknologiaohjelma linjattiin ja toteutettiin suuntaamalla kehittäminen loogisesti eteneviin vaiheisiin: markkina/markkinointilähtöisyys ja kärkiyritysten käyttö vetureina hankkeiden sisällön laadun nostaminen ja t&k-perusosaamisen nostaminen rahoituspohjan laajentaminen tutkimuksen ja tutkimuksellisuuden lisääminen. Jokaisessa vaiheessa ohjelmassa on käsitelty ja rahoitettu erilaisia hankkeita. Ohjelman em. vaiheet ovat luoneet koko ajan paranevan ja laajenevan perustan tuleville kansainvälistyville toimintaedellytyksille. Saavuttaakseen merkittävän harppauksellisen muutoksen organisaatio/yritys/toimiala tarvitsee vahvan vision. Moderni tapa tehdä strategiaprosessi, jossa visio hahmotetaan, on hyödyntää markkinoiden ja teknologioiden ennakointia, foresightia. Hyvä työkalu ennakointiin on skenaariotyöskentely. Divan-teknologiaohjelman työn tuloksia ja kokemuksia hyväksikäyttäen johtoryhmä vahvistettuna muutamilla muillakin alan yritysjohtajilla, rakensi skenaariomallilla suuntaa-antavat skenaariot ja kehityspolut (roadmap) huonekalualalle. 3

5 Skenaarioraportti on hyvä yhteenveto tästä ennakointityöstä. Toivon sen antavan mahdollisimman monelle yritykselle lähtökohdan tehdä tavoitteellista liiketoimintaa sekä sitä uudistavaa ja mahdollistavaa T&K-toimintaa. Skenaariotyöskentelyn toimintamallin soisi mielellään leviävän huonekalualalle laajemminkin. Parhaimmillaan se toimii tutkimuslaitos- ja yritysyhteistyössä jatkuvana ja syvänä prosessina. Ari Ahonen Teknologiajohtaja Tekes 4

6 Sisällysluettelo Loppuraportti Esipuhe 3 1 Ohjelman käynnistäminen Valmistelutyön tulokset Divanin rahoituksen volyymit ja ohjelmakausi 7 2 Ohjelman toteutus Tavoitteet Visio Missio Painopisteet Strategia Ohjelman resurssit Johtoryhmätyöskentely 11 3 Tiedon ja kokemusten vaihto Tiedotus KV-kontaktit 12 4 Ohjelman ulkopuoliset linkitykset Rahoittajat Tutkimus Alan järjestöt Muut teknologiaohjelmat 16 5 Tulokset 17 I II Kansainvälisen asiakkaan syvempi ymmärtäminen hankkeiden perustana 17 Uusien teknologioiden ja materiaalien kehittäminen ja hyödyntäminen 18 III Tunnettuuden lisääminen viestintää kehittämällä 19 6 Yhteenveto tuloksista 20 Skenaarioraportti 5

7 1 Ohjelman käynnistäminen Vuonna 1997 aloitettiin Tekesissä keskustelu huonekaluteollisuuden soveltuvuudesta teknologiaohjelman kohdetoimialaksi. Toimialalle oli harkittu ohjelmaa jo aiemminkin, mutta silloin teollisuus ei ollut kuitenkaan osoittanut riittävää kiinnostusta teknologista kehittämisohjelmaa kohtaan suhdanteet huonekalualalla olivat kuitenkin muuttuneet. Kansainvälinen kilpailu oli ajanut yritykset yhä ahtaammalle myös kotimarkkinalla. Asemien säilyttäminen edellytti yrityksiltä uusia toimenpiteitä. Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman valmistelutyön Valmistelutyön tulokset Valmistelutyö osoitti, että alan yrityksistä suuri osa ei todennäköisesti pysty ainakaan verkottumatta nousemaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi toimijaksi. Suomessa arvioitiin kuitenkin olevan n. 300 ns. kärkiyritystä, joiden kautta ala voi selkeästi kehittyä. Näillä yrityksillä on mahdollisuus vetää myös resursseiltaan heikompia yrityksiä mukaan kehittymiseen ja menestymiseen. Huonekalualan yritysten suurimpana ongelmana ei ole teknologinen kehittymättömyys. Kriittisin alue on liiketoimintaprosessin kokonaishallinta sekä asiakkaan tarpeen ja toimintaympäristön riittävä tunteminen kehittämisen pohjana. Valmistelussa suositeltiin, että Tekes käynnistää teknologia- ja kehittämisohjelman huonekaluteollisuudelle. Ehdotettiin myös, että ohjelmassa Tekes huomioisi tavanomaista teknologiaohjelmaa laajemman kehitysprosessin mm. hyväksymällä markkina ja kuluttajatutkimuksen, konseptin suunnittelun sekä kansainvälisen toimintamallin kehittämisen rahoituksensa piiriin. 6

8 1.2 Divanin rahoituksen volyymit ja ohjelmakausi Tekes käynnisti Divan-ohjelman valmistelun mukaisesti vuonna Rahoitusvolyymiksi suunniteltiin n. 17 miljoonaa euroa (100 milj. mk), josta Tekesin osuus n %. Tekesin rahoitus pyrittiin jakamaan mahdollisuuksien mukaan tasaisesti kullekin ohjelmavuodelle. Ohjelmakausi

9 2 Ohjelman toteutus 2.1 Tavoitteet Divan-ohjelman kivijalkana oli, että kaikki teknologinen kehittäminen ohjelman sisällä perustuu markkinoiden kysyntään, asiakkaiden tarpeen ymmärtämiseen sekä kansainvälisen asiakkaan toimintaympäristön tunnistamiseen. Rahoitetuissa hankkeissa kansainvälisen asiakkaan läsnäolo eli asiakkaasta lähtevä kehitysprosessi oli kehittämisen lähtökohta. Tavoitteena kehittää kilpailukykyä nostavia prosesseja, jotka jo lyhyellä aikavälillä aikaansaavat kaupallista tulosta. 2.2 Visio Uusien ylivoimatekijöiden kehittämisellä tulokselliseen liiketoimintaan 2.3 Missio Suomalaisen huonekaluteollisuuden kilpailukyvyn nostaminen merkittävien huonekalumaiden tasolle Suomalaisten yritysten kansainvälisen liikevaihdon voimakas kasvattaminen Kansainvälisesti merkittävien menestystarinoiden kehittäminen Uusien innovatiivisten yritysten ja toimintamallien syntyminen Sijoittajien mielenkiinnon herättäminen 2.4 Painopisteet Ohjelman hankkeiden edellytettiin sisältävän seuraavia painotuksia: Kansainvälisen asiakkaan syvempää ymmärtämistä teknologiahankkeiden perustana Uusien teknologioiden ja materiaalien kehittämistä ja hyödyntämistä Tunnettuuden lisäämistä viestintää kehittämällä ja muun muassa tietotekniikkaa innovatiivisesti hyödyntämällä 8

10 Ohjelman kehitysprojektien tuli asettua esitetyille painopistealueille, mutta niiden sisällölle annettiin selkeä vapaus. Projektien odotettiin aikaansaavan yritysten toimintaan huomattavaa uutta liiketoimintapohjaa. Niiden toivottiin myöskin edistävän alaa laajemminkin esimerkiksi verkottamalla yrityksiä, muotoilijoita ja t&k tahoja. Tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivoiminen alan palvelemiseen ja yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen kuuluivat ohjelman keskeisiin tavoitteisiin. 2.5 Strategia Divan-ohjelman prosessi oli seuraava: DIVAN-PROSESSI JATKOTOIMENPITEET Alan klusteroituminen Kehitystoiminnan jatkajat Divan-työryhmän skenaariot ja jatkokehitys Tekesin teknologiaohjelmat Tutkimuksen ja yritysten yhteistyön aktivointi Tutkimusinstituutti / jatkuvan tutkimuksen kotipesä Hankkeiden tason nosto Kärkiyritystoiminta Management-koulutus Hankkeiden aktivointi Rahoitusyhteistyö Ohjelman ylösajo ja markkinointi Koska ohjelma oli laatuaan ensimmäinen huonekalualalla, eivätkä yritykset erityisen hyvin tunteneet Tekesin palveluja tai teknologiaohjelman tavoitteita, päätettiin ohjelman käynnistysvaiheessa panostaa paljon voimavaroja tiedottamiseen. Kehityshankkeiden aktivoimisen katsottiin ole- 9

11 van ohjelman alkuvaiheessa kiireellisempi tehtävä, kuin laajamittaisen tutkimuksen synnyttäminen. Strategiaan vaikutti olettamus, että alan t&k-kulttuuri on varsin nuorta ja yritysten halukkuus tutkimuskentän hyödyntämiseen ei vielä ohjelman käynnistämisen aikoihin uskottu olevan kovin merkittävää. Tutkimustoiminnan aktivoiminen käynnistyi laajamittaisesti ohjelman puolessa välissä. Ohjelma keskittyi erityisesti niin sanottujen kärkiyritysten aktivoimiseen, (kärkiyritys = osaajayritys, ei välttämättä suuri yritys) tavoitteena hankkeet, joissa suurempi joukko verkostuneita yrityksiä voisi yhdessä kehittää tuotteita ja toimintaa. 2.6 Ohjelman resurssit Ohjelman ohjelmapäälliköksi valittiin valmistelijana toiminut Leila-Mari Ryynänen, Wellbond Oy. Tekesin vastuuhenkilö vaihtui ohjelman aikana neljä kertaa. Ohjelman loppukauden Tekes-vastuun otti teknologia-asiantuntija Antti Ahonen Seinäjoen Tekesin yksiköstä. Tekesin puolella ohjelman strategista linjausta seurasivat ja ohjasivat koko ohjelmakauden teknologiajohtaja Ari Ahonen ja hänen USA komennuksensa aikana v.t. teknologiajohtaja Ilmari Absetz. Divanin johtoryhmään kutsuttiin: Eeva Artimo, projektijohtaja Vesa Karihtala, toimitusjohtaja Markku Lehtonen, ohjelmapäällikkö Pekka Martela, tuotekehitysjohtaja Risto Piiroinen, toimitusjohtaja Juhani Salovaara, professori Jukka Sipilä, toimitusjohtaja Finpro ry Incap Furniture Oy Tukista tuplasti -teknologiaohjelma Martela Oy Arvo Piiroinen Oy Taideteollinen korkeakoulu Lundia Oy 10

12 2.7 Johtoryhmätyöskentely Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on johtoryhmällä ollut poikkeuksellisen vahva ote. Johtoryhmä on kokoontunut noin kahden kuukauden välein. Puheenjohtajina ovat toimineet johtoryhmän yritysedustajat. Ohjelman päättyessä johtoryhmän skenaariotyöskentelyyn kutsuttiin vahvistukseksi sekä Sitran liiketoimintajohtaja Mauri Heikintalo, Asko Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laine ja Senkki Oy:n tuotantojohtaja Pasi Mäenpää. Tämä työryhmä työsti alan nykytilanteesta ja tulevaisuuden skenaarioista raportin sekä laati näkemyksensä alan kehittämisen suuntaviivoista jatkossa. 11

13 3 Tiedon- ja kokemusten vaihto 3.1 Tiedotus (Seminaarit, workshopit, kotisivut) Divan-ohjelmasta julkaistiin esite sen käynnistyttyä. Ohjelman puolessa välissä esite uudistettiin, jolloin siinä julkistettiin myös rahoitusta saaneita esimerkkihankkeita. Divan-tiedotusta hoidettiin ympäri Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa sekä hyvin tiheästi lehdistössä (yhteensä 56 lehtiartikkelia). Divanin kotisivuilla on ollut yli 2000 kävijää/kuukausi. Divanista järjestettiin alkuseminaari 1999 Tampereella, teknologiaseminaari 1999 Seinäjoella, muotopuristamiseen ja kansainvälisyyteen liittyvä seminaari Lahdessa 2000, teknologiaohjelman vuosiseminaari 2001 Helsingissä sekä päätösseminaari 2003 Espoossa. Habitare-messuilla Divan esiintyi omalla osastollaan vuosina 1999 ja Tiedotusyhteistyötä ovat lisäksi tehneet Finpro, Puusuomi, Design Forum sekä alan järjestöt, liitot ja kehittäjäorganisaatiot. Ohjelmien välistä tiedotusta ja hankeyhteistyötä tehtiin tiiviimmin Tukista tuplasti-, Vera-, Terve talo- ja UTT-ohjelmien sekä myöhemmässä vaiheessa tulleiden Muoto- ja Elo-ohjelmien kanssa. 3.2 Kv-kontaktit Ohjelman aikana luotiin kontaktit sekä Ruotsin Nutek- ja Tanskan DTIorganisaatioihin, sekä pohjoismaisiin rahoitusorganisaatioihin. Samoin Norjan TBL, Möbel og innredning -organisaation johdon kanssa käytiin keskusteluja ja vaihdettiin tietoja, jotka julkaistiin kotisivuilla. Ison-Britannian huonekaluteknologiajärjestön FIFA kanssa vaihdettiin tietoja sekä seminaaritiedottamista. 12

14 Englantilaisen Courts-ketjun, samoin kuin hollantilaisen Fetim BV:n kanssa ohjelman vetäjät tekivät yhteistyötä kartoittaen ja verkottaen uusia suomalaisia toimittajakandidaatteja. Kansainvälistä lehdistöä on tiedotettu Habitareen ja Finpron tapahtumiin liittyvissä yhteyksissä. Samoin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin järjestämissä toimittaja- ja ostajavierailuissa on Divanista pidetty esitelmiä. Finpro on tiedottanut ohjelmasta järjestämissään kansainvälisissä alan tapahtumissa Ohjelman tueksi toteutettiin Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella Interrex-julkaisu, joka kuvasi menestyviä huonekalu- ja sisustusalan malleja Saksassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Itävallassa. Kotisivuilla ylläpidettiin jatkuvaa tietopankkia kansainvälisistä markkinoista. Italialaisen CSIL-markkinatutkimuslaitoksen jäsenyyden kautta tuotettiin Divanin asiakkaille Euroopan jakeluteiden muutoksista ajankohtaista tietoa. 13

15 4 Ohjelman ulkopuoliset linkitykset 4.1 Rahoittajat Ohjelmassa haettiin aktiivisesti rahoitusyhteistyötä Sitran, KTM:n ja TEkeskusten kanssa. Sitra päätti suunnata Taitek-ohjelman Divanin käynnistyttyä myös huonekalualalle. KTM/ESR rahoitti Divanin tavoitteita tukevan kansainvälisen asiakkaan toimintaympäristöä kuvaavan ja uusia bisnesmahdollisuuksia kartoittavan Interrex-julkaisun vuonna 2000 ja TE-keskusten globaalityökalua pyrittiin saamaan huonekalualan tietoisuuteen ja globaalikonsulteista kolme panosti huonekalualan konsultointiin. Osa Divanin ohjelmassa rahoitetuista yrityksistä sai markkinointivaiheeseen TE-keskusten kehittämis- ja kansainvälistymistukea. Joissakin tapauksissa rahoitusmalli luotiin eri rahoittajien yhteistyöllä; tästä pääasialliset esimerkit Lahden TE-keskuksesta. 4.2 Tutkimus Divan-ohjelman aikana koottiin tutkijoista nk. tutkijayhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä pohti tapoja teollisuuden ja tutkimuksen konkreettiseksi lähentämiseksi. Tutkijoita rohkaistiin myös kehittämään ohjelmaa tukevia tutkimushankkeita. Tutkijakokous ehdotti, että Divan-ohjelman aikana selvitetään suomalaisen teollisuuden ja kaupan tutkimustarpeet. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja tulokset julkaistiin alan lehdistössä. Tutkimus toimitettiin myös alan järjestöjen käyttöön. Vaasan yliopisto hyödynsi haastattelujen tuloksia omassa toiminnassaan ja Vaasasta valmistuneen Katri Palosaaren pro gradu tutkielma Haasteiden hallinta 2003 pohjautui tähän tutkimukseen. 14

16 Tutkimustuloksia hyödynnetään lisäksi parhaillaan työn alla olevassa väitöskirjassa. Tutkijakokouksia järjestettiin ohjelman aikana neljä. Konkreettisin seuraus tutkimusyhteistyöstä oli Indoor Groupin kärkiyrityksenä käynnistämä alan logistiikkaa koskevan tutkimus/yritysyhteistyöprojekti. Divan-ohjelma kokosi yhteen suomalaiset muotopuristeiden tuottajat. Kokous käynnisti alan yhteisen muotopuristusteollisuuden tilannetta selvittävän tutkimuksen, Tutkimusta seurasi yhteistyöprojekti, jonka tuloksena yritykset perustivat yhteisen tuotanto- ja markkinointiyrityksen. Divanissa koottiin lisäksi tieto Suomen tutkimus- ja korkeakoulutahojen tutkimustarjonnasta sekä huonekalualaa hyödyntävästä erikoisosaamisesta. Kansainvälisen tutkimuksen lähentämiseksi ohjelman aikana luotiin kontaktit Harvardin yliopistoon ja Massachusetts Technology Institutin tutkijoihin. Näiden tutkimustuloksia julkaistiin Divan-kotisivuilla. Divanin ohjelmapäälliköt tukivat MIT:ssa Bostonissa arkkitehti Jarmo Suomisen valmistelemaa hanketta elinympäristön kehittämisen alueella toimivan tutkimusinstituutin perustamisesta Suomeen. Ajatuksena oli, että kyseinen tutkimusinstituutti palvelee yhteistyössä suomalaisten tutkimuslaitosten ja MIT:n kanssa laajaa yrityskenttää, joiden bisnesalueeseen tutkimus lähiympäristön (työ, koti ja liikenne) kehittymisestä tuo lisäarvoa. Huonekalu- ja sisustusalan yritykset olisivat luonnollisesti tällaisen instituutin potentiaalisia asiakkaita. Instituuttihanke on edennyt, mutta se ei ehtinyt realisoitua Divanin aikana. 15

17 4.3 Alan järjestöt Huonekalualaa palvelee useita järjestöjä. Puusepänteollisuuden liitto, Puuteollisuusyrittäjien liitto, Suomalainen huonekalu r.y., Suomen huonekalukaupan liitto r.y. Divan on pyrkinyt pitämään hyvän ja tiiviin keskusteluyhteyden kunkin järjestön kanssa ja Divanin jälkeisen kehitystoiminnan koordinoimisesta on keskusteltu johtoryhmän ja järjestöjen välisissä kokouksissa. Järjestöjen yhteistyö on ollut vähäistä, mutta on viime aikoina tiivistynyt ja konkreettisista yhteistyömalleista on alettu vilkkaasti keskustella. Etelä-Pohjanmaa ja Lahti ovat alueina lähentyneet ja PHKK:n sekä Lahden alueen kehittämiskeskusten välisenä yhteistyönä on syntynyt alaa kehittäviä tutkimus- ja kehitysprojekteja. 4.4 Muut teknologiaohjelmat Huonekalualan hankkeita on Divanin aikana rahoitettu kymmenestä eri ohjelmasta. Divanissa periaatteena on ollut, että alan hyviä hankkeita on pyritty ohjaamaan kunkin sisällön mukaisesti niille parhaiten soveltuviin teknologiaohjelmiin, vaikka aktivointi olisi tapahtunutkin Divanin puitteissa. 16

18 5 Tulokset Divan-ohjelmaan hyväksyttiin 74 hanketta. Seitsemän hyväksytyn hankkeen osalta rahoituspäätös peruttiin, koska yritykset eivät käynnistäneet suunnittelemaansa projektia. Kaikenkaikkiaan Divanista rahoitettiin näin 67 hanketta. Näistä 19 tutkimushanketta ja 48 yrityshanketta. Hankkeiden lopulliset investoinnit nousivat ohjelmassa 12,3 miljoonaan euroon, josta Tekesin rahoitusosuus oli n. 5,8 miljoonaa. Yrityshankkeista 39 pk-teollisuuden ja 9 suuriksi luokiteltavien yritysten hankkeita. Alueellinen jakauma oli seuraava: Yrityshankkeet tukipäätökset eurot/prosenttiosuudet 23,0 % 0,2 % 5,0 % 0,7 % 13,2 % 11,0 % 10,3 % 1,7 % 0,6 % 2,3 % 3,0 % 29,0 % Etelä-Pohjanmaa 10,3 % Etelä-Savo 3,0% Häme 29,0 % Kaakkois-Suomi 1,7 % Kainuu 0,6 % Pirkanmaa 2,3 % Pohjanmaa 11,0 % Pohjois-Pohjanmaa 0,7% Pohjois-Savo 5,0 % Satakunta 0,2 % Uusimaa 23,0 % Varsinais-Suomi 13,2 % I Kansainvälisen asiakkaan syvempi ymmärtäminen hankkeiden perustana Painopistealueen tavoitteena oli kehittää teknologian keinoin kilpailukykyisiä tuotteita ja toimintamalleja asiakassuunnasta ohjautuviin prosesseihin. Tälle alueelle sijoittui hankkeista ja rahoituksesta noin puolet. SBA:n perustaksi rahoitettiin mm. kansainvälisiä toimintamalleja ja uusia konsepteja tarkasteleva tutkimus, tutkimuksen tuloksia sittemmin hyödynnettiin hankkeisiin, joissa kehitettiin uusia oppimisympäristöjä. 17

19 Samoin rahoitettiin tutkimusta yritysverkostojen kehittämisestä kansainvälisen volyymikaupan mahdollistamiseksi ja tutkittiin tulevaisuuden keittiöratkaisuja. Yrityshankkeissa malleja haettiin verkottuneelle yhteistoiminnalle, muotopuristamisen alan avain/tukiteknologioiden määrittämiselle ja yritysten yhteisen prosessin kehittämiselle. Yritysten hankkeista suurin osa kohdistui kansainväliselle asiakaskunnalle suunnattujen uusien tuotteiden, konseptien ja palveluprosessien kehittämiseen. Tulokset Muotopuristamisen alan yhteistoiminta johti muutaman yrityksen yhteisen toimintamallin ja teknologiaprosessin kehittämiseen ja sateenvarjoyrityksen perustamiseen. Perustetun yrityksen toiminta ei kuitenkaan käynnistynyt alunpitäen suunnitellulla tavalla. Verkostojen kehittäminen tulokselliseksi toimintamalliksi on joissakin hankkeissa epäonnistunut, ilmeisesti siitä syystä, ettei niissä olla saavutettu asiakasohjautuvaa toimintamallia tai bisnesvastuunottavaa veturiyritystä ei ole hankkeeseen sittenkään löytynyt. Muilta osin painopistealueen hankkeet ovat edenneet kohtalaisen hyvin. Erityisen menestyksekkäitä ovat tuloksiltaan olleet hankkeet, joissa kohdeasiakas on joko osallistunut hankkeen toteuttamiseen kärkiyrityksenä tai yritys/yritysryhmä on tuottanut uuden konseptin tarkasti fokusoidulle asiakaskunnalle. Oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus on tuottanut yritystasolla uusia konsepteja, myös Sitra on panostanut tämän alueen edistämiseen. II Uusien teknologioiden ja materiaalien kehittäminen ja hyödyntäminen Tutkimushankkeita on tällä alueella rahoitettu 14 kpl. Tutkimus on kohdistunut tietotekniikan sovellusten aiheuttamiin muutoksiin sisustamisessa, robotiikan tutkimiseen ja kehittämiseen, uusien materiaalien, kuten kierrätysmuovin soveltuvuustutkimukseen sekä cad/cam-ohjattujen huonekalukomponenttien käsittelyyn. 18

20 Yrityshankkeista voidaan mainita menestyksekäs kierrätystoiminnan kehittämishanke huonekalukaupalle ja teollisuudelle, muovattavien puukuituteknologioiden tutkimus/tuotekehityshanke, uusien materiaalien yhdistäminen sekä oppimisympäristön uudet ratkaisut, joissa kalusteet ja elektroniikka integroituvat. Tulokset Rahoitettujen hankkeiden kautta suomalaisen huonekalualan teknologista kilpailukykyä on kohennettu lähinnä puukuituteknologian uusien innovaatioiden kautta sekä uusien materiaaliyhdistelmien kehittämisellä. Tuotantoteknologian osalta merkittävimpiä edistysaskeleita on tapahtunut robotiikan kehittämisessä. III Tunnettuuden lisääminen viestintää kehittämällä Kolmannelle painopistealueelle tuli erittäin vähän kiinnostavia hankehakemuksia. Osittain hankkeet eivät soveltuneet Tekes-rahoitukseen, koska niiden sisältö oli joko olemassaolevan teknologian käyttöönottoa tai jo kehitettyjen mallien hyödyntämistä. Divan rahoitti tähän alueeseen kohdistuvan tutkimushankkeen, jossa VTT ja suuri joukko sisustusalan yrityksiä yhdessä kehittivät sisustusalan yhteisen tuotetiedon kuvauksen. Yrityshankkeita rahoitettiin vain kaksi. Tulokset Painopistealueen tulokset jäivät laihoiksi. Tutkimushanke ei toistaiseksi ole johtanut kaupallisiin sovelluksiin tai yritysten jatkoyhteistyöhön. Yrityshankkeista toinen on kuitenkin Interiore-tutkimukseen liittyvän ensivaiheen projektin spin-off, ja tämän langattoman tiedonkeräysteknologian menestyminen kaupallisesti näyttää lupaavalta. 19

21 6 Yhteenveto tuloksista Kaikenkaikkiaan voi todeta, että parhaiten Divan-hankkeissa on onnistuttu uusien toimintamallien ja fokusoitujen asiakasohjautuvien konseptien luomisessa. Huonekalualan yritysten verkottuminen on käynnistynyt vilkkaasti. Tähän on vaikuttanut koveneva kilpailu, joka on ohjannut yrityksiä yhä tarkemmin fokusoimaan ydintoimintansa ja jakamaan tuotantoa erikoistuneille alihankkijoille.. Merkittävä parannus on ohjelman aikana tapahtunut tutkimuskentän ja yritysten yhteistyössä. Yritykset ovat alkaneet ohjaamaan tutkimusta, ja pienetkin yritykset ovat lähteneet tehtyjen tutkimustulosten hyödyntämiseen Rahoittajayhteistyössä Sitran päätös huomioida huonekalu- ja sisustusala, sekä puualan yhteistoimintaverkot sijoittamisen kohteena on ollut erinomainen Divanin viestejä vahvistava tekijä. Sijoittajien kiinnostuksen voi todeta yleensäkin kasvaneen alan yrityksiä kohtaan. Kansainvälisiä sijoittajiakin on alalle tullut muutamia ja tämän kehityksen uskotaan kasvavan. Rahoitetuissa hankkeissa yritysten omat arviot liikevaihdon ja viennin kasvuodotuksista olivat miljardin euron luokkaa, työpaikkojen lisäykseksi arvioitiin Luvut ovat luonnollisesti ylioptimistia. On kuitenkin selvää, että rahoitetuissa hankkeissa on sellaisia, joiden tuloksena Suomeen syntyy hyvin merkittävää uutta liikevaihtoa. Divan-ohjelmassa ei panostettu alueelliseen kehittämiseen. Hankkeet toivotettiin tervetulleeksi mistä päin Suomea tahansa. Tämä ehkä osaltaan on vaikuttanut siihen, että ohjelman tuloksissa on vaikea nähdä alueellisia kehitysaskeleita. Ohjelman aikana on syntynyt yhteistyöfoorumi Etelä-Pohjanmaan ja Lahden alueen välille, joka ei kuitenkaan ole Divan-ohjelman synnyttämä, vaan asian ovat käynnistäneet paikalliset kehittäjätahot. 20

22 Tämä yhteistyötaho on kuitenkin ollut merkittävä sananviejä Divanin ja yritysten välillä, ja tavoitteet alan kehittämisen osalta ovat olleet yhteneväisiä. Divan-ohjelmassa ei merkittävästi onnistuttu synnyttämään eri toimialojen yli menevää yhteistyötä tai verkottamaan kansainvälisiä asiakkaita suomalaisten hankkeiden kehittäjäosapuoliksi. Ohjelmassa tuotiin kyllä erityisen runsaasti tietoa kansainvälisistä markkinoista sekä parhaista käytännöistä maailmalla. Suuria, merkittävästi ja nopeasti alaa eteenpäin vieviä hankkeita ei syntynyt. Hankkeiden vaikutus on nähtävissä yleisen asennemuutoksen kautta, tutkimus- ja kehityskulttuurin juurtumisena alalle. Huonekaluteollisuus on kuitenkin selkeästi kansainvälistynyt. Yrityksiä on etabloitunut ennakkoluulottomasti uusille markkinoille. Viisi-kuusi yritystä on pioneereina synnyttänyt volyymikauppaa myös Euroopan ulkopuolella. Merkittävät kansainväliset menestystarinat jäävät kuitenkin vielä nähtäväksi, joskin muutamia hyvin lupaavia alkuja on todettavissa. 21

23 Huonekalualan skenaariot Divan-teknologiaohjelman jälkeinen kehittäminen toimialalla Divan-työryhmän raportti 1/2003

24 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISBN Kannen kuva: Oddball Graphics Oy Ulkoasu: DTPage Oy

25 Sisältö 1 Visioraportin tausta ja tavoite 4 2 Visiotyöryhmän osallistujat 5 3 Visiotyöryhmän toimintatapa 7 4 Lähtökohta 8 5 Huonekaluteollisuuden nykytilan määritys Huonekalualan strateginen tehtävä: mitä, kenelle, millä ylivoimatekijöillä: Mitä ylivoimatekijöitä käytetään argumentteina Huonekalualan perususkomukset Ydinpätevyyspuun juuret eli osaamisalueet Mitkä ovat mahdolliset maailmat / yllätystekijät 11 6 Mahdollisia skenaarioita Tuotevalmistus Niche turn-key Shopping Mall DIY Linux 19 7 Kehityspolut 20 8 Johtopäätökset ja suositukset toimenpiteistä Toimenpide-ehdotukset Tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset Rahoitusmalli 24 3

26 1 Visioraportin tausta ja tavoite Tekes käynnisti vuonna 1999 huonekalualan teknologiaohjelman Divanin, jonka tavoitteena oli teknologian keinoin luoda uutta kilpailukykyä suomalaisille alan yrityksille. Divan-teknologiaohjelman johtoryhmä määritteli ohjelman painopisteet, tavoitteet ja strategian ja sitoutui johtamaan ohjelmaa sen neljävuotisen toiminta-ajan. Jäsenet päättivät lisäksi, että ohjelman päättyessä ryhmä työstää alan jatkokehittämisen tarpeita palvelevan visioraportin. Työryhmä kokoontui vuoden 2002 lopulla kokoamaan näkemyksensä alan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Tämä raportti on yhteenveto kokouksen tuloksista. 4

27 2 Visiotyöryhmän osallistujat Divan-johtoryhmän jäsenet Pekka Martela, Martela Oy Jukka Sipilä, Lundia Oy Juhani Salovaara, Studiosalovaarat Oy Vesa Karihtala, Incap Furniture Oy Eeva Artimo, Finpro Risto Piiroinen, Arvo Piiroinen Oy Markku Lehtonen, Woodfocus Antti Ahonen, Tekes Leila-Mari Ryynänen, Wellbond Oy Johtoryhmän lisäksi työryhmään kutsuttiin mukaan Seppo Laine, Indoor Group Oy / Asko Pasi Mäenpää, Senkki Oy Mauri Heikintalo, Sitra Teknologiajohtaja Ari Ahonen Tekesistä on tukenut prosessin käyntiinsaattamista. Raportin tarkoituksena on tuoda alan järjestöille, tutkimuslaitoksille ja muille kehittäjille sekä rahoittajille tietoa siitä, miten työryhmä näkee alan jatkokehittämisen tarpeet tulevaisuudessa Divan-ohjelman päättyessä. Työryhmän lähtökohtana on tarkastella suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia synnyttää volyymiliiketoimintaa, joko yksittäisten yritysten tai yritysverkostojen kautta. 5

28 On kuitenkin huomattava, että tämän raportin tarkoitus on olla vain lähtökohtana keskustelulle ja syvemmälle pohdinnalle. Työryhmän toiveena on, että yritykset yhdessä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa käynnistäisivät oman säännöllisen skenaariotyöskentelyn ja näin lisäisivät alan reagointinopeutta varautumisessa markkinoiden ja kysynnän muutoksiin. Huonekalualan kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää merkittäviä panostuksia, ja on erittäin tärkeää, että ala saa riittävän huomion myös julkisen tahon piirissä Suomen elinkeinoelämää kehittävistä toimenpiteistä ja panostuksista päätettäessä. 6

29 3 Visiotyöryhmän toimintatapa Tutkimusjohtaja, futurologi Tarja Meristö, Abo Akademi, kutsuttiin visiotyöryhmän työskentelypäivän vetäjäksi. Visiotyöryhmä kokoontui Helsingissä yhden päivän pituiseen tilaisuuteen, jossa toimialan nykytila ja skenaariomallit yhteistyössä kirjattiin. Osallistujat työstivät esiintuotuja skenaarioita, miettivät niiden todennäköisyyttä ja merkitystä suomalaiselle teollisuudelle sekä listasivat pääasiallisia kehitysaskeleita kilpailukyvyn kehittämiseen tulevaisuudessa. 7

30 4 Lähtökohta Huonekalualalla on maassamme vahvat perinteet. Visiotyöryhmä uskoo alan menestysmahdollisuuksiin; huonekalualan yrityksillä on mahdollisuus nousta merkittävästi suurempaan kokoluokkaan ja kansainvälistyä. Menestys ja kasvu edellyttävät asennemuutosta, itseluottamusta ja määrätietoisia kehitystoimia sekä kasvun mahdollistavaa rahoitusta. Huonekalualan on hyvä syy kysyä itseltään: Miksei suomalainen huonekaluteollisuus voisi lähteä vahvaan kasvuun ja yltää esim. Tanskan volyymeihin? Miksei oma teollisuutemme tuottaisi suurinta osaa suomalaisten kauppaketjujen tarjonnasta ja suurten valmistajien komponenteista? Miksei ala voisi kiinnostaa yksityisiä sijoittajatahoja? Miksei huonekaluala voisi olla edelläkävijäala, sillähän on vahva kontaktipinta kuluttajaan ja mahdollisuus reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin? 8

31 5 Huonekaluteollisuuden nykytilan määritys 5.1 Huonekalualan strateginen tehtävä: mitä, kenelle, millä ylivoimatekijöillä Mitä Komponentteja, osakokonaisuuksia valmiita tuotteita, tuotekokonaisuuksia, suunnitteluratkaisuja, sisustuspalveluja, turn-key-toimituksia, rahoitusratkaisuja, palveluja, ylläpitoa. Kenelle Koteihin ja julkisiin tiloihin Suomessa, Venäjällä, EU:ssa, USA:ssa ja Japanissa. Jakelijoille eli vähittäiskaupalle, projektikaupan tahoille julkisiin tiloihin, sairaaloihin ja lomarakentamiskohteisiin, liikennevälineteollisuudelle, rakennusteollisuudelle. (Huom. Keskittyminen vahvistaisi toimialan kilpailukykyä, kaikille kaikkea kaikkialla ei liene Suomen yritysrakenteella mahdollista.) 5.2 Mitä ylivoimatekijöitä nykyisin käytetään argumentteina Kokonaisratkaisuja, sisustuselementtejä Erikoistuminen Sitoutuminen Palveluketjun luotettavuus, toimitusvarmuus Nopeasyklisyyteen vastaaminen (muoti) On-demand-tuotanto, trendiennusteiden hyvä hyödyntäminen Puumateriaali alkuperäinen Laatu Hyviä kansainvälisiä kumppaneita Erityisosaaminen, ergonomisia ratkaisuja Projektiosaaminen, integrointi 9

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot