KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAASEUTUKYLÄSTÄ MATKAILUALUEEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAASEUTUKYLÄSTÄ MATKAILUALUEEKSI"

Transkriptio

1 KIERINGIN KYLÄSEURA RY. KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAASEUTUKYLÄSTÄ MATKAILUALUEEKSI Kieringin kyläseura ry. Teija Holopainen

2 Sisällysluettelo Kierinki esittely... 2 Maisemakuva... 2 Luonnonpiirteet... 3 Kulttuuripiirteet... 3 Kehittyminen matkailualueeksi... 4 Kieringin kylä yhteisönä... 4 Kehittämissuunnitelman runko... 5 Lähtötilanteen kartoitus... 6 Toteutetut kehittämistoimenpiteet Kieringin kauppa ja kahvila... 6 Matkailupalvelureittien selvitystyö... 7 Perinnekohteet... 8 Vanhat rakennukset, niiden entisöinti ja säilyttäminen... 9 Ympäristön hoitaminen Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa Ravintolapalvelut Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa Nettiyhteydet Nettisivut ja valokuvadokumentointi TV-dokumentointi Tiedottaminen Tapahtumat ja niiden merkitys Vuoden 2011 tapahtumat Kieringin kulttuurikesän tapahtumat Vuoden 2012 tapahtumia Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa Kieringin eläimet Osallistuminen projekteihin Kehittäminen edelleen ja tavoiteseuranta Lähteet

3 Kierinki Lapin maakuntakaavassa Kierinki esitellään seuraavasti: Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva Kieringin kylä on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä, joka sijaitsee Sodankylän lounaisosassa. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja sopusointuinen, loivalla kumpareella sijaitseva kokonaisuus. Kieringin rakennusten tyyli poikkeaa Lapin tyypillisestä rakentamisesta: Kieringin tilojen päärakennukset ovat koristeellisia, suuria ja väriltään vaaleita. Ympäristökeskuksen valtakunnallisessa inventaariossa Kierinki esitellään näin: Sijainti: Sodankylä; Lapin lääni Maisemamaakunta: Peräpohjola - Lappi, Aapa-Lapin seutu Pinta-ala: 800 hehtaaria Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja sopusointuinen kokonaisuus. Maisemakuva Kieringin kylän talot ja pellot sijaitsevat kumpareella, jonka laella on peltoa. Kumpareen reunoja kiertää tie, jonka ulkopuolella on vielä peltoja. Metsänreuna ympäröi viljelyaukeaa. Riipijoki virtaa maisema-alueen luoteissivulla. Yhtenäisen rakennustavan ja rakennusten sijoittelun ansiosta kyläkuva on avara ja tasapainoinen. Maisemallisesti arvokkaimman miljöön muodostavat tien varrella kumpareen länsisivulla sijaitsevat rakennukset. Näkyviä yksityiskohtia maisemassa ovat muun muassa mittasuhteiltaan muista rakennuksista poikkeava koulu sekä jokirannassa sijaitseva kuusiryhmä. Radiomaston sijainti teiden risteyksessä on maisemallisesti huono. Maisema-aluetta kehystävät idässä metsäiset vaarat. Lännessä ja luoteessa luonnonmaiseman keskeisen elementin muodostaa joki tulvaniittyineen. Luonnonpiirteet Alueen luonnossa on sekä Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun että Aapa-Lapin seudun piirteitä. Maisema-alueen itä- ja kaakkoispuolella kohoavat, metsän peittämät graniittivaarat. Maisemaa leimaa suuntautuminen luoteesta kaakkoon, mikä ilmenee soiden, järvien ja kumpareiden pitkänomaisissa muodoissa. Maaperä on pääasiassa moreenia. Myös Kieringin kylä peltoineen sijaitsee kivikkoisella moreenikummulla. Kyläkummun pohjois- ja länsisivuilla levittäytyy Riipijoen halkoma alava suomaasto. Joen rannassa on laajalti tulvaniittyjä. Osa kylän pelloista on raivattu soille. Kulttuuripiirteet Kyläkuvaa leimaavat kunnostetut tai uudet päärakennukset, jotka on sijoitettu pääty tietä vasten. Kylän keskuksessa kummun länsirinteellä posti, kauppa sekä asuin- ja talousrakennukset 3

4 muodostavat tiiviin ja komean kokonaisuuden. Muutamat yksittäiset uudisrakennukset poikkeavat perinteisestä tyylistä. Kylän lounaisosassa on uusi rivitaloryhmä. Huonokuntoinen seurojentalo sijaitsee kylän rajalla. Kieringin kylä poikkeaa tavanomaisista Lapin kylistä rakennustyyliltään. Tilojen päärakennukset ovat kookkaita ja kauniisti koristeltuja. Rakennukset ovat vuorattuja ja useimmiten vaaleiksi maalattuja. Ikkunat ovat moniruutuisia, tosin monissa taloissa ne on muutettu yksi- tai kaksijakoisiksi. Kumpula ja Niemelä ovat rakennustaiteellisesti arvokkaimmat talot. Ne sijaitsevat muusta kylästä erillään joen luoteisrannalla muodostaen pihapiireineen kauniin kokonaisuuden. Niemelän runsaasti koristeltu asuinrakennus on rakennettu vuonna Pihapiiriin kuuluvat puovin, makasiinin ja liiterin käsittävä talousrakennus, navetta sekä kuivaushuone. Kumpulan suuri ja valkoiseksi maalattu asuinrakennus on rakennettu luvulla. Riipijoen rannassa sijainneet venehuoneet ja tolla on hävitetty. Jokivarren niityillä ja pelloilla on latoja. Maatalous on kylän pääelinkeino, ja poronhoito on merkittävä sivuansioiden lähde. Keskellä kylää on poroerotuspaikka. Edellä mainittu lainaus on vanhentunutta tietoa, mutta pitää pääosin paikkansa. Kieringin rakennuskantaa ei ole inventoitu, vaikkakin se on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi (1990)ja valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Kehittyminen matkailualueeksi Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on esittää toimenpiteet Kieringin kehittymisen tueksi, lähtökohtana on matkailuelinkeinon pohjalta rakennettavat kehitystoimenpiteet joissa huomioidaan kylän arvokas kulttuurimaisema. Projektiryhmä yhdessä Kieringin Kyläseuran kanssa, valitsi kylän matkailustrategiaksi perinteeseen nojaavan matkailutuotteen. Perinnekylä Kierinki tuote lanseerattiin v sivustolla ja kesällä 2012 Kieringin kulttuurikesän tapahtumissa. Lisäksi kylän kehittymisen tueksi etsittiin mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn myös muille elinkeinosektoreille. Ympäristön kunnossa pysymisessä merkittävin elinkeino on maa- ja porotalous ja siihen olennaisena osana liittyvä maanviljely ja laidunnus. Maa- ja porotalouden kotieläimiä voidaan käyttää lisäksi matkailua palvelevina ohjelmina jolloin ne tuovat lisätulomahdollisuuksia tiloille. Metsätalouden merkitys on suuri kyseisellä alueella. Matkailun ohjelmapalveluihin on täysin hyödyntämätön mahdollisuus Kieringin alueen hyvin hoidetut talousmetsät, ympäröivä vaaramaisema ja Natura-ohjelmalla suojellut upeat suoalueet. Kieringin kylä yhteisönä on harvinainen. Ehkä pitkä etäisyys hallintokeskuksiin on luonut kylään yhteishengen, jossa uskotaan enemmän naapuriapuun kuin yhteiskunnan tukeen. Tommy Hellsten on teoksessaan Tietäjän kylä kuvannut saariston kylän yhteisöllisyyttä, mutta kuvaus sopii myös Kierinkiin. Toisaalta sisälläni oli valtava inhimillisen läheisyyden kaipuu. Jo pitkään olin uneksinut sellaisesta pienyhteisöstä, jossa ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan. Olin ruvennut yhä enemmän ajattelemaan, että ihmisten tulisi itse päättää tärkeistä elämäänsä liittyvistä asioista. Heidän tulisi itse ottaa vastuu elämästään ja tukeutua tässä lähellään oleviin ihmisiin. Suuri kollektiivi, yhteiskunta, ei pysty koskaan korvaamaan sitä, mitä ihmiset tarvitsevat toinen toisiltaan. Rakkautta ei voi instituonalisoida, olen saarnannut ja jatkanut sanomalla, että tarvitsemme riittävän pienen lähiyhteisön. Tarvitsemme 4

5 juurtumista, kuulumista ja jatkuvuutta, emme suuria kollektiiveja, joihin hukumme nimettöminä ja kasvottomina. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut syväksi pahoinvointiyhteiskunnaksi ja syynä on rakkauden, yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden puute. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, koska vasta yhteydessä toisiin kasvamme todelliseen ihmisyyteemme. Tarvitsemme siis rakkautta. Vain rakkaus luo meidät sellaisiksi, mitä me syvimmältämme olemme. Tämä oli minussa oleva kaipaus eikä vain kaipaus, vaan myös ammatillinen vakaumus. Olemme tässä kulttuurissa jo pitkään ja järjestelmällisesti romuttaneet ihmisen ympäriltä hänen lähiyhteisöjään. On muodostunut yksin oleva ihminen, jolta puuttuu kyky syvälliseen vuorovaikutukseen. Tämä on syy siihen, että meiltä puuttuu myös käsitys omasta arvostamme. Olemme menettäneet identiteettimme, koska emme ole enää minkään elävän yhteisön jäseniä. Ja koska se puuttuu, sitä on haettava. Kaikki hakevat omaa identiteettiään ja yrittävät tuoda itseään esille sillä markkinatorilla, jossa ratkaisevinta on se, minkä vaikutuksen teemme toisiin. Se on tullut tärkeämmäksi kuin toisten aito ja syvällinen kohtaaminen. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN RUNKO: Lähtötilanteen kartoitus: Lähtötilanne helmikuu 2011 Lähtötilanne kartoitettiin tutustumalla Kieringin kyläsuunnitelmaan , Kieringin Kyläseura ry, Minna Karkkola ja Aili Kauppi, päivitetty Lisäksi tutustuttiin Ympäristökeskuksen, Sodankylän kunnan ja Lapin maakuntakaavan kuvauksiin Kieringin kylästä. Historiatietojen osalta merkittävin lähdeaineisto on ollut Kaarina Kumpulan kokoama Kieringin kylähistoria. Lähtötilanteen arviointiin käytettiin myös Kieringin kylässä järjestettyjä tilaisuuksia tiedotustilaisuus, Kieringin Sarvipääjuhla ja kaupan avajaiset, Sata seivästä ympäristötaidetapahtuma, Palvelutarvekartoitus Kylässä hyvä kotona paras hankkeen kanssa. Kansanlaulutilaisuus Kieringin Rukoushuoneella, Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu ja Hirvipeijaiset Kehittämishankkeen aikana pidettyjä talkootilaisuuksia, joissa keskusteltiin 5

6 kyläläisten kanssa kehittämisestä, ympäristönhoidosta ja visioista. Hankkeen muut tilaisuudet ja kokoukset olivat myös tärkeä osa lähtötilanteen arvioinnin kannalta. Kieringin kylän alueella toimivat yhteisöt: Kieringin Vesi huolto Oy, Kieringin Kyläseura ry., Kieringin jakokunta, Kieringin kalastuskunta ry., Kieringin Rukoushuoneyhdistys ry. ja Unarinperän Metsästysseura ry. ovat kylässä toimijoina antaneet runsaasti tietoa Kehittämissuunnitelman tueksi. Sodankylän vanhustenkotiyhdistys ry:n projekti Kylässä hyvä- kotona paras hankkeen tavoitteet vanhustenhoidon parantamiseksi kylissä tukevat Kehittämisprojektin tavoitteita. Maisemat Ruotuun hankkeen kautta on kylän perinnemaiseman säilyttämiseksi tehty maisemanhoidon suunnitelma, jota on alettu toteuttamaan jo syksyllä Koulutushanke Sateenkaari-hanke,Green Care hanke sekä Elämää Sompion kyliin -hanke ja Itä Lapin vesistömatkailunkehittämishanke ja muut Sodankylän kunnan alueella toimivat hankkeet ovat olleet merkittävässä roolissa kehitettäessä alueelle lähes vierasta elinkeinotoimintaa. Matkailu kehittyäkseen tarvitsee tietyt vähimmäispalvelut: vähittäiskaupan, majoitusta, ravintolapalveluita sekä sisältötuotantoa. Matkailua tukevia palveluita ovat kuljetuspalvelut, paikalliseen kulttuuriin liittyvät käsityö-, taide- ja muut kulttuuripalvelut sekä paikalliseen tuotantoon pohjautuvat elintarvike- ja muu tuotanto. Lähtötilanne oli siis maaseutukylä, jossa aiemmin ei matkailullista elinkeinotoimintaa Kauppa lopettu 2006, baari suljettu 2005, posti lakkautettu 1990 luvulla, koulu lakkautettu 1990 luvulla, koulu tuhoutunut tulipalossa 2007 Asukasluku jatkuvasti aleneva Toimivia yhdistyksiä joissa aktiivista toimintaa jatkuvasti Rivitaloyhtiö, Vesiyhtiö, taksipalvelut, toimivia maatiloja, metsätaloutta, poronhoitoa Huonot nettiyhteydet, puhelinverkko, jossa toimii vain Soneran liittymät Kylä on toteuttanut Maalaismarkkinat projektin, jonka tulokset olivat hyvin lupaavia. TOTEUTETUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET : Toimenpiteet aloitettiin vuoden 2011 kuluessa ja niitä on jatkettu 2012, kehittämisprojektin päättyessä 2013 pääosa kartoitetuista kehittämistoimenpiteistä on tehty. Suurempia investointeja vaativia kehittämistöitä käynnistetään sitä mukaa kun rahoitukset niille saadaan. Kieringin kauppa ja kahvila: aloitti toimintansa 2011 kesäkuussa. Saadun kokemuksen perusteella Kieringin kauppa ja kahvilan asiakkaat tulevat usein perheinä, kaveriporukoina tai muina ryhminä, jolloin asiakaskäynneiksi kirjautuu ostotapahtumien määrä. Yhteen ostotapahtumaan voi kirjautua esimerkiksi 4- henkisen perheen käynti. Asiakkaiden iloksi on aidattu kahvilan maisemaikkunoiden taakse Ylämaan nautoja. Niiden juottopaikka sijaitsee lähellä kahvilan terassia ja ikkunoita, joten niitä voi katsella kahvilassa asioidessa. Huhtikuussa 2012 kaupan palvelu laajeni, kun kahvilan palveluihin saatiin keskiolut oikeudet. Pölkkybaari aloitti toimintansa pääsiäisenä Edelleen kahvilan toimintaa laajennettiin kesäkuussa 2012 jolloin terassi avattiin juhannukseksi Terassin laajennus valmistui kolme viikkoa myöhemmin Teatterifestivaalien avajaisiin. Samalla vihittiin käyttöön Kierinki areena. Kauppa & kahvilan palvelua on kehitetty koko ajan asiakaspalautteen antamaan suuntaan kahvilan tarjontaan saatiin keskiolut oikeuksien lisäksi ruokailumahdollisuus ja kokeiltiin Hyvinvointi TV-palvelua yhteistyössä Kylässä hyvä kotona paras hankkeen kanssa. Kesän 2012 odotettu ilo on ollut 6

7 jäätelötötteröt sekä muiden jäätelöannosten myynti kahvilasta GB-Glass jäätelöyhtiön tuotteista. Toukokuussa 2013 kahvilan valikoimaan saatiin odotettu Valion irtojäätelön myynti. Bensiinin- ja dieselin jakelupiste avattiin Jakelupisteen avaaminen edesauttaa moottorikelkkailun kehittymistä alueella, samoin se lisää mahdollisuuksia kehittää kesämatkailutuotteita kuten moottoripyörämatkailua, matkailuautoilua ja automatkailua. Lisäksi 24 h polttoainejakelupiste on helpotus paikallisten ihmisten arkeen. Matkailupalvelureittien selvitystyö: Moottorikelkkaurien opasteet: Bensiinijakelupisteen avaamisen myötä kevättalvella 2013 moottorikelkkailu on lisääntynyt huomattavasti sekä paikallisten että matkailijoiden toimesta. Projektin käytössä ollut uusin moottorikelkkakartta vaatii päivitystä välittömästi: Unarin suunnasta Kierinkiin tuleva ura on pikaisesti linjattava uudelleen, samoin Kieringistä Kelontekemään ja edelleen Kittilään tai Leville suuntaava ura. Paikallisten talkoolaisten kanssa osa uramerkeistä siirrettiin vastaamaan käytössä olevaa moottorikelkkauraa huhtikuussa 2013, mutta linjaukset on tehtävä tulevan kesän/syksyn aikana uudelleen ja asianmukaisesti. Kaupalla olevan tankkauspisteellä olisi hyvä olla paikallisten käyttämien moottorikelkkaurien kartta/karttoja, jotta eksymisiltä vältyttäisiin. Myös maastossa olevia tienviittoja kaivattiin ja niihin merkittyjä kilometrimääriä. Puhelimissa toimivaan navigointijärjestelmään kylän omat urat eivät kirjaudu, joten välttämätöntä on että kunnan/kuntien viranomaiset tekevät uralinjaukset. Moottorikelkkareitit: Aloite moottorikelkkaurien uudelleen linjauksesta tehdään Tekeillä on kylien välinen yhteistyö Kelontekemä, Kinisjärvi, Molkojärvi, Maunujärvi, Lehmilehto, Palokuusikko, Kierinki, Unari, Kukasjärvi, Uimaniemi, Sassali, Murtomaa. Yhteistyöhankkeessa olisivat mukana alueen kaikki kylät, reitistö kulkisi vanhoja sähkölinjoja tai alkuperäisiä kulkureittejä mukaillen. Patikointireitit ja maastopyöräily voidaan tehdä samaan reitistöön moottorikelkkaurien kanssa ja yhdistämällä eri kylien tarjoamat palvelut saadaan sekä paikallisia asukkaita, että matkailijoita palveleva reittiverkosto. Ikiaikaiset kulkuyhteydet kylien välillä ovat vielä maastossa polkuverkostoina, niiden kartoitus, merkitä ja käyttöönotto olisi kiehtova mahdollisuus. Mönkijä raparalli: Kaupallisen mönkijä-reitin alustava suunnitelma yksityisille maille tehtiin Reitin käyttö tehtäisiin aina oppaan johdolla. Mönkijäreitti: Mönkijäreitit voidaan toteuttaa yksityisen/-ten maanomistajien maille maanomistajan luvalla. Kyläkävelyreitti: Kieringin kylän harjulle suunniteltu perinnekohteisiin tutustuttava kävelyreitti Kieringissä. Pituus n. 1,2 km sisältää käyntikohteita, tilojen esittelyä, maisemallisia yksityiskohtia, kylän historiaa, vanhojen työkoneiden ja historiallisten rakennusten esittelyä. Automatkailijan Perinnekylien tie reitistö on automatkailua palveleva reitti keski-lapin alueen kyliin joiden erityispiirteenä on vanha peräpohjalainen rakennuskanta, Lapin asuttamisen historia ja 7

8 alkuperäisyys. Perinnekylien tie voi kattaa laajemmankin alueen. Pojat kanootilla Riipijoella Kanootti- ja venereitit: Riipijoen vesistön matkailukäyttöä on pohdittu 1990 luvulla Riipijoki-projektin yhteydessä. Joelle on kyseisen projektin tuloksena rakennettu rantautumispaikkoja, yöpymistiloja ja vesistö on kartoitettu. Kesällä 2012 tehtiin matkailutuote kokeilu Kierinki Unari venereitillä. Kyseinen reitti todettiin potentiaaliseksi, tuotteistettavaksi matkailupalveluksi. Kanoottireittinä kyseistä reittiä on arvioitu voitavan käyttää yhdensuuntaisena reittinä. Kanoottireitit Raatelampi Kierinki ja Kierinki Kukasjärvi voidaan myös helposti tuotteistaa matkailureitiksi. tuotekokeilu reiteille tehdään Itä-Lapin vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuuksissa kesällä Koiravaljakko-ohjelmapalvelut: Kehittämisprojektin tavoitteiden kartoituksessa 2011 keväällä päätettiin, että koiravaljakko-ohjelmapalvelun kehittämistä ei oteta kehittämissuunnitelmaan. Unarin-Luusuassa on mahdollista saada koiravaljakko-ohjelmia talvisin ja katsottiin, että jokaiseen kylään ei ole tarpeellista tehdä kilpailevaa toimintaa. Myös alueen runsas porokanta ja ylämaan naudat, jotka laiduntavat keskellä kylää ympärivuotisesti, vaikuttivat päätökseen jättää koiraohjelmat pois suunnitelmasta. Lintubongaus: Kehittämisprojektin aikana selvitettiin Soasjärven kuivatusjärven vedennostamis-projektin esiselvitystyöhön (1990-luvun puoliväli). Yhteenvetona voi todeta että esiselvitystyö asiasta on tehty, mutta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Nykyisellään Soasjärvi on liian kuiva lintujen pesimäalueeksi. Kesän 2011 aikana lintubongari Jukka Parkkonen tutustui alueeseen pyynnöstä ja totesi alueen varsin köyhäksi. Tilanne voi muuttua, mikäli järvi entisöitäisiin. Tämänhetkisessä tilassa järven virkistys- ja kalastuskäyttö on varsin olematonta, kuivatuksen perusteena ollut käyttö niittymaana on loppunut. Toimenpiteiksi kehittämisprojektin ohjausryhmä esittää Soasjärven entisöinnin käynnistettäväksi. Järven maanomistussuhteet eivät ole ongelma veden nostatuksessa, koska Jakokunta omistaa alueet joihin veden nosto kohdistuu. Kylässä on Soasjärven entisöinnin suhteen hyvin myönteinen suhtautuminen, koska se palvelisi kalastajia, metsästäjiä ja parantaisi alueen virkistyskäyttöä monella tavoin. Natura-alueet: Soidensuojelu ohjelman mukaiset alueet on hyödyntämätön matkailun mahdollisuus. Sodankylän kunnan alueella on käynnissä itä-lapin vesistömatkailu- hanke, jossa alueen vesireitit tulevat kartoitukseen. Samalla toivotaan aloitettavan Natura suoalueiden käyttöä koskeva matkailupalveluhanke. 8

9 Raatelammen tammen silta idea on Natura-alueille suuntautuvien matkailureittien edellytys. Malli siltarakentamiseen on olemassa Patvinsuon kansallispuistosta Lieksasta (Polkusilta, Metsähallitus, Pasi Ikonen). Perinnekohteet: Kylän arvokas perinnemaisema on säästynyt sotien tuhoilta. Ympäristökeskuksen inventoinnissa on Kierinki arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemalliseksi perintökohteeksi. Status voidaan menettää, mikäli seuraavassa inventoinnissa todetaan perinteisen maaseudun kulttuurimaiseman muuttuneen oleellisesti joko pensikoitumisen seurauksena, vanhojen pihapiirien tuhoutumisena tai korjausrakentamisen vuoksi tuhoutuneiden rakennusten seurauksena. Kieringin kylässä arvostetaan kaunista perinnerakentamista, ainutlaatuisen kylämiljöön säilyttäminen toivottaisiin olevan myös kunnan rakennusvalvonnan asia. Kehittämisprojektin aikana etsittiin aktiivisesti osaajia perinnerakennusten entisöintiin. Käynnissä kylässä on 2011 keväästä alkaen Hietalan tilan (perustettu 1857) rakennusten pelastaminen. Yhteistyökumppaniksi haettiin keväällä 2011 Museovirastoa, jonka kautta saatiin ohjeita perinnerakentamiseen. Keväällä 2011 haettiin myös tukea Ely-keskuksesta perinnerakennusten entisöintiin. Työt kohteiden kunnostamiseksi jouduttiin aloittamaan poikkeuksellisesti ennen tukipäätöksen voimaantuloa, koska rakennukset olivat tuhoutumassa vuotavien kattojen ja sortuneiden kivijalkojen vuoksi. Vanhat rakennukset ja niiden entisöinti ja säilyttäminen Hietalan perinnepihapiirin rakennusten katot kunnostettiin kesän 2011 aikana. Vanhat ulkomaalit poistettiin mekaanisesti päärakennuksesta, ulkovuoripaneelit olivat osin sinistyneet joten ne harjattiin teräsharjoilla ja pinnat hiottiin puupinnoille käsin. Alusmaalauksessa huomioitiin homeenesto ja pintalaudoitus maalattiin kesän 2011 kahteen kertaan. Navetan lantala ei ollut enää pelastettavissa: lantalan kivijalka oli sortunut, rakennus oli notkahtanut ja rikkonut kattorakenteet. Lantala purettiin, mutta navetta ja sen yhteydessä oleva lato pystyttiin vielä säästämään. Purkuvaiheessa kävi ilmi, että lantala oli rakennettu navetan yhteyteen myöhemmin eikä kuulunut alkuperäiseen rakennukseen. Hietalan navetan entisöinnissä käytettiin Kieringin Maamiesseuran perinteistä tiilentekolaittetta, jonka käytön opetti rakennusmiehille Juhani Kangas. Vuoden 2011 aikana aloitettu Hietalan perinnepihapiirin kunnostustyö jatkui vuoden 2012 aikana, jolloin se saatiin asiakaskäyttöön. Rakennushistoriallinen selvitystyö on valmistunut helmikuussa Pihapiirin asemapiirrokset on laadittu ja hyväksytty Sodankylän kunnan rakennusvalvonnassa Hietalaan kuuluneet rakennukset: toinen päärakennus, vanha vaateaitta, pikkupuoli, liiteri, Sepän paja, riihi ja elohuone tullaan rakentamaan alkuperäisille paikoilleen. Pihapiirin entisöinti jatkuu edelleen Aineistoa on koottu ja dokumentoitu koko restauroinnin ajalta. Vanhan rakennuksen kunnostamisen asiantuntija-avun löytyminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Hietalan vanha päärakennus, samoin kaikki ulkorakennukset olivat tuhoutumassa muun muassa vuotavien kattojen seurauksena. Korjaukset vanhojen rakennusten osalta on tehty aikaisemman rakennustavan mukaisesti, käyttäen samoja materiaaleja ja työvälineitä. 9

10 Vanha vaateaitta (1850 luvulta) valittiin Kyläkävelyreitin perinnekohteeksi 2012, sen korjaukseen myönnettiin rahoitus Virikkeitä kyliin koordinaatiohankkeen kautta, rakennuksen purkuvaiheen jälkeen hirsien todettiin kuitenkin tuhoutuneen ja korjaushankkeesta luovuttiin. Kustulan tilan ränsistyneet rakennukset kylän eteläpäässä on korjattu 2012 kesällä. Tila oli asumaton ja käyttämättömänä talousrakennukset olivat jääneet hoitamatta. Omistajanvaihdoksen jälkeen talousrakennusten katot korjattiin, rakennukset maalattiin ja kunnostettiin. Kieringin Kulttuurikesän 2012 kohteena nuoret kuvantekijät maalasivat päärakennuksen kattoon julkisen graffitin. Kieringin kylän vanhaa rakennuskantaa ei ole inventoitu. Inventoinnin puuttuessa vanhojen rakennusten omistajat eivät tiedä rakennustensa kulttuurihistoriallista arvoa, tai arvoa kansallisena rakennusperintönä. Alueen rakennusten inventointi sekä vanhojen rakennusten kunnostukseen ja säilyttämiseen liittyvät koulutukset ja tiedotustilaisuudet olisi pikaisesti saatava kylälle. Joidenkin vanhojen pihapiirien kunnostamista suunnitellaan Matkailun mahdollisuuksien lisääntyessä toivotaan vanhoista rakennuksista saatavan matkailua palvelevia kohteita. Kehittämishankkeen aikana on saatu arvokasta tietoa vanhojen rakennusten entisöinnistä. Olisi erittäin toivottavaa, että olisi olemassa enemmän koulutettuja perinnerakentajia. Korjausrakentamisella on pystytty tuhoamaan paljon lappilaista säästynyttä vanhaa rakennuskantaa. Ympäristön hoitaminen: Raivaussahan käyttökoulutus 2012 Ympäristön kunnostamisprojekti aloitettiin kesällä 2011 keskellä Kieringin kylää. Maatalouden avulla saatiin kylän keskialueen pensikoituneet pellot sekä hyötykäyttöön, että myös kaunis jokimaisema esille. Peltojen kunnostukset 2011 aikana toteutettiin yksityisellä rahoituksella yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Maisemat ruotuun hankkeen kanssa toteutettiin Kyläkävely syyskuussa Helmikuussa 2012 valmistui maisemanhoidon suunnitelma, laatinut Heli Pääkkö Maisemat ruotuun hanke. Suunnitelmaa oli alettu toteuttamaan jo syksyllä 2011 ja toimia suunnitelman täyttämiseksi jatkettiin vuosina 2012 ja

11 Myös Kehittämisprojektin kuluessa tehtiin mittavasti talkootöitä kylän ranta-alueen, kylän entisen myllynalueen ja postiauton kääntöpaikan raivauksissa. Touko- kesäkuussa 2012 järjesti Metsäsäätiö Kierinkiin Metsä- ja maisemapäivän yhteydessä Raivaussahan käyttökoulutuksen naisille. Raivauksia tehtiin Kyläseuran osoittamalla harjoittelualueella. Raivattavana oli kylän keskialueella oleva Mokon pihapiiri. Se toteutettiin Naisten raivaussahan käyttökoulutuksen yhteydessä käytännön työkohteena. Kyläseura järjesti tilaisuuden Kyläseuran talolla. Lapsille järjestettiin oma ohjelma sivutuotteena mm. esiteltiin Tuottava Tuohi peli ja 4H-kerhon rastipolku. Koulutustilaisuus oli suunnattu naisille, mutta tapahtumiin ja raivauksiin osallistui myös kiitettävän paljon miehiä, nuoria ja lapsia. Maisemalaidunnukset: Kesällä 2012 toteutettiin maisemalaidunnusta kylän Niemelän puoleisella rannalla hevosilla, laiduntamassa oli kaikkiaan neljä hevosta. Kieringin alueella on 2000 luvun alkuvuosista saakka tehty perinnebiotooppi alueen laidunnusta Riipijoen ranta-alueilla. Edelleen haetaan perinnebiotooppialueiksi kyseisiä alueita ja myös muita alueita kylän alkuperäisille jokivarsiviljelyksille. Lampaiden käyttö Myllynrannan alueen maisemanhoito laidunnukseen on ollut keskusteluissa lampaiden omistajien kanssa. Tulevina vuosina yhteisten alueiden ympäristönhoito on mahdollista sitouttaa Pro Agrian Maisemat Ruotuun hankkeen esittämällä tavalla, joko laiduntaen alueella eläimiä, jolloin tuet hakee maatalousyrittäjä tai Kyläseuran hakemalla tuella jolloin Kyläseura sitoutuu raivaustalkoisiin tai laiduntamaan eläimiä. Tukea toiminnalle saa 400 /ha. Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin: Maatalouden ympäristötukien käyttö ei ollut 2011 eikä 2012 mahdollista niiden peltojen kunnostukseen, jotka todella olivat ympäristön hoitoa vailla. Maatalouden ympäristötukea maksetaan vain peltolohkoille, jotka ovat olleet säännöllisesti toteutetun maanviljelyksen piirissä katkeamattomasti. Nämä peltoalueet ovat Kieringissä hyvin hoidettuja. Ongelman muodostivat 1970 ja 1980 luvuilta saakka viljelemättä olleet pellot, jotka ovat maisemallisesti tärkeässä sijainnissa kylän keskialueella. Suuri osa kesantopelloista on hoidettu kesän 2011 aikana, joko aitaamalla eläimiä laiduntamaan tai raivaamalla villiintyneet pajukot ja edelleen muokkaamalla vanhat pellot uudelleen maatalousmaaksi. Kaikkiaan 11 eri maanomistajan kanssa toteutettu ympäristönhoito on osoitus kyläläisten yksituumaisuudesta ja yhteistyökyvystä. Muutama peltolohko kylän keskialueella on edelleen huonossa kunnossa, niiden kunnostamiseksi aloitetaan neuvottelut keväällä Etsitään aktiivisesti tukea ympäristön kunnostamiseen julkiselta taholta, koska maaseudun tukimuotoihin kyseiset peltoalueet eivät sovellu. Näin ollen viljelijä ei saa korvausta tekemästään työstä ympäristönhoidossa. Kyläkuva on kohentunut aikana merkittävästi tehtyjen toimenpiteiden vuoksi. Myös julkisten tahojen ympäristönhoito -ohjelmista on löydettävissä rahoitusta alueiden hoitoon. Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa: Kieringin kyläseuran talo: Kyläseuran talon kunnostamiseksi on tehty investointisuunnitelma. Arkkitehtikuvat aloitettavan korjaushankkeen hakemiseksi valmistuivat 2013 keväällä. Kieringin kyläseuran talo on rakennettu 1948, talo on peruskorjattu , jolloin rakennukseen saatiin sähkölämmitys, vesijohdot, ikkunat uusittiin ja sisätilat remontoitiin. Tilojen kunnostamiseen saatiin 11

12 valtionapua mk. Rakennus toimii urheilutilana (lentopallo, sähly, liikuntakerhot) sekä kokous- ja juhlatilana, sekä tanssipaikkana. Kieringin Rukoushuone: Rukoushuoneen kehittäminen matkailukohteena (rippikoululeirit, hengelliset leirit, ikonimaalauskurssit, hääjuhlat jne.) vaatii rakennuksen kunnostamista ja ajanmukaistamista. Rakennuksessa ei ole vesi- ja viemäröintiä, sähkölämmitys on, samoin sähkölämmityksen tukena puulämmitys salissa. Rukoushuone on yksityisen yhdistyksen omistuksessa, valmistunut Rakennukseen on tehty pintaremontointia 2001 ja rakennuksen vesikatto on uusittu Rakennukseen kuuluu ulkorakennus jossa on puuliiteri ja ulkovessat, pihapiiriin kuuluu myös lippusalko. Rukoushuone sijaitsee keskeisellä paikalla kylätien varrella keskellä kylää. Rakennuksen länsipuolelle avautuu kaunis näkymä kyläjärvelle, joen ja rukoushuoneen välisellä alueella on myös jääkautisia rakkakenttiä. Kieringin kauppa ja kahvila: Kaupan ja kahvilan edelleen kehittäminen jatkuu palveluiden kehittämisenä. Tulevia kehityshankkeita on apteekki- tai lääkepalveluiden saaminen kaupan palveluihin, Veikkauksen saaminen kaupalle, postipalveluiden saaminen kaupan palveluihin sekä Alkon tilauspalvelu. Jänesnivan laavu ja uimaranta, muut tulipaikat: Jänesnivan laavu tulipaikkoineen on Sodankylän kunta kunnostanut v keväällä. Riipijokivarren rantautumispaikoilla voi leiriytyä ja tehdä tulet. Joenvarteen on tehty Riipijoki-projektin toimesta 1990 luvulla rantautumis- ja leiriytymispaikkoja, jotka yhä ovat olemassa ja käytössä. Ravintolapalvelut: Kieringin kauppa & kahvilan palveluihin saatiin R-menun ruoka-annokset kesällä Kahvila pystyy palvelemaan satunnaisia kävijöitä myös nopeilla ruoka-annoksilla. Keskiolut-oikeudet kahvilassa on ollut 2012 alkaen. Hietalan perinnetalon ravintolakäyttö: Hietalan perinnepihapiirin rakennukset otettiin käyttöön kesällä Navetta ja lato kesä-heinäkuun vaihteessa Kangas suvun sukujuhlan iltatilaisuuksissa, päärakennus valmistui taidenäyttelytilaksi Teatterifestivaaleille heinäkuun puolivälissä, navetta ja lato olivat Teatterifestivaalien esiintymispaikkana ja iltaravintolana. Maalaismarkkinoiden 2012 aikana päärakennus toimi Maalaismarkkinoiden Pirttiravintolana, navetta ja lato iltaravintolana ja myös rock-konsertin pitopaikkana ja teatteriesityksen näyttämönä. Pihapiirissä ja aitassa oli markkinoiden myyntitiloja. Ravintolaoikeudet saatiin kesällä Ravintola palvelee tilausravintolana ja tapahtumien aikaan ruokaravintolana. Navetta ja lato toimivat ohjelmapalvelu kohteena ja myös siellä on ravintolaoikeudet. Asiakaspaikkoja on päärakennuksessa 60 asiakkaalle ja navetassa 25 30:lle hengelle, ladossa noin 60 :lle hengelle. Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen: Vuoden 2012 aikana Kieringin kylään valmistui 6 kpl hyvin varusteltua lomahuoneistoa Kieringin Lomakylä Oy:lle. Huoneistot ovat Asunto Oy Kierkinkoton rivitalohuoneistoissa (valmistunut 1986). Huoneistot ovat rekisteröityinä majoituskohteina, varaukset ja avainpalvelun hoitaa Kieringin kauppa & kahvila. Caravan- ja camping alue tarvittavine palveluineen valmistui kesän 2013 alussa Kieringin Lomakylän yhteyteen. Telttakylä, jossa 10 kalustettua telttaa valmistui kesällä Teltoissa (9m²) on puulattia, 12

13 telttavuoteet patjoineen, makuupussit ja tyynyt sekä pöytä, tuoleja, ja terassikalusteet, kylmän ilman sattuessa telttoihin on mahdollista saada sähkötoiminen lämmitin. Caravan alueen palveluihin kuuluu sähköpistorasiat caravan autoille, suihku- ja wc tilat, inva-wc sekä pihakeittiö grillaukseen. Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa: Olohuone Kieringin Lomakylä Oy huoneistot 2013 Nettiyhteydet: Kieringin hitaat tai kokonaan toimimattomat nettiyhteydet saatiin vuonna 2011 kuntoon. Alueella toimii nyt 3 G-verkko. Sodankylän kunnan alueelle kaavaillaan Laajakaista-verkkoa., joka tulisi ulottumaan kaikkiin sivukyliin. Sähköinen asiointi kehittyy koko ajan eikä kaikkia digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia vielä tunneta. Yhä suurempi osa maksutapahtumista tehdään verkossa, kaupan ja bensiininjakelupisteen toimiminen on sidoksissa verkon toimintaan. On erittäin tärkeää osallistua nyt tulevaisuuden tietovirtojen tekemiseen ja rakentaa yhteydet siten, että ne toimivat uudella teknologialla myös vuoden kuluttua. Nettisivut ja valokuvadokumentointi: Kehittämisprojektin aikana valokuvattiin Kieringin kylästä noin 2000 valokuvaa, myös vanhoja kuvia etsittiin ja niiden etsintä jatkuu edelleen. Nettisivuja varten valokuvattua materiaalia voi käyttää myös muihin tarkoituksiin kylän kehittämisessä ja historian kokoamisessa. Nettisivujen tekeminen katsottiin tärkeäksi kanavaksi kylän tiedottamiseen sekä kyläläisille, että julkisesti. Omat nettisivut, joiden sisällöstä voi kylä itse päättää, katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kehittämisprojektin aikana nettisivujen rakenne ja tekijä valittiin. Päätettiin sivuston sisältö, koottiin siihen asiantuntijoiden kanssa tiedot, valittiin ja muokattiin valokuvat sekä tehtiin grafiikka. Koottiin sisältö ja avattiin sivut julkisiksi kevättalvella Sisällön päivityksestä sovittiin. Englanninkieliset sivutekstit käännettiin 2013 ja englanninkieliset sivut avattiin julkisiksi kesäkuussa Tietoa päivitetään koko ajan sivustolle jotta sivustot palvelevat kylän toimintaa parhaiten. Nettisivut on Kyläseuran omistuksessa ja Kylässeura päättää sen sisällöstä. Kaikki kylän julkiset tapahtumat tulevat esille nettisivuille. Pyritään tiedottamaan kaikista tapahtumista myös muissa Lapin läänin julkisissa medioissa. Linkki sivujen esikatseluun: 13

14 Facebook osana tiedotusta: Kierinki facebook ryhmä on perustettu Kehittämisprojektin edistyessä ryhmä on laajentunut ja osoittautunut nopeaksi tavaksi tiedottaa tapahtumista reaaliaikaisesti. Koko ryhmän kautta tavoitetaan hyvin nopeasti useita tuhansia kylän asioista kiinnostuneita. Unarinperän metsästysseura ry. teki nettisivut vuoden 2010 aikana. Linkki seuran sivuille on Kierinki facebook ryhmän kautta ja Kieringin kyläseuran sivustolta sinne pääsee myös. Osoite sivustolle on Osalla kylän yrittäjistä on myös yrityksellään nettisivut ja niiden linkitys on tehty sivustolle/palvelut. TV-dokumentointi: Kieringin kehityksen dokumentoinnissa on ollut vuoden 2011 alusta alkaen toimittajaryhmä Esko Ranta, Tauno Romppainen ja Rainer Hiuspää. Ryhmä on taltioinut kehitystä TV kuvauksin ja haastatteluin. Dokumentoinnista saatiin puolen tunnin mittainen kooste , jolloin esiteltiin Riekonkiepistä Kierinkiin TV dokumentti. Kieringin kyläseurantalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli läsnä noin 70 henkeä. Tilaisuuden uutisoi Yle Lapin Radio suorassa lähetyksessä Kieringin kyläseuran talolta. Myöhemmin keväällä 2013 lopullisen leikkauksen jälkeen dokumentti nimettiin uudelleen. Kierinki Ihmisen kokoinen kylä, valittiin TV-dokumenttikilpailuun Venäjän Murmanskin elokuvajuhlille syksyllä Tiedottaminen: Kehittämisestä tiedottaminen päätettiin toteuttaa mahdollisimman avoimesti. Paikallisen tiedottamisen välineeksi valittiin ilmoitustaulut ja Kieringin kaupan kautta tiedottaminen. Myöhemmin hankkeen edetessä mukaan tuli Kierinki-facebook ryhmä ja sivusto. Lehdistötiedotusta päätettiin toteuttaa, kun on saavutettu jokin tavoite tai on kyse merkittävästä lappilaisesta tapahtumasta tai valtakunnallisesti merkittävästä uutisaiheesta. Tapahtumat ja niiden merkitys: Kieringin tapahtumat rakentavat yhteistyötä kyläläisten kesken, lisäävät yhteisöllisyyttä sekä tuovat alueelle uusia kiinnostuneita kävijöitä. Vuoden 2011 tapahtumat: Vuoden 2011 aikana kylässä järjestettiin useita kylätapahtumia, eri toimijoiden järjestämänä. Tapahtumien merkitys yhteisöllisyyden luomisessa on merkittävä. Tapahtumien sosiaalinen vaikutus on suuri, eikä pidä aliarvioida tapahtumien merkitystä ympäristön hoidossa: juhlia varten yleensä paikat siivotaan ja kunnostetaan, siistityt paikat ovat myös kyläläisten ilo. Kyläsuunnitelmassa on tapahtumat kohdassa mainittu yksi tapahtuma ja kaksi retkeä. Parannusta ja kehitystä on siis tapahtunut olennaisesti. Vuoden 2011 aikana Kieringin kylässä suunnitellusti järjestettyjä tapahtumia olivat: Tiedotustilaisuus 5.2., ulkoilupäivä Kylän rannan laavulla (pääsiäismaanantai), virkistyspäivä Levillä bussikuljetus, Kauppa & kahvilan avajaiset 11.6., Sarvipääjuhla ja tanssit , yksityiset syntymäpäiväjuhlat, Sata seivästä - ympäristötaidetapahtuma ja siihen liittyvät heinäntekotanssit 23.7., yksityiset syntymäpäiväjuhlat, Kyläkävely ympäristötapahtuma 1.9., Vesimökin alueen raivaus- ja siivoustapahtuma , Kylän rannan raivaustalkoot ja , Palvelutarvekartoitus- ja tiedotustilaisuus 28.9., Kansanlaulutilaisuus Rukoushuoneella, Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu , Opintomatka Kierikkiin, Taivalkoskelle ja Kuhmoon bussikuljetus , Hirvipeijaiset ja karaoketanssit , Kauneimmat Joululaulut Rukoushuoneella. 14

15 Runsas tapahtumien määrä osoittaa kyläläisten aktiivisuutta. Tapahtumien monipuolisuus ja runsas osanottajien määrä kertoo yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta. Tapahtumat eri toimijoiden toimesta toteutettuina eivät muodostu rasitteeksi yksille järjestäjille. Tapahtumissa oli hyvä ilmapiiri, niistä tullut palaute oli positiivista joten se ruokkii edelleen iloa tapahtumien järjestäjille ja osanottajille. Kyläläisillä on runsaasti kokemusta onnistuneista yleisötapahtumista. Kylässä on heitäkin jotka ovat osallistuneet Lapin Läänin ensimmäisen maatalousnäyttelyn järjestämiseen Kieringissä Kieringin Teatterifestivaalit ja maalaismarkkinat 2000 luvun alkuvuosina olivat kylältä valtavan yhteistyön voimannäyttö. Asiakaspalautteiden mukaan tapahtumia toivotaan hartaasti takaisin. Myös kyläläisiltä koottu palaute Maalaismarkkinat-projektin loppuraportissa on ollut tapahtuman järjestämistä puoltavaa. Kyläsuunnitelmassa ei ole mainintaa em. laajasta kylästä kootusta palautekyselystä. Raportti on löydettävissä Ely-keskuksen arkistosta toteutettujen projektien loppuraporteissa. Tapahtumien merkitys matkailutuotteena on huomattava. Teatterifestivaalit kiinnostaa tapahtumana ja sen arvioitu kävijämäärä/tapahtuma on ollut kävijän luokkaa. Maalaismarkkinoiden vuoden 2003 kävijämäärä oli 5500 asiakasta kolmen päivän aikana. Suhteutettuna 120 asukkaan kylään se on uskomattoman paljon. Asiakkaat ovat olleet pääosin päivämatkailijoita, rekisteröityä majoitustilaa ei Kieringin kylässä ole ollut. Kieringin kulttuurikesän tapahtumat: Kehittämisprojektin aikana tehtiin suunnitelma talousarvioineen ja koottiin työryhmää tapahtumien toteuttamiseksi. Syksyllä 2011 haettiin rahoitusta Suomen kulttuurirahastolta ja Lapin Taidetoimikunnalta. Sodankylän kunnan rahoitusosuus jäi hakematta. Tapahtumien toteutus käynnistyi eri tahoilla, työryhmiä laajennettiin tapahtumien järjestelyjen edetessä. Vaikka rahoitusta Kulttuurikesän 2012 tapahtumiin julkisilta tahoilta ei saatu, tapahtumat toteutettiin talkoovoimin ja yksityisellä rahoituksella. Kieringin koulu on tuhoutunut tulipalossa 2006 joulukuussa, joten niiden tilojen käyttö ei tapahtumien järjestelyissä ole mahdollista. Tapahtumat toteutetaan olemassa olevissa tiloissa, yksityisiltä vuokrattuina tiloina tai Kyläseuran ja Rukoushuoneen tiloissa sekä Jakokunnan maa-alueella. Tapahtumien tarkoituksena on maksimoida julkisuus, toimia perinnekylä Kieringin matkailutuotteen lanseeraajana. Onnistuessaan kylä tulee profiloitumaan kulttuurillisesti arvokkaana matkailukohteena, aluksi Lapin kesämatkailun kaivattuna lisäpalveluna. Tapahtumat lisäävät kylän kävijämäärää tuhansilla kävijöillä. Ensimmäisen vuoden jälkeen pystytään kehittämään tapahtumaa asiakaspalautteiden antamaan suuntaan. Investointien määrä pystytään mitoittamaan toteutuneiden asiakasmäärien mukaisesti ja arvioimaan sekä kesä- että talvimajoituksen tarpeen toteutuneen kiinnostuksen perusteella. Tapahtumat toteutuessaan lisää kysyntää jatkossa ja saamme uusia toimijoita kulttuurikesän tarjontaan. Uskomme perinnekohteiden arvostuksen nousuun ja sitä myötä perinteiden säilymiseen. Vuoden 2012 tapahtumia: Unarinperän Metsästysseuran 40 v peijaisjuhla, Kieringin Kyläseurantalo. Tansssit Puurojuhla Hietalassa. Mukana myös Lintu-Antti tarinoimassa ja esittämässä linnunvuolua Isäinpäivä juhla, Kieringin kyläseuran talolla, tarjolla kampsuja, nakkikeittoa ja kakkukahvia Vanhusten viikon yhteislaulutilaisuus, Kyläseurantalolla Vuoden kierinkiläisen julkistaminen ja levytanssit, järj. Kyläseura+ Milja Nikka 15

16 Kieringin Maalaismarkkinat. Perinteinen markkinatapahtuma Kieringin kyläkohteissa. Ohjelmassa perinnetyönäytöksiä, paikallista ruokaa, maaseudun tuotteita ja käsitöitä Lapin alueelta Talkoot Jänesivan rannalla, järj. Kyläseura Raivaustalkoot kyläseuran piha alueella Kylätalon piha-alueen raivaustalkoot, järj. kyläseura Ruisleiväntekokurssi kylätalolla, ohj. Anneli Salmela Maa-ja kotitalousnaiset Sata seivästä ympäristö- ja yhteisötaidetapahtuma Kieringin pellolla Jänesnivan laavulla, vieras Roi Amk Teatterifestivaalit Kieringissä Kangas suku sukukokous Rukoushuone ja Hietala Nikulan sukutapaaminen Juhannusjuhla, Jänesnivan rannassa, järj. Kyläseura Naisten raivaussahakoulutus osa 2, Käytännön raivauskohteina raivattiin Jänesnivan ranta ja Mokon pihapiiri kylätien varrella Rukoushuoneella Veteraanikuoron vierailu Metsä- ja maisemapäivä koko perheelle Kieringissä Kieringin Kyläseurantalo. Samassa yhteydessä pidettiin Naisten raivaussaha käyttökoulutus 1 Järj. Lapin metsäkoulutus- ja neuvontahanke, Suomen Metsäkeskus, Maisemat Ruotuun hanke, Lapin Ely-keskus, Lapin 4 H piiri ja Sodankylän 4 H yhdistys Pääsiäistapahtuma, Jänesnivan laavulla Koko perheen pääsiäistapahtuma Kieringissä: Kelkkasafari Unarille talvinuotanvetoon, Hauenpyyntiä Kylmäslammilla, Lentomäen maailmanmestaruuskilpailut, Pölkkybaari, Saunamaraton Kylässä hyvä kotona paras- hanke kylätalolla Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa: Poron- ja naudanlihan tuotantoa sekä toimivia maitotiloja kylässä jo on. Maataloustuotteiden suoramyyntiä ja jatkojalostusta kehitetään edelleen. Metsätalouden jatkojalostus matkailussa: Kieringissä toimii yksityinen saha joka tuottaa myös hirsirakentamista. Matkailurakentamisessa paikallisen yrityksen palvelut on kustannuksia säästävä tekijä, kuljetuskustannusten jäädessä minimiin. Lisäarvoa tuo myös paikallinen rakennustaito ja käsityö. Matkailun ohjelmapalveluna tutustuminen hirsirakentamiseen voi tuoda yrittäjälle lisätuloa. Matkailijalle paikallisen yrityksen toimintaan tutustuminen on aina kiinnostava elämys. Kieringin klapi: Polttopuuntekijöiden tuotanto- ja markkinointiyhteistyö. Aloitettu 2011 ja jatkuu edelleen. Klapituotannosta ja sen markkinointiyhteistyöstä on saatu asiantuntija-apua Joensuun yliopiston professorilta Lauri Sikaselta, jonka ohjeistuksen mukaan tuotantoa ja markkinointia on toteutettu. Yksityiset tuottajat ovat investoineet tuotantovälineisiin. Yhteismarkkinoinnin kautta tuotanto- ja myyntierät on saatu kasvamaan, kuljetuskustannukset suurille erille ovat pienentyneet ja kannattavuus on parantunut. Lisäksi on saatu arvokasta kokemusta ulkomaankaupasta. Puukäsityötuotteet ja puun työstäminen taideteollisiksi tuotteiksi: Paikallinen käsityötaito on yksi kiinnostava matkailun osa-alue. Hietalan puurojuhlassa 2012 joulukuussa esiintynyt Antti Turkia, alias Lintu- 16

17 Antti on yksi edelläkävijä käsityö-matkailutuotteen kehittämisessä. Hänen kanssaan on ideoitu paikallisten ihmisten käsitöiden näyttelyä Hietalan pihapiiriin. Puukäsikäsityö kerhon perustaminen Kierinkiin Revontuli-opiston kanssa yhteistyössä on vireillä ja toteutuu syyskaudella Pienelintarviketalo: Idea maataloustuottajien suoramyynnin järjestämisestä. Ideaa pohdittiin 2011 lihantuottajien palaverissa Kieringissä ja todettiin se toteuttamiskelpoiseksi lisäpalveluksi Kieringin palvelukonseptiin, asia ei ole edennyt kehittämishankkeen kuluessa. Kieringin eläimet: Ohrarieskan leivontaa Hietalassa 2012 Eläimet ovat osana maaseudun ympäristönhoitoa ja matkailupalvelun tukena. Kieringissä aloitettiin 2011 Ylämaan nautojen laiduntaminen kylän keskialueella tarkoituksena herättää ihmisten kiinnostus. Toimintaa kehitetään edelleen eläinmatkailutuotteeksi. Hevosmatkailutuotteen kehittäminen Kierinkiin, kokeiluluonteisesti tehtiin Eräratsastus ohjelmapalvelu Kieringissä lokakuussa Sen tuloksena kehitetään Hevosmatkailutuotetta edelleen Kesän 2012 aikana tehtiin alkuraivauksia kylän vanhan koulun alueella, tavoitteena saada entisestä koulun jalkapallokentästä esteratsastus harjoitusrata alueen hevosharrastajille. Poromatkailutuotteen kehittäminen: Alueella on porotilallisia, joiden kanssa alustavia visiointeja matkailutuotteen kehittämiseksi on tehty kehittämisprojektin kuluessa. Lampaat, kanat, muut pieneläimet: Kehitetään edelleen mahdollisuutta tutustua kylässä kaikkiin maaseudun tuotantoeläimiin. Kotieläinpiha toiminta voisi olla mahdollista, sen tuotteistaminen ja toimintamalli on vielä kuitenkin kesken projektin päättyessä Osallistuminen projekteihin : Kieringin kylän kehittämisen tukena on ollut lukuisa määrä hankkeita tai projekteja, erillisillä rahoituksilla. Hankkeita ei alun alkaen ole räätälöity koskemaan Kierinkiä, mutta Kehittämishankkeen alussa 2011 havaittiin merkityksellinen seikka: maaseudunkehittämisrahat ohjautuvat yhä merkittävämmin eri 17

18 hankkeiden kautta, myös kunnat ovat sitoutuneet tähän. Osallistuminen hankkeisiin on ollut tietoinen valinta sekä Kyläseuralta että yrityksiltä. Mukana oltaessa on voitu vaikuttaa päätöksentekoon ja ohjata hankkeen toimintaa kylän kehitystä palvelevaksi. Vanhustenhoidon palvelut: Vuosien aikana vanhustenhoidon palveluita on kehittänyt yhteistyössä kierinkiläisten kanssa Sodankylän vanhustenhuolto ry:n Kylässä hyvä kotona paras hanke. Hankkeen hyvinvointi TV-palvelu on otettu innostuneesti vastaan. Kuntoileva porinapiiri ei Kieringissä ole (vielä) saavuttanut suosiota, mutta kokeilua jatketaan yhä. Tietokone kylän ikäihmisten palvelemiseksi tuli käyttöön 2013, esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen, lomakepalveluun, veroilmoituksen jättämiseen jne. Kylän kehittymisen myötä kylään syntyy palvelua tarjoavia yrityksiä jotka palvelevat myös paikallista väestöä. Palveluiden parantumisen myötä alueen turvallisuus paranee myös ikääntyvän väestön näkökulmasta. Green Care -hanke: vuoden 2012 aikana osallistuttiin Green Care hankkeen kanssa alueen kehittämiseen Green Care tuotteistuksen pohjalta. Hankkeen kautta kesällä 2012 Kieringin Lomakylän palveluksessa oli työharjoittelija kehittämässä tuotetta Green Care ajatuksen mukaiseksi. Myöhemmin suunniteltiin oppilastyönä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa Kierinki matkailutuotteita, joiden perusidea on hankkeen vaatimusten mukainen. Sateenkaari hankkeen koulutustilaisuudet 2012: osallistuttiin Tarinatyöpajaan syksyllä Kieringin alueen historia on koottu 1990 luvun lopulla, kokoamisen on tehnyt Kaarina Kumpula. Kyläkirja on julkaistu 2000 nimellä Kertomuksia Kieringistä. Edelleen on kiinnostusta kylän tarinoista ja historiasta, joten syntyi suunnitelma haastattelu- ja tarinatyöpajoihin pohjautuvasta historian kokoamisesta. Työpajojen lisäksi tarvitaan tutkimusaineistoa esimerkiksi käynnit kansanrunousarkistossa, maakunta-arkistossa jne. Toteutukseen on mahdollista saada projektirahoitussta. Virikkeitä kyliin koordinaatiohanke Osallistuttiin hakemalla rahoitusta Kyläkävelyreitin perinnekohteena olevaa Hietalan vanhaa aittaa korjauskohteeksi ja edelleen käsitöiden myyntinäyttelytilaksi. Rahoitus hyväksyttiin koordinaatiohankkeen kautta, mutta rakennus todettiin niin vaurioituneeksi, ettei sitä pystytty korjaamaan. Vanhan aitan hirret on numeroitu, rakennus on purettu ja hirret säilytetty Kierinkiin pressujen alle. Elämää Sompion kyliin: Kyläopasteet: Elämää Sompion kyliin hankkeen kanssa yhteistyössä tehdään kyläopasteet molempiin päihin kylää. Opasteissa on julkiset kohteet ja palvelut, kävelyreitit jne. Yhteistyössä hankkeen kanssa toteutettiin 2013 kyläesite. Kieringin kyläseuran logon suunnitteli 2013 Merja Äikäs. Kieringin maalaismarkkinoille 2013 painatettiin T- paitoja, joissa logo oli rintamuksessa. Myöhemmin logo tulee kyläesitteeseen ja opasteisiin ja sitä tullaan käyttämään kaikessa kyläseuran tiedotteissa. Loma-asuntojen kartoitus: Loma- ja vapaa-ajan asuntojen kartoitus on käynnissä ja valmistuu vuoden 2013 kuluessa. Hanketta työstää Elämää Sompion kyliin hanke. Maisemat Ruotuun hanke: Maisemanhoidon suunnitelma valmistui Sitä ennen kartoitettiin maisemallisesti kiinnostavat ja ympäristönhoitoa vailla olevat kohteet Kyläkävelyllä 2011 syksyllä. Ympäristönhoitoa jatkettiin Maisemanhoito- ja metsäpäivillä Kieringissä toukokuussa 2012, naisten raivaussahan käyttökoulutuksessa touko- ja kesäkuussa

19 Rakennusperinnön hoitoon paneuduttiin Kieringissä Maisemat Ruotuun hankkeen järjestämässä neuvonta- ja tiedotustilaisuudessa. Koulutustilaisuudet: Hygieniapassi-koulutus 2011, alkoholipassikoulutus 2012, Sateenkaarihankkeen koulutustilaisuudet2012, Ruisleivän leivontakurssi 2012(Lapin maa- ja kotitalousnaiset), Oiva elintarvikehygienia koulutus Luostolla 2013 ja Kieringissä Lomakylän työntekijöille2013. Itä-Lapin vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuudet (Puutteellinen aineisto, tarkasta ja lisää) Järjestysmies koulutusta on yritetty saada 2011 alkaen kylän toimijoille. Asia saadaan kuntoon heti, kun kouluttaja löytyy. Esittelytilaisuudet: Kierinki kehittämishanketta on esitelty 2011 alkaen Nellimin tie tulevaisuuteen hankkeelle 2012, Kemijärven kylien kehittämisillassa 2013, Pelkosenniemen kylien kehittämishankkeelle 2013, Sodankylän kunnanvaltuustolle 2013, Lapin Toimintaryhmien ohjausryhmän kokoukselle KEHITTÄMINEN EDELLEEN JA TAVOITESEURANTA Vuokra-asuntojen saaminen kylään: Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut. Samalla kun kartoitetaan muuta majoitustarjontaa, kartoitetaan myös myytävät kiinteistöt ja vuokrattavat kiinteistöt. Kasvaneen kysynnän vuoksi vuokra-asuntotuotannon rakentaminen kylään tulee ajankohtaiseksi Omakotitalo tonttien kaavoitus: Kierinki turvallisena, kauniina asuinalueena lisää kiinnostusta myös omakotitalo rakentajien keskuudessa. Tontteja omakotirakentajille tarvittaisiin. Biovoimala: Eläinten lannan hyödyntäminen lämmön/sähköntuotantoon on mahdollista ja tulevaisuuden haaste (artikkeli Suomen kuvalehti : Lanta lämmittää, Elina Ruhanen, Markus Pentikäinen). Artikkelin mukaan biokaasulla voitaisiin tuottaa osa Suomen biopolttoainetavoitteista, 10 % vuoteen 2020 mennessä. Biokaasua voi käyttää myös liikennekaasuna, eikä lannan käsittely vähennä sen ravinnepitoisuuksia maanparannusaineena, vaan päinvastoin. Tuulivoima: Suomen kylätoimikunta suosittaa niihin kyliin, joihin rakennetaan tuulivoimaa, niin sanottua kylänkehittämisraha-sopimusta (bygdepengar). Sopimusmalli on muokattu Ruotsin Jämtlannin vastaavasta. Sopimuksella tuulivoimayhtiö maksaa 25 vuoden ajan sovitun murto-osan vuosiliikevaihdosta kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys käyttää rahaa kyläsuunnitelman mukaisiin kaikkia kyläläisiä ja kesäasukkaita hyödyttäviin kohteisiin. Sopimuksella korvataan niitä haittoja, joita tuulimyllyjen lähellä asuville ihmisille väistämättä koituu. Maanomistajille maksettu maanvuokra on eri asia kuin tässä kerrottu kehittämisraha. Harrastustoiminnan lisääminen: kehitteillä 2013 ovat puutyökerho, ulkolentopallokenttä, jalkapallokenttä, esteratsastuskenttä, Kieringin Kuoron perustaminen, englanninkielen kurssit, tietokone- ja nettikurssit, pienlentokenttä yksityiskäyttöön, RC lennokkiharrastuksen kehittäminen edelleen yritystoiminnaksi. Julkinen liikenne: julkisen liikenteen linja-autovuorot Kieringin nettisivuille ja bussipysäkeille aikataulut. Kyläseuran aloitteet kunnalle: Kieringin vanhan rakennuskannan ja historiallisten paikkojen inventointi. Yleis- tai kyläkaavan saaminen kylän alueelle, jolloin saataisiin ratkaistavaksi myös seuraavat ongelmat: Aloitetaan jätevesiongelman ratkaiseminen yhteistyössä kunnan kanssa. Laajakaistayhteyden saaminen 19

20 kylään. Moottorikelkkaurien uudelleen lilnjaukset ja edelleen kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kylien kanssa, sekä kylän palvelutarjonnan päivittäminen yleisiin moottorikelkka karttoihin. Vuokraasuntojen saaminen kylään. Omakotitonttien kaavoitus. Loma-asutus alueen kaavoitus. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kylätien varteen. Tien korjaus Karjalahti Kierinki välillä. Tievalaistus Kieringin pohjoispuolentielle. Vapaapalokunnan perustaminen Sodankylän Järvikylien kyliin sekä pelastuskoulutukset väestölle. Vuoden 2013 toteutettavia kehityshankkeita: Opasteet pääteiltä Kierinkiin. Aloitetaan Kieringin Kyläseurantalon remontointi. Rukoushuoneen kunnostamiseksi suunnitellusti haetaan myös rahoitusta. Aloitetaan Rukoushuoneen remontin rahoituksen haku. Hietalan perinnepihapiirin entisöiminen edistyy: hirsisen vanhan pikkupuolen siirto, kunnostus ja entisöinti. Matkailun majoituskapasiteettia saadaan lisää. Uusia majoituskohteita valmistuu, myös kesämökkien vuokravälitys lisääntyy. Aloitetaan taidekurssit osana Lomakylän palvelutarjontaa. Teatterifestivaalit ja Maalaismarkkinat lisäävät suosiotaan ja kävijämäärät kasvavat. Kyläkävelyreitin toteuttaminen Kieringin kylän harjulle. Perinnekylien tie matkailutuotteen kehittäminen aloitetaan Aloitetaan yhteisten latuverkkojen, patikkareittien ja moottorikelkkaurien suunnittelu ja toteutus naapurikylien kanssa. Lisäideoita kyläsuunnitelmaan. Tanssilava ja matonpesulaituri Kylän rantaan, kylälehti, Kylän rannan hetteelle polku ja pieni silta ylittämään puro, Kyläopasteet molempiin päihin kylää, Kylän historiallisten paikkojen merkitseminen patikointikarttoihin (esim. Raatelammin tammi, Kieringin Mylly, Mokon pihapiiri, Kieringin koulu, Janne Marttiinin paja, Reetin, Marttiinin ja Simpan kaupat, Ruumisrovan vanhat haudat, Jääkautiset kivirakat) Kylän tarinoiden kokoaminen ja julkaisu sekä pieni Kierinki-historia. KYLÄSUUNNITELMAN VUOSITTAINEN PÄIVITYS JA TAVOITESEURANTA. Kehittämissuunnitelma julkaistaan Kieringin nettisivuilla julkisena asiakirjana. Palautelomakkeen kautta voi kommentoida ja antaa omia kehittämisideoita. 20

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kooste MARU hankkeen Kainuun tapahtumista MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kainuun tapahtumia Kyläkävelyt Maisemanhoitotöiden organisointi, talkoot

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KYLIEN KUULUMISIA

POLVIJÄRVEN KYLIEN KUULUMISIA POLVIJÄRVEN KYLIEN KUULUMISIA Seuraavat ideat, kommentit, toiveet ja ehdotukset on kerätty 10.12 järjestetyssä Polvijärven kylien illassa. Iltaan oli kutsuttu asukkaita. Läsnä oli kunnan edustaja, sekä

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Metsäkulttuurihanke 2009 2011 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Tausta ja tavoitteet Taustana Kansallisen metsäohjelman 2015 linjaukset: yksityismetsissä (kulttuuriperintökohteiden) tiedonkeruu aloitetaan.

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot