Sinettä Ounasjokivarren aurinko

Transkriptio

1 Sinettä Ounasjokivarren aurinko Sinetän kyläsuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Historia Esihistoria Lamminvaaran asuinpaikka Löytöjen ikä tutkittu Asutus Isojako Sinettä kyläyhteisöksi Teollisuus Vesivoimaa Sinettäjoesta Ensimmäinen saha Uulan mylly Koivurannan saha ja mylly Nielsénin saha ja mylly Kauppa ja liikenne Tie Posti ja puhelin Opetus ja terveydenhuolto Kirjasto Kyläpoliisi Neuvola Luottamus- ja yhdistystoiminta Maamies-, nuorisoseura, marttayhdistys Sinetän Sulku, Sinetän Riento Vapaapalokunta Suojeluskunta Hengellinen toiminta Sinettä Ounasjokivarren palvelukylä Terveyden hoito Sairaankuljetus Päivystys Lääkäri Neuvola Hammashoito 12 2

3 3.2. Lasten hoito Päivähoito Koulu Erityisopetus Iltapäivähoito Nuorisotyö Vanhustenhoito Kotihoito Palveluasuminen Kirjasto Vapaapalokunta Seurakunta Harrastustoiminta ja kulttuuri Liikuntapaikat Yhdistykset Kansalaisopisto Kulttuuri Yritystoiminta Paikalliset yritykset Muut palvelut Kaavoitus Kaavoituksen suunnittelusta Tiestö, väylät ja reitit Asuminen Kyläsuunnitelmaprosessi, visio ja tavoitteet Kyläsuunnitelmaprosessi Visio Tavoitteet Kehittämissuunnitelma Vanha koulu kohtauspaikaksi Lisää asukkaita Lisää harrastusmahdollisuuksia Palvelutalo senioreille Paremmat kulkuväylät Monipuolisemmat ulkoilureitit Paikallista yrittäjyyttä kannatetaan 32 3

4 9.8. Yhteistoimintaa vahvistetaan Ekologisuutta edistetään Kyläyhdistys palvelee koko kylää Päätteeksi Lähdeluettelo 33 4

5 1 Johdanto Rovaniemen maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät Rovaniemen kaupungiksi vuoden 2006 alussa. Sinettä on yksi Rovaniemen palvelukylistä. Se on vireä, luonnonkaunis, 640 asukkaan kylä ( ), joka sijaitsee noin 20 kilometriä keskustasta luoteeseen Ounasjoen varrella. Kyläalue liittyy pääosiltaan Kantateihin 79:ään ja 83:een sekä Sinetänsalmentiehen (19685). Kylän länsipuolisen osan halkaisee Sinettäjoki, joka laskee Ounasjokeen. Sinetän naapurikylät ovat Lehtojärvi, Tapionkylä, Norvajärvi ja Nivankylä. Miksi kylää kutsutaan Sinetäksi? Mahdollisesti muinaiset metsästäjät katsellessaan Ounasjokilaaksoon näkivät auerta "sinettä" ja näin paikansivat kylän. Historian osalta tässä kyläsuunnitelmassa lainataan pitkälti vuoden 1996 kyläsuunnitelmaa. Muilta osin teksti on syntynyt Sinetän Kyläyhdistys ry:n hallituksen jäsenten toimesta. Kyläläisillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kyläsuunnitelmaan kirjallisen kyselyn ja kyläkokouksien kautta sekä ottamalla suoraan yhteyttä hallituksen jäseniin. Vuodesta 2009 lähtien keskeisenä yhteistyövälineenä ovat toimineet kylän omat nettisivut: Yhtenä tämän yhteistyön hedelmänä Sinetän Vanha koulu siirtyy kyläläisten omistukseen ja yhteiseksi toimipisteeksi mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana. Visiomme mukaan Sinettä on kaikenikäisten koti- ja palvelukylä sekä kulttuurin kehto Ounasjokivarren aurinko. Tämän kyläsuunnitelman tarkoituksena on kiteyttää strategia, jolla Sinettää kehitetään vuosina Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan! Yhteistyöstä kiittäen, Maaliskuun 15. päivänä vuonna 2011 Sinetän Kyläyhdistys ry:n hallitus 5

6 2 Historia 2.1. Esihistoria Milloin Sinetän seutu on saanut historiallisesti katsoen ensimmäiset asukkaansa? Täyttä varmuutta tästä ei tietenkään ole, mutta jonkinlaista esihistoriallisesti katsoen inhimillistä toimintaa on alueella ollut jo noin 6000 ekr. Tätä olettamusta tukee 1950-luvulla löydetty puinen hirvenpääveistos, joka on todettu olevan ajalta 5800eKr Lamminvaaran asuinpaikka Lamminvaarassa tehtiin 1960-luvulla arkeologisia kaivauksia. Tuolloin löydettiin mm. kvartsiittisiruja- ja esineitä sekä joitakin liuske-esineiden paloja. Asuinpaikka on sijainnut muinaisen nk. Litorianmeren rannalla, joka oli noin 5500 vuotta ennen ajanlaskun alkua 93 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla Löytöjen ikä tutkittu Helsingin yliopisto tutki vuonna 1973 Lehtojärveltä löydetyn hirven pään ja vahvisti löydöksen iän. Tässä yhteydessä tutkijat esittivät arvelun, että hirven pää olisi ollut eräänlainen kulttisauva tai veneen keulan koriste. Vastaavia löytöjä on tehty Itä-Karjalan kivikautisista haudoista Asutus Vakinainen asutus on alkanut Sinetässä suhteellisen myöhään ensimmäisen talon, säilyneiden tietojen mukaan, on rakentanut Heikki Tarsaranta vuonna Myöhemmin perustettiin Koivurannan tila. Sinetän tila näki päivänvalon vuonna 1787 Sinettäjärven rannalla. Sonkajärven tila nousi samannimisen järven rannalle vuonna Isojako Isossa jaossa 1800-luvun lopulla kylään muodostettiin viisi maarekisteritilaa: Kangas, Koivuranta, Kuusela, Suvanto ja Tarsaranta. Sinetän nykyiset tilat on lohkottu pääosin näistä kantatiloista. Tiloja on perustettu myös asutuslakien perusteella. Tilojen tiedetään vaihtaneen omistajaa jopa korttipelin seurauksena. 6

7 Sinettä kyläyhteisöksi Sinetän kylä on kuulunut vuodesta 1700 vuoteen 1920 saakka Ounasjoenkylään. Vuoden 1920 uuden kyläjaon yhteydessä Sinettä merkittiin omaksi kyläyhteisöksi. Taloja oli tuolloin Teollisuus Vesivoimaa Sinettäjoesta Voidaan todeta, että kylän kasvulle antoi merkittävän panoksen teollinen toiminta, joka mahdollistui Sinettäjoesta saadun vesivoiman avulla Ensimmäinen saha Sinettäjoen alakoskeen saivat kirkkoherra Esaias Fellman ja vänrikki Magnus Frederik Clementieff luvan perustaa vesisahan. Puutavaraa sahalle hankittiin Sinettä-, Sonka-, Joutti-, Mänty- ja Typpyräjärvien ympäristöistä. Sahan hakkuumäärä oli aluksi 2500 runkoa. Saharakennus valmistui vuonna 1782 kolmikerroksisena. Keskimmäisessä kerroksessa sijaitsi kaksi raamia. Sahan tarvitsema vesi johdettiin joesta 187 kyynärän (111metrin) pituista rannia pitkin. Saha oli valmistuessaan Lapissa toinen. Konttorirakennus oli valmis vuonna Vuodelta 1850 säilyneiden palovakuutuskirjojen mukaan sahan piiriin kuului 15 erillistä rakennusta. Vilkkaimmillaan sahan toimintaa lienee ollut 1800-luvun lopulla. Sahan myöhempiä omistajia oli mm. oululainen kauppias H.J. Snellman, jonka allekirjoittama palovakuutuskirja on päivätty Eräs sahanomistaja patruuna Andreas Kurtti menetti sahan korttipelissä vuonna 1889 kauppias Leontej Tichanoffille, jonka perikunnalta laitoksen osti Antti Tarsaranta vuonna saha oli toiminnassa 1900-luvun alkupuolelle, mutta sortui sitten korjausten puutteessa vuonna Uulan mylly Sinettäjokeen rakennettiin myöhempinä aikoina vielä kaksi sahaa ja myllylaitosta. Vanhin näistä lienee nk. Uulan mylly, joka seisoo vieläkin paikallaan. Mylly lienee alunperin rakennettu 1800-luvulla ns. härkinmyllyksi, joka monttööri Kalle Linnan johdolla muutettiin vuonna 1905 ratas- eli turbiinimyllyksi. Mylly mainitaan erityisesti nivankyläläisten myllyksi. 7

8 Koivurannan saha ja mylly Koivurannan saha ja mylly rakennettiin 1800-luvun puolella. Aapo Koivurannan omistukseen se siirtyi vuosisadan vaihteessa. Kalle Linna muutti Koivurannan myllyn nk. ratasmyllyksi. Koivuranta rakensi myllyn yhteyteen raamisahan ja 1930-luvulla generaattorin. Kylässä toimi tuolloin oma sähköyhtiö. Koivurannan saha ja mylly tuhoutuivat tulipalossa luvulla Nielsénin saha ja mylly Nielsénin saha ja mylly pstytettiin 1900-luvun alussa noin sata metriä Koivurannan laitosten yläpuolelle. Siihen liitettiin myöhemmin höyläkone ja sähkölaitos, josta saatiin virtaa Koivurannan generaattorin vaurioiduttua. Kyläläiset saivat laitoksesta virran aina siihen saakka kunnes vuonna 1949 kylän sähköyhtiö päätti liittyä Rovakairan Sähkö Oy:öön Kauppa ja liikenne Sinetän kylä oli vielä 1900-luvun alussa kiertävien kauppiaiden keskuspaikka. Sinetän keskeisenä paikkanaan pitävistä kauppiaista olivat tunnetuimmat Remsujeff ja Tichanoff. Remsujeffin kauppaa pidetään kylän ensimmäisenä kauppana. Myöhemmin Kauppayhtiö, Osuuskauppa ja Lapinmaa ovat harjoittaneet liiketoimintaa kylässä. Pankkitoimintaa on pitänyt yllä mm. Osuuskassa Tie Vuonna 1863 aloitettiin Rovaniemi-Kittilä tielinjan avaus, mutta vasta vuonna 1887 tie oli valmis Sinettään saakka. Höyrylaivaliikenne alkoi Ounasjoella vuonna Laivaliikenne Sinettään tyrehtyi kuitenkin jo vuonna Posti ja puhelin Postiliikenne käynnistyi puolestaan vuonna 1909-luvun alussa. Sitä kannettiin ilnjalla Rovaniemi-Sinettä-Mäntyjärvi. Ensimmäinen postitoimisto oli osuuskaupassa. Kylän puhelinkeskus aloitti toimintansa osuuskaupan tiloissa vuonna

9 2.5. Opetus ja terveydenhuolto Aluksi koulu oli kiertokoulua, jota pidettiin ajan tavan mukaisesti kylän taloissa lähinnä Pekka Nielsénin ja Lindrothin taloissa. Varsinainen kansakoulu alkoi Aapo Koivurannan talossa vuonna Ensimmäinen koulurakennus valmistui vuonna uusi kansa- ja kansalaiskoulu rakennettiin Sinettään vuonna Kirjasto Kylän kirjaston toiminta alkoi Kalle Kuuselan talossa, josta se eri vaiheiden kautta siirtyi koululle Kyläpoliisi Sinetän kylässä on toiminut kyläpoliisi. Ensimmäinen virkavallan edustaja oli Erkki Konttajärvi, joka aloitti työnsä vuonna Viimeinen kyläpoliisi oli Jouni Nyländen Neuvola Neuvolatoiminta sai alkunsa vuonna Sitä ennen toimi kylässä terveyssisar. Neuvolan valmistuttua saatiin myös kätilö. terveystalo valmistui vuonna Hammashoitoa kylän lapset ovat saaneet vuodesta 1965 lähtien Luottamus- ja yhdistystoiminta Sinettä on niitä harvoja Lapin kyliä, joilla on ollut oma mies eduskunnassa. Maanviljelijä Janne Koivuranta on toiminut kansanedustajana vuosina ja Kunnallisissa luottamustehtävissä kyläläisiä on ollut aina Rovaniemen ensimmäisestä kunnanvaltuustosta, vuodesta 1913 lähtien Maamies-, nuorisoseura ja marttayhdistys Sinetän maamies- ja nuorisoseura perustettiin Marttayhdistys on perustettu vuonna Nuorisoseura ja Marttayhdistys toimivat edelleen Sinetän Sulku, Sinetän Riento Urheiluseuroja kylässä on toiminut kaksi: Sinetän Sulku ja Sinetän Riento. Riento toimi ainoastaan sotavuosina ja muutaman vuoden sodan jälkeen. Sulku puolestaan perustettiin 1960-luvulla ja sen toiminta oli aikoinaan varsin vilkasta. 9

10 Vapaapalokunta Vapaapalokunta on toiminut kylässä pitkään. Ensimmäinen palopäällikkö oli Mikko Remsu. Nykyinen paloasema valmistui vuonna Suojeluskunta Suojeluskunnan toiminta oli aikanaan varsin vilkasta. Sinetän osaston päällikkönä toimi niin ikään Mikko Remsu. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 solmitun välirauhan sopimuksen 21.artiklan perusteella Hengellinen toiminta Paikallissaarnaajana vuosina on toiminut Aapo Koivuranta. Hänen saarnausmatkansa ulottuivat etäämmällekin. Hautausmaa otettiin käyttöön vuonna Hautausmaasuoja ja kello saatiin vuonna Sinetän kappeli valmistui vuonna 1965 kylän pohjoispäähän. Pyhäkoulu ja diakoniatoimintaa kylässä oli jo aiemmin. 3 Sinettä Ounasjokivarren palvelukylä Sinetässä on asukkaita 640 ( ), jotka jakautuvat eri ikäryhmiin seuraavasti: 0-6 v v v v v. 45 yli 75v. 23 Tässä luvussa kuvataan, miten kunnan palvelut tavoittavat eri ikäryhmät Terveyden hoito Tietoa terveydenhoidosta löytyy internetosoitteesta: Sinetässä ei ole päivystystä eikä sairaankuljetusyksikköä, vaan ne sijaitsevat kaupungissa. Hätätilanteessa soita

11 Sairaankuljetus Rovaniemen kaupunki tuottaa ensihoito/sairaankuljetuspalvelua kaupunkilaisille. Vastaavat sairaanhoitajat: Petteri Malinen, puh Vesa Kauppinen, puh Toimisto, Norvatie 40 Toimistosihteeri: Tanja Heikkinen puh Päivystys Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikka Ounasrinteentie 22, Rovaniemi puh. (016) klo Yöpäivystys, Ensiapu puh. (016) Klo Öisin hoidetaan vain hätätapaukset. Yleinen hätänumero: Odotusaika 0-8 tuntia - Suositeltavaa ottaa yhteys puhelimitse ennen lähtöä - Ei ole mahdollista varata aikaa Päivystyspoliklinikalle tullaan hätä- ja äkillisissä sairas- ja tapaturmatapauksissa, joissa sairauden tai vamman vuoksi ei voida odottaa seuraavaa päivään omalääkärin vastaanotolle. 11

12 Lääkäri Lääkärin- ja terveydenhoitaja/sairaanhoitajan vastaanottopalvelut ovat omassa hoitotiimissä. Sinettäläisten ajanvaraus: PohjoisTiimi, puh Avoinna ma-to kello ja pe kello , os. Pulkamontie 4. Vastaanottoaika annetaan 1-3 vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Laboratorioajanvaraus linkistä Voit varata ajan laboratoriokokeisiin, jos sinulle on tehty sähköinen lähete Lapin sairaanhoitopiirin, Rovaniemen terveyskeskuksen tai työterveyshuollon yksiköistä. Palvelu on asiakkaille maksuton. Mikäli sopivaa aikaa palvelusta ei löydy, näytteenottoon voi tulla myös ilman ajanvarausta. Tällöin vuoronumero otetaan laboratoriossa olevasta vuoronumerolaitteesta Neuvola Sinetän neuvola Koulurinteentie 7 Äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto sekä avovastaanotto Terveydenhoitaja Puh. (016) tai Hammashoito Sinetän hammashoitola Koulurinteentie 24 Puh. (016) Avoinna: ma to klo pe klo Lastenhoito Päivähoito Koulurinteentie 24 C 13-16, puh Päiväkodin johtaja Elli Koivuranta, puh Alueen hoitopaikkakyselyt, myös perhepäivähoidon osalta. 12

13 Sinetän päivähoito palvelee Sinetän lisäksi lähikylien tarpeita. Päiväkoti Kullerossa on kaksi ryhmää, yhteensä 35 paikkaa. Siellä toteutetaan myös lähialueen esiopetus. Perhepäivähoitajia Sinetässä on Koulu Sinetän koulu, os. Koulurinteentie 13, Sinettä, puh Rehtori Mikko Lumme, puh tai Sinetän koulu on yhtenäinen 1-9 luokat kattava peruskoulu, jossa oppilaita on noin 300. Oppilaat tulevat Ounasjokivarresta kaupungin laidalta Ylikylän ja Kittilän kunnan rajan väliseltä alueelta sekä Ylitornion kunnasta. Henkilökuntaa koulussa on hiukan yli 30, joista opettajia on noin 24. Sinetän peruskoulussa leimallista on hyvä sisäinen ilmapiiri sekä pyrkimys oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhtenäisen peruskoulun toiminnassa on huomioitu aineenopettajien ammatillinen erityisosaaminen myös alaluokkien opetuksessa sekä luokanopettajien monipuolinen kasvatusalan erityisosaaminen myös yläluokkien oppilaiden opetusjärjestelyissä. Koulun olosuhteita pyritään kehittämään opetusvälineiden uudenaikaistamisella sekä syksyllä 2011 koulun viereen valmistuvan Ounasjoen monitoimi-hallin myötä Erityisopetus Koulussa annetaan erityisopetusta nuorille, joilla on oppimiseen liittyviä tarpeita. Nuorella voi olla oppimisvaikeuksia, sopeutumishäiriöitä, joka asettaa opiskelulle erityisvaatimuksia Iltapäivähoito Sinetän iltapäiväkerho toimii koulun tiloissa, os. Koulurinteentie 13, puh Tarkoitettu 1.-2.luokkalaisille koulupäivän päätteeksi Nuorisotyö Sinetän nuorisotila Zillari toimii os. Koulurinteentie 13, koulun sivurakennuksen alakerrassa. Se on avoinna keskiviikkoisin klo ja perjantaisin Perjantaisin pelataan sählyä koulun salissa klo Ohjaajana Tommi Mylly, puh , 13

14 Sinetän Zillari on paikka, johon nuoret kokoontuvat viettämään yhteistä vapaa-aikaa toisten nuorten kanssa. Tiloilla on mahdollisuus pelata biljardia, ilmakiekkoa, guitar heroa ja bändipeliä sekä lukuisia muita pöytä- ja korttipelejä. Tilatoiminta on päihteetöntä ja valvottua. Talon säännöt ovat ohjanuorana toiminnalle ja muulle oleskelulle Vanhustenhoito Alueella toimii terveydenhoitajan aikuisvastaanotto, Koulurinteentie 24, ti ja pe klo 8-9, mikä palvelee alueen ikäihmisiä Kotihoito Sinetän alue kuuluu kotihoidon osalta Rovatiimiin. Alueen vastaava terveydenhoitaja on Anneli Ylitalo, puh Sinetän kylälle on mahdollisuus saada kotihoidon palveluja päivittäin aamulla, päivällä ja illalla. Tilanteet vaihtelevat, joskus palveluja ja lisäkäyntejä joutuu odottamaan. Pääsääntöisesti palvelut on saatu järjestymään hyvin nopeasti. Ateriapalvelu, joka tarkoittaa kotiin kuljetettavia aterioita, on myös mahdollista järjestää alueelle kotihoidon toimesta. Turvapuhelinpalvelut on mahdollista saada alueelle yksityisen palveluntuottajan kautta Palveluasuminen Sinetän alueella ei tällä hetkellä ole 24 tuntia hoivaa ja hoitoa tarjoavaa tehostetun palveluasumisen yksikköä. Lähimmät löytyvät Ylikylän alueelta, Songasta ja Meltauksesta Kirjasto Sinetän kyläkirjasto, os. Koulurinteentie 13, puh Avoinna: ti ja ; ke ; to ja

15 3.7. Vapaapalokunta Sinetän VPK-Vapaapalokunta, os. Koulurinteentie 8, tied. Pentti Remsu, puh Seurakunta Rovaniemen seurakunta - Ounasjoen seurakuntapiiri Sinetän kappeli Kittiläntie SINETTÄ Puh tai seurakunnan vaihde, puh OUNASJOEN PIIRI Tepsa Pentti kappalainen Jääskelä Eeva-Liisa vs. pastori Vuolo Kirsti diakonissa Laakko Minna nuorisotyönohjaaja Maijasen kappeli Poikela Yrjö seurakuntamestari Meltauksen kappeli sakasti Poikela Yrjö seurakuntamestari Sinetän kappeli Peura Tuula seurakuntamestari Harrastustoiminta ja kulttuuri 5.1. Liikuntapaikat Koulun liikuntasali - toimintaa lähes viikon jokaiselle illalle lentopalloa, sählyä Jääkiekkokaukalo 15

16 - tarjoaa talvella luistelumahdollisuuden ja kesällä toimii lisäliikuntapaikkana esim. jalkapallon pelaamiseen. Valaistu kuntorata - mahdollisuus lenkkeilyyn ja talvella hoidettu hiihtolatu luisteluhiihtoon ja perinteiseen hiihtoon. - kuntoradanyhteydessä hyvät uudet venyttelytelineet. Urheilukenttä - kesäisin lasten ja nuorten jalkapallokerho kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran järjestämänä - naisten pesäpallo kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran järjestämänä - kesällä 2010 valmistunut skeittiramppi kentän yhteydessä Monitoimihalli - rakentaminen aloitetaan keväällä 2011 koulun yhteyteen Ulkoilureitti - kartoitettu kesällä 2010 Koulu Mellantie - Pessousvaara-Lamminvaara Myllypirtti Vanha koulu. Esitys uuteen kaavaan. Vanhan koulun sali - Zumba-kurssi - Tanssikursseja - mahdollisuus jatkossa käyttää monipuolisemminkin 5.2. Yhdistykset Ala-Ounasjoen Erästäjät ry Puheenjohtaja Juhani Ojala Toimitalon vuokraus, p Omat nettisivut: a oe. net 16

17 Kairan Jahti- ja Kalamiehet ry Markku Örn, puh Teuvo Tepsa, puh Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry (Uulan Myllyn toimipiste) Tied. Paavo Heikkilä, puh LC Rovaniemi / Ounasjoki Sinettäjärven Kalamiehet ry Tied. Tiina Kämäräinen, puh Kalevi Hirttiö, puh Sinetän Kyläyhdistys ry Sinetän Martat ry pj. Sirpa Törmänen, p myös kahviastiaston vuokraus vpj. Annikki Tuisku, p , annikki.tuisku@gmail.com siht. Päivi Rata-Romakkaniemi, paivi.rata(at)luukku.com Sinetän Nuorisoseura ry Tied. Pentti Remsu, puh Sinetän työväenyhdistys Puheenjohtaja: jarmo.huhtala@rovaniemi.fi 5.3. Kansalaisopisto Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto toimii entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella, niin myös Sinetässä. Tietoa kurssitarjonnasta löytyy nettiosoitteesta: 17

18 Rovaniemen_kaupungin_kansalaisopisto.iw3 Lukuvuonna Sinetässä järjestettävät kurssit: Uusi koulu - Maanantaisin: Puutyö, entisöinti, Posliininmaalaus, Kuntojumppa - Tiistaisin: Pianon- ja hanurinsoitto, Parkkinahkakurssi - Keskiviikkoisin: Keramiikka Vanha koulu - Tiistaisin: Teatteriryhmä 5.4.Kulttuuri Kulttuuriin sanan laveimmassa merkityksessä kuuluu kaikki se tietämys, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Arkikielessä sanalla viitataan lähinnä taiteen eri muotoihin. Sinetässä on vankat kulttuuriperinteet. Kylästä löytyy omaa kirjallisuutta (mm. historiikit); kuvataidetta (ikonitaide, maalaustaide, grafiikka, valokuvataide); veistotaidetta (kuvanveisto, puukorut, pienpuuesineet, veneet, lumi- ja jäänveisto); käsityötä (vaaput, neuletyöt itse kehrätystä langasta, keramiikka, posliinityöt); teatteritoimintaa; tarinankertojia; tanssijoita; laulajia ja soittajia. Monipuolisen kulttuurinsa johdosta Sinettä olisi sopiva kylä vaikkapa vuosittaiselle festivaalille. Majoituskapasiteettia löytyy eikä kaupungillekaan ole pitkä matka (20km). 6 Yritystoiminta 6.1. Paikalliset yritykset Sinetässä on lukuisia yrityksiä, joista suuri osa tuottaa palveluja: Arkkitehtuuria 18

19 Arkkitehtitoimisto Suunnittelu Teppo Oy Snowbrick Tammelantie 48 ATK-sovelluksia ja ohjelmistoja Insinööritoimisto J. Lampela Oy Parkkikankaantie 37 Ekopiste (paperi, pahvi, metalli, lasi) ja kalastusluvat SEO - Vauhtivesi Puh Kittiläntie 2069 Elintarvikeliikkeitä ja postipalvelua K-Market Pekkala Taisto Pekkala Ky, kauppias Hannu Pekkala Asiamiesposti, veikkaus. Mahdollisuus nostaa kassalta pankkikortilla käteistä. Viirintie 1 Hierontapalveluja Äitinituuli, Marja-Liisa Ruonela Fife Detox kehonpuhdistus laite Hieronta, kuppaus, vyöhyketerapia, kaustislainen jäsenkorjaus, luontaistuotteet Sinetänrinteentie 68 Tmi Tero Sormunen klassinen hieronta, hermoratahieronta Jaarasenharjuntie 49 Hotelleja / majoitusta Lapland Hotel Bears Lodge Pohtimolammentie 203 Sinen lumikylä 19

20 Tammelantie 48B Arctic SnowHotel Lehtoahontie 27 Huoltoasemia SEO - Vauhtivesi Kittiläntie 2069 Keramiikkapajoja Vuokkomänty Taivaankaarenmutka 15 Kiinteistöhuoltoa Anna Arton Auttaa, Arto Ruonela Vanhamaa RO Tmi Mellantie 29 Tmi Tero Sormunen Traktorityöt, lumen auraus, hitsaus, teiden lanaukset, harjaukset. Jaarasenharjuntie 49 Lamako Oy Kemppe Lumityöt, Maansiirrot ja rakennusten pohjatyöt Hettolantie 29 Kirjakauppa Billigbook Pilli Oy Pellontie 356 Koruja Heikkilä Päivi Design Koivurannansuora 86 20

21 Kosmetologeja Rauhala Virpi tmi Porrasrinne 49 Suomi Miia Tmi Kierivaarantie 12 Koulutusta Väyrynen sai Sirpa Hannele Tammelantie 36 Käsityöt / Kehruupalvelut Oili Karpoff toiminimi Villasella mm. neuleet käsin kehrätystä villasta, koirankarvalankaa, kehruukurssit, askartelu, kankaan painanta, kirpputori p , villasellaok@gmail.com Lääkäreitä Lääkäri- ja psykoterapiapalvelu Raatelehto Oy Raatelehdontie 16 Maatalouden palveluja Salmi Pertti Tmi Venemestarintie 7 Matkamuistot ja porotuotteet Sarvesta Saparoon Ky Kittiläntie 2445 Mainoslahjoja ProTuote Progear Rinteenlenkki 14 Ohjelmapalveluja Pohjoisen Ratsu Kierivaarantie 12 21

22 Käpälämäki Huskypoint Oy Kittiläntie 1638 Putkityöliikkeitä PHK-Konsultointi Oy Sinetänrinteentie 43 Puusepänliikkeitä Martin Vene- ja Puustudio Sinetänsalmentie 284 Puutarhoja ja taimistoja Haavikon puutarha Puutarhantie 46 Rakennusliikkeitä Lapin Laaturakenne Oy Koivurannansuora 132 Rakennuspalvelu Koivu Oy Mellantie 63 Rakennussaneerausta Pohjolan Purku ja Saneeraus Oy Porrasrinne 75 Romakkaniemi R. Tmi Muuraus, laatoitus, saneeraus. Mellantie 52 Rakennuttajapalveluja Lapin kone- ja työpalvelu Ky Hettolantie 29 Ravintoloita Sinetän Kyläkrouvi, Ruoka- ja karaokeravintola 22

23 Sinetänkentäntie 2 Siivousliikkeitä Luoteis-Kairan Siivous Rasilantie 8 Siivouspalvelu MLH, Marja-Liisa Heikkilä Kujalantie 32 Taksi Taksiliikenne Pentti Syväjärvi Jaarasenharjuntie 14 Taksiliikenne A. Piittisjärvi Ky Lehtojärventie 55 Tapahtumajärjestäjiä Holck Huskyes Kittiläntie 1638 Timanttiporausta ja -sahausta Pohjolan Purku ja Saneeraus Oy Porrasrinne 75 Veneentekijä Martin Vene- ja Puustudio Viirintie 284 Ääni- ja musiikkituotantoa AV-Wings Oy Koivurannansuora Muut palvelut Tässä luvussa esitellään sinettäläisiä palvelevia tahoja, joiden toimisto sijaitsee Sinetän ulkopuolella: Bussiliikenne 23

24 Eskelisen Lapin Linjat Oy Koskikatu Rovaniemi Gold Line 0y Marttiinintie Rovaniemi Matkahuolto Oy Ab Lapinkävijäntie Rovaniemi Taksi Taksi ja tila-auto 1+8 henkilölle, 2 invapaikkaa tai paarit Tapionharjuntie Sonka auto, puh Kaarina, puh Kaavoitus 7.1.Kaavoituksen suunnittelusta Sinettään on laadittu yleiskaava ( ) ja tämän muutos ( ). Kyseessä on rakennuslain aikana laadittu ns. 1. asteen yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Rakennuslain aikana oikeusvaikutukset saadakseen on kaava tullut alistaa valtion viranomaisen (sisäasianministeriö/ ympäristöministeriö/ ympäristökeskus) vahvistettavaksi. Sinetän yleiskaavaa ei ole vahvistettu ja näin ollen alueella on voimassa maakuntakaava. Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt käynnistää Sinetän osayleiskaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ei ole ollut nähtävillä. Rovaniemen kaupungin 24

25 maankäytön vastuualue on parhaillaan kilpailuttamassa osayleiskaavan laatimisen. Tarjousaika päättyy Alustavan aikataulun mukaan kaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi 12/2012. Kaavoituksen yhteydessä kylätilaisuuksia järjestetään kaikissa keskeisissä kaavan vaiheissa. Kaavoituksen suunnittelusta osallisia ovat: - kaava-alueen ja sen ympäristön maanomistajat, asukkaat ym. osalliset, joiden toimialaa kaavoitus koskee. - hallintokunnat: tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta ja koulutuslautakunta. - viranomaiset: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, museovirasto, Lapin maakuntamuseo ja Lapin pelastuslaitos. - yhtiöt: Napapiirin Vesi, Rovaniemen Energia, Rovakaira Oy, Kemijoki Oy. - Järjestöt, yhdistykset ja muut: Sinetän Kyläyhdistys ry; Sinetän Martat ry; paliskunnat, metsästys- ja kalastusseurat/yhdistykset sekä muut alueella toimivat yhdistykset, yritykset ja yhteisöt. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua mm. kaupungin internetsivuilla osoitteella: Tiestö, väylät ja reitit Kevytliikennetie on saatu Sinettään edellisen kyläsuunnitelman (1996) jälkeen. Moottorikelkkareitti Mellavaarasta Sinettään siirtyy Sinettäjärven jäältä Sinettäjärven ja Pessousaavan väliselle alueelle, pääosin sähkölinjan alueelle. Rovaniemen ympäristölautakunta hyväksyi uuden reittisuunnitelman Linjaus on osa suunnitteilla olevaa uutta Rovaniemeltä Kittilään kulkevaa runkoreittiä, joka on merkitty Lapin maakuntakaavaan ja valtakunnalliseen runkoreittisuunnitelmaan. Reitti tullaan virallistamaan kolmessa osassa. Kelkkareitti halutaan siirtää pois Sinettäjärven jäältä turvallisuussyistä. Myös Pellontien ylitys osuu uudessa reitissä turvallisemmalle paikalle. Pellontien ylityksen jälkeen reitti yhdistyy jo olemassa olevaan kelkkauraan. Reitille avataan myöhemmin myös virallinen yhteys Sinetän polttoainepisteelle. 25

26 Pessousvaaraan on suunnitteilla patikkareitti (Uulan Myllyltä Lamminvaaran kautta Koivurannalle). Vaihtoehtoisia linjauksia on Pessousjärven ympäri Asuminen Sinetässä on 640 asukasta ( ). Kunnan vuokra-asuntoja on 59 kpl ja tilaliikelaitoksen vuokra-asuntoja 2 kpl. Alueiden käytön strategiasuunnitelman mukaan palvelukylien alueille laaditaan uusi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka pohjalta tontteja ja rakennuslupia voidaan myöntää. Lisätonttien saaminen on olennainen tavoite. Tonttien koon tulisi olla yli 2000 neliömetriä. Kysyntää on koko ajan. Työmatka Rovaniemelle on sopivan lyhyt. 8 Kyläsuunnitelmaprosessi, visio ja tavoitteet 8.1. Kyläsuunnitelmaprosessi Kyläsuunnitelma nivoutuu pitkään prosessiin, jonka aikana on yritetty saada kylälle yhteistä toimitilaa. Vuonna 2006 maaliskuun 23 pnä ollut kokous päätti perustaa kyläyhdistyksen uudelleen taukovuosien jälkeen. Pöytäkirjassa on yhtenä tavoitteena: Pitäisi saada tarpeeksi isot toimitilat isompiin tapahtumiin. Tarjous päivätty Sinetän kylätoimikunta tarjoutuu ostamaan Sinetän vanhan koulun eurolla kyläläisten käyttöön ja tarpeisiin. Sinetästä puuttuu kyläläisiltä harraste- ja kokoontumistilat, allekirjoittajina Marjo-Riitta Törmänen ja Eero Huhtala. Ohessa on kysely: Haluatko osallistua kylän yhteiseen toimintaan ja tukea vanhan koulun hankkimista kyläläisten käyttöön? Listoista löytyy kolmekymmentä nimeä. Kyselyn toinen osio tiedusteli ideoita kylän toimintaan. Kylätalopalaveri : Kun kiinteistöt siirtyvät uuden tilaliikelaitoksen hallintaan ja kiinteistökulut ovat toiseksi suurimmat palkkojen jälkeen, kaupunginhallitus on antanut valtuudet ryhtyä myymään toimintojen kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Sinetän osalta 26

27 muistiossa kerrotaan seuraavaa: Sinetän kylätoimikunta on osoittanut kiinnostuksensa ostaa Sinetän Vanha koulu. He ovat rekisteröitymässä prosessia varten. Kylässä on ongelmana julkisten tilojen heikko saatavuus ja huono kunto. Nuoriso- ja kansalaisopistotoiminnalle ei ole tiloja kysyntään nähden riittävästi. Kylätoimikunta on suorittanut alueellaan kyselyn kyläläisten tarpeista ja toimitulojen puute näyttää olevan monessa asiassa kynnyskysymys. Kyläläisten toive on, että Vanhaa koulua ei myytäisi yksityiselle, vaan se siirtyisi alueen asukkaiden käyttöön. Yhteistyötä on kehitetty mm. Kotiseutuyhdistys TOTTO ry:n kanssa. Kaupunginhallituksen hyväksymä ehdotus : Mikäli tiloja halutaan myydä/lunastaa kylätoimikunnille, niin kauppa on tehtävä oikealla hinnalla joko yhdistämisavustuksia tai kylien kehittämissäätiön varoja käyttäen. Kylien neuvottelukunnan esitys : Uiton pirttien, Sinetän Vanhan koulun, Tapionkylän koulun ja Norvajärven koulun myyntiä valmistellaan yhteistyössä kylätoimikuntien ja tilapalvelun kanssa. Kyläyhdistys ilmoitti uudestaan kiinnostuksensa mennessä, vastatessaan kyselyyn. Kyläyhdistyksen edustajat ovat käyneet eri kokoonpanoissa neuvotteluja kaupungin ja tilaliikelaitoksen kanssa vuosina Kirjelmä kaupunginhallitukselle esittää taas neuvotteluja yhdistyksen kanssa, kun koulun huomattiin olevan myytävien kiinteistöjen listalla. Pöytäkirjanote, kokouksesta : Kaupunginhallitus päättää, että kuntien yhdistymisavustusta voidaan käyttää Sinetän Vanhan koulun hankkimiseksi Sinetän Kyläyhdistys ry:n omistukseen. Tätä kirjoitettaessa talon kuntokartoitus on vielä kesken. Sinettä sai omat nettisivut keväällä Kyläläisiä on jatkuvasti kannustettu ottamaan nettisivut keskeiseksi keskustelu- ja suunnittelufoorumiksi. Lisäksi kyläläisiä on kutsuttu kyläkokouksiin, joissa on ollut mahdollisuus ilmaista toiveitaan suullisesti ja kirjallisesti. Näin kyläläisillä on ollut mahdollisuus osallistua tämänkin kyläsuunnitelman laatimiseen. 27