Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan"

Transkriptio

1 Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan Petriina Piuhola Yhteiskuntaopin tutkimus Ressun lukio Ohjaaja: Antti Kohi

2 TIIVISTELMÄ Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan Petriina Piuhola Yhteiskuntaopin tutkimus Ressun lukio Ohjaaja: Antti Kohi Edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta on hälyttävää, että nuorten äänestysaktiivisuus ja kiinnostus politiikkaa kohtaan on yhä laskussa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret ovat keskimääräistä vähemmän aktiivisia yhteiskunnallisesti sekä vähemmän kiinnostuneita politiikasta. Yksiselitteistä syytä ilmiölle ei ole kuitenkaan löydetty. Tässä tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten lukiolaisten kiinnostusta puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi tutkittiin suhtautumista eri vaikuttamiskeinoihin, politiikan seuraamisen välineisiin, äänestysikärajan laskemiseen sekä vaalirahakohuun. Myös äänestysinnokkuutta kysyttiin. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, jonka täytti 283 vastaaja neljästä helsinkiläisestä lukiosta. Vastaukset tilastoitiin ja kommentit litteroitiin. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta. Vastaajat kuitenkin pitivät puoluesidonnaisia vaikuttamistapoja tehokkaina, vaikka eivät olleet valmiita niitä käyttämään. Lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin valmiita äänestämään, mutta he eivät kannattaneet äänestysikärajan laskemista. Perinteisiä medioita pidettiin parhaina välineinä seurata politiikkaa. Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan jonkin verran. Vastaajat arvioivat myös sitä, minkälaiseksi he kokevat nuorten yleisen kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ne koettiin negatiivisempina kuin ne todellisuudessa olivat. Tutkimuksen perusteella olisi mielenkiintoista tehdä kansainvälisiä vertailuja ja löytää syitä sille, miksi suomalaiset nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin monien muiden maiden nuoret. Tuloksista voidaan myös päätellä, että nuorissa on kiinnostusta politiikkaan ja osallistumiseen, vaikka nyt moni heistä on eri syistä passiivinen eikä vaikuta yhteiskunnassa aktiivisesti.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TÄMÄN TYÖN TAVOITE Nuorten heikkenevä poliittinen osallistuminen Äänestysinnokkuus laskussa Tutkimusongelmat AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä ja toteutus Tutkimusmenetelmä Aineiston analyysimenetelmät TULOKSET NUORET JA POLITIIKKA Puoluepolitiikka ei kiinnosta helsinkiläisiä lukiolaisia Perusteluja kiinnostuksen tasolle Puoluepoliittiset vaikuttamiskeinot tehokkaita mutta epäsuosittuja Nuoret suosivat perinteisiä medioita Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan NUORET JA PUOLUEISTA RIIPPUMATON VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen kiinnostaa helsinkiläisiä lukiolaisia Perusteluja kiinnostuksen tasolle Kansalaisjärjestöihin ja adresseihin uskotaan NUORET JA ÄÄNESTÄMINEN Helsinkiläiset lukiolaiset ovat innokkaita äänestämään Äänestysiän laskeminen ei kiinnosta nuoria TULOSTEN TARKASTELU Kiinnostus politiikkaan Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Äänestäminen Tutkimuksen arviointia ja kehitysmahdollisuuksia LÄHDELUETTELO...20 LIITTEET LIITE 1 Kyselylomake

4 1 JOHDANTO 1 Nuorisolaissa sanotaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa, mutta mitä jos nuoret eivät halua tulla kuulluiksi? Suomalaisten nuorten alhainen äänestysprosentti kaikissa vaaleissa on herättänyt julkisuudessa keskustelua nuorten passiivisuudesta ja vähäisestä kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin luvulle tultaessa epäily omia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan on myös yleistynyt nuorten keskuudessa ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vähentynyt merkittävästi. Pitäisikö nuorille suoda mahdollisuus olla osallistumatta? (Silvennoinen 2002) Kansainvallan tulevaisuus on osallistuvassa demokratiassa, jossa äänestäminen on vain yksi osallistumismuoto määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä demokratian edistämiseksi (Ministerien demokratiaverkosto 2010). Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että poliittinen liikkuvuus, äänestämisen sattumanvaraisuus ja kriittisyys politiikka kohtaan ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus nuorten keskuudessa. Vaikka uutta poliittista kulttuuria toivotaan, on sen toteuttaminen on enemmän kuin vaikeaa. (Sauri 2002; Silvennoinen 2002) Miksi nuoria ei sitten kiinnosta? Vastauksia on yhtä monta kuin nuoriakin, eivätkä kaikki edes osaa perustella vähäistä kiinnostustaan. Yleisin selitys taitaa kuitenkin olla, että ei jaksa, ei pysty, ei kiinnosta eli stadilaisittain ei pygee. Jotain täytyy olla pielessä, kun nuoret eivät osaa kertoa mikä politiikassa tuntuu vastenmieliseltä. Toisaalta voidaan myös kysyä, kenellä on oikeus määrittää sopiva kiinnostuksen taso (Paakkunainen 2007). Havaittavissa on kuitenkin myös merkkejä siitä, että nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on lisääntymässä. Helsingissä aktiiviset nuoret ajavat itselleen valtuustoa, oppilaskunnanhallitukset taistelevat karkkiautomaateista ja nuoria lähtee mielenosoituksiin Kööpenhaminaan ja kauemmas. Julkisen mielipiteen nuorten passiivisuudesta uskotaan vaikuttaneen suomalaisiin nuoriin, ja he pitävätkin passiivisuutta sukupolvelleen tyypillisenä tapana (Paakkunainen 2007). Suomalaisten nuorten passiivisuus on tullut esiin myös kansainvälisissä vertailuissa, jossa suomalaiset ovat menestyneet heikosti. Nuoret ovat olleet keskimääräistä vähemmän kiinnostuneita politiikasta ja osallistumisesta. Toisaalta tietotaitojen mittauksissa he ovat pikemminkin olleet muita edellä. (Suutarinen 2000) Mistä erot johtuvat ja kuinka kiinnostuneita nuoret oikeastaan ovat politiikasta? Tässä tutkimuksessa ongelmaa lähestytään helsinkiläisten lukiolaisten näkökulmasta, koska pääkaupunkiseutu on jo pitkään osoittanut poliittisten muutosten suunnan Suomessa (Silvennoinen 2002).

5 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TÄMÄN TYÖN TAVOITE Nuorten heikkenevä poliittinen osallistuminen Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on laskenut koko 2000-luvun ja kriittinen suhtautuminen vaalidemokratiaan ja puoluepolitiikkaan on lisääntynyt. Kiinnostuksen lasku on ollut niin tasaista, että edes päiväpolitiikan kohuilla ei ole ollut vaikutusta siihen. Nuoret ovat alkaneet pitää politiikkaa etäisenä, mutta välttämättömänä asiana. (Myllyniemi 2010; Paakkunainen 2007) Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret ovat vähiten politiikasta kiinnostuneiden joukossa. He suhtautuvat myös muita kriittisemmin omaa poliittista ymmärrystään kohtaan, vaikka sijoittuvat yhteiskunnallista tietämystä mittaavissa testeissä tuloslistan kärkeen. (Suutarinen 2000) Tutkimukset ovat osoittaneet, että subjektiiviset käsitykset omista kyvyistä ymmärtää politiikan ilmiöitä vaikuttavat osallistumisaktiivisuuteen (Silvennoinen 2002). Osallistumisaktiivisuuden heikkeneminen on johtanut puolueiden ja yhteiskunnallisten järjestöjen jäsenmäärän vähenemiseen. Nuorilta puuttuva puoluelojaliteetti on muokannut uutta politiikkakäsitystä. (Silvennoinen 2002) Kiinnostus yhtä asiaa ajaviin tahoihin on lisääntynyt samalla kun nuoret ovat kyllästyneet puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin (Koste 2008). Nuoret eivät ole kokeneet puoluepolitiikan vastaavan heidän tarpeitaan ja siksi äänestämättömyyttä ei voi tulkita pelkästään kiinnostuksen puutteeksi. (Paakkunainen 2003). Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyy aktiivisten nuorten vähemmistölle. Yhteenkin vaikuttamismuotoon osallistuminen lisää todennäköisyyttä muulle aktiivisuudelle. Passiivisten nuorten enemmistö kokee osallistumattomuuden sukupolvelleen tyypillisenä tapana. Silti äänestäminen on yleisin poliittisen osallistumisen muoto. Vaikka osa nuorista suhtautuu siihen kriittisesti, ei heidän turhautumisensa muodolliseen vaikuttamiseen johda muiden vaikuttamiskeinojen etsimiseen. Ne jotka eivät äänestä tai usko yhdenkään puolueen ajavan etujaan eivät osallistu muita enempää esimerkiksi järjestötoimintaan tai kuluttajavalintoihin. (Paakkunainen 2007). Elämäntapavaikuttamisesta on kuitenkin tullut yhä tärkeämpi vaikuttamismuoto nuorten keskuudessa, vaikka kriittinen suhtautuminen omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on lisääntynyt (Koste 2008). Suomessa nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen vaikeaksi ja

6 vastenmieliseksi. Vaarana on, että nuoret syrjäytyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta. (Suutarinen 2001) Äänestysinnokkuus laskussa Suomalaisten nuorten ja muiden väestöryhmien välinen ero äänestysaktiivisuudessa on yksi Euroopan suurimmista luvun vaaleissa vain hieman yli puolet nuorten ikäluokasta on äänestänyt. Uusimmissa tutkimuksissa äänestysinnokkuus on yhä ollut laskussa. Äänestämättömyydestä on tullut osa nuorten poliittista ajattelutapaa. (Ministeriöiden demokratiaverkosto 2010). Äänestysaktiivisuuden heikkenemiseen voidaan nähdä kolmenlaisia syitä. Jos sen hetkiseen tilanteeseen ollaan tyytyväisiä, äänestämättä jättäminen ei ole poliittinen teko. Sen sijaan jos puolueet koetaan samanlaisiksi, eikä ehdokkaista löydy sopivaa voidaan puhua poliittisesta teosta, joka johtuu tyytymättömyydestä. Kolmanneksi syyksi voidaan nähdä kulttuurin muuttuminen, jolloin äänestäminen koetaan vanhanaikaiseksi. (Sauri 2002) Nuorten vaalipassiivisuus johtuu useista syistä, eikä sille ole löytynyt yhtä selkeää perustetta (Silvennoinen 2002). Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kertaalleen omaksuttu äänestyskäyttäytyminen jää pysyväksi malliksi ja siksi äänestysikään tulevien nuorten haluttomuudesta äänestää ollaan huolissaan. Nuoria halutaankin tukea osallistuvaan kansalaisuuteen muun muassa laskemalla äänestysikärajaa. (Ministeriöiden demokratiaverkosto 2010). 2.3 Tutkimusongelmat Tässä tutkimuksessa tutkitaan sitä, pitävätkö aikaisempien tutkimusten käsitykset nuorten vaikuttamisesta paikkansa helsinkiläisten lukiolaisten keskuudessa. Tutkimuksessa selvitetään kuinka kiinnostuneita nuoret ovat puoluepolitiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ja miten he arvioivat nuorten yleistä kiinnostusta politiikkaa kohtaan. Nuorten arvioita eri vaikuttamistapojen ja politiikan seuraamiskeinojen tehokkuudesta ja heidän innokkuuttaan käyttää niitä selvitetään myös. Lisäksi tutkimuksessa halutaan ottaa selvää vaalirahakohun vaikutuksista nuoriin ja nuorten suhtautumisesta äänestysikärajan mahdolliseen laskemiseen 16-vuoteen.

7 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä ja toteutus Kysely toteutettiin neljässä helsinkiläisessä lukiossa, jotka olivat Ressun lukio, Helsingin normaalilyseo, Mäkelänrinteen lukio ja Helsingin medialukio. Tutkimukseen haluttiin toisistaan sisäänpääsykeskiarvoltaan ja oppilaiden intresseiltään eroavia lukioita eri puolilta Helsinkiä, jotta tulos antaisi mahdollisimman luotettavan kuvan siitä, mitä Helsingin lukioissa opiskelevat lukiolaiset ajattelevat. Tutkimukseen osallistui 283 oppilasta, jotka olivat iältään vuotiaita. Tutkimukseen otettiin mukaan oppilaita kaikilta vuosikursseilta, koska ikä toimi tutkimuksessa yhtenä muuttujana. Toinen muuttujista oli sukupuoli. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki opiskelijat riippumatta kotikunnasta. Tutkimus toteutettiin lukioiden yhteiskuntaopin ja ryhmänohjauksen tunneilla lokakuun lopussa TAULUKKO 1. Vastaajat taustamuuttujittain SUKUPUOLI n % IKÄ n % Nainen , v ,6 Mies ,5 17-v ,7 Yhteensä , v ,6 LUKIO n % Yhteensä ,0 Helsingin medialukio 44 15,5 KOTIKUNTA n % Helsingin normaalilyseo 29 10,2 Helsinki ,3 Mäkelänrinteen lukio ,4 Vantaa 35 12,4 Ressun lukio 73 25,8 Espoo 25 8,8 Yhteensä ,0 Muut kunnat 41 14,5 Yhteensä ,0 3.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteuttamiseen käytin itse kehittelemääni kyselylomaketta (LIITE 1). Se noudatti osin politiikan tutkimuksessa käytettäviä lomakkeita, mutta sisälsi myös itse kehiteltyjä osia. Lomake oli jaettu neljään osaan, jotka olivat: 1. Arviot puoluepolitiikasta, 2. Arviot vaikuttamiskeinoista, 3. Arviot keinoista seurata politiikkaa ja 4. Eduskuntavaalit.

8 5 Ensimmäisessä osassa pyydettiin arvioimaan puoluepolitiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostavuutta asteikolla 1-5 (1= ei lainkaan,..., 5= todella paljon) itsensä ja yleisesti nuorien kannalta. Tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret kokevat muiden nuorten suhtautuvan kyseisiin ilmiöihin, ja poikkeaako se heidän henkilökohtaisista arvioistaan. Ensimmäisessä osassa kysyttiin myös vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyvän vaalirahasotkun vaikutusta luottamukseen poliitikkoja kohtaan. Toisessa osassa pyydettiin arvioimaan eri vaikuttamiskeinojen tehokkuutta yksinkertaisella taulukolla. Tällä haluttiin mitata, mitä vaikuttamiskeinoja nuoret pitävät tehokkaina, ja mitä eivät. Lisäksi haluttiin mitata nuorten kiinnostusta näiden keinojen käyttämistä kohtaan. Perusteluosuus helpotti vastausten tulkintaa. Kolmannessa osassa pyydettiin arvioimaan politiikan seuraamisen keinoja laittamalla viisi tehokkaimmaksi koettua keinoa paremmuusjärjestykseen. Kysymyksen alle oli annettu 11 erilaista keinoa seurata politiikkaa, mutta vapaavalintaisia keinoja sai myös antaa. Osiossa haluttiin mitata yksinkertaisella mallilla sitä, mitä keinoja nuoret kokevat itselleen läheisiksi. Neljännessä osiossa kysyttiin suhtautumista mahdolliseen äänestysikärajan laskemiseen eduskuntavaaleissa 16 vuoteen. Lisäksi kysyttiin aikomusta ja halua äänestää kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja mahdollista puoluekantaa. 3.3 Aineiston analyysimenetelmät Kyselylomakkeet tilastoitiin käsin johtuen erilaisista kysymystyypeistä. Avoimien kohtien kommentit litteroitiin. Ensimmäisessä osiossa (LIITE 1) vastaukset tilastoitiin ja niistä laskettiin prosenttiosuudet, keskiarvo ja keskihajonta miehille, naisille ja eri ikäryhmille. Toisessa osiossa jokainen kohta tilastoitiin erikseen ja kohdan rastittaneiden määrää verrattiin kaikkien vastanneiden määrään ja laskettiin prosenttiosuudet. Kolmannessa osiossa laskettiin yksinkertaisesti eri seuraamiskeinojen paremmuusjärjestys antamalla parhaaksi kokemalle keinolle 5 pistettä, toiseksi parhaalle keinolle 4 ja niin edelleen. Näin muodostettiin myös eri seuraamiskeinojen suosituimmuusjärjestys naisten, miesten ja ikäryhmien suhteen. Neljännessä osiossa vastaukset tilastoitiin ja niistä laskettiin prosenttiosuudet. Niin ikään laskettiin prosenttiosuudet naisten, miesten ja ikäryhmien suhteen.

9 6 4 TULOKSET 4.1 NUORET JA POLITIIKKA Puoluepolitiikka ei kiinnosta helsinkiläisiä lukiolaisia Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nuoret eivät edelleenkään ole kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta (kuvio 1). Lähes puolet oppilaista ei ollut lainkaan tai kovin paljon kiinnostunut puoluepolitiikasta. Toisaalta viidesosa vastaajista ilmoitti olevansa paljon tai todella paljon kiinnostunut. Miesten kiinnostuksen hajonta oli suurempi kuin naisten. Miehet olivat sekä vähemmän että enemmän kiinnostuneita puoluepolitiikasta kuin naiset. Selkeästi enemmän miehiä oli paljon ja todella paljon kiinnostuneiden joukossa. Vähiten kiinnostuneita olivat vuotiaat, joista kaksi kolmasosaa ei ollut lainkaan tai kovin paljon kiinnostunut. Kiinnostuneimpia politiikasta olivat 17-vuotiaat, joista melkein joka kolmas oli paljon tai todella paljon kiinnostunut. Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 2,62 2,67 2,59 2,23 2,94 2,55 Keskihajonta 0,95 1,02 0,94 0,85 0,99 0,93 Kyselyyn vastanneet arvioivat nuorten kiinnostuksen puoluepolitiikkaan olevan heikompi kuin heidän ensimmäisen kohdan vastausten perusteella muodostetun keskiarvon (kuviot 1 ja 2). Yli puolet vastaajista arvioi, etteivät nuoret ole kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Hajontaa oli huomattavasti vähemmän kuin omaa kiinnostusta mitanneessa kohdassa, koska vain prosentti vastaajista arveli nuorten olevan paljon kiinnostuneita.

10 7 Kaikki Keskiarvo 2,32 Keskihajonta 0, Perusteluja kiinnostuksen tasolle Kohtien 1 ja 2 (LIITE 1) perusteluista ilmeni usein toistuvia vastauksia, joiden perusteella voitiin muodostaa ryhmiä. Vastaukset jaettiin kiinnostuneiden ja ei kovin kiinnostuneiden kesken. Näistä ryhmistä muodostettiin erilaisia profiileja. Puoluepolitiikasta ei kovin kiinnostuneet jaettiin kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) eivät ole vielä kiinnostuneita, mutta uskovat kiinnostuvansa myöhemmin 2) eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää puoluepolitiikkaa 3) ovat pettyneitä puoluepolitiikkaan. Ensimmäisen ryhmän vastaajille puoluepolitiikka ei tuntunut ajankohtaiselta asialta. He uskoivat kuitenkin, että heidän kiinnostuksena tulee myöhemmin kasvamaan. Heidän mielestään nuorten ei tarvitse olla kiinnostuneita, koska puoluepolitiikka on aikuisten juttu. Heistä asiat ovat tarpeeksi hyvin ja puoluepolitiikka tuntui etäiseltä lähinnä päättäjiä koskevalta asialta. Osa toisen ryhmän vastaajista ei tiennyt mitä puoluepolitiikka tarkoittaa. Koska he eivät kokeneet ymmärtävänsä puoluepolitiikkaa, eivät he myöskään katsoneet voivansa olla kiinnostuneita siitä. Vastaajat eivät kuitenkaan jaksaneet hankkia lisää tietoa, koska se tuntui heistä vaivalloiselta. He suhtautuivat puoluepolitiikkaan välinpitämättömästi ja kokivat sen tylsäksi ja merkityksettömäksi. Kolmas negatiivisesti puoluepolitiikkaan suhtautuvista ryhmistä tiesi jotain puoluepolitiikasta, ja oli pettynyt siihen tietojensa perusteella. Heidän mielestään puolueet ovat jämähtäneitä, varovaisia, hajanaisia sisältään ja samanlaisia keskenään. Siksi vastaajat eivät ole löytäneet itselleen sopivaa puoluetta. Vaalirahakohu oli vaikuttanut vastaajien luottamukseen ja he kokivat poliitikot epärehellisiksi. Lisäksi osaa vastaajista haittasi nuorten vähäiset vaikutusmahdollisuudet puoluepolitiikassa. Vastaajien mielestä politiikasta oli myös vaikea puhua muiden nuorten kanssa.

11 Puoluepolitiikasta kiinnostuneet jaettiin myös kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) toimivat puoluepolitiikassa 2) pitivät puoluepolitiikkaa osana yleissivistystä 3) olivat kiinnostuneita puoluepolitiikan vaikutuksista. 8 Vastausten perusteella osa nuorista oli jo löytänyt poliittisen piirin, ja he seuraavat ja puhuvat politiikkaa. He olivat kiinnostuneet puoluepolitiikasta vaikuttamisen kautta ja uskoivat pienten edistysten kuten kirkollisvaalien äänestysikärajan laskemisen auttavan muitakin kiinnostumaan. Toinen ryhmistä arvioi puoluepolitiikan olevan osa yleissivistystä. He pitivät tärkeänä perustietojen osaamista ja olivat hankkineet ne muun muassa uutisia seuraamalla. Vastaajat kokivat, että tiedot koulusta ja tutustuminen yksittäisiin itseä koskettaviin kysymyksiin oli lisännyt heidän kiinnostustaan. Monet vastaajista halusivat löytää itselleen sopivan puolueen ja ottaa selvää eri puolueiden linjoista erityisesti äänestämisen kannalta. Kolmas ryhmistä kertoi olevansa kiinnostunut puoluepolitiikasta sen vaikutusten kannalta. He halusivat tietää millaisia vaikutuksia puoluepolitiikalla on heidän elämäänsä ja siihen minne Suomi on menossa. Vastaajat olivat ottaneet selville puolueiden kantoja ajankohtaisiin aiheisiin ja niiden vaikutuksia päätöksentekoon. Osa vastaajista oli myös huomannut aktiivisuuden ja kiinnostuksen keskittyvän pienelle nuorten joukolle. He sanoivat, että muutenkin yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret ovat kiinnostuneet puoluepolitiikasta. He uskoivat myös vanhempien ja kotiolojen vaikuttavan poliittiseen kiinnostukseen Puoluepoliittiset vaikuttamiskeinot tehokkaita mutta epäsuosittuja

12 9 Vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista piti äänestämistä tehokkaana tapana vaikuttaa (kuvio 3). Kuitenkin 85% voisi kuvitella äänestävänsä sen helppouden ja selkeyden ansiosta. Vastaajat pitivät äänestämistä sekä oikeutena että velvollisuutena. Monet kokivat äänestämisen tehokkaampana kuin äänestämättä jättämisen, vaikka yhdellä äänellä ei koettu olevan ratkaisevaa merkitystä. Monet pitivät äänestämistä ainoana tavalliselle kansalaiselle sopivana keinona, ja kokivat äänestämällä vaikuttavansa edes vähän. Lähes puolet vastaajista ei pitänyt yhteydenottoa poliittisiin päättäjiin kovin tehokkaana tapana vaikuttaa ja vain joka viides voisi kuvitella tekevänsä niin. Päättäjät koettiin kiireisiksi ja välinpitämättömiksi. Heidän koettiin olevan kaukana kansalaisista, erityisesti nuorista. Yksittäistä yhteydenottoa pidettiin turhana, ellei yhteydenottajalla ollut suhteita päättäjään tai rahaa. Osa kuitenkin uskoi yhteydenotosta olevan hyötyä, mutta silti siihen ei haluttu vaivautua. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti puoluetoimintaan osallistumista ja ehdolle asettumista tehokkaina tapoina vaikuttaa, mutta vain murto-osa heistä voisi kuvitella tekevänsä niin. Vastaajat uskoivat saavansa mielipiteensä kuuluviin ja pääsevänsä mukaan päätöksentekoon toimimalla puolueissa tai asettumalla ehdolle. Toisaalta vastaajat suhtautuivat kriittisesti yksittäisen jäsenen ja nuoren mahdollisuuksiin vaikuttaa puolueen sisällä. He epäilivät myös nuorten ja muiden tuntemattomien henkilöiden mahdollisuuksia päästä läpi vaaleista. Puoluetoiminnan ja ehdolle asettumisen koettiin vaativan paljon aikaa ja vaivannäköä Nuoret suosivat perinteisiä medioita TAULUKKO 2. Politiikan seuraaminen Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v 1. TV Sanomalehdet 2. Sanomalehdet TV (Internet) 3. Julkiset keskustelu- Radio tilaisuudet 4. Puolueiden ja poliitikkojen nettisivut Riippumattomat nettisivut ja blogit Sosiaalinen media 5. Radio Julkiset keskustelutilaisuudet Riippumattomat nettisivut ja blogit Riippumattomat nettisivut ja blogit

13 10 Kyselyyn vastanneet seuraavat mieluiten politiikkaa televisiosta ja sanomalehdistä (taulukko 2). Internet sijoittuisi kolmanneksi, jos kaikki siitä erotellut kohdat: puolueiden ja poliitikkojen nettisivut, riippumattomat nettisivut ja blogit, sekä sosiaalinen media laskettaisiin yhteen. Perusteluista kävi ilmi syyt television ja sanomalehtien huomattavalle suosiolle. Niitä pidettiin helpoimpina ja yksinkertaisimpina välineinä seurata politiikkaa. Osa vastaajista kertoi seuraavansa politiikkaa tahtomattaan uutisia lukemalla ja katsomalla. Suomalaisia valtamedioita pidettiin kohtuullisen luotettavina ja puolueettomina. Monet pitivät riippumattomia lähteitä parhaina. Helsingin Sanomat mainittiin monipuolisesti politiikasta kertovana lähteenä. Valtamedioiden avulla vastaajat kertoivat muodostavansa kuvan asioista ja keskustelevansa sitten näkökulmista läheistensä kanssa. Keskusteluja pidettiin mielenkiintoisimpina, koska omat näkemykset pääsevät niissä esille ja saavat kritiikkiä. Keskustelutilaisuuksia arvostettiin samasta syystä. Vaikka vastaajat kertoivat käyttävänsä nettiä päivittäin ja uskoivat sieltä löytyvän eniten tietoa, ei se noussut television ja sanomalehtien tasolle. Vastaajat kertoivat harvemmin etsivänsä tietoja politiikasta, jolloin netissä oleva tieto ei tule vastaan. Sosiaaliseen mediaan politiikan seuraamisen välineenä suhtauduttiin epäilevästi Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan KUVIO 4. Vaalirahasotkun vaikutus luottamukseeni poliitikoihin Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 2,71 2,59 2,82 2,56 2,86 2,62 Keskihajonta 1,13 1,23 1,02 1,12 1,06 1,19

14 11 Kysyttäessä vaalirahasotkun vaikutusta luottamukseen poliitikoihin hajonta oli suuri, mutta keskimäärin se oli vaikuttanut vastaajiin jonkin verran (kuvio 4). Vaalirahasotku oli vaikuttanut enemmän naisten kuin miesten luottamukseen. 17-vuotiaiden luottamus oli kärsinyt eniten. Vastaajat, joiden luottamukseen vaalirahasotku oli vaikuttanut paljon tai todella paljon kyseenalaistivat poliitikkojen kyvyt hoitaa yhteisiä asioita. Heidän mielestään luottamusta politiikkaan ei voi olla, jos poliitikot valehtelevat. Poliitikot pääsivät heidän mielestään liian helpolla sotkusta. He uskoivat kohun vaikuttavan myös äänestysintoon, eivätkä itse äänestäisi ainakaan kohussa paljastuneita poliitikkoja. Poliitikkojen pitäisi heidän mielestään toimia esimerkillisesti varsinkin raha-asioissa. Vastaajat kyseenalaistivat myös poliitikkojen motiivit työhönsä. Monet eivät ennenkään luottaneet poliitikoihin ja kohu vain vahvisti heidän epäilynsä. Osa niistä vastaajista, joiden luottamukseen vaalirahasotku oli vaikuttanut jonkin verran ei ollut aktiivisesti seurannut kohua. Asian pitkä esillä pitäminen mediassa oli kuitenkin vaikuttanut heihin. Sotku ei yllättänyt vastaajia ja heistä oli hyvä, että se tuli ilmi. Vastaajien mielestä poliitikkojen uskottavuus kärsi luotettavuutta enemmän, vaikka kohu ei koskenutkaan kaikkia. Vastaajat, joiden luottamukseen vaalirahasotku ei vaikuttanut kovin paljon tai lainkaan, pitivät vaalirahoitusta normaalina ja rahaa tärkeänä motiivina politiikassa. Rahan alkuperällä ei ollut heille suuremmin väliä, kunhan se ei ole heidän omasta pussistaan. Vastaajien mielestä kohu oli odotettavissa ja pieni verrattuna muiden maiden vastaaviin. Heistä oli myös selvää, että Suomen kokoisessa maassa yhteyksiä poliitikkojen ja rahoittajien välillä löytyy. Kohua oli heistä liioiteltu mediassa ja he olivat enneminkin menettäneet luottamuksensa siihen. He eivät olleet luottaneet poliitikoihin aiemminkaan. Osa vastaajista ei tiennyt koko asiasta. 4.2 NUORET JA PUOLUEISTA RIIPPUMATON VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen kiinnostaa helsinkiläisiä lukiolaisia Kyselyyn vastanneet nuoret olivat selvästi kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta (kuviot 1 ja 5). Lähes 80% vastaajista oli ainakin jonkin verran kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Paljon ja todella paljon kiinnostuneita oli enemmän kuin ei lainkaan tai ei kovin paljon kiinnostuneita. Naiset olivat selvästi miehiä kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, vaikka miehet olivatkin kiinnostuneempia puoluepolitiikasta. Ikäryhmistä 17-vuotiaat olivat kiinnostuneimpia, aivan kuten puoluepolitiikastakin.

15 12 Kyselyyn vastanneet arvioivat yleisesti nuorten kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olevan heikompi kuin mitä edellisen kohdan vastausten perusteella muodostettu keskiarvo kertoi (kuviot 5 ja 6). Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suhtauduttiin kuitenkin puoluepolitiikkaa myönteisemmin. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi nuorten olevan jonkin verran kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 3,16 3,06 3,23 3,15 3,26 3,06 Keskihajonta 0,88 0,89 0,86 0,96 0,94 0,87 Kaikki Keskiarvo 2,86 Keskihajonta 0, Perusteluja kiinnostuksen tasolle Yhteiskunnallista vaikuttamista koskevat vastaukset olivat myönteisempiä kuin puoluepolitiikkaa koskevat vastaukset. Vastaukset jaettiin positiivisesti ja negatiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suhtautuviin. Positiivisesti suhtautuvien vastauksista kävi ilmi, että nuoret haluavat vaikuttaa. Vastauksissa eriteltiin syitä ja keinoja.

16 13 Positiivisesti suhtautuvat vastaajat näkivät yhteiskunnallisen vaikuttamisen välttämättömänä asiana. Osa oli kiinnostunut vaikuttamaan kaikkien hyväksi, koska kokivat maailman epätasaarvoisena. Toiset olivat enemmän kiinnostuneita nuoria koskevista asioista, ja halusivat puolustaa nuorten oikeuksia. He kokivat itse hyötyvänsä, jos vaikuttavat omien asioidensa hoitamiseen. Vastauksissa eriteltiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Useimmat mainitsivat äänestämisen itselle sopivana keinona. Osa piti kansalaisjärjestötoimintaa ja yhden asian liikkeitä itselleen läheisempinä niiden selkeiden tavoitteiden takia. Vastaajat uskoivat, että jos nuorella on idea tai mielipide, hänellä on myös intoa vaikuttaa. Nuoret koettiin aktiivisiksi myös nuorisovaltuusto-, oppilaskunnanhallitus- ja Nuorten ääni-toiminnassa. Monille vastaajille yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuntui helpommalta ja konkreettisemmalta kuin puoluepolitiikka. Vastaajat uskoivat nuorilla olevan tuoreita ideoita, joita he haluavat edistää sitoutumatta. Vastaajien mielestä yhteiskunnallisista epäkohdista puhutaan nuorten kesken. Negatiivisesti vaikuttamiseen suhtautuvat vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) eivät uskoneet vaikuttamismahdollisuuksiinsa 2) eivät tienneet miten voisivat vaikuttaa 3) eivät halunneet vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Osa vastaajista suhtautui epäilevästi omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. He uskoivat, että heidän äänensä ei kuuluu päättäjille asti, mikä turhautti heitä. He kokivat, että heidän vaikuttamisyrityksensä eivät näy missään. Osa vastaajista koki olevansa hieman kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, muttei tiennyt miten voisi vaikuttaa. Heistä tuntui vaikealta ottaa asiasta selvää itse. Vaikuttamiseen osallistumista pidettiin myös hankalana. He uskoivat kiinnostuksensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kasvavan iän myötä, viimeistään kun joutuvat omilleen. Kolmas vastaajista muodostettu ryhmä ei ollut ollenkaan kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. He eivät tienneet siitä paljon eivätkä kokeneet sitä tarpeellisena, koska omat asiat olivat riittävän hyvin. Monet vastaajista uskoivat muiden osaavan vaikuttaa tarpeeksi hyvin, joten he kokivat että heidän ei tarvitse muodostaa omia mielipiteitä asioista.

17 14 Osa vastaajista nosti esiin ilmiön aktiivisuuden kasaantumisesta pienelle ryhmälle. He kokivat kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja vaikuttamiseen kulkevan käsikädessä. He arvelivat suurimman osan nuorista olevan passiivisia ja vain muutamien aktiivisia. Toisaalta kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen uskottiin auttavan kiinnostumaan myös puoluepolitiikasta Kansalaisjärjestöihin ja adresseihin uskotaan Vastaajat pitivät puoluepolitiikkaan liittymättömiä vaikuttamiskeinoja vähemmän tehokkaina, mutta olivat äänestämistä lukuun ottamatta kiinnostuneempia käyttämään niitä (kuviot 3 ja 7). KUVIO 7. Arviot muista vaikuttamiskeinoista Vastaajat kokivat toimimisen kansalaisjärjestössä mielekkäänä, vapaana ja konkreettisena. He uskoivat kansalaisjärjestöjen kykyyn vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Vastaajien mielestä kansalaisjärjestötoiminta oli uskottavampaa ja luotettavampaa kuin poliittinen toiminta. Toisaalta osa vastaajista suhtautui kriittisesti yksilön vaikutusmahdollisuuksiin kansalaisjärjestöissä ja piti järjestöjen mahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa vähäisinä. Adresseja pidettiin helppoina ja kätevinä. Vastaajat kokivat tietävänsä tarkalleen mihin ovat vaikuttamassa. Vastaajien mielestä adresseilla on vaikutusta, jos tarpeeksi ihmisiä osallistuu niihin. Vastaajat uskoivat niiden osoittavan selkeästi asian kannatuksen ja yleisen mielipiteen. Toisaalta monet kokivat adressien menettäneen arvoaan, koska netti on täyttynyt niistä. Yleisönosastokirjoituksiin suhtauduttiin epäilevästi. Vaikka osa vastaajista uskoi niiden vaikuttavan mielipiteisiin, niiden ei koettu johtavan tekoihin. Lisäksi vastaajat epäilivät, että yleisönosastokirjoitukset eivät tavoita päättäjiä. Kirjoituksia pidettiin puolueellisina ja valittelevina. Lukijakunnan laajuus kyseenalaistettiin myös.

18 15 Vain osa vastaajista piti kuluttajavalintoja päivittäisenä asiana. Osa ei uskonut yksittäisen ihmisen valintojen vaikuttavan, mutta toiset arvelivat yritysten seuraavan tarkkaan ihmisten kulutustottumuksia. Monille vastaajille kulutusvalinnat olivat myös taloudellisia ja ekologisia valintoja, joista he saavat paremman mielen. Kyselyyn vastanneet nostivat esiin perinteisistä keinoista myös mielenosoituksen ja lakon. Mielenosoituksilla ei näiden vastaajien mielestä yleensä ole vaikutusta Suomessa. Vaikuttaminen lähipiiriin sekä tapahtuman järjestäminen tuotiin esiin tehokkaina keinoina vaikuttaa. 4.3 NUORET JA ÄÄNESTÄMINEN Helsinkiläiset lukiolaiset ovat innokkaita äänestämään KUVIO 8. Äänestän tai äänestäisin jos voisin 2011 eduskuntavaaleissa Kyselyyn vastanneet nuoret olisivat innokkaita äänestämään (kuvio 8). 70% kertoi äänestävänsä tai äänestävänsä jos voisi ensi kevään eduskuntavaaleissa vuotiaista vain puolet äänestäisi jos voisi. Koska vain harva vastaajista ilmoitti puoluekantansa, luotettavaa kuvaa nuorten puoluekannoista ei pystytty muodostamaan Äänestysiän laskeminen ei kiinnosta nuoria Kyselyyn vastanneet suhtautuvat kielteisesti äänestysikärajan mahdolliseen laskemiseen 16- vuoteen eduskuntavaaleissa (kuvio 9). Yli puolet vastaajista ei halua äänestysikärajaa laskettavan. Kielteisimmin suhtautuvat vuotiaat ja positiivisimmin vuotiaat. Kolmasosa kaikista vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa kantaansa.

19 KUVIO 9. Kiinnostus äänestysiän laskemiseen 16-vuoteen eduskuntavaaleissa 16 Äänestysiän laskemista kannattaneet vastaajat uskoivat vaikuttamisen kiinnostavan nuoria. Ikärajan laskemisen arveltiin vaikuttavan positiivisesti yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja lisäävän kiinnostusta politiikkaan. Vastaajat eivät uskoneet ikärajan laskemisesta olevan haittaa, ja arvelivat nuorilla olevan yhtäläiset edellytykset äänestää kuin aikuisillakin. Heidän mielestään nuoria tulisi kuulla nuorten asioista päätettäessä ja äänestämään olisi hyvä oppia jo nuorena. He uskoivat nuorten tuovan uusia näkemyksiä päätöksentekoon. Äänestysikärajan laskemista vastustaneiden vastaukset jaettiin sellaisiin, jotka kokivat että 1) nykyisessä järjestelmässä ei ole vikaa 2) 16-vuotiaat ovat liian nuoria äänestämään 3) eivät ole tai olleet 16-vuotiaina kiinnostuneita äänestämisestä. Monet äänestysikärajan laskemisen vastustajista ilmaisivat 18 vuoden iän olevan sopiva ikä äänestämiselle. Heidän mielestään äänestysiän laskeminen olisi tarpeetonta, koska he eivät uskoneet kahden vuoden erolla olevan suurta merkitystä. He uskoivat muiden pystyvän ajamaan nuorten asioita myös eduskunnassa, joten muutos olisi heistä turha. Toisen ryhmän vastaajat suhtautuivat kriittisesti nuorten kykyyn äänestää. He uskoivat, että nuoret eivät jaksaisi ottaa selvää ehdokkaista ja tekisivät huonoja valintoja tai äänestäisivät vitsinä. He epäilivät nuorten olevan alttiita muiden tahojen esimerkiksi vanhempien johdatukselle. He uskoivat myös äänestysprosentin laskevan nuorten vähäisen poliittisen kiinnostuksen takia. Omaa kiinnostustaan epäilevät vastaajat eivät kokeneet olevansa tai olleensa 16-vuotiaina valmiita äänestämään. Heidän mielestään suurin osa kysymyksistä ei koske nuoria, ja he uskoivat ehtivänsä

20 myöhemminkin äänestämään. He eivät jaksaisi vielä ottaa selvää asioista, ja epäilivät omaa elämänkokemustaan riittämättömäksi TULOSTEN TARKASTELU Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten kiinnostusta politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tutkimuksissa selvisi, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta. Vastaajat kokivat molemmissa tapauksissa nuorten yleisen suhtautumisen negatiivisempana kuin se todellisuudessa oli. Nuoret eivät olleet kiinnostuneita puoluesidonnaisista vaikuttamistavoista, vaikka pitivät niitä tehokkaina. Lähes kaikki vastaajista olivat valmiita äänestämään, mutta he eivät kannattaneet äänestysikärajan laskemista. Perinteisiä medioita pidettiin parhaina välineinä seurata politiikkaa. Vaalirahasotku vähensi jonkin verran nuorten luottamusta politiikkaan. 5.1 Kiinnostus politiikkaan Kyselyyn vastanneet eivät olleet kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Tulos noudattaa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Verrattuna tuoreimpaan Nuorisobarometriin tulokset ovat kuitenkin positiivisia. Siinä yli 60% vuotiaista vastaajista arvioi olevansa vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut, kun tässä tutkimuksessa niin arvioivain hieman alle puolet. Hyvin kiinnostuneiden osuus oli Nuorisobarometrissä vain 8%, kun tässä tutkimuksessa heidän osuutensa lähenteli 20%. Erot tähän tutkimukseen voivat johtua esimerkiksi eri ikähaitarista, vastaajien asuinpaikasta tai koulutustasosta. Nuorisobarometrissä politiikka -käsitettä ei ollut eritelty, kun se tässä tutkimuksessa oli tarkennettu puoluepolitiikaksi. Nuorisobarometrin tulosten tulkinta perustuu kuitenkin vertailuun aikaisempiin Nuorisobarometreihin, josta trendi nuorten kiinnostuksen laskusta politiikkaan on havaittu. (Myllyniemi 2010). Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret suosivat perinteisiä medioita eivätkä pidä esimerkiksi sosiaalista mediaa hyvänä keinona seurata politiikkaa. Tulos on ristiriidassa viimeaikaisiin julistuksiin, jossa verkon uskotaan muodostavan nuorille uuden osallistumiskanavan (Paakkunainen 2003). Helsingin Sanomissa kerrottiin, että vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sosiaalinen media on tärkeässä asemassa (Rantanen 2010). Nuoret suhtautuvat tähän lähestymistapaan kriittisesti, vaikka käyttävätkin päivittäin nettiä. Tutkimuksessa perinteisiä medioita arvostettiin niiden riippumattomuuden ja helppouden takia. Voidaankin pohtia, onko netti ja sosiaalinen media sittenkään tehokkain tapa nuorten tavoittamiseen.

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA 2014 Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus Nuoret luupin alla 2014 -tutkimuksen päätulokset Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI on toteuttanut

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus 2011

Presidentinvaalitutkimus 2011 Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Oikeusministeriön toimet kuntavaaleihin 2017 Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Johdanto Demokratiapoliittisessa selonteossa (VNS 3/2014 vp) todetaan yhdeksi suomalaisen demokratian

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot