Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan"

Transkriptio

1 Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan Petriina Piuhola Yhteiskuntaopin tutkimus Ressun lukio Ohjaaja: Antti Kohi

2 TIIVISTELMÄ Ei pygee helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan Petriina Piuhola Yhteiskuntaopin tutkimus Ressun lukio Ohjaaja: Antti Kohi Edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta on hälyttävää, että nuorten äänestysaktiivisuus ja kiinnostus politiikkaa kohtaan on yhä laskussa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret ovat keskimääräistä vähemmän aktiivisia yhteiskunnallisesti sekä vähemmän kiinnostuneita politiikasta. Yksiselitteistä syytä ilmiölle ei ole kuitenkaan löydetty. Tässä tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten lukiolaisten kiinnostusta puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi tutkittiin suhtautumista eri vaikuttamiskeinoihin, politiikan seuraamisen välineisiin, äänestysikärajan laskemiseen sekä vaalirahakohuun. Myös äänestysinnokkuutta kysyttiin. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, jonka täytti 283 vastaaja neljästä helsinkiläisestä lukiosta. Vastaukset tilastoitiin ja kommentit litteroitiin. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta. Vastaajat kuitenkin pitivät puoluesidonnaisia vaikuttamistapoja tehokkaina, vaikka eivät olleet valmiita niitä käyttämään. Lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin valmiita äänestämään, mutta he eivät kannattaneet äänestysikärajan laskemista. Perinteisiä medioita pidettiin parhaina välineinä seurata politiikkaa. Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan jonkin verran. Vastaajat arvioivat myös sitä, minkälaiseksi he kokevat nuorten yleisen kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ne koettiin negatiivisempina kuin ne todellisuudessa olivat. Tutkimuksen perusteella olisi mielenkiintoista tehdä kansainvälisiä vertailuja ja löytää syitä sille, miksi suomalaiset nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin monien muiden maiden nuoret. Tuloksista voidaan myös päätellä, että nuorissa on kiinnostusta politiikkaan ja osallistumiseen, vaikka nyt moni heistä on eri syistä passiivinen eikä vaikuta yhteiskunnassa aktiivisesti.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TÄMÄN TYÖN TAVOITE Nuorten heikkenevä poliittinen osallistuminen Äänestysinnokkuus laskussa Tutkimusongelmat AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä ja toteutus Tutkimusmenetelmä Aineiston analyysimenetelmät TULOKSET NUORET JA POLITIIKKA Puoluepolitiikka ei kiinnosta helsinkiläisiä lukiolaisia Perusteluja kiinnostuksen tasolle Puoluepoliittiset vaikuttamiskeinot tehokkaita mutta epäsuosittuja Nuoret suosivat perinteisiä medioita Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan NUORET JA PUOLUEISTA RIIPPUMATON VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen kiinnostaa helsinkiläisiä lukiolaisia Perusteluja kiinnostuksen tasolle Kansalaisjärjestöihin ja adresseihin uskotaan NUORET JA ÄÄNESTÄMINEN Helsinkiläiset lukiolaiset ovat innokkaita äänestämään Äänestysiän laskeminen ei kiinnosta nuoria TULOSTEN TARKASTELU Kiinnostus politiikkaan Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Äänestäminen Tutkimuksen arviointia ja kehitysmahdollisuuksia LÄHDELUETTELO...20 LIITTEET LIITE 1 Kyselylomake

4 1 JOHDANTO 1 Nuorisolaissa sanotaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa, mutta mitä jos nuoret eivät halua tulla kuulluiksi? Suomalaisten nuorten alhainen äänestysprosentti kaikissa vaaleissa on herättänyt julkisuudessa keskustelua nuorten passiivisuudesta ja vähäisestä kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin luvulle tultaessa epäily omia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan on myös yleistynyt nuorten keskuudessa ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vähentynyt merkittävästi. Pitäisikö nuorille suoda mahdollisuus olla osallistumatta? (Silvennoinen 2002) Kansainvallan tulevaisuus on osallistuvassa demokratiassa, jossa äänestäminen on vain yksi osallistumismuoto määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä demokratian edistämiseksi (Ministerien demokratiaverkosto 2010). Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että poliittinen liikkuvuus, äänestämisen sattumanvaraisuus ja kriittisyys politiikka kohtaan ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus nuorten keskuudessa. Vaikka uutta poliittista kulttuuria toivotaan, on sen toteuttaminen on enemmän kuin vaikeaa. (Sauri 2002; Silvennoinen 2002) Miksi nuoria ei sitten kiinnosta? Vastauksia on yhtä monta kuin nuoriakin, eivätkä kaikki edes osaa perustella vähäistä kiinnostustaan. Yleisin selitys taitaa kuitenkin olla, että ei jaksa, ei pysty, ei kiinnosta eli stadilaisittain ei pygee. Jotain täytyy olla pielessä, kun nuoret eivät osaa kertoa mikä politiikassa tuntuu vastenmieliseltä. Toisaalta voidaan myös kysyä, kenellä on oikeus määrittää sopiva kiinnostuksen taso (Paakkunainen 2007). Havaittavissa on kuitenkin myös merkkejä siitä, että nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on lisääntymässä. Helsingissä aktiiviset nuoret ajavat itselleen valtuustoa, oppilaskunnanhallitukset taistelevat karkkiautomaateista ja nuoria lähtee mielenosoituksiin Kööpenhaminaan ja kauemmas. Julkisen mielipiteen nuorten passiivisuudesta uskotaan vaikuttaneen suomalaisiin nuoriin, ja he pitävätkin passiivisuutta sukupolvelleen tyypillisenä tapana (Paakkunainen 2007). Suomalaisten nuorten passiivisuus on tullut esiin myös kansainvälisissä vertailuissa, jossa suomalaiset ovat menestyneet heikosti. Nuoret ovat olleet keskimääräistä vähemmän kiinnostuneita politiikasta ja osallistumisesta. Toisaalta tietotaitojen mittauksissa he ovat pikemminkin olleet muita edellä. (Suutarinen 2000) Mistä erot johtuvat ja kuinka kiinnostuneita nuoret oikeastaan ovat politiikasta? Tässä tutkimuksessa ongelmaa lähestytään helsinkiläisten lukiolaisten näkökulmasta, koska pääkaupunkiseutu on jo pitkään osoittanut poliittisten muutosten suunnan Suomessa (Silvennoinen 2002).

5 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TÄMÄN TYÖN TAVOITE Nuorten heikkenevä poliittinen osallistuminen Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on laskenut koko 2000-luvun ja kriittinen suhtautuminen vaalidemokratiaan ja puoluepolitiikkaan on lisääntynyt. Kiinnostuksen lasku on ollut niin tasaista, että edes päiväpolitiikan kohuilla ei ole ollut vaikutusta siihen. Nuoret ovat alkaneet pitää politiikkaa etäisenä, mutta välttämättömänä asiana. (Myllyniemi 2010; Paakkunainen 2007) Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret ovat vähiten politiikasta kiinnostuneiden joukossa. He suhtautuvat myös muita kriittisemmin omaa poliittista ymmärrystään kohtaan, vaikka sijoittuvat yhteiskunnallista tietämystä mittaavissa testeissä tuloslistan kärkeen. (Suutarinen 2000) Tutkimukset ovat osoittaneet, että subjektiiviset käsitykset omista kyvyistä ymmärtää politiikan ilmiöitä vaikuttavat osallistumisaktiivisuuteen (Silvennoinen 2002). Osallistumisaktiivisuuden heikkeneminen on johtanut puolueiden ja yhteiskunnallisten järjestöjen jäsenmäärän vähenemiseen. Nuorilta puuttuva puoluelojaliteetti on muokannut uutta politiikkakäsitystä. (Silvennoinen 2002) Kiinnostus yhtä asiaa ajaviin tahoihin on lisääntynyt samalla kun nuoret ovat kyllästyneet puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin (Koste 2008). Nuoret eivät ole kokeneet puoluepolitiikan vastaavan heidän tarpeitaan ja siksi äänestämättömyyttä ei voi tulkita pelkästään kiinnostuksen puutteeksi. (Paakkunainen 2003). Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyy aktiivisten nuorten vähemmistölle. Yhteenkin vaikuttamismuotoon osallistuminen lisää todennäköisyyttä muulle aktiivisuudelle. Passiivisten nuorten enemmistö kokee osallistumattomuuden sukupolvelleen tyypillisenä tapana. Silti äänestäminen on yleisin poliittisen osallistumisen muoto. Vaikka osa nuorista suhtautuu siihen kriittisesti, ei heidän turhautumisensa muodolliseen vaikuttamiseen johda muiden vaikuttamiskeinojen etsimiseen. Ne jotka eivät äänestä tai usko yhdenkään puolueen ajavan etujaan eivät osallistu muita enempää esimerkiksi järjestötoimintaan tai kuluttajavalintoihin. (Paakkunainen 2007). Elämäntapavaikuttamisesta on kuitenkin tullut yhä tärkeämpi vaikuttamismuoto nuorten keskuudessa, vaikka kriittinen suhtautuminen omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on lisääntynyt (Koste 2008). Suomessa nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen vaikeaksi ja

6 vastenmieliseksi. Vaarana on, että nuoret syrjäytyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta. (Suutarinen 2001) Äänestysinnokkuus laskussa Suomalaisten nuorten ja muiden väestöryhmien välinen ero äänestysaktiivisuudessa on yksi Euroopan suurimmista luvun vaaleissa vain hieman yli puolet nuorten ikäluokasta on äänestänyt. Uusimmissa tutkimuksissa äänestysinnokkuus on yhä ollut laskussa. Äänestämättömyydestä on tullut osa nuorten poliittista ajattelutapaa. (Ministeriöiden demokratiaverkosto 2010). Äänestysaktiivisuuden heikkenemiseen voidaan nähdä kolmenlaisia syitä. Jos sen hetkiseen tilanteeseen ollaan tyytyväisiä, äänestämättä jättäminen ei ole poliittinen teko. Sen sijaan jos puolueet koetaan samanlaisiksi, eikä ehdokkaista löydy sopivaa voidaan puhua poliittisesta teosta, joka johtuu tyytymättömyydestä. Kolmanneksi syyksi voidaan nähdä kulttuurin muuttuminen, jolloin äänestäminen koetaan vanhanaikaiseksi. (Sauri 2002) Nuorten vaalipassiivisuus johtuu useista syistä, eikä sille ole löytynyt yhtä selkeää perustetta (Silvennoinen 2002). Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kertaalleen omaksuttu äänestyskäyttäytyminen jää pysyväksi malliksi ja siksi äänestysikään tulevien nuorten haluttomuudesta äänestää ollaan huolissaan. Nuoria halutaankin tukea osallistuvaan kansalaisuuteen muun muassa laskemalla äänestysikärajaa. (Ministeriöiden demokratiaverkosto 2010). 2.3 Tutkimusongelmat Tässä tutkimuksessa tutkitaan sitä, pitävätkö aikaisempien tutkimusten käsitykset nuorten vaikuttamisesta paikkansa helsinkiläisten lukiolaisten keskuudessa. Tutkimuksessa selvitetään kuinka kiinnostuneita nuoret ovat puoluepolitiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ja miten he arvioivat nuorten yleistä kiinnostusta politiikkaa kohtaan. Nuorten arvioita eri vaikuttamistapojen ja politiikan seuraamiskeinojen tehokkuudesta ja heidän innokkuuttaan käyttää niitä selvitetään myös. Lisäksi tutkimuksessa halutaan ottaa selvää vaalirahakohun vaikutuksista nuoriin ja nuorten suhtautumisesta äänestysikärajan mahdolliseen laskemiseen 16-vuoteen.

7 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä ja toteutus Kysely toteutettiin neljässä helsinkiläisessä lukiossa, jotka olivat Ressun lukio, Helsingin normaalilyseo, Mäkelänrinteen lukio ja Helsingin medialukio. Tutkimukseen haluttiin toisistaan sisäänpääsykeskiarvoltaan ja oppilaiden intresseiltään eroavia lukioita eri puolilta Helsinkiä, jotta tulos antaisi mahdollisimman luotettavan kuvan siitä, mitä Helsingin lukioissa opiskelevat lukiolaiset ajattelevat. Tutkimukseen osallistui 283 oppilasta, jotka olivat iältään vuotiaita. Tutkimukseen otettiin mukaan oppilaita kaikilta vuosikursseilta, koska ikä toimi tutkimuksessa yhtenä muuttujana. Toinen muuttujista oli sukupuoli. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki opiskelijat riippumatta kotikunnasta. Tutkimus toteutettiin lukioiden yhteiskuntaopin ja ryhmänohjauksen tunneilla lokakuun lopussa TAULUKKO 1. Vastaajat taustamuuttujittain SUKUPUOLI n % IKÄ n % Nainen , v ,6 Mies ,5 17-v ,7 Yhteensä , v ,6 LUKIO n % Yhteensä ,0 Helsingin medialukio 44 15,5 KOTIKUNTA n % Helsingin normaalilyseo 29 10,2 Helsinki ,3 Mäkelänrinteen lukio ,4 Vantaa 35 12,4 Ressun lukio 73 25,8 Espoo 25 8,8 Yhteensä ,0 Muut kunnat 41 14,5 Yhteensä ,0 3.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteuttamiseen käytin itse kehittelemääni kyselylomaketta (LIITE 1). Se noudatti osin politiikan tutkimuksessa käytettäviä lomakkeita, mutta sisälsi myös itse kehiteltyjä osia. Lomake oli jaettu neljään osaan, jotka olivat: 1. Arviot puoluepolitiikasta, 2. Arviot vaikuttamiskeinoista, 3. Arviot keinoista seurata politiikkaa ja 4. Eduskuntavaalit.

8 5 Ensimmäisessä osassa pyydettiin arvioimaan puoluepolitiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostavuutta asteikolla 1-5 (1= ei lainkaan,..., 5= todella paljon) itsensä ja yleisesti nuorien kannalta. Tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret kokevat muiden nuorten suhtautuvan kyseisiin ilmiöihin, ja poikkeaako se heidän henkilökohtaisista arvioistaan. Ensimmäisessä osassa kysyttiin myös vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyvän vaalirahasotkun vaikutusta luottamukseen poliitikkoja kohtaan. Toisessa osassa pyydettiin arvioimaan eri vaikuttamiskeinojen tehokkuutta yksinkertaisella taulukolla. Tällä haluttiin mitata, mitä vaikuttamiskeinoja nuoret pitävät tehokkaina, ja mitä eivät. Lisäksi haluttiin mitata nuorten kiinnostusta näiden keinojen käyttämistä kohtaan. Perusteluosuus helpotti vastausten tulkintaa. Kolmannessa osassa pyydettiin arvioimaan politiikan seuraamisen keinoja laittamalla viisi tehokkaimmaksi koettua keinoa paremmuusjärjestykseen. Kysymyksen alle oli annettu 11 erilaista keinoa seurata politiikkaa, mutta vapaavalintaisia keinoja sai myös antaa. Osiossa haluttiin mitata yksinkertaisella mallilla sitä, mitä keinoja nuoret kokevat itselleen läheisiksi. Neljännessä osiossa kysyttiin suhtautumista mahdolliseen äänestysikärajan laskemiseen eduskuntavaaleissa 16 vuoteen. Lisäksi kysyttiin aikomusta ja halua äänestää kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja mahdollista puoluekantaa. 3.3 Aineiston analyysimenetelmät Kyselylomakkeet tilastoitiin käsin johtuen erilaisista kysymystyypeistä. Avoimien kohtien kommentit litteroitiin. Ensimmäisessä osiossa (LIITE 1) vastaukset tilastoitiin ja niistä laskettiin prosenttiosuudet, keskiarvo ja keskihajonta miehille, naisille ja eri ikäryhmille. Toisessa osiossa jokainen kohta tilastoitiin erikseen ja kohdan rastittaneiden määrää verrattiin kaikkien vastanneiden määrään ja laskettiin prosenttiosuudet. Kolmannessa osiossa laskettiin yksinkertaisesti eri seuraamiskeinojen paremmuusjärjestys antamalla parhaaksi kokemalle keinolle 5 pistettä, toiseksi parhaalle keinolle 4 ja niin edelleen. Näin muodostettiin myös eri seuraamiskeinojen suosituimmuusjärjestys naisten, miesten ja ikäryhmien suhteen. Neljännessä osiossa vastaukset tilastoitiin ja niistä laskettiin prosenttiosuudet. Niin ikään laskettiin prosenttiosuudet naisten, miesten ja ikäryhmien suhteen.

9 6 4 TULOKSET 4.1 NUORET JA POLITIIKKA Puoluepolitiikka ei kiinnosta helsinkiläisiä lukiolaisia Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nuoret eivät edelleenkään ole kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta (kuvio 1). Lähes puolet oppilaista ei ollut lainkaan tai kovin paljon kiinnostunut puoluepolitiikasta. Toisaalta viidesosa vastaajista ilmoitti olevansa paljon tai todella paljon kiinnostunut. Miesten kiinnostuksen hajonta oli suurempi kuin naisten. Miehet olivat sekä vähemmän että enemmän kiinnostuneita puoluepolitiikasta kuin naiset. Selkeästi enemmän miehiä oli paljon ja todella paljon kiinnostuneiden joukossa. Vähiten kiinnostuneita olivat vuotiaat, joista kaksi kolmasosaa ei ollut lainkaan tai kovin paljon kiinnostunut. Kiinnostuneimpia politiikasta olivat 17-vuotiaat, joista melkein joka kolmas oli paljon tai todella paljon kiinnostunut. Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 2,62 2,67 2,59 2,23 2,94 2,55 Keskihajonta 0,95 1,02 0,94 0,85 0,99 0,93 Kyselyyn vastanneet arvioivat nuorten kiinnostuksen puoluepolitiikkaan olevan heikompi kuin heidän ensimmäisen kohdan vastausten perusteella muodostetun keskiarvon (kuviot 1 ja 2). Yli puolet vastaajista arvioi, etteivät nuoret ole kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Hajontaa oli huomattavasti vähemmän kuin omaa kiinnostusta mitanneessa kohdassa, koska vain prosentti vastaajista arveli nuorten olevan paljon kiinnostuneita.

10 7 Kaikki Keskiarvo 2,32 Keskihajonta 0, Perusteluja kiinnostuksen tasolle Kohtien 1 ja 2 (LIITE 1) perusteluista ilmeni usein toistuvia vastauksia, joiden perusteella voitiin muodostaa ryhmiä. Vastaukset jaettiin kiinnostuneiden ja ei kovin kiinnostuneiden kesken. Näistä ryhmistä muodostettiin erilaisia profiileja. Puoluepolitiikasta ei kovin kiinnostuneet jaettiin kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) eivät ole vielä kiinnostuneita, mutta uskovat kiinnostuvansa myöhemmin 2) eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää puoluepolitiikkaa 3) ovat pettyneitä puoluepolitiikkaan. Ensimmäisen ryhmän vastaajille puoluepolitiikka ei tuntunut ajankohtaiselta asialta. He uskoivat kuitenkin, että heidän kiinnostuksena tulee myöhemmin kasvamaan. Heidän mielestään nuorten ei tarvitse olla kiinnostuneita, koska puoluepolitiikka on aikuisten juttu. Heistä asiat ovat tarpeeksi hyvin ja puoluepolitiikka tuntui etäiseltä lähinnä päättäjiä koskevalta asialta. Osa toisen ryhmän vastaajista ei tiennyt mitä puoluepolitiikka tarkoittaa. Koska he eivät kokeneet ymmärtävänsä puoluepolitiikkaa, eivät he myöskään katsoneet voivansa olla kiinnostuneita siitä. Vastaajat eivät kuitenkaan jaksaneet hankkia lisää tietoa, koska se tuntui heistä vaivalloiselta. He suhtautuivat puoluepolitiikkaan välinpitämättömästi ja kokivat sen tylsäksi ja merkityksettömäksi. Kolmas negatiivisesti puoluepolitiikkaan suhtautuvista ryhmistä tiesi jotain puoluepolitiikasta, ja oli pettynyt siihen tietojensa perusteella. Heidän mielestään puolueet ovat jämähtäneitä, varovaisia, hajanaisia sisältään ja samanlaisia keskenään. Siksi vastaajat eivät ole löytäneet itselleen sopivaa puoluetta. Vaalirahakohu oli vaikuttanut vastaajien luottamukseen ja he kokivat poliitikot epärehellisiksi. Lisäksi osaa vastaajista haittasi nuorten vähäiset vaikutusmahdollisuudet puoluepolitiikassa. Vastaajien mielestä politiikasta oli myös vaikea puhua muiden nuorten kanssa.

11 Puoluepolitiikasta kiinnostuneet jaettiin myös kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) toimivat puoluepolitiikassa 2) pitivät puoluepolitiikkaa osana yleissivistystä 3) olivat kiinnostuneita puoluepolitiikan vaikutuksista. 8 Vastausten perusteella osa nuorista oli jo löytänyt poliittisen piirin, ja he seuraavat ja puhuvat politiikkaa. He olivat kiinnostuneet puoluepolitiikasta vaikuttamisen kautta ja uskoivat pienten edistysten kuten kirkollisvaalien äänestysikärajan laskemisen auttavan muitakin kiinnostumaan. Toinen ryhmistä arvioi puoluepolitiikan olevan osa yleissivistystä. He pitivät tärkeänä perustietojen osaamista ja olivat hankkineet ne muun muassa uutisia seuraamalla. Vastaajat kokivat, että tiedot koulusta ja tutustuminen yksittäisiin itseä koskettaviin kysymyksiin oli lisännyt heidän kiinnostustaan. Monet vastaajista halusivat löytää itselleen sopivan puolueen ja ottaa selvää eri puolueiden linjoista erityisesti äänestämisen kannalta. Kolmas ryhmistä kertoi olevansa kiinnostunut puoluepolitiikasta sen vaikutusten kannalta. He halusivat tietää millaisia vaikutuksia puoluepolitiikalla on heidän elämäänsä ja siihen minne Suomi on menossa. Vastaajat olivat ottaneet selville puolueiden kantoja ajankohtaisiin aiheisiin ja niiden vaikutuksia päätöksentekoon. Osa vastaajista oli myös huomannut aktiivisuuden ja kiinnostuksen keskittyvän pienelle nuorten joukolle. He sanoivat, että muutenkin yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret ovat kiinnostuneet puoluepolitiikasta. He uskoivat myös vanhempien ja kotiolojen vaikuttavan poliittiseen kiinnostukseen Puoluepoliittiset vaikuttamiskeinot tehokkaita mutta epäsuosittuja

12 9 Vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista piti äänestämistä tehokkaana tapana vaikuttaa (kuvio 3). Kuitenkin 85% voisi kuvitella äänestävänsä sen helppouden ja selkeyden ansiosta. Vastaajat pitivät äänestämistä sekä oikeutena että velvollisuutena. Monet kokivat äänestämisen tehokkaampana kuin äänestämättä jättämisen, vaikka yhdellä äänellä ei koettu olevan ratkaisevaa merkitystä. Monet pitivät äänestämistä ainoana tavalliselle kansalaiselle sopivana keinona, ja kokivat äänestämällä vaikuttavansa edes vähän. Lähes puolet vastaajista ei pitänyt yhteydenottoa poliittisiin päättäjiin kovin tehokkaana tapana vaikuttaa ja vain joka viides voisi kuvitella tekevänsä niin. Päättäjät koettiin kiireisiksi ja välinpitämättömiksi. Heidän koettiin olevan kaukana kansalaisista, erityisesti nuorista. Yksittäistä yhteydenottoa pidettiin turhana, ellei yhteydenottajalla ollut suhteita päättäjään tai rahaa. Osa kuitenkin uskoi yhteydenotosta olevan hyötyä, mutta silti siihen ei haluttu vaivautua. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti puoluetoimintaan osallistumista ja ehdolle asettumista tehokkaina tapoina vaikuttaa, mutta vain murto-osa heistä voisi kuvitella tekevänsä niin. Vastaajat uskoivat saavansa mielipiteensä kuuluviin ja pääsevänsä mukaan päätöksentekoon toimimalla puolueissa tai asettumalla ehdolle. Toisaalta vastaajat suhtautuivat kriittisesti yksittäisen jäsenen ja nuoren mahdollisuuksiin vaikuttaa puolueen sisällä. He epäilivät myös nuorten ja muiden tuntemattomien henkilöiden mahdollisuuksia päästä läpi vaaleista. Puoluetoiminnan ja ehdolle asettumisen koettiin vaativan paljon aikaa ja vaivannäköä Nuoret suosivat perinteisiä medioita TAULUKKO 2. Politiikan seuraaminen Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v 1. TV Sanomalehdet 2. Sanomalehdet TV (Internet) 3. Julkiset keskustelu- Radio tilaisuudet 4. Puolueiden ja poliitikkojen nettisivut Riippumattomat nettisivut ja blogit Sosiaalinen media 5. Radio Julkiset keskustelutilaisuudet Riippumattomat nettisivut ja blogit Riippumattomat nettisivut ja blogit

13 10 Kyselyyn vastanneet seuraavat mieluiten politiikkaa televisiosta ja sanomalehdistä (taulukko 2). Internet sijoittuisi kolmanneksi, jos kaikki siitä erotellut kohdat: puolueiden ja poliitikkojen nettisivut, riippumattomat nettisivut ja blogit, sekä sosiaalinen media laskettaisiin yhteen. Perusteluista kävi ilmi syyt television ja sanomalehtien huomattavalle suosiolle. Niitä pidettiin helpoimpina ja yksinkertaisimpina välineinä seurata politiikkaa. Osa vastaajista kertoi seuraavansa politiikkaa tahtomattaan uutisia lukemalla ja katsomalla. Suomalaisia valtamedioita pidettiin kohtuullisen luotettavina ja puolueettomina. Monet pitivät riippumattomia lähteitä parhaina. Helsingin Sanomat mainittiin monipuolisesti politiikasta kertovana lähteenä. Valtamedioiden avulla vastaajat kertoivat muodostavansa kuvan asioista ja keskustelevansa sitten näkökulmista läheistensä kanssa. Keskusteluja pidettiin mielenkiintoisimpina, koska omat näkemykset pääsevät niissä esille ja saavat kritiikkiä. Keskustelutilaisuuksia arvostettiin samasta syystä. Vaikka vastaajat kertoivat käyttävänsä nettiä päivittäin ja uskoivat sieltä löytyvän eniten tietoa, ei se noussut television ja sanomalehtien tasolle. Vastaajat kertoivat harvemmin etsivänsä tietoja politiikasta, jolloin netissä oleva tieto ei tule vastaan. Sosiaaliseen mediaan politiikan seuraamisen välineenä suhtauduttiin epäilevästi Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan KUVIO 4. Vaalirahasotkun vaikutus luottamukseeni poliitikoihin Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 2,71 2,59 2,82 2,56 2,86 2,62 Keskihajonta 1,13 1,23 1,02 1,12 1,06 1,19

14 11 Kysyttäessä vaalirahasotkun vaikutusta luottamukseen poliitikoihin hajonta oli suuri, mutta keskimäärin se oli vaikuttanut vastaajiin jonkin verran (kuvio 4). Vaalirahasotku oli vaikuttanut enemmän naisten kuin miesten luottamukseen. 17-vuotiaiden luottamus oli kärsinyt eniten. Vastaajat, joiden luottamukseen vaalirahasotku oli vaikuttanut paljon tai todella paljon kyseenalaistivat poliitikkojen kyvyt hoitaa yhteisiä asioita. Heidän mielestään luottamusta politiikkaan ei voi olla, jos poliitikot valehtelevat. Poliitikot pääsivät heidän mielestään liian helpolla sotkusta. He uskoivat kohun vaikuttavan myös äänestysintoon, eivätkä itse äänestäisi ainakaan kohussa paljastuneita poliitikkoja. Poliitikkojen pitäisi heidän mielestään toimia esimerkillisesti varsinkin raha-asioissa. Vastaajat kyseenalaistivat myös poliitikkojen motiivit työhönsä. Monet eivät ennenkään luottaneet poliitikoihin ja kohu vain vahvisti heidän epäilynsä. Osa niistä vastaajista, joiden luottamukseen vaalirahasotku oli vaikuttanut jonkin verran ei ollut aktiivisesti seurannut kohua. Asian pitkä esillä pitäminen mediassa oli kuitenkin vaikuttanut heihin. Sotku ei yllättänyt vastaajia ja heistä oli hyvä, että se tuli ilmi. Vastaajien mielestä poliitikkojen uskottavuus kärsi luotettavuutta enemmän, vaikka kohu ei koskenutkaan kaikkia. Vastaajat, joiden luottamukseen vaalirahasotku ei vaikuttanut kovin paljon tai lainkaan, pitivät vaalirahoitusta normaalina ja rahaa tärkeänä motiivina politiikassa. Rahan alkuperällä ei ollut heille suuremmin väliä, kunhan se ei ole heidän omasta pussistaan. Vastaajien mielestä kohu oli odotettavissa ja pieni verrattuna muiden maiden vastaaviin. Heistä oli myös selvää, että Suomen kokoisessa maassa yhteyksiä poliitikkojen ja rahoittajien välillä löytyy. Kohua oli heistä liioiteltu mediassa ja he olivat enneminkin menettäneet luottamuksensa siihen. He eivät olleet luottaneet poliitikoihin aiemminkaan. Osa vastaajista ei tiennyt koko asiasta. 4.2 NUORET JA PUOLUEISTA RIIPPUMATON VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen kiinnostaa helsinkiläisiä lukiolaisia Kyselyyn vastanneet nuoret olivat selvästi kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta (kuviot 1 ja 5). Lähes 80% vastaajista oli ainakin jonkin verran kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Paljon ja todella paljon kiinnostuneita oli enemmän kuin ei lainkaan tai ei kovin paljon kiinnostuneita. Naiset olivat selvästi miehiä kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, vaikka miehet olivatkin kiinnostuneempia puoluepolitiikasta. Ikäryhmistä 17-vuotiaat olivat kiinnostuneimpia, aivan kuten puoluepolitiikastakin.

15 12 Kyselyyn vastanneet arvioivat yleisesti nuorten kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olevan heikompi kuin mitä edellisen kohdan vastausten perusteella muodostettu keskiarvo kertoi (kuviot 5 ja 6). Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suhtauduttiin kuitenkin puoluepolitiikkaa myönteisemmin. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi nuorten olevan jonkin verran kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kaikki Mies Nainen 15-16v 17v 18-19v Keskiarvo 3,16 3,06 3,23 3,15 3,26 3,06 Keskihajonta 0,88 0,89 0,86 0,96 0,94 0,87 Kaikki Keskiarvo 2,86 Keskihajonta 0, Perusteluja kiinnostuksen tasolle Yhteiskunnallista vaikuttamista koskevat vastaukset olivat myönteisempiä kuin puoluepolitiikkaa koskevat vastaukset. Vastaukset jaettiin positiivisesti ja negatiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suhtautuviin. Positiivisesti suhtautuvien vastauksista kävi ilmi, että nuoret haluavat vaikuttaa. Vastauksissa eriteltiin syitä ja keinoja.

16 13 Positiivisesti suhtautuvat vastaajat näkivät yhteiskunnallisen vaikuttamisen välttämättömänä asiana. Osa oli kiinnostunut vaikuttamaan kaikkien hyväksi, koska kokivat maailman epätasaarvoisena. Toiset olivat enemmän kiinnostuneita nuoria koskevista asioista, ja halusivat puolustaa nuorten oikeuksia. He kokivat itse hyötyvänsä, jos vaikuttavat omien asioidensa hoitamiseen. Vastauksissa eriteltiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Useimmat mainitsivat äänestämisen itselle sopivana keinona. Osa piti kansalaisjärjestötoimintaa ja yhden asian liikkeitä itselleen läheisempinä niiden selkeiden tavoitteiden takia. Vastaajat uskoivat, että jos nuorella on idea tai mielipide, hänellä on myös intoa vaikuttaa. Nuoret koettiin aktiivisiksi myös nuorisovaltuusto-, oppilaskunnanhallitus- ja Nuorten ääni-toiminnassa. Monille vastaajille yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuntui helpommalta ja konkreettisemmalta kuin puoluepolitiikka. Vastaajat uskoivat nuorilla olevan tuoreita ideoita, joita he haluavat edistää sitoutumatta. Vastaajien mielestä yhteiskunnallisista epäkohdista puhutaan nuorten kesken. Negatiivisesti vaikuttamiseen suhtautuvat vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään. Sellaisiin, jotka 1) eivät uskoneet vaikuttamismahdollisuuksiinsa 2) eivät tienneet miten voisivat vaikuttaa 3) eivät halunneet vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Osa vastaajista suhtautui epäilevästi omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. He uskoivat, että heidän äänensä ei kuuluu päättäjille asti, mikä turhautti heitä. He kokivat, että heidän vaikuttamisyrityksensä eivät näy missään. Osa vastaajista koki olevansa hieman kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, muttei tiennyt miten voisi vaikuttaa. Heistä tuntui vaikealta ottaa asiasta selvää itse. Vaikuttamiseen osallistumista pidettiin myös hankalana. He uskoivat kiinnostuksensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kasvavan iän myötä, viimeistään kun joutuvat omilleen. Kolmas vastaajista muodostettu ryhmä ei ollut ollenkaan kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. He eivät tienneet siitä paljon eivätkä kokeneet sitä tarpeellisena, koska omat asiat olivat riittävän hyvin. Monet vastaajista uskoivat muiden osaavan vaikuttaa tarpeeksi hyvin, joten he kokivat että heidän ei tarvitse muodostaa omia mielipiteitä asioista.

17 14 Osa vastaajista nosti esiin ilmiön aktiivisuuden kasaantumisesta pienelle ryhmälle. He kokivat kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja vaikuttamiseen kulkevan käsikädessä. He arvelivat suurimman osan nuorista olevan passiivisia ja vain muutamien aktiivisia. Toisaalta kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen uskottiin auttavan kiinnostumaan myös puoluepolitiikasta Kansalaisjärjestöihin ja adresseihin uskotaan Vastaajat pitivät puoluepolitiikkaan liittymättömiä vaikuttamiskeinoja vähemmän tehokkaina, mutta olivat äänestämistä lukuun ottamatta kiinnostuneempia käyttämään niitä (kuviot 3 ja 7). KUVIO 7. Arviot muista vaikuttamiskeinoista Vastaajat kokivat toimimisen kansalaisjärjestössä mielekkäänä, vapaana ja konkreettisena. He uskoivat kansalaisjärjestöjen kykyyn vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Vastaajien mielestä kansalaisjärjestötoiminta oli uskottavampaa ja luotettavampaa kuin poliittinen toiminta. Toisaalta osa vastaajista suhtautui kriittisesti yksilön vaikutusmahdollisuuksiin kansalaisjärjestöissä ja piti järjestöjen mahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa vähäisinä. Adresseja pidettiin helppoina ja kätevinä. Vastaajat kokivat tietävänsä tarkalleen mihin ovat vaikuttamassa. Vastaajien mielestä adresseilla on vaikutusta, jos tarpeeksi ihmisiä osallistuu niihin. Vastaajat uskoivat niiden osoittavan selkeästi asian kannatuksen ja yleisen mielipiteen. Toisaalta monet kokivat adressien menettäneen arvoaan, koska netti on täyttynyt niistä. Yleisönosastokirjoituksiin suhtauduttiin epäilevästi. Vaikka osa vastaajista uskoi niiden vaikuttavan mielipiteisiin, niiden ei koettu johtavan tekoihin. Lisäksi vastaajat epäilivät, että yleisönosastokirjoitukset eivät tavoita päättäjiä. Kirjoituksia pidettiin puolueellisina ja valittelevina. Lukijakunnan laajuus kyseenalaistettiin myös.

18 15 Vain osa vastaajista piti kuluttajavalintoja päivittäisenä asiana. Osa ei uskonut yksittäisen ihmisen valintojen vaikuttavan, mutta toiset arvelivat yritysten seuraavan tarkkaan ihmisten kulutustottumuksia. Monille vastaajille kulutusvalinnat olivat myös taloudellisia ja ekologisia valintoja, joista he saavat paremman mielen. Kyselyyn vastanneet nostivat esiin perinteisistä keinoista myös mielenosoituksen ja lakon. Mielenosoituksilla ei näiden vastaajien mielestä yleensä ole vaikutusta Suomessa. Vaikuttaminen lähipiiriin sekä tapahtuman järjestäminen tuotiin esiin tehokkaina keinoina vaikuttaa. 4.3 NUORET JA ÄÄNESTÄMINEN Helsinkiläiset lukiolaiset ovat innokkaita äänestämään KUVIO 8. Äänestän tai äänestäisin jos voisin 2011 eduskuntavaaleissa Kyselyyn vastanneet nuoret olisivat innokkaita äänestämään (kuvio 8). 70% kertoi äänestävänsä tai äänestävänsä jos voisi ensi kevään eduskuntavaaleissa vuotiaista vain puolet äänestäisi jos voisi. Koska vain harva vastaajista ilmoitti puoluekantansa, luotettavaa kuvaa nuorten puoluekannoista ei pystytty muodostamaan Äänestysiän laskeminen ei kiinnosta nuoria Kyselyyn vastanneet suhtautuvat kielteisesti äänestysikärajan mahdolliseen laskemiseen 16- vuoteen eduskuntavaaleissa (kuvio 9). Yli puolet vastaajista ei halua äänestysikärajaa laskettavan. Kielteisimmin suhtautuvat vuotiaat ja positiivisimmin vuotiaat. Kolmasosa kaikista vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa kantaansa.

19 KUVIO 9. Kiinnostus äänestysiän laskemiseen 16-vuoteen eduskuntavaaleissa 16 Äänestysiän laskemista kannattaneet vastaajat uskoivat vaikuttamisen kiinnostavan nuoria. Ikärajan laskemisen arveltiin vaikuttavan positiivisesti yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja lisäävän kiinnostusta politiikkaan. Vastaajat eivät uskoneet ikärajan laskemisesta olevan haittaa, ja arvelivat nuorilla olevan yhtäläiset edellytykset äänestää kuin aikuisillakin. Heidän mielestään nuoria tulisi kuulla nuorten asioista päätettäessä ja äänestämään olisi hyvä oppia jo nuorena. He uskoivat nuorten tuovan uusia näkemyksiä päätöksentekoon. Äänestysikärajan laskemista vastustaneiden vastaukset jaettiin sellaisiin, jotka kokivat että 1) nykyisessä järjestelmässä ei ole vikaa 2) 16-vuotiaat ovat liian nuoria äänestämään 3) eivät ole tai olleet 16-vuotiaina kiinnostuneita äänestämisestä. Monet äänestysikärajan laskemisen vastustajista ilmaisivat 18 vuoden iän olevan sopiva ikä äänestämiselle. Heidän mielestään äänestysiän laskeminen olisi tarpeetonta, koska he eivät uskoneet kahden vuoden erolla olevan suurta merkitystä. He uskoivat muiden pystyvän ajamaan nuorten asioita myös eduskunnassa, joten muutos olisi heistä turha. Toisen ryhmän vastaajat suhtautuivat kriittisesti nuorten kykyyn äänestää. He uskoivat, että nuoret eivät jaksaisi ottaa selvää ehdokkaista ja tekisivät huonoja valintoja tai äänestäisivät vitsinä. He epäilivät nuorten olevan alttiita muiden tahojen esimerkiksi vanhempien johdatukselle. He uskoivat myös äänestysprosentin laskevan nuorten vähäisen poliittisen kiinnostuksen takia. Omaa kiinnostustaan epäilevät vastaajat eivät kokeneet olevansa tai olleensa 16-vuotiaina valmiita äänestämään. Heidän mielestään suurin osa kysymyksistä ei koske nuoria, ja he uskoivat ehtivänsä

20 myöhemminkin äänestämään. He eivät jaksaisi vielä ottaa selvää asioista, ja epäilivät omaa elämänkokemustaan riittämättömäksi TULOSTEN TARKASTELU Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten kiinnostusta politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tutkimuksissa selvisi, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta. Vastaajat kokivat molemmissa tapauksissa nuorten yleisen suhtautumisen negatiivisempana kuin se todellisuudessa oli. Nuoret eivät olleet kiinnostuneita puoluesidonnaisista vaikuttamistavoista, vaikka pitivät niitä tehokkaina. Lähes kaikki vastaajista olivat valmiita äänestämään, mutta he eivät kannattaneet äänestysikärajan laskemista. Perinteisiä medioita pidettiin parhaina välineinä seurata politiikkaa. Vaalirahasotku vähensi jonkin verran nuorten luottamusta politiikkaan. 5.1 Kiinnostus politiikkaan Kyselyyn vastanneet eivät olleet kovin kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Tulos noudattaa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Verrattuna tuoreimpaan Nuorisobarometriin tulokset ovat kuitenkin positiivisia. Siinä yli 60% vuotiaista vastaajista arvioi olevansa vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut, kun tässä tutkimuksessa niin arvioivain hieman alle puolet. Hyvin kiinnostuneiden osuus oli Nuorisobarometrissä vain 8%, kun tässä tutkimuksessa heidän osuutensa lähenteli 20%. Erot tähän tutkimukseen voivat johtua esimerkiksi eri ikähaitarista, vastaajien asuinpaikasta tai koulutustasosta. Nuorisobarometrissä politiikka -käsitettä ei ollut eritelty, kun se tässä tutkimuksessa oli tarkennettu puoluepolitiikaksi. Nuorisobarometrin tulosten tulkinta perustuu kuitenkin vertailuun aikaisempiin Nuorisobarometreihin, josta trendi nuorten kiinnostuksen laskusta politiikkaan on havaittu. (Myllyniemi 2010). Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret suosivat perinteisiä medioita eivätkä pidä esimerkiksi sosiaalista mediaa hyvänä keinona seurata politiikkaa. Tulos on ristiriidassa viimeaikaisiin julistuksiin, jossa verkon uskotaan muodostavan nuorille uuden osallistumiskanavan (Paakkunainen 2003). Helsingin Sanomissa kerrottiin, että vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sosiaalinen media on tärkeässä asemassa (Rantanen 2010). Nuoret suhtautuvat tähän lähestymistapaan kriittisesti, vaikka käyttävätkin päivittäin nettiä. Tutkimuksessa perinteisiä medioita arvostettiin niiden riippumattomuuden ja helppouden takia. Voidaankin pohtia, onko netti ja sosiaalinen media sittenkään tehokkain tapa nuorten tavoittamiseen.

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Åbo Akademi Samforsk 20.4.2012 1 Tutkimusprojektin taustaa, I Demokratiassa

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Nuoret ja eduskuntavaalit 2011 - miten nuoret haluavat vaikuttaa?

Nuoret ja eduskuntavaalit 2011 - miten nuoret haluavat vaikuttaa? Nuoret ja eduskuntavaalit 2011 - miten nuoret haluavat vaikuttaa? Työeläkepäivät 15.11.2011 Helsingin messukeskus Jussi Ronkainen, YTT, tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot