Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5"

Transkriptio

1 Museon arvoinen kokoelma! Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Valtion taidemuseo Museologia 5

2

3 Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5

4 Museologia 5 Museon arvoinen kokoelma! Sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Valtion taidemuseon julkaisusarja Julkaisija Valtion taidemuseo / KEHYS, Kaivokatu 2, FI Helsinki Toimittajat Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö Käännökset (englanti suomi) Laura Palotie ja Hilkka Pekkanen Työryhmä Ulla Huhtamäki, Teijamari Jyrkkiö, Minerva Keltanen, Eija Liukkonen ja Anu Niemelä Graafinen suunnittelu Timo Jaakola Kuvatoimitus Jenni Nurminen Paino Nord Print 2012 Painos 200 Valtion taidemuseo, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys, Kuvataiteen keskusarkisto, kirjoittajat, valokuvaajat ja kuvataiteilijat Julkaisu verkossa ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat Tuntematon (flaamilainen), Kaksi sisarta ( ). Valokuva: Jouko Könönen, Kuvataiteen keskusarkisto Domenico Tiepolo, Kreikkalaiset tunkeutuvat Troijaan (1770-luku). Valokuva: Hannu Aaltonen, Kuvataiteen keskusarkisto Jan Cornelisz. Verspronck, Anna von Schoonhoven (1645). Valokuva: Jukka Romu, Kuvataiteen keskusarkisto Kustavilainen salonki remontin jälkeen Valokuva: Arno de la Chapelle, Kuvataiteen keskusarkisto Paul ( ) ja Fanny ( ) Sinebrychoff. Valokuva Axel Hjertström, Kuvataiteen keskusarkisto

5 Sinebrychoffin taidemuseon portaikko. jenni nurminen, kuvataiteen keskusarkisto

6 Sisällys Lukijalle 9 OSA I Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana Elina Sopo Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella Kolmannen keräilysukupolven heijastus Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa 14 Jouni Kuurne Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmien merkitys Suomessa 31 Jef Rademakers Keräilijän silmin 47 Minerva Keltanen Vanhoja mestareita jäljittämässä mitä ostaa museokokoelmaan ja miksi? 59 Rudi Ekkart Alankomaalaisen taiteen kokoelman vahvuudet ja heikkoudet 74 OSA II Vaikuttavuutta tutkimuksella ja yhteistyöllä Minerva Keltanen Tutkimus, kokemus ja visuaalinen muisti päämääränä teoksen attribuointi 94 Ari Tanhuanpää Vanhan eurooppalaisen taiteen konservoinnista ja maalaustekniikan tutkimuksesta 108 Maija Santala Konservoinnin haasteista käytännön esimerkki 128 Reetta Kuojärvi-Närhi Lainaustoiminta tärkeä väylä tietoon 140 Johanna Vakkari Vanhan eurooppalaisen taiteen tutkimus ja opetus Suomen yliopistoissa 151 Ulla Huhtamäki Kokoelman vaikuttavuus kiintymyksestä kokemukseen 169

7 OSA III Kokoelman esittäminen ja merkitykset yleisölle Ira Westergård Vanhan eurooppalaisen taiteen lukutaidosta ja vastaanotosta 186 Minerva Keltanen Kokoelma ja kotimuseo näyttelyprofiilin muokkaajana 197 Jorma Purasen haastattelu Historiallisten muotokuvien ja nykypäivän katsojan välistä dialogia rakentamassa 208 Ulla Aartomaa Naisten salonki -näyttelyn vaiheita 222 Leena Hannula Iloa katsoa toisiinsa kokoelman sisältöjen avaaminen yleisöille 232 Arthur Aminoffin Haastattelu Keidas Helsingissä 240 Aura Kivilaakso Kuvien suuret kertomukset kokoelmatoiminta kävijän näkökulmasta 248 OSA IV Loppupuheenvuorot Susanna Pettersson Asiantuntemus kokoelmatyössä 270 Kari-Paavo Kokki Sinebrychoffin taidemuseo osa eurooppalaista kotimuseoiden traditiota 277 Kai Kartio Bulevardillakin on! 280 Kirjoittajat 283

8 8

9 Lukijalle Museon arvoinen kokoelma! Sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus on kolmas Valtion taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuusarvioinnin piiriin kuuluvista julkaisuista. Tutkimussarjan ensimmäinen osa, Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? Kokoelmatoiminnan vaikuttavuus, ilmestyi vuonna Toinen osa, Kokoelmalla on tekijänsä! Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus, julkaistiin vuonna Käsillä olevassa julkaisussa vaikuttavuusarvioinnin kohteena on Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminta. Valtion taidemuseon museoyksiköiden Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmat ovat hyvin erilaisia niin historialtaan, kooltaan kuin sisällöiltään. Nämä erot ovat heijastuneet myös museoita koskevien vaikuttavuustutkimusten näkökulmiin. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoimintaa arvioivan tutkimuksen kysymyksenasetteluun on vaikuttanut erityisesti museon asema Suomen ainoana vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen erikoistuneena taidemuseona sekä museon kotimuseoluonne. Museon kokoelmatoimintaa avaava ja arvioiva tutkimushanke käynnistettiin loppuvuodesta 2010 työryhmässä, johon kuuluivat kehitysjohtaja Eija Liukkonen, erikoissuunnittelija Teijamari Jyrkkiö, tutkija Anu Niemelä, museonjohtaja Ulla Huhtamäki ja intendentti Minerva Keltanen. Keskustelujen tuloksena toimintaa päätettiin tarkastella ja arvioida eurooppalaisen kulttuuriperinnön, tutkimuksen ja yhteistyön sekä yleisöjen näkökulmasta. Syntyneen julkaisun kolmessa ensimmäisessä osassa kokoelmatoimintaa lähestytäänkin näistä näkökulmista. Kirjan viimeinen osa koostuu lyhyistä kommenttipuheenvuoroista, joiden kirjoittajat ovat käyttäneet aineistonaan kolmen ensimmäisen osan artikkeleja. Julkaisun kirjoittajat ovat vanhan eurooppalaisen taiteen, kulttuurihistoriallisen esineistön sekä kokoelmien ja keräilyn asiantuntijoita museoista, yliopistoista ja eräistä muista taiteen kentällä toimivista instituutioista. Heihin kuuluu tutkijoita, museonjohtajia, keräilijä, intendenttejä, amanu- 9

10 10 ensseja, museolehtori sekä konservaattoreita. Haastattelujen kautta julkaisussa kuuluvat myös taide- ja antiikkikauppiaan, nykytaiteilijan sekä museokävijöiden äänet. Kirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Sinebrychoffin taidemuseon kokoelman merkitystä eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Museon kokoelman merkitys ja arvo nähdään toistuvasti paitsi siihen kuuluvissa, Suomessa ainutlaatuisissa taideteoksissa ja esineissä, niin myös siinä, että kokoelma on maassamme harvinainen esimerkki vanhan eurooppalaisen taiteen keräämisestä. Taidehistorian lisäksi kokoelma välittääkin kertomuksia suomalaisesta kulttuurihistoriasta. Julkaisun toisen osan artikkelien lähtökohtana on, että Sinebrychoffin taidemuseo on kokoelmansa, erikoistuneen henkilökuntansa ja konservointiosastonsa johdosta eräänlainen vanhan eurooppalaisen taiteen keskus Suomessa. Yhteistyö eri museoammattilaisten, tutkijoiden, yliopistojen, muiden museoiden, huutokauppojen, yksityisten keräilijöiden ja museoalan kansainvälisten organisaatioiden kanssa on museon toiminnan kannalta elintärkeää. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen nähdään kasvattavan kansainvälisessä mittakaavassa pienen museon vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kokoelmatoiminnan vaikuttavuuden tarkastelussa ei voida sivuuttaa yleisöjä, ihmisiä, jotka kohtaavat kokoelman objekteja. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaan kuuluva vanha eurooppalainen taide voi houkutella katsojaa mm. visuaalisilla ominaisuuksillaan, aiheensa perusteella, osana Sinebrychoffin suvun historiaa, esittämänsä aikakauden tai henkilön kuvana, sisältämiensä symbolien vuoksi tai kallisarvoisena tutkimusaineistona. Kirjan kolmas osa sisältää havainnollisia tarinoita esimerkiksi siitä, miten kokoelman sisältöjä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa ikäihmisten elämään tai kuinka kokoelmateokset voivat toimia nykytaiteilijan luovuuden lähteenä. Parhaimmassa tapauksessa kokoelman teokset voivat kaventaa oman aikamme todellisuuden ja menneiden vuosisatojen välistä kuilua. Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimusten taustalla on ollut halu avata ja arvioida niiden kokoelmatoimintaa. Tutkimusten myötä Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys on myös halunnut alleviivata kokoelman merkitystä ja käytön mahdollisuuksia.

11 Hankkeen myötä syntyneissä julkaisuissa on kerrottu Valtion taidemuseon kolmen museoyksikön keskeisimmästä toiminnan alueesta ja tarkasteltu sitä kriittisesti. Arviointien pitkän aikavälin tavoitteena on museoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen. Se onnistuu, jos välillä pysähdytään kysymään, onko suunta oikea ja teemmekö oikeita asioita. Kiitokset Eija Liukkoselle, Ulla Huhtamäelle ja Minerva Keltaselle hankkeen suunnitteluvaiheen ideoinnista, Jenni Nurmiselle kuvatoimituksesta sekä Timo Jaakolalle julkaisun ulkoasun suunnittelusta. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö 11

12 OSA I

13 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

14 Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella Kolmannen keräilysukupolven heijastus Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa Elina Sopo Länsimaisessa taidehistoriallisessa tutkimuksessa Venäjän museoiden poikkeuksellisen rikasta taide- ja kokoelmahistoriallista perintöä ja tutkimusaineistoa on käytetty hyväksi tutkimusmielessä hyvin harvoin. Ainutlaatuisuudestaan huolimatta venäläiset kokoelmat eivät ole stimuloineet paljonkaan uutta tutkimusta. Syinä on pidetty mm. sitä, että länsimaisilla tutkijoilla on ollut pääsy vain hyvin pieneen osaan venäläisistä museoista. 1 Ehkä parhaiten tutkimuksen vähyys on ymmärrettävissä historiallisia kontakteja hyvin vähän Venäjän kanssa omaavien eurooppalaisten kulttuurien yhteydessä. Suomen perspektiivistä tarkasteltaessa esimerkiksi autonomian aikaamme tätä puutetta on vaikeampi perustella. Toistaiseksi varhaista taiteenkeräilyämme on tutkittu tarkimmin suhteessa eurooppalaisiin kokoelmiin ja keräilyn käytäntöihin mm. saksalaisen tai englantilaisen museohistoriallisen kirjallisuuden avulla. 2 Sen sijaan venäläisen varhaisen taiteenkeräilyn vaikutusta taiteenkeräilymme syntyyn ei ole tarkasteltu yhtä kattavasti. Lähimenneisyytemme perspektiivistä merkittävimpien suomalaisten varhaisten taidekokoelmien ja taiteenke- 14 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

15 räilyn alkulähde on jäänyt epäselväksi tai hyvin vaikeasti hahmoteltavaksi. Tutkimusparadigmaa siirtämällä on mahdollista monipuolistaa perspektiivejä taiteenkeräilymme tutkimukseen ja tarkastella venäläisen taiteenkeräilykulttuurin heijastevaikutuksia suomalaisen taiteenkeräilyn historiassa, luonteessa, käytännöissä ja merkityksissä. 3 Ideoiden, aatemaailmojen, tapojen ja erityisesti artefaktojen liikettä kahden maan välillä on perinteisesti ollut hyvin vaikea rekonstruoida. Joitakin tutkimuksia esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisistä vaikutussuhteista on tehty ja synteesinä voidaan sanoa, että erityisesti 1800-luvulla välillämme vallitsi tiivis kulttuurinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutussuhde. Usein ainoat jäljet tästä vuorovaikutusprosessista ovat kulttuurimme materiaaliset tuotokset, kuten rakennukset, esineet ja kuvat, joiden alkuperä jää usein tuntemattomaksi. 4 Keräilyn tutkimuksen arvoja ja käsitteitä Taidekokoelmia ja keräilijöitä tutkittaessa voidaan keskittyä joko keräilijään, kartutettuun kokoelmaan tai molempiin. Taideteos ja keräilijä ovat eläneet symbioottista suhdetta 1400-luvulta alkaen; materiaalista perintöä ei olisi arvostettu ja ylistetty Firenzen renessanssissa ilman keräilijöitä. 5 Keräilijöillä on aina ollut taidehistoriallista valtaa, ja he ovat vaikuttaneet taiteentutkimuksen kentällä oleviin arvoihin sekä taidehistorian kronologiaan. Kokoelmat sisältävät taideteoksia, keräilijät ovat puolestaan ihmisiä. Keräilijälle esineen omistussuhteeseen on aina liittynyt materiaalisuuden ohella henkinen ja älyllinen ulottuvuus. Esineellä tai taideteoksella on keräilijälle materiaalisuutensa ohella usein hyvin immateriaalinen merkitys. Toimimalla materiaalisella kentällä keräilijä tavoittelee ei-materiaalisia ideoita ja arvoja ja tämä jännite tekee keräilijästä ja kokoelmasta ainutlaatuisen tutkimuskohteen. Kokoelma voidaan ymmärtää keräilijän yksilöllisyyden manifestaationa, hänen julkisen ja yksityisen roolin vuoropuheluna eli eräänlaisena keräilijän minän psyykkisenä järjestäytymisenä ja symbolina, jolloin kokoelman sisältö ja esimerkiksi teosvalinnat ovat toissijaisia verrattuna sellaisiin kysymyksiin kuin miksi keräilijä kerää. 6 Toisen näkemyksen mukaan hankitulla teoksella on sen sijaan erityisarvo keräilijälle ja juuri teoksen valin- Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 15

16 taprosessi luo keräilijän. 7 Kokoelma voidaan tällöin nähdä myös keräilijän itsensä representaationa. Erityisesti järjestelmälliselle keräilylle on tyypillistä älyllinen, lähes tieteellinen lähestymistapa, jossa keräilijä tavoittelee sellaista kokonaisuutta, mikä heijastelee sitä syvää ymmärrystä, mikä hänellä on keräilykohteestaan. 8 Teoksen tarkastelu- ja valintaprosessissa keräilijä heijastaa teokseen siihenastista elämäänsä ja elämänkokemustaan. Näin keräilytapahtumassa kohtaavat kaksi vastakkaista tasoa materiaalinen maailma ja keräilijän oma minuus. 9 Kokoelman kartuttamisen kautta keräilijä kehittyy vähitellen keräilykohteensa asiantuntijaksi ja kokoelmansa ensimmäiseksi kuraattoriksi. Aika etenee, keräilijä muuttuu ja niin muuttuu myös teos hänen silmissään. Tästä taidekokoelmien ja taiteenkeräilyn tutkimuksen luonteen kaksijakoisuudesta (materiaalinen ja immateriaalinen) johtuen taiteenkeräilyn tutkimus on myös silmäys ihmismieleen, sen toteutuneisiin ja toteutumattomiin toiveisiin ja tarpeisiin. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaa käsittelevässä tutkimuksessa taiteenkeräilyä ja kokoelmia on tutkittu painottamalla keräillyn objektin ja keräilijän valintaprosessin informaatioarvoa keräilytoimintaa ja kokoelmaa arvioitaessa. Materiaalisen taidehistorian tutkimusvälineistöön (omistaja- ja esinehistoriallinen tutkimus sekä perinteinen arkistotutkimus) on yhdistetty taiteenkeräilyn filosofista, psykologista sekä kokoelmahistoriallista tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksessa on annettu aikaisempaa suurempi erityishuomio perinteisesti yksittäisinä tai sekundaarisina tekijöinä pidettyjen keräilymekanismien, kuten keräilijän henkilökohtaisten suhdeverkostojen ja ammatillisten kontaktien merkitykseen keräilyimpulssin synnylle, keräilyn tavoille, motivaatiolle ja kartutetun kokoelman valintakriteereille. 10 Mikäli keräilyä lähestyttäisiin pelkästään keräilyteorian kiehtovimpiin kuuluvan, edellä mainitun määritelmän kautta keräilijän psyyken heijastuksena taidehistorian tutkijalta puuttuvat tutkimusvälineet. Yhtä haasteellistahan kuin tehdä taiteesta tiedettä, on tutkia ihmismieltä. Keräilyn syntyyn, motivaatioon ja impulssiin liittyvissä kysymyksissä on tällöin tarjottava vain erilaisia vastausvaihtoehtoja tai ymmärrettävä poikkitieteellisen tutkimusvälineistön mahdollisuudet. 16 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

17 Von Collanin taidekokoelma omistajahistorian näkökulmasta Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmat rakentavat kansallista kulttuuriperintöämme ja identiteettiämme luvun osalta kulttuuriperintöömme kuului laajenevan Venäjän keisarivallan aika luvulta alkaen venäläinen taide- ja kulttuurielämä eli suurinta kukoistustaan koko historiansa aikana luvun toisen puolen venäläiselle kulttuurielämälle oli tyypillistä taiteenkeräily keskiluokan keskuudessa. Monet ammatissaan menestyneet henkilöt suuntasivat työhönsä kohdistamansa lahjakkuuden yhtä suurella intensiteetillä taideteosten keräilyyn. Näillä henkilöillä oli usein hyvin laajat ja risteilevät kontaktiverkostot toisiinsa, aikakauden taiteilijoihin, muusikoihin, tutkijoihin ja tiedemiehiin. 11 Venäjän yhteiskunnalliset ja poliittiset mullistukset 1800-luvun puolivälin jälkeen, mm. aleksandriininen reformi, vaikuttivat merkittävästi venäläiskeräilijöiden sosiaalisen taustan muutokseen. Tämän uuden, kehittyvän kapitalismin yhtenä ilmenemismuotona kulttuurin alueella näyttäytyi ns. kolmannen sukupolven keräilijöiden synty. Venäläisen kokoelmahistoriallisen tutkimuskirjallisuuden ja luokittelukriteerin 12 avulla Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmien muodostuminen on mahdollista nähdä silloisen emämaamme Venäjän keräily- ja kokoelmahistoriallisen prosessin heijastumana, jolloin venäläisen taiteenkeräilyn kultakausi nousee myös Suomen varhaisen taiteenkeräilyn kannalta keskeiseksi ajanjaksoksi. Tätä kolmatta sukupolvea Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa voi tulkita edustaneen useat silloiset suomalaiset syntymässä olleet kokoelmamme ja niiden varhaiset keräilyn pioneerit, kuten Alexander von Collan nuorempi ( ), Paul Sinebrychoff ( ), Hjalmar Linder ( ), Carl von Haartman ( ) ja Herman Frithiof Antell ( ). Havainnollinen esimerkki venäläisen kolmannen keräilysukupolven piirteitä edustavasta kokoelmasta Sinebrychoffin taidemuseossa on Alexander von Collanin kokoelma. Von Collan nuorempi tarjosi tammikuussa 1900 noin kaksituhatta grafiikan vedosta käsittävän kokoelmansa tohtori Herman Frithiof Antellin testamenttilahjoitusta hoitamaan perustetulle, ns. Antellin valtuuskunnalle. Kokoelmasta noin puolet sisälsi alankomaalaista grafiikkaa. Lukuun ottamatta kahta kokoelmasta varhaisvaiheessa laadittua asiantuntijalausuntoa (professori Johan Jacob Tikkanen ja Valtion taidemuseon kuraattori Thorsten Waenerberg) 13 kokoelmaa on tutkittu systemaattisemmin vasta vuodesta 2004 alkaen. Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 17

18 Heikki Torkkeli, Sinebrychoffin taidemuseo Anton van Dyckin ateljeekaivertaja Coenrad Waumans, Emilie de Solms. Yksityiskohta teoksen versopuolelta; Pierre Mariette ( ) sulkakynämerkintä Inv.no Collan Kokoelman alankomaalaisen kokonaisuuden omistajahistoriaa ja laadullisia piirteitä eli keräilijämerkintöjä ja vesileimoja tutkittiin vuosina vertailemalla kokoelmaa venäläiseen Dmitri Rovinski -kokoelmaan, laajimpaan tunnettuun yksityiseen Rembrandt-grafiikkakokoelmaan. 14 Kokoelmahistoriatutkimuksen ja ulkomaisen asiantuntijan kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön tuloksena 15 von Collanin kokoelman erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että se edustaa järjestelmällisesti, asiantuntijakriteerein kartutettua taidekokoelmaa, jonka omistajahistoria kattaa poikkeuksellisen pitkän taidehistoriallisen aikajakson 1600-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Kokoelman tarkimmin tutkittu osa, alankomaalaiset vedokset, ovat niissä esiintyvien keräilijäleimojen perusteella vuosisatojen saatossa toistuvasti läpäisseet huutokauppojen näytteillepanot ja ankarat asiantuntija-arvioinnit ennen päätymistään eurooppalaisten ensiluokan keräilijöiden kokoelmiin ja edelleen von Collanin kokoelmaan. Merkittävä osa kokoelman teoksista on ollut asiantuntija-arvioituja ja tunnistettuja ennen von Collanin kokoelmaan päätymistään. 18 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

19 Heikki Torkkeli, Sinebrychoffin taidemuseo Anton van Dyckin ateljeekaivertaja Coenrad Waumans, Emilie de Solms. Yksityiskohta teoksen versopuolelta; Ambroise Firmin-Didot n ( ) kokoelmaleima Inv.no Collan Erityisesti kokoelman alankomaalainen osa sisältää ns. eliittiprovenienssin vedoksia luvuilta, mikä tarkoittaa, että vedoksissa esiintyy omistusmerkintöjä eurooppalaisen taiteenkeräilyn historian huomattavimmilta keräilijöiltä. Kuin symbolisesti vedoksissa esiintyy merkintöjä lähes jokaiselta vuosisatansa suurkeräilijänä pidetyltä keräilijältä. Tällaisia ovat mm. ranskalaisen Pierre Mariette II:n ( ) sulkakynämerkinnät, ranskalaisen Firmin-Didot n keräilijädynastiaa edustaneen Ambroise Firmin-Didot n ( ), saksalaisen diplomaatin, Ferdinand Friedrich von Naglerin ( ) tai maineikkaan saksalaisen taidevälittäjän Johann Andreas Boernerin ( ) estampillet eli kokoelmaleimat. Myös milanolaisen kreivi Giuseppe Archinton ( ) keräilijämerkinnät sekä itävaltalaisen diplomaatin, kirjailijan ja taiteenkeräilijän Johann Melchior von Birckenstockin ( ) ja italialaisen Franz Brentanon ( ) kokoelmien fuusiosta syntynyt Brentano-Birckenstock-kokoelma edustavat von Collanin kokoelman vedosten aikaisempia omistustahoja. Julkisista kokoelmista von Collanin vedoksissa on edustettuna mm. Berliinin Kupferstichkabinett ja Hampurin Kunsthalle. Teknisen Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 19

20 taidehistorian ja vedosten ajoituksen valossa niissä on nähtävissä sellaisia vesileimoja kuin Amsterdamin vaakuna, Seitsemän provinssia, Ranskan lilja, Narrinhiippa, Strasbourgin vyö ja Strasbourgin lilja, jotka ovat ajoitettavissa ja 1700-luvuille luvun grafiikan keräilijöille oli hyvin tyypillistä erikoistua johonkin erityiseen grafiikan historian aikakauteen ja rajoitettuun aihealueeseen kuten alankomaalaiseen grafiikkaan. Von Collanin kokoelma täyttää tämän edellytyksen. Päinvastoin kuin kokoelmaa ensimmäisenä tarkastellut J. J. Tikkanen arvioi kokoelman kartutetun pääosin sokkona, kasvottomien taidevälittäjien avulla, ilman mahdollisuutta keräilijän omiin valintoihin, nykytutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että kokoelma on kartutettu keräilijän henkilökohtaisella panostuksella. Eri kysymys on, kuka alankomaalaisen kokonaisuuden alkuperäinen kartuttaja on. Sinebrychoffin grafiikkakokoelman kartuttamisesta on olemassa hyvin vähän hankinta-asiakirjoja, joiden perusteella keräilijä on mahdollista varmuudella yksilöidä. Sekä von Collan nuorempi että von Collan vanhempi matkustivat paljon Keski-Euroopassa. Yksityiset grafiikan kokoelmat, jotka vielä 1700-luvulla olivat harvinaisuuksia, lisääntyivät 1800-luvun puolivälissä Venäjällä merkittävästi. Niin Pietarissa kuin Moskovassa keräilijöille oli tarjolla runsaat vanhan grafiikan ja piirustusten taidemarkkinat. Venäläiset välittäjät olivat tiiviissä yhteydessä Pariisiin ja muihin eurooppalaisiin taidemarkkinoihin. 16 Selittämättömät ja ratkaisemattomaksi jäävät omistajahistoriat ovat olennainen osa keräilyn historiaa. On lukuisia esimerkkejä siitä, että systemaattisestakaan keräilystä ei jää jälkipolville kirjallisia lähteitä, vaan tutkijan käsillä on tuntemattoman historian omaava ensiluokan taidekokoelma, ilman minkäänlaisia arkistotodisteita. Lukuisat merkittävätkin kokoelmat esimerkiksi Valtiollisessa Eremitaasissa ovat säilyneet nykypolville hyvin niukoin arkistolähtein. 17 Alexander von Collan nuoremman keräilytoiminta saattaa kuulua tähän ryhmään. Laadukkaiksikin nimitetyt kokoelmat ovat usein hyvin heterogeenisia kokonaisuuksia, joissa ensiluokkaisten teosesimerkkien rinnalta löytyy myös epäluotettavamman provenienssin ja kyseenalaisen attribuution teoksia. Von Collan nuoremman kokoelma ei tee tässäkään suhteessa poikkeusta; noin kahdentuhannen vedoksen alkuperäisessä kokoelmassa alankomaisen grafiikan osuus nousee laadullisesti esiin muusta kokoelmasta. Ristiriidassa kokoelman sokkoa kartuttamista sisältävään lausun- 20 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

21 non henkeen myös Tikkanen myönsi, että kokoelman alankomaalainen kokonaisuus on niin eheä, että muu kokoelma on saattanut kertyä tämän ympärille. On mahdollista, että Sinebrychoffin taidemuseon alankomaalainen kokonaisuus on saatettu ostaa en bloc valmiina kokonaisuutena joko Euroopasta tai Venäjältä. Sinebrychoffin taidemuseon grafiikkakokoelman osaksi avointen omistajahistoriakysymysten kannalta uutta tietoa on se, että keräilijän isän, tsaari Aleksanteri II:n kunniahenkikirurgi Alexander von Collan vanhemman ( ) varhaisimmat taidehankinnat vuonna 1848 kuuluivat grafiikan piiriin. 18 Von Collan vanhemman bibliofiliaa ja litografiaa kohtaan osoittama kiinnostus luvuilla sekä kontaktit mm. eurooppalaisen valistuksen ja uushumanistisen Monreposin kartanon kirjaston perijään ja bibliofiili Paul Nicolayhin vuonna 1859 voivat myös toimia tiedonpalasina liittyen Sinebrychoffin grafiikkakokoelman vaihtoehtoiseen tai ehkä rinnakkaiseen keräilijän identiteettiin. 19 Kokoelmaa käsittelevään uuteen tutkimustietoon kuuluu myös se, että von Collan vanhempi perehdytti Livadian keisarillisesta huvilasta käsin vuodesta 1870 alkaen vain 12-vuotiasta poikaansa kirjeenvaihdon kautta keräilyn saloihin. Von Collan vanhempi tutustutti poikansa entomologiaan eli hyönteisten keräilyyn. Vaikka keräilyn tarve vaikuttaa syntyneen von Collan nuoremmassa itsenäisesti, isän kontribuutio pojan keräilyn luonteeseen ja keräilykäytäntöihin oli voimakas. 20 Mustanmeren pimeässä yössä hehkuvien mereneläinten ja sateenkaaren väreissä liitelevien Krimin perhosten välityksellä von Collan vanhempi heijasteli poikaansa omaa esteettistä arvomaailmaansa ja makuaan. Von Collan nuoremman connoisseur-tyyppisten keräilykäytäntöjen synnyn kannalta merkittävämmäksi tekijäksi nousee kuitenkin se, että von Collan vanhempi painotti pojalleen keräilykohteeseen erikoistumisen ja asiantuntijuuden prinsiippiä. 21 Keskittyminen laatuun enemmän kuin määrään saattoikin olla von Collan vanhemman tärkein perintö von Collan nuoremman keräilytoimintaan; tsaarin kunniahenkikirurgi kehotti poikaansa keskittymään keräilyn alueella mieluummin rajalliseen (kooltaan pieneen), mutta huolellisesti valittuun keräilykokonaisuuteen. 22 Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 21

22 Alexander von Collan vanhempi ( ) Yksityisarkisto Keräilevä keisari ja keisarin keräilevä lähipiiri Aleksanteri II:n hallitsijakautta ( ) pidetään venäläisen keräilyn ns. kultaisena kautena. Keisarin toimeenpanemat poliittiset, sosiaaliset ja militaariset uudistukset loivat taustan 1800-luvun puolivälin keräilyn kukoistuskaudelle ja ns. kolmannen sukupolven keräilijöiden synnylle luvulle astihan taidekokoelmien synty oli ollut niin Euroopassa kuin Venäjällä hallitsijoiden ja heidän sisäpiirinsä etuoikeus. Venäjällä tätä ensimmäistä vaihetta ja sukupolvea edustivat mm. Pietari Suuren tai Eremitaasin perustajan, Katariina Suuren taidekokoelmat. 23 Aatelistaustaisten keräilijöiden rinnalle ilmaantui mm. korkea-arvoisia valtion virkamiehiä, joilta ei enää edellytetty erityisen merkittävää ai- 22 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

23 kaisempaa aristokraattista taustaa. Päivänvalon näkivät siten mm. vaikutusvaltaisten perheyhteyksien ja -taustan omaavien nuorten kunnianhimoisten uradiplomaattien kokoelmat. 24 Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa tällaisena puhtaana toisen venäläisen keräilysukupolven edustajana voidaan pitää suomalaista siviilivirkamiestä ja senaatin jäsentä, Otto von Klinckowströmiä ( ). Keräilijän kuoleman jälkeen tästä vaiheittain kartutetusta, arvokkaasta suvun taidekokoelmasta nuori tsarevich Aleksanteri (tuleva Aleksanteri II) osti kaksikymmentäkahdeksan teosta lahjoittaen nämä myöhemmin vuonna 1851 Suomen Taideyhdistykselle. 25 Vähitellen keräily ei ollut ainoastaan jalosukuisten etuoikeus, vaan keräily lisääntyi kehittyvän kapitalismin jäsenten keskuudessa. 26 Kolmannen keräilijäsukupolven sisääntulo muuttikin ehkä eniten Venäjän keräilyn kentän valtatasapainoa ja hierarkkisia asetelmia ja jätti heijastuksensa myös Suomeen. Tässä taiteenkeräilyn demokratisoitumisprosessissa teollisuusjohtajat, pankkiirit, kauppiaat, tiedemiehet, kirjailijat ja usein myös alemman keskiluokan edustajat tuottavan liike- tai teollisuustoiminnan rikastamana uhkasivat keräilyn aikaisempia valta-asetelmia. 27 Taiteenkeräilyn kärki oli toistaiseksi tullut hovista ja keisarillisesta pääkaupungista, mutta nyt keräilyn alueelle ilmaantui kokonaisia keräilijäperheitä kuten Botkinit (Vasilij, Dmitri, Mikhail ja Sergei) tai Morozovit (Mikhail, Ivan ja Alexei). Merkittävimmät keräilijät uhkasivat mm. keisarillisen perheen statusta johtavana taiteen patronina. Lukuisat Sinebrychoffin taidemuseon alkuperältään yksityisesti kartutetut kokoelmat kuuluvat tähän kolmannen sukupolven ryhmään. Kauppiasruhtinas-epiteetti kuuluu Sinebrychoffin taidekokoelmissa itseoikeutetusti venäläistä alkuperää olevalle Paul Sinebrychoffille vaimoineen. Samankaltaista statusta suomalaisessa taiteenkeräilyssä kantaa myös kamariherra Hjalmar Linder, jonka taidekokoelma hakee Suomen oloissa vertaistaan mm. attribuutioiden resistenssillä mitattuna. Sen sijaan ensimmäiselle suomalaiselle ammattimaiselle keräilijälle, Herman Frithiof Antellille patronin rooli oli hyvin lähellä sydäntä. Rikkaana perijänä Pariisissa ja Lontoossa elänyt Antell voidaan Neverovin luokittelua soveltaen sisällyttää kolmannen sukupolven keräilyn edustajiin ja sen sisällä Eurooppaan hajautuneiden, vauraiden ja laajan asiatuntijakeräilijäyhteisön muodostaneiden ekspatriaattien ryhmään. 28 Myös von Collan vanhempi sekä toinen keisarin suomalainen henkilääkäri Carl von Haartman kuuluvat kolmannen keräilysukupolven edus- Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 23

24 tajiin Suomessa. Pietarissa molemmilla oli halutessaan suora kontaktiverkosto venäläisen taiteenkeräilyn kärkeen. Von Collan vanhemman ammatillisten suhdeverkostojen ja von Collan nuoremman grafiikkakokoelman kannalta on merkityksellistä, että keisari Aleksanteri II itse oli grafiikan keräilijä. Hänet tunnettiin erityisesti eroottisia aiheita sisältävästä grafiikan keräilystään. 29 On mahdollista, että lukuisilla muilla Venäjän vallan ytimeen kontaktinsa luoneilla suomalaisilla tai heidän suhdeverkostoillaan on saattanut olla välitön tai välillinen kosketus tähän laajat keräilijäkontaktiverkostot hallinneeseen ensimmäisen luokan keisarilliseen keräilijään ja hänen keräilevään lähipiiriinsä. Keisaria on luonnehdittu laajan humanistisen sivistyksen saaneeksi taiteilijoiden mesenaatiksi, jolle taide oli läpi elämän merkittävä voimavara. Keisari oli opiskellut mm. taidehistoriaa. 30 Kirjallisuudessa usein mainitut keisarin inhimilliset ja tunteelliset luonteenpiirteet ovat tunnistettavissa myös von Collan vanhemman harvoista keisaria koskevista luonnehdinnoista; von Collan vanhemman suhde keisariin oli muodollinen mutta lämminhenkinen. 31 Luottamuksellinen suhde keisarilla on kuvailtu olleen myös Carl von Haartmaniin. 32 Keisarin molemmat suomalaiset henkilääkärit voidaan yhdistää niihin 1800-luvun toisen puoliskon älyllisiin, usein luonnontieteitä (von Haartman ja von Collan lääketiedettä) edustaviin, vahvasti romantiikan ajan piirteitä kantaviin hahmoihin, joille kauneuden kysymykset olivat ensisijaisia, mutta jotka vuosisadan loppua kohti kallistuivat romantiikan arvoista yhä enemmän kohti realismia, tietoa ja järkeä. 33 Kaiken kaikkiaan Carl von Haartmanin ja Alexander von Collan vanhemman elämät kietoutuivat tiiviisti toisiinsa lukuisissa elämän käännekohdissa, mikä loi pohjaa myös taiteenkeräilyn vaikutteiden siirtymiselle. Von Collan vanhemman keräilijöiden suhdeverkosto sisälsi suuriruhtinas ja taiteenkeräilijä Vladimir Alexandrovichin ( ), jonka Nevan rannassa olevan Vladimirin palatsin seinät notkuivat Ivan Aivazovskin, Ilja Repinin ja Konstantin Makovskyn maalauksista. Vladimir Alexandrovichin tiedetään keränneen myös ainutlaatuisen 1800-luvun historistista posliinimaalausta edustaneen keisarillisen posliinikokoelman. Myös von Collan vanhemman taidekokoelma sisälsi muutamia esimerkkejä keisarillisesta posliinista. 34 Aikakauden taiteilijoista von Collan vanhempi oli henkilökohtaisessa kontaktissa mm. Ivan Aivazovskyyn 35 ja ranskalaiseen Pierre Marie Joseph Vernetiin. 36 Merkittäviä keräilijäkontakteja edustivat myös prinssi ja prinsessa Vladimir Bariatinski, jotka kuuluivat pitkien pe- 24 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

Etkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä

Etkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä Etkot & Jatkot Rembrandtin siivellä Sisällys 1. Tervetuloa Sinebrychoffin taidemuseoon! 2. Taidetestaajat Sinebrychoffin taidemuseossa Etkot & Jatkot 3. Sinebrychoffin taidemuseo pähkinänkuoressa 4. Seuraa

Lisätiedot

FT Susanna Pettersson

FT Susanna Pettersson FT Susanna Pettersson 12.4.2011 Keräilyn historia Museoiden synty Maku ja ideologiat Uuden vuosituhannen kokolmastrategia Neues Museum, Berlin Renessanssiajan keräilijät osoittivat kuinka maailma jäsentyi

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1990-2000-., 2012 Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö KIVISTÖ, SUVI: Kak literatura perestala opredelât russku kul turnu identi nost. Izmeneniâ

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Henrietta Aarnikoivu

Henrietta Aarnikoivu Henrietta Aarnikoivu Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Henrietta Aarnikoivu Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Anni Palotie Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-1986-7 ISBN

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE 08.01.2016

CURRICULUM VITAE 08.01.2016 CURRICULUM VITAE 08.01.2016 Jalo Porkkala Syntynyt 12.09.1950 Ilmajoella KOULUTUS Ylioppilas 1969 Lahden Taideteollinen Oppilaitos: Valokuvaaja 1979 TÄYDENNYSKOULUTUS Taideteollinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus:

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE Seuraa Kuvastoa: www.fb.com/kuvasto www.twitter.com/kuvasto www.kuvasto.fi Graafinen suunnittelu: Fanni Perälä Kuvat: Sanna Peurakoski TAIDETEOSTEN KÄYTTÖ NÄYTTELYIDEN

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta. Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki KARIN WIDNÄS CV Syntynyt Helsingissä 1946 Opinnot 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu Studio 1978 1994 Helsinki 1994 - Fiskars Opetus 1976- Suomi, Ruotsi, USA, Venezuela, Etelä-Korea

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ISBN 978-951-53-3233-2 (sid.) ISBN 978-951-53-3234-9 (PDF) Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 Ulkoasu: Matti Sipiläinen /Meizo Taitto: Matti Sipiläinen ja Päivi Ahola

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Sisältö 1. Yhdistetty todellisuus 2. Futuristic History hanke 3. Avoimen tiedon innovaatiot Futuristic

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Ylioppilaskunnan suunta

Ylioppilaskunnan suunta Ylioppilaskunnan suunta -työryhmä 12.5.2016 Ylioppilaskunnan suunta AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoite: AYY:n vaikuttaminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä ja proaktiivista Tavoite: AYY:n jäsenet

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja Sovitus SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI 1994 Iustitia STI, Lastenkodinkuja 1, 2. krs 00180 Helsinki Toimittaja Julkaisija Kustantaja Kansi Kirjapaino

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/64 25.09.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/64 25.09.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) 351 Sj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kunniasta suomalaisuudelle päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot