Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5"

Transkriptio

1 Museon arvoinen kokoelma! Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Valtion taidemuseo Museologia 5

2

3 Museon arvoinen kokoelma! sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö (toim.) Valtion taidemuseo Museologia 5

4 Museologia 5 Museon arvoinen kokoelma! Sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus Valtion taidemuseon julkaisusarja Julkaisija Valtion taidemuseo / KEHYS, Kaivokatu 2, FI Helsinki Toimittajat Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö Käännökset (englanti suomi) Laura Palotie ja Hilkka Pekkanen Työryhmä Ulla Huhtamäki, Teijamari Jyrkkiö, Minerva Keltanen, Eija Liukkonen ja Anu Niemelä Graafinen suunnittelu Timo Jaakola Kuvatoimitus Jenni Nurminen Paino Nord Print 2012 Painos 200 Valtion taidemuseo, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys, Kuvataiteen keskusarkisto, kirjoittajat, valokuvaajat ja kuvataiteilijat Julkaisu verkossa ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat Tuntematon (flaamilainen), Kaksi sisarta ( ). Valokuva: Jouko Könönen, Kuvataiteen keskusarkisto Domenico Tiepolo, Kreikkalaiset tunkeutuvat Troijaan (1770-luku). Valokuva: Hannu Aaltonen, Kuvataiteen keskusarkisto Jan Cornelisz. Verspronck, Anna von Schoonhoven (1645). Valokuva: Jukka Romu, Kuvataiteen keskusarkisto Kustavilainen salonki remontin jälkeen Valokuva: Arno de la Chapelle, Kuvataiteen keskusarkisto Paul ( ) ja Fanny ( ) Sinebrychoff. Valokuva Axel Hjertström, Kuvataiteen keskusarkisto

5 Sinebrychoffin taidemuseon portaikko. jenni nurminen, kuvataiteen keskusarkisto

6 Sisällys Lukijalle 9 OSA I Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana Elina Sopo Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella Kolmannen keräilysukupolven heijastus Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa 14 Jouni Kuurne Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmien merkitys Suomessa 31 Jef Rademakers Keräilijän silmin 47 Minerva Keltanen Vanhoja mestareita jäljittämässä mitä ostaa museokokoelmaan ja miksi? 59 Rudi Ekkart Alankomaalaisen taiteen kokoelman vahvuudet ja heikkoudet 74 OSA II Vaikuttavuutta tutkimuksella ja yhteistyöllä Minerva Keltanen Tutkimus, kokemus ja visuaalinen muisti päämääränä teoksen attribuointi 94 Ari Tanhuanpää Vanhan eurooppalaisen taiteen konservoinnista ja maalaustekniikan tutkimuksesta 108 Maija Santala Konservoinnin haasteista käytännön esimerkki 128 Reetta Kuojärvi-Närhi Lainaustoiminta tärkeä väylä tietoon 140 Johanna Vakkari Vanhan eurooppalaisen taiteen tutkimus ja opetus Suomen yliopistoissa 151 Ulla Huhtamäki Kokoelman vaikuttavuus kiintymyksestä kokemukseen 169

7 OSA III Kokoelman esittäminen ja merkitykset yleisölle Ira Westergård Vanhan eurooppalaisen taiteen lukutaidosta ja vastaanotosta 186 Minerva Keltanen Kokoelma ja kotimuseo näyttelyprofiilin muokkaajana 197 Jorma Purasen haastattelu Historiallisten muotokuvien ja nykypäivän katsojan välistä dialogia rakentamassa 208 Ulla Aartomaa Naisten salonki -näyttelyn vaiheita 222 Leena Hannula Iloa katsoa toisiinsa kokoelman sisältöjen avaaminen yleisöille 232 Arthur Aminoffin Haastattelu Keidas Helsingissä 240 Aura Kivilaakso Kuvien suuret kertomukset kokoelmatoiminta kävijän näkökulmasta 248 OSA IV Loppupuheenvuorot Susanna Pettersson Asiantuntemus kokoelmatyössä 270 Kari-Paavo Kokki Sinebrychoffin taidemuseo osa eurooppalaista kotimuseoiden traditiota 277 Kai Kartio Bulevardillakin on! 280 Kirjoittajat 283

8 8

9 Lukijalle Museon arvoinen kokoelma! Sinebrychoffin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus on kolmas Valtion taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuusarvioinnin piiriin kuuluvista julkaisuista. Tutkimussarjan ensimmäinen osa, Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? Kokoelmatoiminnan vaikuttavuus, ilmestyi vuonna Toinen osa, Kokoelmalla on tekijänsä! Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus, julkaistiin vuonna Käsillä olevassa julkaisussa vaikuttavuusarvioinnin kohteena on Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminta. Valtion taidemuseon museoyksiköiden Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmat ovat hyvin erilaisia niin historialtaan, kooltaan kuin sisällöiltään. Nämä erot ovat heijastuneet myös museoita koskevien vaikuttavuustutkimusten näkökulmiin. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoimintaa arvioivan tutkimuksen kysymyksenasetteluun on vaikuttanut erityisesti museon asema Suomen ainoana vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen erikoistuneena taidemuseona sekä museon kotimuseoluonne. Museon kokoelmatoimintaa avaava ja arvioiva tutkimushanke käynnistettiin loppuvuodesta 2010 työryhmässä, johon kuuluivat kehitysjohtaja Eija Liukkonen, erikoissuunnittelija Teijamari Jyrkkiö, tutkija Anu Niemelä, museonjohtaja Ulla Huhtamäki ja intendentti Minerva Keltanen. Keskustelujen tuloksena toimintaa päätettiin tarkastella ja arvioida eurooppalaisen kulttuuriperinnön, tutkimuksen ja yhteistyön sekä yleisöjen näkökulmasta. Syntyneen julkaisun kolmessa ensimmäisessä osassa kokoelmatoimintaa lähestytäänkin näistä näkökulmista. Kirjan viimeinen osa koostuu lyhyistä kommenttipuheenvuoroista, joiden kirjoittajat ovat käyttäneet aineistonaan kolmen ensimmäisen osan artikkeleja. Julkaisun kirjoittajat ovat vanhan eurooppalaisen taiteen, kulttuurihistoriallisen esineistön sekä kokoelmien ja keräilyn asiantuntijoita museoista, yliopistoista ja eräistä muista taiteen kentällä toimivista instituutioista. Heihin kuuluu tutkijoita, museonjohtajia, keräilijä, intendenttejä, amanu- 9

10 10 ensseja, museolehtori sekä konservaattoreita. Haastattelujen kautta julkaisussa kuuluvat myös taide- ja antiikkikauppiaan, nykytaiteilijan sekä museokävijöiden äänet. Kirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Sinebrychoffin taidemuseon kokoelman merkitystä eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Museon kokoelman merkitys ja arvo nähdään toistuvasti paitsi siihen kuuluvissa, Suomessa ainutlaatuisissa taideteoksissa ja esineissä, niin myös siinä, että kokoelma on maassamme harvinainen esimerkki vanhan eurooppalaisen taiteen keräämisestä. Taidehistorian lisäksi kokoelma välittääkin kertomuksia suomalaisesta kulttuurihistoriasta. Julkaisun toisen osan artikkelien lähtökohtana on, että Sinebrychoffin taidemuseo on kokoelmansa, erikoistuneen henkilökuntansa ja konservointiosastonsa johdosta eräänlainen vanhan eurooppalaisen taiteen keskus Suomessa. Yhteistyö eri museoammattilaisten, tutkijoiden, yliopistojen, muiden museoiden, huutokauppojen, yksityisten keräilijöiden ja museoalan kansainvälisten organisaatioiden kanssa on museon toiminnan kannalta elintärkeää. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen nähdään kasvattavan kansainvälisessä mittakaavassa pienen museon vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kokoelmatoiminnan vaikuttavuuden tarkastelussa ei voida sivuuttaa yleisöjä, ihmisiä, jotka kohtaavat kokoelman objekteja. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaan kuuluva vanha eurooppalainen taide voi houkutella katsojaa mm. visuaalisilla ominaisuuksillaan, aiheensa perusteella, osana Sinebrychoffin suvun historiaa, esittämänsä aikakauden tai henkilön kuvana, sisältämiensä symbolien vuoksi tai kallisarvoisena tutkimusaineistona. Kirjan kolmas osa sisältää havainnollisia tarinoita esimerkiksi siitä, miten kokoelman sisältöjä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa ikäihmisten elämään tai kuinka kokoelmateokset voivat toimia nykytaiteilijan luovuuden lähteenä. Parhaimmassa tapauksessa kokoelman teokset voivat kaventaa oman aikamme todellisuuden ja menneiden vuosisatojen välistä kuilua. Nykytaiteen museo Kiasman, Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimusten taustalla on ollut halu avata ja arvioida niiden kokoelmatoimintaa. Tutkimusten myötä Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys on myös halunnut alleviivata kokoelman merkitystä ja käytön mahdollisuuksia.

11 Hankkeen myötä syntyneissä julkaisuissa on kerrottu Valtion taidemuseon kolmen museoyksikön keskeisimmästä toiminnan alueesta ja tarkasteltu sitä kriittisesti. Arviointien pitkän aikavälin tavoitteena on museoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen. Se onnistuu, jos välillä pysähdytään kysymään, onko suunta oikea ja teemmekö oikeita asioita. Kiitokset Eija Liukkoselle, Ulla Huhtamäelle ja Minerva Keltaselle hankkeen suunnitteluvaiheen ideoinnista, Jenni Nurmiselle kuvatoimituksesta sekä Timo Jaakolalle julkaisun ulkoasun suunnittelusta. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö 11

12 OSA I

13 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

14 Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella Kolmannen keräilysukupolven heijastus Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa Elina Sopo Länsimaisessa taidehistoriallisessa tutkimuksessa Venäjän museoiden poikkeuksellisen rikasta taide- ja kokoelmahistoriallista perintöä ja tutkimusaineistoa on käytetty hyväksi tutkimusmielessä hyvin harvoin. Ainutlaatuisuudestaan huolimatta venäläiset kokoelmat eivät ole stimuloineet paljonkaan uutta tutkimusta. Syinä on pidetty mm. sitä, että länsimaisilla tutkijoilla on ollut pääsy vain hyvin pieneen osaan venäläisistä museoista. 1 Ehkä parhaiten tutkimuksen vähyys on ymmärrettävissä historiallisia kontakteja hyvin vähän Venäjän kanssa omaavien eurooppalaisten kulttuurien yhteydessä. Suomen perspektiivistä tarkasteltaessa esimerkiksi autonomian aikaamme tätä puutetta on vaikeampi perustella. Toistaiseksi varhaista taiteenkeräilyämme on tutkittu tarkimmin suhteessa eurooppalaisiin kokoelmiin ja keräilyn käytäntöihin mm. saksalaisen tai englantilaisen museohistoriallisen kirjallisuuden avulla. 2 Sen sijaan venäläisen varhaisen taiteenkeräilyn vaikutusta taiteenkeräilymme syntyyn ei ole tarkasteltu yhtä kattavasti. Lähimenneisyytemme perspektiivistä merkittävimpien suomalaisten varhaisten taidekokoelmien ja taiteenke- 14 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

15 räilyn alkulähde on jäänyt epäselväksi tai hyvin vaikeasti hahmoteltavaksi. Tutkimusparadigmaa siirtämällä on mahdollista monipuolistaa perspektiivejä taiteenkeräilymme tutkimukseen ja tarkastella venäläisen taiteenkeräilykulttuurin heijastevaikutuksia suomalaisen taiteenkeräilyn historiassa, luonteessa, käytännöissä ja merkityksissä. 3 Ideoiden, aatemaailmojen, tapojen ja erityisesti artefaktojen liikettä kahden maan välillä on perinteisesti ollut hyvin vaikea rekonstruoida. Joitakin tutkimuksia esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisistä vaikutussuhteista on tehty ja synteesinä voidaan sanoa, että erityisesti 1800-luvulla välillämme vallitsi tiivis kulttuurinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutussuhde. Usein ainoat jäljet tästä vuorovaikutusprosessista ovat kulttuurimme materiaaliset tuotokset, kuten rakennukset, esineet ja kuvat, joiden alkuperä jää usein tuntemattomaksi. 4 Keräilyn tutkimuksen arvoja ja käsitteitä Taidekokoelmia ja keräilijöitä tutkittaessa voidaan keskittyä joko keräilijään, kartutettuun kokoelmaan tai molempiin. Taideteos ja keräilijä ovat eläneet symbioottista suhdetta 1400-luvulta alkaen; materiaalista perintöä ei olisi arvostettu ja ylistetty Firenzen renessanssissa ilman keräilijöitä. 5 Keräilijöillä on aina ollut taidehistoriallista valtaa, ja he ovat vaikuttaneet taiteentutkimuksen kentällä oleviin arvoihin sekä taidehistorian kronologiaan. Kokoelmat sisältävät taideteoksia, keräilijät ovat puolestaan ihmisiä. Keräilijälle esineen omistussuhteeseen on aina liittynyt materiaalisuuden ohella henkinen ja älyllinen ulottuvuus. Esineellä tai taideteoksella on keräilijälle materiaalisuutensa ohella usein hyvin immateriaalinen merkitys. Toimimalla materiaalisella kentällä keräilijä tavoittelee ei-materiaalisia ideoita ja arvoja ja tämä jännite tekee keräilijästä ja kokoelmasta ainutlaatuisen tutkimuskohteen. Kokoelma voidaan ymmärtää keräilijän yksilöllisyyden manifestaationa, hänen julkisen ja yksityisen roolin vuoropuheluna eli eräänlaisena keräilijän minän psyykkisenä järjestäytymisenä ja symbolina, jolloin kokoelman sisältö ja esimerkiksi teosvalinnat ovat toissijaisia verrattuna sellaisiin kysymyksiin kuin miksi keräilijä kerää. 6 Toisen näkemyksen mukaan hankitulla teoksella on sen sijaan erityisarvo keräilijälle ja juuri teoksen valin- Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 15

16 taprosessi luo keräilijän. 7 Kokoelma voidaan tällöin nähdä myös keräilijän itsensä representaationa. Erityisesti järjestelmälliselle keräilylle on tyypillistä älyllinen, lähes tieteellinen lähestymistapa, jossa keräilijä tavoittelee sellaista kokonaisuutta, mikä heijastelee sitä syvää ymmärrystä, mikä hänellä on keräilykohteestaan. 8 Teoksen tarkastelu- ja valintaprosessissa keräilijä heijastaa teokseen siihenastista elämäänsä ja elämänkokemustaan. Näin keräilytapahtumassa kohtaavat kaksi vastakkaista tasoa materiaalinen maailma ja keräilijän oma minuus. 9 Kokoelman kartuttamisen kautta keräilijä kehittyy vähitellen keräilykohteensa asiantuntijaksi ja kokoelmansa ensimmäiseksi kuraattoriksi. Aika etenee, keräilijä muuttuu ja niin muuttuu myös teos hänen silmissään. Tästä taidekokoelmien ja taiteenkeräilyn tutkimuksen luonteen kaksijakoisuudesta (materiaalinen ja immateriaalinen) johtuen taiteenkeräilyn tutkimus on myös silmäys ihmismieleen, sen toteutuneisiin ja toteutumattomiin toiveisiin ja tarpeisiin. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaa käsittelevässä tutkimuksessa taiteenkeräilyä ja kokoelmia on tutkittu painottamalla keräillyn objektin ja keräilijän valintaprosessin informaatioarvoa keräilytoimintaa ja kokoelmaa arvioitaessa. Materiaalisen taidehistorian tutkimusvälineistöön (omistaja- ja esinehistoriallinen tutkimus sekä perinteinen arkistotutkimus) on yhdistetty taiteenkeräilyn filosofista, psykologista sekä kokoelmahistoriallista tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksessa on annettu aikaisempaa suurempi erityishuomio perinteisesti yksittäisinä tai sekundaarisina tekijöinä pidettyjen keräilymekanismien, kuten keräilijän henkilökohtaisten suhdeverkostojen ja ammatillisten kontaktien merkitykseen keräilyimpulssin synnylle, keräilyn tavoille, motivaatiolle ja kartutetun kokoelman valintakriteereille. 10 Mikäli keräilyä lähestyttäisiin pelkästään keräilyteorian kiehtovimpiin kuuluvan, edellä mainitun määritelmän kautta keräilijän psyyken heijastuksena taidehistorian tutkijalta puuttuvat tutkimusvälineet. Yhtä haasteellistahan kuin tehdä taiteesta tiedettä, on tutkia ihmismieltä. Keräilyn syntyyn, motivaatioon ja impulssiin liittyvissä kysymyksissä on tällöin tarjottava vain erilaisia vastausvaihtoehtoja tai ymmärrettävä poikkitieteellisen tutkimusvälineistön mahdollisuudet. 16 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

17 Von Collanin taidekokoelma omistajahistorian näkökulmasta Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmat rakentavat kansallista kulttuuriperintöämme ja identiteettiämme luvun osalta kulttuuriperintöömme kuului laajenevan Venäjän keisarivallan aika luvulta alkaen venäläinen taide- ja kulttuurielämä eli suurinta kukoistustaan koko historiansa aikana luvun toisen puolen venäläiselle kulttuurielämälle oli tyypillistä taiteenkeräily keskiluokan keskuudessa. Monet ammatissaan menestyneet henkilöt suuntasivat työhönsä kohdistamansa lahjakkuuden yhtä suurella intensiteetillä taideteosten keräilyyn. Näillä henkilöillä oli usein hyvin laajat ja risteilevät kontaktiverkostot toisiinsa, aikakauden taiteilijoihin, muusikoihin, tutkijoihin ja tiedemiehiin. 11 Venäjän yhteiskunnalliset ja poliittiset mullistukset 1800-luvun puolivälin jälkeen, mm. aleksandriininen reformi, vaikuttivat merkittävästi venäläiskeräilijöiden sosiaalisen taustan muutokseen. Tämän uuden, kehittyvän kapitalismin yhtenä ilmenemismuotona kulttuurin alueella näyttäytyi ns. kolmannen sukupolven keräilijöiden synty. Venäläisen kokoelmahistoriallisen tutkimuskirjallisuuden ja luokittelukriteerin 12 avulla Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmien muodostuminen on mahdollista nähdä silloisen emämaamme Venäjän keräily- ja kokoelmahistoriallisen prosessin heijastumana, jolloin venäläisen taiteenkeräilyn kultakausi nousee myös Suomen varhaisen taiteenkeräilyn kannalta keskeiseksi ajanjaksoksi. Tätä kolmatta sukupolvea Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa voi tulkita edustaneen useat silloiset suomalaiset syntymässä olleet kokoelmamme ja niiden varhaiset keräilyn pioneerit, kuten Alexander von Collan nuorempi ( ), Paul Sinebrychoff ( ), Hjalmar Linder ( ), Carl von Haartman ( ) ja Herman Frithiof Antell ( ). Havainnollinen esimerkki venäläisen kolmannen keräilysukupolven piirteitä edustavasta kokoelmasta Sinebrychoffin taidemuseossa on Alexander von Collanin kokoelma. Von Collan nuorempi tarjosi tammikuussa 1900 noin kaksituhatta grafiikan vedosta käsittävän kokoelmansa tohtori Herman Frithiof Antellin testamenttilahjoitusta hoitamaan perustetulle, ns. Antellin valtuuskunnalle. Kokoelmasta noin puolet sisälsi alankomaalaista grafiikkaa. Lukuun ottamatta kahta kokoelmasta varhaisvaiheessa laadittua asiantuntijalausuntoa (professori Johan Jacob Tikkanen ja Valtion taidemuseon kuraattori Thorsten Waenerberg) 13 kokoelmaa on tutkittu systemaattisemmin vasta vuodesta 2004 alkaen. Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 17

18 Heikki Torkkeli, Sinebrychoffin taidemuseo Anton van Dyckin ateljeekaivertaja Coenrad Waumans, Emilie de Solms. Yksityiskohta teoksen versopuolelta; Pierre Mariette ( ) sulkakynämerkintä Inv.no Collan Kokoelman alankomaalaisen kokonaisuuden omistajahistoriaa ja laadullisia piirteitä eli keräilijämerkintöjä ja vesileimoja tutkittiin vuosina vertailemalla kokoelmaa venäläiseen Dmitri Rovinski -kokoelmaan, laajimpaan tunnettuun yksityiseen Rembrandt-grafiikkakokoelmaan. 14 Kokoelmahistoriatutkimuksen ja ulkomaisen asiantuntijan kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön tuloksena 15 von Collanin kokoelman erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että se edustaa järjestelmällisesti, asiantuntijakriteerein kartutettua taidekokoelmaa, jonka omistajahistoria kattaa poikkeuksellisen pitkän taidehistoriallisen aikajakson 1600-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Kokoelman tarkimmin tutkittu osa, alankomaalaiset vedokset, ovat niissä esiintyvien keräilijäleimojen perusteella vuosisatojen saatossa toistuvasti läpäisseet huutokauppojen näytteillepanot ja ankarat asiantuntija-arvioinnit ennen päätymistään eurooppalaisten ensiluokan keräilijöiden kokoelmiin ja edelleen von Collanin kokoelmaan. Merkittävä osa kokoelman teoksista on ollut asiantuntija-arvioituja ja tunnistettuja ennen von Collanin kokoelmaan päätymistään. 18 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

19 Heikki Torkkeli, Sinebrychoffin taidemuseo Anton van Dyckin ateljeekaivertaja Coenrad Waumans, Emilie de Solms. Yksityiskohta teoksen versopuolelta; Ambroise Firmin-Didot n ( ) kokoelmaleima Inv.no Collan Erityisesti kokoelman alankomaalainen osa sisältää ns. eliittiprovenienssin vedoksia luvuilta, mikä tarkoittaa, että vedoksissa esiintyy omistusmerkintöjä eurooppalaisen taiteenkeräilyn historian huomattavimmilta keräilijöiltä. Kuin symbolisesti vedoksissa esiintyy merkintöjä lähes jokaiselta vuosisatansa suurkeräilijänä pidetyltä keräilijältä. Tällaisia ovat mm. ranskalaisen Pierre Mariette II:n ( ) sulkakynämerkinnät, ranskalaisen Firmin-Didot n keräilijädynastiaa edustaneen Ambroise Firmin-Didot n ( ), saksalaisen diplomaatin, Ferdinand Friedrich von Naglerin ( ) tai maineikkaan saksalaisen taidevälittäjän Johann Andreas Boernerin ( ) estampillet eli kokoelmaleimat. Myös milanolaisen kreivi Giuseppe Archinton ( ) keräilijämerkinnät sekä itävaltalaisen diplomaatin, kirjailijan ja taiteenkeräilijän Johann Melchior von Birckenstockin ( ) ja italialaisen Franz Brentanon ( ) kokoelmien fuusiosta syntynyt Brentano-Birckenstock-kokoelma edustavat von Collanin kokoelman vedosten aikaisempia omistustahoja. Julkisista kokoelmista von Collanin vedoksissa on edustettuna mm. Berliinin Kupferstichkabinett ja Hampurin Kunsthalle. Teknisen Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 19

20 taidehistorian ja vedosten ajoituksen valossa niissä on nähtävissä sellaisia vesileimoja kuin Amsterdamin vaakuna, Seitsemän provinssia, Ranskan lilja, Narrinhiippa, Strasbourgin vyö ja Strasbourgin lilja, jotka ovat ajoitettavissa ja 1700-luvuille luvun grafiikan keräilijöille oli hyvin tyypillistä erikoistua johonkin erityiseen grafiikan historian aikakauteen ja rajoitettuun aihealueeseen kuten alankomaalaiseen grafiikkaan. Von Collanin kokoelma täyttää tämän edellytyksen. Päinvastoin kuin kokoelmaa ensimmäisenä tarkastellut J. J. Tikkanen arvioi kokoelman kartutetun pääosin sokkona, kasvottomien taidevälittäjien avulla, ilman mahdollisuutta keräilijän omiin valintoihin, nykytutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että kokoelma on kartutettu keräilijän henkilökohtaisella panostuksella. Eri kysymys on, kuka alankomaalaisen kokonaisuuden alkuperäinen kartuttaja on. Sinebrychoffin grafiikkakokoelman kartuttamisesta on olemassa hyvin vähän hankinta-asiakirjoja, joiden perusteella keräilijä on mahdollista varmuudella yksilöidä. Sekä von Collan nuorempi että von Collan vanhempi matkustivat paljon Keski-Euroopassa. Yksityiset grafiikan kokoelmat, jotka vielä 1700-luvulla olivat harvinaisuuksia, lisääntyivät 1800-luvun puolivälissä Venäjällä merkittävästi. Niin Pietarissa kuin Moskovassa keräilijöille oli tarjolla runsaat vanhan grafiikan ja piirustusten taidemarkkinat. Venäläiset välittäjät olivat tiiviissä yhteydessä Pariisiin ja muihin eurooppalaisiin taidemarkkinoihin. 16 Selittämättömät ja ratkaisemattomaksi jäävät omistajahistoriat ovat olennainen osa keräilyn historiaa. On lukuisia esimerkkejä siitä, että systemaattisestakaan keräilystä ei jää jälkipolville kirjallisia lähteitä, vaan tutkijan käsillä on tuntemattoman historian omaava ensiluokan taidekokoelma, ilman minkäänlaisia arkistotodisteita. Lukuisat merkittävätkin kokoelmat esimerkiksi Valtiollisessa Eremitaasissa ovat säilyneet nykypolville hyvin niukoin arkistolähtein. 17 Alexander von Collan nuoremman keräilytoiminta saattaa kuulua tähän ryhmään. Laadukkaiksikin nimitetyt kokoelmat ovat usein hyvin heterogeenisia kokonaisuuksia, joissa ensiluokkaisten teosesimerkkien rinnalta löytyy myös epäluotettavamman provenienssin ja kyseenalaisen attribuution teoksia. Von Collan nuoremman kokoelma ei tee tässäkään suhteessa poikkeusta; noin kahdentuhannen vedoksen alkuperäisessä kokoelmassa alankomaisen grafiikan osuus nousee laadullisesti esiin muusta kokoelmasta. Ristiriidassa kokoelman sokkoa kartuttamista sisältävään lausun- 20 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

21 non henkeen myös Tikkanen myönsi, että kokoelman alankomaalainen kokonaisuus on niin eheä, että muu kokoelma on saattanut kertyä tämän ympärille. On mahdollista, että Sinebrychoffin taidemuseon alankomaalainen kokonaisuus on saatettu ostaa en bloc valmiina kokonaisuutena joko Euroopasta tai Venäjältä. Sinebrychoffin taidemuseon grafiikkakokoelman osaksi avointen omistajahistoriakysymysten kannalta uutta tietoa on se, että keräilijän isän, tsaari Aleksanteri II:n kunniahenkikirurgi Alexander von Collan vanhemman ( ) varhaisimmat taidehankinnat vuonna 1848 kuuluivat grafiikan piiriin. 18 Von Collan vanhemman bibliofiliaa ja litografiaa kohtaan osoittama kiinnostus luvuilla sekä kontaktit mm. eurooppalaisen valistuksen ja uushumanistisen Monreposin kartanon kirjaston perijään ja bibliofiili Paul Nicolayhin vuonna 1859 voivat myös toimia tiedonpalasina liittyen Sinebrychoffin grafiikkakokoelman vaihtoehtoiseen tai ehkä rinnakkaiseen keräilijän identiteettiin. 19 Kokoelmaa käsittelevään uuteen tutkimustietoon kuuluu myös se, että von Collan vanhempi perehdytti Livadian keisarillisesta huvilasta käsin vuodesta 1870 alkaen vain 12-vuotiasta poikaansa kirjeenvaihdon kautta keräilyn saloihin. Von Collan vanhempi tutustutti poikansa entomologiaan eli hyönteisten keräilyyn. Vaikka keräilyn tarve vaikuttaa syntyneen von Collan nuoremmassa itsenäisesti, isän kontribuutio pojan keräilyn luonteeseen ja keräilykäytäntöihin oli voimakas. 20 Mustanmeren pimeässä yössä hehkuvien mereneläinten ja sateenkaaren väreissä liitelevien Krimin perhosten välityksellä von Collan vanhempi heijasteli poikaansa omaa esteettistä arvomaailmaansa ja makuaan. Von Collan nuoremman connoisseur-tyyppisten keräilykäytäntöjen synnyn kannalta merkittävämmäksi tekijäksi nousee kuitenkin se, että von Collan vanhempi painotti pojalleen keräilykohteeseen erikoistumisen ja asiantuntijuuden prinsiippiä. 21 Keskittyminen laatuun enemmän kuin määrään saattoikin olla von Collan vanhemman tärkein perintö von Collan nuoremman keräilytoimintaan; tsaarin kunniahenkikirurgi kehotti poikaansa keskittymään keräilyn alueella mieluummin rajalliseen (kooltaan pieneen), mutta huolellisesti valittuun keräilykokonaisuuteen. 22 Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 21

22 Alexander von Collan vanhempi ( ) Yksityisarkisto Keräilevä keisari ja keisarin keräilevä lähipiiri Aleksanteri II:n hallitsijakautta ( ) pidetään venäläisen keräilyn ns. kultaisena kautena. Keisarin toimeenpanemat poliittiset, sosiaaliset ja militaariset uudistukset loivat taustan 1800-luvun puolivälin keräilyn kukoistuskaudelle ja ns. kolmannen sukupolven keräilijöiden synnylle luvulle astihan taidekokoelmien synty oli ollut niin Euroopassa kuin Venäjällä hallitsijoiden ja heidän sisäpiirinsä etuoikeus. Venäjällä tätä ensimmäistä vaihetta ja sukupolvea edustivat mm. Pietari Suuren tai Eremitaasin perustajan, Katariina Suuren taidekokoelmat. 23 Aatelistaustaisten keräilijöiden rinnalle ilmaantui mm. korkea-arvoisia valtion virkamiehiä, joilta ei enää edellytetty erityisen merkittävää ai- 22 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

23 kaisempaa aristokraattista taustaa. Päivänvalon näkivät siten mm. vaikutusvaltaisten perheyhteyksien ja -taustan omaavien nuorten kunnianhimoisten uradiplomaattien kokoelmat. 24 Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa tällaisena puhtaana toisen venäläisen keräilysukupolven edustajana voidaan pitää suomalaista siviilivirkamiestä ja senaatin jäsentä, Otto von Klinckowströmiä ( ). Keräilijän kuoleman jälkeen tästä vaiheittain kartutetusta, arvokkaasta suvun taidekokoelmasta nuori tsarevich Aleksanteri (tuleva Aleksanteri II) osti kaksikymmentäkahdeksan teosta lahjoittaen nämä myöhemmin vuonna 1851 Suomen Taideyhdistykselle. 25 Vähitellen keräily ei ollut ainoastaan jalosukuisten etuoikeus, vaan keräily lisääntyi kehittyvän kapitalismin jäsenten keskuudessa. 26 Kolmannen keräilijäsukupolven sisääntulo muuttikin ehkä eniten Venäjän keräilyn kentän valtatasapainoa ja hierarkkisia asetelmia ja jätti heijastuksensa myös Suomeen. Tässä taiteenkeräilyn demokratisoitumisprosessissa teollisuusjohtajat, pankkiirit, kauppiaat, tiedemiehet, kirjailijat ja usein myös alemman keskiluokan edustajat tuottavan liike- tai teollisuustoiminnan rikastamana uhkasivat keräilyn aikaisempia valta-asetelmia. 27 Taiteenkeräilyn kärki oli toistaiseksi tullut hovista ja keisarillisesta pääkaupungista, mutta nyt keräilyn alueelle ilmaantui kokonaisia keräilijäperheitä kuten Botkinit (Vasilij, Dmitri, Mikhail ja Sergei) tai Morozovit (Mikhail, Ivan ja Alexei). Merkittävimmät keräilijät uhkasivat mm. keisarillisen perheen statusta johtavana taiteen patronina. Lukuisat Sinebrychoffin taidemuseon alkuperältään yksityisesti kartutetut kokoelmat kuuluvat tähän kolmannen sukupolven ryhmään. Kauppiasruhtinas-epiteetti kuuluu Sinebrychoffin taidekokoelmissa itseoikeutetusti venäläistä alkuperää olevalle Paul Sinebrychoffille vaimoineen. Samankaltaista statusta suomalaisessa taiteenkeräilyssä kantaa myös kamariherra Hjalmar Linder, jonka taidekokoelma hakee Suomen oloissa vertaistaan mm. attribuutioiden resistenssillä mitattuna. Sen sijaan ensimmäiselle suomalaiselle ammattimaiselle keräilijälle, Herman Frithiof Antellille patronin rooli oli hyvin lähellä sydäntä. Rikkaana perijänä Pariisissa ja Lontoossa elänyt Antell voidaan Neverovin luokittelua soveltaen sisällyttää kolmannen sukupolven keräilyn edustajiin ja sen sisällä Eurooppaan hajautuneiden, vauraiden ja laajan asiatuntijakeräilijäyhteisön muodostaneiden ekspatriaattien ryhmään. 28 Myös von Collan vanhempi sekä toinen keisarin suomalainen henkilääkäri Carl von Haartman kuuluvat kolmannen keräilysukupolven edus- Venäjän taiteenkeräilyn kukoistuskausi Aleksanteri II aikakaudella 23

24 tajiin Suomessa. Pietarissa molemmilla oli halutessaan suora kontaktiverkosto venäläisen taiteenkeräilyn kärkeen. Von Collan vanhemman ammatillisten suhdeverkostojen ja von Collan nuoremman grafiikkakokoelman kannalta on merkityksellistä, että keisari Aleksanteri II itse oli grafiikan keräilijä. Hänet tunnettiin erityisesti eroottisia aiheita sisältävästä grafiikan keräilystään. 29 On mahdollista, että lukuisilla muilla Venäjän vallan ytimeen kontaktinsa luoneilla suomalaisilla tai heidän suhdeverkostoillaan on saattanut olla välitön tai välillinen kosketus tähän laajat keräilijäkontaktiverkostot hallinneeseen ensimmäisen luokan keisarilliseen keräilijään ja hänen keräilevään lähipiiriinsä. Keisaria on luonnehdittu laajan humanistisen sivistyksen saaneeksi taiteilijoiden mesenaatiksi, jolle taide oli läpi elämän merkittävä voimavara. Keisari oli opiskellut mm. taidehistoriaa. 30 Kirjallisuudessa usein mainitut keisarin inhimilliset ja tunteelliset luonteenpiirteet ovat tunnistettavissa myös von Collan vanhemman harvoista keisaria koskevista luonnehdinnoista; von Collan vanhemman suhde keisariin oli muodollinen mutta lämminhenkinen. 31 Luottamuksellinen suhde keisarilla on kuvailtu olleen myös Carl von Haartmaniin. 32 Keisarin molemmat suomalaiset henkilääkärit voidaan yhdistää niihin 1800-luvun toisen puoliskon älyllisiin, usein luonnontieteitä (von Haartman ja von Collan lääketiedettä) edustaviin, vahvasti romantiikan ajan piirteitä kantaviin hahmoihin, joille kauneuden kysymykset olivat ensisijaisia, mutta jotka vuosisadan loppua kohti kallistuivat romantiikan arvoista yhä enemmän kohti realismia, tietoa ja järkeä. 33 Kaiken kaikkiaan Carl von Haartmanin ja Alexander von Collan vanhemman elämät kietoutuivat tiiviisti toisiinsa lukuisissa elämän käännekohdissa, mikä loi pohjaa myös taiteenkeräilyn vaikutteiden siirtymiselle. Von Collan vanhemman keräilijöiden suhdeverkosto sisälsi suuriruhtinas ja taiteenkeräilijä Vladimir Alexandrovichin ( ), jonka Nevan rannassa olevan Vladimirin palatsin seinät notkuivat Ivan Aivazovskin, Ilja Repinin ja Konstantin Makovskyn maalauksista. Vladimir Alexandrovichin tiedetään keränneen myös ainutlaatuisen 1800-luvun historistista posliinimaalausta edustaneen keisarillisen posliinikokoelman. Myös von Collan vanhemman taidekokoelma sisälsi muutamia esimerkkejä keisarillisesta posliinista. 34 Aikakauden taiteilijoista von Collan vanhempi oli henkilökohtaisessa kontaktissa mm. Ivan Aivazovskyyn 35 ja ranskalaiseen Pierre Marie Joseph Vernetiin. 36 Merkittäviä keräilijäkontakteja edustivat myös prinssi ja prinsessa Vladimir Bariatinski, jotka kuuluivat pitkien pe- 24 Kokoelman merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön osana

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE 08.01.2016

CURRICULUM VITAE 08.01.2016 CURRICULUM VITAE 08.01.2016 Jalo Porkkala Syntynyt 12.09.1950 Ilmajoella KOULUTUS Ylioppilas 1969 Lahden Taideteollinen Oppilaitos: Valokuvaaja 1979 TÄYDENNYSKOULUTUS Taideteollinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus:

Lisätiedot

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki KARIN WIDNÄS CV Syntynyt Helsingissä 1946 Opinnot 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu Studio 1978 1994 Helsinki 1994 - Fiskars Opetus 1976- Suomi, Ruotsi, USA, Venezuela, Etelä-Korea

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Sisältö 1. Yhdistetty todellisuus 2. Futuristic History hanke 3. Avoimen tiedon innovaatiot Futuristic

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Jäsenkirje 1/2016. Hyvä Sinebrychoffin taidemuseon ystävä,

Jäsenkirje 1/2016. Hyvä Sinebrychoffin taidemuseon ystävä, Jäsenkirje 1/2016 Hyvä Sinebrychoffin taidemuseon ystävä, Sinebrychoffin taidemuseon ystäväyhdistys aloitti vuoden 2016 juhlavissa merkeissä. Tammikuisessa hyväntekeväisyysillassa nautittiin korkeatasoisesta

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Vuoden 2015 jäsenmaksu tulee suorittaa 20.4.2016 mennessä yhdistyksen tilille S Pankki IBAN FI65 3636 3010 1431 21.

Vuoden 2015 jäsenmaksu tulee suorittaa 20.4.2016 mennessä yhdistyksen tilille S Pankki IBAN FI65 3636 3010 1431 21. Jäsenkirje 2/2016 Hyvä Sinebrychoffin taidemuseon ystävä, Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Sinebrychoffin taidemuseossa 10.3.2016. Jäsenmaksut ja hallituksen jäsenmäärä pidetään ennallaan vuonna 2016.

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, Varsinainen jäsen Botnia Taiteilijaseura 2005 Suomen Taidegraafikot, Varsinainen jäsen 2005 Kuvasto 2005 Pohjalainen Taiteilijaliitto 2004 Vaasan Taiteilijaseura

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/64 25.09.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/64 25.09.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (7) 351 Sj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kunniasta suomalaisuudelle päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Juha Metso artist photographer 27.9.1965. vuorelankulma 2 48100 Kotka +358 500 708883 juha.metso@gmail.com www.juhametso.com

Juha Metso artist photographer 27.9.1965. vuorelankulma 2 48100 Kotka +358 500 708883 juha.metso@gmail.com www.juhametso.com Juha Metso artist photographer 27.9.1965 vuorelankulma 2 48100 Kotka +358 500 708883 juha.metso@gmail.com www.juhametso.com Yksityisnäyttelyt kotimaassa Solo Exhibitions in Finland 2013 Helsinki Galleria

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot