MetsäPäijänne. Päijänteen uuden valtuutetun Jouko Palmrothin mielestä metsänhoitoyhdistys on metsänomistajalle hyvä kumppani.

Transkriptio

1 VEROMUUTOKSET OVAT VALMISTELUN ALLA s.7 MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/ Päijänteen uuden valtuutetun Jouko Palmrothin mielestä metsänhoitoyhdistys on metsänomistajalle hyvä kumppani. PUKKI TIETÄÄ: Ensin tulee joulu, sitten vaihtuu vuosi - tammikuussa yhdistyksellä on puheenjohtaja uusi! Uusi valtuusto aloittaa tammikuussa s. 3 Puukauppatilanne hämmentävä. Lue lisää s. 17. MUISTA! Puunmyynninsuunnittelu eli leimaus on metsänomistajalle maksuton palvelu.

2 MetsäPäijänne nro 3 / Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle SINULLE Metsänomistaja Leimaus on ILMAISTA! Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimaus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Leimikon teon yhteydessä kannattaa kysyä muistakin metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluista. Metsänomistaja! Erilaiset metsätuhot ovat yleistyneet. Tarkista onko metsävakuutuksesi kunnossa? Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valitut ja varavaltuutetut KIITTÄVÄT kaikkia Mhy-vaaleissa äänestäneitä ja toivovat runsasta yhteydenpitoa koko valtuustokauden ajalle.

3 MetsäPäijänne 3 Uusi valtuusto valittiin Päijänteen Mhy:lle Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien ääniä laskettiin urakalla koko valtakunnassa keskiviikkona Näin tehtiin myös Päijänteellä, missä hyväksyttyjä ääniä annettiin 2909 kpl. Hylättyjä vaalilippuja oli 12 kpl. Äänestysprosentti oli siten vajaa 38 %, joka on hieman alle valtakunnan keskiarvon. Parasta valioluokkaa Valittujen 39 valtuutetun joukossa oli naisia 4 ja uusia kaikkiaan 12 henkilöä. Eri ammattiryhmät ovat edustettuina hyvin: maanviljelijöitä 19, maa- ja metsätalousyrittäjiä 3, muita yrittäjiä 7 ja muissa ammattiryhmissä on 10 henkilöä. Valtuuston jäsenten keski-ikä on vähän yli 52 vuotta, eli aika vakaita ja nuorekkaita päätöksentekijöitä. Parasta valioluokkaa! Esittelemme heidät kuvien kera ensi kevään MetsäPäijänteessä. metsänhoitoyhdistysten VALTUUSTOVAALIT Valtuutettuja joka kolkasta Valitut ehdokkaat jakautuivat tasaisesti koko yhdistyksen alueelle. Vaalien tuloksia odotettiin mielenkiinnolla. Vaalipiirijakoa ei enää ollut ja valituiksi tuli eniten ääniä saaneet. Äänet ja valitut ehdokkaat jakautuivat kuitenkin hyvin tasaisesti koko yhdistyksen alueelle. Ääniharavia, yli sadan äänen saaneita olivat Jorma Honkanen Jämsänkoskelta, Veli-Matti Valkeajärvi Jämsästä, Jouko Palmroth Jämsästä, Aarre Vaari Luhangasta, Hannu Uusitalo Korpilahdelta ja Markku Laitinen Hankasalmelta. Varavaltuutettuja valittiin kaikkiaan kahdeksan. He astuvat tilalle äänimäärän antamassa järjestyksessä, mikäli varsinaisista jäsenistä joku jää jostain syystä pysyvästi pois. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi metsätilan myynnin yhteydessä. Uusi kausi aloitetaan yhteisellä tapaamisella Uuden valtuuston toimikausi alkaa ja päättyy Valtuusto on yhdistyksen ylin päättävä elin, joka valitsee muun muassa metsänhoitoyhdistyksen hallituksen ja päättää yleisistä toimintaperiaatteista. Sääntömääräisiä kokouksia on vuosittain kaksi ja ylimääräisiä kokouksia pidetään tarvittaessa. Uusi valtuusto kokoontuu heti tammikuun puolen välin jälkeen kaksipäiväiseen koulutustilaisuuteen, missä perehdytään yhdistyksen toimintaan ja tutustutaan uusiin valtuutettuihin. Pirjo Lumioja Nimi Ammatti Kotipaikka Valtuutetut Ahvenus Jari Maanviljelijä Korpilahti Hakkarainen Aaro Rehtori Jämsä Halinen Antero Maanviljelijä Jyväskylän mlk Hatakka Markku Maanviljelijä Hankasalmi Heikkinen Paavo Urakoitsija, mv Jyväskylän mlk Hellgvist Pekka Metsätalousyrittäjä Joutsa/Leivonmäki Hirvelä Matti Maanviljelijä Jämsänkoski Hokkanen Pentti Maanviljelijä Laukaa Honkanen Jorma Maa- ja metsätal.yrittäjä Jämsänkoski Hovila Sari Sairaanhoitaja, Amk Jyväskylän mlk Hytönen Pekka Juustoyrittäjä Joutsa/Leivonmäki Hyvönen Rauno Maanviljelijä Laukaa Häkkinen Matti Maanviljelijä Muurame Hänninen Kari Maanviljelijä Hankasalmi Ikonen Erkki Maanviljelijä Toivakka Ilmonen Matti Maaseutupäällikkö Toivakka Ilmoniemi Mikko Mv, agrologi Jyväskylän mlk Kalliola Timo Metsänhoitaja Jyväskylä Kankkunen Matti Agronomi Laukaa Kummala Arto Projektipäällikkö, mti Jämsä Laitinen Markku Kehitysjohtaja Hankasalmi Mennala Sirkku Maaseutuyritt, talousopett Korpilahti Moilanen Seppo Mv, agrologi Jyväskylän mlk Palmroth Jouko Mv, agronomi Jämsä Parkkola Juhani Eläkeläinen Korpilahti Peijari Esa Mv, agrologi Jämsä Pietilä Jarmo Yrittäjä Korpilahti Rajanen Tuomo Maanviljelijä Korpilahti Rossi Hilkka Mv, metsätalousyrittäjä Hankasalmi Salminen Hannu Maanviljelijä Jämsä Salokas Riitta Emäntä, eläkeläinen Toivakka Sanaslahti Jarmo Maanviljelijä Jämsä Savolainen Heikki Mv, yrittäjä Laukaa Sysmäläinen Eero Maanviljelijä Laukaa Urtti Erkki Asianajaja Jyväskylä Uusitalo Hannu Maanviljelijä Korpilahti Vaari Aarre Maanviljelijä Luhanka Valkeajärvi Veli-Matti Metsäkoneurakoitsija Jämsä Virtanen Arto Maaseutuyritt, koneurak Joutsa/Leivonmäki Varavaltuutetut Kangas Juha Maatalousyrittäjä Joutsa/Leivonmäki Mäkelä Katri Mti, sijoitusneuvoja Jyväskylän mlk Pöllänen Arto Maanviljelijä Laukaa Saari Martti Metsätal.yrittäjä, opettaja Toivakka Tommola Simo Agrologi Joutsa/Leivonmäki Wacker Veikko Tietoliikennesuunn. Laukaa Valkonen Kari Maaseutuyrittäjä Hankasalmi Weijo Hannu Toimitusjohtaja Jämsä

4 MetsäPäijänne nro 3 / Katseet taimikoihin! Toiminnanjohtajan palsta Maailman ja Suomen taloudessa myllertää. Negatiiviset uutiset seuraavat toinen toisiaan ja tuntuu että usko talouskehitykseen horjuu maailmanlaajuisesti. Taustalla on varmasti todellisia maailmantalouteen liittyviä rakenteellisia ongelmiakin, mutta paljon on kyse myös psykologisista seikoista. Huonot uutiset ruokkivat itseään ja ihmiset käyvät varovaisiksi miettiessään investointejaan. Tämä vain pahentaa tilannetta. Valitettavasti metsäsektorikaan ei ole säästynyt huonoilta uutisilta. Nopeimmin ja pahiten tilanne on iskenyt sahatavaramarkkinoihin. Sahatavaran kysyntä on likimain pysähtynyt jäädytettyjen rakennushankkeiden myötä. Kaiken kaikkiaan puukaupparintamalla on erittäin haasteellinen tilanne, joten kannattaa lukea asiasta tarkemmin toisaalta tästä lehdestä. Metsänomistajalla ei ole kuitenkaan mitään syytä jäädä manaamaan taloustilannetta. Jos asiaa katsotaan vähänkin pidemmälle, niin tilanne näyttää aivan toiselta. Kotimaisella puulla tulee olemaan kasvava kysyntä, joten metsätalouteen kannattaa edelleen panostaa. Taimikonhoito on sijoitus tukevaisuuteen Metsänuudistaminen on metsänomistajalle merkittävä taloudellinen investointi. Varmistaakseen uudistamiseen sijoitettujen rahojen jatkuvan tuoton, kannattaa taimikonhoidot tehdä ajallaan ja riittävän voimakkaana. Hoitamattomassa taimikossa istutetut taimet tuhoutuvat ja tilalle tulee usein hieskoivua ja muita metsän tuoton kannalta vähempiarvoisia puulajeja. Eli taimikonhoitoon kannattaa panostaa. Talvi on hyvää aikaa suunnitella tulevan vuoden metsänhoitotöitä. Suunnittelu lähtee Talvi on hyvää aikaa suunnitella tulevan vuoden metsänhoitotöitä. Suunnittelu lähtee jouhevasti liikkeelle käymällä metsät maastossa läpi yhdessä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. jouhevasti liikkeelle käymällä metsät maastossa läpi yhdessä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. Tämän tyyppinen tilakäynti on metsänomistajalle ilmainen palvelu. Kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää se hyvissä ajoin, samalla saa tietoa mm uudistuvista valtion tuista taimikonhoito- ja muihin metsänhoitotöihin. Siis ei muuta kuin yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan, heidän yhteystietonsa löytyvät tämän lehden keskiaukeamalta tai Internetistä osoitteesta Sieltä löytyy myös paljon muuta hyödyllistä tietoa metsätaloudesta. Vakuutukset kuntoon Katseet kannattaa suunnata taimikoihin toisessakin mielessä. Myyräkannat ovat tulevana talvena ennätyssuuret ja odotettavissa on pahoja myyrätuhoja nuorissa taimikoissa. Tuhojen ennakkotorjunta on erittäin hankalaa, yrittää toki sitäkin kannattaa. Mutta ennen kaikkea kannattaa tarkistaa, että metsävakuutukset ovat ajan tasalla. Vaikka myyrätuhoihin voi saada tukea valtion kemera-varoista, niin vain vakuutuksesta voi saada asiaan kunnolla apua. Muistaa kannattaa, että vakuutusmaksut jotka ovat muutenkin suhteellisen maltillisia, ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Energiapuulla kysyntää Keljonlahden voimalan valmistuminen lähestyy. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Päijänteen Mhy:nkin alueelta aletaan keräämään laitosta varten raakaainetta jo alkavana vuonna. Tämä luo metsänomistajille mahdollisuuden hoitaa nuoria metsiä kuntoon, sekä lisää kilpailua päätehakkuualueiden kannoista ja havuista. Puukaupassa kannattaakin aina varmistaa, että myös energiapuulle maksetaan siitä kuuluva hinta. Ne ajat ovat historiaa jolloin se oli vain sivutuote, jota ostettiin muun puukaupan kylkiäisenä. Metsänomistajan kannattaa metsäenergia-asioissakin kääntyä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen päätös mennä osakkaaksi Jyväskylän Keljonlahteen rakennettavaan uuteen voimalaitokseen avaa jo tulevana vuonna metsänomistajille merkittäviä mahdollisuuksia lisääntyvänä metsäenergian käyttönä. Ratkaisu mahdollistaa tehokkaan metsänomistajien edunvalvonnan myös metsäenergia-asioissa. Positiivisin katsein uuteen vuoteen Kuluva vuosi on ollut metsätaloudessa haasteita täynnä ja vaikka niitä tuntuu riittävän jatkossakin, niin tulevaisuus näyttää suomalaisen metsänomistajan kannalta valoisalta. Vaikka yleinen taloustaantuma tuleekin heijastumaan voimakkaasti vuoden 2009 puukauppaan, niin tulevaisuuteen kannattaa satsata. Siihen metsänomistaja saa halutessaan apua Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen laajasta palveluvalikoimasta. Vuodesta 2008 näyttää jälleen tulevan toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva vuosi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä. Metsänomistajien luottamus metsänhoitoyhdistykseen palveluiden tarjoajana ja edunvalvojana on vahvistunut entisestään. Olemme panostaneet toimihenkilöiden, metsureiden ja urakoitsijoiden osaamisen. Tämä on tehostanut metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja nostanut palveluiden laatua. Molemmat seikat ovat erittäin merkityksellisiä asioita etenkin metsänhoitoyhdistyksen asiakkaille eli alueen metsänomistajille. Joulukuusen hoito-ohjeet Joulukuusen etsimisestä siirrytään hiljalleen hankintatyöhön. Monella kuusi on ollut katsottuna pidemmän aikaa; metsäkäyntien aikana on saattanut löytyä sopiva joulupuun-aihio. Korea puu sellaisessa paikassa, jossa sillä ei ole edellytyksiä varttua tukkipuuksi. Kertauksena vielä vihjeitä joulupuun hoitamisesta. Kohtele joulupuutasi huolella - saat sen säilymään kauniina joulunpyhien ajan! Metsänhoitotöissä tavoitteet tultaneen pääosin saavuttamaan. Ilahduttavaa on taimikonhoidon ja nuorenmetsänkunnostusmäärien nouseminen edellisvuosista. Puukaupassa tavoitteista tullaan jäämään, tilanne johtuu ennen kaikkea kysynnän hiipumisesta. Kiitos metsänomistajille kuluneesta vuodesta ja tehdään tulevastakin vuodesta yhdessä onnistunut metsätalousvuosi. Kuusen kaato Valitse tuore ja vihreä kuusi. Kaada se aikaisintaan kuukautta ennen joulua. Kaadettu joulupuu tulisi säilyttää ulkotiloissa, vaikkapa kylmässä autotallissa. Kuusen kuljetus Mikäli kuusi on suojaamaton, sitä voi kuljettaa autonkatolla tai peräkärryssä vain lyhyitä pyrähdyksiä. Pidemmille matkoille kuusi pitää pakata muoviin. Kuusen sulatus Sulata jäinen kuusi hitaasti. Siihen sopii viileä tila, jossa on vain muutama lämpöaste. Anna puun sulaa muutaman vuorokauden ajan ja pidä puun tyvi vedessä sulatuksen ajan. Kuusen jalkaan asettaminen Ota kuusesta pois kuolleet neulaset ja ravistele roskat irti. Lyhennä kuusi sopivaksi. Sahaa muutama sentti tyvestä pois. Puun tyven tulee mahtua ohentamattomana jalkaan. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kuusen hoitaminen sisätiloissa Aseta kuusi kauaksi lämmönlähteistä. Neulaset varisevat sitä herkemmin mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusta säilytetään. Pidä puun tyven leikkauspinta kokoajan vedessä. Vettä ei saa päästää loppumaan. Veden kulutus on suurin ensimmäisen vuorokauden aikana. Kari Kuusniemi

5 MetsäPäijänne nro 3 / Puheenjohtajan ajatuksia Suhdanteet vaihtelevat - mutta metsä kasvaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja urakoi viime viikonvaihteen hirvijahdissa. Seurueella on enää yksi iso kiintiöstä jäljellä, Hyppölällä on sama luku hallituksen kokouksia. - Joulukuussa on vielä kokous, sen jälkeen luottamusmiessavotta on valmis, sanoo Olavi Hyppölä, joka ei enää asettunut ehdolle syksyn mhyvaltuustovaaleissa. - Ikäpykälä täyttyi kohdallani hallituksessa toimimisen osalta marraskuussa ja katsoin, että rivivaltuutetun paikalla minulla ei olisi ollut enää paljoa annettavaa, perustelee Hyppölä ja jatkaa, että hänen mielestään on myös tärkeää antaa tilaa uusille toimijoille ja ajatuksille. Ennätyksellisen sekava puukauppasyksy Olavi Hyppölä joutuu etsimään sanaa, joka parhaiten kuvaisi menoa puumarkkinoilla tänä syksynä. Käyttökelpoisemmaksi osoittautuu sekamelska; armottomasta puupulasta syyllistettiin ensin metsänomistajat ja lopputulos oli kuitenkin se, että puun ostohalut hiipuivat jalosteiden maailmanmarkkinoiden mukana. - Eniten tavallista maallikkoa hämmästyttää, että moni asia on ollut ennustettavissa jo pitkään; sellunkeiton ohessa olisi pitänyt huolehtia kemiallisen teollisuuden tuotekehittelystä, järkeilee Hyppölä. Sahapuolen hiljeneminen on tiukasti sidoksissa rakentamiseen ja siellä ollaan totuttu lasku- ja noususuhdanteisiin. - Mekaanisessa puunjalostuksessa onnistuneesta tuotekehittelystä on hyviä esimerkkejä, kemiallisella puolella taas on pitkä tie kuljettavana uuteen nousuun, ennustaa Hyppölä. Puheenjohtaja korjaa kuitenkin pikaisesti ennustetta ja sanoo, että kotimaisella puulla on kuitenkin aina kysyntää. Yhden valoisan puolen syksyn tapahtumissa Olavi Hyppölä näkee ja antaa maan hallitukselle varauksettoman tunnustuksen siitä, että veroratkaisuilla siirrettiin leimikoita harvennushakkuiden suuntaan. Risuja valtakunnan päättäjät saavat siitä, että pian vuosi on lopussa ja metsänomistajia koskevat veroratkaisut ovat vielä vaiheessa. Runsaasti puhetta puusta Olavi Hyppölä sanoo herkistäneensä korvansa sille, että viime aikoina metsään liittyvät asiat ovat ylittäneet uutiskynnyksen aikaisempaa useammin. - Tehtaiden sulkeminen on vakava asia, mutta loppujen lopuksi syyt ovat oman maan rajojen ulkopuolella, sanoo Hyppölä ja jatkaa, että kotimaan puulle löytyy jatkossakin käyttöä. Olavi Hyppölän huolena on kuitenkin se, että negatiiviset uutiset vaikuttavat haluun hoitaa metsäomaisuutta. - Metsä kasvaa suhdanteista riippumatta ja oikea-aikainen hoitotyö on myös edullisinta, muistuttaa Hyppölä. Väistyvän puheenjohtajan mielestä metsän taloudellisesta merkityksestä pitää puhua selkeämmin, myös hoitotöiden yhteydessä; kun metsää hoitaa hyvin, saa sieltä myös parhaan tuloksen. - Oman metsänhoitoyhdistyksen tarjoama etu ilmaisesta puukauppasuunnitelmasta kannattaa käyttää hyväksi, sanoo Hyppölä. Leimikoita kannattaa tehdä valmiiksi odottamaan puukaupan käänteitä, jotka viime aikoina ovat muuttuneet tiuhaan tahtiin. Hyppölän mukaan päätehakkuiden kohdalla voi hieman pelata ja odottaa hintojen korjaantumista, mutta harvennusleimikot on tehtävä ajallaan. - Harvennus on tehtävä silloin, kun metsän kasvu sitä vaatii. Metsä pitää arvonsa Sijoitusmarkkinoiden myllerryksessä metsän arvon säilymistä on verrattu kultaan. Olavi Hyppölän Olavi Hyppölä ei ole ennättänyt vielä suremaan sitä, mihin käyttää luottamustehtävästä vapautuvan ajan. Kiikkustuoliin ei mies ainakaan aio jäädä keinuttelemaan. - Metsässä riittää tekemistä... ja kun on tuota konehommaakin, tuumaa Olavi. mukaan metsäkiinteistöjen kaupassa kysyntä on säilynyt entisellä tasolla ja hinnat hyvinä. - Maata ei enää valmisteta, heittää Hyppölä. Metsä on osoittautunut turvalliseksi sijoituskohteeksi ja sitä kautta selittyy myös se, että metsäpalstojen kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. - Metsänhoidon kohdalla pitää muistaa, että suoran tuoton lisäksi hoitotyöt säilyttävät tai lisäävät metsäomaisuuden pääoma-arvoa - Hyppölä ei voi olla muistuttamatta. Onnistunut yhdistyminen Päijänteen kippari Vuosien varrelta varmaan osuvin kuva puheenjohtajan palstalla on puheenjohtaja Olavi Hyppölä Päijänne -laivan edustalla. Laivalla olisi ollut käyttöä yhdistyksen alkutaipaleella, sillä toimintaa on Päijänteen molemmilla rannoilla. Yhdessä veneessä olo on puheenjohtajan mukaan toteutunut myös käytännössä, sillä aikanaan Suomen suurin metsänhoitoyhdistys on toiminut alusta asti yhtenä yhdistyksenä. - Alueellisen edustavuuden takaaminen myös yhdistyksen hallituksessa on ollut todennäköisesti viisas päätös, sanoo Hyppölä. Olavi Hyppölä on ollut Päijänteen Metsänhoityhdistyksen peräsimessä sen perustamisesta saakka - kahdeksan vuotta. - Taaksepäin katsoen täytyy todeta, että alusta asti on toimittu yhtenä yhdistyksenä, miettii Hyppölä ja sanoo huomanneensa, että fuusio-yhdistyksiin on saattanut jäädä alueellisia kuppikuntia, jotka eivät ainakaan edistä toimintaa. Puheenjohtaja muistelee, että myös hallituksen toimintaa on leimannut yksituumaisuus, sillä kertaakaan ei kahdeksan vuoden aikana ole tarvinnut äänestää. - Yksimielisiin päätöksiin on päästy keskustelemalla. Hankasalmen ja Laukaan liittyminen yhdistykseen aiheutti aikanaan tiukkaa pohdintaa. - Jälkeenpäin on hyvä todeta, että ratkaisu oli oikea ja laajemman yhdistyksen toiminta jatkui entiseen tapaan. Olavi Hyppölä on tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen palvelu-paletin laajenemiseen. - Eräässä syksyn tilaisuudessa tuli metsänomistaja kiittämään siitä, miten monta palvelua saa samalta luukulta, kertoo Hyppölä. Hyppölän mukaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen vahvuus on ollut metsänomistajan edun valvomisen pitäminen kirkkaana mielessä. - Suuri yhdistys on antanut painoarvoa puukauppaan ja saavutettu etu on pyritty siirtämään täysipainoisena jäsenistölle. Onnea uudelle valtuustolle - Onnittelen uusia valtuutettuja valinnasta edustajiksi yhdistyksen korkeinta päätäntävaltaa käyttävään elimeen ja Olavi Hyppölä muistuttaa vielä, että luottamushenkilön kautta kanavoituu kentän ääni päättäjien käyttöön.

6 MetsäPäijänne nro 3 / Tutkimustuloksia MetsäPäijänteestä Kesällä aloitin päättötyönäni MetsäPäijänne lehden kehittämisprojektin ja nyt on aika paljastaa tutkimuksen tuloksia. Päättötyöni tarkoituksena on esittää ajatuksia lehden kehittämiseksi entistä parempaan suuntaan. MetsäPäijänne-lehti on haastatellun asiakaskunnan mielestä tiedottamisen tärkein väline, ja suurin osa palautteesta oli positiivista. Yksi vastaus kaikkien muiden joukossa: Hieno ajankohtaisesti toimitettu lehti resursseihin nähden. Toinen suora lainaus tukimuskysymyksiin vastanneelta: En ole ikinä lukenut eikä aio lukea! Muutamia selkeitä toiveita lehden ja Kaupunki- tai ns. etämetsänomistajien näkökulmaa haluttiin lehteen lisää. MUKANA METSÄSSÄ sen sisällön kehittämiseksi nousi esiin. Asiantuntija-artikkelit metsänhoidosta ja kulloinkin ajankohtaisista asioista koettiin tärkeiksi ja hyviksi, ja ne puoltavat paikkaansa lehdessä. Ne koettiin myös muistuttajina ja herättelijöinä metsän tarpeita huomioitaessa. Henkilökohtaista otetta haettiin toivomalla lehteen eri alueiden metsänomistajien haastatteluja. Eri elämäntilanteen ja toimialueen eri osien metsänomistajien mietteitä toivottiin. Kaupunki- tai ns. etämetsänomistajien näkökulmaa lehteen haluttiin lisää, sekä myös metsän yhteisomistukseen tai yhteisön omistukseen liittyviä teemoja. Muita toivottuja teemoja olivat vaihtoehtoiset metsänkäsittelytavat, riista-asiat ja eri puulajien esittelyt sekä niiden kasvatusmahdollisuudet. Kone- ja laite-esittelyiden lisäämistä haluttiin myös. Lehden aktiivilukijoiden keskuudesta nousi toive Metsälehti-tyyppisistä testaus/esittelyartikkeleista. Erään vastaajan mukaan niitä ei koskaan ole liikaa. Teema nousi esiin useasti polttopuuasioiden yhteydessä. Toivottiin tietoa polttopuiden saannista, tekemisestä, ostamisesta ja myymisestä. Samalla eri tyylisten laitteiden esittely aina metsäkuljetuksesta pilkkomiseen ja paketointiin asti oli toivottua. Metsäorganisaatioiden esittelyjä toivottiin. Metsänhoitoyhdistys, metsäkeskus, metsähallitus, metsäteollisuus ja metsäntutkimuslaitos vaikuttavat selvittämättömältä viidakolta monelle, usein tuoreelle, metsänomistajalle. Kilpailuasetelmia ei tunnisteta. Lisäksi vielä nousi esiin ilmastonmuutos metsän kannalta. Toiveena oli asiantuntijatietoa nykyhetken tilanteesta. Onko tilanne vakava, ja mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä asian korjaamiseksi. Lehden rakenteen tarkempi tutkiminen ja kehittäminen on vielä työssäni kesken. Kehittämiskohteena voisi mainita ensimmäisenä mieleen tulleena otsikoinnin tärkeyden. Eräs vastaaja mainitsi otsikoinnin huonoksi, jonka seurauksena oli hyvä juttu meinannut jäädä lukematta. Internetin käyttäjiä metsänomistajista on vielä suhteellisen pieni osuus, mutta he ovat sitäkin aktiivisempia. Yleisimmin netistä etsitään yhteystietoja ja myynnissä olevia metsäpalstoja. Lähes kaikki nettiä käyttäväksi tunnustautuvat vastasivat tarkasti kaikkiin verkkoviestintää koskeviin kysymyksiini. Katriina Savola Jyväskylän Energia -yhtiöt PL 4, Jyväskylä Vesangantie 5 Puh. (014) Faksi (014) MetsäPäijänne lehden tekijät toivovat aktiivista palautetta, kehitysehdotuksia, juttuideoita ja muuta palautetta myös jatkossa. Kirjoita mielipiteesi vaikka tämän lehden sivuilla olevaan palvelukorttiin ja kortti postiin

7 MetsäPäijänne nro 3 / Veromuutokset ovat valmistelun alla Hallituksen lupaamia metsätalouden verotuksen muutoksia koskeva lainsäädäntö on edelleen valmisteltavana, joten niihin saattaa tulla vielä muutoksia. Lopullisia vahvistettuja säännöksiä odotetaan viimeistään joulukuussa. Veromuutokset koskevat puun myyntitulojen väliaikaista osittaista verovapautta, metsävähennyspohjan laajentamista ja ensiharvennuspuulle määräaikaista täyttä verovapautta. Ensiharvennuspuun verovapaus käytettiin hyvin hyödyksi Ensiharvennushakkuusta saatuun puun myyntituloon on tarkoitus soveltaa täyttä verovapautta jos kauppa on tehty välisenä aikana ja rahat näistä kaupoista kolahtavat tilille viimeistään Ensiharvennushakkuuna pidetään hakkuuta, jonka puuston läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna on enintään 16 senttiä. Ensiharvennushakkuusta saadun verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät kuitenkaan olisi verotuksessa vähennyskelpoisia. Kohteelle ei voisi myöskään saada yhtä aikaa verohuojennuksen kanssa valtion myöntämää Kemera-tukea (Kestävän metsätalouden rahoitustuki). Niinpä verovapaus olisi valinnainen, sillä riippuen hakkuukohteesta, Kemera tuen merkitys on yleensä isompi kuin verohuojennuksen. Väliaikainen alennus puun myyntitulon veroihin Hallitus esittää, että puun myyntitulon verotusta huojennettaisiin väliaikaisesti. Ensiharvennuksista tehtiin tiuhaan tahtiin kauppoja elokuussa ja hyödynnettiin hallituksen lupaama verovapaus. Kuva Ismo Paukku. Verokarhun mielestä ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Lopullisia verohuojennussäännöksiä odotetaan kuitenkin joulukuussa. Kuva Kari Kuusniemi. Ajalla allekirjoitettujen kauppojen puunmyyntituloista olisi 50 prosenttia verovapaata, jos rahat ovat tulleet tilille vuoden 2010 loppuun mennessä. Jos rahat saadaan näistä kaupoista vasta vuoden 2011 aikana, olisi verovapaus 25 prosenttia puun myyntituloista. Lisäksi vuonna 2010 tehtyjen puukauppojen myyntitulosta olisi 25 % verovapaata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Näissäkään tapauksissa ei ennakkokaavailujen mukaan saisi vähentää vastaavaa osuutta verovapaan tulon hankkimisesta johtuneista menoista. Esimerkiksi asunnon ja hakkuukohteen välisistä matkakuluista saisi vähentää ainoastaan 50 % (tai 25 % jos tulot tulee vuoden 2011 aikana). Metsävähennys omistajakohtaiseksi Metsävähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että uusi korotettu vähennys koskisi vähennykseen oikeutetun henkilön kaikkia metsäkiinteistöjä, jos kiinteistö on vastikkeellisesti hankittu jälkeen. Vähennystä esitetään korotettavaksi 60 %:iin (ennen 50 %). Eli tilan hankintahinnasta 60 % olisi jatkossa metsävähennyksen perusteena. Metsävähennys muuttuisi verovelvolliskohtaiseksi siten, että metsän omistaja voisi vähentää käyttämättä olevan metsävähennyksen minkä tahansa omistamansa metsätilan puunmyyntituloista. Tähän asti vähennystä on pystynyt hyödyntämään ainoastaan sen tilan puunmyyntituloista, mistä tämä metsävähennysoikeus on kiinteistön oston yhteydessä on syntynyt. Muutos ehdotetaan otettavaksi käyttöön takautuvasti siten, että uusimuotoisen vähennyksen saisi tehdä jo vuoden 2008 verotuksessa. Uudet pidätysprosentit Uuden lain myötä ennakonpidätysprosentitkin muuttunevat, mutta niitä sovellettaneen vasta vuonna 2009 maksettaviin puukauppatilityksiin. Siltä osin kun verohuojennukset koskevat kuluvan vuoden 2008 puukauppoja, tulevat huojennukset siten metsänomistajien hyväksi vasta lopullisen verotuksen yhteydessä. Apua paperisotaan Metsäveroilmoituksen täyttämiseen kannattaa panostaa, ennen kaikkea siltä osin, että kaikki vähennykset tulee huomioiduksi. Yhdistyksemme toimihenkilöiltä saa tarvittaessa apua veroilmoituksen täyttöön. Palvelusta peritään pieni maksu, joka on vähennyskelpoinen kulu. Lisäksi järjestämme helmikuun aikana neljä maksutonta veroneuvontatilaisuutta. Katso ajat ja paikat tämän lehden lopussa olevasta tapahtumakalenterista. Pirjo Lumioja

8 MetsäPäijänne nro 3 / Uuden valtuutetun mielestä metsänhoitoyhdistyksellä vahva rooli puukaupassa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valittu Jouko Palmroth yllattyi, kun ehdokkuuden tultua julkiseksi hän sai useita yhteydenottoja metsänomistajilta. - Yksi puhelu pääkaupunkiseudulta jäi erityisesti mieleen. Metsänomistaja tiedusteli voitaisiinko yhdistyksessä harkita toimintamallia, jossa esimerkiksi hakkuun yhteydessä kartoitettaisiin myös naapuritilat, onko sama toimenpide ajankohtainen, kertoo Jouko Palmroth. Jämsäläiselle metsä- ja viljatilan isännälle valtuutetun paikka on ensimmäinen luottamustehtävä metsänhoitoyhdistyksessä. - Ensimmäisellä kerralla, kun halukkuuttani ehdokkuuteen kysyttiin, sanoin harkitsevani. Toiseen kertaan mennessä olin harkinnut ja päätin lähteä ehdokkaaksi, kertoo kunnallisissa ja tuottajakentän luottamustehtävissä toiminut Palmroth. Ehdokkuuteen ryhtymistä tuki myös se, että tilalla metsä on merkittävä tulonlähde. - Omien metsien lisäksi olen kahden säätiön asiamiehenä, joista toisella on huomattava metsäomaisuus hoidettavana, kertoo Palmroth. Yhdistyksen palvelut tulleet tutuiksi Jouko Palmroth otti tilan vastuulleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna -89. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Jämsäläisen viljatilalla metsätaloudella on merkittävä rooli. Isännän luottamustehtävät painottuvat jatkossa metsäpuolelle, sillä Jouko Palmroth valittiin uutena metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon. Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Agronomiksi opiskellut Jouko oli ollut kymmenen vuotta opettajana maatalous- ja puutarha-alan oppilaitoksissa. - Kun jäin pois palkkatyöstä niin ensimmäisenä talvena tein hankintahakkuun, sen jälkeen olen keskittynyt lähinnä hoitotöihin, naurahtaa Palmroth. Metsänhoitoyhdistyksen palvelut ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi, omissa metsissä on oltu hieman omatoimisempia, mutta säätiön metsät ovat olleet mhy:n hoidossa. Metsänhoitoyhdistyksen roolin vahvistuminen on Palmrothin mukaan näkynyt parhaiten puukaupassa. - Sukupolvenvaihdoksen aikaan ostajat olivat harvassa, vaikka puuta käyttävän teollisuuden kotiseudulla asutaan. Tänä päivänä tilanne on paljon parempi, sanoo Jouko Palmroth ja jatkaa, että puukaupan avustaminen on yksi metsänomistajan kannalta mhy:n merkittävimmistä palveluista. Hyvä vaalikartta Mhy-valtuustovaalien tulosten julkistamisesta on kulunut reilu viikko ja tuore valtuutettu on ennättänyt pohtia asiaa laajemmin. - Uudet valtuutetut tulevat hyvin tasaisesti koko yhdistyksen alueelta, huomioi Palmroth. Siitä ei voi tehdä mutta johtopäätöstä kuin sen, että kaikialla ollaan oltu aidosti vaalissa mukana. Yhdistyksen koon kasvua ei Jouko Palmroth rivijäsenä kokenut negatiivisena asiana. Suurempi yhdistys on sopinut vallitsevaan tilanteeseen metsäsektorilla hyvin ja isommassa yksikössä voimavarat saadaan tehokkaammin käytettyä. - Palveluvalikoiman kasvu on positiivinen asia. Varsinkin tie- ja oja-asiat istuvat hyvin yhdistyksen tarjoamiin palveluihin. Metsänomistaminen etääntyy toimialueesta Metsän omistuspohja on vuosien kulkuessa muuttunut. - Yhä useamman metsälön omistaja asuu muualla kuin metsän sijaintipaikkakunnalla, sanoo Jouko Palmroth. Etämetsänomistaminen on iso haaste metsänhoitoyhdistykselle, mutta myös mahdollisuus. - Metsänhoitoyhdistys on etämetsänomistajalle hyvä kumppani, aluevastaavat toimihenkilöt tuntevat alueensa ja pystyvät olemaan esimerkiksi uudelle metsänomistajalle oivallisena tukena. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. METSÄNOMISTAJA! Onko käytössäsi sähköpostiosoite? Haluatko saada Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen? Päijänteen Metsänhoitoyhdistys julkaisee sähköisiä uutiskirjeitä 8-10 kertaa vuodessa. Kerromme kirjeissä ajankohtaisista metsäasioista, tapahtumista ja muista kuulumisista. Kirjeet lähetetään vastaanottajalle sähköpostitse. Jos haluat uutiskirjeet jatkossa suoraan omaan sähköpostiisi, niin ilmoita sähköpostiosoitteesi meille, niin lisäämme sen uutiskirjeemme jakelulistalle. Emme luovuta saamiamme sähköpostiosoitteita ulkopuolisten käyttöön. Osoitteesi voit lähettää meille sähköpostilla osoitteeseen toimisto@paijanne.mhy.fi, laita ilmoitukseen omistavasi tilan/tilojen nimet ja kunta jonka alueella metsäsi sijaitsee.

9 MetsäPäijänne nro 3 / Harvennustyömaiden ketjuttaminen onnistunut Laukaassa Ketju kolmatta kuukautta saman tien varressa - Täällä sitä karhujen kanssa painitaan, heittää tuore laukaalainen moto-yrittäjä Tommi Niskanen, joka tavoitettiin työmaalta vielä lauantaiehtoopäivällä. Oman koneen puikoissa Tommi on ollut syksystä asti, työkalu on tuttu, sillä samalla motolla hän teki töitä renkinä. - Aivan hyvä systeemi. Yhteistyö jatkuu, sillä entinen isäntä ajaa perässä puut ja hoitaa tarvittaessa koneidenen siirrot, kertoo Tommi ja jatkaa, että varsinkin siirroissa yhteistyöstä on iso apu, sillä vierasta lavettia käytettäessä joutuu yleensä ajamaan koneen lavetille ja sieltä pois. - Nyt sitä voi elää herroiksi, kun uudelle työmaalle tultaessa kone on valmiiksi työmaalle siirrettynä. Niskasen Tommin työmaat ovat harvennushakkuita, niille ketterä ProSilvan kone sopii. - Kone on osoittautunut oikein käyttökelpoiseksi, mutta nimeltämainitsematon hakkuupää on tarkoitettu kaikkeen muuhun paremmin kuin puiden kaatoon, pohtii Tommi ilkikurisesti. Omalla kohdalla sopivia työmaita on mhy:n kautta riittänyt. - Erityistä kiitosta voi antaa siitä, että työmaitten ketjutus on onnistunut hyvin. Kolmatta kuukautta ollaan saman tien varrella. Lavettipuoli eli koneen kuljettaminen on uskomattoman kallista, jos joutuu käyttämään ulkopuolista siirtäjää ja kustannukset eivät katoa mihinkään omankaan lavetin myötä. - Tässä vaiheessa oman siirtokaluston hankkimista ei kannata edes harkita. Pääasiassahan kuljetuskalusto seisoo tyhjän panttina. -Työskentelyään Tommi on tehostanut avoimella keskustelulla mhy:n toimihenkilöiden kanssa, jolla on ennalta ehkäisty ongelmien syntymistä ja parannettu muutenkin molempien osapuolien toimintaedellytyksiä. Tässä touhussa luottamus kaikkien osapuolien välillä pitää olla kunnossa! Työmaat kelien mukaan Ketju on korjannut syksyn mittaan kovia mäntykankaita. Sopivan vähäluminen kunnon talvi olisi konemiehelle mieleen. - Silloin olis talvileimikoillekin asiaa, miettii Tommi. Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että sulaan maahan satanut lumi estää maan jäätymisen. - Eihän tänne Keski-Suomeen lunta juuri tulekaan, kuorma kuulu kaatuvan Helsinkiin, vitsailee Tommi. Työmaalla oli lunta lauantaina kymmenisen senttiä ja paikoin maa niin märkää, että vesi nousi uriin. - Pikkuisen pakkasta niin polanteet jäätyvät nopeasti, tietää Tommi. Harvennuksella konemies on paljon vartijana, miettii laukaalainen yrittäjä Tommi Niskanen ja arvioi, että metsäinsinöörin koulutuksesta ei ole haittaa korjuukoneen kuljettajan työssäkään. Kuvat Ismo Paukku. Tommi Niskanen kertoo tehneenä tähän mennessä kaikenlaista. Toiminimikin on ollut jo viisi vuotta lähinnä kaivurihommia varten. Rekan ajon lisäksi Tommi kävi Nikkarilassa opiskelemassa metsätalousinsinööriksi, joten teoriaopitkin riittävät oikeisiin valintoihin korjuukoneen puikoissa. - Sedällä on metsäkoneita ja viimeiseen asti yritin välttää konehommiin joutumista ja nyt sitten istun omassa korjuukoneessa, leukailee Tommi. Konemiehen työtä Tommi pitää melko vaativana ja veikkaa, että kuljettajapulan synnyttämä kuskien pikakoulutus on vasta hyvä alku uralle. - Tässäkin hommassa voi yhdistellä muissa töissä hankittua kokemusta, esimerkiksi harvennushakkuita metsurityönä tehneellä on selkeä näkemys, miltä metsän tulee näyttää, miettii Tommi. Konemies ei saa olla aivan tumpelo korjaustöissäkään, sillä pienet viat pitää pystyä korjaamaan työmaalla, muuten tiliin tulee iso lovi. Kannon nokassa pohdittua Konemiehen näkökulmasta pystyy arvioimaan, kuinka hyvin leimikkoa on valmisteltu korjuuta varten. - Joskus miettii, että niiden metsänomistajien, jotka ovat hoitaneet metsiään hyvin, pitäisi saada työstään lyhyemmällä aikavälillä konkreettista hyötyä. Se kannustaisi samaan muitakin, pohtii Tommi, joka tietää, että monilta unohtuu oikein ajoitetujen taimikonhoitotöiden tärkeys metsänkasvatuksen kannalta. Työmaiden ketjuttamiseen voisivat myös metsänomistajat vaikuttaa, jos naapureiden välillä olisi enemmän yhteistyötä. - Rajan takana kasvaa usein metsää jota voitaisiin käsitellä samalla kertaa, tietää Tommi Niskanen ja peräänkuuluttaa kannustavaa esimerkkiä, jolla korjuukustannusten järkevöittämisestä hyötyisivät kaikki osapuolet. Ennättäväinen nuorimies Tommi Niskanen PALOKKA Kirrinpolku JÄMSÄ Teollisuuskatu

10 MetsäPäijänne nro 3 / Mitä metsässä tapahtuu? Minkähän puun oksa tämä on?, kyselee Ari Nikkola Pirjo Lumioja Eri metsäalan toimijat (Päijänteen Mhy, K-S:n metsäkeskus, Stora Enso, Metsäliitto, Proft-Forest, Nordea, K-S:n riistanhoitopiiri, 4H, eräopasyritykset, partiolaiset), löivät päänsä ja ajatuksensa yhteen Centralia Oy: n toimesta ja tuloksena oli koko perheelle tarkoitettu syyskuinen tapahtuma, missä perehdytettiin kävijöitä metsässä tapahtuvaan toimintaan. Metsäretkeilystä, metsästyksestä sekä jokamiehenoikeuksista antoivat tietoa eräoppaat, 4H ja riistanhoitoyhdistys. Metsäpäivä oli suunnattu erityisesti kaupunkilaismetsänomistajille. Joku satunnainen ohikulkijakin yllättyi iloisesti moottorisahan pärinästä ja Loiskis- yhtyeen soitannasta. Pääkaupunkiseudun metsäpäivää vietettiin 6.9. Tapiolassa, missä kävijöitä oli tuhatmäärin. Palvelutoimisto järjesti lisäksi lokakuussa luennon Taimikonhoidosta ensiharvennukseen. Paikan päälle saapui yli 130 metsänomistajaa kuulemaan kehittämispäällikkö Mikko Ristamäen (Mhy Etelä-Pirkanmaa), sekä Vesa Tantun (Työtehoseura) esityksiä. Myös oli iltaluento pääkaupunkiseudun metsänomistajille teemalla Metsätilan kauppa sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtona. UUTISIA, UUTISIA, UUTISIA. Hankasalmen ja Jämsän metsäillat Hankasalmella ja Jämsässä järjestettiin lokakuussa perinteiset metsäillat yhteistyössä Nordea pankin kanssa. Tilaisuuksissa saatiin tuottovinkkejä metsärahalle, Hankasalmen metsäillan osallistujia sekä tietopaketti puumarkkinatilanteesta. Myös metsätuhoista kuultiin esitelmä, sillä erityisesti myyrätuhot ovat yleistymässä. Kari Kuusniemi Jämsään uutta vahvuutta tie- ja ojapuolelle, Takalo vuorotteluvapaan sijaiseksi Toivakkaan Pääkaupunkiseudun metsäpäivässä riitti säpinää. Jyväskylän metsäseminaari Pirjo Lumioja Professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen Päijänteen Metsänhoitoyhdistys järjesti Keski-Suomen, Jämsän Seudun, Korpilahden ja Luhangan Osuuspankkien kanssa yhteisen metsäseminaarin Jyväskylän Laajavuoressa keskiviikkona Väkeä oli sali täynnä, olihan vierailevana tähtenä aina yleisönsä ottava ja valtakunnallisestikin tunnettu professori ja puuntuottaja MATTI KÄRKKÄINEN. Hän luennoi aiheesta KUINKA SAAN METSISTÄNI PARHAAN HYÖDYN JA SUURIMMAN TUOTON. Mukavalla huumorilla höystetystä luennosta sai varmasti moni vinkkejä oman metsätaloutensa harjoittamiseen. Seminaarissa kuultiin myös puukauppakatsaus ja Keski-Suomen Op:n rahoitusjohtaja Jyri Tiusanen kehotti omassa osuudessaan ajoissa miettimään metsätilan sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvi vaihtuu joka tapauksessa, niin silloin se kannattaa tehdä hallitusti, sillä hallittu muutos parantaa metsätalouden kannattavuutta. Jämsässä aloitti uutena tie- ja ojamiehenä mti JARMO UKKONEN. Jarmo siirtyi Päijänteen Mhy:n palvelukseen Tapion Tiet ja Ojat Oy:ltä, missä hän on palvellut Itä-Hämeen mhy:n metsänomistajia. Sitä ennen Jarmo työskenteli Keski-Suomen Metsäkeskuksen tie- ja oja-asiantuntijana, joten vahvaa osaamista ja ammattitaitoa löytyy. Toimipaikkana Jarmo Ukkosella on Jämsän toimisto ja hänet tavoittaa numerosta Metsäneuvojamme Jarmo Räty Toivakasta on jäänyt syyskuun alusta vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle. Jarmon sijaiseksi on valittu mti Petri Takalo. Petrin tavoittaa tutusta Jarmon numerosta Metsätalouden kriteerit täyttyivät Kari Kuusniemi Vuosittainen metsien käytön ja hoidon sertifioinnin määräaikaisarviointi ja tarkastus toteutettiin Keski-Suomessa syyskuun lopulla. Tarkastus kohdistui myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueelle. Päijänteen Mhy:n oma toiminta oli käytännössä kiitettävällä tasolla. Muussa tarkastuksessa esiin tulleet kehittämiskohteet huomioidaan kuitenkin myös Päijänteen Mhy:n omassa toiminnassa. Auditoijan yhtenä kohteena oli ojitustyömaa Jämsässä. Kari Kuusniemi Pöyhösen Unton läksiäiskahvit juotiin Ladun majalla syyskuussa.

11 11 MetsäPäijänne nro 3 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä gsm fax kari.kuusniemi@paijanne.mhy.fi Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax pirjo.lumioja@paijanne.mhy.fi Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa gsm fax Mervi Friman Toimistosihteeri Korpilahden ja Jämsän toimistot Koskentie Jämsä gsm fax mervi.friman@paijanne.mhy.fi Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti puh fax seppo.lohtander@paijanne.mhy.fi Petri Leinonen, mti Metsäsuunnittelu Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä puh fax petri.leinonen@paijanne.mhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh ismo.paukku@paijanne.mhy.fi Ari Saarivaara LKV puh ari.saarivaara@paijanne.mhy.fi Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Anna Tomperi puh anna.tomperi@paijanne.mhy.fi Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh jarmo.ukkonen@paijanne.mhy.fi Erkki Jalkanen puh erkki.jalkanen@paijanne.mhy.fi ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä!