KEMIA. Kemi HUONO SISÄILMA TALVI- VAARA BIO- POHJAISET AIVOJEN. Vetävännäköinen, mutta helmi on sisällä. sairastuttaa.

Transkriptio

1 KEMIA 3/2012 Kemi HUONO SISÄILMA sairastuttaa Vetävännäköinen, mutta helmi on sisällä Tutustu ja ihastu uusiin Igloo syväjääpakastimiin TALVI- VAARA myrskyn silmässä BIO- POHJAISET kemikaalit tulevat AIVOJEN ihmeelliset oikut Ääriolosuhteiden asiantuntija Labo Line Oy Karjalankatu 2, Helsinki p. (09) , Telstar Igloo -86 C syväjääpakastimet Suuri kapasiteetti pieni tilantarve Arkut ja kaapit ( litraa) Valittavissa opti- ja ekomoodi Värikoodatut eristetyt väliovet Vaihdettava oven kätisyys Yhden käden avaus- ja sulkumekanismi Ekologiset kylmäaineet Vanhat räkit hyödynnettävissä

2 The Helsinki Chemicals Forum is an independent forum engaging international authorities, politicians, industry leaders, NGOs, academics and the media in an open dialogue on key issues of global relevance regarding chemicals policy and the control of chemicals safety. Friday 25 May PROgRaMMe Wednesday 23 May Registration for HCF 2012 Thursday 24 May Registration for HCF 2012 and coffee Opening Ceremony Geert Dancet, Executive Director, ECHA Jussi Pajunen, Mayor of Helsinki Rob Visser, Former Deputy-Director, OECD Environment Directorate NeTWORkiNg break PaNel discussion: CONveRgeNCe OF RegulaTORy systems How To Minimise the duplication which burdens industry and authorities Moderator: Jake sanderson, Manager, environment Canada lunch PaNel discussion: COMMuNiCaTiNg WiTH THe general PubliC ON CHeMiCals safety are Public bodies, industry and NgOs Reaching Our Citizens? Moderator: andreas Herdina, director of Cooperation, echa COFFee break debate: substitution of Chemicals is New legislation actually encouraging it? Anne-Sofie Andersson, Director, The International Chemical Secretariat ChemSec, Sweden Dr. Hans Bender, Vice President, External Relations, Procter & Gamble, Switzerland sightseeing TOuR in HelsiNki dinner HOsTed by THe CiTy OF HelsiNki key NOTe: The Commission s 2012 ReaCH Review Antonio Tajani, Vice-President of the European Commission, Industry and Entrepreneurship (tbc) PaNel discussion: innovation Regulatory systems and New Technical Challenges as its drivers Moderator: annamaria Frascaria, associate eh&s Regulatory director, dow COFFee break PaNel discussion: THe use OF alternative MeTHOds TO TesT long-term TOxiCiTy What are the bottlenecks affecting Regulatory acceptance? lunch Moderator: Jukka Malm, director of Regulatory affairs, echa keynote: international Trade Have the WTO Requirements for ReaCH been Met? Prof. Dr. Reinhard Quick, Director, VCI Liaison Office/Brussels Closing of HCF 2012 Ville Niinistö, Minister of the Environment, Finland Transportation to echa Optional Offsite session: visit to echa For panellists, entire programme and registration, please visit:

3 waters.com What happens in laboratories becomes part of our lives. The development of new, ground-breaking drugs that make us healthier. Quality control for the food we eat, the beverages we drink and the water we depend on. Solutions for the safety of plastics, polymers and synthetics that become the clothes we wear, the toys our children play with. Early detection and treatment of diseases. Higher standards for a cleaner environment. It all begins with the analytical technologies from Waters and the science of what s possible. To discover what s possible in your world, visit waters.com. Waters Finland, Kutomotie 16, HELSINKI Phone (09) finland@waters.com Pharmaceutical & Life Sciences Food Environmental Clinical Chemical Materials 2012 Waters Corporation. Waters and The Science of What s Possible are trademarks of Waters Corporation.

4 SISÄLLYS 6 Myrkyllisessä sisäilmassa työskentelee sairaita ihmisiä Teija Horppu 12 Homepakolainen elää ulkona ja yöpyy teltassa Sairastuneiden vähättely on lopetettava Leena Laitinen 16 Kemian seurojen yhteistyö muuttuu 18 Talvivaaran Pekka Perä: Anteeksi pyytely ei tässä auta Juha Granath 22 UUTISIA 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 Lukijagallup numerosta 2/12 Kulinarismi ja kemian historia kiinnostivat 38 Marco Polo toi idän ihmeet Eurooppaan Arja-Leena Paavola 42 NÄKÖKULMA Ihan vihreänä Anja Nystén Professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimus osoittaa ensi kertaa yhteyden sisäilman toksisuuden ja tiloissa työskentelevien oireiden välillä. (s. 6) Luonnonsuojelijoiden, median ja viranomaisten läksyttämä Pekka Perä on vakava mies. Työt täytyy tehdä paremmin. (s. 18) Teija Horppu Talvivaara Oy 42 KEMIA SILLOIN ENNEN 43 PIENI SUURI NANO Nanonuput kukkivat kosketusnäytöissä Maija Pohjakallio 44 Biopohjaiset kemikaalit muuttavat maailmaa Susanna Kurkinen ja Henna Jääskeläinen 49 Mikrobit tekevät biojätteestä Muovin raaka-ainetta Tuija Käyhkö 50 Hyvä käyttöturvallisuustiedote on tiivis ja selkeä Pysyvätkö yritykset Reachin perässä? Sanna Alajoki 52 Oliver Sacks Mies joka kansantajuisti aivojen oikut Päivi Ikonen ja Arja Hakulinen 57 NAISET JA KEMIA Gertrud Woker biokemisti ja pasifisti Sisko Loikkanen 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Pelkkää bonusta 61 HENKILÖUUTISIA Kemian koulukoutsi uskoo nuoriin 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Viskoosisuuttimen taika Jari Kettunen Museo Correr, Venetsia Marco Polo kiinalaistaiteilijan silmin. Venetsialainen löytöretkeilijä kotiutui reissuvuosinaan aikansa eksoottisimpiin kulttuureihin. (s. 38) Roberto Marchisella Homeen ja kemikaalien sairastuttamat tipahtavat yhteiskunnan suojaverkkojen ulkopuolelle, sanoo Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen. (s. 12) Maailmankuulu neurologi kertoo uudessa kirjassaan lapsuudestaan uhkarohkeana kotikemistinä. (s. 52) 4 KEMIA 3/2012

5 Pääkirjoitus 26. huhtikuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2011 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 100, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Karolliina Ek Vihollinen ilmassani Siitä syksystä on vain hajanaisia muistikuvia. Homekasvustot irti revittyjen seinien ja lattioiden alla. Ilmavirrassa lepattava suojaverho, kodin jokaiselle neliösentille humahtanut kellanvihreä pöly. Tumpuloiva remonttiporukka, katkennut putki, vesihöyryn verhoama kellari kuin lapsuuden painajaisesta. Lapan robotin lailla pistävänhajuisia vaatteita koneeseen ja sulaneita pakasteita jätesäkkeihin. Kuuraan pintoja, jotka ovat taas seuraavana päivänä pölyn peitossa. Päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia. Pelko ja ahdistus kuin raskas kivi mahanpohjalla. Kaksi rotevaa punatukkaista enkeliä ovella moppeineen ja sankoineen siivousfirman virolainen siskospari, jolle näytän koko katastrofin ja kysyn pala kurkussa, onko keikka liian paha. Tarmokas tuplapäänpudistus: Niet. Normalno. Tänä päivänä kiitän hyvää onneani. Paljon siinä rytinässä meni, mutta tärkein säästyi: lapseni terveys, ja omani. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Modernit pakolaiset eivät pakene pelkästään konflikteja ja luonnonkatastrofeja, eikä heitä ole ainoastaan tuolla jossain. Myös Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan, eivät sotia ja sekasortoa vaan sisätiloja. Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen kertoo tässä lehdessä, millaista on, kun ei löydy paikkaa, jossa asua tai tehdä työtä. Sairastunut putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle, ja hoidoksi ehdotetaan psykiatrisia palveluita. Haittoja perheelle, harrastuksille ja sosiaaliselle elämälle voi kuvitella. Teille vai meille vähän vaikea kysymys. Koska sairaus on outo, sairastuneet joutuvat kuulemaan mitä absurdeimpia kommentteja lääkäreiltä, viranomaisilta ja tuttavilta. Sanottakoon asia selvästi. Homeen ja kemikaalien sairastuttamat eivät ole työtä vieroksuvia pummeja tai nirsoja friikkejä. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka tekevät samaa kuin me muutkin, hengittävät, asuvat ja työskentelevät. Epäonnekseen he maksavat näistä perusasioista terveydellään. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio ja professori Ville Valtonen vaativat tässä lehdessä laajaa yhteistyötä, jotta tilanteen paheneminen saadaan pysähtymään. Työ on jo aloitettu muun muassa kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa. Talkoissa tarvitaan myös kemistien taitoja. Mallia näyttää professori Mirja Salkinoja-Salonen, jonka tutkimusryhmän uraauurtavasta työstä kerrotaan seuraavilla sivuilla. 3/2012 KEMIA 5

6 Myrkyllisessä sisäilmassa työskentelee sairaita ihmisiä Professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä uskoo osoittaneensa suoran yhteyden sisäilman toksisuuden ja tiloja käyttävien ihmisten terveyshaittaoireiden väliltä. Helsinkiläiskouluissa tehty pioneeritutkimus on herättänyt vilkasta keskustelua. Teksti ja kuvat: Teija Horppu Professori Mirja Salkinoja-Salosen johtamassa kaksoissokkotutkimuksessa etsittiin keinoja, joiden avulla sisäilmaongelmaisen kiinteistön remontti voitaisiin kohdistaa oikeaan paikkaan. Samalla selvitettiin, onko toksisten sisätilanäytteiden ja tiloja käyttävien ihmisten terveyshaittaoireiden välillä korrelaatiota. Helsinkiläisten koulujen luokkatiloista kerättiin pöly- ja mikrobinäytteitä, joiden toksisuus tutkittiin laboratoriossa. Lisäksi kerättiin tietoa opettajien kokemista terveyshaittaoireista. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin kaupunki ja Työsuojelurahasto. Helsingin kaupunki toivoi tutkimuksesta mittaria, jolla laittaa kiireellisyysjärjestykseen sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaukset. Mirja Salkinoja- Salosen mielestä tavoite saavutettiin: Samasta sisätilasta otettujen näytteiden laboratoriossa todettu toksisuus on toimiva työkalu, kun halutaan tunnistaa terveyshaittaoireita aiheuttavat tilat. Tässä ja useissa muissa tutkimuksissa sisätila- ja mikrobinäytteen toksisuuden suora mittaus on osoittautunut keinoksi tunnistaa nisäkässoluille myrkyllisten aineiden sekä niitä tuottavien mikrobien läsnäolo ja määrä. Valtavasta tietomäärästä on ehditty analysoida vasta osa. Nyt on ajettu yhteen koulun ja oireiden korrelaatio. Yhteen pitäisi ajaa myös tilan ja oireiden korrelaatio. Toxtest-hanke valinnan äärellä Toksiinitutkimukset ovat kiistelty aihe tutkijoiden ja viranomaisten keskuudessa. Yksimielisiä ollaan siitä, että tarvitaan vahva näyttö, ennen kuin jokin tutkimusmenetelmä voidaan ottaa viranomaiskäyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ympäristöterveysyksikön johtaja Jari Keinänen pitää tuoretta tutkimusta lupaavana. Salkinoja-Salosen mukaan tulokset osoittavat toksisuuden ja oireiden korrelaation, ja korrelaatio havaittiin nyt ensimmäisen kerran. Kuten normaalistikin tutkimustyössä, tuloksia voidaan pitää luotettavina vasta, kun ne pystyään toistamaan toisen tutkimusryhmän tutkimuksessa. Koska tutkimus ei ollut kliininen, aineistolla ei pystytä osoittamaan toksisuuden ja erilaisten oireiden välistä syy-seuraussuhdetta. Työterveyslaitoksen mukaan verrokkituloksia voidaan odottaa Toxtest-hankkeen vertailevasta tutkimuksesta. Siihen valitaan kosteusvaurioisia kohteita, joissa ihmiset ovat oireilleet, ja kontrollikohteiksi terveitä kohteita, joissa ei ole oireiltu. Kohteista kerättävien pölynäytteiden toksisuus analysoidaan useilla menetelmillä, myös Helsingin yliopiston siittiömenetelmällä. Lopuksi tarkastellaan, kuinka hyvin eri menetelmät pystyvät erottelemaan toisistaan sairaat ja terveet kohteet. Tulosten perustella valitaan yksi tai Ongelmana on, ettei tiedetä, mille ihmiset yksittäisessä kohteessa ovat herkistyneet. Kosteus- ja hometalkoot Vuonna 2009 käynnistetty, ympäristöministeriön vetämä ohjelma. Vauhdittaa rakennuskannan tervehdyttämistä, tuottaa uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön sekä vaikuttaa asenteisiin. Pyrkii löytämään suoraan käytäntöön vietäviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Yhteistyötä mm. ministeriöiden, valtionhallinnon, kuntasektorin, yritysten ja järjestöjen kanssa. Lisätietoja: kaksi tutkimusmenetelmää, joiden kehittämistä jatketaan. Lisäksi arvioidaan, voidaanko sisäilman toksisuudelle asettaa viitearvot. Työterveyslaitos ei vielä muuta kannanottoaan Työterveyslaitoksen (TTL) vuoden 2010 kannanotossa ei suositella toksisuuden tai mikrobitoksiinien määrittämistä osana sisäilmaongelmien tunnistamista tai terveyshaitan arviointia. TTL ei aio muuttaa kannanottoaan yksittäisen tutkimuksen pohjalta, mutta päivittää sitä, kun luotettavaa tutkimustietoa tulee tarpeeksi. Salkinoja-Salosen käyttämä menetelmä on lupaava. Alan kannalta on ratkaisevaa, jos Toxtest-hankkeessa saadaan tutkimustuloksia, jotka puoltavat toksisuuden hyödyntämismahdollisuuksia, sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius. Viranomainen joutuu harkitsemaan asioita hyvin tarkkaan. Se ei tarkoita sitä, että vähättelisimme jonkin tutkimusryhmän tuloksia. Päinvastoin kaikki toivovat, että sopiva tutkimusmenetelmä löydetään. STM:n Jari Keinästä harmittaa, että Salkinoja-Salosen tutkimuksen oirekyselyssä käytettiin sitä varten tehtyä omaa kyselyä. Tulosten vertailtavuuden kan- 6 KEMIA 3/2012

7 Mirja Salkinoja-Salonen sai itsekin tuntumaa terveysoireisiin. Eräässä koulussa hän näki näytteitä kerätessään useita henkilöitä, joilla oli verestävät silmät. Myöhemmin samana päivänä tutkijatuttava ihmetteli, mikä kollegalla oli hätänä professorin toinen silmä oli muuttunut tomaatinpunaiseksi. 3/2012 KEMIA 7

8 Joskus puhdistimet helpottavat tilannetta, joskus jopa pahentavat. nalta olisi ollut parempi, että olisi käytetty esimerkiksi Örebro-kyselyä. TTL on vastikään laatinut ohjeet konsulttipalvelujen tilaamisesta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Ne neuvovat miten edetä, jos epäilee työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa, millaista asiantuntijapalvelua pitää tilata ja kuka on pätevä asiantuntija. Ongelmien ratkaisun edellytys on, että tilaaja osaa tilata tarvittavan palvelun ja saa vertailukelpoisia tarjouksia, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija Eero Palomäki. Ilmanpuhdistinten toimivuus tutkimatta Sisätilojen ilmanlaatua arvioivat terveystarkastajat eivät ota huomioon toksisuusarvoja, sillä Suomessa ei ole määritelty, mitä pitää mitata, kun halutaan arvioida tilojen kuntoa terveyden kannalta. Tilojen käyttäjien terveyshaittaoireet saattavat jatkua myös korjausten jälkeen, vaikka sisäilma täyttäisi viralliset hyvän sisäilman kriteerit. Viranomaisten viilatessa kantojaan sisäilmaongelmaisissa kouluissa sinnitellään. Moni koulu turvautuu ilmanpuhdistimiin, joita markkinoilla on puolisen tusinaa erilaista. Tutkimissaan kouluissa Mirja Salkinoja-Salonen näki monenlaisia puhdistimia. On tapauksia, joissa ilmanpuhdistimista on ollut apua. Suomessa ei kuitenkaan ole tutkittu, mikä puhdistin auttaa parhaiten. Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kertoo, että joskus puhdistimet helpottavat tilannetta, joskus jopa pahentavat. Hän pitää suurena puutteena sitä, ettei laitteita ole tutkittu autenttisissa homevauriokohteissa. Kokemusten mukaan puhdistimet auttavat oireisiin, jotka liittyvät hiukkasiin. Jos taas oireet liittyvät kaasuihin tai toksiineihin, laitteista ei välttämättä ole apua. Ongelmana on, ettei tiedetä, mille ihmiset yksittäisessä kohteessa ovat herkistyneet. Samantapainen ongelma liittyy homeen desinfiointi- ja puhdistusmenetelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei suosittele esimerkiksi otsonoinnin käyttöä, koska ei tiedetä, voiko otsonointi pilkkoa yhdisteitä uusiksi myrkyllisiksi yhdisteiksi. Haluaisimme tutkia, mitkä menetelmät toimivat. Suomesta ei kuitenkaan löydy tahoa, joka rahoittaisi tutkimusta Mirja Salkinoja-Salonen Mirja Salkinoja-Salonen on ympäristökysymysten menestyneimpiä suomalaistutkijoita. Hän on mm. kehittänyt saastuneiden maiden mikrobiologisen puhdistusmenetelmän ja tutkinut mikrobien tuottamia myrkkyjä. Eläkkeelle siirryttyään hän on jatkanut tutkimustyötään. Syntynyt Luonnontieteiden kandidaatiksi Amsterdamissa Vrije Universiteitissa Helsingin yliopiston mikrobiologian apulaisprofessori , professori Suomen Akatemian akatemiaprofessori siitä, toimiiko jokin laite vai ei, Pirinen ihmettelee. Korjauksia ilman yhteistä näkemystä Sisäilmaongelmaisia kouluja riittää Suomessa riesaksi asti. Silti kiinteistöjä korjataan näppituntumalla ilman varmaa tietoa, missä ongelmapesäke sijaitsee ja minne korjaus pitäisi kohdentaa. Tampereen teknillisessä yliopistossa viime syksynä valmistunut Paavo Keron diplomityö antaa karun kuvan kuntien kiinteistöjen kosteus- ja homevaurioiden selvittämisestä ja korjaamisesta. Helsinkiläiskoulun seinästä kerätty kipsimurunäyte. Yhteinen näkemys puuttuu, ja eri osapuolten lausunnot ovat ristiriitaisia. Yksimielisyyttä ei aina ole edes siitä, mitä pitäisi tutkia ja miten mittaustuloksia tulkita, eikä korjauksia osata laittaa tärkeysjärjestykseen. Ongelmakouluja korjataan paljon, mutta usein korjaus epäonnistuu. Joitain rakennuksia on korjattu kolmekin kertaa, mutta ongelmat ovat vain jatkuneet. Lopulta toimiva koulurakennus on purettu. Tärkeää olisi, että ongelmapesäke saataisiin kerralla kuntoon. Korjattava kiinteistön kohta pitäisi saada paikannettua täsmällisesti ja luotettavasti. Ongelmat eivät jakaudu samassa sivulle 10 8 KEMIA 3/2012

9 Näin tutkimus tehtiin Mirja Salkinoja-Salosen johtama sisäilman toksisuustutkimus on tiettävästi maailman suurin. Mukana oli 403 opetustilaa 15 helsinkiläiskoulusta, joista osan tiedettiin kärsivän sisäilmaongelmista. Terveyshaittakyselyn vastaajiksi hyväksyttiin vakituiset opettajat, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa ainakin yhden lukuvuoden ajan vähintään seitsemän tuntia viikossa. Näitä vastauksia saatiin 382 opettajalta. Kaikista opetukseen liittyvistä tiloista kerättiin kolme näytettä, joista yksi oli yli 1,5 metrin korkeudelta kerätty yläpintapöly ja kaksi yhden oppitunnin aikana avoimiin viljelymaljoihin laskeutuneita näytteitä. Kaksoissokkotutkimuksessa näytteenottaja ja laboratoriohenkilöstö eivät tienneet, oliko työpisteessä oireiltu, eikä oirekyselyn täyttänyt opettaja tiennyt työpisteensä toksisuutta. Kun toksisuusanalyysit ja terveyshaittakyselyn tulokset olivat valmistuneet, niiden koodit avattiin ja tutkittiin, missä määrin terveyshaittaoireiden esiintyvyys korreloi Terveyshaittaoireiden yliesiintyvyyttä havaittiin koulurakennuksissa, joista toksista pölyä tai toksiinia tuottavia mikrobikasvustoja löytyi useammasta kuin joka kolmannesta työtilasta. Edellytyksenä oli, että yli 10 työtilaa tutkittiin. Terveyshaittaoireita koskevassa kyselyssä usein yliesiintyviä terveyshaittoja olivat kipu, sairauden tunne, silmä- ja niveloireet sekä neurologiset oireet. Alla olevat luvut on pyöristetty lähimpään prosenttiyksikköön. näytteiden toksisuuden kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toksisuuden vastehakuista mittausta. Menetelmä sopii tilanteisiin, joissa ei etukäteen tiedetä, mitkä aineet voivat aiheuttaa haitallisen lopputuleman. Näytteiden toksisuus mitattiin yläpölyjen etanoliuutteesta ja laskeumamaljojen kasvustoista neljän viikon kasvatuksen jälkeen sian siittiöillä toteutetuilla solutesteillä. FT, mikrobiologi Maria A. Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen ovat kehittäneet näytteiden keruumenetelmät ja toksisuuden tutkimusmenetelmät. Solutoksikologisessa mittauksessa vaurio voidaan todeta tunneissa tai vuorokausissa. Menetelmällä saadaan selville sellaisiakin solutason vaurioittavia mekanismeja, jotka ilmenevät ihmisessä tai eläimessä hitaasti tai joille koe-eläimet eivät ole herkkiä. Toksisuuden kriteerinä oli, että sisätilapölyn tai laskeumaviljelmien tai molempien tehollinen toksisuus eli EC 50 - arvo oli korkeintaan 12 mikrogrammaa millilitrassa. EC 50 -arvo kuvaa pienintä Helsingin yliopisto Sian siittiöillä toteutettu solutoksikologinen mittaus myötäilee EU:n Reachkemikaaliasetusta, joka edellyttää eläinkokeiden vähentämistä. Ilmastointi kuljettaa toksiineja myös tiloihin, joissa toksisuuden aiheuttajaa ei ole. Näin toksiinit ja oireet korreloivat ympäristöaltisteen pitoisuutta, jolle altistettuna yli puolet soluista vaurioituu. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet Kun näytteistä vähintään kolmannes oli toksisia, jopa lähes 60 %:lla oli silmäoireita ja jopa yli 35 %:lla niveloireita. Kun näytteistä alle kolmannes oli toksisia, korkeintaan 25 %:lla oli silmäoireita ja 15 %:lla niveloireita. Toksiset pölyt ja terveyshaittaoireet Kun toksisia pölyjä löytyi viidestä tai useammasta työtilasta, jopa lähes 80 %:lla oli silmäoireita ja jopa 65 %:lla sairauden tunnetta. Kun toksisia pölyjä löytyi alle viidestä työtilasta, korkeintaan noin 30 %:lla oli silmäoireita ja noin 30 %:lla sairauden tunnetta. Laskeumamaljat altistettiin tunnin ajan mikrobeille, joita kasvatettiin neljän viikon ajan ennen toksisuuden mittausta. Näytteet eniten toksisia (5 koulua, laskeumamaljanäytteistä 66 % toksisia) Keskimäärin 35 %:lla oli sairauden tunnetta. Keskimäärin 49 %:lla oli silmäoireita. Näytteet vähiten toksisia (5 koulua, laskeumamaljanäytteistä 22 % toksisia) Keskimäärin 9 %:lla oli sairauden tunnetta. Keskimäärin 19 %:lla oli silmäoireita. Eniten toksisia yläpölyjä (4 koulua, toksista yläpölyä/koulu) Keskimäärin 24 %:lla oli sairauden tunnetta. Keskimäärin 21 %:lla oli yleiskunnon laskua. Vähiten toksisia yläpölyjä (6 koulua, vähemmän kuin 5 toksista yläpölyä/koulu) Keskimäärin 9 %:lla oli sairauden tunnetta. Keskimäärin 12 %:lla oli yleiskunnon laskua. 3/2012 KEMIA 9

10 Maria A. Andersson (vas.) ja Mirja Salkinoja-Salonen kehittivät näytteiden keruumenetelmät ja toksisuuden tutkimusmenetelmät. kiinteistössä tasaisesti. Toksisuuden lähde on yhdessä tilassa, mutta ilmastointi kuljettaa toksiineja myös tiloihin, jossa toksisuuden aiheuttajaa ei ole, Mirja Salkinoja-Salonen sanoo. Ongelmapesäkkeen löytämiseksi kiinteistön joka tilasta pitäisi ottaa 5 10 näytettä, joista yksi tuloilmaventtiilin suulta. Ohje homerakenteiden puhdistamisesta Kun korjausta vaativa kohta on saatu varmistetuksi, on tiedettävä, mitä rakenteille pitää tehdä. Suomen Sisäilmakeskus kokoaa yhteistyössä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa homevaurioisten rakenteiden puhdistusohjetta, joka valmistuu tänä keväänä. Puhdistus on vain yksi korjausprosessin palanen. Sitä ennen pitää poistaa kaikki vaurioon johtaneet syyt sekä poistettavissa olevat vaurioituneet materiaalit. Erityisen tärkeää on poistaa materiaalit, joita ei voida puhdistaa. Näitä ovat esimerkiksi paperi, vanhat purut ja kutterilastut sekä kipsilevyn kaltaiset yhdistelmämateriaalit. Vaurioituneet materiaalit, joita ei voida poistaa, puhdistetaan mahdollisimman hyvin. Menetelmiä ovat mekaaninen puhdistus, pölyn poisto, pyyhintä ja desinfiointi. Turvaavina lisätoimina käytetään tarpeen ja kohteen mukaan rakenteellisia ratkaisuja, kuten kapselointia ja tuulettuvia rakenteita. Yleisimpiä rakenteiden materiaaleja ovat betoni, tiili, puu, muovi ja metallit. Kullakin materiaalilla on niiden käsittelyyn vaikuttavia erilaisia ominaisuuk- sia. Esimerkiksi puu toimii kasvualustana, kun taas metallin pinnalla kasvusto tapahtuu sille kertyneessä pölyssä, kuvailee ohjeistoa kokoava tutkimusinsinööri Petri Hartikainen. Ohjeistusta on koottu hakemalla tutkimustuloksia ja kokemuksia hyviksi havaituista puhdistustavoista. Haasteena on tutkimustiedon pirstaleisuus, eikä kaikista materiaaleista ole löytynyt tutkittua tietoa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. teija.horppu@thor-viestinta.fi Merkittävä lisä menetelmävalikoimaan Tutkimustiimit Toksisuustutkimukset: PhD, professori Mirja Salkinoja- Salonen FT, mikrobiologi Maria A. Andersson FM, biokemisti, laboratoriopäällikkö Katri Nelo FM, kemisti, tutkijakoulutettava Pekka J. Salin Terveyshaittakyselytutkimus: TkT, yliopettaja Manne Hannula LL, korva-, nenä- ja kurkkutautien erik.lääk. Tuomas Holma LK Janne T. Salin LT, professori Ville Valtonen Helsingin kaupunki on tyytyväinen koulujen sisäilmasta ja henkilökunnan terveyshaittaoireista tehtyyn tutkimukseen. Toivomme, että tutkimuksesta on hyötyä toksisuustutkimusmenetelmän kehittämisessä. Uskomme, että lähitulevaisuudessa se on yksi merkittävä lisä menetelmävalikoimassa, kun tutkimme kiinteistöjen sisäilmaongelmia, sanoo Helsingin kaupungin kiinteistöpäällikkö Sari Hildén. Tutkimusaineiston analysointi on vielä kesken, eikä kaupunki ole vielä saanut kaikkea oleellista tietoa, kuten tilakohtaisia tuloksia. Tutkimuksesta on kuitenkin jo saatu arvokasta tietoa, jonka perusteella se voi kohdentaa jatkoselvityksiä. Saimme vahvistusta arvioillemme joidenkin koulujen sisäilmaongelmista, mutta myös muutama yllätys tuli puoleen ja toiseen. Olemme jo näiden tulosten pohjalta käynnistäneet kohteissa lisäselvityksiä, joiden perusteella ryhdytään tarvittaviin korjauksiin, Hildén kertoo. Helsingin kaupunki on vuosia tutkinut kiinteistöjään perinteisillä tutkimusmenetelmillä ja korjannut sisäilmaongelmia vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Esimerkki tyypillisestä ongelmasta ovat luvun kiinteistöjen ulkoseinän eristeistä löytyvät mikrobit. Kukaan ei pysty sanomaan, pitääkö eristeet uusia vai onko osa mikrobeista normaalia mikrobikasvustoa. Tuhlaammeko rahaa vääriin paikkoihin, jos puramme ulkoseinän ulkoverhouksen ja uusimme eristeen, vai poistammeko sisäilmaongelman aiheuttajan? Hildén havainnollistaa. 10 KEMIA 3/2012

11 Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUS- MESSUT TAMPEREELLA KOHTAAVAT SUOMEN JOHTAVAT TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

12 Katja Pulkkinen matkusti leirintäalueella vietetyn talven jälkeen työnhakuun Italiaan. Toivon, että kodittomuuteni vielä joskus päättyisi ja että voisin työllistyä vaikka etätöiden kautta. Roberto Marchisella 12 KEMIA 3/2012

13 Sairastuneiden vähättely on lopetettava Homepakolainen elää ulkona ja yöpyy teltassa Kasvava joukko suomalaisia sairastuu vakavasti epäterveellisestä sisäilmasta. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion ja professori Ville Valtosen mielestä on korkea aika lopettaa sairastuneiden vähättely ja aloittaa laaja-alainen yhteistyö ennen kuin ongelma riistäytyy käsistä. Leena Laitinen Kolmisen vuotta sitten sairastuin massiiviseen oireyhtymään. Sen jälkeen en ole löytänyt asuntoa, jossa olisin sietänyt olla. Näin kertoo Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen, joka on nukkunut parin viime vuoden ajan enimmäkseen teltassa ja parvekkeilla. Kosteusvauriomikrobien tuottamille toksiineille pahasti herkistyneiden on hänen mukaansa erittäin vaikea löytää rakennusta, jossa voisi asua tai työskennellä. Olin jo aiemmin altistunut kosteusvaurioille toisessa asunnossa ja yliopistossa, mutta en osannut yhdistää oireita sisäilmaan. Luulin, että homeongelmista tulisi yskää, nuhaa ja keuhko-oireita. Tajusin yhteyden kun jututin naapureita, joilla oli samankaltaisia oireita. Pulkkiselle tulee sisätiloissa nivelkipuja, kuumetta, verenvuotoja, tunnottomuuksia, huimausta, pahoinvointia ja sydänoireita muun muassa. Oireet ovat usein vammauttavan voimakkaita. Niitä aiheuttavat myös tavalliset rakennusmateriaalit ja -kemikaalit, kuten muovimatot ja liimat. Helmikuun pakkasilla yritin yöpyä sisätiloissa, mutta oireet pahenivat ja aloin saada tajuttomuuskohtauksia. Katja Pulkkinen oli sairastuessaan 31-vuotias ja perustamassa yritystä. Sopivaa asuntoa etsiessään hän vaihtoi paikkakuntaa ja haki uusia töitä. Viimeisestä työpaikastaan kaupungin kotihoidossa hänen oli pakko luopua puolisentoista vuotta sitten. Pystyisin edelleen tekemään töitä, jos löytäisin työskentelytilan, jossa ei ole altisteita. Virallisesti olen terve, koska Kursivoidut lainaukset ovat poimintoja Homepakolaiset ry:n nettisivuilta. keuhko-oireita ei ole. Muita oireita lääkärit eivät tutki eivätkä diagnosoi. Parhaillaan Pulkkinen on hakemassa töitä Italiassa, jossa oireilu helpottuu. Ulkona on lämpimämpi nukkua, ja olen pystynyt olemaan osan öistä myös sisällä. Täällä puuttuu jokin altiste, joka Suomessa estää sisätiloissa yöpymisen. Uusi sukupolvi altistuu päiväkodeissa Pulkkisen tarina on karu mutta ei ainutlaatuinen. Epäterveellisestä sisäilmasta vakavasti sairastuneiden määrää ei tiedetä, koska potilaat jäävät yleensä ilman diagnoosia. Joukko kuitenkin kasvaa koko ajan. Työterveyslaitoksen mukaan yli miljoona suomalaista altistuu työssään pölyille, kaasuille tai kemiallisille aineille. En keksi turvattomampaa tilaa kuin työpaikan menettäminen, asunnon menettäminen, terveyden menettäminen, voimavarojen loppuminen tämä kaikki ilman oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Siihen tilanteeseen lääkärin naurahtava kommentti mielenvikaisuudesta vetää melko hiljaiseksi. Lisää altistumista tapahtuu sisäilmaongelmaisissa päiväkodeissa, oppilaitoksissa, kodeissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat hankalia ja kalliita korjata. Kosteus- ja hometalkoiden kyselyn mukaan joka viides kunta pystyy hoitamaan vain välittömintä korjausta vaativat sisäilmahaitat, ja tilanne on huononemassa. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton arvioiden mu- Homepakolaiset ry Perustettu 2011 sisäilmasta vakavasti sairastuneiden etujärjestöksi. Tekee kuntalaisaloitteita, vetoomuksia, muistutuksia ja kanteluita. Kontaktoi päättäjiä ja viranomaisia epäkohtien poistamiseksi ja hätämajoituksen järjestämiseksi. Lisätietoja: homepakolaiset.fi. kaan välitöntä korjaustarvetta on koulussa ja parissatuhannessa hoitoalan rakennuksessa. Pientä valoa tilanteeseen tuo se, että hallitus on esittänyt tänä vuonna alkaviin oppilaitosten ja hoitoalan rakennusten korjaushankkeisiin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Jos eduskunta hyväksyy esityksen, avustukset käytetään ensisijaisesti kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten korjaamiseen. HUSin infektiotautien ylilääkärin virasta eläkkeelle siirtynyt professori Ville Valtonen pitää tilannetta vakavana. Kosteusvauriosairauksiin liittyy homeiden aiheuttamien allergisten ja toksisten reaktioiden lisäksi monikemikaaliyliherkkyys. Herkistyminen voi invalisoida potilaan ja aiheuttaa kroonisia sairauksia, kuten keuhkosairauksia sekä reumaattisia ja neurologisia oireyhtymiä. Potilaiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, koska uusi sukupolvi altistuu parhaillaan homeille päiväkodeissa ja kouluissa. Heidän ongelmansa 3/2012 KEMIA 13

14 Rysähdin yhteiskunnan menestyneimmästä osasta kodittomaksi. Yhteiskuntakin menetti korkeasti koulutetun veronmaksajan lähes 30 vuoden työpanoksen. puhkeavat ehkä 5 10 vuoden kuluttua. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio on havainnut saman suuntauksen. Monioireiset potilaat ovat kasvava ryhmä omalla poliklinikallamme, jossa tutkimme työssä altistuneita. Samat ihmiset voivat olla herkistyneitä homeille, tuoksuille ja kemikaaleille, osa myös sähkölle. Vainio peräänkuuluttaa laaja-alaista yhteistyötä jotta ongelma ei karkaisi käsistä. Työhön tarvitaan työ- ja ympäristöterveyden tuntijoita, biolääketieteilijöitä ja immuunivasteen osaajia, neurotieteilijöitä ja altistumisen ymmärtäjiä. Samaan aikaan on huolehdittava sairastuneiden sosiaali- ja oikeusturvasta. Sairastunut tipahtaa suojaverkkojen ulkopuolelle Ajatus etujärjestön tarpeesta syntyi, kun sairastuneet totesivat joutuneensa kaikkien suojaverkkojen ulkopuolelle. Jos sairautta ei diagnosoida, potilas putoaa sosiaaliturvan piiristä ja päätyy yleensä työttömyyskortistoon, vaikka sairastuminen olisi seurausta työssä altistumisesta. Virallisesti terve ei voi saada työkyvyttömyyseläkettä, ja työttömyyskorvaus voi katketa, jos kieltäytyy tarjotuista töistä tai koulutuksista ilman todistettua terveydellistä syytä. Homepakolaiset ry:n nettisivuilta löytyy tapauskertomuksia, joissa viranomaiset, lääkärit, vakuutusyhtiöt ja Kansaneläkelaitos esiintyvät vähemmän mairittelevassa valossa. Myös Katja Pulkkinen on kokenut lääkärien vähättelevän oireitaan. Oirekuvani on samanlainen kuin niillä Persianlahden sotilailla, jotka altistuivat biologisille aseille. Elimistöni IgEarvo oli 920, kun viitearvo on sata. Lääkäri sivuutti tuloksen ja ehdotti psykiatrista hoitoa. Minulle on väläytelty jopa pakkohoitoa, vaikka olen vain yrittänyt kertoa oireistani. On väärin, jos näin on käynyt, Ville Valtonen sanoo. Immuglobuliini E -taso kertoo yleisesti allergiataipumuksesta, ei siitä, mille potilas spesifisesti on allergisoitunut. Mutta näin korkean arvon ja potilaan huolellisen kuuntelun olisi pitänyt johtaa lääkäri oikeaan suuntaan. Valtosen mielestä lääkärien asenteissa on korjaamisen varaa. Kautta historian uusien tuntemattomien sairauksien oireiden syyksi on epäilty psyykkisiä tekijöitä. Kun valmistuin lääkäriksi vuonna 1969, mahahaavapotilaita lähetettiin usein psykiatrille. Vasta helikobakteerin löytyminen ohjasi lääkärien ajatukset oikeille raiteille. Harri Vainio pitää tärkeänä, että potilaan oireita ei vähätellä. Vaikka emme vielä ymmärrä, mitä oireyhtymän taustalla on, eikä parantavaa hoitoa ole toistaiseksi olemassa, voimme helpottaa potilaiden tilannetta kun otamme heidät todesta. Kehitteillä oleva testi voi helpottaa diagnosointia Pääjohtaja Vainio ehdottaa ensiavuksi virallista diagnoosiluokitusta monioireisille yliherkistyneille. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään diagnoosia, jonka koodinumero tarkoittaa muuta yleistä oiretta tai sairauden merkkiä. Tällöin oireyhtymä saa ainakin oireenmukaisen diagnoosinumeron. Kosteusvauriosairauksille ei vielä ole hyviä diagnostisia testejä. Muutama vuosi sitten tutkitut homevasta-aineiden määritykset osoittautuivat vesiperäksi, Ville Valtonen kertoo. Todettiin kyllä, että suuri osa väestöstä oli altistunut, mutta korkeat vasta-ainetasot eivät korreloineet oireiden kanssa osa altistuneista oireili, osa ei. Nyt tutkimuskohteena on homesienten seinämissä esiintyvä beetaglukaani, jota vastaan syntyvää immuunivastetta voidaan mitata elimistöstä. Ehkä jo parin vuoden kuluttua käytössä on diagnostinen testi. Varhainen diagnoosi olisi Katja Pulkkisen mielestä ratkaisevan tärkeä. Tästä sairaudesta ei voi parantua, mutta paheneminen estyy, jos oireet tunnistetaan ja lisäaltistuminen estetään ajoissa. Vainion mukaan syy-seuraussuhteet ovat kemikalisoituneessa ympäristössä entistä monimutkaisempia selvitettäviä. Aiemmin oli tyypillisesti yksi altiste, esimerkiksi elohopea tai rikkihiili, joka aiheutti oireilun. Yhteyden havaitseminen ei ollut niin vaikeaa kuin nykyisin, kun mahdollisten altisteiden kirjo on laaja. Ongelmien taustalla vaikuttaa sekä Vainion että Valtosen mielestä rakenta- Entä jos joudun sairaalaan? Jos en voi olla homeisissa tiloissa hoidossa, joudunko pakkohoitoon? Pysynkö hengissä tässä terveydenhuoltojärjestelmässä? misen kehno taso ja rakennusmateriaalien monimutkaistuminen. Uudet materiaalit, energiatehokkuus, grynderit, Vainio listaa. Sata vuotta sitten Suomessa osattiin terveellinen rakentaminen, sen jälkeen taito on hiipunut. Tasakattoiset rakennukset voivat vuotaa jo kymmenen vuoden kuluttua valmistumisestaan. Niiden lämpöeristeet kostuvat jo rakennusaikana, mikä luo hyvät kasvuolosuhteet homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille, Valtonen sanoo. Homeet nakertavat erilaisia rakennusmateriaaleja ja aiheuttavat vaarallisten aineiden haihtumista ilmaan. Kemianteollisuus upottaa valtavia summia EU:n ke- Yliherkkyysongelmien voittamiseen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta sairauksien syntymekanismeista sekä ehkäisy- ja hoitokeinoista, sanoo Harri Vainio. Työterveyslaitos 14 KEMIA 3/2012

15 Herkistynyt hajuaisti varoittaa vaarasta Altistumista epäterveelliselle ilmalle on vaikea välttää. Onko keinoa estää sairastumista? Terveellä on vaaran merkki, jos hänen hajuaistinsa herkistyy homeille tai jos monet kemikaalit, kuten hajuvedet tai maalit, tuntuvat ärsyttäviltä. Herkistynyt hajuaisti on luonnon puolustusmekanismi, jota kannattaa uskoa, professori Ville Valtonen sanoo. Ei pidä myöskään oleskella rakennuksissa, joissa saa silmien ärsytys- ja hengitystieoireita ja toistuvia hengitystieinfektioita. Kaikille kosteusvaurio- ja homepotilaille ei kehity herkistynyttä hajuaistia. Katja Pulkkinen korostaa, että sairaat rakennukset voivat aiheuttaa muutakin kuin hengitystieoireita, esimerkiksi nivel- ja lihaskipuja, kuumetta ja väsymystä. Monia vanhempia askarruttaa, voiko lapsia päästää kosteusvaurioisiksi tiedettyihin kouluihin ja päiväkoteihin. Valtosen mielestä riski on syytä ottaa todesta. Jos vanhemmat huomaavat selvän yhteyden lastensa oireiden pahenemisen ja tietyssä rakennuksessa oleskelun välillä, on heidän syytä painostaa viranomaisia selvittämään tilanne ennen kuin oireet kroonistuvat. Sairastuminen on monen tekijän summa Toiset sairastuvat samoissa tiloissa, joissa toisille ei tule oireita. Sairastumiseen vaikuttavat muun muassa ikä, ympäristötekijät, hormonaaliset tekijät ja mahdolliset suojaavat mekanismit. Ville Valtonen on tutkinut geenien merkitystä asiaan. Kromosomi kuudessa olevan HLA-alueen geenien on todettu vaikuttavan siihen, millainen ihmisen immuunivaste on infektioiden yhteydessä ja millaisia jälkiseurauksia infektioista tulee. HLA-alueen geenit voivat ainakin osaksi selittää, miksi jotkut sairastuvat lyhyen homealtistumisen jälkeen, kun taas toiset kestävät vuosien altistusta vähäisin oirein. Geenitutkimukset vaativat melko suuria aineistoja. Tutkimustyötä jatketaan nyt ympäri maailmaa, Suomessa dosentti Marja-Liisa Lokin ryhmässä. mikaaliasetus Reachin vaatiman tiedon tuottamiseen. Satsaus ei kuitenkaan tuo paljon toivoa sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Kemikaaliasetuksen kohteena ovat tuotteet ja niiden sisältämät aineet, kun taas sisäilmaongelmissa on kyse monimutkaisesta kemikaalicocktailista, joka syntyy materiaalien ja ympäristön yhteisvaikutuksista, Harri Vainio sanoo. Niiden ymmärtämiseen Reach ei valitettavasti tuota vastauksia. Vitkuttelu koituu kalliiksi yhteiskunnalle Katja Pulkkisen mukaan poliittisten päättäjien on vaikea ymmärtää ongelman polttavuutta. Asia koskee useiden eri ministeriöiden toimialaa, mutta kukaan ei ota vastuuta. Pyysimme hiljattain asuntoministeri Krista Kiurulta tapaamista, mutta sitä ei järjestynyt. Hän on aiemmin vastannut kyselyihimme hätämajoituksen järjestämisestä ja tilanteen ratkaisemisesta neuvomalla, kuinka kunnalta haetaan vuokra-asuntoa. En tiedä, pitäisikö tälle itkeä vai nauraa. Pulkkinen kannattaa Turun yliopiston työterveyshuollon professorin Tuula Putuksen ehdotusta perustaa sisäilmapoliklinikka, jonne koottaisiin alan pa- Rakennusten kosteusvaurioihin suhtaudutaan leväperäisesti ja korjaukset viipyvät usein kauan, kritisoi Ville Valtonen. ras asiantuntemus. Sieltä jo sairastuneet voisivat saada tarvitsemansa avun nyt, ja muiden sairastumisia voitaisiin ehkäistä. Tulee valtavan kalliiksi antaa ihmisten sairastua. Yhteiskunta menettää paljon verotuloja, kun työhön halukkaille ja siihen koulutetuille ei löydy paikkoja, joissa voisi tehdä työtä. Ville Valtosen mukaan pelkästään Suur-Helsingin alueella on sairauslomilla satoja opettajia, jotka eivät pysty tekemään työtään kosteusvaurioisissa kouluissa. Ongelmien korjaaminen merkitsee isoja kustannuksia kunnille ja vakuutusyhtiöille. Lakimiesten voimin käydään viivytystaistelua niin kauan kuin mahdollista, Valtonen kuvaa. Katja Pulkkinen sanoo, ettei oikein uskalla unelmoida paluusta normaalielämään. Mutta akuutisti haaveilen löytäväni paikan, jossa voisin huoletta pestä ja kuivata vaatteitani. On vaikeaa löytää kuivaustilaa, josta ei tartu altisteita vaatteisiin. Joudun maksamaan sairasloma-ajan palkat takaisin työnantajalle, sillä Kela ei korvaa niitä vedoten siihen, että minulla ei ole varsinaista sairautta ja että oireet ovat epämääräisiä. Simo Vunneli / Redland Oy 3/2012 KEMIA 15

16 Kemian seurojen yhteistyö muuttuu Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö ovat yhdessä valmistelleet seurojen keskusorganisaation Suomen Kemian Seuran toimintaan liittyviä muutoksia. TÄRKEIN SYY syy Suomen Kemian Seuran tulevaisuutta koskevalle pohdinnalle on talous. Seuran menoista noin 75 prosenttia aiheutuu Kemia-Kemi-lehden jäsentilauksista ja seuran henkilöstön palkoista. Tuloja seura saa jäsenmaksuista sekä Kemian Päivien Säätiön maksamasta toiminta-avustuksesta. Pääosa säätiön tuloista tulee ChemBio-näyttelystä, jonka tuotto on viime vuosina vähentynyt. Samalla säätiön kyky maksaa avustusta Suomen Kemian Seuralle on heikentynyt merkittävästi. Tilanne ei vielä ole kriittinen, mutta korjaaviin toimiin on ryhdyttävä riittävän ajoissa. Toinen syy toiminnan uudelleenjärjestelylle on monimutkainen, päällekkäinen ja tehoton organisaatiorakenne. SUOMEN KEMIAN SEURAN perustivat vuonna 1970 Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys keskusorganisaatioksi, joka hoitaa seurojen yhteisiä asioita. Näistä tehtävistä tutuimpia ovat Kemia-Kemi-lehden julkaiseminen, Kemian Päivien järjestäminen, kansainvälisten yhteyksien hoitaminen, täydennyskoulutus ja tietyt toimistopalvelut. Suomen Kemian Seurassa ei ole henkilöjäseniä, vaan ihmiset ovat jäsenenä yhdessä tai useammassa jäsenseurassa. Jäsenille tärkeintä on toiminnan sujuvuus, ei organisaatiorakenne. Suomen Kemian Seuran jäsenseurat ovat lähes kolmen vuoden ajan käyneet aktiivisesti yhdessä keskusteluja ja koettaneet löytää ratkaisua, jonka avulla toimintaa voitaisiin jatkaa kannattavasti ja toisaalta jäsenistön palvelut pysyisivät nykyisellä tasolla. Kestävä ratkaisu perustuu kulujen selvään vähentämiseen. Uusia tulonlähteitä UNDER DE SENASTE ÅREN har medlemsföreningarna i Kemiska sällskapet i Finland tillsammans med Kemian Päivien Säätiö förberett en organisationsförändring. Avsikten är att Kemiska sällskapet i Finland upplöses och Suomalaisten Kemistien Seura åtar sig att sköta gemensamma uppgifter för de övriga föreningarnas del. Tanken är att en förenkling av organisationen skall hjälpa oss att bevara vår verksamhet, då ekonomin försämrats. För medlemmarna är verksamheten viktigare än organisationens struktur och då dessa åtgärder nu vidtas i tid, kan vi också i fortsättningen jobba vidare med det som förenar oss kemi. ei ole löydetty, eikä jäsenmaksuja voida merkittävästi korottaa. Eri vaihtoehdoista on tarkempaan valmisteluun valikoitunut Suomen Kemian Seuran lakkauttaminen. Osana tätä toimenpidettä Suomalaisten Kemistien Seura ottaa hoidettavakseen seurojen sopimat yhteiset tehtävät. Näiden hoitamisesta Suomalaisten Kemistien Seura saa kulut kattavan korvauksen. Anna Huovinen SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys säilyvät itsenäisinä yhdistyksinä ja jatkavat omille jäsenilleen tuttua toimintaa. Suomen Kemian Seurassa nykyisin toimivat jaostot voivat jatkaa toimintaansa Suomalaisten Kemistien Seuran yhteydessä. Uskomme, että tämä ratkaisumalli toteuttaa parhaiten jäsenten kannalta tärkeimmän tavoitteen. Toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua, ja jäsenistölle näkyvä muutos on mahdollisimman pieni. Rakenteellisten uudistusten lisäksi myös seurojen välinen yhteistoiminta toivottavasti lisääntyy. Kemia on kuitenkin se meitä kaikkia yhdistävä tekijä. Nina Aremo, Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Triin Gyllenberg, Finska Kemistsamfundets ordförande Risto Hakulinen, Kemiallisteknillisen yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kivikoski, Suomen Kemian Seuran puheenjohtaja Heikki Saarinen, Kemian Päivien Säätiön puheenjohtaja Kemistiseurojen jäsenille toiminta on rakenteita tärkeämpää. Toiminnan jatkuvuus turvataan talouden ja yhteistyön uudelleenjärjestelyllä. 16

17 Asiantunteva laboratoriokumppanisi Tarjoamme laboratorio- ja asiantuntijapalveluita Metsäteollisuudelle Prosessiteollisuudelle Energiateollisuudelle Kaivannaisteollisuudelle Tarjoamme asiakkaillemme niin yksittäisiä laboratorioanalyysejä kuin myös jatkuvaa kumppanuutta. Tuemme päivittäistoiminnan päätöksenteossa ja olemme mukana asiakkaan liiketoiminnan kaikissa vaiheissa. Espoo Kuopio Rovaniemi Outokumpu Raahe Sodankylä Tekstit kuntoon kokemuksella ja ammattitaidolla! Transland Oy on tieteellinen käännös- ja konsultaatiopalvelutoimisto: Erikoisaloina kemia, biotekniikka ja lääketiede Yli 10 vuoden kokemus, hyvin hoidettua toimeksiantoa Pätevä, nopea ja yksilöllinen palvelu. Asiantuntemuksen taustalla on vankka kokemus tieteellisestä tutkimustyöstä mikrobiologian, orgaanisen kemian ja analyysitekniikoiden parissa. Hoidamme ammattitaidolla toimeksiantonne: Tekstikäännökset (suomi-englanti-suomi, saksa-suomi) Tieteellisten artikkelien kielentarkastus (englanti) Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt ja asiakirjat Patenttitekstit Laatukäsikirjat Menetelmädokumentaatiot Käyttöohjeet ja esitteet. Palveluksessanne Ilkka Helander FT, MMT, dosentti ja auktorisoitu kääntäjä ilkka.helander@transland.fi, puh kids love chemistry Getting the next generations excited about chemistry is important for humankind s future. That s why we ve created Kids Lab in 32 countries, where the young ones can learn about chemistry and science in a fun, nally getting along? At BASF, we create chemistry.

18 Pekka Perän mukaan hallitus on suhtautunut Talvivaaran uraanilupaan rakentavasti. Lupa tuli äänin 11 6, ja ministeri Häkämies vakuutti ympäristöministeriön säestyksellä, että uuttotekniikalla toteutettava uraanin talteenotto on ympäristölle eduksi. Talvivaara Oy 18 KEMIA 3/2012

19 Talvivaaran Pekka Perä: Anteeksi pyytely ei tässä auta Eivät tässä anteeksipyynnöt auta. Työt täytyy tehdä paremmin. Näin kommentoi Talvivaaran kiirastulta toimitusjohtaja Pekka Perä, joka siirtyy 27. huhtikuuta yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Juha Granath Tapaan kaivosyhtiö Talvivaara Oy:n toimitusjohtajan Pekka Perän ensimmäisen kerran Helsinki-Vantaan lentokentällä toukokuussa Tullin läpi tulee naurava mies; osakesalkkuun on Lontoon pörssistä tullut runsaat 200 miljoonaa euroa ja kaulaan kapsahtaa kaksi alakouluikäistä lasta ja vaimo. Tutkijaa huolettaa kemikaalien lisäkäyttö Lapin yliopiston tutkija Mika Flöjt julkaisi kevättalvella kriittisen kirjan Kysymyksiä Talvivaarasta. Miestä huolestuttaa uraanin talteenoton myötä kasvava kemikaalien käyttö. Uraanin erottamiseksi kaivosyhtiö haluaa lisätä tuntuvasti lipeän ja rikkihapon käyttöä. Samat kemikaalit ovat pääsyyllisiä siihen, että kaivoksen lähijärvet ovat muuttuneet suolaisiksi, Flöjt sanoo. Uraanihankkeen ympäristölupahakemuksen mukaan lipeän ja rikkihapon kulutus nousisi nykytasosta noin kymmenen prosenttia. Lipeää kuluisi tonnia ja rikkihappoa tonnia enemmän kuin nyt. Lipeää tuotaisiin kaivokselle neljä uutta rekkalastia viikossa nykyisten 40 rekkakuorman lisäksi. Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä ei yhdy Mika Flöjtin huoleen. Uraanituotannossa käytettävät kemikaalit eivät lisää päästöjämme oleellisesti. Pyrimme vähentämään kemiallisten aineiden käyttöä talous- ja turvallisuussyistä minimiin. Flöjt näkee kuitenkin myös Talvivaaran uraaniluvissa isoja puutteita. Mietin, kuinkahan kauan tuollainen onni kestää. Toisen kerran tapaamme keväällä 2012 Talvivaaran pääkonttorissa Espoossa. Lehtien otsikot ovat revittäneet pitkään Sotkamon kaivoksen ympäristötuhoista ja paikallisten asukkaiden kiukusta. Kunnan järjestämät kaivosillat ovat olleet yhtä hulinaa, ja kiivaimmassa vaiheessa ympäristöministeri Ville Niinistö Lupamääräyksissä sallittiin liuotuskasoille normaaleja kaatopaikkoja kevyemmät vaatimukset. Radioaktiivisia aineita ei huomioitu lainkaan, koska yhtiö ei niitä kirjannut lupahakemukseensa. Kun viranomaiset nyt käsittelevät yhtiön ympäristö- ja uraaniluvan uudestaan, nämä asiat on otettava huomioon. Tutkijan mielestä kysymyksen uraanituotannon turvallisuudesta pitää koskea koko kaivoksen tuotantoprosessia. Tosiasia on, että kaivoksessa louhitaan. Räjäytykset ja murskaus nostattavat radioaktiivisia hiukkasia sisältävää pölyä. Bioliuotuskasojen peittämisvaatimuksissa ei ole otettu huomioon radioaktiivisia aineita eikä kasoista vapautuvia ilmastopäästöjä. Kainuun miehenä Flöjt kauhistelee uraanin talteenoton vaikutusta myös alueen matkailuun. Euroopan suurimman nikkeli-uraanikaivoksen aiheuttamat ympäristö- ja vesistöhaitat ovat pilanneet pahasti Kainuun puhtaan luonnon imagoa. Ikävät vaikutukset näkyvät jo Vuoksen ja Oulujoen vesistössä, hajuina Vuokatissa ja ympäröivissä kylissä sekä kahtiajakautuneessa kainuulaisessa ilmapiirissä. uhkasi jopa kaivoksen sulkemisella. Ympäristöviranomaisten päätös käsitellä kaivoksen uraani- ja ympäristöluvat yhdessä nipussa pitkittää aiottua uraanin talteenoton aloitusta kuukausilla. Viimeisimpänä poliisi on aloittanut rikostutkinnan kaivoksessa tapahtuneesta turmasta, jossa menehtyi yksi työntekijä. Kun kysyn, kapsahtaako joku vielä miehen kaulaan, Pekka Perä hymähtää. Eivät nuo murrosikäiset lapset enää paljon kaulaile. Perhe on koossa, mutta mielenkiintoista aikaa tämä on ollut. Välillä tosin sylkykuppina olo suomeksi sanottuna vituttaa, varsinkin työkavereiden ja perheen puolesta. Kiista uraaniluvasta Valtioneuvosto myönti maaliskuussa Talvivaaran nikkelikaivokselle luvan myös uraanin talteenottoon. Lupa on voimassa vuoteen 2054 asti. Yhtiön riemunaihe oli luonnonsuojelijoille kauhistus. Ympäristöjärjestöjen mukaan lupa uhkaa Suomen ympäristöä ja turvallisuutta aiheuttamalla muun muassa ydinjäteongelman. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatiikin korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan luvan. Sitä ei sen mielestä olisi saanut antaa yhtiölle, joka ei huolehdi edes helpommin hallittavista kemikaaleista vaan pilaa niillä ympäristöä. Välillä kieltäydytään kuuntelemasta faktoja, Perä sanoo ja siteeraa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotetta, jossa viranomaiset sanovat uraanin talteenoton jopa vähentävän uraanin aiheuttamia ympäristövaikutuksia verrattuna siihen, jos talteenottoon ei ryhdyttäisi. 3/2012 KEMIA 19

20 Tukes tutkii Talvivaaran kuolemaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kahden miehen tutkintaryhmä selvittää Talvivaaran kaivosalueella 15. maaliskuuta sattunutta kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Työntekijä altistui Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan suurelle rikkivetypitoisuudelle. Tukesin tutkijaryhmä perehtyy prosessiin turvaselvitysten ja muiden asiakirjojen avulla. Tutkijat haastattelevat käynneillään myös laitoksen henkilökuntaa. Saatujen tietojen perusteella pyritään muodostamaan mahdollisimman täydellinen kuva tapahtumasta, kertoo Tukesin kaivosvalvonnan johtaja Päivi Rautakoski. Tutkijat kiinnittävät erityistä huomiota nikkelin varastosäiliöiden hönkien keräyksen ja käsittelyn riittävyyteen, rikkivedyn annostusmäärien tarkkailuun, näytteenoton turvallisuuteen sekä vaaratilanteiden tiedonkulkuun. Tukes määräsi Talvivaaran metallitehtaan suljettavaksi maaliskuun lopussa, mutta salli sen jatkaa toimintaansa viikkoa myöhemmin. Rantakosken mukaan nikkelisäiliöihin on rakennettu hönkien keruuputkistoja ja rikkivedyn annostelulaitteisto on huollettu. Tukesin tutkinnan aikarajaksi on asetettu kesäkuun loppu. Poliisi on käynnistänyt Talvivaaran kaivoskuolemasta myös rikostutkinnan. Uraanin talteenottolaitosta on rakennettu Talvivaaran kaivosalueelle pitkin talvea. Harjakaisia vietetään kevään korvalla. Perä vakuuttaa myös, että Talvivaara on oman sarjansa ykkönen. Jos kaivoksemme olisivat kuin jotkut Nigerin, Kazakstanin tai vanhan DDR:n uraanikaivokset, ymmärtäisin kritiikin. Me emme louhi, kuten luonnonsuojeluliitto väittää, vaan me otamme uraanin talteen sivutuotteena prosessiliuoksesta. Ympäristöihmisten mielestä ei kuitenkaan vielä riitä, että on apukoulun paras. Tätä keskustelua käydään liikaa mielikuvien varassa, haetaan salaliittoja ja mörköjä, Perä vastaa. Uraani herättää tunteita, kuten ydinvoima. Tässä on kaksi jyrkkää kantaa, puolesta ja vastaan. Luotan insinööriaivoihin, mutta toivon molemmilta osapuolilta käytännöllisempää suhtautumista asiaan, Perä sanoo ja tarjoaa erotuomarin virkaa kansainvälisille rahamarkkinoille. Raha on maailmalla ympäristöystävällistä. Jos et takaa puhdasta tuotantoa, rahahanat sulkeutuvat. Miljoonalaina Kanadasta Talvivaaran saama lupa synnytti Euroopan suurimman uraanituottajan. Vaikka sotkamolaiskaivoksen tuotantomäärät ovat suuria, uraanin pitoisuus on siellä pieni, vain ppm. Perän mielestä se riittää. Kustannukset ovat pienet, koska erotamme uraanin samasta liuoksesta kuin nykyisin nikkelin, sinkin ja kuparin. Tuotanto kannattaa, koska käsiteltävän malmin määrä on valtava. Talvivaara on tehnyt kaivosinsinööri Perästä yhden Suomen vauraimmista ihmisistä. Mies osti aikoinaan kaivoksen maat entiseltä työnantajaltaan Outokummulta legendaarisella yhden euron käteiskaupalla. Perän arvostelijat ja uraanin talteenoton vastustajat ovat väittäneet, että muut metallit olivat vain hämäystä ja uraani alun perinkin Perän pääkohde. Jos rahaa ymmärrät, ymmärrät myös pelin hengen. Käyttökustannuksemme ovat 350 miljoonaa vuodessa. Nikkelistä saamme vuosittain 700 miljoonaa ja uraanista 25 miljoonaa euroa. Tästä on helppo laskea, mikä on päätuotteemme. Viime kuukaudet Pekka Perä on vääntänyt kauppaa uraanin erotteluun soveltuvasta laitteistosta Outokummun perillisen, kaivosteknologiayhtiö Outotec Oy:n kanssa. Ei siinä vanhoja muisteltu. Nyt pitää maksaa yli 40 miljoonaa euroa. Talvivaaralla ei Perän mukaan ole nyt niin suuriin sijoituksiin varaa. Tarvittavat miljoonat sijoitti kanadalainen suuryhtiö Cameco Corporation, ja suomalaisyritys maksaa summan takaisin uraanioksidina. Tuotamme tätä ydinvoiman polttoaineen raaka-aineena käytettävää uraa- Talvivaara Oy Uraani on prosessin sivutuote Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania pieniä pitoisuuksia. Uraani liukenee kaivoksen pääliuokseen. Liuoksen uraanipitoisuus on pieni, parikymmentä milligrammaa litrassa, mutta uraani saadaan siitä talteen modernilla uuttomenetelmällä. Uraanin talteenottolaitos toimii kaivoksen tuotantoprosessin kiinteänä osana. Prosessiliuoksesta otetaan ensin talteen kupari ja sinkki, sitten uraani. Sen jälkeen liuos jatkaa nykyiseen nikkelin ja koboltin yhteissaostukseen. Talteen otettu uraaniperoksidisakka sakeutetaan, suodatetaan ja kuivataan. Lopputuloksena syntyvä puolituote eli yellowcake sisältää uraania prosenttia. Keltaisesta väristään nimensä saanut yellowcake kuljetetaan Talvivaarasta Kanadaan, jossa se jalostetaan ydinvoimaloiden polttoaineeksi. Talvivaaran tuotantomäärä on tonnia uraaniperoksidia vuodessa. Prosessi on muun kaivostoiminnan tapaan ympärivuotinen. 20 KEMIA 3/2012

21 Outotecin osaamisella Teknologiajohtaja Kari Knuutila, minkälaista laitteistoa Outotec toimittaa Talvivaaraan uraanin talteenottoa varten? Outotecin osuus käsittää uraanin talteenoton pääprosessilaitteet, kuten uuttolaitteistot. Lisäksi toimitamme sekoitusreaktoreita ja suodatinlaitteita. Toimitukseen kuuluvat myös perussuunnittelu, pääprosessilaitteiden asennus ja käyttöönotto. Talvivaaran ja Outotecin asiantuntijat ovat kehittäneet uraanin talteenottomenetelmän yhteistyössä. Prosessin koeajot suoritettiin Outotecin Porin tutkimuskeskuksessa. Onko laitteita käytössä muualla maailmassa? Yli 30 prosenttia maailman uuttoteknologialla valmistettavasta kuparista tapahtuu Outotecin teknologiaa käyttäen. Myös 20 prosenttia maailman koboltin uuttokapasiteetista perustuu Outotecin teknologiaan. Kaikkiaan Outotec on toimittanut 1970-luvulta lähtien maailmalle yli 30 uuttolaitosta. Maailman uraanikaivoksilla uuttotekniikka on varsin yleistä. Talvivaaran prosessissa on uutta se, että teknologian ansiosta pystytään ottamaan talteen hyvin pieniä metallipitoisuuksia, kuten tässä tapauksessa uraania. nia tonnia vuodessa. Pystymme maksamaan velkamme kanadalaisille kolmessa vuodessa. Sen jälkeen saamme itse tuottamastamme uraanista 90 prosenttia, joten sopimus on hyvä. Talvivaarasta saatava puolituote eli yellowcake kuljetetaan Kanadaan rikastettavaksi. Kaivoksen vuoden tuotannolla pyörisi kolme Suomen neljästä ydinreaktorista. Fokus turvallisuuteen Uraanin talteenoton piti alkaa jo elo syyskuussa, mutta ympäristöviranomaisten päätös merkitsee viivästystä. Nyt Perä odottaa viranomaisten lupaa ja tuotannon käynnistämistä vuoden loppuun mennessä. Uraanin talteenottolaitoksen harjakaisia vietetään joka tapauksessa näinä päivinä. Laiteasennukset alkavat saman Säteilyä suurempi huoli on terrorismi. tien. Perä vakuuttaa, että turvallisuus on taattu: tehdasalue aidataan ja uraanituotannosta muodostetaan oma yksikkö. Säteilyvaaraa ei ole, sillä uraanipitoisuutemme on vain murto-osa suurien kaivosten määristä. Säteilyä suurempi huoli on terrorismi. Aine ei saa joutua vääriin käsiin. Kanadalaisfirman tehtävä on varmistaa, että tuote päätyy sinne, minne se on tarkoitettu. Olemme tehneet paljon viranomaisyhteistyötä, ja esimerkiksi Säteilyturvakeskus on varsin hyvin perillä näistä asioista. Myös kemialliseen turvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Onhan kyseessä myrkyllinen raskas- metalli, jonka käsittelyssä kuivaus on kriittisin paikka. Työntekijöiden kannalta tärkeintä on, että pölyäminen estetään. Uraanipölyä ei saa päästä hengityksen mukana sisäelimiin, mutta se on helposti hoidettavissa. Talvivaaran maaliskuisessa turmassa menehtyi työntekijä, joka oli hengittänyt liikaa rikkivetyä. Sittemmin ilmeni, että yhtiössä tiedettiin kaivosalueen korkeista rikkipitoisuuksista. Korjaustoimiin ei kuitenkaan ehditty ryhtyä ennen turmaa. Pekka Perä on vakava mies. Anteeksi pyytäminen ei riitä, vaan jatkossa on toimittava paremmin. Teemme kaikkemme, että tapaus ei toistu. Meillä ei ole varaa tällaisiin onnettomuuksiin. Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen toimittaja. 3/2012 KEMIA 21

22 UUTISIA Fukushiman ydintuhoja siivotaan suomalaistekniikalla Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa syntyneitä radioaktiivisia jäteliuoksia aletaan puhdistaa Suomessa kehitetyllä tekniikalla. Japanissa käynnistyvä hanke on maailman suurin radioaktiivisten nesteiden puhdistusoperaatio. Fortum toimittaa Japanin Fukushimaan ioninvaihtimia, jotka on tarkoitettu Daiichiydinvoimalan radioaktiivisten jätevesien puhdistamiseen. Tuhansien kilojen vaihdinerä toimitetaan raemaisessa muodossa. Kaupan arvo on Tekniikka ja Talous -lehden mukaan kymmeniä miljoonia euroja. Vaihtimien tilaajana on amerikkalainen EnergySolutions LLC, jonka japanilaiset ovat valinneet erottamaan radioaktiiviset aineet vaurioituneiden reaktorien jäähdyttämiseen käytetystä merivedestä. Puhdistushanketta johtaa japanilainen Toshiba Corporation. Fortumin ioninvaihtimet on suunniteltu radioaktiivisten aineiden poistamiseen erityisesti suurista määristä hankalasti käsiteltäviä nesteitä, joiden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista. Fukushimassa vettä on käytetty reaktorijäähdytyksessä kaikkiaan kuutiometriä. Fortum tarjosi apuaan puhdistusoperaatioon jo keväällä 2011ja toimitti sen jälkeen Fukushimaan koe-eriä vaihtimista. Suomalaistekniikalla saadaan radioaktiivisesta vedestä pois kaksi tärkeintä fissiotuotetta. CsTreat-vaihtimella, joka on heksasyanoferraatti, erotetaan cesium. SrTreat-vaihdin, joka puolestaan on natriumtitanaatti, erottaa strontiumin. Radioak- tiiviset aineet sitoutuvat vaihtimien erittäin selektiivisiin ioninvaihtomateriaaleihin. Selektiivisyyden ansiosta loppusijoitusta vaativa radioaktiivinen jäte tiivistyy pieneen tilaan, ja ylijäävä vesi saadaan niin puhtaaksi, että sen voi laskea ympäristöön. Maailman huippua Epäorgaanisia ioninvaihtimia teollisessa mittakaavassa valmistava Fortum kehitti tekniikan jo 1980-luvulla yhdessä Helsingin yliopiston radiokemian laboratorion kanssa. Vaihtimet syntyivät yliopiston tutkijaryhmässä, jonka muodostivat professori Jukka Lehto, dosentti Risto Harjula ja filosofian tohtori Heikki Leinonen. Radiokemian laboratorion nykyinen esimies Jukka Lehto toteaa, että ainutlaatuisiin vaihtimiin perustuvat puhdistusmenetelmät ovat maailman kehittyneimpiä. Omalla pienellä alueellamme olemme maailman ehdotonta huippua. Tällaista tietämystä ja tuotevalikoimaa ei ole missään muualla, Lehto sanoo. Fortumin ioninvaihtimia käytettiin ensimmäisen kerran Loviisan ydinvoimalaitoksessa vuonna Sen jälkeen niitä on hyödynnetty ydinjäteliuosten puhdistamiseen eri puolilla maailmaa. Kawamoto Takuo Päivi Ikonen Vuonna 1971 käyttöön otettu Fukushiman ykkösvoimala näytti ennen onnettomuutta tältä. Laitos kärsi pahoja vahinkoja maaliskuussa 2011 sattuneessa maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa. SÄHKEITÄ Neste Oil puolitti tapaturmien määrän Työtapaturmien määrä Neste Oilissa oli vuonna 2011 yli puolet pienempi kuin vuonna Viime vuoden turvallisuussuoritus olikin konsernin historian paras. Neste Oilissa sattui viime vuonna yhteensä 33 tapaturmaa eli 2,3 turmaa miljoonaa työtuntia kohden, kun vastaava luku edellisvuonna oli 4,7. Eurooppalaisten öljynjalostusyhtiöiden keskimääräinen tapaturmataajuus vuonna 2010 oli 5,0. Suomen kemianteollisuuden yrityksissä luku oli 10,8. Neste Jacobsilla vuosi ilman tapaturmia Neste Jacobs raportoi uudesta työturvallisuuden merkkipaalusta. Yhtiölle tuli maaliskuussa 2012 täyteen kokonainen vuosi ilman tapaturmia. Nollan tapaturman tavoite saavutettiin sekä oman henkilöstön että hankkeissa työskentelevien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden osalta. Yhteenlaskettuja työtunteja ilman turmia on kertynyt reilut 1,6 miljoonaa. Neste Jacobsin omalla henkilökunnalla tapaturmattomia päiviä on ollut yhtäjaksoisesti jo noin KEMIA 3/2012

23 VamBion konsepti monistuu Suomeen useita uusia biokaasulaitoksia Suomen biojätteen käsittelykapasiteetti kasvaa muutamassa vuodessa sadoilla tuhansilla tonneilla, kun VamBion laitoskonsepti monistuu valtakunnalliseksi. Huittisten Vampulassa toimivasta biokaasulaitoksesta on tullut valtakunnallinen esimerkki. Laitoksen VamBio Oy:ltä ostanut Taaleritehdas on perustanut 90 miljoonan euron pääomarahaston, joka rakennuttaa Suomeen 5 7 uutta biokaasulaitosta seuraavien kahden vuoden aikana. Rahastossa on mukana 196 yksityistä suomalaista sijoittajaa. Verkoston rakentumista ja sen operatiivista toimintaa vie käytännössä eteenpäin Kaisa Suvilammen johtama VamBio. Teknologisesta osaamisesta vastaa Watrec Oy. Uudessa yhteistyömallissa toimijoiden tavoitteet natsaavat hyvin yhteen. Taaleritehdas on tutkinut biokaasumarkkinoita pari vuotta ja etsinyt sopivaa tapaa tulla markkinoille. Me taas olemme etsineet sopivaa kumppania rakentaaksemme kattavamman laitosverkoston Suomeen, Kaisa Suvilampi kertoo. Uusien laitosten sijainnista ei vielä ole tehty päätöksiä. Ne on kuitenkin tarkoitus perustaa sinne, missä on suurin tarve biohajoavan jätteen käsittelyn lisäkapasiteetille. Pulaa biojätteen käsittelykapasiteetista on etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta laitokset tulisivat tarpeeseen myös sellaisilla alueilla, joilla biojätehuolto on nojannut esimerkiksi aumakompostointiin. Viimeistään orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuonna 2016 asettaa monet kunnat siihen tilanteeseen, että biojätteen käsittelyyn on saatava uusia ratkaisuja. Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa kertoo varainhoitotalon kiinnostuneen biokaasulaitoksista, koska niiden avulla voidaan tarjota kunnille paikallinen biojätehuoltoratkaisu ja samalla saadaan hyödynnettyä uusiutuvaa energiaa. Biokaasua voidaan jalostaa sähköksi, lämmöksi tai vaikkapa liikenteen polttoaineeksi. Biokaasulaitosten verkosto on merkittävä investointi Suomeen. Hankkeellamme on myös huomattava työllistävä vaikutus, Elomaa lisää. Elina Saarinen Sinne missä tarvetta on Vuoden 2011 ympäristöyrityksenä palkittu VamBio on tuotteistanut Vampulan tonnin biokaasulaitoksen lietteen mädätysjäännöksen lannoitteiksi, jotka käytetään lähialueen pelloilla. Kaisa Suvilammen mukaan seuraavien laitosten toimintamalli riippuu saatavista raaka-aineista ja paikallisista olosuhteista, mutta periaatteeltaan Vampulan konsepti on skaalattavissa. Elina Saarinen VamBio Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi on tyytyväinen, että biokaasulaitosverkoston rakentamiseen löytyi hyvä rahoituskumppani. Nab Labs Klinikka on avattu! Tutustu osoitteessa tai soita ja kysy lisää!

24 UUTISIA Muovin kierrätys vaatii tietoa Jotta jätemuoveja voi kierrättää, on ensin tiedettävä, millaista muovi on laadultaan ja miten sen saa kerättyä mahdollisimman puhtaana. Muovien kierrätyksen suurin haaste on, ettei ole saatavissa riittävää määrää riittävän puhdasta ja tasalaatuista muovijätettä, kiteyttää Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) materiaaliopin tutkimuspäällikkö Sauli Eerola. Tuhannet muovilajit poikkeavat toisistaan ominaisuuksiltaan, jotta ne sopisivat täydellisesti juuri haluttuun käyttötarkoitukseen. Mikä on tuotteiden valmistusvaiheessa muovimateriaalin etu, onkin kierrätettäessä haitta. Eerolan mukaan kierrätysmuovien ominaisuudet täytyy tuntea hyvin ennen kuin ne voidaan hyödyntää. Erilaiset muovilaadut eivät välttämättä ole kierrätyksen este, kunhan ne tunnetaan. Jos tiedetään, paljonko materiaali sisältää mitäkin ja jos se on aina tasalaatuista, kierrätys voi onnistua, sanoo Insinööritoimisto Gradientin seminaarissa puhunut Eerola. TTY on mukana kolmivuotisessa FPCC- RECY-tutkimushankkeessa, joka edistää muovisivuvirtojen hyötykäyttöä virtoja. Tekes-rahoitteiseen projektiin osallistuu myös yhdeksän kotimaista teollisuusyritystä. Uusi hanke sivuvirroille Komposiittituotemarkkinat kasvavat nopeasti ja samassa tahdissa kasvaa myös komposiittimateriaaliksi hyvin soveltuvien kierrätysmuovien, kuten esimerkiksi kanistereissa käytettävän HDPE:n, kysyntä. Näin kertoo toimitusjohtaja Markku Vilkki Conecor Oy:stä, joka on kehittänyt komposiittiekstruuderimenetelmän monikerrosrakenteiden valmistukseen. Suomessa ja lähialueilla, kuten Venäjällä, olisi rakennusteollisuudessa otolliset markkinat komposiittiprofiileille, joiden raaka-aineet löytyvät kaupan ja teollisuuden jätteistä yhdistettynä kierrätysmuoveihin, Vilkki sanoo. Conenor ja Stena Recycling ovat parhaillaan etsimässä suomalaisia teollisuusyrityksiä mukaan hankkeeseen, jossa kehitetään hyötykäyttökohteita ja uutta liiketoimintaa jätteistä ja kierrätysmateriaaleista ekstruusiomenetelmää käyttäen. Tavoitteena on perustaa uusi yritys, joka kierrättäisi aluksi vähintään tonnia jätettä vuodessa uuden sukupolven komposiittiprofiileiksi. Hankkeen kustannuksiin haetaan rahoitustukea Tekesiltä ja Hämeen ely-keskukselta. Elina Saarinen Scanstockphoto Esimerkiksi kanistereissa käytettävä HDPE-muovi sopii hyvin kierrätykseen ja edelleen komposiittimateriaalien raakaaineeksi. Amkien keksintörahoitus Tekesiltä Keksintösäätiölle Ammattikorkeakoulujen innovatiivisten ideoiden ja keksintöjen kehittämisen rahoitus on siirtynyt Tekesiltä osaksi Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelua. Tekesin Tuli-ohjelma (Tutkimuksesta liiketoimintaa) päättyy ammattikorkeakoulujen osalta huhtikuuhun Siirron tavoitteena on selkeyttää innovaatiojärjestelmää ja purkaa sen päällekkäisyyksiä. Rahoituksen siirto lisää Keksintösäätiön yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on löytää ammattikorkeakouluista uusia, kehityskelpoisia keksintöjä ja innovatiivisia ideoita, joita keksijä voisi jalostaa yhteistyössä Tuoteväylä-palvelun ja oppilaitoksen kanssa liiketoiminnaksi. Ammattikorkeakoulujen ideoiden ja keksintöjen hakemiseen ja kehittämiseen on tänä vuonna käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa. SÄHKEITÄ VTI Technologies japanilaisomistukseen Japanilainen Murata Manufacturing on ostanut VTI Technologies Oy:n. Kaupassa VTI:stä tuli Muratan sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. VTI jatkaa omistajanvaihdoksen jälkeen entiseen tapaan piipohjaisten Mems (Micro Electro Mechanical Systems) -anturien kehittämistä ja valmistamista terveysteknologian sovelluksiin, autoteollisuuden tarpeisiin sekä kulutuselektroniikkaan. Mendorin diabetesmittarit Britannian markkinoille Espoolainen Mendor aloittaa jakeluyhteistyön lääkeyhtiö Merck Seronon kanssa Britanniassa. Saarivaltiossa tulevat myyntiin Mendorin taskukokoiset laitteet, jotka sisältävät kaiken verensokerin mittaamiseen tarvittavan eli mittarin, liuskat ja lansetin. Mendor on hiljattain solminut jakelusopimukset myös Qatariin ja Baltian alueelle. Vuonna 2006 perustettu Mendor on diabeteksen omahoitovälineitä kehittävä kasvuyritys, jonka ensimmäinen tuote verensokerimittari on. Nanobisnes kasvaa nopeasti Nanoteknologiaa kaupallisissa tuotteissa ja palveluissa hyödyntävä liiketoiminta kasvaa Suomessa voimakkaasti. Tuoreiden tilastojen mukaan nanoliiketoimintaa harjoittavien yritysten määrä on muutamassa vuodessa kolminkertaistunut. Nanoliiketoimintaa oli viime vuonna 210 yrityksellä, kun vuonna 2008 yrityksiä oli 65. Alan painopiste on siirtynyt pois nanomateriaaleista, ja eniten on lisääntynyt palveluita tarjoavien yritysten määrä. Nanotilastot julkistettiin Mikkelissä maaliskuussa järjestetyssä kansainvälisessä pinnoitusseminaarissa. 24 KEMIA 3/2012

25 Labqualityssä epäillään suurkavallusta Helsinkiläisessä Labquality Oy:ssä epäillään tapahtuneen laajamittainen kavallus. Epäilyn kohteena on yhtiön taloushallinnossa työskennellyt henkilö, joka on irtisanottu. Helsingin poliisin talousrikosyksikön mukaan kavallettu summa on huomattava ja saattaa osoittautua jopa useaksi miljoonaksi euroksi. Kavallusten epäillään jatkuneen vuosien ajan. Poliisi tutkii myös mahdollisten rikoskumppaneiden osuutta asiaan ja sitä, miksei asiaa ole huomattu aiemmin. Labquality tarjoaa laadunarviointipalveluja ja koulutusta kliinisille laboratorioille. Yhtiön omistajiin kuuluvat muun muassa 19 sairaanhoitopiirien kuntayhtymää, Kuntaliitto, Lääkäriliitto, Suomen Punainen Risti ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. Bioyhtiö Mzymes luisui konkurssiin Joensuulainen biotekniikkayritys Mzymes on ajautunut konkurssiin. Yhtiö jätti konkurssihakemuksensa maaliskuussa. Syy tilanteeseen on yksinkertainen eli käyttöpääoman loppuminen, kertoo kehitysjohtaja Kalevi Harinen. Meidän toimintamme on perustunut uusien innovaatioiden kehittämiseen, ja se on tunnetusti kallista. Eivät rahkeet enää riittäneet. Vuonna 2002 perustettu Mzymes on kehittänyt uudenlaisia entsyymiteknologioita. Yhtiö sai vuonna 2009 tasavallan presidentin Innosuomi-palkinnon massanvalmistuksen entsymaattisesta esikäsittelymenetelmästä (EMT). Puun ja kuidun lisäksi menetelmä sopii biopolttoaineiden ja biokomposiittien käsittelyyn. Mzymesin toinen pääteknologia on sienien hyödyntäminen pilaantuneen maan puhdistuksessa. Mzymesin kohtalon taustalla vaikuttaa vahvasti suomalaisen metsäteollisuuden yleinen alavire. Yhtiön pitkään puskema metsämassojen esikäsittelyprojekti tyssäsi lopulta siihen, että usko loppui sekä pääomasijoittajilta että julkisilta rahoittajilta. Suomessa toimiva paperiteollisuushan on nyt tilanteessa, jossa se ei investointeja tee. Mzymesin liiketoiminnan Harinen toivoo vielä jatkuvan, sillä yrittäjien oma usko innovaatioihinsa ei ole mennyt. Jatko ei kuitenkaan enää ole meidän käsissämme. Päivi Ikonen European Batteries Mzymes Oy European Batteriesin tuotantolaitos käynnistyi Varkaudessa kesällä European Batteries yrityssaneeraukseen Litiumioniakkuja ja -akkujärjestelmiä valmistava European Batteries -yhtiö on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Toimitusjohtaja Jukka Koskisen mukaan yhtiö hakee saneerauksella aikaa hankkia lisäpääoma, jonka se tarvitsee toimintansa jatkamiseksi. Haussa on 20 miljoonaa euroa, jota etsitään etupäässä ulkomailta. Yhtiö käy neuvotteluja useiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulosta toivotaan syntyvän kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2010 startannut European Batteries on tähän mennessä saanut yhteensä 70 miljoonaa euroa suomalaisilta yksityisiltä ja julkisilta rahoittajilta sekä pääomasijoittajilta. Yhtiön pääomistaja on EM Group. Isoja omistajia ovat myös muun muassa Suomen Teollisuussijoitus ja Fennia. Asiakkaita yhtiö on viime aikoina etsinyt erityisesti laivanrakentajista ja erikoisajoneuvoja valmistavasta teollisuudesta. European Batteries työllistää yhdessä tytäryhtiönsä Finnish Electric Vehicle Technologiesin kanssa 65 henkeä. Heistä 40 työskentelee Varkaudessa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Konsernin vuoden 2011 liikevaihto oli miljoona euroa. 13 henkeä työllistäneen Mzymesin tuotekehitys ja sienipuhdistukseen keskittynyt tuotantolaitos ovat toimineet Oulussa. 3/2012 KEMIA 25

26 UUTISIA Kemian vuoden valokuvakisan satoa Ihmeitä ilmassa. Pia Raution otos vei kolmannen palkinnon saippuakuplakuvien sarjassa. Muoviteollisuus tyrmää putkien pikavuorauksen Muoviteollisuus ry ei suosittele vanhojen putkistojen uudelleenpinnoitusta, kun talossa tehdään putkiremontti. Asiantuntijoita huolettaa erityisesti paikalla tapahtuva käyttövesiputkien pikavuoraus erilaisilla kertamuovihartseilla kirjavin menetelmin. Osa EU-maista on järjestön mukaan rajoittamassa pinnoitushartsien sisältämien aineiden käyttöä. Kertamuovisten pinnoitusten ja vuorausten sijaan Muoviteollisuus kannustaa tekemään perusteellisen linjasaneerauksen. Siinä ei käytetä samoja materiaaleja kuin pinnoitettaessa, eikä putkissa tapahdu kemiallisia reaktioita työmaaolosuhteissa. Sen sijaan vanhojen rakennelmien tilalle asennetaan valmiit kestomuoviset putket. Näin uusittu putkisto kestää järjestön mukaan ainakin 50 vuotta. Scanstockphoto SÄHKEITÄ Vesialalle luotiin hakutietokanta Suomalaisista vesialan yritysten ja yhteisöjen tarjoamista tuotteista ja palveluista on julkaistu ensimmäinen hakutietokanta. Finnish Water Forumin (FWF) ja Vesi-instituutti Wanderin julkaisema tietokanta löytyy osoitteesta directory.wander.fi. Tietokannan tarkoituksena on lisätä Suomen tunnettuutta vesiosaajana ja edistää suomalaisten vesialan toimijoiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Video houkuttelee nuoria kemian pariin Pirkanmaan kemistiseuran tuottama tuore video esittelee yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille kemian opintoja ja kertoo heille kemistien työstä ja kemiasta ammattina. Myös opetusaineistoksi soveltuvan 23-minuuttisen elokuvan ovat toteuttaneet Tampereen ammattikorkeakoulun viestintäopiskelijat. Videon voi katsoa Pirkanmaan kemistiseuran nettisivuilta osoitteesta pks.suomalaistenkemistienseura.fi. 26 KEMIA 3/2012

27 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numeron 4/2012 teemoina mm. lääkkeet, patentit ja laboratoriot Lehti ilmestyy 7. kesäkuuta. Varaa paikkasi viimeistään 21. toukokuuta. Tiedustelut ja varaukset: puh KEMIA Ke mi Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta The Health Risk Assessment of Metals, Their Alloys and Compounds under REACH Helsinki Riskien arviointi työpaikalla Helsinki, Kuopio ja Oulu Avotoimisto työympäristönä Turku ja Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten? Tampere Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: tai p VIHREÄN TALOUDEN JURIDIIKKA HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS erikoistunut olennaiseen

28 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service ARWINA Oy Ollila puh. (02) faksi (02) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus Waste Solvent Cleaning Liuottimet Solvents Ongelmajätteiden käsittely Hazardous Wastes Treatment Bang & Bonsomer GROUP Oy Itälahdenkatu 18 A Helsinki PL 93, Helsinki puh. (09) faksi (09) company@bangbonsomer.fi Bayer Oy Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, Espoo puh faksi etunimi.sukunimi@bayer.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit Industrial Raw Materials and Chemicals Dosetec Exact Oy Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales BASF Oy Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com Vihreät sivut huomataan. For qualified wet milling & mixing Laadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Sekoittimet Mixers Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kompressorit Compressors Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Elektrokem Oy PL Helsinki puh. (09) faksi info@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Hienokemikaalit Fine Chemicals Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Laboratoriovälineet Laboratory Equipment 28