AMMATTIKORKEAKOULUN JA YLIOPISTON VERTAILUA PUHUTTUJEN JA VIITTOMAKIELTEN TULKKIKOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUN JA YLIOPISTON VERTAILUA PUHUTTUJEN JA VIITTOMAKIELTEN TULKKIKOULUTUS"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUN JA YLIOPISTON VERTAILUA PUHUTTUJEN JA VIITTOMAKIELTEN TULKKIKOULUTUS Liisa Halkosaari Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 ABSTRACT Halkosaari, Liisa Comparison of University and Polytechnic Interpreter Training Programmes for Signed and Spoken language Autumn pages. 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The aim of the study was to find differences and similarities between interpreter training programmes of spoken and signed languages, in polytechnics and universities. The data was collected from two documents, studying guidebooks of Diaconia Polytechnic and the Faculty of Humanities in Tampere University. Additional information was given by training instructors via interviews. The data in guidebooks was categorised and analysed. The data of other sign language interpreter programmes in Europe and interpreter programmes in spoken language in Finland was collected with an query. The main results found in the comparison of the two training programmes were that there is a considerably greater amount of information of the interpreter profession in Diaconia Polytechnic than in Tampere University, with the ratio of 13:1. The Diaconia Polytechnic also has more practical training of interpreting and translating. However, the Tampere University offers more studies in the theories of translating and interpreting, with the ratio of 10:1, and considerably more studies in research as well as in written and spoken communication. It was found that the interpreter training programmes of spoken languages also have to improve the language skills of the students before the teaching of interpreting can be commenced. The model of teaching interpreting in training programmes of spoken languages is mostly self-evolved while the programmes of signed languages have cooperated internationally. Keywords: sign language interpreting; interpreter training; translator training programme; institutions of higher education; polytechnics; comparative research Stored at Diaconia Polytechnic, Turku Unit

3 TIIVISTELMÄ Halkosaari, Liisa. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston vertailua puhuttujen ja viittomakielten tulkkikoulutus Syksy sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää erilaisuuksia ja samanlaisuuksia tulkkikoulutuksista ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, sekä esittää ideoita viittomakielentulkkikoulutuksen kehittämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen koulutukseen, Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelmaan ja Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännöstieteiden laitoksen käännöstieteen yksikön tulkkausviestinnän linjaan. Aineistona käytettiin koulutusohjelmien opinto-oppaita, kouluttajien haastatteluja sekä kyselyä. Opinto-oppaista saatu tieto luokiteltiin, jotta koulutusohjelmia voisi verrata. Opintojen sisällön jäsentäminen eri luokkiin vaati tarkempia tietoja, joita antoivat kouluttajat. Yleisistä eroista viittomakielten ja puhuttujen kielten tulkkikoulutusten osalta saatiin tietoa sähköpostikyselyllä suomalaisista puhuttujen kielten tulkkikoulutuksista ja eurooppalaisista viittomakielen tulkkikoulutuksista. Tärkeimpiä tuloksia vertailussa oli, että ammattikorkeakoulussa opiskellaan tulkin ammattiin liittyviä asioita yli kymmenkertainen määrä, sekä harjoitellaan käytännön tulkkausta 1,5 kertaa enemmän. Yliopisto taas tarjoaa kääntämisen ja tulkkauksen teoriaopintoja 10 kertaa enemmän, sekä selvästi enemmän tutkimusopintoja, puhe- ja kirjoitusviestintäopintoja. Yleisesti sekä puhuttujen että viittomakielten tulkkikoulutuksissa ei aloiteta tulkkauksen opettamista heti, vaan ensin parannellaan kielitaitoja. Puhuttujen kielten tulkkikoulutukset ovat usein itse kehittäneet tulkkauksen opetuksen käytännöt, kun taas viittomakielten tulkkikoulutukset tekevät kansainvälistä yhteistyötä oikean opetusmallin löytämiseen. Asiasanat: viittomakielen tulkkaus; tulkkikoulutus; korkea-asteen koulutus; ammattikorkeakoulut; kääntäjänkoulutuslaitokset; vertaileva tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön kirjasto

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Käsitteitä Aiempia tutkimuksia TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN KULKU Koulutusohjelmien opintojen luokittelu Kysely tulkkauksen opetuksen aloittamisesta TULKKIKOULUTUKSEN HISTORIAA Puhuttujen kielten tulkkikoulutus Viittomakielentulkkikoulutus TULKKAUKSEN OPISKELU TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Käännöstieteen yksikössä suoritettavat tutkinnot Suomalais-saksalaisen käännösviestinnän opinnot Täydennysopinnot Perusopinnot Aineopinnot Syventävät opinnot Muut opinnot TULKKAUKSEN OPISKELU DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Yleistä Diakonia-ammattikorkeakoulusta Viittomakielentulkin koulutusohjelma Perusopinnot Ammattiopinnot Viittomakieli Puhe- ja kirjoitusviestintä Kääntäminen ja tulkkaus Muuttuva ammattikäytäntö Työpaikkaopinnot ja harjoittelu Vaihtoehtoiset ammattiopinnot... 33

5 6.5 Opinnäytetyö Vapaasti valittavat opinnot MUITA TULKKIKOULUTUKSIA Puhuttujen kielten tulkkikoulutus Suomessa Viittomakielten tulkkikoulutus Euroopassa Eurooppalaisen tulkkijärjestön kanta TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI Tulkkikoulutusten historian vaikutus Diakin ja TaY:n koulutuksiin Tulkkikoulutus ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa Puheviestintä Kirjallinen viestintä Kulttuuriopinnot Tulkin ammatti Kääntämisen ja tulkkauksen teoriaopinnot Kääntämisen ja tulkkauksen käytännön opinnot Tutkimusopinnot Kieliopinnot Luokittelun ulkopuolelle jäävät opinnot Opintojen jakautuminen Viittomakielten ja puhuttujen kielten tulkkikoulutukset Euroopassa ja Suomessa Miten tulkkauksen opetus aloitetaan? Opetuksen malli Mallin toimivuus ja tulevaisuus Opiskelijoiden palaute Huomioita Hypoteesien vastaukset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 Liite 1 Kysely suomeksi Liite 2 Kysely englanniksi Liite 3 Taulukko luokittelusta

7 1 JOHDANTO Viittomakielen tulkkikoulutus ammattikorkeakoulussa on Suomessa vielä nuorta, eikä koulutuksesta ole tehty juurikaan tutkimuksia. Minua kiinnosti sellaisen tutkimuksen tekeminen ja halusin ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia kehittää tulkkikoulutusta. Minua kiinnosti erityisesti se, mikä oikeastaan erottaa viittomakielentulkkien koulutuksen puhuttujen kielten tulkkien koulutuksesta, ja mitä etuja tai haittoja on siitä, että koulutus järjestetään ammattikorkeakoulussa eikä yliopistossa. Heti aluksi totesin, etteivät resurssini riitä koko koulutuskentän analysoimiseen, joten päätin keskittyä kahteen koulutukseen, ja vertailla niitä syvemmin. Tämän vertailun tulokset antoivat enimmäkseen tietoa ammattikorkeakoulun ja yliopiston eroista. Päätin myös muutamalla kysymyksellä selvittää tietoja muistakin tulkkikoulutuksista, jotta viitottujen ja puhuttujen kielten aiheuttamat erot tulkkikoulutuksissa tulisivat ilmi. Luku 2 käsittelee tutkimuksen lähtökohtia, jotta lukija saisi heti aluksi kuvan käytetyistä käsitteistä ja siitä, miltä pohjalta työni on lähtenyt käyntiin. Luku 3 selvittää tutkimuksen kulun ja esittelee käytetyt menetelmät ja aineistot. Luvussa 4 käydään läpi tulkkikoulutusten historiaa, koska se on ilman muuta vaikuttava tekijä koulutusten nykytilaan. Luvut 5 ja 6 esittelevät kaksi koulutusohjelmaa tarkkoine sisältöineen, luvussa 7 taas käsitellään lyhyehkösti muita tutkimuksessa mukana olleita tulkkikoulutuksia, joista vastattiin muutamiin kysymyksiin. Tulokset ja niiden analysointi eli luku 8 purkaa auki edellisten lukujen esittämät tiedot, pohtii syitä ja seurauksia. Toivon että tutkimus voi toimia jonkinlaisena pohjana viittomakielen tulkkikoulutuksen kehittämiselle, ja että se antaa hyödyllistä tietoa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen vahvuuksista ja heikkouksista tulkkauksen alalla.

8 7 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää viittomakielen tulkkikoulutuksen ja puhuttujen kielten tulkkikoulutuksen eroja ja yhtäläisyyksiä, sekä tulkkikoulutusten eroja ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Jälkimmäistä varten valitsin lähempään tarkasteluun kaksi koulutusta, Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelman ja Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännöstieteiden laitoksen käännöstieteen yksikön saksan kielen tulkkausviestinnän linjan. Yleisiä eroja viittomakielen ja puhuttujen kielten tulkkikoulutuksista selvitin suomalaisten yliopistojen tulkkikoulutusten sekä suomalaisten ja eurooppalaisten viittomakielten tulkkikoulutusten perusteella. Kyseisissä koulutuksissa keskityin tulkkauksen opetuksen alkuvaiheisiin, jotta aihe ei laajenisi liikaa. Tutkimuksen työstämisen alkuvaiheessa mieleen nousi pohdittavia kysymyksiä, jotka esitetään tässä hypoteesien muodossa: 1. Yliopistossa on enemmän teoriaopetusta ja ammattikorkeakoulussa harjoitellaan käytännössä. 2. Viittomakielen tulkkikoulutuksissa opetetaan vain vähän teoriaa tulkkauksesta. 3. Puhuttujen kielten tulkkikoulutuksissa opetetaan tulkkauksesta ensin paljon teoriaa, sitten vasta tulevat käytännön harjoitukset. 4. Puhuttujen kielten tulkkikoulutuksessa opiskelevat osaavat kielen jo aloittaessaan niin hyvin, että tulkkauksen opetus voidaan aloittaa heti. 2.1 Käsitteitä Simultaanitulkkaus tarkoittaa samanaikaisesti tapahtuvaa tulkkausta, jolloin puhutuissa kielissä puhuja ja tulkki siis puhuvat yhtä aikaa päällekkäin. Tulkki voi olla erillisessä tulkkauskopissa, tai jos asiakkaita on vähän, tulkki voi olla lähellä

9 8 asiakasta ja tulkata kuiskaten. Simultaanitulkkaus säästää aikaa, mutta vaatii simultaanitekniikan hallinnan. (Hietanen 2001, 286.) Konsekutiivitulkkaus eli peräkkäistulkkaus puolestaan tapahtuu vuorotellen. Puhuja esittää ensin jonkin ajatuskokonaisuuden, jonka pituus voi vaihdella muutamasta sanasta usean minuutin puheenvuoroon. Tämän jälkeen tulkki tulkkaa puhejakson. Konsekutiivitulkkaus edellyttää hyvää muistia ja muistiinpanotekniikkaa. (Hietanen 2001, 287.) Yksikielinen tulkkausharjoitus on kuullun toistamista jälkikäteen samalla kielellä. Shadowing-menetelmällä taas tarkoitetaan puheen toistoa sanasta sanaan heti, puheen päälle. (Vuorikoski 2001, 332.) Työkielillä tarkoitetaan kieliä, joilla kääntäjän tai tulkki työskentelee. A-työkieli oli tulkin parhaiten osaama kieli, yleensä äidinkieli, jota käytetään sekä lähde- että kohdekielenä. B-työkieli on vieras kieli, jota tulkki osaa niin hyvin, että voi käyttää sitä myös kohdekielenä. C-työkieli on vieras kieli, jota tulkki osaa niin hyvin, että voi käyttää sitä lähdekielenä. (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 2002, 82.) 2.2 Aiempia tutkimuksia Tutkimuksen taustatietoa etsittäessä ei löytynyt montakaan tutkimusta tulkkikoulutuksesta. Peltosen vuonna 1998 tekemä tutkielma selvittää suomalaisten tulkkikoulutusten (mm. viittomakielentulkki, konferenssitulkki, asioimistulkki) opintojen sisältöä. Tutkimuksen mukaan koulutusten perustavoite on sama, hyvän tulkkaustaidon saavuttaminen, mutta koulutukset ovat jokseenkin erilaisia. Viittomakielentulkin koulutus on ainoa, johon ei vaadita B-työkielen kielitaitoa, mutta siellä kuitenkin aloitetaan muihin verrattuna aikaisin vieraalle kielelle tulkkaaminen.

10 9 Tietoja viittomakielen tulkkikoulutuksista eri puolilla Eurooppaa ovat selvittäneet Savonsalmi ja Tuomaala vuonna 1994 tehdyssä tutkielmassa Viittomakielentulkkien koulutus ja työnkuva Euroopassa vuonna Tutkimuksen mukaan viittomakielen tulkkikoulutuksen vanhimmat perinteet löytyvät Ruotsista ja Norjasta, Euroopassa koulutus on yleensä alkanut luvulla, useissa maissa kuitenkin vasta 1990-luvulla. Vuonna 2000 tehdyssä pro gradu -tutkielmassa Saksan kielen kääntämisen opinnot Suomen eri yliopistoissa Ollikainen selvittää koulutusten taustaa ja nykytilaa. Tutkimuksen mukaan koulutuksissa on säilynyt tietty runko. Muutamat opinnot ovat pysyneet samoina kaikissa yliopistoissa, vaikka muutoksia on tapahtunut. Näitä opintoja ovat muun muassa kääntämisen ja tulkkauksen teoria, käännöskurssit molempiin kieliin päin sekä erikoisalojen, kuten tekniikan tai lääketieteen opinnot. Seppälän vuonna 2001 Turun yliopistossa tekemä pro gradu -tutkielma kertoo opiskelijoiden mielipiteitä saksan kääntämisen ja tulkkauksen opintojen kehittämisestä. Tutkimuksen mukaan opinnot vastaavat enimmäkseen opiskelijoiden toiveita. Opiskelijat kehittäisivät koulutusta muun muassa lisäämällä kirjatenttimahdollisuuksia, tietoutta käytännön työelämästä sekä vuorovaikutusta opinnäytetyön prosessissa. Colonomos on nimi, joka nousi esiin tulkkauksen opetuksen teorioiden yhteydessä. Betty Colonomos on amerikkalainen tulkkikouluttaja, joka on kehittänyt laajasti käytetyn mallin tulkkauksen opetusprosessiin ja konsultoinut lingvistiikan ja kulttuuriin liittyvien asioiden asiantuntijana kuurojen yhteisöä koskevissa asioissa. (Colonomos Biography. Northeastern University Interpreter Education Project, www-sivut )

11 10 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksessani käytin kolmea eri menetelmää. Diakonia-ammatti-korkeakoulun ja Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-oppaat sekä kouluttajien haastattelut toimivat aineistonani ensimmäisessä osassa, sähköpostikyselyt eurooppalaisille ja suomalaisille tulkkikoulutuksille toisessa. 3.1 Koulutusohjelmien opintojen luokittelu Koulutusohjelmien opinto-oppaita (Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta) käytin dokumentteina, joita havainnoin strukturoidusti. Yleensä havainnointitutkimus tehdään elävää, aitoa tilannetta havainnoimalla, mutta itse käytin painettuja dokumentteja, jotka luokitellaan avoimeksi julkaistuksi aineistoksi. (Anttila, www-dokumentti ) Eli käytännössä luokittelin opinto-oppaista saatavat tiedot koulutusohjelmien sisällöstä uuteen muotoon, jolloin niiden vertailu oli mahdollista. Luokittelua varten sain tarvittaessa lisätietoa opintoviikkojen sisällöstä kouluttajilta. Luokittelun kategoriat ovat puheviestintä, kirjallinen viestintä, kulttuuriopinnot, tulkin ammattiin liittyvät opinnot, kääntämisen ja tulkkauksen teoria, kääntämisen ja tulkkauksen käytäntö, tutkimusopinnot, kieliopinnot ja muut opinnot, jotka eivät sopineet yhteenkään luokkaan. (ks. liite 3. Taulukko luokittelusta) 3.2 Kysely tulkkauksen opetuksen aloittamisesta Muista viittomakielten ja puhuttujen kielten tulkkikoulutuksista päätin hakea tietoa kyselyllä, jotka tehtiin sähköpostitse. Koska viittomakielentulkin koulutusta ei Suomessa järjestetä kuin kahdessa ammattikorkeakoulussa, otin kyselyyn mukaan eurooppalaisia viittomakielen tulkkikoulutusta järjestäviä oppilaitoksia.

12 11 Sähköpostikyselyn suomenkielinen versio lähetettiin kahdeksaan osoitteeseen ja englanninkielinen viiteen osoitteeseen. Suomessa kysymykset lähetettiin Tampereen, Turun, Helsingin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin kääntämisen ja tulkkauksen laitoksille sekä ammattikorkeakoulujen viittomakielen tulkkikoulutuksiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikköön ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion ja Helsingin yksiköihin. Englanninkielinen sähköposti lähetettiin eurooppalaisiin viittomakielen tulkkikoulutuspaikkoihin: Bristolin ja Lancashiren yliopistoihin Isoon-Britanniaan, Utrechtin yliopistoon Hollantiin, Kööpenhaminan yliopistoon Tanskaan sekä Örebron yliopistoon Ruotsiin. Otantaan vaikutti yhteystietojen löytyminen, sekä se, etten halunnut saada koko Euroopan viittomakielten tulkkikoulutuksia kattavaa tutkimusta, vaan ainoastaan perustietoja siitä, miten muualla toimitaan. Yhteystiedot sain suoraan ohjaajaltani Kaarina Hietaselta sekä tulkkikouluttaja Raija Roslöfiltä, joten toivoin vastausprosentin olevan suurempi, kuin jos kyselyt olisi lähetetty satunnaisesti jollekulle koulutuspaikkaan. Koska en voinut selvittää kyselyllä koko opetuksen sisältöä, päätin ohjaajani Ulla Veitosen kanssa keskusteltuani keskittyä tulkkaamisen opettamiseen koulutuksen alussa. Sähköpostissa kysyin, miten kyseisessä koulutuksessa aloitetaan tulkkaamisen opetus, tapahtuuko se teorian vai käytännön kautta. Kysyin, mihin aloitustapa perustuu, miten se toimii käytännössä, ja millaista palautetta opiskelijat ovat siitä antaneet. (Liite 1. Kyselykirje englanniksi ja liite 2. Kyselykirje suomeksi.)

13 12 4 TULKKIKOULUTUKSEN HISTORIAA Tulkkikoulutuksen historialla on suuri vaikutus koulutusten nykytilanteeseen ja mahdolliseen erilaisuuteen. Vaikka tulkkauksen merkitys - tarve kommunikoida jonkun vieraskielisen kanssa - on sama kuulevilla ja kuuroilla, koulutuksilla on kuitenkin eri lähtökohdat. Ennen varsinaisen koulutuksen alkua viittomakieltä ovat tulkanneet hyväntahtoiset lähimmäiset, puhuttuja kieliä poliitikot ja diplomaatit (Peltonen 1998, 3; Sunnari 1995, 63). 4.1 Puhuttujen kielten tulkkikoulutus Tulkeiksi ovat läpi historian ajautuneet ne, jotka taitavat kaksi tai monta kieltä ja kulttuuria. Poliitikot, diplomaatit ja lehtimiehet toimivat tulkkeina, kun maailmansotien melskeessä käytiin neuvotteluja valtioiden kesken. Samoihin aikoihin tulkkien ammatti alkoi vakiintua ja sen arvostus nousta (Saresvuo & Ojanen 1988, 52). Tulkkeja on tarvittu aina, mutta kansainväliset suhteet vaativat erityisen paljon ja erityisen laadukasta tulkkausta. Niinpä Suomessakin todettiin tulkkikoulutuksen tarve, ja ensimmäiset koulutukset aloittivat toimintansa: Vuonna 1966 perustettiin Suomen ensimmäiset kieli-instituutit Turkuun ja Tampereelle. Savonlinnaan perustettiin kieli-instituutti vuonna 1968 ja Kouvolaan vuonna Viimeksi mainittuna vuonna koulutus sai yhden lisävuoden alkuperäisten kahden lisäksi. (Kieli-instituuttien valvontalautakunnan mietintö 1977, 7; Sunnari 1995, 63.) Kieli-instituuteista valmistui diplomikielenkääntäjiä, jotka olivat kieli-, käännös-, ja tulkkausopintojen lisäksi opiskelleet vähintään yhden erikoisalan, esim. tekniikan tai lääketieteen alkeet. Opetuksessa oli keskeisellä sijalla puhe- ja käännösharjoitukset, tulkkaus- ja tyyliharjoitukset, käännösseminaarit, käännösnäytteiden ja kirjoitelmien laatiminen, teoriaopinnot sekä kielistudioharjoitukset. (Kieli-instituuttien valvontalautakunnan mietintö 1977, 8.)

14 13 Valtioneuvosto velvoitti kuitenkin 1970-luvun lopulla kieli-instituutit sijoittumaan joko korkea- tai keskiasteelle, koska silloisen koulutuksen asema oli epäselvä ja valmistuneilla oli korkeakoulututkinnon saaneisiin verrattuna heikompi asema työmarkkinoilla. Valtioneuvoston valvontalautakunta totesi, että koska tulkeilla tulee olla hyvä yleissivistys ja kielitaito, jotka hankitaan yleensä juuri keskiasteella, tuli opetus järjestää korkea-asteella. Kieli-instituutit sijoitettiin lähimpien yliopistojen (ks. 7.1 Puhuttujen kielten tulkkikoulutus Suomessa) yhteyteen vuonna 1981, ja koulutus piteni maisteritutkinnon 160 opintoviikkoon. Koska tulkkauksesta tuli akateeminen oppiaine, perusammattitaidon lisäksi tulkit saivat koulutuksessa myös valmiuden alan tieteelliseen tutkimukseen (Saresvuo & Ojanen 1988, 54; Kieli-instituuttien valvontalautakunnan mietintö 1977, ) Opinnot ovat yliopistohistoriansa aikana muotoutuneet monin tavoin. Aluksi opinnot jakautuivat laajoihin aineopintoihin, jotka oli jaettu kolmeen opintokokonaisuuteen, ja syventäviin opintoihin. Nykyinen malli on perus-, aine- ja syventävät opinnot. Alun perin aineopinnot olivat laajemmat, mutta niitä karsittiin 1990-luvulla, koska opintoja haluttiin tiivistää ja valmistumista nopeuttaa. (Ollikainen 2000, 65.) 4.2 Viittomakielentulkkikoulutus Laki viittomakielen tulkkipalveluista (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987, 8 ) takaa nykyään kuurojen kielelliset oikeudet, mutta ennen kuurot olivat tiedonsaannin suhteen paljolti sukulaistensa varassa. Viittomakielisessä yhteisössä tulkkeina toimivat kuurojen vanhempien kuulevat lapset, kirkon kuurojentyöntekijät, kuurojen sukulaiset ja ystävät - käytännössä kaikki jotka osasivat viittoa. Ensimmäinen tulkkikoulutus järjestettiin Kuurojen Liiton toimesta vuonna 1961, eli jo ennen kieli-instituuttien perustamista. Lyhyehkölle kurssille pyydettiin kaikki halukkaat viittomakielentaitoiset, eli samat henkilöt, jotka siihen asti olivat

15 14 muutenkin toimineet tulkkeina. Opetuksessa käsiteltiin lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön liittyviä asioita, kuurojen sosiaalista asemaa ja viittomakielen käyttömahdollisuuksia. Työ viittomakielen parissa vei kuitenkin kaikki Kuurojen Liiton resurssit, joten tulkkikurssit unohtuivat hetkeksi. Vihdoin vuosia myöhemmin vuonna 1978 saatiin ensimmäinen asioimistulkkikoulutus käynnistymään Jyväskylässä. Kurssin pituus oli 170 tuntia - lähiopetusta järjestettiin lähinnä viikonloppujaksoina, joiden välillä tulkit harjoittelivat kotikunnissaan. (Haaksilahti 1994.) Vuonna 1983 saatiin tulkkikoulutus aloitettua opistotasolla, ja koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa yksivuotisena. Koulutus oli kaksiosainen: 16 viikkoa viittomakieltä ja 16 viikkoa tulkkikoulutusta. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa kieleen ja kulttuuriin, kuurojen etuihin, tulkkaukseen liittyviin asioihin ja yhteiskunnan toimintaan. Koulutus muuttui vuonna 1986 kouluhallituksen alaiseksi ammatilliseksi koulutukseksi, ja siitä tuli kaksivuotinen. Tällöin koulutukseen sisällytettiin viittomakielen opettamisopintoja sekä tulkkausta kuuroutuneille ja kuurosokeille. Samoihin aikoihin valtioneuvosto päätti koulutuksen pidentämisestä kolmivuotiseksi. Koulutuspaikkoja oli siinä vaiheessa jo kaksi, kun mukaan tuli vuonna 1986 Pohjois-Savon kansanopisto Kuopiossa. Opintojen pääalueita olivat perusopinnot (muun muassa viittomakieli, erityispedagogiikka, kommunikaatiotieto), tulkkauksen opinnot (tulkkaustaito, teoria ja etiikka), pedagogiset opinnot ja muita aineita (esimerkiksi englanti, atk, psykologia, musiikki ja laulujen tulkkaus). (Haaksilahti 1994.) Ruotsinkielisiä tulkkikoulutuksia on järjestetty vuosina 1979 ja lyhytkursseina sekä 1988 yksivuotisena ja kolmivuotisena Porvoon kansanopistossa. (Haaksilahti 1994.) Ensimmäiset yksivuotisen koulutuksen saaneet viittomakielentulkit aloittivat vuonna 1983 ja viimeiset kolmivuotisen koulutuksen saaneet vuonna 1997 (Peltonen 1998, 4). Syksyllä 1998 aloittaneet valmistuivat ensimmäisinä (muuntokoulutusta lukuun ottamatta) nimikkeellä viittomakielentulkki (AMK). Kun

16 15 koulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin, se piteni 140 opintoviikkoon eli 3,5 vuoteen. Turun koulutus siirtyi Diakonia-ammattikorkeakoulun, Diakin, yhteyteen ja Kuopion koulutus Humanistiseen ammattikorkeakouluun, Humakiin. Vuonna 2001 Humak aloitti koulutuksen myös toisessa yksikössä, Helsingissä. Koulutus laajenee edelleen, kun vuonna 2003 aloittavat tulkkiopiskelijat suorittavat 160 ov:n tutkinnon, joka kestää neljä vuotta. (Päätös ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista 2002) 5 TULKKAUKSEN OPISKELU TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tässä luvussa käsittelen Tampereen yliopiston (TaY) humanistisen tiedekunnan käännöstieteen (saksa) opintoja. Tarkemmin kerron tulkkausviestinnän sisällöstä. Tiedot ovat peräisin humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta , käännöstieteen yksikön www-sivuilta sekä lehtori Kaarina Hietaselta. Tampereen kieli-instituutti (ks. 4.1 Puhuttujen kielten tulkkikoulutus) liitettiin Tampereen yliopiston humanistiseen tiedekuntaan vuonna 1981, ja käännöstieteen oppiaineista tuli kääntäjänkoulutuslaitos. Elokuusta 2001 käännöstieteen yksikkö on ollut osa kieli- ja käännöstieteiden laitosta. Yksikössä voi opiskella käännöstiedettä pää- tai sivuaineena. Pääaineen kielivaihtoehdot ovat saksa, englanti ja venäjä, sivuaineen kielivaihtoehdot ruotsi ja suomi. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ) 5.1 Käännöstieteen yksikössä suoritettavat tutkinnot Käännöstieteen yksikkö kouluttaa kääntäjiä ja tulkkeja kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoita. Paitsi kääntäjinä ja tulkkeina, tutkinnon suorittaneet

17 16 toimivat konsultti-, koulutus-, ja tutkimustehtävissä. Ammattitaito perustuu vahvaan kielitaitoon, viestintä- ja tiedonhakutaitoihin sekä kääntämisen ja tulkkauksen teorian ja käytännön hallitsemiseen. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ) Opiskelija voi painottaa opintojaan joko kääntämiseen tai tulkkaukseen ja lisäksi erikoistua esimerkiksi konferenssitulkkaukseen, kirjallisuuden suomentamiseen tai erikoisalojen viestintään. Tärkeä osa opinto-ohjelmaa ovat kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja metodologia. Opintoihin kuuluu myös tietokoneen käyttö ja tiedonhakumenetelmät, lisäksi halutessaan opiskelija voi liittää muiden laitosten tarjontaa omiin opintoihinsa. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi perustutkinto, ja se on laajuudeltaan vähintään 120 opintoviikkoa (ov). Tutkinto painottuu ammattimaisen käännösviestinnän tai tulkkausviestinnän valmiuksiin, ja siihen sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkielman alalta on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa, että henkilö pystyy kirjoittamaan äidinkielellään oikeakielistä ja sujuvaa tekstiä tutkimastaan aiheesta. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ; Humanistisen tiede-kunnan opinto-opas , 84.) Ylempi perustutkinto, filosofian maisterin tutkinto, syventää alemman tutkinnon tietoja ja taitoja sekä käytännön että teorian osalta. Laajuus on 160 ov, joka sisältää saksan kääntämisessä ja tulkkauksessa 80 ov:n pääaineopinnot. Tutkintoon vaaditaan pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte, mikäli jälkimmäistä ei ole suoritettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä. Jokaisen käännöstieteen opiskelijan tutkintoon sisältyy käännöstieteen (suomi) opintoja vähintään 10 ov. Mahdollisia jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatti ja tohtori. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ; Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , 84, 102.)

18 17 Pro gradututkielma 20 ov Pääaineen syventävät opinnot 20 ov Pääaineen aineopinnot Sivuaineen aineopinnot Esimerkki filosofian maisterin tutkinnon rakentumisesta Tampereen yliopistossa, pääaineena käännöstiede (saksa) 20 ov 20 ov Pakolliset kieliopinnot 10 ov Pääaineen perusopinnot 20 ov Sivuaineen perusopinnot 15 ov Sivuaineen perusopinnot 15 ov Vapaasti valittavat opinnot 20 ov Käännöstiede (saksa) Puheoppi Käännöstiede (suomi) Täydennysopinnot, muita opintoja Kuvio 1. Esimerkki maisterin tutkinnon rakentumisesta 5.2 Suomalais-saksalaisen käännösviestinnän opinnot Käännöstieteen yksikön www-sivuilla mainitaan opiskelun keskeiset tavoitteet: 1. äidinkielen kirjallisen ja suullisen taidon kehittäminen 2. vieraan kielen/kielien kehittäminen tulkin työkielen tasolle 3. oman ja vieraan kulttuurin tuntemuksen syventäminen viestinnän näkökulmasta (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ) Suomalais-saksalaista käännösviestintää lukemaan otetaan vuosittain opiskelijaa. Koulutuksen virallinen nimi on käännöstiede (saksa). Pääaineopintojen laajuus on 80 ov. Yhdessä opintoviikossa on lähitunteja 14 tai 28 sen mukaan, paljonko niihin liittyy tuntien ulkopuolista työtä. Opinnot alkavat täydennysopinnoilla, jatkuvat perus- ja aineopinnoilla sekä syventävillä opinnoilla. Opiskelijat valitsevat suuntautumisekseen joko käännösviestinnän tai tulkkausviestinnän linjan, osa opinnoista on pakollisia molemmille. Lisäksi

19 18 käännösviestinnän valinneet voivat syventää taitojaan joko kirjallisuuden suomentamisessa, teknisessä viestinnässä tai EU-viestinnässä. (Käännöstieteen yksikön esittely. Käännöstieteen yksikön www-sivut ; K. Hietanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Seuraavassa käsitellään ainoastaan tulkkausviestinnän opintoja, ellei toisin mainita Täydennysopinnot Täydennysopintojen tarkoitus on parantaa B-työkielen eli tässä tapauksessa saksan kielitaitoa, sillä opiskelijoiden kielitaito ei yleensä riitä perus- ja aineopintojen kurssien seuraamiseen. Täydennysopinnot ovat laajuudeltaan 10 opintoviikkoa, mutta osasta täydennysopintoja voi saada vapautuksen osoitettuaan kuulustelussa kielitaitonsa riittäväksi. Melkein kaikille perusopintojen kursseille pääsee vasta kun täydennysopinnot on suoritettu. (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , 97; K. Hietanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Täydennysopinnot alkavat kielen tuottamista harjoittavalla ääntämisharjoitukset - opintoviikolla, jonka jälkeen harjoitellaan kielen vastaanottamista kuullunymmärtämisharjoitukset -kurssilla. Saksan kielioppia opiskellaan kahden opintoviikon ajan ja puhevalmiutta harjoitellaan saman verran. Yksi kahden opintoviikon kokonaisuus keskittyy kirjallisten harjoitusten kautta ilmaisuvalmiuden kehittämiseen, toinen tekstinymmärtämis- ja sanasto-harjoituksiin. Kursseja voi olla tarjolla enemmänkin kuin kymmenen, jos oppiaineessa on resursseja niiden järjestämiseen. Nämä ylimääräiset opinto-jaksot ovat valinnaisia. (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , 97; K. Hietanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Perusopinnot

20 19 Perusopinnot ovat suurelta osalta yhteisiä käännös- ja tulkkausviestinnän opiskelijoille. Perusopintoihin kuuluu Käännösviestinnän teoria ja käytäntö 5 ov Puheviestintä 5 ov Kirjallinen viestintä 6 ov Kulttuuritietous 4 ov Perusopintojen ensimmäinen kurssi on johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin. Kurssilla käsitellään muun muassa kääntämisen ja tulkkauksen käsitteitä, ammattien historiaa, ammattietiikkaa, työtehtäviä ja -välineitä, järjestäytymistä ja koulutusta. Tavoitteena on luoda kuva kääntämisestä ja tulkkauksesta ammatteina ja viestintämuotoina sekä antaa tietotukea opintojen suunnitteluun ja valmiuksia osallistua omaa alaa koskevaan keskusteluun. Toinen kurssi on käännöstiede 1. Lisäksi käännösviestinnän osioon kuuluu 3 ov:n laajuinen johdatus käännösprosessiin. Siinä käsitellään myös tulkkausviestintään sovellettavia translatorisen toiminnan perusteita, kuten toimeksiannon erittelyä, tiedonhakua, työvälineitä, käännösstrategian valintaa, käännöksen varsinaista laadintaa ja ratkaisujen perustelemista. Translatorinen toiminta on yläkäsite, joka tarkoittaa kaikkea kieli- ja kulttuurirajan ylittävää viestintää ei oman vaan toisen ihmisen viestintätarpeen tyydyttämiseksi. (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , 97 98; K. Hietanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Puheviestinnän osiossa opiskellaan ensin fonetiikkaa yleisen fonetiikan peruskurssilla. Itse puheviestintää on kaksi 2 ov:n kurssia, joista ensimmäinen keskittyy esiintymiseen ja ilmaisutaitoon sekä puhetilanteiden hallintaan, toisessa käsitellään työelämän puhetilanteita. (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , 98.) Kirjalliseen viestintään kuuluu kolme 2 ov:n kurssia. Funktionaalinen kielioppi - kurssilla työstetään sanoja teksteiksi luentojen ja harjoitusten kautta käännösviestinnällisestä näkökulmasta. Samasta näkökulmasta käydään läpi erilaisia tekstejä tekstit, sana- ja ilmaisuvaraston laajentaminen -kurssilla. Kurssi

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan!

Tervetuloa opiskelemaan! Tervetuloa opiskelemaan! Kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkintoohjelma 28.8.2012 Sisältö Opinto-oikeus Onko sinulla aiempi

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

Perusopinnot (Cmo100) 25 op Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013)

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013) ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2008 2009

OPINTO-OPAS 2008 2009 OPINTO-OPAS 2008 2009 Hoitotieteen tieteenalaohjelma Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma Radiografian tieteenalaohjelma Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto

Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto Info uusille opiskelijoille 1.10.2012 korjattu versio Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto Lisätietoa: http://www.uta.fi/jkk/kat/opintosuunnat/tal.html Voit myös kysyä taloustieteen opinnoista

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet 1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot.

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot. Tutkinnon suorittaminen 2015-2018 etussuunnitelman rakenteen mukaisesti, kun innot aloitettu ennen 2015 syksyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 ) Erot uuden ja vanhan välillä Lyhyesti kerrottuna

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2 1 TIETOJA AIEMPIEN VUOSIEN OPINTOJAKSOISTA Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2015-2016 Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot