Vanhemmuutta vahvistavaa varhaista tukea koulupolun alkuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmuutta vahvistavaa varhaista tukea koulupolun alkuun"

Transkriptio

1 Vanhemmuutta vahvistavaa varhaista tukea koulupolun alkuun Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen vertaisryhmätoimintamallin arviointi Taru Kivelä, VTM Arviointi on Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan rahoittama ja sen on toteuttanut Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus välisenä aikana.

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Maahanmuuttajien kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät Vanhemmuuden merkitys Vanhempien osallistuminen ja koti- koulu- yhteistyö Ohjatut vanhempien vertaistuenryhmät Vertaisryhmätoiminta Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa Arvioinnin toteutus Aineistot ja menetelmät Arviointikysymykset ja kriteerit Keskeiset havainnot Ryhmänohjaajien huomiot Tiedottaminen Kenelle ryhmä tulisi suunnata? Ryhmien teemojen käsittely Ryhmistä saatu hyöty Koulujen henkilökunnan haastattelut ja kyselyt Ryhmien sisältö ja teemojen käsittely Ryhmistä saatu hyöty Tiedotus ja organisointi Vanhempien teemahaastattelut Ennakko- odotukset Ryhmän toimivuus Verkostoitumisen merkitys Ryhmien sisältö ja teemat Omakielisen ryhmän merkitys Lapsen koulunkäynnin ja muun kehityksen tukeminen Koti- koulu- yhteistyö Ajatukset tapaamisten jälkeen Yhteenveto ja johtopäätökset Kehittämissuositukset Lähteet Liitteet Liite 1. Alkumittaus Liite 2. Loppumittaus Liite 3. Ryhmänohjaajien haastattelukysymykset Liite 4. Kysely koulujen henkilökunnalle Liite 5. Teemahaastattelun runko Liite 6: Tiedotteet

3 Tiivistelmä Arvioinnissa tarkastellaan Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa kehitetyn maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tarkoitetun vanhemmuutta vahvistavan vertaisryhmätoimintamallin hyödyllisyyttä ja toimivuutta. Vertaisryhmätoimintamallin tavoitteena on tukea maahan muuttaneita vanhempia varhaisessa vaiheessa, jotta he pystyvät paremmin tukemaan lastensa ja koulunkäyntiä ja muuta kehitystä. Toimintamallista on saatu hyviä kokemuksia, mutta sen toimivuutta ja hyödyllisyyttä ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty. Toiminnan taustalla on huoli maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisesta ja koulumenestyksestä. Maahan muuttaneiden perheiden lapset menestyvät koulussa tutkitusti huonommin kuin kantaväestöön kuuluvat lapset. Arvioinnin aikana järjestettiin neljä erikielistä ryhmää, jotka kokoontuivat syksyn 2012 aikana. Ryhmät olivat somalin-, englannin-, kurdin- (sorani) ja venäjänkielisiä ja järjestettiin neljässä alakoulussa Helsingissä, alueilla, joilla koulua käy paljon maahan muuttaneiden perheiden lapsia. Arvioinnin aineisto koostuu vanhempien, ryhmänohjaajien ja koulun henkilökunnan haastatteluista sekä arvioinnin kirjoittajan havainnoista. Arvioinnin aikana järjestetty vertaisryhmätoiminta koettiin hyödylliseksi sekä vanhemmille että koulun henkilökunnalle. Ryhmissä keskusteltavat teemat olivat toimivia ja toiminta nähtiin kouluissa toivottuna ja tarpeellisena. Arvioinnissa todettiin kuitenkin ryhmien organisointiin liittyviä haasteita ja osallistujamäärät ryhmissä jäivät odotettua pienemmiksi.. Hankkeen aikana saatiin silti arvokasta tietoa, jonka avulla toiminnan organisointia voi kehittää. Kehittämissuosituksia esitetään seuraavissa asioissa: Vanhempien vertaistuenryhmät tulevat pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Vertaistuenryhmiä järjestetään valmistavan luokan, ensimmäisen luokan ja siirtymävaiheen (7. luokka) oppilaiden vanhemmille aina lukuvuoden alkuvaiheessa. Vastuunjaot kouluissa määritellään selkeästi. Oppilashuoltoryhmä määrittää koulun yhdyshenkilön, jonka vastuulla on toiminnan organisointi ja tiedotus. Yhdyshenkilö on esimerkiksi oman äidinkielen opettaja tai muun koulun oppilashuoltoon tai opettajakuntaan kuuluva henkilö. Toiminnan organisointiin resursoidaan riittävästi työaikaa. Esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoja voisivat mahdollistaa pysyvän toiminnan. Sekä koulun sisäistä että vanhemmille kohdennettua tiedottamista tehostetaan, jotta kohderyhmään kuuluvat vanhemmat tavoitetaan ja saadaan mukaan ryhmiin. 3

4 1. Johdanto Tässä arvioinnissa tarkastellaan Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa kehitetyn maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tarkoitetun vertaisryhmätoimintamallin hyödyllisyyttä ja toimivuutta. Hankkeen aikana on arvioitu neljää maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tarkoitettua ohjattua vertaistuenryhmää, jotka kokoontuivat neljässä alakoulussa Helsingissä syksyn 2012 aikana. Arvioinnin on rahoittanut Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta ja sen on toteuttanut Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus. Hankkeeseen mukaan valitut koulut sijaitsevat Helsingissä alueilla, joissa asuu paljon maahan muuttaneita perheitä. Vertaistuenryhmiä järjestettiin Kontulassa, Maunulassa, Itäkeskuksessa ja Myllypurossa sijaitsevilla ala- asteilla. Ryhmät olivat kurdin- (sorani), englannin-, somalin-, ja venäjänkielisille vanhemmille tarkoitettuja. Hankkeen aikana Monikulttuurinen osaamiskeskus järjesti vertaisohjaajakoulutuksen (16 h) Helsingin kaupungin henkilöstölle. Koulutus pidettiin Itäisen suurpiirin alueella. Osallistujat olivat lähinnä varhaiskasvatuksen toimijoita. Vertaisryhmätoimintamalli on kehitetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen luvulla tekemän konsultaatio- ja asiakastyön kokemuksien perusteella. Monikulttuurisen osaamiskeskuksessa on kehitetty kotoutumista tukevan ja vanhemmuutta vahvistavan vertaisryhmätoiminnan mallit pikkulasten ja kouluikäisten lasten vanhemmille. Vertaisryhmätoiminnan taustalla on huoli maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisesta ja koulunkäynnistä. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kasvava osa suomalaista väestöä ja on yhteisen edun mukaista, että kaikilla on tasa- arvoiset mahdolliset ja yhtäläiset edellytykset osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus on järjestänyt vertaistuenryhmiä jo vuodesta 2005 asti. Toimintamallia on käytetty koulujen lisäksi muun muassa perheneuvoloissa ja avoimissa päiväkodeissa. Ohjatusta vertaisryhmätoiminnasta on saatu osallistujilta paljon hyviä kokemuksia, mutta toiminnan hyödyllisyyttä ja mallin toimivuutta ei aiemmin ole systemaattisesti tutkittu. 4

5 Vanhempien lapsillensa antamalla tuella katsotaan olevan suuri merkitys lasten koulunkäynnille ja muulle kehitykselle. Perhetaustalla ja vanhempien resursseilla katsotaan olevan suuri merkitys lasten kotoutumisessa (esim. Kilpi 2010). Vanhempien on vaikea tukea lastensa koulunkäyntiä, jos heidän oma tietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta ja koulujärjestelmästä on vähäistä ja, jos heidän vähäisten sosiaalisen verkostojen ja heikon suomen kielen taidon vuoksi on vaikeaa saada tarvitsemaansa tietoa. Tukemalla vanhempia oikea- aikaisesti voivat vanhemmat tukea lastensa koulunkäyntiä, mikä edesauttaa maahan muuttaneiden perheiden hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Syksyllä 2011 voimaan tulleen uuden kotoutumislain pykälä 16 kehottaa kiinnittämään..huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin (1386/2010). Syrjäytymisen taustalla ovat usein huonot koulukokemukset, koulupudokkuus ja alhainen koulutustaso. Opetushallituksen (2011) mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalapset eroavat valtaväestöstä huonomman koulumenestyksen ja suuremman koulupudokkuuden suhteen. Tässä arvioinnissa vertaisryhmien merkitystä tarkastellaan perheiden hyvinvoinnin ja koti- koulu - yhteistyön sujuvuuden kannalta. Arviointi on toteutettu laadullisena arviointina ja menetelminä on käytetty kyselyitä, puolistrukturoituja teema- ja ryhmähaastatteluja sekä arvioinnin tekijän ja ryhmänohjaajien havaintoja. Arviointiraportin tuloksia hyödynnetään vertaisryhmien kehittämisessä ja toimintamallin juurruttamisessa kouluihin. Vertaistoiminnan toimivuus ja hyödyt kiinnostavat koulujen lisäksi muita maahanmuutto-, ja kotoutumisalan toimijoita, ja se voi motivoida uusia tahoja perustamaan ryhmiä. 5

6 2. Maahanmuuttajien kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät Maahanmuuttajien kouluttautumista selvittäneiden tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset menestyvät koulussa heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat lapset (Alitolppa- Niitamo 2004; Heckmann 2008; Kilpi 2010; OECD 2010; Schofield 2006). Myös Opetushallituksen (2011) Suomessa tekemän koulumenestystä mitanneen tutkimuksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalapset Suomessa eroavat valtaväestöstä huonomman koulumenestyksen ja suuremman koulupudokkuuden suhteen. Opetushallituksen tutkimuksen mukaan erot koulumenestyksessä tasoittuivat toisen sukupolven kohdalla, mutta tutkimusta on kritisoitu puutteelliseksi toisen sukupolven määritelmän ongelmallisuuden takia. (mm. Kilpi 2010.) Kilven tutkimustuloksissa myös toinen sukupolvi eroaa valtaväestöstä sekä alemman koulumenestyksensä että suuremman koulupudokkuuden suhteen. Eroja koulumenestyksessä ei voi selittää etnisyydellä, sillä koulumenestykseen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät. Niin yhteiskuntaluokkaa, vanhempien koulutustason ja vastaanottavan yhteiskunnan maahanmuuttopolitiikan merkitystä on korostettu määriteltäessä maahan muuttaneiden heikompaan koulumenestykseen vaikuttaneita tekijöitä. (Schofield 2006.) Anne Alitolppa- Niitamon (2004) mukaan on useita, muuttuvia tekijöitä, jotka kaikki osaltaan vaikuttavat maahan muuttaneiden koulutukseen sekä kotoutumiseen. Näitä ovat inhimillinen pääoma (yksilön koulutustaso, terveydentila, maahanmuuttoikä, kielitaito, kulttuuri, etnisyys, uskonto, sukupuoli (gender) ja siirtolaisuusstatus), sosiaalinen pääoma, yksilön ominaisuudet ja vastaanottavan yhteiskunnan ominaisuudet. Maahan muuttaneille koulutus on merkityksellistä siksi, että se tasaa kulttuurieroja ja edesauttaa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista uudessa asuinmaassa. Maahanmuuttajavanhemmilla on usein korkeat tavoitteet lastensa kouluttautumisen suhteen, mutta erityisesti uudessa, vieraassa kulttuurissa kouluttamattomien vanhempien on vaikeampi tukea lastensa koulunkäyntiä ja auttaa kotiläksyissä. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmilla saattaa olla vähäiset tiedot koulutusjärjestelmästä ja heidän käsityksensä koulun ja vanhempien rooleista saattavat poiketa opettajien käsityksistä. Heikko suomen kielitaito voi myös vaikeuttaa ja vähentää kommunikaatiota ja sosiaalista kanssakäymistä opettajien kanssa. Vasta maahan muuttaneilla on usein vähäiset sosiaaliset verkostot ja vaikea saada tarvitsemaansa tietoa heikon suomen kielen taidon vuoksi. Maahanmuuttajien lasten koulutusta Suomessa tutkinut Elina Kilpi (2010) korostaa perhetaustan suurta vaikutusta lasten ja nuorten kouluttautumisessa ja koulumenestyksessä. Kilven tutkimusten perusteella 6

7 vanhempien alhainen koulutustaso näkyy lapsen heikompana koulumenestyksenä. Huono- osaisuus on siis usein periytyvää: vanhempien vaikeudet työmarkkinoilla heijastuvat myös heidän lastensa koulumenestykseen. Alitolppa- Niitamo (2004) korostaa myös vanhempien koulutuksen merkitystä lasten koulumenestykseen: koulutetuilla vanhemmilla on tarvittavat tiedot ja taidot sekä kulttuurinen pääoma tukeakseen lastensa koulunkäyntiä. 7

8 3. Vanhemmuuden merkitys Vanhempien saaman tuen merkitys lasten koulutien alussa korostuu maahanmuuttajaperheiden kohdalla. Tukemalla vanhempia varhaisessa vaiheessa voivat he puolestaan paremmin tukea lastensa koulunkäyntiä ja kehitystä. Ei ole helppoa kasvattaa lasta vieraassa maassa, jossa ei itse ole elänyt lapsuuttaan, jonka kieltä, kulttuuria tai koulujärjestelmää ei ennestään tunne. Kun vanhemmat saavat tietoa ja tukea he voimaantuvat uudessa asuinmaassa ja koko perheen hyvinvointi lisääntyy Vanhempien osallistuminen ja koti- koulu - yhteistyö Vanhempien osallistumisen koulun toimintaan katsotaan edesauttavan heidän lastensa koulumenestystä. Koti- koulu yhteistyö on sekä perusopetuslain 3 (629/1998) että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun toimintaa (OPH 2004) ja sen merkitystä on korostettu suomalaisissa tutkimuksissa lähivuosina (mm. Säävälä 2012).. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan koulun ja kodin välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitystä oppilaan koulunkäynnin ja kehityksen tukemisessa: koulujen tulee toimia yhteistyöstä vanhempien kanssa, jotta vanhemmat pystyvät tukemaan lastensa koulunkäyntiä, oppimista ja hyvinvointia. Vanhemmille tulee antaa tietoa opetuksesta, koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja mahdollisuudesta osallistua koti- koulu - yhteistyöhön. Tämän yhteistyön lähtökohtana mainitaan eri osapuolien kunnioitus, tasa- arvo ja yhdenvertaisuus. Lisäksi lastensuojelulain pykälä 8 edellyttää kunnalta palveluiden kehittämistä kasvatuksen tueksi. Myös opetustointa koskevan lastensuojelulain pykälän 8 mukaan kunnan on huolehdittava, että palvelujen avulla tuetaan vanhempia lasten kasvatuksessa sekä saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Pykälä lisäksi edellyttää, että kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (417/2007) Helsingin peruskouluissa on tuhansia maahanmuuttajataustaisia oppilaita tällä hetkellä. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi kodin ja koulun välisessä yhteistyössä tulisi myös maahanmuuttajavanhemmilla olla yhtäläiset edellytykset yhteistyöhön osallistumiseen. Kun kieli, kulttuuri, erilaiset käsitteet ja koulujärjestelmä ovat vieraita, voi saatu tieto jäädä pinnalliseksi tai puutteelliseksi, minkä seurauksena vanhemmat usein jättävät osallistumatta koulun toimintaan eivätkä näin ollen pysty täysin tukemaan lastensa koulunkäyntiä. 8

9 Vanhempien antamalla tuella on suuri merkitys lasten ja nuorten kehitykselle ja koulunkäynnille. Jotta maahan muuttaneet vanhemmat pystyvät paremmin tukemaan lastensa koulunkäyntiä tarvitaan toimintamalleja tukemisen mahdollistamiseksi. Vanhemmat ja opettajat tapaavat toisiaan perinteisissä vanhempainilloissa sekä vanhempainvarteissa. Vanhempainvartteja järjestetään vuosittain sekä tarpeen mukaanja niissä on mahdollisuus keskustella opettajan kanssa kasvokkain lapsen koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvistä asioista. Sähköinen Wilma- järjestelmä toimii oppilaiden vanhempien ja opettajien välisenä tiedotuskanavana. Wilman kautta opettaja ja vanhemmat voivat lähettää toisilleen viestejä, muun muassa ilmoittaa poissaoloista ja lapseen tai kouluun liittyvistä asioista. Lisäksi opettajat tiedottavat oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä asioista reissuvihon välityksellä, henkilökohtaisin yhteydentotoin ja lapsen mukana toimitetuilla tiedotteilla. Toisiaan vanhemmat tapaavat koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Monissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys, jonka toiminta on kaikille vanhemmille avointa. Koti- koulu - yhteistyön sujuvuuden edistämiseksi on käytössä erilaisia toimintamalleja eri puolilla Eurooppaa. Eurydice- verkosto (2008) on selvittänyt Euroopan komissiolle minkälaisia metodeja eri puolilla Eurooppaa on käytössä koulujen ja maahanmuuttajaperheiden kommunikoinnin ja yhteistyön sujuvuuden edistämiseksi. Selvitys esittelee kolme tiedon jakamiseen käytössä olevaa metodia, joita käytetään kouluissa Euroopan alueella. Käytössä olevia metodeja ovat (1) erikieliset ohjeet ja tiedotteet, joissa tarjotaan tietoa koulujärjestelmästä perheiden omalla kielellä, (2) erikielisten tulkkien käyttö sekä (3) resurssihenkilöiden nimittäminen yhteydenpidon ja kommunikoinnin helpottamiseksi oppilaiden, perheiden ja koulujen välille. Puolessa Euroopan maista on käytössä kaikki kolme metodia koulujen ja oppilaiden vanhempien kommunikoinnin sujuvuuden parantamiseksi. Suurin osa maista käyttää ainakin kahta kolmesta metodista. Kahdessa kolmesta Euroopan maassa on käytössä vanhemmille jaettavaa erikielistä kirjallista materiaalia. Materiaalien tuottaminen on useimmiten yleensä opetuksesta vastaavien viranomaisten ja valtakunnallisten organisaatioiden vastuulla. Kirjallisten materiaalien sisällöt ovat useimmiten yleisiin asioihin liittyviä. Yleisiä aiheita ovat koulutusjärjestelmän rakenne, kouluun ilmoittautuminen, oppilaan arviointi, kotouttamistoimet, vanhempien osallistuminen sekä vanhempien oikeudet ja velvollisuudet. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi aiheina on yhdenvertaisuuden toteutuminen (Belgia), vanhempien ja koulun väliset suhteet (Irlanti ja Norja). Suomessa monissa kunnissa tuotetaan kirjallisesti tietoa koulujen käytännöistä ja tapahtumista vanhempien omilla kielillä. 9

10 Tulkkien käyttöön on joko lakisääteinen oikeus, tai niihin on varattu resursseja valtakunnallisesti tai yksittäisten kuntien toimesta. Useimmissa Euroopan maissa tulkkien käyttö on viranomaisten suositusten mukaista, vaikka se ei olisi lakisääteistä. Näissä tapauksissa tulkkien käyttöön on varattu myös rahallisia resursseja. Muissa tapauksissa koulut joutuvat itse vastaamaan tulkkien käytön kustannuksista. Näissä tapauksissa tulkkaukset hoidetaan vapaaehtoisvoimin, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, muiden vanhempien tai kaksi- tai monikielisten opettajien tai koulun muun henkilökunnan avulla. Resurssihenkilöiden käyttö on melko yleistä Euroopan kouluissa. Resurssihenkilöiden käyttäminen on opetusviranomaisten sääntöjen tai suositusten mukaista yli 10:ssä Euroopan maassa. Heitä käytetään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynnin alkuvaiheen sujuvoittamiseksi ja vanhempien ja koulun välisen kommunikoinnin helpottamiseksi. Resurssihenkilöt ovat yleensä koulun henkilökuntaa tai kunnan työntekijöitä. Italiassa resurssihenkilöiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi uusien oppilaiden vastaanotto ja avustaminen, kääntäminen ja tulkkaus ja sovittelu vanhempien ja opettajien välisissä tapaamisissa, erityisesti ongelmatilanteissa. Espanjassa resurssihenkilöinä toimivat sosiaalityöntekijät, jotka toimivat osana koulun tukitoimia. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa resurssihenkilöt työskentelevät myös muiden erityistä tukea tarvitsevien perheiden kanssa. Useassa maassa resurssihenkilöistä vastataan paikallistasolla, esimerkiksi Belgiassa paikallisten maahanmuuttopalvelujen vastuulla ovat kouluun liittyvät kysymykset tai haasteet. Ranskassa uusien oppilaiden koulutuksesta vastaavat paikalliset keskukset toimivat yhteyshenkilönä koulujen ja perheiden välillä. Iso- Britanniassa vähemmistöasioista vastaavat palvelut konsultoivat perheitä tai kouluja tarvittaessa. Maissa, joissa resurssihenkilöiden käyttöä ei vaadita tai suositella, käytetään silti resurssihenkilöitä koulujen tai paikallisten viranomaisten toimesta. Esimerkiksi Tšekissä toimii erityisopettajia, jotka tarjoavat tukea maahanmuuttajaoppilaille tarvittaessa. Tanskassa useissa kouluissa on nimitetty resurssihenkilö vastaamaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sopeutumisesta ja koulunkäynnin sujumisesta. Ruotsissa oppilaiden hyvinvointi on koko koulun henkilökunnan vastuulla, ja resurssihenkilöitä saadaan käyttöön tarvittaessa kunnilta. Vertaisryhmätoiminta ei sovi varsinaisesti mihinkään yllämainituista kolmesta kodin ja koulun yhteistyön malleista. Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa kehitetty malli on uusi toimintatapa, jossa yhdistyy muiden mallien elementtejä: vanhempien vertaisryhmissä välittyy ohjeita ja tietoa omalla kielellä, mutta 10

11 tiedotteiden sijasta henkilökohtaisessa kontaktissa kulttuuritulkin (ryhmäohjaajan) välittämänä. Lisäelementtinä on muilta vanhemmilta saatu kokemus ja tuki ja ryhmien ohjautuvuus osallistujein tarpeiden mukaisesti Ohjatut vanhempien vertaistuenryhmät Vertaistuenryhmillä tarkoitetaan ohjattuja ryhmiä, joissa samankaltaisessa elämäntilanteessa tai samanlaisia kokemuksia läpikäyneet voivat jakaa tasa- arvoisesti toisilleen omia kokemuksiaan, tuntemuksiaan ja tietoa. Ryhmissä voi vastavuoroisesti sekä saada että antaa tukea. Ryhmiin osallistuville voi usein olla helpottavaa huomata, että muut ovat käyneet läpi samanlaisia kokemuksia ja tunteita ja selviytyneet vaikeista elämäntilanteista. Näin ollen vertaistuki tuottaa sosiaalista pääomaa ja lisää hyvinvointia, kuten muun muassa Irja Mikkonen (2009) on vertaistuenryhmiä tutkineessa väitöskirjassaan osoittanut. Myös ryhmän tuki ja jaetut kokemukset voivat antaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen ja ryhmään osallistujat voimaantuvat ja oppivat tunnistamaan paremmin omat voimavaransa. 11

12 4. Vertaisryhmätoiminta Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksen vanhemmuutta vahvistava vertaisryhmätoiminnan malli perustuu Monikulttuurisen osaamiskeskuksen luvulla tekemään konsultaatio- ja asiakastyöhön sekä kokemuksiin erikielisten vertaisryhmien järjestämisestä ja ohjaamisesta. Ryhmiä on järjestetty vuodesta 2005 asti muun muassa kouluissa, perheneuvoloissa ja päiväkodeissa. Osaamiskeskuksen kehittämä vertaistoiminta on asiantuntijavetoista, eli ryhmissä toimii osaamiskeskuksen oma työntekijä tai ohjaajakoulutuksen käynyt henkilö ryhmänohjaajana. Monikulttuurinen osaamiskeskus on julkaissut ohjaajan oppaat 1 kahdesta vertaisryhmätoimintamallista, joista toinen on tarkoitettu pikkulapsiperheitä tukevaan toimintaan ja toinen kouluikäisten lasten vanhemmille. Monikulttuuristen vertaisryhmien ohjaajan oppaat kokoavat monipuolisesti yhteen vertaisryhmätoiminnan ydinkysymyksiä ja ohjeita ryhmien toteuttamista varten. Vuonna 2007 ilmestynyt ohjaajan opas sisältää ryhmämallin kouluikäisten lasten vanhemmille ja ehdotuksia tapaamiskertojen teemoiksi. Oppaan teemoja ovat muun muassa: koulutusjärjestelmä Suomessa koulutuksen kulttuurin luominen kotona kodin ja koulun välinen yhteistyö kaksikielisyys ja - kulttuurisuus koulun tukimuodot lapsen sosiaalinen kehitys lapsi ja maahanmuutto. Vertaisryhmistä on saatu sekä vanhemmilta että koulujen henkilökunnalta paljon myönteistä palautetta. Palautteen mukaan kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä vanhempien sosiaaliset verkostot ja tietotaito koulun toiminnasta ovat parantuneet toiminnan myötä. Vuorovaikutuksen tuloksena sekä vanhempien 1 Monikulttuuriset vertaistuenryhmät ryhmämallit pikkulapsiperheiden ja kouluikäisten lasten vanhemmille soveltuvat työkaluiksi koulujen vertaistuenryhmien työvälineiksi. Lisätietoa oppaista: 12

13 välillä että vanhempien ja ohjaajien välillä välittyy tietoa, yhteisymmärrystä ja luottamusta. Oletuksena on, että lisääntynyt tieto ja kontaktit parantavat perheen elämänhallintaa ja voimaannuttavat vanhempia uudessa yhteiskunnassa. Kun vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa tietoa ja tukea ryhmässä, paranee heidän mahdollisuutensa tukea lasten koulunkäyntiä. Tuloksena siis pitäisi olla tasa- arvoisemmat koulutus- ja osallistumismahdollisuuksia heidän lapsilleen. Koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittäminen perinteisissä vanhempainilloissa tai tapaamisissa on usein haasteellista muun muassa suomen kielen taitoon tai kulttuuriseen osaamiseen liittyvistä syistä. Erityisesti perheet, jotka ovat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa eivätkä vielä tunne suomalaista yhteiskuntaa tai koulujärjestelmää kovinkaan hyvin, todennäköisemmin hyötyvät ryhmistä. Näin ollen vertaisryhmätoimintamalli voi tukea kotoutumista erityisesti perheissä, jotka ovat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa. Ryhmissä vanhemmat saavat tietoa asiantuntijoilta, mutta heillä on myös tilaisuus keskustella ja jakaa kokemuksia muiden samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. Usein ryhmissä syntyy myös verkostoja, joista on iloa, apua ja tukea ryhmän jälkeenkin. 13

14 5. Arvioinnin toteutus Arviointi on toteutettu välisenä aikana. Arviointi koskee hankkeen puitteissa järjestettyjä maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempien ohjattuja vertaistuenryhmiä, jotka kokoontuivat syys- marraskuun 2012 aikana helsinkiläisissä alakouluissa, alueilla, joissa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. Erikielisiä ryhmiä oli yhteensä neljä ja ne kokoontuivat neljässä alakoulussa: Myllypuron ala- asteella, Itäkeskuksen ala- asteella, Keinutien ala- asteella Kontulassa ja Maunulan kansainvälisellä ala- asteella. Ryhmät olivat englannin-, somalin-, kurdin- (sorani) ja venäjänkielisiä. Ryhmien ohjaajina toimivat Monikulttuurisen osaamiskeskuksen kielitaitoiset ja eri kulttuuritaustoja tuntevat asiantuntijat. Ohjaajaparina toimi koulun edustaja, muun muassa rehtori, koulukuraattori tai erityisopettaja. Arvioinnin kohderyhmänä ovat ryhmiin osallistuvat vanhemmat, osallistuneiden vanhempien lapset, koulujen henkilökunta ja ryhmien ohjaajat. Arviointi on toteutettu laadullisena tutkimuksena, sillä vertaisryhmien toimivuuden ja hyödyn arvioimiseksi perheiden hyvinvoinnin ja koti- koulu- yhteistyön sujuvuuden kannalta ovat asianomaisten omat, subjektiiviset kokemukset oleellisia Aineistot ja menetelmät Arvioinnin aineisto koostuu ryhmänohjaajien, koulun henkilökunnan ja ryhmiin osallistuneiden vanhempien kyselyistä, haastatteluista ja huomioista sekä arvioinnin tekijän havainnoista. Arvioinnin menetelmiä olivat kysymys- ja arviointilomakkeet, haastattelut ja keskustelut. Arviointisuunnitelman mukaisesti kaikkien ryhmien osallistujia varten tehtiin kyselylomakkeet vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lomakkeita oli kaksi, alkumittauslomake (Liite 1), johon osallistujat vastasivat ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla ja loppumittauslomake (Liite 2), viimeistä kokoontumiskertaa varten. Lomakkeet sisälsivät koulunkäyntiin, lasten kehityksen tukemiseen ja kasvatukseen liittyviä väittämiä, joista vanhempien piti valita sopivat vastaukset. Molemmissa mittauslomakkeissa oli samoja numeerisia ja avoimia kysymyksiä vastausten vertailemisen mahdollistamiseksi. Lomakkeissa kysyttiin lisäksi vanhempien näkemyksiä käsiteltävien teemojen tärkeydestä. 14

15 Mittausten tavoitteena oli arvioida miten ryhmiin osallistuminen oli vaikuttanut vanhempiin ja millaista mahdollista muutosta tietotaidossa tai suhtautumisessa lasten koulunkäyntiin oli tapahtunut. Ryhhmiin osallistuneiden pieni lukumäärä (10 henkilöä) ei kuitenkaan antanut tilastollisesti luotettavaa tulosta, joten analyysi on jätetty pois tästä arvioinnista. Ryhmänohjaajille järjestettiin ryhmähaastattelu ryhmien kokoontumisten jälkeen. Heille oli etukäteen toimitettu kysymyslomake täytettäväksi ryhmien kokoontumisten aikana, jotta he pystyisivät kirjaamaan havaintonsa ja ajatuksensa hyvissä ajoin ennen ryhmien päättymistä. Ryhmähaastattelussa samat kysymykset käytiin läpi uudestaan (liite 3). Koulujen henkilökuntaa haastateltiin sekä kasvotusten että sähköpostitse lähetettyjen kirjallisten kysymysten perusteella. Kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset (liite 4). Kysymykset koskivat ryhmien järjestämisen tarpeellisuutta, käytännön järjestelyjen sujumista, ryhmien toimivuutta, sisältöjä sekä hyödyllisyyttä vanhemmille, oppilaille, kouluille sekä kodin ja koulun yhteistyön sujumiselle. Lisäksi haastateltiin jokaisen ryhmän koulun henkilökunnan edustajaa, joka toimi ryhmässä ryhmänohjaajan ohjaajaparina. Tarve ohjaajien haastatteluille nousi ryhmien vähäisestä osallistujamäärästä, näin pystyttiin myös kartoittamaan ryhmään osallistuneen henkilön näkemyksiä ryhmän toimivuudesta. Haastateltavia oli yhteensä viisi henkilöä, jotka toimivat kouluissa joko rehtoreina tai erityisopettajina. Ryhmien osallistujia haastateltiin toiminnan tarpeenmukaisuuteen ja kehittämiseen liittyen ryhmien kokoontumisen jälkeen. Ryhmiin osallistuneita vanhempia haastateltiin heidän omista subjektiivisista kokemuksista vertaisryhmiin osallistumisesta ja osallistumisen vaikutuksista. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa kaikille haastattelut etenivät samojen teemojen mukaan, mutta kysymysten järjestys tai itse kysymykset saattoivat vaihdella (Teemahaastattelun runko, liite 5). Kyseinen menetelmä valittiin tutkimukseen, sillä arvioinnin kannalta oli tärkeää selvittää, millaisia haastateltavien omat, subjektiiviset kokemukset ryhmään osallistumisesta olivat. Tarkoituksena oli mahdollistaa vapaa keskustelu ja antaa tilaa haastateltavien omille tulkinnoille, näkemyksille ja kokemuksille. Kaikki teemat käsiteltiin kaikkien haastateltavien kanssa, mutta kysymykset ja niiden järjestys vaihtelivat haastattelutilanteen ja haastateltavien kertomusten mukaan. Teemahaastattelun käyttö mahdollisti vapaan keskustelun ja sen, että haastateltavat pystyivät kertomaan kokemuksistaan omin sanoin, tuoden omia näkemyksiään esiin. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla. 15

16 Haastateltavia oli yhteensä 10 henkilöä, joista miehiä oli 2 ja naisia 8. Englanninkielisestä ryhmästä haastateltiin kaikki kolme osallistujaa, jotka olivat olleet mukana jokaisella kokoontumiskerralla. Kaksi heistä oli miehiä. Venäjänkielisestä ryhmästä haastateltiin kahta osallistujaa, joista molemmat oli naisia. Kurdinkielisestä (sorani) ryhmästä haastateltiin viisi osallistujaa, ryhmän koon vaihdellen kahdeksasta kymmeneen osallistujaan. Somalinkielisen ryhmän osallistujia ei haastateltu, sillä ryhmä jouduttiin päättämään kesken kaiken osallistujien vähäisen määrän takia. Haastattelujen teemoja olivat osallistujien ennakko- odotukset, ryhmän toimivuus, verkostoitumisen merkitys, ryhmien sisältö ja teemat, omakielisen ryhmän merkitys, lapsen koulunkäynnin ja muun kehityksen tukeminen ja koti- koulu - yhteistyö ja ajatukset tapaamisten jälkeen. Kaikki haastattelut pidettiin koulujen tiloissa ja äänitettiin tarkkaa litterointia varten. Taustatietokysymyksinä haastateltavina kysyttiin Suomessa oleskelun pituus, koulutus ja/tai ammatti, kouluikäisten lasten määrä ja luokka- aste haastatteluhetkellä, sekä arvio omasta suomen kielen taidosta. Nämä kysymykset siksi, koska halusimme myös arvioida, miten osallistujien elämätilanteet, koulutus sekä kielitaito voivat vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa saada tietoa heidän lastensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja suomalaisesta koulujärjestelmästä sekä heidän kykyynsä tukea lastensa koulunkäyntiä Suomessa. Ryhmien analysointiin käytettiin menetelmänä osallistuvaa havainnointia. Arvioinnin tekijä osallistui englannin- ja kurdin- (sorani) ja venäjänkielisiin ryhmiin, joissa hän seurasi ja havainnoi ryhmän toimintaa, ilmapiiriä, ryhmän sujuvuutta ja kehitystä. Havainnointi oli sekä aktiivista että passiivista, välillä vain ryhmän seuraamista, välillä taas osallistumista keskusteluun ja kysymyksien esittämistä osallistujille. Kirjoittaja piti myös päiväkirjaa, johon hän kirjasi havainnot ryhmistä ja muut muistiinpanot Arviointikysymykset ja kriteerit Arvioinnissa on haettu vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten hyvin hanke on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin? Onko tavoitteet saavutettu? Miten toiminnassa on onnistuttu? Missä määrin suunnitellut toimenpiteet on toteutettu ja tulokset saavutettu? Onko muutoksia tapahtunut kodin ja koulun välisessä yhteistyössä? Onko kotien ja koulun yhteistyö parantunut? 16

17 Onko ryhmistä ollut hyötyä vanhemmille, kouluille ja oppilaille? Millaisia kokemuksia osallistujilla on ryhmistä? Mitä muutoksia vanhempien mielestä ryhmiin osallistuminen on tuonut heille? Saavatko vanhemmat ryhmien kautta tarvitsemaansa tukea ja tietoa? Mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää? Miten käytännön järjestelyt ja yhteistyö koulun kanssa sujuivat? Onko vertaistukiryhmien pitäminen toimiva tapa kodin ja koulun yhteistyön sujuvuuden parantamiselle? Merkittävimpiä kriteerejä arviointikysymysten vastauksille ja aineiston tulkitsemiselle on koulujen, vanhempien ja lasten hyötyminen vertaistuenryhmistä, koulun ja kodin välisen yhteistyön sujuvuuden parantaminen, ja vanhempien parantunut kyky tukea lastensa koulunkäyntiä niin, että lasten koulumenestys paranee ja mahdolliset riskit koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin ja koulupudokkuuteen pienenevät. 17

18 6. Keskeiset havainnot Käytännön järjestelyt hankkeessa mukana olleiden koulujen kanssa hoidettiin keskitetysti Väestöliiton aloitteesta. Väestöliiton työntekijä oli yhteydessä kaikkien neljän koulun rehtoriin ja järjesti tapaamiset koulujen edustajien kanssa. Tapaamisissa sovittiin syksyn vertaistuenryhmien järjestämisestä sekä ryhmien teemoista, sisällöistä ja muista käytännön järjestelyistä. Kaikkien neljän koulun kanssa tehtiin aiesopimukset tulevien ryhmien järjestämisestä yhteistyössä koulujen ja Väestöliiton kanssa. Koulujen kanssa sovittiin muun muassa, että koulut tarjoavat tilat ryhmien pitämistä varten, tiedottavat ryhmistä vanhemmille ja että koulun edustaja toimii Väestöliiton työntekijän ohjaajaparina ryhmätapaamisissa. Kaikki neljä vertaistuenryhmää kokoontuivat syys- marraskuun 2012 välillä. Ryhmistä ensimmäisenä aloitti venäjänkielinen ryhmä Myllypuron ala- asteella syyskuun 2012 alussa. Ryhmästä oli tiedotettu vanhemmille venäjänkielisellä tiedotteella, joka toimi samalla ilmoittautumislomakkeena. Lisäksi keväällä 2012 Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntija oli käynyt puhumassa vanhemmille vanhempainillan yhteydessä ja kertonut tulevasta ryhmästä. Ryhmään ei kuitenkaan tullut yhtään ennakko- ilmoittautumista, ja ensimmäiselle tapaamiskerralle saapui vain yksi vanhempi. Hän kertoi löytäneensä rypistyneen tiedotteen lapsensa koululaukusta. Ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen koulun opettaja tiedotti ryhmästä vielä sähköisesti Wilman kautta. Toiselle kokoontumiskerralle saapui ensimmäisellä kerralla osallistuneen vanhemman lisäksi Wilman kautta tiedon ryhmästä saanut pariskunta sekä kolmas muualta ryhmästä tietoa saanut vanhempi. Viimeisillä kolmella kokoontumiskerralla mukana oli kaksi ensimmäisestä kerrasta asti mukana ollutta äitiä. Paikalla oli kahden lastenhoitajan lisäksi rehtori tai vararehtori, jotka toimivat ryhmänohjaajan ohjaajaparina. Englanninkielinen ryhmä kokoontui Maunulan ala- asteella ja somalinkielinen ryhmä Itäkeskuksen ala- asteella. Molemmat ryhmät aloittivat syyskuun 2012 aikana. Ryhmistä oli tiedotettu vanhempia omakielisillä tiedotteilla, joissa oli mukana ilmoittautumislomake. Ennakko- ilmoittautumisista huolimatta osallistuminen oli vähäistä. Englanninkielisen ryhmän ensimmäiselle kokoontumiskerralle saapui kaksi vanhempaa ja toiselle jo neljä vanhempaa. Muilla kerroilla mukana oli kolme vanhempaa, joista kaksi oli pariskunta samasta perheestä. Paikalla oli rehtori tai erityisopettaja, jotka toimivat ryhmänohjaajan ohjaajaparina. Somalinkieliseen ryhmään ei saapunut yhtään osallistujaa ensimmäisellä kerralla. Ryhmänohjaaja käytti ryhmän kokoontumiselle varatun ajan soittamalla koulua käyvien somalinkielisten lasten vanhemmille ja pyytämällä heitä mukaan ryhmään. Toisella kokoontumiskerralla somalinkieliseen ryhmään osallistui kaksi 18

19 isää. Somalinkielinen ryhmä jouduttiin keskeyttämään muutaman kerran jälkeen kokonaan vähäisen kävijämäärän takia. Alun perin Keinutien ala- asteelle suunniteltiin ryhmää, johon kutsuttaisiin kurdin- ja persiankielisten lasten vanhempia. Keinutien ala- astetta käy kahdeksan kurdinkielisen (sorani) perheen lapsia ja läheisellä Vesalan ala- asteella kahdeksan persiankielisen perheen lapsia. Vanhemmille lähetettiin suomenkielinen tiedote lasten mukana repuissa. Tiedotetta ei voitu tehdä kurdin- tai persian kielillä, sillä käytössä ei ollut sellaista tietokonetta, jossa olisi ollut tarvittava kirjainjärjestelmä. Ryhmään ei ollut tullut yhtään ilmoittautumista ilmoittautumisaikaan mennessä. Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntijan, ryhmänohjaajan soitettua kurdinkielisille (sorani) perheille kaikki heistä ilmoittivat kiinnostuksestaan osallistua ryhmään. Koululle päätettiin järjestää kurdinkielinen (sorani) ryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran ensimmäisen kerran lokakuun 2012 alussa. Ryhmään tuli mukaan kahdeksan osallistujaa ensimmäisellä kerralla. Yksi ryhmäläisistä oli persiankielinen äiti, jolle ryhmänohjaaja tulkkasi ryhmän keskustelut. Kaksi osallistujista kertoi saaneensa kutsun ja loput kuusi tulivat paikalle ryhmänohjaajan kutsuttua heidät puhelimitse mukaan. Paikalla oli kahden lastenhoitajan lisäksi rehtori, joka toimi ryhmänohjaajan ohjaajaparina. Rehtori pyysi myös koulukuraattorin mukaan myöhempiin tapaamisiin. Ryhmäläiset pyysivät saada muistutuksen tekstiviestinä ryhmänohjaajalta aina edellisenä päivänä ennen ryhmän kokoontumista. Ryhmänohjaaja lähetti vanhemmille viikoittaisen tekstiviestin, jossa muistutti heitä seuraavasta ryhmätapaamisesta. kurdinkielisessä ryhmässä oli eniten osallistujia kaikista ryhmistä: jokaisella kerralla paikalle saapui 7-9 vanhempaa Ryhmänohjaajien huomiot Ryhmänohjaajia haastateltiin ryhmien järjestämisen jälkeen. Ohjaajille esitetyt kysymykset (liite 3. Ryhmänohjaajien haastattelukysymykset) koskivat muun muassa käytännön järjestelyjä, tiedotusta, ryhmien toimivuutta, teemoja, sisältöjä ja havaintoja osallistujien kokemuksista Tiedottaminen Käytännön järjestelyt koulujen kanssa sujuivat ongelmitta ja rehtorit sekä muu henkilökunta suhtautuivat ryhmien järjestämiseen positiivisesti ja ottivat vertaisryhmätoiminnan järjestämisen avoimesti ja lämpimästi vastaan. 19

20 Ainoa ongelma käytännön järjestelyissä oli tiedotuksen toimimattomuus. Koulut olivat tiedottaneet ryhmistä reppupostina (Liite 6) sekä Wilman kautta tiedotteella, joka toimi samalla ilmoittautumislomakkeena. Ennakkoilmoittautumisia kaikkiin ryhmiin tuli erittäin niukasti. Tässä tapauksessa tiedotusvastuun ollessa kouluilla ei vanhempia tavoitettu tarpeeksi hyvin. Kouluilta olisi toivottu aktiivisempaa otetta tiedotuksessa, jotta vanhemmat olisivat tavoitettu laajemmin ja saatu mukaan osallistumaan ryhmiin. Ryhmistä tiedottamisen tulisi olla koulujen vastuulla. Ulkopuolisen ryhmänohjaajan työajan käyttäminen yhteydenottoihin ei ole kustannustehokas tapa toimia, eikä ryhmänohjaajilla ole vanhempien yhteistietoja tai suoraa sidettä vanhempiin. Koulu ei myöskään saa luovuttaa yhteistietoja ulkopuolisille. Vanhemmille lähin taho on koulu, joten luontevampaa olisi, että yhteydenotot tulisivat suoraan koululta. Vanhemmille suoraan soittaminen tuotti kuitenkin tulosta. Kurdinkielisen (sorani) ryhmän ohjaajan kokemus oli, että vanhemmat olivat ilahtuneita omakielisen henkilön yhteydenotosta ja henkilökohtaisesti esitetystä kutsusta ryhmään. Kouluissa olisi hyvä miettiä, miten he parhaiten tavoittavat vanhemmat ja kenen vastuulla koulussa yhteydenpito vanhempiin olisi. Tiedotusvastuu koulun osalta voisi olla esimerkiksi oman äidinkielen opettajalla, tai kuraattorilla. Tiedotuksen merkitys ja vanhempien tavoitettavuus ovatkin nousseet tämän raportin ydinkysymyksiksi. Syitä vähäiseen osallistujamäärään ei löydy yksinomaan vähäisen tiedotuksen tai resurssien vuoksi. On muitakin tekijöitä, jotka voivat osaltaan vaikuttaa vähäisiin osallistujamääriin syksyn ryhmissä. Näitä tekijöitä voivat olla osallistujille sopimattomat aikataulut tai vähäinen kiinnostus osallistua ryhmään. Itäkeskuksessa järjestetty ryhmä epäonnistui, koska äitejä ei tullut mukaan. Somalinkielisen ryhmän isät selittivät äitien puuttumista aikataulullisista syistä: äideille olisi sopinut paremmin ilta- ajat. Toisaalta ryhmän päättymisen jälkeen Itäkeskuksen koululla järjestettiin somalinkielinen vanhempainilta, johon tuli mukaan useita vanhempia. Vanhemmat kertoivat olevansa kiinnostuneita kokoamaan uuden ryhmän ja pyysivät sen järjestämiseen tukea Väestöliitolta. Kukaan vanhemmista ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä ryhmän kokoontumisen liittyen tämän jälkeen. Englanninkieliseen ryhmään vähäinen osallistujamäärä johtui mahdollisesti myös ryhmän aikatauluista: ryhmä pidettiin aamuisin, jolloin kohderyhmään kuuluneet vanhemmat eivät mahdollisesti päässeet 20

Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 27.8.2014 Tavoitteet 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF) Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella Vertaistyhmät maahanmuuttajavanhemmille Tavoitteet: 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Kotoutumista tukeva maahanmuuttajanaisten ryhmä. Info-ryhmä

Kotoutumista tukeva maahanmuuttajanaisten ryhmä. Info-ryhmä Kotoutumista tukeva maahanmuuttajanaisten ryhmä Info-ryhmä Oppaassa annetaan vinkkejä kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajaäitien infopainotteisten vertaistukiryhmien järjestämiseen. Kotona olevat ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot