VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Heli Apo VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI Opinnäytetyö 2007

2 TIIVISTELMÄ Heli Apo Varhaisen puuttumisen toimintamalli psykiatrisella osastolla alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi, 28 sivua, 2 liitettä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 2007 Ohjaaja: lehtori Maija Jokinen, EKAMK Työelämän ohjaaja: osastonhoitaja Eira Purhonen, EKKS Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaisen puuttumisen toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatriselle osastolle alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi. Kehitin toimintamallin yhdessä työryhmän kanssa, johon kuului minun lisäkseni neljä hoitajaa aikuispsykiatrian osastoilta Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Työryhmässä mietimme yhdessä oireita, joita alkoholin suurkuluttajilla voi esiintyä, mistä tai millä keinoin alkoholin suurkuluttajat voisi tunnistaa psykiatrisella osastolla. Lisäksi mietimme keinoja, miten puuttua alkoholin suurkulutukseen mm. Audit-kyselyn avulla ja tekemällä mini-interventio, jos Audit-kyselyn perusteella alkoholin käyttö ylittää riskirajat. Mini-interventio eli lyhyt neuvonta on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi keinoksi puuttua alkoholin riskirajan ylittävään käyttöön eli suurkulutukseen. Mutta millä keinoin sen saisi juurrutetuksi terveydenhuoltoon? Alkoholin kulutuksen noustessa myös alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat lisääntyvät. Tarvitaan selkeitä toimintamalleja, että alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskuun ja alkoholin aiheuttamat haitat vähenemään. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää selkeä toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan aikuispsykiatrisille osastoille. Lisäksi osallistuin 2007 PPShankkeen (päihdepalvelujen seudulliseen kehittämishankkeeseen) varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän kokouksiin ja opinnäytetyöni eli varhaisen puuttumisen toimintamalli tulee osaksi tätä hanketta. Asiasanat: alkoholin suurkulutus, mini-interventio, varhaisen puuttumisen toimintamalli

3 ABSTRACT Heli Apo Early Intervention Action Model for the Psychiatric Ward to Identify Patients with Alcohol Abuse Potential, 28 pages, 2 abbendices South Karelia University of Applied Sciences, Lappeenranta Healt Care and Social Services, Degree Programme in Nursing Final Year Project 2007 Instructors: Maija Jokinen, Senior Lecturer, and Eira Purhonen, South Karelia Central Hospital The purpose of this final thesis was to develop an action model for early intervention in identifying patients with alcohol abuse problems on the psychiatric ward. I have produced this model cooperation with a group of 4 nurses from the psychiatric ward for adults at South Karelia Central Hospital. We discussed as a group how people with alcohol abuse problems present in the psychiatric ward, what kinds of symptoms they have, and what kinds of interventions are appropriate for them. We also thought about the means available to us through screening questionnaires to help identify potential problems, and miniinterventions for use when problems are identified. Mini-interventions, in the other words brief counselling, is according to studies an efficient means for dealing with potential alcohol abuse, but how might it be brought into wider use in health care? When alcohol consumption increases, that means that social and health problems increase as well. Now, a clear action model for use in decreasing total alcohol consumption and harm is needed. My final thesis is designed to produce such a model for the adult psychiatric ward in the South Karelia Central hospital. Also, I have taken part in the 2007 PPS Project (regional project for the development of work with alcohol and substance abuse) in work groups for early intervention and mini-intervention development. This thesis and the action model prodused is a part of that project. Key words: alcohol abuse, mini-intervention, early intervention action model

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET ALKOHOLIN KÄYTÖN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA Alkoholin käytön historiaa Suomessa Alkoholin käytön lisääntymiseen vaikuttaneet tekijät ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT TERVEYDELLISET JA SOSIAALISET HAITAT Alkoholin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen Alkoholin käytön aiheuttamat haitat läheisille ja työyhteisölle Alkoholin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollossa KEINOT ALKOHOLIN SUURKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI STTK:n alkoholipoliittinen linjaus Alkoholiohjelma Lappeenrannassa toteutettava päihdetyön seudullinen kehittämishanke Alkoholin suurkuluttajien tunnistaminen terveydenhuollossa MINI-INTERVENTIO Mini-intervention sisältö Mini-intervention vaikuttavuus Esteet mini-intervention käytölle terveydenhuollossa EETTISET KYSYMYKSET HOITOTYÖSSÄ VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA Yhteistyösopimusten tekeminen Toimintamallin kehittäminen Varhaisen puuttumisen toimintamalli YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITTEET Liite 1 Alkoholijuomien kulutus 100 %:na alkoholina vuosina Liite 2 Varhaisen puuttumisen toimintamalli psykiatrisella osastolla

5 1 JOHDANTO Suomalaisten alkoholin kulutus on jatkuvasti kasvanut. Vuonna (2005) kokonaiskulutus oli 10,5 litraa asukasta kohti. Määrä on nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna. Tilastokeskuksen tilastoissa (2005) alkoholisyyt olivat miesten yleisin ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi aiheuttaa arviolta kuolemaa Suomessa vuosittain ja lähes kymmenkertaisen määrän sairaalahoitojaksoja (Eskola 2007, 2). Alkoholihaitat näkyvät palvelujen tarpeena monella taholla ja kytkeytyvät usein muihin ongelmiin, kuten mielenterveys-, lastensuojelu-, syrjäytymis-, väkivalta- ja turvallisuusongelmiin. Alkoholin kulutusta voidaan arvioida päivittäisen, viikoittaisen tai kerralla käytettävien annosmäärien mukaan. Riskirajaa, joka on naisilla 20 g/vrk ja miehillä 40 g/vrk, voidaan käyttää ohjearvona alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Silloin, kun alkoholinkäyttö ylittää riskirajan, saattaa terveys vaarantua. Tällöin on terveydenhuollon henkilöstön velvoite kertoa tästä potilaalle ja antaa terveysneuvontaa. (Seppä 2005, ) Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa (Alkoholiohjelma ). Tutkimusten mukaan mini-interventio on todettu tehokkaaksi, mutta vain noin 30 % lääkäreistä ja hoitajista tekee mini-interventiota (Seppä 2005, 24-25). Varhaisvaiheen päihdehoitotyöhön tarvitaan yhteinen toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Behm 2005). Valtio on nostanut periaatepäätöksessään miniintervention eli lyhytneuvonnan esille ja se on myös Alkoholiohjelman selkeä painopiste alue (Alkoholiohjelma ). Idean tähän opinnäytetyöhön sain psykiatrisen osaston osastonhoitajalta. Hän näki mini-intervention käytön ajankohtaiseksi asiaksi Etelä- Karjalan keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla. Ohjaajaopettajan ehdotuksesta muutin aihetta niin, että teen varhaisen puuttumisen toimintamallin psykiatrisille osastoille. Lisäksi opettaja ehdotti osallistumista Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen (PPS-hankkeen) kokouksiin

6 Opinnäytetyöstä saan itselleni tietoa päihdeongelmista ja taitoa puuttua potilaiden alkoholin käyttöön tulevassa työssäni sairaanhoitajana. Tarkoituksenani on myös saada tehdyksi selkeä toimintamalli, jota kaikki psykiatrisilla osastoilla työskentelevät hoitajat pystyvät käyttämään työssään hoitaessaan kaksoisdiagnoosipotilaita osastolla. Kaksoisdiagnoosipotilailla tarkoitetaan potilaita, joilla on mielenterveysongelman lisäksi alkoholin riskirajan ylittävää käyttöä. 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää varhaisen puuttumisen toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan aikuispsykiatrisille osastoille. Toimintamallin kehittämiseksi kokosin työryhmän, joka koostui neljästä hoitajasta aikuispsykiatrian osastoilta. Mietimme ryhmässä yhdessä oireita, joiden perusteella psykiatrisella osastolla hoidossa olevien potilaiden alkoholin suurkulutus voidaan tunnistaa ja keinoja, joiden avulla suurkulutukseen voidaan puuttua osastohoidon aikana. Lisäksi olen osallistunut päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen (PPS-hanke) mini-interventiotyöryhmään ja opinnäytetyöni on osa tätä hanketta. Esitän työni myös PPS-työryhmän kokouksessa. 3 ALKOHOLIN KÄYTÖN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA Alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Määrä oli noussut 10,5 litraan asukasta kohti (2005), kun se 1960-luvulla oli puolta vähemmin. (Karlsson 2006, 28-31). (ks. liite 1)

7 3.1 Alkoholin käytön historiaa Suomessa Suomalaisten suosimat alkoholijuomat ovat vaihdelleet; 1960-luvulla peräti 71 prosenttia kulutuksesta oli väkevien alkoholijuomien osuus. Keskioluen tulo vuonna 1969 elintarvikeliikkeisiin lisäsi oluen kulutusta ja vähensi väkevien alkoholijuomien osuutta. Viinien kulutus on ollut jatkuvassa nousussa 1960-luvun alusta lähtien ja lisääntynyt varsin nopeasti 1980-luvun puolen välin jälkeen. (Päihdelinkki 2006.) Alkoholin kulutus oli Suomessa 1960-luvun lopulle lähes pelkästään miesten varassa. Vielä vuonna 1968 noin 40 prosenttia naisista ilmoitti olevansa raittiita. Naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt suuresti, nykyisin noin 90 prosenttia naisista on käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nuorten keskuudessa juomatapojen kehityksessä on erotettavissa useita vaiheita. Nuorten juomatavat muuttuivat 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, kun alkoholin käyttö levisi nuorisokulttuuriin. Nuorten asenteet juomista kohtaan kiristyivät 1970-luvun lopulla, mutta 1980-luvun puolivälissä alkoi uusi kasvuaalto. Kasvuaalto jatkui viisitoista vuotta ja silloin yleistyi nuorten juominen kaikilla mittareilla mitattuna ja erityisesti tyttöjen juominen. Vuosituhannen vaihteessa nuorten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen kääntyivät laskuun erityisesti nuorempien ikäluokkien kohdalla. (Päihdelinkki 2006.) 3.2 Alkoholin käytön lisääntymiseen vaikuttaneet tekijät Ennen vuotta 1969 alkoholin käyttö keskittyi Suomessa lähes pelkästään kaupunkeihin. Kaupungistuminen selittääkin osaltaan alkoholin käytön kasvua. Suomessa viime vuosikymmenten aikana tapahtunut juomatapojen muuttuminen on vahvasti sidoksissa yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin muutosprosesseihin. Myös alkoholijuomien saatavuus on lisännyt kulutusta sekä taloudellinen vaurastuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Paheksuvat asenteet juomista kohtaan ovat korvautuneet yhä hyväksyttävimmillä asenteilla ja moraalinen paatos on siten vähentynyt. Vuonna 2005 lähes puolet alkoholijuomista juotiin oluena ja runsas neljännes väkevinä juomina. Vuonna 2004 tapahtuneet - 7 -

8 matkustajakiintiöiden poistaminen, alkoholiveron alentaminen sekä Viron liittyminen EU:n jäseneksi lisäsivät edelleen alkoholin kulutusta. (Päihdelinkki 2006.) Alkoholijuomien päivittäinen käyttö on Suomessa edelleen harvinaista, mutta juominen useammin kuin kerran viikossa on yleistynyt. Alkoholinkäyttö on myös yleistynyt julkisilla paikoilla ja erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa sekä festivaaleilla. Edelleen alkoholin käyttö painottuu kuitenkin viikonloppuihin. Suomessa elää sitkeänä vanhojen juomatapojen ydin, humalahakuinen kulutus. Suomalaisessa juomakulttuurissa humaltuminen on jopa yleistä ja hyväksyttävää ja nämä periaatteet omaksutaan jo nuorena ensimmäisten kokeilujen myötä. Sitä vastoin alkoholijuomien nauttiminen ruokajuomana on Suomessa edelleen varsin harvinaista. (Päihdelinkki 2006.) 4 ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT TERVEYDELLISET JA SOSIAALISET HAITAT Väestötutkimusten mukaan tietyltä kulutustasolta alkaen alkoholinkäyttöön liittyvien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todennäköisyys lisääntyy voimakkaasti. Suomessa suurkulutuksen riskirajaksi on ehdotettu naisilla 16 annosta (20 g) viikossa ja 5 annosta päivässä ylittävää käyttöä. Miehillä vastaava riskiraja on 24 annosta (40 g) viikossa ja 7 annosta päivässä. Kun alkoholinkäyttö ylittää em. rajat puhutaan suurkulutuksesta. (Seppä 2005, 19-20). Yksi alkoholiannos tarkoittaa tavallista pulloa tai tölkkiä keskiolutta tai siideriä tai pientä tuoppia. Myös lasi viiniä (12 cl), mietoa puna- tai valkoviiniäm, on yksi annos, sekä tavallinen ravintola-annos (4 cl) viinaa, giniä tai muuta väkevää alkoholia on myös yksi annos. Alkoholin suurkulutus aiheuttaa monenlaisia ongelmia niin yksilön omalle terveydelle kuin myös läheisille ihmisille. Yhteiskunnalliset alkoholihaittoihin menevät kustannukset ovat myös mittavat ja nekin ovat koko ajan nousussa kuten suurkulutuskin

9 4.1 Alkoholin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen Alkoholisairaudet ja kuolemat yleistyvät alkoholin kulutuksen kasvun myötä. Alkoholi on suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma tällä hetkellä sekä myös tulevaisuudessa (Behm 2005). Alkoholisyyt olivat tilastokeskuksen (2006) kuolemansyytilastoissa miesten yleisin ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi on usein myötävaikuttava tekijä myös tapaturmaisissa kuolemissa (Kansanterveyslaitos 2006). Alkoholin suurkulutukseen voi liittyä monenlaisia oireita ja sairastavuutta. Esimerkiksi tunnusmerkkeinä suurkulutuksesta voivat olla erilaiset psyykkiset oireet (masennus, ahdistus, unettomuus, levottomuus), vatsavaivat, sydämen rytmihäiriöt, koholla oleva verenpaine, hikoilu, palovammat ja luunmurtumat. (Behm 2005). Myös sosiaaliset haitat, perheväkivalta, lasten laiminlyönti, ihmissuhdeongelmat, ongelmat työelämässä, työttömyys ja syrjäytyminen liittyvät usein alkoholin liialliseen käyttöön (Seppä 2005, 19-20). 4.2 Alkoholin aiheuttamat haitat läheisille ja työyhteisölle Alkoholin suurkuluttajan itselleen aiheuttamien sairauksien ja pahanolon lisäksi ongelmia aiheutuu usein myös läheisille perheen jäsenille ja työtovereille. Vanhempien alkoholin käyttö heijastuu monin tavoin lapsen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ihmisen kehityksen ja kasvun edellytyksenä on riittävästi tukeva, voimavaroja antava, rakastava ja suojaava läheisten ihmisten verkosto ja yhdenkin ihmisen päihdeongelma aiheuttaa usein erilaisia vaikeuksia koko perheessä. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2006, ) Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta (FAS-lasta). Naisten ja nuorten alkoholin kulutus on jatkuvasti lisääntynyt vielä enemmin kuin miesten. (Inkinen ym. 2006, 179.) Myös työyhteisön päihdehaitat ovat suuri haaste niin työntekijöille, työnantajille, ammattiliitoille kuin ammattiyhdistysjärjestöillekin. Työyhteisössä alkoholion

10 gelmat näkyvät terveyshaittoina, työtehokkuuden laskuna, myöhästymisinä, työtapaturmina, sairauspoissaoloina ja lopulta työpaikan menettämisenä. (Inkinen ym. 2006, ) 4.3 Alkoholin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollossa Alkoholista johtuvat sairaudet aiheuttavat vuosittain mittavia kustannuksia terveydenhuollossa. Suomessakin alkoholista aiheutuvien haittojen kustannukset nousevat lähes miljardiin euroon. (Lönnqvist 2007, 3.) Vuonna 2004 vuodeosastohoidossa kustannukset kasvoivat 74 miljoonaan euroon edellisen vuoden 66 miljoonasta. Kasvua oli siis 12 prosenttia. Avohoidon kustannukset olivat 21 miljoonaa euroa. Yhteensä avo- ja laitoshoidon terveydenhuollon kustannuksissa tapahtui vuonna 2004 kasvua 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Myös päihdehuollon erityispalvelujen alkoholikustannukset kasvoivat 7,3 prosenttia vuonna 2004 verrattuna edelliseen vuoteen. (Hein & Uutela 2006, 37.) 5 KEINOT ALKOHOLIN SUURKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI Alkoholin käytön lisääntymisen aiheuttamat haitat näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Nyt olisikin syytä pysähtyä miettimään keinoja, joilla haittoja voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Kunnat ovat avainasemassa alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Valtakunnan tasolla voidaan säätää lakeja ja rakentaa ohjelmia, mutta vasta niiden toteutuminen kuntatasolla on merkitsevää (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2). Alkoholiongelmista kärsivät tarvitsevat tällä hetkellä terveydenhuollon näyttöön perustuvaa varhaista puuttumista ja hoitoa monin verroin enemmän kuin mitä tällä hetkellä on mahdollista tarjota (Lönnqvist 2007, 3)

11 5.1 STTK:n alkoholipoliittinen linjaus Alkoholipoliittinen linjaus on hyväksytty STTK:n (toimihenkilökeskusjärjestö) hallituksessa. Alkoholipolitiikassa on tavoitteena kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun ja vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Työpaikkatasolla STTK:n liitot (Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL, Sairaanhoitajaliitto, Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ja Alkoholialan Toimihenkilöt ATH) tukevat toiminnallaan alkoholiongelmien ehkäisyä, varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttöä sekä edistävät ajantasaisen hoitoonohjausmallien käyttöä. (STTK 2007.) STTK:n tekemiä toimenpide-ehdotuksia ovat; alkoholiveron korottaminen hallitusti 5-10 % kaikissa alkoholijuomaryhmissä seuraten verotuksen vaikutusta esim. alkoholin maahantuontiin. Verotusta kiristämällä pyritään vaikuttamaan alkoholin ostomääriin vähentävästi sekä nostamaan verokertymää. Alkoholimyynnin ikärajoja pyritään valvomaan tehokkaasti, alkoholin myynti ja välittäminen alle 18-vuotiaalle on laissa kielletty. (STTK 2007.) Koska mainonta muokkaa erityisesti lasten ja nuorten alkoholiasenteita ja madaltaa kynnystä käyttämiseen, selvitetään kansainvälisesti, miten mainontaa olisi mahdollista rajoittaa, etteivät lapset ja nuoret altistuisi mielikuviin perustuvalle mainonnalle. Päihdepolitiikka on nähtävä kokonaisuutena, jolla on yhteys väkivaltaan, joten kansallisen alkoholiohjelman, väkivaltaohjelman ja huumepolitiikan yhteydet otetaan huomioon. (STTK 2007.) Myös Alkon monopoli säilytetään jatkossakin, vahvemmat alkoholijuomat myydään vain Alkossa. Jatkossa pyritään selvittämään, miten Alkon myyntivoittoja voitaisiin tehokkaasti käyttää alkoholihaittojen vähentämiseen kuntatasolla. Kuntien päihdetyöhön ohjataan resursseja riittävästi ja sitä tehostetaan. Kunnissa tulee olla palveluita riittävästi tarjolla ja hoitoon tulee päästä kohtuuajassa sekä hoidon tulee pohjautua yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. (STTK 2007.)

12 Päihdehuollon palveluihin kuuluvat avohoito, laitoshoito, kuntoutus- sekä asumis- ja tukipalvelut. Kunnat ovat velvollisia järjestämään palvelut tarpeen mukaan. Päihdetyötä tulee tehdä kaikilla palvelujärjestelmän tasoilla, esim. neuvolatyössä, kotipalvelussa ja perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa on oltava resursseja myös päihdetyöhön. (STTK 2007.) Lapsilla tulee olla oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen. Päihteiden käyttö koskettaa jo useampaa kuin joka kuudetta perhettä ja väkivaltaa on noin viidesosassa perheitä. Päihteet ja väkivaltaisuus ovat yleisimmät syyt myös lasten huostaanottoihin. Lisäksi STTK:n alkoholipoliittisessa linjauksessa on suositukset työpaikkojen ja oppilaitosten päihdeongelmien ehkäisyyn, päihdeasioiden käsittelyyn ja hoitoonohjaukseen, sisältäen myös toimintamallin tekemistä. Työpaikan ja oppilaitosten päihdeohjelma otetaan osaksi työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun kokonaisuutta. (STTK 2007.) 5.2 Alkoholiohjelma Alkoholiohjelma on kehitetty työvälineeksi alkoholin haittojen ehkäisyn kehittämiseen. Alkoholiohjelmaan liittyvää työtä ohjaa neljä keskeistä periaatetta: paikallisuus, vaikuttavuus, hyväksyttävyys ja kumppanuus. Kokonaiskulutukseen vaikutetaan alkoholiverotuksella, säilyttämällä viinien ja väkevien juomien vähittäismyynti Alkon tehtävänä ja tehostamalla alkoholilupahallinnon ja valvonnan panosta hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämisessä. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee alkoholiohjelmaan liittyvää toimintaa välittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä, tuottamalla materiaalia ja edistämällä kumppanien yhteistoimintaa. (Alkoholiohjelma ) 5.3 Lappeenrannassa toteutettava päihdetyön seudullinen kehittämishanke Lappeenrannan seudulla toteutetaan päihdepalvelujen seudullista kehittämishanketta vuosina (PPS-hanke). Hankkeen toiminta-alueena ovat

13 Lappeenrannan mielenterveystyön palvelusopimuksen tehneet kunnat: Lappeenranta, Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrinen tulosyksikkö, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2.) PPS-hankkeen tavoitteena on kehittää perus-, erityis- ja erikoissairaanhoitopalveluja päihdepalvelujen laatusuositusten mukaisesti ja saada ne paremmin vastaamaan päihteiden ongelmakäytön hoitotarpeita, sekä tehdä vaikuttava ja seudullisesti hyödynnettävä päihdetyön toiminta- ja yhteistyömalli ja juurruttaa uudet toimintatavat pysyviksi käytännöiksi. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkaisuja 2006:2.) 5.4 Alkoholin suurkuluttajien tunnistaminen terveydenhuollossa Behmin (2005) tekemän tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kuvaamat alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen menetelmät olivat sanallinen vuorovaikutus sekä havainnointiin, tutkimukseen ja yhteistyöhön liittyvät menetelmät ja työvälineet. Sanallisessa vuorovaikutuksessa menetelminä käytettiin Behmin (2005) mukaan kysymistä ja keskustelemista. Alkoholin käyttö otettiin puheeksi esim. terveystarkastusten yhteydessä, potilasohjaustilanteissa (diabetes, verenpaine, kolesteroli, painonhallinta), erilaisissa ongelmatilanteissa, kuten perheväkivalta tai parisuhdeongelmatilanteissa. Havainnointiin liittyvät menetelmät jakaantuivat aistinvaraiseen havainnointiin, asiakkaan voinnin havainnointiin, tapaturmien yhteyteen ja hoitajan ominaisuuksiin liittyviin menetelmiin. Alkoholin haju toimii käytännössä alkoholin puheeksi ottamisen syynä, sekä merkkejä voi olla ulkonäössä tai olemuksessa ja usein lapset ovat hoitamattomia ulkonäöltään, toteaa Behm (2005). Lisäksi suurkulutusta havainnoitiin Behmin (2005) mukaan kotikäynneillä kodin hoitamattomuudesta. Asiakkaan unettomuus, masentuneisuus, käytös, tarkkaavai

14 suus- ja oppimisongelmat tai vatsavaivat, ripuli, korkea verenpaine ja epämääräiset sairausloman syyt tulivat myös esille Behmin (2005) tutkimuksessa, hoitajan keinoina tunnistaa alkoholin suurkuluttajat. Työvälineinä toimivat myös hoitajan ominaisuudet, kokemus työstä ja vaisto. 6 MINI-INTERVENTIO Mini-interventio tarkoittaa alkoholin käytön puheeksi ottoa ja lyhyttä, henkilön oireisiin suhteutettua neuvontaa sekä tarvittaessa muutamaa seurantakäyntiä. Mini-intervention tavoitteena on kohtuukäyttö ja sen voi antaa lääkäri tai hoitaja. Potilas asettaa itse tavoitteensa ja potilaan kuuleminen ja kannustaminen on tärkeää. Keskustelun voi käynnistää niistä vaivoista, jotka potilas itse tuo esille. Lyhimmillään mini-interventio sisältyy yhteen käyntiin esim. yhteen vastaanottokäyntiin terveyskeskuksessa, mutta muutama kontrollikäynti voi olla tarpeen. Kontrollikäyntien yhteydessä keskustellaan alkoholin kulutuksen muutoksista, tuetaan onnistumista ja rohkaistaan potilasta eteenpäin epäonnistumisista huolimatta. (Seppä 2005, ) Alkoholin käytön riskirajaa eli suurkulutusrajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholin vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Suomessa yleisesti käytetyt neuvontarajat ovat naisilla säännöllinen yli 2 3 annoksen (12 g alkoholia) ja miehillä yli 4 5 annoksen päivittäiskäyttö tai jokaviikkoinen humalajuominen. (Seppä 2005, ) Haastattelu on paras tapa selvittää potilaan alkoholiongelmaa ja kannustava ja avoin ilmapiiri on tärkeää. Apuna haastattelussa voidaan käyttää erilaisia kyselylomakkeita, esim. Audit-kyselyä. Audit-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä. Kyselyn vastausten perusteella lasketaan pisteet ja niiden perusteella voidaan arvioida alkoholin käytön riskejä. Testi on WHO:n kehittämä. Myös laboratorioarvot, kuten S-GT ja MCV, kertovat alkoholin suurkulutuksesta ja niitä voidaan käyttää haastattelun tukena. CDT on tarkka ja sen poikkeava arvo johtuu lähes aina alkoholin riskikäytöstä. (Seppä 2005, )

15 Tehokkaaseen mini-interventioon kuuluvat seuraavat vaiheet: alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen, tiedottaminen sen haitoista terveydelle, motivointi juomatapojen muuttamiseksi, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, ohjeiden antaminen tavoitteiden saavuttamiseksi ja alkoholin käytön seuranta jatkokäyntien avulla. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2.) Varhainen alkoholiongelmiin puuttuminen on tärkeää, sillä juuri tähän ryhmään, suurkuluttajiin, voidaan kohdentaa myös varhaiset hoitotoimenpiteet. Varhaisessa puuttumisessa voidaan apuna käyttää motivoivan haastattelun tekniikoita. Motivoiva haastattelu on potilaskeskeinen ohjausmenetelmä, jossa tavoitteena on voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen selvittämällä ja tutkimalla ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ambivalenssia eli ristiriitaa. (Lepistö, von der Pahlen & Marttunen 2007, 8-9.) 6.1 Mini-intervention sisältö eli raamit (Käypä hoito suositus 2005) Mini-intervention raamit Käypä hoito suosituksen mukaan: Rohkeus (self efficacy) tarkoittaa, että potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen. Alkoholitietous (feedback), annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin. Apu (advice), avustetaan päätöksessä vähentää tai lopettaa juominen. Myötätunto (emphathy), lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen. Itsemääräämisvastuu (responsibility), potilaan on itse päätettävä vähentää juomista

16 Toimintaohjeet (menu), luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi. 6.2 Mini-intervention vaikuttavuus Parhaimmillaan mini-interventio voi olla varsin tehokas keino puuttua riskirajan ylittävään alkoholin käyttöön. Suomessa arvioidaan, että 10 % kohdejoukosta eli suurkuluttajista hyötyisi mini-interventiosta (Seppä 2005, 25-26). Jos arvioitu suurkuluttajien määrä on , tämä tarkoittaa, että henkilöä hyötyisi. 6.3 Esteet mini-intervention käytölle terveydenhuollossa Alkoholi on yhteiskunnan suojeluksessa oleva laillinen nautintoaine, joka osalle käyttäjistä aiheuttaa ongelmia, jotka eivät ole henkilön itsensä hallittavissa. Päihdeongelmien asianmukainen tunnistaminen on jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän työntekijän velvollisuus. Tunnistamatta jäänyt tai jätetty päihdeongelma on hoitovirhe. (Nevalainen & Makkonen 2005.) Miksi mini-intervention käyttö ei ole juurtunut terveydenhuoltoon, vaikka se on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi keinoksi? Syinä vähäiseen miniintervention käyttöön on pidetty terveyspoliittisten päätösten heikkoa tukea, kiirettä, riittämätöntä koulutusta, niukkoja resursseja, uskoa, etteivät omat taidot riitä, hoidon kohderyhmän epäselvyyttä, selkeiden ohjeiden puutetta, kohderyhmän tunnistamisen vaikeutta ja lisäksi on kyseenalaistettu tekemisen oikeutusta. Vaikka koulutuksia onkin järjestetty, niihin on saapunut vain pieni, asiasta kiinnostuneiden ydinryhmä. Toisaalta on ymmärrettävää, että tällainen hoitomuoto, jossa hoitohenkilökunta käyttää työvälineenä omaa itseään, on vaikea omaksua. Koulutuksen tarkoituksena olisikin hälventää luuloa mini-intervention terapialuonteesta ja korostaa sen helppoutta ja luontevuutta terveydenhuollon toimintaympäristössä. (Seppä 2005, ) Alkoholiohjelma ja Valtakunnallinen mini-interventio projekti (VAMP) ovat yhdessä tuottaneet aineistoa mini-intervention helpottamiseksi. Vähennä vähä

17 sen opas on tarkoitettu potilaille, joilla alkoholin kulutus on riskialueella. Oppaassa neuvotaan oman tilannearvion tekemiseen, annetaan vähentämiseen keinoja ja kerrotaan vähentämisen hyödyistä. (Seppä & Aalto 2007, ) 7 EETTISET KYSYMYKSET HOITOTYÖSSÄ Hoitotyön keskeisiksi käsitteiksi on määritelty ihminen, terveys, hoitotyön toiminnot ja hoitotyön ympäristö. Hoitotyön tekijöiden pyrkimyksenä on vaikuttaa yksilöiden ja yhteisön terveyteen käyttäen hyväksi terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Eettisiä kysymyksiä hoitotyössä herättää se, missä määrin hoitohenkilökunnalla on oikeus vaikuttaa tai jopa määrätä toisten ihmisten elämäntapaan tai toimintaan liittyvistä asioista. Etiikalla hoitotyössä tarkoitetaan tiedonalaa, joka käsittelee hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän kysymyksiä osana hoitotyötä. (Leino-Kilpi & Välimäki 2004, ) Sairaanhoitajan työtä ohjaavat Suomessa sairaanhoitajaliiton eettiset ohjeet (1996). Eettisissä ohjeissa on mainittu sairaanhoitajan velvollisuudeksi jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan. Sairaanhoitajan työssä tärkeinä asioina eettisissä ohjeissa korostuvat potilaan itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasaarvoisuus. Lisäksi sairaanhoitajan tulee kunnioittaa oman ammattiryhmän asiantuntemusta ja pyrkiä yhteistyöhön muiden potilaan hoitoon osallistuvien kanssa, sekä valvoa muiden ammattiryhmien toimintaa. Sairaanhoitajan suhdetta yhteiskuntaan tuodaan eettisissä ohjeissa myös laajalti esille, mm. sairaanhoitajan tulee osallistua ihmisen terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia koskevaan päätöksen tekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. (Leino- Kilpi & Välimäki 2004, ) Varsinkin mielenterveystyössä esiintyy runsaasti eettisiä ongelmia, samoin kuin päihdeongelmien hoidossa. Mielenterveysongelmat ovat usein luonteeltaan ja vaikutuksiltaan sellaisia, että ne vaikuttavat ajatteluun ja näin kykyyn tehdä omaa terveyttä koskevia päätöksiä. Yleisin syy eettisten ongelmien esiintymiseen pohjautuukin potilaan sairauden luonteeseen, ymmärrys omasta tilasta

18 saattaa puuttua tai sairaudentunne on vähäinen, siten myös käsitys avun tarpeesta voi hämärtyä. Henkilökunnan asiantuntijuus antaa usein heille auktoriteettiaseman suhteessa potilaaseen. Henkilökunta voi nähdä potilaassa vain passiivisen puolen ja alkaa esittää mielipiteitä potilaan puolesta. Eettinen ongelma tulee esille silloin, jos henkilökunta alkaa tehdä päätöksiä varmistamatta potilaan omaa mielipidettä. Myös pakkotoimien vuoksi tulee eettisiä ongelmia esiin, esim. pakkolääkitys ja eristystilanteet. Onko hoitohenkilökunnalla oikeus pakottaa potilas tekemään jotakin, jos näin voidaan auttaa potilasta löytämään aktiivinen ote elämäänsä? Keskeisimpiä eettisiä kysymyksiä mielenterveystyössä onkin tasapainon löytyminen pakon, rajoittamisen ja vapauden välillä. (Leino- Kilpi & Välimäki 2004, ) Tutustuessani mini-intervention käyttöön liittyviin tutkimuksiin, niissä nousi esille eettisenä seikkana se, että mini-intervention tekemisen oikeutusta on pidetty esteenä mini-intervention tekemiselle. Itse näen alkoholin käytön puheeksi oton ja mini-intervention tärkeänä seikkana koko terveydenhuollossa. Mielestäni on hoitajan velvollisuus antaa potilaalle faktatietoa päihteiden käytön vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. 8 VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA Päihdepalveluita ohjaa päihdehuoltolaki (41/1986), joka velvoittaa kuntia järjestämään sekä laajuudeltaan että sisällöltään tarpeita edellyttävät, helposti tavoitettavat, joustavat ja monipuoliset päihdepalvelut päihderiippuvuuksien sekä mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan päihteiden käyttö ja muu samanaikainen mielenterveydenhäiriö on arvioitua yleisempää. Päihderiippuvuuden esiintymistä tarkastelevissa tutkimuksissa kaksoisdiagnoosipotilailla persoonallisuushäiriö on yleisimmin esiintyvä muu mielenterveydenhäiriö (noin 50 %). Myös masennustilaa esiintyy usein (20 %) sekä psykoottisia häiriöitä (15 %). Usein luotettava kaksoisdiagnoosin toteaminen on vaikeaa, koska monet oireet voivat aiheutua joko päihteiden käytöstä tai

19 erillisestä muusta mielenterveydenhäiriöstä. Päihteiden käyttöä ovat usein edeltäneet psyykkiset häiriöt, jotka ovat jääneet huomaamatta. (Kansanterveyslaitos Päihteidenkäyttö ja muu samanaikainen mielenterveydenhäiriö on arvioitua yleisempää.) Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon eriytyneisyys sekä erikoistuneisuus vaikeuttavat tai jopa estävät kaksoisdiagnoosipotilaiden perustuslaillisen oikeuden riittävään hoitoon ja huolenpitoon. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehittää käytännön hoitotyöhön psykiatrisille osastoille varhaisen puuttumisen toimintamalli alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi ja päihdepotilaiden hoidon aloittamiseksi. Alkoholin käytön ylittäessä riskirajan eli suurkulutusrajan saattaa ihmisen terveys vaarantua ja tällöin on terveydenhuollon henkilöstön velvoite kertoa tästä potilaalle ja antaa terveysneuvontaa. Opinnäytetyöni tavoite on vastata em. velvoitteeseen ja puuttua potilaan riskirajan ylittävään alkoholin käyttöön käyttäen hoitotyössä selkeää toimintamallia potilailla, joilla on mielenterveysongelman lisäksi alkoholin riskirajan ylittävää käyttöä. Mielestäni on tärkeää tunnistaa mahdollinen alkoholin suurkulutus potilaan oireiden perusteella, koska aina potilas ei sitä itse suoraan kerro. Tällaisia oireita psykiatrisella potilaalla voivat olla unihäiriöt, masennus, ahdistuneisuus, vatsavaivat tai sosiaalisen tilanteen muutokset. Mallin kehittämisessä tarkoituksena on myös miettiä potilaan mahdollista jatkohoitoa, esim. potilaan ohjaamista A- klinikalle. Toimintamallin on tarkoitus olla niin selkeä, että sitä pystytään käyttämään kaikilla aikuispsykiatrian osastoilla. Eikä kynnys käyttää mallia ja ottaa alkoholin käyttö puheeksi saa olla korkea. 8.1 Yhteistyösopimusten tekeminen Yhteistyösopimukset tein Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan ja päihdehuollon johtajan kanssa tammikuun alussa Saatuani luvan työryhmän perustamiseen, kokosin työryhmän tammikuun alussa ja sovin ensimmäisen tapaamisajan helmikuulle Ryhmän tapaamisia oli yhteensä neljä

20 ja viimeisellä tapaamiskerralla toukokuussa 2007 kävimme tutustumassa Lappeenrannan A-klinikan toimintaan. Tutustumiskäynnin tarkoituksena oli, että jokaisella aikuispsykiatrian osastolla on ainakin yksi hoitaja, joka tietää mitä palveluja A-klinikka tarjoaa. Näin potilaita on helpompi ohjata myös osastolta jatkohoitoon A-klinikalle. 8.2 Toimintamallin kehittäminen Kokosin työryhmän aikuispsykiatrian osastolla työskentelevistä hoitajista joulukuussa Kyselin itse halukkaita mukaan lähtijöitä, joita mallin kehittäminen kiinnosti. Lähetin aikuispsykiatrian osastonhoitajille sähköpostina viestin, jossa pyysin halukkaita ryhmään osallistujia ilmoittautumaan minulle. Liitteeksi sähköpostiin lisäsin opinnäytetyösuunnitelmani. Sain kaikilta neljältä osastolta yhden hoitajan mukaan ryhmään ja yhteensä meitä oli siis viisi, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi mielenterveyshoitajaa minun lisäkseni. Ryhmä kokoontui neljä kertaa ja kolmannella kerralla oli mukana ylilääkäri, jonka hyväksynnän myös halusin varhaisen puuttumisen mallille. Ryhmän tapaamisten välillä muotoilin itse mallia paperille, ryhmässä puhuttujen ja suunniteltujen asioiden pohjalta. Ensimmäisessä ryhmän tapaamisessa sovimme, että Audit-kysely tehtäisiin kaikille potilaille ja kirjattaisiin Efficaan, että on tehty. Mietimme myös terveyshaittoja/viitteitä alkoholin käytöstä. Lähinnä siitä näkökulmasta, miten hoitaja voisi tunnistaa potilaan päihteiden käytön. Yhteistyö A- klinikan kanssa nousi myös esille tärkeänä asiana, niin että potilaalle olisi sovittu aika A-klinikalle tai A-klinikan hoitaja tulisi tapaamaan sairaalahoidon aikana potilasta osastolle. Lisäksi annoin ryhmäläisille tehtäväksi miettiä miniintervention sisältöä seuraavaan tapaamiseen. Toisella kerralla kokosimme asioita, joita mini-interventio sisältää ja mietimme alkoholin käytön aiheuttamia terveyshaittoja potilaalle. Tarkastelimme myös alkoholiohjelman Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja miniinterventio -mallia. Sain myös ryhmäläiseltä vinkin kysellä Imatran kaupungin päihdeohjelmaa. Tapaamisen jälkeen työstin mallia jälleen paperille ja esitin sen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

YTHS:n mini-interventio (liikunta)

YTHS:n mini-interventio (liikunta) YTHS:n mini-interventio (liikunta) - Toimintamalli terveydenhoitajille Sähköisessä terveyskyselyssä annettujen vastausten tulkintaan - Toimintamallia voi lisäksi käyttää YTHS:n vastaanottotoiminnan osana

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista.

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista. Mini-interventio Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, terveydenhoitaja reetta-maija.luhta@epshp.fi 044 415 3122 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot