VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Heli Apo VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN TUNNISTAMISEKSI Opinnäytetyö 2007

2 TIIVISTELMÄ Heli Apo Varhaisen puuttumisen toimintamalli psykiatrisella osastolla alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi, 28 sivua, 2 liitettä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 2007 Ohjaaja: lehtori Maija Jokinen, EKAMK Työelämän ohjaaja: osastonhoitaja Eira Purhonen, EKKS Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaisen puuttumisen toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatriselle osastolle alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi. Kehitin toimintamallin yhdessä työryhmän kanssa, johon kuului minun lisäkseni neljä hoitajaa aikuispsykiatrian osastoilta Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Työryhmässä mietimme yhdessä oireita, joita alkoholin suurkuluttajilla voi esiintyä, mistä tai millä keinoin alkoholin suurkuluttajat voisi tunnistaa psykiatrisella osastolla. Lisäksi mietimme keinoja, miten puuttua alkoholin suurkulutukseen mm. Audit-kyselyn avulla ja tekemällä mini-interventio, jos Audit-kyselyn perusteella alkoholin käyttö ylittää riskirajat. Mini-interventio eli lyhyt neuvonta on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi keinoksi puuttua alkoholin riskirajan ylittävään käyttöön eli suurkulutukseen. Mutta millä keinoin sen saisi juurrutetuksi terveydenhuoltoon? Alkoholin kulutuksen noustessa myös alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat lisääntyvät. Tarvitaan selkeitä toimintamalleja, että alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskuun ja alkoholin aiheuttamat haitat vähenemään. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää selkeä toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan aikuispsykiatrisille osastoille. Lisäksi osallistuin 2007 PPShankkeen (päihdepalvelujen seudulliseen kehittämishankkeeseen) varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän kokouksiin ja opinnäytetyöni eli varhaisen puuttumisen toimintamalli tulee osaksi tätä hanketta. Asiasanat: alkoholin suurkulutus, mini-interventio, varhaisen puuttumisen toimintamalli

3 ABSTRACT Heli Apo Early Intervention Action Model for the Psychiatric Ward to Identify Patients with Alcohol Abuse Potential, 28 pages, 2 abbendices South Karelia University of Applied Sciences, Lappeenranta Healt Care and Social Services, Degree Programme in Nursing Final Year Project 2007 Instructors: Maija Jokinen, Senior Lecturer, and Eira Purhonen, South Karelia Central Hospital The purpose of this final thesis was to develop an action model for early intervention in identifying patients with alcohol abuse problems on the psychiatric ward. I have produced this model cooperation with a group of 4 nurses from the psychiatric ward for adults at South Karelia Central Hospital. We discussed as a group how people with alcohol abuse problems present in the psychiatric ward, what kinds of symptoms they have, and what kinds of interventions are appropriate for them. We also thought about the means available to us through screening questionnaires to help identify potential problems, and miniinterventions for use when problems are identified. Mini-interventions, in the other words brief counselling, is according to studies an efficient means for dealing with potential alcohol abuse, but how might it be brought into wider use in health care? When alcohol consumption increases, that means that social and health problems increase as well. Now, a clear action model for use in decreasing total alcohol consumption and harm is needed. My final thesis is designed to produce such a model for the adult psychiatric ward in the South Karelia Central hospital. Also, I have taken part in the 2007 PPS Project (regional project for the development of work with alcohol and substance abuse) in work groups for early intervention and mini-intervention development. This thesis and the action model prodused is a part of that project. Key words: alcohol abuse, mini-intervention, early intervention action model

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET ALKOHOLIN KÄYTÖN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA Alkoholin käytön historiaa Suomessa Alkoholin käytön lisääntymiseen vaikuttaneet tekijät ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT TERVEYDELLISET JA SOSIAALISET HAITAT Alkoholin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen Alkoholin käytön aiheuttamat haitat läheisille ja työyhteisölle Alkoholin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollossa KEINOT ALKOHOLIN SUURKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI STTK:n alkoholipoliittinen linjaus Alkoholiohjelma Lappeenrannassa toteutettava päihdetyön seudullinen kehittämishanke Alkoholin suurkuluttajien tunnistaminen terveydenhuollossa MINI-INTERVENTIO Mini-intervention sisältö Mini-intervention vaikuttavuus Esteet mini-intervention käytölle terveydenhuollossa EETTISET KYSYMYKSET HOITOTYÖSSÄ VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA Yhteistyösopimusten tekeminen Toimintamallin kehittäminen Varhaisen puuttumisen toimintamalli YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITTEET Liite 1 Alkoholijuomien kulutus 100 %:na alkoholina vuosina Liite 2 Varhaisen puuttumisen toimintamalli psykiatrisella osastolla

5 1 JOHDANTO Suomalaisten alkoholin kulutus on jatkuvasti kasvanut. Vuonna (2005) kokonaiskulutus oli 10,5 litraa asukasta kohti. Määrä on nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna. Tilastokeskuksen tilastoissa (2005) alkoholisyyt olivat miesten yleisin ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi aiheuttaa arviolta kuolemaa Suomessa vuosittain ja lähes kymmenkertaisen määrän sairaalahoitojaksoja (Eskola 2007, 2). Alkoholihaitat näkyvät palvelujen tarpeena monella taholla ja kytkeytyvät usein muihin ongelmiin, kuten mielenterveys-, lastensuojelu-, syrjäytymis-, väkivalta- ja turvallisuusongelmiin. Alkoholin kulutusta voidaan arvioida päivittäisen, viikoittaisen tai kerralla käytettävien annosmäärien mukaan. Riskirajaa, joka on naisilla 20 g/vrk ja miehillä 40 g/vrk, voidaan käyttää ohjearvona alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Silloin, kun alkoholinkäyttö ylittää riskirajan, saattaa terveys vaarantua. Tällöin on terveydenhuollon henkilöstön velvoite kertoa tästä potilaalle ja antaa terveysneuvontaa. (Seppä 2005, ) Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa (Alkoholiohjelma ). Tutkimusten mukaan mini-interventio on todettu tehokkaaksi, mutta vain noin 30 % lääkäreistä ja hoitajista tekee mini-interventiota (Seppä 2005, 24-25). Varhaisvaiheen päihdehoitotyöhön tarvitaan yhteinen toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuoltoon (Behm 2005). Valtio on nostanut periaatepäätöksessään miniintervention eli lyhytneuvonnan esille ja se on myös Alkoholiohjelman selkeä painopiste alue (Alkoholiohjelma ). Idean tähän opinnäytetyöhön sain psykiatrisen osaston osastonhoitajalta. Hän näki mini-intervention käytön ajankohtaiseksi asiaksi Etelä- Karjalan keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla. Ohjaajaopettajan ehdotuksesta muutin aihetta niin, että teen varhaisen puuttumisen toimintamallin psykiatrisille osastoille. Lisäksi opettaja ehdotti osallistumista Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen (PPS-hankkeen) kokouksiin

6 Opinnäytetyöstä saan itselleni tietoa päihdeongelmista ja taitoa puuttua potilaiden alkoholin käyttöön tulevassa työssäni sairaanhoitajana. Tarkoituksenani on myös saada tehdyksi selkeä toimintamalli, jota kaikki psykiatrisilla osastoilla työskentelevät hoitajat pystyvät käyttämään työssään hoitaessaan kaksoisdiagnoosipotilaita osastolla. Kaksoisdiagnoosipotilailla tarkoitetaan potilaita, joilla on mielenterveysongelman lisäksi alkoholin riskirajan ylittävää käyttöä. 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää varhaisen puuttumisen toimintamalli Etelä-Karjalan keskussairaalan aikuispsykiatrisille osastoille. Toimintamallin kehittämiseksi kokosin työryhmän, joka koostui neljästä hoitajasta aikuispsykiatrian osastoilta. Mietimme ryhmässä yhdessä oireita, joiden perusteella psykiatrisella osastolla hoidossa olevien potilaiden alkoholin suurkulutus voidaan tunnistaa ja keinoja, joiden avulla suurkulutukseen voidaan puuttua osastohoidon aikana. Lisäksi olen osallistunut päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen (PPS-hanke) mini-interventiotyöryhmään ja opinnäytetyöni on osa tätä hanketta. Esitän työni myös PPS-työryhmän kokouksessa. 3 ALKOHOLIN KÄYTÖN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA Alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Määrä oli noussut 10,5 litraan asukasta kohti (2005), kun se 1960-luvulla oli puolta vähemmin. (Karlsson 2006, 28-31). (ks. liite 1)

7 3.1 Alkoholin käytön historiaa Suomessa Suomalaisten suosimat alkoholijuomat ovat vaihdelleet; 1960-luvulla peräti 71 prosenttia kulutuksesta oli väkevien alkoholijuomien osuus. Keskioluen tulo vuonna 1969 elintarvikeliikkeisiin lisäsi oluen kulutusta ja vähensi väkevien alkoholijuomien osuutta. Viinien kulutus on ollut jatkuvassa nousussa 1960-luvun alusta lähtien ja lisääntynyt varsin nopeasti 1980-luvun puolen välin jälkeen. (Päihdelinkki 2006.) Alkoholin kulutus oli Suomessa 1960-luvun lopulle lähes pelkästään miesten varassa. Vielä vuonna 1968 noin 40 prosenttia naisista ilmoitti olevansa raittiita. Naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt suuresti, nykyisin noin 90 prosenttia naisista on käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nuorten keskuudessa juomatapojen kehityksessä on erotettavissa useita vaiheita. Nuorten juomatavat muuttuivat 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, kun alkoholin käyttö levisi nuorisokulttuuriin. Nuorten asenteet juomista kohtaan kiristyivät 1970-luvun lopulla, mutta 1980-luvun puolivälissä alkoi uusi kasvuaalto. Kasvuaalto jatkui viisitoista vuotta ja silloin yleistyi nuorten juominen kaikilla mittareilla mitattuna ja erityisesti tyttöjen juominen. Vuosituhannen vaihteessa nuorten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen kääntyivät laskuun erityisesti nuorempien ikäluokkien kohdalla. (Päihdelinkki 2006.) 3.2 Alkoholin käytön lisääntymiseen vaikuttaneet tekijät Ennen vuotta 1969 alkoholin käyttö keskittyi Suomessa lähes pelkästään kaupunkeihin. Kaupungistuminen selittääkin osaltaan alkoholin käytön kasvua. Suomessa viime vuosikymmenten aikana tapahtunut juomatapojen muuttuminen on vahvasti sidoksissa yleisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin muutosprosesseihin. Myös alkoholijuomien saatavuus on lisännyt kulutusta sekä taloudellinen vaurastuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Paheksuvat asenteet juomista kohtaan ovat korvautuneet yhä hyväksyttävimmillä asenteilla ja moraalinen paatos on siten vähentynyt. Vuonna 2005 lähes puolet alkoholijuomista juotiin oluena ja runsas neljännes väkevinä juomina. Vuonna 2004 tapahtuneet - 7 -

8 matkustajakiintiöiden poistaminen, alkoholiveron alentaminen sekä Viron liittyminen EU:n jäseneksi lisäsivät edelleen alkoholin kulutusta. (Päihdelinkki 2006.) Alkoholijuomien päivittäinen käyttö on Suomessa edelleen harvinaista, mutta juominen useammin kuin kerran viikossa on yleistynyt. Alkoholinkäyttö on myös yleistynyt julkisilla paikoilla ja erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa sekä festivaaleilla. Edelleen alkoholin käyttö painottuu kuitenkin viikonloppuihin. Suomessa elää sitkeänä vanhojen juomatapojen ydin, humalahakuinen kulutus. Suomalaisessa juomakulttuurissa humaltuminen on jopa yleistä ja hyväksyttävää ja nämä periaatteet omaksutaan jo nuorena ensimmäisten kokeilujen myötä. Sitä vastoin alkoholijuomien nauttiminen ruokajuomana on Suomessa edelleen varsin harvinaista. (Päihdelinkki 2006.) 4 ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT TERVEYDELLISET JA SOSIAALISET HAITAT Väestötutkimusten mukaan tietyltä kulutustasolta alkaen alkoholinkäyttöön liittyvien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todennäköisyys lisääntyy voimakkaasti. Suomessa suurkulutuksen riskirajaksi on ehdotettu naisilla 16 annosta (20 g) viikossa ja 5 annosta päivässä ylittävää käyttöä. Miehillä vastaava riskiraja on 24 annosta (40 g) viikossa ja 7 annosta päivässä. Kun alkoholinkäyttö ylittää em. rajat puhutaan suurkulutuksesta. (Seppä 2005, 19-20). Yksi alkoholiannos tarkoittaa tavallista pulloa tai tölkkiä keskiolutta tai siideriä tai pientä tuoppia. Myös lasi viiniä (12 cl), mietoa puna- tai valkoviiniäm, on yksi annos, sekä tavallinen ravintola-annos (4 cl) viinaa, giniä tai muuta väkevää alkoholia on myös yksi annos. Alkoholin suurkulutus aiheuttaa monenlaisia ongelmia niin yksilön omalle terveydelle kuin myös läheisille ihmisille. Yhteiskunnalliset alkoholihaittoihin menevät kustannukset ovat myös mittavat ja nekin ovat koko ajan nousussa kuten suurkulutuskin

9 4.1 Alkoholin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen Alkoholisairaudet ja kuolemat yleistyvät alkoholin kulutuksen kasvun myötä. Alkoholi on suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma tällä hetkellä sekä myös tulevaisuudessa (Behm 2005). Alkoholisyyt olivat tilastokeskuksen (2006) kuolemansyytilastoissa miesten yleisin ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi on usein myötävaikuttava tekijä myös tapaturmaisissa kuolemissa (Kansanterveyslaitos 2006). Alkoholin suurkulutukseen voi liittyä monenlaisia oireita ja sairastavuutta. Esimerkiksi tunnusmerkkeinä suurkulutuksesta voivat olla erilaiset psyykkiset oireet (masennus, ahdistus, unettomuus, levottomuus), vatsavaivat, sydämen rytmihäiriöt, koholla oleva verenpaine, hikoilu, palovammat ja luunmurtumat. (Behm 2005). Myös sosiaaliset haitat, perheväkivalta, lasten laiminlyönti, ihmissuhdeongelmat, ongelmat työelämässä, työttömyys ja syrjäytyminen liittyvät usein alkoholin liialliseen käyttöön (Seppä 2005, 19-20). 4.2 Alkoholin aiheuttamat haitat läheisille ja työyhteisölle Alkoholin suurkuluttajan itselleen aiheuttamien sairauksien ja pahanolon lisäksi ongelmia aiheutuu usein myös läheisille perheen jäsenille ja työtovereille. Vanhempien alkoholin käyttö heijastuu monin tavoin lapsen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ihmisen kehityksen ja kasvun edellytyksenä on riittävästi tukeva, voimavaroja antava, rakastava ja suojaava läheisten ihmisten verkosto ja yhdenkin ihmisen päihdeongelma aiheuttaa usein erilaisia vaikeuksia koko perheessä. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2006, ) Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta (FAS-lasta). Naisten ja nuorten alkoholin kulutus on jatkuvasti lisääntynyt vielä enemmin kuin miesten. (Inkinen ym. 2006, 179.) Myös työyhteisön päihdehaitat ovat suuri haaste niin työntekijöille, työnantajille, ammattiliitoille kuin ammattiyhdistysjärjestöillekin. Työyhteisössä alkoholion

10 gelmat näkyvät terveyshaittoina, työtehokkuuden laskuna, myöhästymisinä, työtapaturmina, sairauspoissaoloina ja lopulta työpaikan menettämisenä. (Inkinen ym. 2006, ) 4.3 Alkoholin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollossa Alkoholista johtuvat sairaudet aiheuttavat vuosittain mittavia kustannuksia terveydenhuollossa. Suomessakin alkoholista aiheutuvien haittojen kustannukset nousevat lähes miljardiin euroon. (Lönnqvist 2007, 3.) Vuonna 2004 vuodeosastohoidossa kustannukset kasvoivat 74 miljoonaan euroon edellisen vuoden 66 miljoonasta. Kasvua oli siis 12 prosenttia. Avohoidon kustannukset olivat 21 miljoonaa euroa. Yhteensä avo- ja laitoshoidon terveydenhuollon kustannuksissa tapahtui vuonna 2004 kasvua 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Myös päihdehuollon erityispalvelujen alkoholikustannukset kasvoivat 7,3 prosenttia vuonna 2004 verrattuna edelliseen vuoteen. (Hein & Uutela 2006, 37.) 5 KEINOT ALKOHOLIN SUURKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI Alkoholin käytön lisääntymisen aiheuttamat haitat näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Nyt olisikin syytä pysähtyä miettimään keinoja, joilla haittoja voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Kunnat ovat avainasemassa alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Valtakunnan tasolla voidaan säätää lakeja ja rakentaa ohjelmia, mutta vasta niiden toteutuminen kuntatasolla on merkitsevää (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2). Alkoholiongelmista kärsivät tarvitsevat tällä hetkellä terveydenhuollon näyttöön perustuvaa varhaista puuttumista ja hoitoa monin verroin enemmän kuin mitä tällä hetkellä on mahdollista tarjota (Lönnqvist 2007, 3)

11 5.1 STTK:n alkoholipoliittinen linjaus Alkoholipoliittinen linjaus on hyväksytty STTK:n (toimihenkilökeskusjärjestö) hallituksessa. Alkoholipolitiikassa on tavoitteena kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun ja vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Työpaikkatasolla STTK:n liitot (Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL, Sairaanhoitajaliitto, Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ja Alkoholialan Toimihenkilöt ATH) tukevat toiminnallaan alkoholiongelmien ehkäisyä, varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttöä sekä edistävät ajantasaisen hoitoonohjausmallien käyttöä. (STTK 2007.) STTK:n tekemiä toimenpide-ehdotuksia ovat; alkoholiveron korottaminen hallitusti 5-10 % kaikissa alkoholijuomaryhmissä seuraten verotuksen vaikutusta esim. alkoholin maahantuontiin. Verotusta kiristämällä pyritään vaikuttamaan alkoholin ostomääriin vähentävästi sekä nostamaan verokertymää. Alkoholimyynnin ikärajoja pyritään valvomaan tehokkaasti, alkoholin myynti ja välittäminen alle 18-vuotiaalle on laissa kielletty. (STTK 2007.) Koska mainonta muokkaa erityisesti lasten ja nuorten alkoholiasenteita ja madaltaa kynnystä käyttämiseen, selvitetään kansainvälisesti, miten mainontaa olisi mahdollista rajoittaa, etteivät lapset ja nuoret altistuisi mielikuviin perustuvalle mainonnalle. Päihdepolitiikka on nähtävä kokonaisuutena, jolla on yhteys väkivaltaan, joten kansallisen alkoholiohjelman, väkivaltaohjelman ja huumepolitiikan yhteydet otetaan huomioon. (STTK 2007.) Myös Alkon monopoli säilytetään jatkossakin, vahvemmat alkoholijuomat myydään vain Alkossa. Jatkossa pyritään selvittämään, miten Alkon myyntivoittoja voitaisiin tehokkaasti käyttää alkoholihaittojen vähentämiseen kuntatasolla. Kuntien päihdetyöhön ohjataan resursseja riittävästi ja sitä tehostetaan. Kunnissa tulee olla palveluita riittävästi tarjolla ja hoitoon tulee päästä kohtuuajassa sekä hoidon tulee pohjautua yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. (STTK 2007.)

12 Päihdehuollon palveluihin kuuluvat avohoito, laitoshoito, kuntoutus- sekä asumis- ja tukipalvelut. Kunnat ovat velvollisia järjestämään palvelut tarpeen mukaan. Päihdetyötä tulee tehdä kaikilla palvelujärjestelmän tasoilla, esim. neuvolatyössä, kotipalvelussa ja perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa on oltava resursseja myös päihdetyöhön. (STTK 2007.) Lapsilla tulee olla oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen. Päihteiden käyttö koskettaa jo useampaa kuin joka kuudetta perhettä ja väkivaltaa on noin viidesosassa perheitä. Päihteet ja väkivaltaisuus ovat yleisimmät syyt myös lasten huostaanottoihin. Lisäksi STTK:n alkoholipoliittisessa linjauksessa on suositukset työpaikkojen ja oppilaitosten päihdeongelmien ehkäisyyn, päihdeasioiden käsittelyyn ja hoitoonohjaukseen, sisältäen myös toimintamallin tekemistä. Työpaikan ja oppilaitosten päihdeohjelma otetaan osaksi työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun kokonaisuutta. (STTK 2007.) 5.2 Alkoholiohjelma Alkoholiohjelma on kehitetty työvälineeksi alkoholin haittojen ehkäisyn kehittämiseen. Alkoholiohjelmaan liittyvää työtä ohjaa neljä keskeistä periaatetta: paikallisuus, vaikuttavuus, hyväksyttävyys ja kumppanuus. Kokonaiskulutukseen vaikutetaan alkoholiverotuksella, säilyttämällä viinien ja väkevien juomien vähittäismyynti Alkon tehtävänä ja tehostamalla alkoholilupahallinnon ja valvonnan panosta hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämisessä. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee alkoholiohjelmaan liittyvää toimintaa välittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä, tuottamalla materiaalia ja edistämällä kumppanien yhteistoimintaa. (Alkoholiohjelma ) 5.3 Lappeenrannassa toteutettava päihdetyön seudullinen kehittämishanke Lappeenrannan seudulla toteutetaan päihdepalvelujen seudullista kehittämishanketta vuosina (PPS-hanke). Hankkeen toiminta-alueena ovat

13 Lappeenrannan mielenterveystyön palvelusopimuksen tehneet kunnat: Lappeenranta, Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrinen tulosyksikkö, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2.) PPS-hankkeen tavoitteena on kehittää perus-, erityis- ja erikoissairaanhoitopalveluja päihdepalvelujen laatusuositusten mukaisesti ja saada ne paremmin vastaamaan päihteiden ongelmakäytön hoitotarpeita, sekä tehdä vaikuttava ja seudullisesti hyödynnettävä päihdetyön toiminta- ja yhteistyömalli ja juurruttaa uudet toimintatavat pysyviksi käytännöiksi. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkaisuja 2006:2.) 5.4 Alkoholin suurkuluttajien tunnistaminen terveydenhuollossa Behmin (2005) tekemän tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kuvaamat alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen menetelmät olivat sanallinen vuorovaikutus sekä havainnointiin, tutkimukseen ja yhteistyöhön liittyvät menetelmät ja työvälineet. Sanallisessa vuorovaikutuksessa menetelminä käytettiin Behmin (2005) mukaan kysymistä ja keskustelemista. Alkoholin käyttö otettiin puheeksi esim. terveystarkastusten yhteydessä, potilasohjaustilanteissa (diabetes, verenpaine, kolesteroli, painonhallinta), erilaisissa ongelmatilanteissa, kuten perheväkivalta tai parisuhdeongelmatilanteissa. Havainnointiin liittyvät menetelmät jakaantuivat aistinvaraiseen havainnointiin, asiakkaan voinnin havainnointiin, tapaturmien yhteyteen ja hoitajan ominaisuuksiin liittyviin menetelmiin. Alkoholin haju toimii käytännössä alkoholin puheeksi ottamisen syynä, sekä merkkejä voi olla ulkonäössä tai olemuksessa ja usein lapset ovat hoitamattomia ulkonäöltään, toteaa Behm (2005). Lisäksi suurkulutusta havainnoitiin Behmin (2005) mukaan kotikäynneillä kodin hoitamattomuudesta. Asiakkaan unettomuus, masentuneisuus, käytös, tarkkaavai

14 suus- ja oppimisongelmat tai vatsavaivat, ripuli, korkea verenpaine ja epämääräiset sairausloman syyt tulivat myös esille Behmin (2005) tutkimuksessa, hoitajan keinoina tunnistaa alkoholin suurkuluttajat. Työvälineinä toimivat myös hoitajan ominaisuudet, kokemus työstä ja vaisto. 6 MINI-INTERVENTIO Mini-interventio tarkoittaa alkoholin käytön puheeksi ottoa ja lyhyttä, henkilön oireisiin suhteutettua neuvontaa sekä tarvittaessa muutamaa seurantakäyntiä. Mini-intervention tavoitteena on kohtuukäyttö ja sen voi antaa lääkäri tai hoitaja. Potilas asettaa itse tavoitteensa ja potilaan kuuleminen ja kannustaminen on tärkeää. Keskustelun voi käynnistää niistä vaivoista, jotka potilas itse tuo esille. Lyhimmillään mini-interventio sisältyy yhteen käyntiin esim. yhteen vastaanottokäyntiin terveyskeskuksessa, mutta muutama kontrollikäynti voi olla tarpeen. Kontrollikäyntien yhteydessä keskustellaan alkoholin kulutuksen muutoksista, tuetaan onnistumista ja rohkaistaan potilasta eteenpäin epäonnistumisista huolimatta. (Seppä 2005, ) Alkoholin käytön riskirajaa eli suurkulutusrajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholin vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Suomessa yleisesti käytetyt neuvontarajat ovat naisilla säännöllinen yli 2 3 annoksen (12 g alkoholia) ja miehillä yli 4 5 annoksen päivittäiskäyttö tai jokaviikkoinen humalajuominen. (Seppä 2005, ) Haastattelu on paras tapa selvittää potilaan alkoholiongelmaa ja kannustava ja avoin ilmapiiri on tärkeää. Apuna haastattelussa voidaan käyttää erilaisia kyselylomakkeita, esim. Audit-kyselyä. Audit-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä. Kyselyn vastausten perusteella lasketaan pisteet ja niiden perusteella voidaan arvioida alkoholin käytön riskejä. Testi on WHO:n kehittämä. Myös laboratorioarvot, kuten S-GT ja MCV, kertovat alkoholin suurkulutuksesta ja niitä voidaan käyttää haastattelun tukena. CDT on tarkka ja sen poikkeava arvo johtuu lähes aina alkoholin riskikäytöstä. (Seppä 2005, )

15 Tehokkaaseen mini-interventioon kuuluvat seuraavat vaiheet: alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen, tiedottaminen sen haitoista terveydelle, motivointi juomatapojen muuttamiseksi, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, ohjeiden antaminen tavoitteiden saavuttamiseksi ja alkoholin käytön seuranta jatkokäyntien avulla. (Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:2.) Varhainen alkoholiongelmiin puuttuminen on tärkeää, sillä juuri tähän ryhmään, suurkuluttajiin, voidaan kohdentaa myös varhaiset hoitotoimenpiteet. Varhaisessa puuttumisessa voidaan apuna käyttää motivoivan haastattelun tekniikoita. Motivoiva haastattelu on potilaskeskeinen ohjausmenetelmä, jossa tavoitteena on voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen selvittämällä ja tutkimalla ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ambivalenssia eli ristiriitaa. (Lepistö, von der Pahlen & Marttunen 2007, 8-9.) 6.1 Mini-intervention sisältö eli raamit (Käypä hoito suositus 2005) Mini-intervention raamit Käypä hoito suosituksen mukaan: Rohkeus (self efficacy) tarkoittaa, että potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen. Alkoholitietous (feedback), annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin. Apu (advice), avustetaan päätöksessä vähentää tai lopettaa juominen. Myötätunto (emphathy), lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen. Itsemääräämisvastuu (responsibility), potilaan on itse päätettävä vähentää juomista

16 Toimintaohjeet (menu), luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi. 6.2 Mini-intervention vaikuttavuus Parhaimmillaan mini-interventio voi olla varsin tehokas keino puuttua riskirajan ylittävään alkoholin käyttöön. Suomessa arvioidaan, että 10 % kohdejoukosta eli suurkuluttajista hyötyisi mini-interventiosta (Seppä 2005, 25-26). Jos arvioitu suurkuluttajien määrä on , tämä tarkoittaa, että henkilöä hyötyisi. 6.3 Esteet mini-intervention käytölle terveydenhuollossa Alkoholi on yhteiskunnan suojeluksessa oleva laillinen nautintoaine, joka osalle käyttäjistä aiheuttaa ongelmia, jotka eivät ole henkilön itsensä hallittavissa. Päihdeongelmien asianmukainen tunnistaminen on jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän työntekijän velvollisuus. Tunnistamatta jäänyt tai jätetty päihdeongelma on hoitovirhe. (Nevalainen & Makkonen 2005.) Miksi mini-intervention käyttö ei ole juurtunut terveydenhuoltoon, vaikka se on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi keinoksi? Syinä vähäiseen miniintervention käyttöön on pidetty terveyspoliittisten päätösten heikkoa tukea, kiirettä, riittämätöntä koulutusta, niukkoja resursseja, uskoa, etteivät omat taidot riitä, hoidon kohderyhmän epäselvyyttä, selkeiden ohjeiden puutetta, kohderyhmän tunnistamisen vaikeutta ja lisäksi on kyseenalaistettu tekemisen oikeutusta. Vaikka koulutuksia onkin järjestetty, niihin on saapunut vain pieni, asiasta kiinnostuneiden ydinryhmä. Toisaalta on ymmärrettävää, että tällainen hoitomuoto, jossa hoitohenkilökunta käyttää työvälineenä omaa itseään, on vaikea omaksua. Koulutuksen tarkoituksena olisikin hälventää luuloa mini-intervention terapialuonteesta ja korostaa sen helppoutta ja luontevuutta terveydenhuollon toimintaympäristössä. (Seppä 2005, ) Alkoholiohjelma ja Valtakunnallinen mini-interventio projekti (VAMP) ovat yhdessä tuottaneet aineistoa mini-intervention helpottamiseksi. Vähennä vähä

17 sen opas on tarkoitettu potilaille, joilla alkoholin kulutus on riskialueella. Oppaassa neuvotaan oman tilannearvion tekemiseen, annetaan vähentämiseen keinoja ja kerrotaan vähentämisen hyödyistä. (Seppä & Aalto 2007, ) 7 EETTISET KYSYMYKSET HOITOTYÖSSÄ Hoitotyön keskeisiksi käsitteiksi on määritelty ihminen, terveys, hoitotyön toiminnot ja hoitotyön ympäristö. Hoitotyön tekijöiden pyrkimyksenä on vaikuttaa yksilöiden ja yhteisön terveyteen käyttäen hyväksi terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Eettisiä kysymyksiä hoitotyössä herättää se, missä määrin hoitohenkilökunnalla on oikeus vaikuttaa tai jopa määrätä toisten ihmisten elämäntapaan tai toimintaan liittyvistä asioista. Etiikalla hoitotyössä tarkoitetaan tiedonalaa, joka käsittelee hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän kysymyksiä osana hoitotyötä. (Leino-Kilpi & Välimäki 2004, ) Sairaanhoitajan työtä ohjaavat Suomessa sairaanhoitajaliiton eettiset ohjeet (1996). Eettisissä ohjeissa on mainittu sairaanhoitajan velvollisuudeksi jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan. Sairaanhoitajan työssä tärkeinä asioina eettisissä ohjeissa korostuvat potilaan itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasaarvoisuus. Lisäksi sairaanhoitajan tulee kunnioittaa oman ammattiryhmän asiantuntemusta ja pyrkiä yhteistyöhön muiden potilaan hoitoon osallistuvien kanssa, sekä valvoa muiden ammattiryhmien toimintaa. Sairaanhoitajan suhdetta yhteiskuntaan tuodaan eettisissä ohjeissa myös laajalti esille, mm. sairaanhoitajan tulee osallistua ihmisen terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia koskevaan päätöksen tekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. (Leino- Kilpi & Välimäki 2004, ) Varsinkin mielenterveystyössä esiintyy runsaasti eettisiä ongelmia, samoin kuin päihdeongelmien hoidossa. Mielenterveysongelmat ovat usein luonteeltaan ja vaikutuksiltaan sellaisia, että ne vaikuttavat ajatteluun ja näin kykyyn tehdä omaa terveyttä koskevia päätöksiä. Yleisin syy eettisten ongelmien esiintymiseen pohjautuukin potilaan sairauden luonteeseen, ymmärrys omasta tilasta

18 saattaa puuttua tai sairaudentunne on vähäinen, siten myös käsitys avun tarpeesta voi hämärtyä. Henkilökunnan asiantuntijuus antaa usein heille auktoriteettiaseman suhteessa potilaaseen. Henkilökunta voi nähdä potilaassa vain passiivisen puolen ja alkaa esittää mielipiteitä potilaan puolesta. Eettinen ongelma tulee esille silloin, jos henkilökunta alkaa tehdä päätöksiä varmistamatta potilaan omaa mielipidettä. Myös pakkotoimien vuoksi tulee eettisiä ongelmia esiin, esim. pakkolääkitys ja eristystilanteet. Onko hoitohenkilökunnalla oikeus pakottaa potilas tekemään jotakin, jos näin voidaan auttaa potilasta löytämään aktiivinen ote elämäänsä? Keskeisimpiä eettisiä kysymyksiä mielenterveystyössä onkin tasapainon löytyminen pakon, rajoittamisen ja vapauden välillä. (Leino- Kilpi & Välimäki 2004, ) Tutustuessani mini-intervention käyttöön liittyviin tutkimuksiin, niissä nousi esille eettisenä seikkana se, että mini-intervention tekemisen oikeutusta on pidetty esteenä mini-intervention tekemiselle. Itse näen alkoholin käytön puheeksi oton ja mini-intervention tärkeänä seikkana koko terveydenhuollossa. Mielestäni on hoitajan velvollisuus antaa potilaalle faktatietoa päihteiden käytön vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. 8 VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI PSYKIATRISELLA OSASTOLLA Päihdepalveluita ohjaa päihdehuoltolaki (41/1986), joka velvoittaa kuntia järjestämään sekä laajuudeltaan että sisällöltään tarpeita edellyttävät, helposti tavoitettavat, joustavat ja monipuoliset päihdepalvelut päihderiippuvuuksien sekä mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan päihteiden käyttö ja muu samanaikainen mielenterveydenhäiriö on arvioitua yleisempää. Päihderiippuvuuden esiintymistä tarkastelevissa tutkimuksissa kaksoisdiagnoosipotilailla persoonallisuushäiriö on yleisimmin esiintyvä muu mielenterveydenhäiriö (noin 50 %). Myös masennustilaa esiintyy usein (20 %) sekä psykoottisia häiriöitä (15 %). Usein luotettava kaksoisdiagnoosin toteaminen on vaikeaa, koska monet oireet voivat aiheutua joko päihteiden käytöstä tai

19 erillisestä muusta mielenterveydenhäiriöstä. Päihteiden käyttöä ovat usein edeltäneet psyykkiset häiriöt, jotka ovat jääneet huomaamatta. (Kansanterveyslaitos Päihteidenkäyttö ja muu samanaikainen mielenterveydenhäiriö on arvioitua yleisempää.) Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon eriytyneisyys sekä erikoistuneisuus vaikeuttavat tai jopa estävät kaksoisdiagnoosipotilaiden perustuslaillisen oikeuden riittävään hoitoon ja huolenpitoon. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehittää käytännön hoitotyöhön psykiatrisille osastoille varhaisen puuttumisen toimintamalli alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseksi ja päihdepotilaiden hoidon aloittamiseksi. Alkoholin käytön ylittäessä riskirajan eli suurkulutusrajan saattaa ihmisen terveys vaarantua ja tällöin on terveydenhuollon henkilöstön velvoite kertoa tästä potilaalle ja antaa terveysneuvontaa. Opinnäytetyöni tavoite on vastata em. velvoitteeseen ja puuttua potilaan riskirajan ylittävään alkoholin käyttöön käyttäen hoitotyössä selkeää toimintamallia potilailla, joilla on mielenterveysongelman lisäksi alkoholin riskirajan ylittävää käyttöä. Mielestäni on tärkeää tunnistaa mahdollinen alkoholin suurkulutus potilaan oireiden perusteella, koska aina potilas ei sitä itse suoraan kerro. Tällaisia oireita psykiatrisella potilaalla voivat olla unihäiriöt, masennus, ahdistuneisuus, vatsavaivat tai sosiaalisen tilanteen muutokset. Mallin kehittämisessä tarkoituksena on myös miettiä potilaan mahdollista jatkohoitoa, esim. potilaan ohjaamista A- klinikalle. Toimintamallin on tarkoitus olla niin selkeä, että sitä pystytään käyttämään kaikilla aikuispsykiatrian osastoilla. Eikä kynnys käyttää mallia ja ottaa alkoholin käyttö puheeksi saa olla korkea. 8.1 Yhteistyösopimusten tekeminen Yhteistyösopimukset tein Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan ja päihdehuollon johtajan kanssa tammikuun alussa Saatuani luvan työryhmän perustamiseen, kokosin työryhmän tammikuun alussa ja sovin ensimmäisen tapaamisajan helmikuulle Ryhmän tapaamisia oli yhteensä neljä

20 ja viimeisellä tapaamiskerralla toukokuussa 2007 kävimme tutustumassa Lappeenrannan A-klinikan toimintaan. Tutustumiskäynnin tarkoituksena oli, että jokaisella aikuispsykiatrian osastolla on ainakin yksi hoitaja, joka tietää mitä palveluja A-klinikka tarjoaa. Näin potilaita on helpompi ohjata myös osastolta jatkohoitoon A-klinikalle. 8.2 Toimintamallin kehittäminen Kokosin työryhmän aikuispsykiatrian osastolla työskentelevistä hoitajista joulukuussa Kyselin itse halukkaita mukaan lähtijöitä, joita mallin kehittäminen kiinnosti. Lähetin aikuispsykiatrian osastonhoitajille sähköpostina viestin, jossa pyysin halukkaita ryhmään osallistujia ilmoittautumaan minulle. Liitteeksi sähköpostiin lisäsin opinnäytetyösuunnitelmani. Sain kaikilta neljältä osastolta yhden hoitajan mukaan ryhmään ja yhteensä meitä oli siis viisi, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi mielenterveyshoitajaa minun lisäkseni. Ryhmä kokoontui neljä kertaa ja kolmannella kerralla oli mukana ylilääkäri, jonka hyväksynnän myös halusin varhaisen puuttumisen mallille. Ryhmän tapaamisten välillä muotoilin itse mallia paperille, ryhmässä puhuttujen ja suunniteltujen asioiden pohjalta. Ensimmäisessä ryhmän tapaamisessa sovimme, että Audit-kysely tehtäisiin kaikille potilaille ja kirjattaisiin Efficaan, että on tehty. Mietimme myös terveyshaittoja/viitteitä alkoholin käytöstä. Lähinnä siitä näkökulmasta, miten hoitaja voisi tunnistaa potilaan päihteiden käytön. Yhteistyö A- klinikan kanssa nousi myös esille tärkeänä asiana, niin että potilaalle olisi sovittu aika A-klinikalle tai A-klinikan hoitaja tulisi tapaamaan sairaalahoidon aikana potilasta osastolle. Lisäksi annoin ryhmäläisille tehtäväksi miettiä miniintervention sisältöä seuraavaan tapaamiseen. Toisella kerralla kokosimme asioita, joita mini-interventio sisältää ja mietimme alkoholin käytön aiheuttamia terveyshaittoja potilaalle. Tarkastelimme myös alkoholiohjelman Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja miniinterventio -mallia. Sain myös ryhmäläiseltä vinkin kysellä Imatran kaupungin päihdeohjelmaa. Tapaamisen jälkeen työstin mallia jälleen paperille ja esitin sen

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö. Järvenpään malleja

Ehkäisevä päihdetyö. Järvenpään malleja Ehkäisevä päihdetyö Järvenpään malleja 2.5.2018 Alkoholin käytön puheeksi ottaminen, mini-interventio LÄÄKÄRI AINA Ennen masennuslääkityksen aloittamista Ennen nukahtamis/rauhottavan lääkkeen aloittamista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Alkoholin käyttööön puuttuminen

Alkoholin käyttööön puuttuminen Alkoholin käyttööön puuttuminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat? LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot