SePä-hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SePä-hanke 2005-2007 Loppuraportti"

Transkriptio

1 SePä-hanke Loppuraportti

2 TIIVISTELMÄ... 3 HANKKEEN TAUSTAA HANKEPROSESSIN KUVAUS Hankehakemus Hankepäätös HANKEORGANISAATIO Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Hankkeen valvonta Hankkeeseen palkattu henkilöstö HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteuttaminen HANKKEEN TULOKSET Välianalyysin tulokset - kehittämistarpeet SWOT- analyysi päihdepalveluista Oulun seudulla Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja Toimeenpanovaihe ARVIOINTI HANKKEESTA Hankkeen toteuttamisen onnistuminen Hankkeen vaikutus yhteistyöhön päihdepalveluissa Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen Arvio verkostokoulutuksesta Taloudellinen toteutuminen JATKOTOIMENPITEET

3 3 TIIVISTELMÄ Oulun seudulla toteutettiin vuosina päihdepalveluiden kehittämishanke, ns. seudullinen päihdepalvelusuunnitelma-hanke. Hankkeen nimeksi vakiintui lyhenne SePähanke. Seudun kunnista hankkeeseen osallistuivat Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo, Oulun kaupunki, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto, Ii, Yli-Ii ja Ylikiiminki. SePä-hanke hallinnoitiin osana Oulun kaupungin päihdetyötä. Johtoryhmänä ja käytännön työtä ohjaavana tahona toimi SePä-työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Mikko Naarala ja muina jäseninä Riitta Pitkänen, Tuula Hursti, Timo Kvick ja Merja Halonen. Lisäksi jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta kunnasta oli nimettynä yhteyshenkilö hankkeelle. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Oulun seudun johtavista viranhaltijoista koostuva Hyvetiimi. Hanke rahoitettiin kansallisen terveysohjelman Alkoholiohjelman mukaisella kehittämisrahoituksella siten, että valtionavustusosuus siihen oli 75% ja kuntaosuus 25%. Kuntaosuus jaettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa. Hankkeen tavoitteena vuosina oli 1) seudullisen päihdepalvelusuunnitelman luominen 2) seudullisen päihdepalveluhoitoketjun rakentaminen 3) seudullisten päihdepalveluiden tuottamisen ja niihin liittyvän työnjaon selvittäminen ja suunnitteleminen 4)yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden palvelujen tarjoajana selvittäminen sekä 5) yhteisten palvelujen kilpailuttamisen mahdollisuuksien selvittäminen SePä-hankkeen tuotoksena valmistui Seudullinen päihdepalvelusuunnitelma-asiakirja marraskuussa 2006 ja kaikkien hankekuntien lautakunnat hyväksyivät asiakirjan sekä päättivät olevansa edelleen mukana suunnitelman toimeenpanovaiheessa. Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjassa kuvataan Oulun ja ympäristökuntien päihdepalvelujärjestelmä ja esitellään yhteinen seudullinen päihdepalvelustrategia vastaamaan alueen päihdepalvelutarpeeseen. Suunnitelma käsittää koko päihdetyön kentän sisältäen ehkäisevän päihdetyön, varhaisen puuttumisen, päihderiippuvuushoidon sekä päihdeongelmaisten tukitoimet. Päihdepalvelusuunnitelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksia seudullisten päihdepalveluiden kehittämiselle, mm. peruspalveluiden päihdevastuuhenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen, peruspalveluiden päihdehoitokäytäntöjen selkiyttäminen ja erityispalveluiden avo-, laitos-, ja opiaattikorvaushoidon keskittäminen. Lääninhallitus myönsi hankkeelle suunnitelman toimeenpanoa varten jatkoaikaa asti. Toimeenpanovaiheen aikana muodostettiin päihdevastuuhenkilöiden verkosto Oulun seudulle ja vahvistettiin kuntien päihdepalveluiden käytäntöjä ja osaamista mm. henkilöstön koulutuksilla, päihdemateriaalilla ja laatimalla yhteisiä ohjeistuksia kuntien käyttöön.

4 4 HANKKEEN TAUSTAA Päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtui v merkittäviä muutoksia alkoholin saatavuuden kannalta. Alkoholiverotuksen alentamisen ja tuontimääräysten väljenemisen seurauksena suomalaisten alkoholinkäytön kokonaiskulutus nousi noin 10 prosenttia vuoden 2004 aikana. Vuonna 2005 suomalaisten absoluuttisen alkoholin kulutus oli 10,6 litraa asukasta kohden. Huumeiden käyttö näyttäisi tutkimusten mukaan tasaantuneen 2000-luvun alun jälkeen. Markkinoille tulee kuitenkin jatkuvasti uudenlaisia huumeita ja huumemyönteisyys on lisääntynyt, joten ennaltaehkäisevän huumeiden vastaisen työn tarve pysyy vähintäänkin ennallaan. Päihteiden käytön lisääntyminen näkyy kasvaneena pahoinvointina niin lasten, aikuisväestön kuin ikääntyneiden ihmistenkin kohdalla. Lasten äkilliset huostaanotot, rattijuopumukset, väkivalta ja päihteistä johtuneet onnettomuudet ovat lisääntyneet valtakunnallisesti, ja myös Oulun seudulla. Lisääntyneen päihteiden käytön seurauksena kasvaa sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden tarve, joka haastaa kunnat lisäämään ja kehittämään päihdepalveluita. Kunnilla on laaja itsehallinto sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Päihdepalveluita ohjaava päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään sekä sisällöltään että laajuudeltaan kunnassa esiintyviä tarpeita vastaavat, helposti tavoitettavat, joustavat ja monipuoliset päihdepalvelut. Stakes antoi v päihdepalveluiden laatusuositukset. Palveluiden saatavuuden parantaminen, hoitoon hakeutumisen kynnysten madaltaminen ja vaikeissa tilanteissa olevien asiakkaiden hoitoon pääsyn varmistaminen ovat olennaisia päihdepalveluiden kehittämisvaateita. Hankkeen alussa kartoitettiin Oulun seudun kuntien päihdehoitoa ja todettiin sen eroavan organisoinniltaan, toimintaperiaatteiltaan ja toimintaresursseiltaan kuntakohtaisesti. Päihdepalveluiden saatavuus ja päihdeongelman vuoksi hoitoonpääsy vaihteli suuresti alueella. Kunnat käyttivät useita eri päihdehoitopaikkoja ostopalveluina ja hoitopaikkojen valinta kriteerit olivat vaihtelevia. Kartoituksessa ilmeni, että seudun kunnilla oli myös puutetta päihdehoidon osaajista. Pienten kuntien oli mahdotonta palkata kaikkea osaamista omaan kuntaan, seudullisesti keskitettyjen ratkaisujen oletettiin tuovan hoitoon alueellista tasa-arvoa, laatua ja kustannustehokkuutta. Osassa Oulun seudun kunnista oli toteutettu päihdehoidon kehittämishankkeita (Kiiminki-Ii- Haukipudas Päihdeperus-palvelut kuntoon-hanke , Kiimingin huumeprojekti v , Haukiputaan matalan kynnyksen hoitopaikan -hanke ). Oulun seudun kunnat allekirjoittivat v.2002 seutusopimuksen. Seudun kunnat ovat pyrkineet vaikuttamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja vastaamaan uusiin haasteisiin kehittämällä seudullisia toimintamalleja ja laatimalla yhteisen Oulun seudun palvelustrategian. Palvelustrategia 2013:n tavoitteena on mm. maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta. Strategian yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi hyväksyttiin seudullisten prosessien ja palvelurakenteiden kehittäminen. Seudullinen päihdepalvelusuunnitelma, pohjautuu yhteiseen seudulliseen palvelustrategiaan, päihdepalveluiden järjestämistä koskeviin suosituksiin, lakeihin ja valtakunnalliseen alkoholiohjelmaan. Lisäksi suunnitelmassa ennakoitiin PARAShankkeen mukanaan tuomat velvoitteet.

5 5 1. HANKEPROSESSIN KUVAUS 1.1. Hankehakemus Hyve-tiimi totesi seudullisen päihdepalveluiden kehittämishankkeen tarpeen jo syksyllä Kesäkuussa 2004 Hyvetiimi nimesi työryhmän valmistelemaan seudullisen päihdepalveluiden kehittämishankkeen hankehakemusta. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Oulun kaupungin mielenterveys- ja vammaistyön tulosjohtaja, ylilääkäri Mikko Naarala ja työryhmän jäseniksi Haukiputaan perusturvajohtaja Riitta Pitkänen, Oulun päihdepalvelujen esimies Tuula Hursti sekä Kiimingin perusturvajohtaja Hilkka Huusko. Sihteeriksi työryhmään kutsuttiin terveystieteiden maisteri Merja Halonen. Työryhmä kokoontui kolme kertaa syksyn aikana ja valmisteli lääninhallitukselle hankehakemuksen. Hanketta haettiin STM.n Alkoholiohjelman mukaisista sosiaalialankehittämisrahoista ja hankkeen päätavoitteena oli seudun päihdepalveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen. Hankkeeseen osallistuivat Oulun seudun kunnat (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä) Lisäksi hankkeeseen pyydettiin mukaan Oulunkaaren kuntia, joista mukaan lähtivät Ii, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Hankehakemukseen liitettiin mukaan kaikkien kuntien lautakuntapäätökset hankkeeseen osallistumisesta. Hankehakemus jätettiin Oulun lääninhallitukselle joulukuussa Hankepäätös Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelmahanke (SePä-hanke) sai myönteisen päätöksen lääninhallitukselta (Päätös OLH /So-612). Hankerahoitus myönnettiin haetun suuruisena, , josta valtionavustuksen osuus oli 75% ja loput 25% oli kuntaosuutta. Kuntaosuus jaettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien kesken suhteutettuna asukaslukuun. Alkuperäisessä hankepäätöksessä hankeaika oli Hankkeelle haettiin vuoden 2006 marraskuussa jatkoaikaa hankkeen toimeenpanoa varten. Lääninhallitus myönsi hankkeelle jatkoaikaa asti. Lisärahoitusta ei tarvittu. 2. HANKEORGANISAATIO Hankkeen hallinnoijana toimi Oulun kaupunki ja vastuuhenkilönä mielenterveys- ja vammaistyön johtaja, ylilääkäri Mikko Naarala. Oulun kaupungin organisaatiomuutoksen ja delegointisääntöjen muutoksen vuoksi viralliseksi vastuuhenkilöksi vaihtui mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli. Mikko Naarala vastasi kuitenkin koko hankkeen ajan sisällöllisestä toteutumisesta sekä työryhmätyöstä.

6 6 Kuvio 1: SePä-hankkeen organisaatio Hyve-tiimi - ohjausryhmä Johtoryhmä=SePäryhmä Mikko Naarala Merja Halonen Riitta Pitkänen Tuula Hursti Timo Kvick Kuntien perusturvalautakunnat -päätöksenteko Lääninhallitus -valvonta -rahoitus 2.1. Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät Timo Kvick Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi mielenterveys- ja vammaistyön johtaja, ylilääkäri Mikko Naarala. Sihteerinä työryhmässä toimi SePä-hankkeen projektipäällikkö TtM Merja Halonen (5/2007 alkaen projektityöntekijä, TtM Helinä Korpimäki). Muut johtoryhmän jäsenet olivat Oulun pohjoisten kuntien edustajana perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Haukiputaalta ( alkaen TITUS-hankkeen projektipäällikkö) ja sosiaalijohtaja Timo Kvick Kempeleestä sekä Oulun päihdepalvelujen esimies Tuula Hursti. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä oli toimia lähityöryhmänä projektipäällikölle ja ohjata hankkeen sisällöllistä, toiminnallista ja taloudellista toteutumista. Johtoryhmä kokoontui hankkeen aikana ( ) virallisesti 23 kertaa, mutta todellisuudessa sovittujen johtoryhmän palaverien lisäksi johtoryhmän keskinäinen yhteistyö oli lähes viikottaista. Johtoryhmän jäsenet osallistuivat hankkeen aikana tehtyihin tutustumiskäynteihin ja matkoihin. Lisäksi johtoryhmäläiset osallistuivat aktiivisesti hankkeen järjestämiin foorumeihin sekä järjestämään SePäverkostokoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen (osallistumalla ja luennoimalla) Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Hankkeen ohjausryhmänä toimi Oulun seudun sosiaali- ja terveysjohtajista ja johtavista lääkäreistä koostuva Hyvetiimi, jonka puheenjohtajana toimii Oulun kaupungin sosiaalija terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja valvoa hankkeen tavoitteiden toteutumista sekä sisällön että talouden kannalta.

7 7 Hankkeen laajempi tilannekatsaus annettiin Hyvetiimille yhteensä neljä kertaa. Hankekatsauksissa käytiin läpi hankkeen toteutuminen suhteessa tavoitteisiin, hankkeen taloustoteuma sekä suunnitelmat eteenpäin. SePä-hankkeen materiaalit sekä maksatushakemukset, -päätökset sekä raportit toimitettiin Hyvetiimin tiedoksi. Lisäksi Hyvetiimin jäsenille toimitettiin kutsut kaikkiin SePä-hankkeen aikana järjestettyihin seminaareihin sekä tapahtumiin Hankkeen valvonta Hanke oli sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Alkoholiohjelman mukainen sosiaalialankehittämishanke. Oulun lääninhallitus toimi hankkeen virallisena valvojana. Lääninhallitukselle tehtiin hankkeen aikana 4 maksatushakemusta, joihin liitettiin selvitys ja arvio hankkeen etenemisestä ja taloudellisesta toteutumisesta suhteessa hanketavoitteisiin. Lisäksi hankkeen vastuuhenkilö (Mikko Naarala) ja projektipäällikkö (Merja Halonen) kävivät syyskuussa 2006 myös lääninhallituksessa Seppo Suorsan ja Tuula Lakomäen kertomassa hankkeen etenemisestä sekä neuvottelemassa jatkohakemuksesta. Hankkeen ohjausryhmä ja johtoryhmä vastasivat hankkeen toteutumisesta ja valvonnasta omalta osaltaan (kts. kappale 2.1. ja 2.2.). Hankekuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat valvoivat kuntatasolla hankkeen toteutumista. Hankesuunnittelun aikana ko. lautakunnat tekivät päätöksen kuntansa osallistumisesta hankkeeseen, saivat kaikki hankkeessa tehdyt raportit tiedoksi, hyväksyivät ja antoivat lausunnon Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjasta ja osallistuivat hankearviointiin. Lisäksi perusturva-/sosiaali- ja terveyslautakuntien edustajia kutsuttiin hankkeen aikana järjestettyihin seminaareihin mukaan. 2.4.Hankkeeseen palkattu henkilöstö Hankkeen projektipäällikkönä toimi terveystieteiden maisteri Merja Halonen seuraavasti % työajasta % työajasta % työajasta % työajasta Hankkeessa projektityöntekijänä toimi terveystieteiden maisteri Helinä Korpimäki ajalla HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1. Hankkeen tavoitteet 1) seudullisen päihdepalvelusuunnitelman luominen 2) seudullisen päihdepalveluhoitoketjun rakentaminen 3) seudullisten päihdepalveluiden tuottamisen ja niihin liittyvän työnjaon selvittäminen ja suunnitteleminen 4)yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden palvelujen tarjoajana selvittäminen sekä 5) yhteisten palvelujen kilpailuttamisen mahdollisuuksien selvittäminen

8 Hankkeen toteuttaminen Toiminto Tulos/Tuotos Kevät 2005 Syksy kevät 2006 Hankkeen käynnistäminen, yhteistyökumppaneiden hakeminen, -aloituspalaverit, aloitusilmoitukset, tiedotussuunnitelman laatiminen Seudun päihdepalveluiden kartoitus Kuntakäynnit jokaiseen hankekuntaan Käynnit muut päihdepalveluiden tuottajat Oulun seudun päihdepalveluiden nykytilan kartoitus -kuntakäynnit Päihdeasiakkaiden asiakaspolkujen mallinnus -Palaverit QPR-ohjelmalla yksityistenpalveluntuottajien ja järjestöjen Hoitoprosessien edustajien käsittely kanssa työryhmissä Palvelunkehittämis haasteiden kartoitus Välianalyysiraportti päihdepalveluista seudulla SWOT-analyysi Eri päihdeasiakasryhmien hoitoprosessimallinnukset Kesä syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Päihdepalveluiden seudullinen suunnittelu Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan työstäminen pienemmissä työryhmissä -asiakirjan lautakuntakierrokset ja esittelyt Hankkeen toimeenpanovaihe Suunnitelmat toimeenpanoa varten Verkostoituminen Verkostokoulutus Ohjeistukset kuntiin Päihdemateriaalin hankinta kuntiin Oulun seudun päihdepalvelusuunnitelmaasiakirja Päihdetyönvas tuuhenkilöiden koulutus Oulun seudun ajooikeussuositus Elokuu- Syyskuu 2007 Lokakuumarraskuu 2007 Seudullisten päihdepalveluiden kehittämisen jatkumisen varmistaminen: Hankehakemuksen työstäminen Hankkeen päättäminen -loppuraportti -maksatushakemus lääninhallitukselle -sosiaali- ja terveydenhuollon -kehittämishankkeen valtionavustusselvitys Hakemus: Oulun seudun päihdepalveluiden kehittäminen osana kehittämisyksikkkörakennetta Loppuraportti

9 9 SePä-hankkeessa järjestetyt tilaisuudet SePä-seminaari 6/2005- Pehkolanlampi- kuntien perusturvajohtajat, johtavat lääkärit, päihdeyhdyshenkilöt Helmifoorum- 2/2006 tilaisuus työntekijöille, poliittisille päätöksentekijöille ym päihdepalveluiden järjestämisestä kiinnostuneille Kunnalliset päihdepäivät, 4/2006 yhteistyössä Oulun erityispalveluiden kanssa osallistujat päihdetyönjohtajat ja päihdeerityispalveluissa toimivat sekä kuntien päihdetyötä tekevät henkilöt SePÄ-päihdetyön kehittämispäivä 6/2006 Seudullinen neuvolaterveydenhoitajien yhteistyökokous 5/ päihdeperheen tunnistaminen ja kohtaaminen neuvolassa, päihdehoitoketju päihdeäidin kohdalla (SePä- ja TITUS-järjestäjänä) SePä-hankkeesta osallistuttu (osaan tilaisuuksista osallistuttu myös tilaisuuden järjestelyihin) Valtakunnalliset päihdepäivät oma posteri Rovaniemi, Tampere Helsinki Sosiaali- ja terveysmessut Jyväskylä 2006 Oulu, oma osasto yhdessä Oulun seudun kanssa (TITUS) Valtakunnalliset sairaanhoitajien päihdepäivät kevät/2006 -posterit Alkoholiohjelman mukaiset aluetilaisuudet 3kpl 10/2005-2/ järjestäjänä lääninhallitus Seudulliset päihdepalvelut, päihdestrategia Luennot M.Halonen Päihteet- ja mielenterveysseminaari 10/2006- järjestäjänä lääninhallitus - Hollannistako oppia seudullisten päihdepalveluiden järjestämiseen?- luento M. Halonen Ehkäisevän päihdetyönseminaarit ja työkokoukset koollekutsujana lääninhallitus -SePästä osallistuttu yhteensä 4 eri kertaa Päihdekoulutus- 5/2006 Iin kunnan työntekijät- luennot: puuttuminen päihteiden käyttöön työpaikalla- T.Hursti-luento ja Seudulliset haasteet päihdepalveluissa- M-Halonen

10 10 Oulun kaupunki- useita eri tilaisuuksia, joissa oltu mukana ja esitelty päihdehanketta ja päihdepalvelusuunnitelmaa Terveydenedistämistilaisuus Oulu 4/2007 -PYLL-indikaattoritilastot ja niiden tulkinta- erityisesti päihteet, alkoholisairaudet ja itsemurhat- luento M. Naarala ja M. Halonen SEPä-hankkeesta tehdyt matkat ja tutustumiskäynnit: 11/2005 Jyväskylän päihdepalvelusäätiö- mukana johtoryhmä 5 henkilöä. 2/2006 Lapin päihdeklinikka ja ensi- ja turvakotitoiminta päihdeperheille - mukana johtoryhmästä 3 henkilöä ja Oulun päihde-erityispalveluista vastaava lääkäri 6/2006 Hollanti: Amsterdam ja Rotterdam Mukana johtoryhmästä 4 henkilöä. Matkan teemat: 1. Päihderiippuvaisten hoito, päihdehuollon kehittäminen ja tutkimus (Trimbos,instituutti vierailu, Utrecht) 2. Ennaltaehkäisy ja hoito kuntatasolla (National Institute for Care and Wellfare- NIZW) 3. Päihdepolitiikka kuntatasolla Hollannissa (Rotterdam, kuntavierailu) 9/2006 Hämeenlinnan päihdehuoltoon tutustuminen - 1 johtoryhmän jäsen 9/2007 SePÄ-hankkeen opintomatka: Tampere-Järvenpää. Mukana 23 henkilöä hankekunnista Tampere: Tampereen päihdepalveluiden järjestämismalli tilaaja-tuottajamallin mukaisesti - erityismielenkiinnon kohteena selviämisasemajärjestelyt ja opiaattikorvaushoidon toteuttaminen osana perusterveydenhuoltoa Järvenpää: Helsingin päihdepalveluiden kehittämishanke esittäytyi ja Järvenpään sosiaalisairaalan esittely- erityismielenkiinnon kohteena naisten päihdehoito ja huumeasiakkaiden kuntoutushoito Lisäksi linja-automatkat hyödynnettiin suunnitellusti koulutuksen ja ryhmätöiden avulla. 4. HANKKEEN TULOKSET 4.1. Välianalyysin tulokset - kehittämistarpeet Hankkeen toteuttaminen aloitettiin tekemällä kartoitus sen hetkisestä seudulla olevista päihdepalveluiden järjestämiskäytännöistä ja alueen päihdepalvelutarpeesta (asiakaskunta, käytetyt palvelut). Kartoitus toteutettiin kevään 2005 aikana siten, että projektipäällikkö kävi jokaisessa hankkeen kunnassa henkilökohtaisesti keskustelemassa kunnan päihdepalveluista ja - tilanteesta. Kuntiin lähetettiin etukäteen asialista, mistä keskustellaan. Useimmissa kunnissa palaverissa oli läsnä moniammatillinen työryhmä. Kartoituspalaverit

11 11 palvelivat paitsi seudullista hanketta, myös kunnan sisällä yhteistä näkemystä päihdepalveluiden järjestämisestä. Kartoituksesta ilmeni, että näinkin lähellä toisiaan sijaitsevissa kunnissa oli hyvin erilaisia päihdehoidontarpeita ja palvelukäytäntöjä. Esimerkiksi huumehoidon tarve vaihteli paljon, osassa kuntia ei ongelmaa ole juuri ollenkaan, toisissa taas mietitään jo esimerkiksi raskaana olevien huumeista käyttävien vanhempien ja perheiden hoitomalleja. Lisäksi perustason päihdehoitokäytännöt poikkesivat hyvin paljon toisistaan. Muun muassa ajokorttiseuranta oli useassa kunnassa täysin miettimättä, päihdetyön vastuuhenkilöt oli määrittelemättä ja ostopalvelukäytännöt ja paikat jäivät täysin yksittäisten työntekijöiden määriteltäviksi SWOT- analyysi päihdepalveluista Oulun seudulla Hankkeen aikana koottiin seudun päihdepalveluista Swot-analyysi kuntakäyntien, palaverien, ja erilaisten keskustelufoorumeiden pohjalta. Analyysissa on tarkasteltu seudun päihdepalveluiden järjestämiseen vaikuttavia tekijöitä määrittelemällä seudun päihdepalveluiden vahvuudet, heikkoudet, uhkat ja mahdollisuudet. VAHVUUDET - Seudulla on erityispalvelut. - Osa palveluista on jo toiminut seudullisina (Vinkki, Redi 64, A-klinikka, Kiviharjun kuntoutumisklinikka, sairaanhoitopiirin päihdepalvelut) - Oulu on osaamiskeskus päihdeasioissa - Seudulla on hyvä ammatillinen opetusverkosto (Oulun yliopisto, OAMK ja OAKK) - Yksityisiä palveluntuottajia on seudulla useita - Ostopalveluihin on mahdollisuus (vielä toistaiseksi kunnilla) - Kolmas sektori, seurakunnat ja järjestöt, ovat voimavara ja järjestävät erilaisia tukitoimia, mm. tukihenkilötoiminta, vertaisryhmät, omaisten ryhmät, keskusteluapu - Asenneilmasto on kohtalaisen hyvä päihdepalveluiden kehittämiselle HEIKKOUDET - Seudullinen suunnitelma puuttuu - Hoitoketjut ovat pirstaleisia - Eri asiakasryhmien palveluketjussa on aukkopaikkoja, - Toimintamallit puuttuvat, esimerkiksi opiaattikorvaushoitoon pääsyynkriteerit ja käytännöt vaihtelevat kunnittain - Tiedonpuute palveluketjuista kunnan sisällä - Tiedonpuute päihderiippuvuudesta ja sen hoidosta peruspalveluissa - Päihdetyön resurssipula (taloudelliset ja henkilöstöön liittyvät ) - Ostopalvelupaikkojen laadun vaihtelu ja tiedonpuute paikkojen tarjonnasta ja käytetyistä hoitomenetelmistä - Palveluorganisaation jämähtäneisyys- uudet haasteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja UHKAT - Palvelutarjonta ei riitä eikä pysty vastaamaan lisääntyvään tarpeeseen, - Tilanne karkaa käsistä - Päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat lisääntyvät (lastensuojelun tarve, infektiot, rikollisuus, ja yleinen turvattomuus lisääntyvät) - Palveluita joudutaan rajaamaan ja supistamaan - Asenneilmasto muuttuu kielteisemmäksi - Syrjäytyminen lisääntyy - huono-osaisimmat eivät saa palveluita - Henkilökunta uupuu - Päihdetyön osaajia ei saada (lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat jne.) MAHDOLLISUUDET - Seudullinen yhteistyö - Resurssien ja osaamisen yhdistäminen ottamalla seudun voimavarat käyttöön - Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen - Puitesopimusten tekeminen/kilpailuttaminen - Hoitopaikkojen laadun kehittäminen - Yhteistyö ja kumppanuuden vahvistaminen järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa - Palvelurakenne uudistuksen mukanaan tuomat mahdollisuudet - Uudet visiot ja kehittäminen alueella

12 Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja SePä-työryhmän työn tuloksena valmistui Seudullinen päihdepalvelusuunnitelmaasiakirja marraskuussa Asiakirjan suunnittelussa ja kirjoittamisessa käytettiin apuna päihdepalveluita käyttävien asiakasryhmien hoitopolkujen mallinnusta, erilaisia työryhmiä ja seudulta koottua tietoa. Asiakirjan teossa pohjana käytettiin päihdepalveluita ohjaavia valtakunnallisia lakeja, suosituksia sekä ohjeistuksia (kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, Stakesin päihdehoidon laatusuositukset (2002), alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen käypähoitosuositukset, hoitotakuulaki jne) Hankkeen aikana eri asiakasryhmien hoitoprosessit mallinnettiin käyttämällä seudun yhteiseksi mallinnusohjelmaksi valittua QPR-mallinnusohjelmaa. Mallinnuksia työstettiin eri viranhaltijoista koostuneissa työryhmissä ja palavereissa ja niitä käytettiin pohjana suunniteltaessa asiakkaiden hoitojatkumoja Oulun seudulla. Oulun seudun päihdepalvelusuunnitelman tarkoituksena on 1. Parantaa Oulun seudun päihdepalveluiden laatua ja saatavuutta 2. Ohjata päihdepalveluiden organisointia seudulla 3. Toimia päätöksenteon apuvälineenä kuntien päättäjille 4. Parantaa päihdepalveluiden kustannustehokkuutta Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirja käsiteltiin kaikkien hankekuntien perusturva- /sosiaali- ja terveyslautakunnissa vuoden vaihteessa. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat päättivät olevansa mukana myös hankkeen toimeenpanovaiheessa. Suunnitelmassa selkiytettiin päihdepalveluiden jakautuminen palvelun sisällön mukaan kuntien, erityispalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Lausuntojen pohjalta jatkettiin suunnitelmassa olevien ehdotusten toimeenpanoa ja päihdepalvelujen organisointimallia TITUS- hankkeen (Seudullinen tilaajatuottajamallin kehittämis-hanke) puitteissa. Koska Oulun seudun kunnat olivat tukeutuneet vuosien ajan Oulun kaupungin päihdepalveluihin ja kuntien asiakkaat ovat oppineet käyttämään ko. palveluja, työryhmä lähti siitä ajatuksesta, että Oulun kaupungin päihdepalveluilla olisi edelleen merkittävä rooli erityispalvelujen tuottajana ja palvelujen kehittäjänä koko Oulun seudun alueella. Työryhmän mielestä osa palveluista on sellaisia, joita ei olisi järkevää itse tuottaa. Ne ovat julkisen sektorin järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan laajempi väestöpohja ja erityisosaamista. Alla mainittujen palvelujen ostaminen esitettiin toteutettavaksi seudullisen kilpailutuksen kautta yksityisiltä palveluntuottajilta.

13 13 Suunnitelmassa esitettiin myös konkreettisia ehdotuksia seudun päihdepalveluiden järjestämiseksi. Näitä olivat: 1 Kunnissa huolehditaan päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan kappaleessa 7 esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta (Liite 1). Näistä erityisesti päihdetyön vastuuhenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen sekä oman kunnan hoitoonohjausmallien selkiyttäminen ovat avainasemassa. 2 Muodostetaan kuntien nimeämien päihdetyön vastuuhenkilöiden ja päihdehoitajien seudullinen yhteistyöverkosto. Erityispalveluiden yksikkö antaa koulutusta peruspalveluiden päihdevastuuhenkilöille alkoholi- ja huumeiden tietoudessa ja hoidossa. 3 Muodostetaan seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhteistyöverkosto, johon nimetään seudullinen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Jäseninä työryhmässä ovat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja muut mahdolliset toimijat. Seudullisen päihdetyöryhmän tehtävänä on seurata seudun päihdetilannetta sekä päättää ehkäisevän päihdetyön painopistealueista vuosittain, suunnitella ja toteuttaa seudullisia ehkäisevän päihdetyön hankkeita ja koulutusta sekä viedä valtakunnallisia ohjelmia ja kampanjoita kuntiin. 4 Oulun seudun päihde-erityishoitoon ohjattujen asiakkaiden arviointi ja hoitopaikan määrittely keskitetään yhteen yksikköön. Seudun erityispalveluiden olemassa olevat yksiköt, A-klinikka ja Redi 64 toimivat seudullisina avohoidon arviointiyksikköinä, joihin Oulun seudun päihdehoitoa tarvitsevat asiakkaat ohjataan. Laitoshoitoon ohjautuminen tapahtuu arviointiyksikön harkinnan mukaan yhteistyössä asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimen edustajan kanssa. Menettelyllä saavutetaan yhtenäiset arviointikriteerit ja tasa-arvoa päihteidenkäyttäjille kotikunnasta riippumatta. 5 Oulun seudulla opiaattikorvaushoidon toteuttaminen yhtenäistetään siten, että opiaattikorvaushoidon tarpeen arviointi tapahtuu yhdessä yksikössä (Redi 64 ja A-klinikka) Hoidon aloittaminen ja lopettaminen tapahtuu Kiviharjun kuntoutumisklinikan opiaattikorvaushoidon yksikössä. Lääkehoidon toteuttaminen tapahtuu perusterveyden huollon yksikössä terveyskeskuksissa tai vastaavissa ja asiakkaan psykososiaalinen kuntoutus tapahtuu joko terveyskeskuksen yhteydessä tai muussa sovitussa palvelussa (voi olla esim. Redi 64) Opiaattikorvaushoidon pelisäännöt sovitaan yhteneväisiksi koko seudulla. Oulun seudulla asuville opiaattikorvaushoitoon jonottaville asiakkaille on yksi yhteinen jono. Kiviharjun yksikkö määrittelee kuntiin ohjeet mm. hoidon keskeyttämiskäytännöistä käypähoitosuositusten ja käytännön tuoman kokemuksen mukaan. Kunnat saavat opastusta ja konsultointiapua Kiviharjun opiaattikorvaushoidon yksiköstä. 6. Huumeita käyttävien kaksois- ja monidiagnoosiasiakkaiden laitoshoito keskitetään seudullisesti mielenterveysongelmia hoitavaan laitosyksikköön. 7. Päihdepalveluiden keskeiset ostopalvelut hankitaan ja kilpailutetaan seudullisesti. 8. Oulun seudulla edistetään päihdehoidon kehittämistä yhteistyössä eri viranomaisten, yliopiston, oppilaitosten, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 9. Suunnitelman toimeenpanon toteuttaminen siirtyy Titus-hankkeen valmisteltavaksi Seudullista päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaa painettiin kaikkiaan 300 kpl ja sen lisäksi sitä on levitetty sähköisesti laajasti eri tahoille. Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja löytyy myös useiden seudun kuntien nettisivuilta sekä Oulun seudun nettisivuilta osoitteesta

14 Toimeenpanovaihe Lääninhallitus myönsi luvan jatkaa päihdepalvelusuunnitelman toimeenpanoa saakka. Toimeenpanovaiheen päätavoitteeksi asetettiin hankkeessa mukana olevien kuntien peruspalveluiden päihdeosaamisen parantaminen ja vahvistaminen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin päihdetyön verkostojen muodostaminen ehkäisevän ja korjaavan työn puolelle. Päihdetyön kehittämisen jatkuminen ja yhteistyö päihdealan kehittämisessä eri toimijoiden kanssa toteutui osin verkostokoulutuksen yhteydessä. Kehittämisen jatkuvuuden turvaaminen tapahtuu tulevaisuudessa osana päihdealankehittämisyksikkö rakennetta. SePä-hankkeessa valmistuneessa Seudullisessa Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjassa tavoitteena oli parantaa päihdepalveluiden laatua ja selkiyttää työnjakoa päihdepalveluissa. Suunnitelmassa esitettiin toimenpiteet, jotka kunnissa tulisi huomioida koskien kaikkien kuntien peruspalveluita. Näitä olivat mm. päihdestrategian laatiminen ja yksikköjen päihdeohjelmien päivittäminen, mini-intervention käyttöönotto peruspalveluissa, ehkäisevän päihdetyön resurssointi, päihtyneen akuuttihoito, päihdehoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoidon järjestäminen ja jatkohoito laitoshoidon jaksojen jälkeen. Toimeenpanovaiheessa päätettiin vahvistaa päihdetyön osaamista kunnissa seuraavilla toimenpiteillä: 1) Päihdevastuuhenkilöiden verkosto ja verkostokoulutus 2) Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön verkosto 3) Kuntakäynnit, esille nouseviin ongelmiin vastaaminen koulutuksessa 4) Päihdemateriaalin hankinta kuntiin 5) Opintomatka, jonne mahdollisuus osallistua kaikista kunnista 6) Oulun seudun kunnille tarkoitetut suositukset ja yhteiset sopimukset Oulun seudun kuntien päihdevastuuhenkilöiden verkosto ja verkostokoulutus Kaikki hankkeeseen osallistuneet kunnat nimesivät sekä sosiaali- että terveystoimesta päihdevastuuhenkilöt. Oulusta mukaan nimettiin lisäksi edustajat mielenterveysyksiköistä, perheneuvolasta, kaikilta terveysasemilta, sosiaalityöstä ja päihde-erityispalveluiden eri yksiköistä. Kaikkiaan henkilöitä on mukana verkostossa 55. Verkostotyön tarkoituksena on pitää yllä ja kehittää päihdepalveluiden laadukasta toteuttamista seudulla. Verkostossa mukana olevien henkilöiden tehtäviksi määriteltiin, että he ovat työyksiköissään vastuuhenkilöitä päihdeasioissa ja heillä on ajankohtaista tietoa ja taitoa päihdeosaamisessa. Verkostolle toteutettiin kuntakäynneillä esiinnousseiden tarpeiden ja Seudullisen Päihdepalvelusuunnitelman pohjalta suunniteltu koulutusohjelma. Lisäksi koulutuksen sisältöä räätälöitiin koulutuksen aikana esitettyjen toiveiden mukaisesti. Verkostokoulutusta oli yhteensä kolme kokonaista ja kaksi puolta päivää. Koulutuspäivät olivat 5.6., 28.8., 11.9., ja Verkostoituminen aloitettiin ryhmäytymällä toiminnallisin menetelmin TRO Teija Veikkolan ohjauksessa. Viimeisenä päivänä (16.10)

15 15 koulutettavat osallistuivat SePä-hankkeen päätösseminaariin, johon osallistui myös kuntien virkamiesedustajia ja lautakuntien edustajia. Koulutustunteja tuli yhteensä osallistujille 30h. Osallistujille annettiin todistukset koulutukseen osallistumisesta. Koulutus toteutettiin osin omin voimin (johtoryhmän jäsenet, Oulun päihdeerityispalveluiden työntekijät, Oulun seudun kuntien työntekijät) ja osin muualta ostettuna. Luennoitsijoina ja alustajina verkostokoulutuksessa toimivat : Halonen Merja, projektipäällikkö, SePä-hanke Heikkinen Arja, palvelujohtaja, Oulun kaupunki, mielenterveyspalvelut Holmberg Jan, kouluttaja, Suomen Sairaanhoitajaliitto Hursti Tuula, päihdepalvelujen esimies, Oulun kaupunki, johtoryhmän jäsen Järvenpää Raimo, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Oulun kaupunki Korpimäki Helinä, projektityöntekijä, SePä-hanke Kylmänen Petri, kouluttaja, Mood House, Suomen Sairaanhoitajaliitto Marttila Satu, sairaanhoitaja, Oulun A-klinikka Matela Kari, projektipäällikkö, sosiaalityöntekijä, Oulun ensi- ja turvakoti Naarala Mikko, ylilääkäri, Oulun kaupunki, hankkeen vastuuhenkilö Partanen Marjo, ohjaaja, Redi 64, Oulun kaupunki Pitkänen Riitta, projektipäällikkö, Oulun kaupunki, johtoryhmän jäsen Rautio Päivi, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Remes Sari, sairaanhoitaja, Oulun A-klinikka Taikina-aho Maire, erikoissairaanhoitaja, Liminka Verkostokoulutuksen tarkoituksena oli parantaa ja vahvistaa seudun peruspalveluiden päihdeosaamista ja yhteistyötä sekä selkiyttää seudun päihdepalveluiden hoitoonohjauskäytäntöjä Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön verkosto Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön on ainoastaan Oulun kaupungilla päätoimista henkilökuntaa. Muissa seudun kunnissa on nimettynä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. useimmissa kunnissa ko. henkilö on kunnan nuorisotyöntekijä. SePähankkeen aikana muodostettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden verkosto. Verkoston koordinaattorina toimi Oulun kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Verkosto kokoontui yhteensä kuusi (6) kertaa hankkeen aikana. Verkoston tehtäväksi määriteltiin Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön suunnitteleminen, seudun ehkäisevän päihdetyön tarpeen jatkuva seuranta ja yhteinen suunnittelu tarpeeseen vastaavaksi, hyvien työkäytäntöjen jako, yhteisen ehkäisevän päihdetyön suunnittelu (esim. yhteisesti toteutetut kampanjat, yhteinen painopistealue esim. liikenne ja päihteet, ikäihmisten päihdeongelmiin vastaaminen painopisteeksi jne.). Lisäksi tarkoitus on, että koordinaattori toimii ajankohtaisen materiaalin ja koulutusten ym. tiedottajana. Verkoston jäsenet ovat kokeneet hyväksi kokoontua yhteen ja keskustella seudun ehkäisevän päihdetyön toteutuksesta. Aikaisemmin he ovat työskennelleet kunnissaan yksin oman perustyönsä keskeltä. Kaikissa kunnissa ei ole myöskään osoitettu resursseja ehkäisevään päihdetyöhön, joten sen toteuttaminen on ollut usein vähäistä.

16 16 Yhdessä ideoiden, toisia tukien ja yhteisiä kampanjoita toteuttaen ehkäisevän päihdetyön vaikutuksen ja toteuttamisen koetaan tehostuvan Oulun seudulla Kuntakäynnit SePä-hankkeen projektityöntekijä teki kaikkiin hankekuntiin kuntakäynnit toukokuusyyskuun 2007 aikana. Useimmissa kuntien palavereissa oli mukana moniammatillinen työryhmä (keskimäärin 4 henkilöä). Kuntakäynneillä käsiteltäviä asioita olivat: kunnan päihdehoitotilanteen läpikäynti ja SePä-hankkeen Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan luku 7: Kunnissa toteutettavat palvelut. Haasteiksi kunnista nousivat: >Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen - (erityisesti aikuisiin kohdistuva ehkäisevä työ, perheväkivalta, syrjäytyneet vanhemmat) >Päihdestrategia ja toimipaikkakohtaiset puuttumisohjeet hoitoonohjauksen menettelytapaohje (päivittäminen/perehdyttäminen ongelmina) >Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen >Päihtyneen akuuttisairaanhoito-käytännöissä erovaisuuksia, ristiriitaisuuksia >Päihdetyön arviointi- kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, palvelusuunnitelma käytössä vain harvassa paikassa >Avohoidon järjestäminen kunnassa - SePä-hanke on selkiyttänyt käytäntöä, vastuuhenkilön nimeäminen on myös jonkin verran selkiyttänyt - resurssipula (henkilöstöja aikapula) kunnissa, yhteistyökäytännöt muiden hoitavien tahojen kanssa (palaute hoitojaksoista, jatkohoitosuunnitelmat) >Ajo-oikeusseuranta- ohjeistusta kaivataan, ristiriitaisuuksia toteutuksessa(hoitotakuu?) >Katkaisuhoito- vaihtelevat käytännöt, avokatkaisuhoito- selkeä ohjeistus puuttuu >Opiaattikorvaushoidon toteuttaminen- viidessä hankekunnassa opiaattikorvaushoitoa toteutetaan osana toimivaa käytäntöä, osassa ei ole ollut tarvetta >Asumisen järjestäminen ja tukitoiminta- käytännöt vaihtelevat kunnittain, yhteistä suunnittelua tarvittaisiin -Ikääntyneiden päihdeongelma- tunnistaminen ja puuttuminen osin vielä vajavaista >Huumetestauskäytännöt vaihtelevat ja osin epäselvät >Muita esille nousseita kehittämiskohteita: perhekuntoutus ja peliriippuvuuden hoito SePä-hankkeen verkostokoulutuksessa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan edellä mainittuihin haasteet. Osaan ongelmista vastattiin luennoilla osana koulutusta ja osaan annettiin kirjallista materiaalia Päihdemateriaalin hankinta kuntiin Kunnissa oli huonosti tai ei ollenkaan itselle hankittua ajankohtaista päihdemateriaalia. Johtoryhmä päätti hankkia tarvittavan ajankohtaismateriaalin kuntiin, siten että se palvelisi suoraan eri asiakasryhmien hoitoa ja toimisi kunnan työntekijöiden opasmateriaalina. Jokaiseen kuntaan hankittiin yksi paketti, jonka kuittasi kunnan päihdevastuuhenkilö ja tarkoitus on, että materiaalit kierrätetään kunnan eri toimipaikoissa ja kunnat tilaavat toimipaikoilleen lisää ko. materiaalia. Oulussa kirjapaketti tilattiin jokaiseen terveysasemapiiriin sekä lisäksi mielenterveysyksikköön tilattiin yksi materiaalipaketti. Materiaalia pyrittiin keräämään palvelemaan monipuolisesti eri työntekijäryhmiä. Hankkeen johtoryhmä hyväksyi materiaalipaketin sisällön.

17 17 Materiaaliin sisällytettiin Alkoholiohjelman mukaista ilmaismateriaalia, Stakesin ilmaismateriaalia, päihdepäiviltä pyydetyt päihdetietoutta sisältävät CD.t että lisäksi ajankohtaista kirjallisuutta. 5. ARVIOINTI HANKKEESTA Hankkeen väliarviointia on tehty hankkeen aikana lääninhallitukselle lähetettyjen maksatushakemusten yhteydessä johtoryhmän toimesta. Lisäksi Oulun kaupunki hankkeen hallinnoijana on pyytänyt johtoryhmän arvion hankkeen toteutumisesta ja etenemisestä vuosittain ja STM on pyytänyt väliarviota Alkoholiohjelman mukaisten hankkeiden toteutumisesta. Lisäksi hankkeen vastaava henkilö Mikko Naarala ja projektipäällikkö Merja Halonen ovat olleet yhden kerran kuultavana Oulun lääninhallituksessa (8/2006). Hankkeen loppuarviointi suoritettiin lähettämällä sähköisesti arviointilomake hankkeen johtoryhmän ja ohjausryhmän jäsenille. Lisäksi arviointilomake lähetettiin kaikille hankkeen verkostokoulutukseen osallistuneille ja lisäksi kaikkien hankekuntien perusturva/sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajille. Arviointikysely lähetettiin kaikkiaan 107 henkilölle. Heistä 5 henkilön (lautakuntien puheenjohtajia) sähköpostista tuli vastaus, että sähköpostitili ei ole käytössä tai osoite on muuttunut. Heistä neljälle laitettiin kotiosoitteeseen sähköposti. Viisi henkilöä oli pitkällä virkavapaalla, joten kysely meni oletettavasti perille 103.lle henkilölle. Vastauksia saatiin kaikkiaan 49 kpl. Näistä 1 tuli niin myöhään, että arvioinnin yhteenveto oli jo tehty ja 3 vastauksista palautui tyhjänä. Näin ollen yhteenvedossa on mukana vastauksia yhteensä 45 henkilöltä. (Vastausprosentti 42%). Taulukko 1. Arviointikyselyyn vastanneiden jakauma: Vastauksia saatu Vastauksia pyydetty Hyvetiimi 8 26 Johtoryhmä 6 6 Verkosto/päihdeyhdyshlöt Poliitikot ( ltk puh.joht) 1 13 Hylätyt vastaukset 4 Yhteensä Hankkeen toteuttamisen onnistuminen Arvioinnin ensimmäisessä osiossa kysyttiin SePä-hankkeen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joilla mitattiin hankkeen tunnettavuutta, tyytyväisyyttä hankkeen toteutukseen sekä hankkeen informoinnin onnistuneisuutta. Vastausten jakauman perusteella hankkeen toteuttaminen oli onnistunut. 92% vastanneista oli sitä mieltä, että hankkeen toteuttaminen on ollut joko täysin tai jokseenkin onnistunutta, 8% ilmoitti, ettei osaa vastata ja yksikään ei vastannut hankkeen toteuttamisen olleen epäonnistunutta.

18 18 Kuvio 2: SePä-hankkeen toteuttamisen onnistuminen Hankkeen toteuttamisen onnistuminennäkyvyys, informointi ja tyytyväisyys hankkeeseen 51 % 8 % 0 % 0 % 41 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut 5.2. Hankkeen vaikutus yhteistyöhön päihdepalveluissa Toisessa osiossa arvioitiin hankkeen vaikutusta yhteistyökäytäntöihin. Näitä mitattiin kysymyksillä: hankkeen vaikutus seudullisen yhteistyön kehittymiseen, hankkeen vaikutus oman kunnan yhteistyön lisääntymiseen ja kunnassa tapahtuvaan kehittämiseen. Lisäksi kysyttiin hankkeen onnistumista yhteisten pelisääntöjen ja sopimusten syntymisessä ja lisäämisessä. Vastauksista ilmeni, että enemmistön mielestä (69%) hankkeessa on onnistuttu lisäämään seudullista yhteistyötä ja luomaan pelisääntöjä ja sopimuksia palvelukäytäntöihin Oulun seudulla. Vastaajista 28% oli rastittanut johonkin kysymyksistä vaihtoehdon: en osaa sanoa. Tämä saattaa kertoa siitä, että vastaaja ei itse ole kenttätyössä tai verkostossa mukana ja ei näin ollen tiedä, onko sopimuksilla ollut vaikutusta käytännön päihdepalvelutyöhön. Vastausten joukossa oli myös 3% vastauksia, joissa ei nähty SePä-hankkeella olleen vaikutusta yhteistyön lisääntymiseen päihdepalveluissa. Kuvio 2: SePä-hankkeen vaikutuksen arvioiminen seudun ja kunnan päihdepalveluihin Seudullisen yhteistyön lisääminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen 28 % 3 % 0 % 29 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 40 % 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut

19 19 Sanallisissa vastauksissa hanketta arvioitiin seuraavanlaisesti: Hanke on selvästi nostanut lähikuntien päihdetyöntekijöiden yhteydenpitoa. Erityisesti koulutustapaamisissa on ollut miellyttävä keskustella muidenkin samaa työtä kunnissaan tekevien kanssa. Koulutukset ovat olleet eriomaiset, varsinkin kun alueella ei ole ollut kovin runsaasti spesifejä päihdetyönkoulutuksia. Lääkärinä toivoo tarkempaa ohjeistusta, esim. A-klinikan käytännöistä. Mielestäni verkostoitumista ja yhteistyötä pitäisi jatkaa ainakin päihdevastuuhenkilöiden tapaamisilla. vuosittaisilla Kirjava kuulijakunta, koulutusta jkv hankala kohdentaa. Sepä suunnitelma-asiakirja hyvä ja suurin anti. Miksi sitä ei tarkemmin käsitelty? Siinä jätettiin asioita sovittavaksi, jotka jäivät sopimatta minusta. Yleisiä linjoja ja asennetta omasta mielestäni käsiteltiin liian pitkään, useita päiviä oikeastaan ja käytännön anti jäi vähemmälle ja pikaiseksi. Verkostoituminen kunnan sisällä ei myöskään tuntunut merkittävästi etenevän Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyötä ja suunnittelun arviointia kartoitettiin kysymyksillä: oliko vastaaja tutustunut päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaan, oliko vastaaja tyytyväinen sen sisältöön ja toteutukseen, ja oliko asiakirja vastaajan mielestä selkiyttänyt seudun työnjakoa päihdepalveluiden organisoinnin sekä asiakkaiden hoitoonohjauksen suhteen. Vastaajista 92% piti päihdepalveluiden kehittämistyötä ja suunnittelua hankkeessa täysin tai jokseenkin onnistuneena. Yksi vastaajista ei ollut tutustunut Seudulliseen päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaan. Kuvio3: SePä-hankkeessa tehdyn kehittämistyön ja suunnittelutyön onnistuminen Seudullisten päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen 0 % 7 % 1 % 36 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 56 % 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut Yhdessä sanallisessa arviossa oli kehittämistyö yhteenvedonomaisesti ilmaistuna: Lopputuloshan oli, että riippuu täysin kunnasta, miten se sitoutuu asioiden kulkuun ja yhteisten pelisääntöjen toteutumiseen. Toivotaan, että meilläkin tulisi edistystä.

20 Arvio verkostokoulutuksesta Verkostokoulutuksen arviota kysyttiin yhdellä, suoralla kysymyksellä koulutuksen onnistumisesta. Tulosten tarkasteluvaiheessa vastaajista muodostettiin kaksi ryhmää: verkostokoulutukseen osallistuneet ja ei-itse osallistunut koulutukseen. Verkostokoulutukseen osallistuneista 89% piti koulutusta onnistuneena ja 11% ei osannut sanoa oliko koulutus onnistunutta. Yksikään vastaajista ei pitänyt koulutusta epäonnistuneena. Vastaajien toisessa ryhmässä (ei koulutukseen osallistuneiden ryhmässä) oli noin puolet sitä mieltä, että koulutus oli onnistunutta, ja lähes puolet ei osannut sanoa koulutuksen onnistuneisuudesta mielipidettään. Kuvio 4: Arvio verkostokoulutuksen onnistumisesta Verkostokoulutuksen onnistuminenverkostokoulutukseen osallistuneiden vastaukset (27 vastausta) Verkostokoulutuksen onnistuminen-ei itse osallistunut koulutukseen (14 vastausta) 37 % 11 % 0 % 0 % 52 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut 49 % 0 % 0 % 38 % 13 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut Sanallisista vastauksista kävi ilmi, että tarvetta koulutukselle oli ja on edelleen ja verkostoitumista pidettiin hyvänä asiana oman työn kehittämisen kannalta. Myös huoli ja toive verkoston jatkamisesta nostettiin useassa vastauksessa esiin. esimerkkejä sanallisista vastauksista: Koulutus toi hyvän pohjan kehittämistyölle kunnissa sekä myös seudullisesti on jatkossa helppo tehdä yhteistyötä. Isommissa kunnissa menee varmaan jonkin verran aikaa, jotta saa tietoa vietyä eteenpäin kaikille päihdepalveluiden piirissä työtä tekeville sekä niille, joita asia myös muun työnkuvan kautta sivuaa. Kiitos paljon Merja ja Helinä. Koulutuspäiville oli mukava ja helppo tulla. Ilmapiiri oli hyvin myönteinen ja siinä oli kovasti jo tulevan yhteistyön henkeä eri kuntien edustajien välillä. Päihdetyön tiimoilta soisin suunnitelmallisen koulutuksen jatkuvan myös SePä-hankkeen jälkeen. Päihdetyönvastuuhenkilöillä olisi hyvä olla jokin säännönmukainen foorumi keskinäiseen kanssakäymiseen. Mielestäni verkostoitumista ja yhteistyötä pitäisi jatkaa ainakin päihdevastuuhenkilöiden vuosittaisilla tapaamisilla. Nimeämiseni Osallistuin työryhmästämme osallistumaan yhteen omalta koulutuspäivään, työpaikaltani joten Sepä-hankkeen palautetta en oikein koulutuksiin osaa antaa. Työryhmästämme kesken hankkeen hankaloitti kävimme koulutuspäivillä kokonaiskuvan vuorotellen. saamista Yhteenvetoa hankkeesta. emme ole Niiden vielä ryhmänä koulutuspäivien ehtineet pitää. Yhteen anti, joihin kansioon pääsin osallistumaan olemme koulutustiedon toi kyllä keränneet lisätietoa ja paljon päihdetyöstä sieltä on tullut seutukunnan uuttakin, vaikkakin alueella myös ja kertausta muutenkin. Toivon, että jonkinlaista jatkoa hankkeelle olisi luvassa.

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hailuoto Muhos Ii Oulu Haukipudas Oulunsalo Kempele Tyrnävä Kiiminki Yli-Ii Liminka Ylikiiminki Lumijoki

Hailuoto Muhos Ii Oulu Haukipudas Oulunsalo Kempele Tyrnävä Kiiminki Yli-Ii Liminka Ylikiiminki Lumijoki Hailuoto Ii Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii Ylikiiminki 2 Projektityöryhmä Mikko Naarala, työryhmän puheenjohtaja, Oulun kaupunki Merja Halonen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826 TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET HAILUOTO ka -08 ja -09 12 510 -Sisältää eri tileiltä kootut määrärahat 8 266 1 168 11 440 2 658 Esh palvelut - 535-793 Henkilöstökuluosuus

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS x OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot