SePä-hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SePä-hanke 2005-2007 Loppuraportti"

Transkriptio

1 SePä-hanke Loppuraportti

2 TIIVISTELMÄ... 3 HANKKEEN TAUSTAA HANKEPROSESSIN KUVAUS Hankehakemus Hankepäätös HANKEORGANISAATIO Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Hankkeen valvonta Hankkeeseen palkattu henkilöstö HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteuttaminen HANKKEEN TULOKSET Välianalyysin tulokset - kehittämistarpeet SWOT- analyysi päihdepalveluista Oulun seudulla Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja Toimeenpanovaihe ARVIOINTI HANKKEESTA Hankkeen toteuttamisen onnistuminen Hankkeen vaikutus yhteistyöhön päihdepalveluissa Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen Arvio verkostokoulutuksesta Taloudellinen toteutuminen JATKOTOIMENPITEET

3 3 TIIVISTELMÄ Oulun seudulla toteutettiin vuosina päihdepalveluiden kehittämishanke, ns. seudullinen päihdepalvelusuunnitelma-hanke. Hankkeen nimeksi vakiintui lyhenne SePähanke. Seudun kunnista hankkeeseen osallistuivat Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo, Oulun kaupunki, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto, Ii, Yli-Ii ja Ylikiiminki. SePä-hanke hallinnoitiin osana Oulun kaupungin päihdetyötä. Johtoryhmänä ja käytännön työtä ohjaavana tahona toimi SePä-työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Mikko Naarala ja muina jäseninä Riitta Pitkänen, Tuula Hursti, Timo Kvick ja Merja Halonen. Lisäksi jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta kunnasta oli nimettynä yhteyshenkilö hankkeelle. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Oulun seudun johtavista viranhaltijoista koostuva Hyvetiimi. Hanke rahoitettiin kansallisen terveysohjelman Alkoholiohjelman mukaisella kehittämisrahoituksella siten, että valtionavustusosuus siihen oli 75% ja kuntaosuus 25%. Kuntaosuus jaettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa. Hankkeen tavoitteena vuosina oli 1) seudullisen päihdepalvelusuunnitelman luominen 2) seudullisen päihdepalveluhoitoketjun rakentaminen 3) seudullisten päihdepalveluiden tuottamisen ja niihin liittyvän työnjaon selvittäminen ja suunnitteleminen 4)yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden palvelujen tarjoajana selvittäminen sekä 5) yhteisten palvelujen kilpailuttamisen mahdollisuuksien selvittäminen SePä-hankkeen tuotoksena valmistui Seudullinen päihdepalvelusuunnitelma-asiakirja marraskuussa 2006 ja kaikkien hankekuntien lautakunnat hyväksyivät asiakirjan sekä päättivät olevansa edelleen mukana suunnitelman toimeenpanovaiheessa. Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjassa kuvataan Oulun ja ympäristökuntien päihdepalvelujärjestelmä ja esitellään yhteinen seudullinen päihdepalvelustrategia vastaamaan alueen päihdepalvelutarpeeseen. Suunnitelma käsittää koko päihdetyön kentän sisältäen ehkäisevän päihdetyön, varhaisen puuttumisen, päihderiippuvuushoidon sekä päihdeongelmaisten tukitoimet. Päihdepalvelusuunnitelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksia seudullisten päihdepalveluiden kehittämiselle, mm. peruspalveluiden päihdevastuuhenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen, peruspalveluiden päihdehoitokäytäntöjen selkiyttäminen ja erityispalveluiden avo-, laitos-, ja opiaattikorvaushoidon keskittäminen. Lääninhallitus myönsi hankkeelle suunnitelman toimeenpanoa varten jatkoaikaa asti. Toimeenpanovaiheen aikana muodostettiin päihdevastuuhenkilöiden verkosto Oulun seudulle ja vahvistettiin kuntien päihdepalveluiden käytäntöjä ja osaamista mm. henkilöstön koulutuksilla, päihdemateriaalilla ja laatimalla yhteisiä ohjeistuksia kuntien käyttöön.

4 4 HANKKEEN TAUSTAA Päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtui v merkittäviä muutoksia alkoholin saatavuuden kannalta. Alkoholiverotuksen alentamisen ja tuontimääräysten väljenemisen seurauksena suomalaisten alkoholinkäytön kokonaiskulutus nousi noin 10 prosenttia vuoden 2004 aikana. Vuonna 2005 suomalaisten absoluuttisen alkoholin kulutus oli 10,6 litraa asukasta kohden. Huumeiden käyttö näyttäisi tutkimusten mukaan tasaantuneen 2000-luvun alun jälkeen. Markkinoille tulee kuitenkin jatkuvasti uudenlaisia huumeita ja huumemyönteisyys on lisääntynyt, joten ennaltaehkäisevän huumeiden vastaisen työn tarve pysyy vähintäänkin ennallaan. Päihteiden käytön lisääntyminen näkyy kasvaneena pahoinvointina niin lasten, aikuisväestön kuin ikääntyneiden ihmistenkin kohdalla. Lasten äkilliset huostaanotot, rattijuopumukset, väkivalta ja päihteistä johtuneet onnettomuudet ovat lisääntyneet valtakunnallisesti, ja myös Oulun seudulla. Lisääntyneen päihteiden käytön seurauksena kasvaa sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden tarve, joka haastaa kunnat lisäämään ja kehittämään päihdepalveluita. Kunnilla on laaja itsehallinto sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Päihdepalveluita ohjaava päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään sekä sisällöltään että laajuudeltaan kunnassa esiintyviä tarpeita vastaavat, helposti tavoitettavat, joustavat ja monipuoliset päihdepalvelut. Stakes antoi v päihdepalveluiden laatusuositukset. Palveluiden saatavuuden parantaminen, hoitoon hakeutumisen kynnysten madaltaminen ja vaikeissa tilanteissa olevien asiakkaiden hoitoon pääsyn varmistaminen ovat olennaisia päihdepalveluiden kehittämisvaateita. Hankkeen alussa kartoitettiin Oulun seudun kuntien päihdehoitoa ja todettiin sen eroavan organisoinniltaan, toimintaperiaatteiltaan ja toimintaresursseiltaan kuntakohtaisesti. Päihdepalveluiden saatavuus ja päihdeongelman vuoksi hoitoonpääsy vaihteli suuresti alueella. Kunnat käyttivät useita eri päihdehoitopaikkoja ostopalveluina ja hoitopaikkojen valinta kriteerit olivat vaihtelevia. Kartoituksessa ilmeni, että seudun kunnilla oli myös puutetta päihdehoidon osaajista. Pienten kuntien oli mahdotonta palkata kaikkea osaamista omaan kuntaan, seudullisesti keskitettyjen ratkaisujen oletettiin tuovan hoitoon alueellista tasa-arvoa, laatua ja kustannustehokkuutta. Osassa Oulun seudun kunnista oli toteutettu päihdehoidon kehittämishankkeita (Kiiminki-Ii- Haukipudas Päihdeperus-palvelut kuntoon-hanke , Kiimingin huumeprojekti v , Haukiputaan matalan kynnyksen hoitopaikan -hanke ). Oulun seudun kunnat allekirjoittivat v.2002 seutusopimuksen. Seudun kunnat ovat pyrkineet vaikuttamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja vastaamaan uusiin haasteisiin kehittämällä seudullisia toimintamalleja ja laatimalla yhteisen Oulun seudun palvelustrategian. Palvelustrategia 2013:n tavoitteena on mm. maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta. Strategian yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi hyväksyttiin seudullisten prosessien ja palvelurakenteiden kehittäminen. Seudullinen päihdepalvelusuunnitelma, pohjautuu yhteiseen seudulliseen palvelustrategiaan, päihdepalveluiden järjestämistä koskeviin suosituksiin, lakeihin ja valtakunnalliseen alkoholiohjelmaan. Lisäksi suunnitelmassa ennakoitiin PARAShankkeen mukanaan tuomat velvoitteet.

5 5 1. HANKEPROSESSIN KUVAUS 1.1. Hankehakemus Hyve-tiimi totesi seudullisen päihdepalveluiden kehittämishankkeen tarpeen jo syksyllä Kesäkuussa 2004 Hyvetiimi nimesi työryhmän valmistelemaan seudullisen päihdepalveluiden kehittämishankkeen hankehakemusta. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Oulun kaupungin mielenterveys- ja vammaistyön tulosjohtaja, ylilääkäri Mikko Naarala ja työryhmän jäseniksi Haukiputaan perusturvajohtaja Riitta Pitkänen, Oulun päihdepalvelujen esimies Tuula Hursti sekä Kiimingin perusturvajohtaja Hilkka Huusko. Sihteeriksi työryhmään kutsuttiin terveystieteiden maisteri Merja Halonen. Työryhmä kokoontui kolme kertaa syksyn aikana ja valmisteli lääninhallitukselle hankehakemuksen. Hanketta haettiin STM.n Alkoholiohjelman mukaisista sosiaalialankehittämisrahoista ja hankkeen päätavoitteena oli seudun päihdepalveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen. Hankkeeseen osallistuivat Oulun seudun kunnat (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä) Lisäksi hankkeeseen pyydettiin mukaan Oulunkaaren kuntia, joista mukaan lähtivät Ii, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Hankehakemukseen liitettiin mukaan kaikkien kuntien lautakuntapäätökset hankkeeseen osallistumisesta. Hankehakemus jätettiin Oulun lääninhallitukselle joulukuussa Hankepäätös Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelmahanke (SePä-hanke) sai myönteisen päätöksen lääninhallitukselta (Päätös OLH /So-612). Hankerahoitus myönnettiin haetun suuruisena, , josta valtionavustuksen osuus oli 75% ja loput 25% oli kuntaosuutta. Kuntaosuus jaettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien kesken suhteutettuna asukaslukuun. Alkuperäisessä hankepäätöksessä hankeaika oli Hankkeelle haettiin vuoden 2006 marraskuussa jatkoaikaa hankkeen toimeenpanoa varten. Lääninhallitus myönsi hankkeelle jatkoaikaa asti. Lisärahoitusta ei tarvittu. 2. HANKEORGANISAATIO Hankkeen hallinnoijana toimi Oulun kaupunki ja vastuuhenkilönä mielenterveys- ja vammaistyön johtaja, ylilääkäri Mikko Naarala. Oulun kaupungin organisaatiomuutoksen ja delegointisääntöjen muutoksen vuoksi viralliseksi vastuuhenkilöksi vaihtui mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli. Mikko Naarala vastasi kuitenkin koko hankkeen ajan sisällöllisestä toteutumisesta sekä työryhmätyöstä.

6 6 Kuvio 1: SePä-hankkeen organisaatio Hyve-tiimi - ohjausryhmä Johtoryhmä=SePäryhmä Mikko Naarala Merja Halonen Riitta Pitkänen Tuula Hursti Timo Kvick Kuntien perusturvalautakunnat -päätöksenteko Lääninhallitus -valvonta -rahoitus 2.1. Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät Timo Kvick Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi mielenterveys- ja vammaistyön johtaja, ylilääkäri Mikko Naarala. Sihteerinä työryhmässä toimi SePä-hankkeen projektipäällikkö TtM Merja Halonen (5/2007 alkaen projektityöntekijä, TtM Helinä Korpimäki). Muut johtoryhmän jäsenet olivat Oulun pohjoisten kuntien edustajana perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Haukiputaalta ( alkaen TITUS-hankkeen projektipäällikkö) ja sosiaalijohtaja Timo Kvick Kempeleestä sekä Oulun päihdepalvelujen esimies Tuula Hursti. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä oli toimia lähityöryhmänä projektipäällikölle ja ohjata hankkeen sisällöllistä, toiminnallista ja taloudellista toteutumista. Johtoryhmä kokoontui hankkeen aikana ( ) virallisesti 23 kertaa, mutta todellisuudessa sovittujen johtoryhmän palaverien lisäksi johtoryhmän keskinäinen yhteistyö oli lähes viikottaista. Johtoryhmän jäsenet osallistuivat hankkeen aikana tehtyihin tutustumiskäynteihin ja matkoihin. Lisäksi johtoryhmäläiset osallistuivat aktiivisesti hankkeen järjestämiin foorumeihin sekä järjestämään SePäverkostokoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen (osallistumalla ja luennoimalla) Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Hankkeen ohjausryhmänä toimi Oulun seudun sosiaali- ja terveysjohtajista ja johtavista lääkäreistä koostuva Hyvetiimi, jonka puheenjohtajana toimii Oulun kaupungin sosiaalija terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja valvoa hankkeen tavoitteiden toteutumista sekä sisällön että talouden kannalta.

7 7 Hankkeen laajempi tilannekatsaus annettiin Hyvetiimille yhteensä neljä kertaa. Hankekatsauksissa käytiin läpi hankkeen toteutuminen suhteessa tavoitteisiin, hankkeen taloustoteuma sekä suunnitelmat eteenpäin. SePä-hankkeen materiaalit sekä maksatushakemukset, -päätökset sekä raportit toimitettiin Hyvetiimin tiedoksi. Lisäksi Hyvetiimin jäsenille toimitettiin kutsut kaikkiin SePä-hankkeen aikana järjestettyihin seminaareihin sekä tapahtumiin Hankkeen valvonta Hanke oli sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Alkoholiohjelman mukainen sosiaalialankehittämishanke. Oulun lääninhallitus toimi hankkeen virallisena valvojana. Lääninhallitukselle tehtiin hankkeen aikana 4 maksatushakemusta, joihin liitettiin selvitys ja arvio hankkeen etenemisestä ja taloudellisesta toteutumisesta suhteessa hanketavoitteisiin. Lisäksi hankkeen vastuuhenkilö (Mikko Naarala) ja projektipäällikkö (Merja Halonen) kävivät syyskuussa 2006 myös lääninhallituksessa Seppo Suorsan ja Tuula Lakomäen kertomassa hankkeen etenemisestä sekä neuvottelemassa jatkohakemuksesta. Hankkeen ohjausryhmä ja johtoryhmä vastasivat hankkeen toteutumisesta ja valvonnasta omalta osaltaan (kts. kappale 2.1. ja 2.2.). Hankekuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat valvoivat kuntatasolla hankkeen toteutumista. Hankesuunnittelun aikana ko. lautakunnat tekivät päätöksen kuntansa osallistumisesta hankkeeseen, saivat kaikki hankkeessa tehdyt raportit tiedoksi, hyväksyivät ja antoivat lausunnon Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjasta ja osallistuivat hankearviointiin. Lisäksi perusturva-/sosiaali- ja terveyslautakuntien edustajia kutsuttiin hankkeen aikana järjestettyihin seminaareihin mukaan. 2.4.Hankkeeseen palkattu henkilöstö Hankkeen projektipäällikkönä toimi terveystieteiden maisteri Merja Halonen seuraavasti % työajasta % työajasta % työajasta % työajasta Hankkeessa projektityöntekijänä toimi terveystieteiden maisteri Helinä Korpimäki ajalla HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1. Hankkeen tavoitteet 1) seudullisen päihdepalvelusuunnitelman luominen 2) seudullisen päihdepalveluhoitoketjun rakentaminen 3) seudullisten päihdepalveluiden tuottamisen ja niihin liittyvän työnjaon selvittäminen ja suunnitteleminen 4)yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden palvelujen tarjoajana selvittäminen sekä 5) yhteisten palvelujen kilpailuttamisen mahdollisuuksien selvittäminen

8 Hankkeen toteuttaminen Toiminto Tulos/Tuotos Kevät 2005 Syksy kevät 2006 Hankkeen käynnistäminen, yhteistyökumppaneiden hakeminen, -aloituspalaverit, aloitusilmoitukset, tiedotussuunnitelman laatiminen Seudun päihdepalveluiden kartoitus Kuntakäynnit jokaiseen hankekuntaan Käynnit muut päihdepalveluiden tuottajat Oulun seudun päihdepalveluiden nykytilan kartoitus -kuntakäynnit Päihdeasiakkaiden asiakaspolkujen mallinnus -Palaverit QPR-ohjelmalla yksityistenpalveluntuottajien ja järjestöjen Hoitoprosessien edustajien käsittely kanssa työryhmissä Palvelunkehittämis haasteiden kartoitus Välianalyysiraportti päihdepalveluista seudulla SWOT-analyysi Eri päihdeasiakasryhmien hoitoprosessimallinnukset Kesä syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Päihdepalveluiden seudullinen suunnittelu Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan työstäminen pienemmissä työryhmissä -asiakirjan lautakuntakierrokset ja esittelyt Hankkeen toimeenpanovaihe Suunnitelmat toimeenpanoa varten Verkostoituminen Verkostokoulutus Ohjeistukset kuntiin Päihdemateriaalin hankinta kuntiin Oulun seudun päihdepalvelusuunnitelmaasiakirja Päihdetyönvas tuuhenkilöiden koulutus Oulun seudun ajooikeussuositus Elokuu- Syyskuu 2007 Lokakuumarraskuu 2007 Seudullisten päihdepalveluiden kehittämisen jatkumisen varmistaminen: Hankehakemuksen työstäminen Hankkeen päättäminen -loppuraportti -maksatushakemus lääninhallitukselle -sosiaali- ja terveydenhuollon -kehittämishankkeen valtionavustusselvitys Hakemus: Oulun seudun päihdepalveluiden kehittäminen osana kehittämisyksikkkörakennetta Loppuraportti

9 9 SePä-hankkeessa järjestetyt tilaisuudet SePä-seminaari 6/2005- Pehkolanlampi- kuntien perusturvajohtajat, johtavat lääkärit, päihdeyhdyshenkilöt Helmifoorum- 2/2006 tilaisuus työntekijöille, poliittisille päätöksentekijöille ym päihdepalveluiden järjestämisestä kiinnostuneille Kunnalliset päihdepäivät, 4/2006 yhteistyössä Oulun erityispalveluiden kanssa osallistujat päihdetyönjohtajat ja päihdeerityispalveluissa toimivat sekä kuntien päihdetyötä tekevät henkilöt SePÄ-päihdetyön kehittämispäivä 6/2006 Seudullinen neuvolaterveydenhoitajien yhteistyökokous 5/ päihdeperheen tunnistaminen ja kohtaaminen neuvolassa, päihdehoitoketju päihdeäidin kohdalla (SePä- ja TITUS-järjestäjänä) SePä-hankkeesta osallistuttu (osaan tilaisuuksista osallistuttu myös tilaisuuden järjestelyihin) Valtakunnalliset päihdepäivät oma posteri Rovaniemi, Tampere Helsinki Sosiaali- ja terveysmessut Jyväskylä 2006 Oulu, oma osasto yhdessä Oulun seudun kanssa (TITUS) Valtakunnalliset sairaanhoitajien päihdepäivät kevät/2006 -posterit Alkoholiohjelman mukaiset aluetilaisuudet 3kpl 10/2005-2/ järjestäjänä lääninhallitus Seudulliset päihdepalvelut, päihdestrategia Luennot M.Halonen Päihteet- ja mielenterveysseminaari 10/2006- järjestäjänä lääninhallitus - Hollannistako oppia seudullisten päihdepalveluiden järjestämiseen?- luento M. Halonen Ehkäisevän päihdetyönseminaarit ja työkokoukset koollekutsujana lääninhallitus -SePästä osallistuttu yhteensä 4 eri kertaa Päihdekoulutus- 5/2006 Iin kunnan työntekijät- luennot: puuttuminen päihteiden käyttöön työpaikalla- T.Hursti-luento ja Seudulliset haasteet päihdepalveluissa- M-Halonen

10 10 Oulun kaupunki- useita eri tilaisuuksia, joissa oltu mukana ja esitelty päihdehanketta ja päihdepalvelusuunnitelmaa Terveydenedistämistilaisuus Oulu 4/2007 -PYLL-indikaattoritilastot ja niiden tulkinta- erityisesti päihteet, alkoholisairaudet ja itsemurhat- luento M. Naarala ja M. Halonen SEPä-hankkeesta tehdyt matkat ja tutustumiskäynnit: 11/2005 Jyväskylän päihdepalvelusäätiö- mukana johtoryhmä 5 henkilöä. 2/2006 Lapin päihdeklinikka ja ensi- ja turvakotitoiminta päihdeperheille - mukana johtoryhmästä 3 henkilöä ja Oulun päihde-erityispalveluista vastaava lääkäri 6/2006 Hollanti: Amsterdam ja Rotterdam Mukana johtoryhmästä 4 henkilöä. Matkan teemat: 1. Päihderiippuvaisten hoito, päihdehuollon kehittäminen ja tutkimus (Trimbos,instituutti vierailu, Utrecht) 2. Ennaltaehkäisy ja hoito kuntatasolla (National Institute for Care and Wellfare- NIZW) 3. Päihdepolitiikka kuntatasolla Hollannissa (Rotterdam, kuntavierailu) 9/2006 Hämeenlinnan päihdehuoltoon tutustuminen - 1 johtoryhmän jäsen 9/2007 SePÄ-hankkeen opintomatka: Tampere-Järvenpää. Mukana 23 henkilöä hankekunnista Tampere: Tampereen päihdepalveluiden järjestämismalli tilaaja-tuottajamallin mukaisesti - erityismielenkiinnon kohteena selviämisasemajärjestelyt ja opiaattikorvaushoidon toteuttaminen osana perusterveydenhuoltoa Järvenpää: Helsingin päihdepalveluiden kehittämishanke esittäytyi ja Järvenpään sosiaalisairaalan esittely- erityismielenkiinnon kohteena naisten päihdehoito ja huumeasiakkaiden kuntoutushoito Lisäksi linja-automatkat hyödynnettiin suunnitellusti koulutuksen ja ryhmätöiden avulla. 4. HANKKEEN TULOKSET 4.1. Välianalyysin tulokset - kehittämistarpeet Hankkeen toteuttaminen aloitettiin tekemällä kartoitus sen hetkisestä seudulla olevista päihdepalveluiden järjestämiskäytännöistä ja alueen päihdepalvelutarpeesta (asiakaskunta, käytetyt palvelut). Kartoitus toteutettiin kevään 2005 aikana siten, että projektipäällikkö kävi jokaisessa hankkeen kunnassa henkilökohtaisesti keskustelemassa kunnan päihdepalveluista ja - tilanteesta. Kuntiin lähetettiin etukäteen asialista, mistä keskustellaan. Useimmissa kunnissa palaverissa oli läsnä moniammatillinen työryhmä. Kartoituspalaverit

11 11 palvelivat paitsi seudullista hanketta, myös kunnan sisällä yhteistä näkemystä päihdepalveluiden järjestämisestä. Kartoituksesta ilmeni, että näinkin lähellä toisiaan sijaitsevissa kunnissa oli hyvin erilaisia päihdehoidontarpeita ja palvelukäytäntöjä. Esimerkiksi huumehoidon tarve vaihteli paljon, osassa kuntia ei ongelmaa ole juuri ollenkaan, toisissa taas mietitään jo esimerkiksi raskaana olevien huumeista käyttävien vanhempien ja perheiden hoitomalleja. Lisäksi perustason päihdehoitokäytännöt poikkesivat hyvin paljon toisistaan. Muun muassa ajokorttiseuranta oli useassa kunnassa täysin miettimättä, päihdetyön vastuuhenkilöt oli määrittelemättä ja ostopalvelukäytännöt ja paikat jäivät täysin yksittäisten työntekijöiden määriteltäviksi SWOT- analyysi päihdepalveluista Oulun seudulla Hankkeen aikana koottiin seudun päihdepalveluista Swot-analyysi kuntakäyntien, palaverien, ja erilaisten keskustelufoorumeiden pohjalta. Analyysissa on tarkasteltu seudun päihdepalveluiden järjestämiseen vaikuttavia tekijöitä määrittelemällä seudun päihdepalveluiden vahvuudet, heikkoudet, uhkat ja mahdollisuudet. VAHVUUDET - Seudulla on erityispalvelut. - Osa palveluista on jo toiminut seudullisina (Vinkki, Redi 64, A-klinikka, Kiviharjun kuntoutumisklinikka, sairaanhoitopiirin päihdepalvelut) - Oulu on osaamiskeskus päihdeasioissa - Seudulla on hyvä ammatillinen opetusverkosto (Oulun yliopisto, OAMK ja OAKK) - Yksityisiä palveluntuottajia on seudulla useita - Ostopalveluihin on mahdollisuus (vielä toistaiseksi kunnilla) - Kolmas sektori, seurakunnat ja järjestöt, ovat voimavara ja järjestävät erilaisia tukitoimia, mm. tukihenkilötoiminta, vertaisryhmät, omaisten ryhmät, keskusteluapu - Asenneilmasto on kohtalaisen hyvä päihdepalveluiden kehittämiselle HEIKKOUDET - Seudullinen suunnitelma puuttuu - Hoitoketjut ovat pirstaleisia - Eri asiakasryhmien palveluketjussa on aukkopaikkoja, - Toimintamallit puuttuvat, esimerkiksi opiaattikorvaushoitoon pääsyynkriteerit ja käytännöt vaihtelevat kunnittain - Tiedonpuute palveluketjuista kunnan sisällä - Tiedonpuute päihderiippuvuudesta ja sen hoidosta peruspalveluissa - Päihdetyön resurssipula (taloudelliset ja henkilöstöön liittyvät ) - Ostopalvelupaikkojen laadun vaihtelu ja tiedonpuute paikkojen tarjonnasta ja käytetyistä hoitomenetelmistä - Palveluorganisaation jämähtäneisyys- uudet haasteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja UHKAT - Palvelutarjonta ei riitä eikä pysty vastaamaan lisääntyvään tarpeeseen, - Tilanne karkaa käsistä - Päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat lisääntyvät (lastensuojelun tarve, infektiot, rikollisuus, ja yleinen turvattomuus lisääntyvät) - Palveluita joudutaan rajaamaan ja supistamaan - Asenneilmasto muuttuu kielteisemmäksi - Syrjäytyminen lisääntyy - huono-osaisimmat eivät saa palveluita - Henkilökunta uupuu - Päihdetyön osaajia ei saada (lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat jne.) MAHDOLLISUUDET - Seudullinen yhteistyö - Resurssien ja osaamisen yhdistäminen ottamalla seudun voimavarat käyttöön - Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen - Puitesopimusten tekeminen/kilpailuttaminen - Hoitopaikkojen laadun kehittäminen - Yhteistyö ja kumppanuuden vahvistaminen järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa - Palvelurakenne uudistuksen mukanaan tuomat mahdollisuudet - Uudet visiot ja kehittäminen alueella

12 Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja SePä-työryhmän työn tuloksena valmistui Seudullinen päihdepalvelusuunnitelmaasiakirja marraskuussa Asiakirjan suunnittelussa ja kirjoittamisessa käytettiin apuna päihdepalveluita käyttävien asiakasryhmien hoitopolkujen mallinnusta, erilaisia työryhmiä ja seudulta koottua tietoa. Asiakirjan teossa pohjana käytettiin päihdepalveluita ohjaavia valtakunnallisia lakeja, suosituksia sekä ohjeistuksia (kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, Stakesin päihdehoidon laatusuositukset (2002), alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen käypähoitosuositukset, hoitotakuulaki jne) Hankkeen aikana eri asiakasryhmien hoitoprosessit mallinnettiin käyttämällä seudun yhteiseksi mallinnusohjelmaksi valittua QPR-mallinnusohjelmaa. Mallinnuksia työstettiin eri viranhaltijoista koostuneissa työryhmissä ja palavereissa ja niitä käytettiin pohjana suunniteltaessa asiakkaiden hoitojatkumoja Oulun seudulla. Oulun seudun päihdepalvelusuunnitelman tarkoituksena on 1. Parantaa Oulun seudun päihdepalveluiden laatua ja saatavuutta 2. Ohjata päihdepalveluiden organisointia seudulla 3. Toimia päätöksenteon apuvälineenä kuntien päättäjille 4. Parantaa päihdepalveluiden kustannustehokkuutta Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirja käsiteltiin kaikkien hankekuntien perusturva- /sosiaali- ja terveyslautakunnissa vuoden vaihteessa. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat päättivät olevansa mukana myös hankkeen toimeenpanovaiheessa. Suunnitelmassa selkiytettiin päihdepalveluiden jakautuminen palvelun sisällön mukaan kuntien, erityispalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Lausuntojen pohjalta jatkettiin suunnitelmassa olevien ehdotusten toimeenpanoa ja päihdepalvelujen organisointimallia TITUS- hankkeen (Seudullinen tilaajatuottajamallin kehittämis-hanke) puitteissa. Koska Oulun seudun kunnat olivat tukeutuneet vuosien ajan Oulun kaupungin päihdepalveluihin ja kuntien asiakkaat ovat oppineet käyttämään ko. palveluja, työryhmä lähti siitä ajatuksesta, että Oulun kaupungin päihdepalveluilla olisi edelleen merkittävä rooli erityispalvelujen tuottajana ja palvelujen kehittäjänä koko Oulun seudun alueella. Työryhmän mielestä osa palveluista on sellaisia, joita ei olisi järkevää itse tuottaa. Ne ovat julkisen sektorin järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan laajempi väestöpohja ja erityisosaamista. Alla mainittujen palvelujen ostaminen esitettiin toteutettavaksi seudullisen kilpailutuksen kautta yksityisiltä palveluntuottajilta.

13 13 Suunnitelmassa esitettiin myös konkreettisia ehdotuksia seudun päihdepalveluiden järjestämiseksi. Näitä olivat: 1 Kunnissa huolehditaan päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan kappaleessa 7 esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta (Liite 1). Näistä erityisesti päihdetyön vastuuhenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen sekä oman kunnan hoitoonohjausmallien selkiyttäminen ovat avainasemassa. 2 Muodostetaan kuntien nimeämien päihdetyön vastuuhenkilöiden ja päihdehoitajien seudullinen yhteistyöverkosto. Erityispalveluiden yksikkö antaa koulutusta peruspalveluiden päihdevastuuhenkilöille alkoholi- ja huumeiden tietoudessa ja hoidossa. 3 Muodostetaan seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhteistyöverkosto, johon nimetään seudullinen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Jäseninä työryhmässä ovat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja muut mahdolliset toimijat. Seudullisen päihdetyöryhmän tehtävänä on seurata seudun päihdetilannetta sekä päättää ehkäisevän päihdetyön painopistealueista vuosittain, suunnitella ja toteuttaa seudullisia ehkäisevän päihdetyön hankkeita ja koulutusta sekä viedä valtakunnallisia ohjelmia ja kampanjoita kuntiin. 4 Oulun seudun päihde-erityishoitoon ohjattujen asiakkaiden arviointi ja hoitopaikan määrittely keskitetään yhteen yksikköön. Seudun erityispalveluiden olemassa olevat yksiköt, A-klinikka ja Redi 64 toimivat seudullisina avohoidon arviointiyksikköinä, joihin Oulun seudun päihdehoitoa tarvitsevat asiakkaat ohjataan. Laitoshoitoon ohjautuminen tapahtuu arviointiyksikön harkinnan mukaan yhteistyössä asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimen edustajan kanssa. Menettelyllä saavutetaan yhtenäiset arviointikriteerit ja tasa-arvoa päihteidenkäyttäjille kotikunnasta riippumatta. 5 Oulun seudulla opiaattikorvaushoidon toteuttaminen yhtenäistetään siten, että opiaattikorvaushoidon tarpeen arviointi tapahtuu yhdessä yksikössä (Redi 64 ja A-klinikka) Hoidon aloittaminen ja lopettaminen tapahtuu Kiviharjun kuntoutumisklinikan opiaattikorvaushoidon yksikössä. Lääkehoidon toteuttaminen tapahtuu perusterveyden huollon yksikössä terveyskeskuksissa tai vastaavissa ja asiakkaan psykososiaalinen kuntoutus tapahtuu joko terveyskeskuksen yhteydessä tai muussa sovitussa palvelussa (voi olla esim. Redi 64) Opiaattikorvaushoidon pelisäännöt sovitaan yhteneväisiksi koko seudulla. Oulun seudulla asuville opiaattikorvaushoitoon jonottaville asiakkaille on yksi yhteinen jono. Kiviharjun yksikkö määrittelee kuntiin ohjeet mm. hoidon keskeyttämiskäytännöistä käypähoitosuositusten ja käytännön tuoman kokemuksen mukaan. Kunnat saavat opastusta ja konsultointiapua Kiviharjun opiaattikorvaushoidon yksiköstä. 6. Huumeita käyttävien kaksois- ja monidiagnoosiasiakkaiden laitoshoito keskitetään seudullisesti mielenterveysongelmia hoitavaan laitosyksikköön. 7. Päihdepalveluiden keskeiset ostopalvelut hankitaan ja kilpailutetaan seudullisesti. 8. Oulun seudulla edistetään päihdehoidon kehittämistä yhteistyössä eri viranomaisten, yliopiston, oppilaitosten, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 9. Suunnitelman toimeenpanon toteuttaminen siirtyy Titus-hankkeen valmisteltavaksi Seudullista päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaa painettiin kaikkiaan 300 kpl ja sen lisäksi sitä on levitetty sähköisesti laajasti eri tahoille. Päihdepalvelusuunnitelma asiakirja löytyy myös useiden seudun kuntien nettisivuilta sekä Oulun seudun nettisivuilta osoitteesta

14 Toimeenpanovaihe Lääninhallitus myönsi luvan jatkaa päihdepalvelusuunnitelman toimeenpanoa saakka. Toimeenpanovaiheen päätavoitteeksi asetettiin hankkeessa mukana olevien kuntien peruspalveluiden päihdeosaamisen parantaminen ja vahvistaminen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin päihdetyön verkostojen muodostaminen ehkäisevän ja korjaavan työn puolelle. Päihdetyön kehittämisen jatkuminen ja yhteistyö päihdealan kehittämisessä eri toimijoiden kanssa toteutui osin verkostokoulutuksen yhteydessä. Kehittämisen jatkuvuuden turvaaminen tapahtuu tulevaisuudessa osana päihdealankehittämisyksikkö rakennetta. SePä-hankkeessa valmistuneessa Seudullisessa Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjassa tavoitteena oli parantaa päihdepalveluiden laatua ja selkiyttää työnjakoa päihdepalveluissa. Suunnitelmassa esitettiin toimenpiteet, jotka kunnissa tulisi huomioida koskien kaikkien kuntien peruspalveluita. Näitä olivat mm. päihdestrategian laatiminen ja yksikköjen päihdeohjelmien päivittäminen, mini-intervention käyttöönotto peruspalveluissa, ehkäisevän päihdetyön resurssointi, päihtyneen akuuttihoito, päihdehoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoidon järjestäminen ja jatkohoito laitoshoidon jaksojen jälkeen. Toimeenpanovaiheessa päätettiin vahvistaa päihdetyön osaamista kunnissa seuraavilla toimenpiteillä: 1) Päihdevastuuhenkilöiden verkosto ja verkostokoulutus 2) Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön verkosto 3) Kuntakäynnit, esille nouseviin ongelmiin vastaaminen koulutuksessa 4) Päihdemateriaalin hankinta kuntiin 5) Opintomatka, jonne mahdollisuus osallistua kaikista kunnista 6) Oulun seudun kunnille tarkoitetut suositukset ja yhteiset sopimukset Oulun seudun kuntien päihdevastuuhenkilöiden verkosto ja verkostokoulutus Kaikki hankkeeseen osallistuneet kunnat nimesivät sekä sosiaali- että terveystoimesta päihdevastuuhenkilöt. Oulusta mukaan nimettiin lisäksi edustajat mielenterveysyksiköistä, perheneuvolasta, kaikilta terveysasemilta, sosiaalityöstä ja päihde-erityispalveluiden eri yksiköistä. Kaikkiaan henkilöitä on mukana verkostossa 55. Verkostotyön tarkoituksena on pitää yllä ja kehittää päihdepalveluiden laadukasta toteuttamista seudulla. Verkostossa mukana olevien henkilöiden tehtäviksi määriteltiin, että he ovat työyksiköissään vastuuhenkilöitä päihdeasioissa ja heillä on ajankohtaista tietoa ja taitoa päihdeosaamisessa. Verkostolle toteutettiin kuntakäynneillä esiinnousseiden tarpeiden ja Seudullisen Päihdepalvelusuunnitelman pohjalta suunniteltu koulutusohjelma. Lisäksi koulutuksen sisältöä räätälöitiin koulutuksen aikana esitettyjen toiveiden mukaisesti. Verkostokoulutusta oli yhteensä kolme kokonaista ja kaksi puolta päivää. Koulutuspäivät olivat 5.6., 28.8., 11.9., ja Verkostoituminen aloitettiin ryhmäytymällä toiminnallisin menetelmin TRO Teija Veikkolan ohjauksessa. Viimeisenä päivänä (16.10)

15 15 koulutettavat osallistuivat SePä-hankkeen päätösseminaariin, johon osallistui myös kuntien virkamiesedustajia ja lautakuntien edustajia. Koulutustunteja tuli yhteensä osallistujille 30h. Osallistujille annettiin todistukset koulutukseen osallistumisesta. Koulutus toteutettiin osin omin voimin (johtoryhmän jäsenet, Oulun päihdeerityispalveluiden työntekijät, Oulun seudun kuntien työntekijät) ja osin muualta ostettuna. Luennoitsijoina ja alustajina verkostokoulutuksessa toimivat : Halonen Merja, projektipäällikkö, SePä-hanke Heikkinen Arja, palvelujohtaja, Oulun kaupunki, mielenterveyspalvelut Holmberg Jan, kouluttaja, Suomen Sairaanhoitajaliitto Hursti Tuula, päihdepalvelujen esimies, Oulun kaupunki, johtoryhmän jäsen Järvenpää Raimo, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Oulun kaupunki Korpimäki Helinä, projektityöntekijä, SePä-hanke Kylmänen Petri, kouluttaja, Mood House, Suomen Sairaanhoitajaliitto Marttila Satu, sairaanhoitaja, Oulun A-klinikka Matela Kari, projektipäällikkö, sosiaalityöntekijä, Oulun ensi- ja turvakoti Naarala Mikko, ylilääkäri, Oulun kaupunki, hankkeen vastuuhenkilö Partanen Marjo, ohjaaja, Redi 64, Oulun kaupunki Pitkänen Riitta, projektipäällikkö, Oulun kaupunki, johtoryhmän jäsen Rautio Päivi, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Remes Sari, sairaanhoitaja, Oulun A-klinikka Taikina-aho Maire, erikoissairaanhoitaja, Liminka Verkostokoulutuksen tarkoituksena oli parantaa ja vahvistaa seudun peruspalveluiden päihdeosaamista ja yhteistyötä sekä selkiyttää seudun päihdepalveluiden hoitoonohjauskäytäntöjä Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön verkosto Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön on ainoastaan Oulun kaupungilla päätoimista henkilökuntaa. Muissa seudun kunnissa on nimettynä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. useimmissa kunnissa ko. henkilö on kunnan nuorisotyöntekijä. SePähankkeen aikana muodostettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden verkosto. Verkoston koordinaattorina toimi Oulun kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Verkosto kokoontui yhteensä kuusi (6) kertaa hankkeen aikana. Verkoston tehtäväksi määriteltiin Oulun seudun ehkäisevän päihdetyön suunnitteleminen, seudun ehkäisevän päihdetyön tarpeen jatkuva seuranta ja yhteinen suunnittelu tarpeeseen vastaavaksi, hyvien työkäytäntöjen jako, yhteisen ehkäisevän päihdetyön suunnittelu (esim. yhteisesti toteutetut kampanjat, yhteinen painopistealue esim. liikenne ja päihteet, ikäihmisten päihdeongelmiin vastaaminen painopisteeksi jne.). Lisäksi tarkoitus on, että koordinaattori toimii ajankohtaisen materiaalin ja koulutusten ym. tiedottajana. Verkoston jäsenet ovat kokeneet hyväksi kokoontua yhteen ja keskustella seudun ehkäisevän päihdetyön toteutuksesta. Aikaisemmin he ovat työskennelleet kunnissaan yksin oman perustyönsä keskeltä. Kaikissa kunnissa ei ole myöskään osoitettu resursseja ehkäisevään päihdetyöhön, joten sen toteuttaminen on ollut usein vähäistä.

16 16 Yhdessä ideoiden, toisia tukien ja yhteisiä kampanjoita toteuttaen ehkäisevän päihdetyön vaikutuksen ja toteuttamisen koetaan tehostuvan Oulun seudulla Kuntakäynnit SePä-hankkeen projektityöntekijä teki kaikkiin hankekuntiin kuntakäynnit toukokuusyyskuun 2007 aikana. Useimmissa kuntien palavereissa oli mukana moniammatillinen työryhmä (keskimäärin 4 henkilöä). Kuntakäynneillä käsiteltäviä asioita olivat: kunnan päihdehoitotilanteen läpikäynti ja SePä-hankkeen Seudullinen Päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjan luku 7: Kunnissa toteutettavat palvelut. Haasteiksi kunnista nousivat: >Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen - (erityisesti aikuisiin kohdistuva ehkäisevä työ, perheväkivalta, syrjäytyneet vanhemmat) >Päihdestrategia ja toimipaikkakohtaiset puuttumisohjeet hoitoonohjauksen menettelytapaohje (päivittäminen/perehdyttäminen ongelmina) >Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen >Päihtyneen akuuttisairaanhoito-käytännöissä erovaisuuksia, ristiriitaisuuksia >Päihdetyön arviointi- kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, palvelusuunnitelma käytössä vain harvassa paikassa >Avohoidon järjestäminen kunnassa - SePä-hanke on selkiyttänyt käytäntöä, vastuuhenkilön nimeäminen on myös jonkin verran selkiyttänyt - resurssipula (henkilöstöja aikapula) kunnissa, yhteistyökäytännöt muiden hoitavien tahojen kanssa (palaute hoitojaksoista, jatkohoitosuunnitelmat) >Ajo-oikeusseuranta- ohjeistusta kaivataan, ristiriitaisuuksia toteutuksessa(hoitotakuu?) >Katkaisuhoito- vaihtelevat käytännöt, avokatkaisuhoito- selkeä ohjeistus puuttuu >Opiaattikorvaushoidon toteuttaminen- viidessä hankekunnassa opiaattikorvaushoitoa toteutetaan osana toimivaa käytäntöä, osassa ei ole ollut tarvetta >Asumisen järjestäminen ja tukitoiminta- käytännöt vaihtelevat kunnittain, yhteistä suunnittelua tarvittaisiin -Ikääntyneiden päihdeongelma- tunnistaminen ja puuttuminen osin vielä vajavaista >Huumetestauskäytännöt vaihtelevat ja osin epäselvät >Muita esille nousseita kehittämiskohteita: perhekuntoutus ja peliriippuvuuden hoito SePä-hankkeen verkostokoulutuksessa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan edellä mainittuihin haasteet. Osaan ongelmista vastattiin luennoilla osana koulutusta ja osaan annettiin kirjallista materiaalia Päihdemateriaalin hankinta kuntiin Kunnissa oli huonosti tai ei ollenkaan itselle hankittua ajankohtaista päihdemateriaalia. Johtoryhmä päätti hankkia tarvittavan ajankohtaismateriaalin kuntiin, siten että se palvelisi suoraan eri asiakasryhmien hoitoa ja toimisi kunnan työntekijöiden opasmateriaalina. Jokaiseen kuntaan hankittiin yksi paketti, jonka kuittasi kunnan päihdevastuuhenkilö ja tarkoitus on, että materiaalit kierrätetään kunnan eri toimipaikoissa ja kunnat tilaavat toimipaikoilleen lisää ko. materiaalia. Oulussa kirjapaketti tilattiin jokaiseen terveysasemapiiriin sekä lisäksi mielenterveysyksikköön tilattiin yksi materiaalipaketti. Materiaalia pyrittiin keräämään palvelemaan monipuolisesti eri työntekijäryhmiä. Hankkeen johtoryhmä hyväksyi materiaalipaketin sisällön.

17 17 Materiaaliin sisällytettiin Alkoholiohjelman mukaista ilmaismateriaalia, Stakesin ilmaismateriaalia, päihdepäiviltä pyydetyt päihdetietoutta sisältävät CD.t että lisäksi ajankohtaista kirjallisuutta. 5. ARVIOINTI HANKKEESTA Hankkeen väliarviointia on tehty hankkeen aikana lääninhallitukselle lähetettyjen maksatushakemusten yhteydessä johtoryhmän toimesta. Lisäksi Oulun kaupunki hankkeen hallinnoijana on pyytänyt johtoryhmän arvion hankkeen toteutumisesta ja etenemisestä vuosittain ja STM on pyytänyt väliarviota Alkoholiohjelman mukaisten hankkeiden toteutumisesta. Lisäksi hankkeen vastaava henkilö Mikko Naarala ja projektipäällikkö Merja Halonen ovat olleet yhden kerran kuultavana Oulun lääninhallituksessa (8/2006). Hankkeen loppuarviointi suoritettiin lähettämällä sähköisesti arviointilomake hankkeen johtoryhmän ja ohjausryhmän jäsenille. Lisäksi arviointilomake lähetettiin kaikille hankkeen verkostokoulutukseen osallistuneille ja lisäksi kaikkien hankekuntien perusturva/sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajille. Arviointikysely lähetettiin kaikkiaan 107 henkilölle. Heistä 5 henkilön (lautakuntien puheenjohtajia) sähköpostista tuli vastaus, että sähköpostitili ei ole käytössä tai osoite on muuttunut. Heistä neljälle laitettiin kotiosoitteeseen sähköposti. Viisi henkilöä oli pitkällä virkavapaalla, joten kysely meni oletettavasti perille 103.lle henkilölle. Vastauksia saatiin kaikkiaan 49 kpl. Näistä 1 tuli niin myöhään, että arvioinnin yhteenveto oli jo tehty ja 3 vastauksista palautui tyhjänä. Näin ollen yhteenvedossa on mukana vastauksia yhteensä 45 henkilöltä. (Vastausprosentti 42%). Taulukko 1. Arviointikyselyyn vastanneiden jakauma: Vastauksia saatu Vastauksia pyydetty Hyvetiimi 8 26 Johtoryhmä 6 6 Verkosto/päihdeyhdyshlöt Poliitikot ( ltk puh.joht) 1 13 Hylätyt vastaukset 4 Yhteensä Hankkeen toteuttamisen onnistuminen Arvioinnin ensimmäisessä osiossa kysyttiin SePä-hankkeen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joilla mitattiin hankkeen tunnettavuutta, tyytyväisyyttä hankkeen toteutukseen sekä hankkeen informoinnin onnistuneisuutta. Vastausten jakauman perusteella hankkeen toteuttaminen oli onnistunut. 92% vastanneista oli sitä mieltä, että hankkeen toteuttaminen on ollut joko täysin tai jokseenkin onnistunutta, 8% ilmoitti, ettei osaa vastata ja yksikään ei vastannut hankkeen toteuttamisen olleen epäonnistunutta.

18 18 Kuvio 2: SePä-hankkeen toteuttamisen onnistuminen Hankkeen toteuttamisen onnistuminennäkyvyys, informointi ja tyytyväisyys hankkeeseen 51 % 8 % 0 % 0 % 41 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut 5.2. Hankkeen vaikutus yhteistyöhön päihdepalveluissa Toisessa osiossa arvioitiin hankkeen vaikutusta yhteistyökäytäntöihin. Näitä mitattiin kysymyksillä: hankkeen vaikutus seudullisen yhteistyön kehittymiseen, hankkeen vaikutus oman kunnan yhteistyön lisääntymiseen ja kunnassa tapahtuvaan kehittämiseen. Lisäksi kysyttiin hankkeen onnistumista yhteisten pelisääntöjen ja sopimusten syntymisessä ja lisäämisessä. Vastauksista ilmeni, että enemmistön mielestä (69%) hankkeessa on onnistuttu lisäämään seudullista yhteistyötä ja luomaan pelisääntöjä ja sopimuksia palvelukäytäntöihin Oulun seudulla. Vastaajista 28% oli rastittanut johonkin kysymyksistä vaihtoehdon: en osaa sanoa. Tämä saattaa kertoa siitä, että vastaaja ei itse ole kenttätyössä tai verkostossa mukana ja ei näin ollen tiedä, onko sopimuksilla ollut vaikutusta käytännön päihdepalvelutyöhön. Vastausten joukossa oli myös 3% vastauksia, joissa ei nähty SePä-hankkeella olleen vaikutusta yhteistyön lisääntymiseen päihdepalveluissa. Kuvio 2: SePä-hankkeen vaikutuksen arvioiminen seudun ja kunnan päihdepalveluihin Seudullisen yhteistyön lisääminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen 28 % 3 % 0 % 29 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 40 % 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut

19 19 Sanallisissa vastauksissa hanketta arvioitiin seuraavanlaisesti: Hanke on selvästi nostanut lähikuntien päihdetyöntekijöiden yhteydenpitoa. Erityisesti koulutustapaamisissa on ollut miellyttävä keskustella muidenkin samaa työtä kunnissaan tekevien kanssa. Koulutukset ovat olleet eriomaiset, varsinkin kun alueella ei ole ollut kovin runsaasti spesifejä päihdetyönkoulutuksia. Lääkärinä toivoo tarkempaa ohjeistusta, esim. A-klinikan käytännöistä. Mielestäni verkostoitumista ja yhteistyötä pitäisi jatkaa ainakin päihdevastuuhenkilöiden tapaamisilla. vuosittaisilla Kirjava kuulijakunta, koulutusta jkv hankala kohdentaa. Sepä suunnitelma-asiakirja hyvä ja suurin anti. Miksi sitä ei tarkemmin käsitelty? Siinä jätettiin asioita sovittavaksi, jotka jäivät sopimatta minusta. Yleisiä linjoja ja asennetta omasta mielestäni käsiteltiin liian pitkään, useita päiviä oikeastaan ja käytännön anti jäi vähemmälle ja pikaiseksi. Verkostoituminen kunnan sisällä ei myöskään tuntunut merkittävästi etenevän Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen Hankkeen päihdepalveluiden kehittämistyötä ja suunnittelun arviointia kartoitettiin kysymyksillä: oliko vastaaja tutustunut päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaan, oliko vastaaja tyytyväinen sen sisältöön ja toteutukseen, ja oliko asiakirja vastaajan mielestä selkiyttänyt seudun työnjakoa päihdepalveluiden organisoinnin sekä asiakkaiden hoitoonohjauksen suhteen. Vastaajista 92% piti päihdepalveluiden kehittämistyötä ja suunnittelua hankkeessa täysin tai jokseenkin onnistuneena. Yksi vastaajista ei ollut tutustunut Seudulliseen päihdepalvelusuunnitelma-asiakirjaan. Kuvio3: SePä-hankkeessa tehdyn kehittämistyön ja suunnittelutyön onnistuminen Seudullisten päihdepalveluiden kehittämistyön ja suunnittelun onnistuminen 0 % 7 % 1 % 36 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 56 % 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut Yhdessä sanallisessa arviossa oli kehittämistyö yhteenvedonomaisesti ilmaistuna: Lopputuloshan oli, että riippuu täysin kunnasta, miten se sitoutuu asioiden kulkuun ja yhteisten pelisääntöjen toteutumiseen. Toivotaan, että meilläkin tulisi edistystä.

20 Arvio verkostokoulutuksesta Verkostokoulutuksen arviota kysyttiin yhdellä, suoralla kysymyksellä koulutuksen onnistumisesta. Tulosten tarkasteluvaiheessa vastaajista muodostettiin kaksi ryhmää: verkostokoulutukseen osallistuneet ja ei-itse osallistunut koulutukseen. Verkostokoulutukseen osallistuneista 89% piti koulutusta onnistuneena ja 11% ei osannut sanoa oliko koulutus onnistunutta. Yksikään vastaajista ei pitänyt koulutusta epäonnistuneena. Vastaajien toisessa ryhmässä (ei koulutukseen osallistuneiden ryhmässä) oli noin puolet sitä mieltä, että koulutus oli onnistunutta, ja lähes puolet ei osannut sanoa koulutuksen onnistuneisuudesta mielipidettään. Kuvio 4: Arvio verkostokoulutuksen onnistumisesta Verkostokoulutuksen onnistuminenverkostokoulutukseen osallistuneiden vastaukset (27 vastausta) Verkostokoulutuksen onnistuminen-ei itse osallistunut koulutukseen (14 vastausta) 37 % 11 % 0 % 0 % 52 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut 49 % 0 % 0 % 38 % 13 % 1.Täysin onnistunut 2.Jokseenkin onnistunut 3. En osaa sanoa 4.Jokseenkin epäonnistunut 5.Täysin epäonnistunut Sanallisista vastauksista kävi ilmi, että tarvetta koulutukselle oli ja on edelleen ja verkostoitumista pidettiin hyvänä asiana oman työn kehittämisen kannalta. Myös huoli ja toive verkoston jatkamisesta nostettiin useassa vastauksessa esiin. esimerkkejä sanallisista vastauksista: Koulutus toi hyvän pohjan kehittämistyölle kunnissa sekä myös seudullisesti on jatkossa helppo tehdä yhteistyötä. Isommissa kunnissa menee varmaan jonkin verran aikaa, jotta saa tietoa vietyä eteenpäin kaikille päihdepalveluiden piirissä työtä tekeville sekä niille, joita asia myös muun työnkuvan kautta sivuaa. Kiitos paljon Merja ja Helinä. Koulutuspäiville oli mukava ja helppo tulla. Ilmapiiri oli hyvin myönteinen ja siinä oli kovasti jo tulevan yhteistyön henkeä eri kuntien edustajien välillä. Päihdetyön tiimoilta soisin suunnitelmallisen koulutuksen jatkuvan myös SePä-hankkeen jälkeen. Päihdetyönvastuuhenkilöillä olisi hyvä olla jokin säännönmukainen foorumi keskinäiseen kanssakäymiseen. Mielestäni verkostoitumista ja yhteistyötä pitäisi jatkaa ainakin päihdevastuuhenkilöiden vuosittaisilla tapaamisilla. Nimeämiseni Osallistuin työryhmästämme osallistumaan yhteen omalta koulutuspäivään, työpaikaltani joten Sepä-hankkeen palautetta en oikein koulutuksiin osaa antaa. Työryhmästämme kesken hankkeen hankaloitti kävimme koulutuspäivillä kokonaiskuvan vuorotellen. saamista Yhteenvetoa hankkeesta. emme ole Niiden vielä ryhmänä koulutuspäivien ehtineet pitää. Yhteen anti, joihin kansioon pääsin osallistumaan olemme koulutustiedon toi kyllä keränneet lisätietoa ja paljon päihdetyöstä sieltä on tullut seutukunnan uuttakin, vaikkakin alueella myös ja kertausta muutenkin. Toivon, että jonkinlaista jatkoa hankkeelle olisi luvassa.

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826 TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

VUOSISELVITYSLOMAKE Rovaniemen kaupunki

VUOSISELVITYSLOMAKE Rovaniemen kaupunki Vuosiselvitys osoitetaan: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VUOSISELVITYSLOMAKE 1.7. 31.12.2006 1. Avustuksen saaja Rovaniemen kaupunki x LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen

Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen Sivi 20.9.2016 178 Sote 20.9.2016 149 OHEINEN Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on Sosiaalija terveysministeriön vastuulla oleva hallituksen kärkihanke.

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAN KEHITTÄMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUSSELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAN KEHITTÄMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUSSELVITYS 1 Lomake saapunut Diaarinumero Käsittelijä SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAN KEHITTÄMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUSSELVITYS Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1. Hankkeen nimi Keski-Suomen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja 1.11.2013

Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja 1.11.2013 Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja 1.11.2013 Sosiaali- ja terveystoimen integraatio Laukaassa 1980-luvulla erilliset lautakunnat ja osastot 1.1.1991

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot