Saija Lundberg & Minna Pietikäinen. Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saija Lundberg & Minna Pietikäinen. Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Saija Lundberg & Minna Pietikäinen Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma AMKSH17 Syyskuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan koulutusvaihtoehto Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Työn nimi: Lundberg, Saija & Pietikäinen, Minna Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta Päivämäärä: Sivumäärä: 54+5 Työn ohjaaja: TtM Riitta Ala-Korpi Työn tarkastaja: Yliopettaja KL Murtomäki Eeva-Maija Opinnäytetyömme käsittelee palliatiivisen potilaan hoitoa eettisten periaatteiden pohjalta kotisairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää kuinka Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan julkaisemat yhteiset eettiset periaatteet toteutuvat kotisairaanhoidossa palliatiivisten potilaiden eli parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohdalla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi tavoitteenamme on selvittää palliatiivisen potilaan hoidossa ilmeneviä mahdollisia kehittämishaasteita. Kotisairaanhoitajan työ vaatii hoitajalta laaja-alaista osaamista sekä hyviä kommunikaatiotaitoja. Hyvät vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, nöyryys ja rehellisyys lisäävät ammattitaitoista hoitotyötä sekä eettisten periaatteiden toteutumista palliatiivista potilasta kotiin hoidettaessa. Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keräsimme kyselylomakkeella, joka sisälsi kuusi avointa kysymystä. Tutkimuksen toteutimme jakamalla laatimamme kyselylomakkeen terveyskeskuksen kotisairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Kyselylomakkeita annettiin yhteensä yhdelletoista hoitajalle. Kyselyn toteutimme keväällä Tutkimusaineiston analysoimme sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan eettiset periaatteet toteutuivat kotisairaanhoitajien työssä pääsääntöisesti hyvin. Erityisesti ihmisarvon kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden periaatteet toteutuivat vastanneiden mielestä hyvin. Puutteita vastanneet kokivat olevan oikeudessa hyvään hoitoon sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Nämä heikensivät vastanneiden mielestä palliatiivisen potilaan saamaa hoitoa. Avainsanat: Palliatiivinen hoito, saattohoito, kotisaattohoito, etiikka, ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, hyvä hoito

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme of Nursing ABSTRACT Authors: Lundberg, Saija & Pietikäinen, Minna Name of Thesis: Nursing Ethics in Palliativ Patient s Care from Home nurse s Point of View Date: 29th September 2007 Pages: 54+5 Supervisor: Inspector: Senior Lecturer Ala-Korpi Riitta Principal Lecturer Murtomäki Eeva-Maija The purpose of this study was to explore the ethical care of terminally ill patient from home nurse s point of view. The aim of the research was to find out how the home nurses feel the ethical codes by ETENE come true in the care of palliativ patient. The goal was also to get more information for the home nurses how to progress the palliativ care. The work as a home nurse requires comprehensive knowledge and good co-operating skills. Good interaction skills, social skills, humbleness and honesty improve professional care and nursing ethics when taking care of the palliativ patients in their homes. The study was qualitative. All the information was collected by using structured questionnaires which included six questions. The research forms were given to eleven nurses who worked in health care. Questionnaires took place in spring The material was analysed by qualitative content analysis. According to the results of the study you can make the conclusion that ethical principles came true well in general. The target group thought that especially principles of humanity respecting and justice came true well. In interviewees s opinion there were much to improve in right of good care and co-operating with other specialists. These two principles weakened the care of the palliativ patient. Keywords: Palliativ care, terminal care, terminal care in home, ethics, humanity, justice, autonomy, good care

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 EETTISET OHJEET 3 3 EETTISET PERIAATTEET Oikeus hyvään hoitoon Ihmisarvo Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö 8 4 PALLIATIIVINEN HOITO Saattohoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde Kotihoito ja kotisaattohoito 15 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 18 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 19 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keruu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusaineiston analyysi 22 8 TUTKIMUSTULOKSET Eettisten periaatteiden toteutuminen Oikeus hyvään hoitoon Ihmisarvo Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö 38 9 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA Johtopäätökset Kehittämishaasteita eettisten periaatteiden toteutumiselle palliatiivisen potilaan hoidossa TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI POHDINTA 45 LÄHTEET 49 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE 2002) on julkaissut terveydenhuollon yhteiset eettiset periaatteet, joihin kuuluvat seuraavat oikeudet: Oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Tutkimuksemme on tehty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyönä. Tutkimusaiheemme on saanut alkunsa Ruotsiin tehdyn opintomatkan seurauksena. Huhtikuussa 2006 tehdyn opintomatkan, Nordlänknordisk intensivkurs i palliativ omvårdnad vid livets slut, aiheena on ollut Palliatiivinen hoito. Kiinnostusta on lisännyt mielenkiintomme palliatiivisen potilaan hoitotyötä kohtaan ja myös kokemuksemme saattopotilaan hoidosta vaikutti aiheen valintaan. Koemme tärkeäksi kotona kuolemisen mahdollisuuden ja olemme halunneet selvittää millaisena kotisairaanhoitajat kokevat työnsä. Eettiset periaatteet olemme halunneet huomioida keskeisesti, koska niiden arvo sairaanhoitajan työssä on suurempi kuin todellisuudessa ajatellaankaan. Palliatiivinen hoito on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on parantaa parantumattomasti sairaan ja hänen perheensä elämänlaatua. Se perustuu kärsimyksen ehkäisemiseen ja lievittämiseen kivun ja muiden fyysisten, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja lievityksen keinoin. (Vainio & Hietanen 2004, 17.) Kotisaattohoito ja kotikuolema perustuvat potilaan omaan toivomukseen. Käytännössä kotisaattohoidon edellytys on, että potilaan omainen tai joku muu läheinen on valmis tukemaan ja hoitamaan häntä ja olemaan hänen kanssaan. Läheisen ei tarvitse huolehtia hoitamisesta yksin. Kotisairaanhoitajat ja kodinhoitajat auttavat häntä tarpeen mukaan potilaan päivittäisissä hoidoissa, esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa. Kotisaattohoidon onnistuminen perustuu siihen, että potilas ja hänen läheisensä luottavat hoitavaan tahoon. (Heikkinen & Kannel & Latvala 2004, )

6 2 Opinnäytetyömme käsittelee palliatiivista hoitoa eettisten periaatteiden pohjalta kotisairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää kuinka ETENEn eettiset periaatteet toteutuvat kotisairaanhoidossa palliatiivisten potilaiden eli parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohdalla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi tavoitteenamme on selvittää palliatiivisen potilaan hoidossa ilmeneviä mahdollisia kehittämishaasteita. Palliatiivisen potilaan hoidosta eettisestä näkökulmasta ei ole tehty tutkimuksia kovinkaan paljon, sillä palliatiivinen hoito on suhteellisen uusi käsite tai sitä on käytetty vasta vähän aikaa käytännössä. Saattohoidon toteutumisesta on tehty paljon tutkimuksia ja tätä olemme hyödyntäneet myös tutkimuksessamme.

7 3 2 EETTISET OHJEET Ammatilliseen etiikkaan (engl. professional ethics) kohdistuu tietyn ammatilllisen toiminnan ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen roolin erityisvaatimuksia. Eettiset ammattisäännöt (engl. professional code of ethics) ovat periaatteita, joihin ammattilaiset yksilöinä ja yhteisönä sitoutuvat. (Leino-Kilpi & Välimäki 2004, 148.) Ammattikuntansa jäsenenä hoitava henkilökunta ei toimi ainoastaan omien vakaumuksiensa ja arvojensa mukaan. Ammattikuntajäsenten arvot säätelevät eettisten ohjeiden välityksellä, minkä arvojen mukaisesti ja millä tavoin ammattikuntaan kuuluvat jäsenet toimivat. Yksittäiset jäsenet saavat eettisistä ohjeista tukea toiminnalleen. Ammattisäännöt säätelevät myös ammattilaisten keskinäisiä suhteita. Jäsenten on sitouduttava ammattikunnan arvoihin, ja niiden vastainen toiminta saattaa johtaa seurauksiin, kuten ammattikunnasta erottamiseen. Ammattietiikan periaatteet ovat käytännössä ongelmallisia, sillä ne saatavat toimia lähinnä ihanteina. (Leino-Kilpi ym. 2004, 148.) Eettisten ohjeiden tehtävänä on suojella haavoittuvassa asemassa olevaa potilasta ja toisaalta antaa hoitavalle henkilökunnalle ohjeita siitä, miten hoitosuhteessa tulisi toimia (Limentani 1999). Eettiset ohjeet tukevat ammattikunnan eettisesti hyvätasoista toimintaa, koska ne herättävät heidät tarkastelemaan työn moraalisia näkökohtia. Ne vahvistavat jäsenissä yhteenkuuluvuutta, koska jäsenistö jakaa samat säännöt. Eettiset ohjeet varmistavat, että työhön kuuluu eettiset laatuvaatimukset. Lisäksi ne tarjoavat jäsenille myös käytännön ohjeita siihen, miten toimia moraalisten ristiriitojen esiintyessä. (Leino- Kilpi ym. 2004, 149.) Käytännössä eettiset ohjeet ovat kirjallisesti esitettyjen sääntöjen joukko yleisesti hyväksytyistä tai toivottavista toimintatavoista. Ne eivät ole yhtä sitovia kuin lainsäädännön luomat normit, mutta niiden merkitys on tärkeä toiminnan oikeuttamisessa sekä hyvän ja pahan toiminnan osoittamisessa. Terveydenhuollon ammattiryhmien eettiset ohjeistot perustuvat yhteisiin arvoihin, vaikka ne painottuvat eri ohjeistoissa eri tavoin (ETENE 2000). (Leino-Kilpi ym. 2004, 149.)

8 4 Hoitotyössä joudutaan ratkaisemaan monenlaisia eettisiä ongelmia. Eettisen ongelman peruskysymys on, mikä on hyvää tai pahaa, oikein tai väärin tietyllä inhimillisen toiminnan alueella tai jossakin tietyssä tilanteessa. Eettinen ongelma muodostuu ristiriidasta kahden tai useamman arvon välillä. Ongelma voi muodostua myös siitä, miten jokin arvo toiminnassa konkretisoituu. Eettiseen ongelmaan ei yleensä ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan useita keskenään kilpailevia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikki ratkaisuvaihtoehdot ovat luonteeltaan epätäydellisiä sikäli, etteivät ne poista kokonaan kyseessä olevaa ongelmaa. Eettinen ongelma tavallisimmin kestää pitkään, ja sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. (Leino-Kilpi ym. 2004, 58.)

9 5 3 EETTISET PERIAATTEET Palliatiivisen hoidon tavoitteeksi on usein asetettu hyvä kuolema. Sen sisällöksi on nähty mm. optimaalinen oireiden lievitys, itsemääräämisoikeus, tärkeiden suhteiden säilyttäminen, mahdollisuus ongelmien ratkaisuun jne. Hoidon tarkoituksena on vahvistaa potilaan integriteettiä ja mahdollisuuksia itse hallita jäljellä olevaa elämäänsä sekä hoitoon liittyviä seikkoja. Toisaalta myös kuolemisen nähdään olevan normaali asiantila. (Hänninen 2001, 57.) Kuolevan potilaan hoito ei perusteiltaan eroa muusta hyvästä hoidosta, missä potilaat saavat tarvitsemansa avun, sen osaamisen ja niiden resurssien puitteissa, jotka ovat käytettävissä. Kuolevalle kuuluu sama ihmisarvo ja oikeus itsemääräämiseen kuin muillekin potilaille. Moniammatillinen hoito ja omaisten tukeminen kuuluvat hyvään hoitokulttuuriin. (Lindqvist 2001.) 3.1 Oikeus hyvään hoitoon Oikeus hyvään hoitoon merkitsee, että terveydenhuollon palveluita tarvitseva saa tilanteensa edellyttämää asiantuntevaa apua ilman kohtuuttomia viiveitä. Hyvän hoidon toteutuessa potilas, hänen omaisena ja läheisensä kokevat olevansa asiantuntevissa ja turvallisissa käsissä ja tulevansa hyvin hoidetuksi ja kohdelluksi. Heitä ymmärretään ja heidät hyväksytään. Hoiva on osa hyvää hoitoa. Siinä potilaan tarpeet ovat etusijalla. Potilaan oikeus hyvään hoitoon on tärkeää myös kuoleman lähestyessä. (Lindqvist 2001.) Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785.)

10 6 Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785.) 3.2 Ihmisarvo Ihmisellä on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedon saannin, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Elämän viimeisillä hetkillä tarvitaan läsnäoloa, myötäelämistä, kunnioitusta ja potilaan toiveiden noudattamista. (Lindqvist 2001.) Ihmisarvo on ehdottoman jakamaton ja yhtäläinen kaikille. Sitä ei tarvitse kenenkään ansaita eikä sitä voi ottaa keneltäkään pois. (Heikkinen & Kannel & Latvala. 2004, 21.) 3.3 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus merkitsee ihmisen oikeutta päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa sekä ajatus- ja arvomaailmansa mukaisesti. Terveydenhuollossa itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta osallistua omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen edellyttää tietoja mm. sairaudesta, hoidosta ja hoitovaihtoehdoista. Nämä tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön tulee antaa potilaalle siten, että potilas ymmärtää asian. Potilaan tahtoa on kunnioitettava, hänen omaa kokemustaan arvostettava ja hänen kanssaan on haettava yhteisymmärrystä ilman johdattelua, painostusta tai pakkoa. (Lindqvist 2001.) Itsemääräämisoikeus on Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten sekä perusoikeuksien keskeinen käsite ja oikeus, jolle rakentuvat useat muut oikeudet ainakin välillisesti. Potilaslain keskeisin oikeus on potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeudessa on kysymys viime kädessä heikomman suojasta. Heikommaksi osapuoleksi nähdään potilas ja

11 7 erityisesti potilasryhmät, jotka eivät kykene tai kykenevät puutteellisesti huolehtimaan itsestään ja samalla oikeuksistaan. (Vainio & Hietanen 2004, 360.) Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta ja oikeus vaatia hoitonsa lopettamista. Jos potilas ei kykene päättämään hoidostaan tajuttomuuden, alaikäisyyden tai mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai jonkin muun syyn vuoksi, hoidosta on keskusteltava potilaan omaisten, läheisten tai muun laillisen edustajan kanssa. Jos potilaalla tiedetään olevan suullinen tai kirjallinen hoitotahto, sitä kunnioitetaan. (Heikkinen ym. 2004, ) Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on kaiken eettisen päätöksenteon perusta. On tärkeää, että hoitopäätökset tehdään yksilöllisesti potilaan elämäntilanne ja elämän arvot huomioiden. (Heikkinen ym. 2004, 22.) 3.4 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta. (Lindqvist 2001.) Kunnilla on terveydenhuollon palvelujen järjestämisvelvoite. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää, että terveydenhuollolla on käytössään riittävästi voimavaroja. Terveydenhuollon sisällä on huolehdittava niiden järkevästä ja tasa-arvoa noudattavasta käytöstä. (Lindqvist 2001.)

12 8 3.5 Ammattitaito Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on jokaisen terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ei synny ilman hyvää ammattitaitoa. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säännösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voida ylläpitää ja kehittää. Yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin ja tavoitteisiin tähtäävä toimintatapa sekä edellytykset toimia näiden arvojen ja tavoitteiden mukaisesti lisää työyhteisön suorituskykyä ja hyvinvointia. (Lindqvist 2001.) 3.6 Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyötä tarvitaan eettisten näkökohtien, kustannusten hallinnan, vaikuttavuuden ja tehokkuuden tasapainottamisessa. Terveydenhuollossa kaikkien tulee pyrkiä pois sellaisesta etupiiriajattelusta, jossa muiden tehtävät ja erikoisalat tai heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa jätetään huomiotta. Terveydenhuollossa tarvitaan vuorovaikutusta ja järkevää työnjakoa eri tehtävissä toimivien välillä. Keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien välillä sekä kaikkien osapuolten aito kumppanuus auttaa selviytymään yhteisestä haasteesta. Terveydenhuollon on vastattava inhimillisellä ja eettisesti kestävällä tavalla väestön kasvavasta hoidon tarpeesta. Mitä paremmin yhteistyö ja keskinäinen arvostus terveydenhuollon hallinnossa ja kentällä tapahtuvat, sitä inhimillisempää ja parempaa hoitoa myös potilaat saavat. Se on kaikkien yhteinen etu. (Lindqvist 2001.) Terveydenhuollossa tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä toteuttaakseen perustehtävän mukaiset tavoitteet. Nämä tavoitteet koskevat potilaiden hoitoon liittyviä tehtäviä, työyhteisön muita toimintoja ja yhteistyötä. Tiimityöskentely on mielekästä saattohoidossa, koska laadukas toiminta edellyttää eri asiantuntijoiden taitojen, kokemuksen ja osaamisen yhdistämistä. Yksittäisen työntekijän ei tarvitse eikä hän voi hallita kaikkea kuolevan potilaan hoidossa. Useissa työyhteisöissä moniammatillinen tiimityö vaatii kehittämistä. (Heikkinen ym. 2004, 126.)

13 9 Tiimityöskentelyyn liittyy oleellisena osana yhteisvastuullisuuden periaate. Tiimissä jokaisella on vastuuta ja tehtäviä ja näin ollen jokainen osallistuu päätöksentekoon. Yhteistyötaidot kehittyvät avoimessa, jatkuvassa osapuolten välisessä kanssakäymisessä, kun tiimissä kokemuksiin, osaamiseen ja taitoihin liittyvä tieto onnistutaan jakamaan. (Heikkinen ym. 2004, ) Moniammatillisen tiimin jäsenet edustavat eri ammattiryhmiä. Tiimin ytimen muodostavat potilas ja hänen läheisensä, vastuulääkäri ja omahoitaja. Potilas on tiimin keskeisin henkilö, sekä hoidon kohteena että aktiivisena osallistujana. Omahoitaja huolehtii siitä, että potilas ja hänen läheisensä saavat eri asiantuntijoilta apua ja tukea kuoleman lähestyessä. Potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaan saattohoitotiimiin kuuluvat esim. sosiaalityöntekijä, sairaalapappi, psykologi ja vapaaehtoinen tukihenkilö. Potilaan hoitopaikasta ja paikkakunnan palvelurakenteesta riippuen mukana ovat myös kotihoidon, kotisairaalan tai vuodeosaston työntekijät. (Heikkinen ym. 2004, )

14 10 4 PALLIATIIVINEN HOITO Latinankielinen sana pallium tarkoittaa viittaa. Palliatiivinen hoito on kuin viitta, joka tarjoaa suojaa ja lämpöä potilaalle. Viitan suojaan voivat tulla myös potilaan läheiset. Englanninkielinen verbi palliative tarkoittaa lieventää, helpottaa, vähentää tuskaa. Suomenkielinen sana palliatiivinen on outo muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Sanana se ei viittaa kuolemaan millään tavalla. Ehkä siksi palliatiivisesta hoidosta on helpompi puhua kuin saattohoidosta. Palliatiivinen hoito ei ole sama kuin oireenmukainen hoito. Oireenmukaista hoitoa on potilaan kaikkien oireiden huolellinen seuranta ja hoito riippumatta sairauden ennusteesta. (Heikkinen ym. 2004, 18.) WHO:n asiantuntijoiden laatiman syöpäohjelman (2000) mukaan palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden potilaiden aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa keskeistä on potilaan kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen ja paneutuminen hänen psykologisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja maailmankatsomuksellisiin ongelmiinsa. Määritelmää tarkennettiin vuonna Määritelmässä palliatiivinen hoito nähdään hoitona, joka tukee elämää ja pitää kuolemaa siihen normaalisti kuuluvana tapahtumana. Hoidon tavoitteena on, että potilas ja hänen läheisensä voivat elää mahdollisimman täyttä elämää potilaan kuolemaan asti. Palliatiiviseen hoitoon kuuluvat oireiden lievitys, tukihoidot sairauden alusta kuolemaan asti ja perheen tukeminen potilaan kuoleman jälkeen. (Heikkinen ym. 2004, 17.) Palliatiivisen hoidon tavoitteena nähdään hyvä, optimaalinen elämänlaatu silloin, kun sairauteen ei ole enää parantavaa hoitoa ja odotettavissa oleva elinaika on suhteellisen lyhyt. Potilasta rohkaistaan elämään mahdollisimman täydesti. Palliatiivisen hoidon tulisi vastata fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja tukea surutyötä. Palliatiivisen hoidon käsite on laajentunut aikaisemmasta syöpäpotilaan hoidosta koskemaan myös muiden parantumattomien sairauksien hoitoa. Tarkoituksena on ylläpitää optimaalista elämän laatua, lievittää oireita, ongelmia sekä potilaan tai omaisen kokemaa kärsimystä. (Miettinen 2002.)

15 11 Palliatiivinen hoito on uusi lääketieteen erikoisala suomalaisessa terveydenhuollossa. Palliatiivisen hoidon tutkimus, sisällön kuvaus ja yksilöity määritteleminen on Suomessa toistaiseksi vähäistä. Holli (2000, 2002) määrittelee palliatiivisen lääketieteen olevan oireita lievittävää hoitoa etenevissä, ei-parannettavissa taudeissa. (Sand 2003, 43.) Yhteiskunnan ja sairaanhoidon velvoitteille on asetettava rajoja. Velvoitteiden selkeää määrittelyä ei tarvitse käsittää kielteisesti: sairaanhoidon ei ole tarkoitus tarjota kaikille kaikkea. Tämä koskee myös palliatiivista hoitoa, jossa on tuskallisen selvää, ettei kaikkia voida parantaa ja että kuolema todella koskee kaikkia. Rajat eivät kuitenkaan aina ole yksiselitteisiä. On sallittua sanoa, ettei sairautta ehkä voida parantaa, mutta ettei se ehkä etene niin rajusti tai ole niin tuskallinen kuin potilas pelkää. Jäljellä olevan ajan sijasta voidaan puhua sen sisällöstä. Moni pelkää nykyään enemmän kuolemista kuin kuolemaa. Palliatiivinen hoito voi auttaa ymmärtämään, että kuoleminen on osa elämää; useimmille tärkeä osa, muutamille suunnattoman arvokas. (Vainio ym. 2004, 51.) Saattohoito hoidollisine käytäntöineen voidaan nähdä luonnollisena osana palliatiivista hoitoa palvelemassa niitä potilaita, joiden parantavaan hoitamiseen ei enää ole lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Kymmenisen vuotta sitten palliatiivinen hoito nähtiin vielä synonyyminä saattohoidolle ja terminaalihoidolle, mutta Hollin (2002) esiintuoma käsite palliatiivinen lääketiede ei ole synonyymi saattohoidolle. Holli (2000) katsoo, että saattohoidosta voidaan käyttää myös nimeä kuolemaan valmistava hoito tai viimevaiheen hoito. (Sand 2003, ) Olet tärkeä, koska olet sinä, ja olet tärkeä elämäsi viimeiseen hetkeen asti. Me puolestamme teemme kaikkemme auttaaksemme sinua paitsi kuolemaan rauhallisesti, myös elämään kuolemaasi asti. -Cicely Saunders

16 Saattohoito Saattohoito on kuolemaa lähestyvän potilaan hoitoa ja hänen läheistensä tukemista. Se on hoitoa ja tukea sairauden viime vaiheessa ja kuolinprosessin aikana. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen jakso. Sen lähtökohtana on potilaan etenevä, parantumaton sairaus, johon ei ole tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa tai potilas on siitä kieltäytynyt, ja potilaan jäljellä olevan eliniän arvellaan olevan lyhyt. Saattohoito mielletään usein syöpäpotilaita koskevaksi, mutta se käsittää myös monet muut krooniset kuolemaan johtavat sairaudet, kuten sydäntaudit, kroonisen keuhkoahtaumataudin ja neurologiset sairaudet. Saattohoidossa kuoleva saatetaan hänen elämänsä viimeiselle matkalle. Hoidon päämäärä on potilaan kärsimyksen lieventäminen. Siihen kuuluu potilaan toiveiden huomioon ottaminen, mahdollisimman hyvä perus- ja oirehoito, lähestyvään kuolemaan valmistaminen sekä potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen. Saattohoito on hyvin toteutuessaan moniammatillisen työryhmän toteuttamaa potilaan kokonaishoitoa. (Heikkinen ym. 2004, ) Sairaanhoidossa on periaatteessa selkeästi määritelty, kuka on saattohoitopotilas. Määrittelyn mukaan ihminen, joka sairastaa pahanlaatuista etenevää tautia johon ei ole enää parantavaa hoitoa annettavissa, kuuluu saattohoidon piiriin. Kuitenkin käytännössä asia on usein paljon monimutkaisempi. Ennusteen laatiminen eri diagnoosiryhmissä voi olla vaikeaa. Kuoleman läheisyyden ennustaminen ei yleensä ole mahdollista kuin tilastollisesti - paitsi silloin, kun kuolema on jo niin lähellä, ettei saattohoitokaan välttämättä enää ole tarkoituksenmukaista. (Suni & Hänninen 2003, 95.) Vuoden 1982 ohjeiden mukaan saattohoito- tai terminaalihoitovaiheeseen siirtyminen edellyttää eettistä päätöksentekoa siitä, että potilasta ei voida enää kuratiivisella hoidolla auttaa. Tutkimusten mukaan lääkärillä on päävastuu hoitoratkaisujen teosta. Päätöksenteon tulisi tapahtua yhteistyössä potilaan, omaisten, hoitohenkilökunnan ja lääkärien kanssa. (Vainio ym. 2004, 19.)

17 Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde Palliatiivista hoitoa ja sen suhdetta saattohoitoon on kuvattu eri tavoin. Yleensä on kuvattu hoitojen ajallista suhdetta toisiinsa. Yhtä oikeata tapaa ei ole. Palliatiivinen hoito on käsitteenä laajempi kuin saattohoito. Palliatiivinen hoito sijoittuu aktiivihoidon ja saattohoidon välimaastoon. Palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti sidottu kuoleman läheisyyteen vaan se voi sairaudesta riippuen kestää jopa vuosia. (Heikkinen ym. 2004, ) Kuva 1. Palliatiivisen hoidon asema (Pelkonen Humanismia ei voi tuotteistaa.) WHO:n työryhmä on pohtinut pitkään uutta, vuonna 2002 julkaistua kaaviotaan (kuvio 1), ja pyrkinyt ottamaan mukaan asian kaikki mahdolliset puolet. Siinä palliatiivinen hoito sulkee sisäänsä oireiden lievityksen ja tukihoidot sairauden alusta kuolemaan asti, ja vielä perheen tukemisen kuoleman jälkeen. Palliatiivista hoitoa koskevassa kirjoituksessaan WHO:n työryhmä korostaa, että kuolevien hoito ulottuu yli kivun ja muiden oireiden lievityksen. Se tukee potilaan ja hänen perheensä sosiaalisia, psykologisia kuin hengellisiäkin tarpeita korostaen palliatiivisen hoidon holistista, kokonaisvaltaista lähestymistapaa. (Pelkonen, 2003.)

18 14 Saattohoito, palliatiivinen hoito ja terminaalihoito ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, mutta niillä tarkoitetaan jonkin verran toisistaan poikkeavia asioita. Suomessa kuolevan potilaan hoitoa kutsuttiin 1980-luvulla terminaalihoidoksi. Se tarkoitti lääkintöhallituksen ohjekirjeen mukaan (Lääkintöhallitus 1982) potilaan riittävää oireenmukaista perushoitoa ja kaikkea muuta ihmisarvoa kunnioittavaa huolenpitoa sekä hänelle läheisten henkilöiden tukemista siinä vaiheessa, kun sairautta ei voida lääketieteellisin keinoin parantaa sekä hoitoa kuoleman lähestyessä. Nykyään kuolevan potilaan hoitoa nimitetään saattohoidoksi ja terminaalihoidolla tarkoitetaan välittömästi kuolemaa edeltävää hoitoa. Myös palliatiiviseen hoitoon kuuluu kuolevan potilaan hoito ja monessa kielessä se on sen synonyymi. (Heikkinen ym. 2004, ) Kehittyneestä palliatiivisesta hoidosta huolimatta kaikkea kärsimystä ei voida poistaa kuoleman läheisyydessä. Ahdistus ja yksinäisyys oman kuoleman äärellä ovat luonnollisia tunteita, joita kukaan ulkopuolinen ei voi ottaa pois. Elämän päättymisen yksisuuntainen tie on kuljettava yksin samoin kuin synnytyskanava syntymisessä. (Saarelma 2005, 209.) Älä pelkää, sinulla on lämpimät kädet Lämpimiin käsiin ota kylmenevät sormet Ei sinun muuta tarvitse tehdä Ole ihminen ihmiselle loppuun asti Ei kuolema sinua vie, älä pelkää Ole kuolevan vieressä lämpimin käsin Älä yksin jätä Ei kuolema sinua vie Sinulla on lämpimät kädet -Kaija Salo-

19 Kotihoito ja kotisaattohoito Suomalaisista joka seitsemäs kuolee kotonaan. Heistä suurin osa kuolee tapaturmiin tai erilaisiin alkoholiin liittyviin komplikaatioihin. Etenevää tautia sairastavat kuolevat useimmin sairaaloissa. Kotona kuolemiseen liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä odotuksia ja mielleyhtymiä. Kuolemista kotona, tutussa ympäristössä pidetään usein hyvänä tapana kuolla. Toisaalta siihen saattaa liittyä potilaiden ja omaisten sekä osin terveydenhuollonkin pelko hallitsemattomista komplikaatioista ja läheishoitajien täydellisestä väsymisestä. Potilaiden omista kuolinpaikkaa koskevista toiveista tehdyssä tutkimuksessa lähes kaikki kotiin kuolleista (94 %) olivat elinaikanaan ilmaisseet halunsa kuolla kotonaan, kun taas kaksi kolmasosaa sairaalassa kuolleista oli esittänyt toiveen saada kuolla kotonaan. Toisen tutkimuksen mukaan potilaista, jotka joutuivat sairaalaan palliatiiviseen hoitoon, kaksi kolmasosaa ei ollut saanut kotihoitoa ja 94 % kuoli sairaalassa. (Hänninen 2001, 69.) Saattohoito voi tapahtua potilaan kotona, jolloin läheiset ja ystävät turvaavat potilaan perustarpeet ja kotisairaanhoito (kunnallinen tai yksityinen) vastaa lääketieteellisestä hoidosta. Tarvittaessa kotiin voidaan tuoda apuvälineitä (sairaalasänky, wc-tuoli, rollaattori, pyörätuoli, jne.) tai lääketieteellistä hoitoon liittyvää tekniikkaa (kipupumppu, happirikastin jne.). (Hänninen 2004, 7 8.) Toive kuolinpaikasta vaihtelee potilaan voinnin ja oireiden mukaan. Omaiset voivat sairastamisen alkuvaiheessa ja varsin pitkälle sen jälkeenkin ajatella hoitavansa potilaan kotona kuolemaan saakka. Mikäli kuoleminen pitkittyy usean kuukauden mittaiseksi, voi kotona hoitaminen osoittautua kuitenkin liian raskaaksi. Kotona oleva lähiomainen vastaa pääosin potilaan hoidosta, ja jos puoliso hoitaa toista yksin, hoitovastuu käy raskaaksi myös fyysisesti. Kotihoidossa potilaan oirehoitoa suuremmaksi ongelmaksi muodostuukin usein omaisten tukeminen. Omaisten levonpuute ja emotionaalisen tuen vähäisyys ovat yleisimmät syyt potilaan joutumiselle sairaalahoitoon. Myös sukupuolella ja sosiaalisella asemalla on merkitystä; naiset kuolivat kotona harvemmin kuin miehet ja korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat useammin kuin matalassa asemassa olevat. (Hänninen 2001, )

20 16 Ongelmatilanteissa omaiset tai potilas itse voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa tiettyyn sovittuun puhelinnumeroon, josta voivat saada neuvoja tai kotisairaanhoitajan kotikäynnille. Kotisairaanhoitaja on tarvittaessa yhteydessä lääkäriin. (Hänninen 2004, 8.) Kotikuolemisen onnistumiseksi on tärkeää kertoa, mitä kuolemaan liittyy, miten se todennäköisemmin tapahtuu ja mitä omaisten tulee sen jälkeen tehdä. Yhtä tärkeää on kertoa, mitä omaisten potilaan kuoleman jälkeen ei tarvitse tehdä. Omaiset saattavat lisäksi pelätä, että he tekevät virheitä läheisensä hoidossa. Kotona kuolemiseen voi myös liittyä omaisten syyllisyyden tunteita tekemistään tai omasta mielestään tekemättä jääneistä asioista. (Hänninen 2001, 71.) Kotihoidossa on tärkeää jo ennakkoon keskustella sairauden etenemisestä ja niistä muutoksista joita potilaan voinnissa tulee tapahtumaan. Muutokset voivat tuntua yllättäviltä ja nopeilta, jos niihin ei ole ennakolta varauduttu. (Hänninen 2004, 8.) Kotihoidossa voidaan hoitaa hyvin huonokuntoisiakin potilaita. Omaiset usein pelkäävät turhaan kotona hoitamista. Kotihoito kuitenkin edellyttää lääkäriltä ja kotisairaanhoitajilta valmista potilaskohtaista suunnitelmaa, siitä mitä erilaisissa tilanteissa tehdään. Kotisairaaloilla on nykyään mahdollisuus tuoda sairaalatasoinen hoito potilaan kotiin. Kotihoidossa voidaan omaiset mm. opettaa pistämään injektioita, vaihtamaan suoliavanne pusseja, virtsapusseja ja silloin harvoin kun tarvitaan, vaihtamaan suonensisäisen nesteytyksen vaatimia nestepusseja/-pulloja. (Hänninen 2004, 8 9.) Usein kotihoidon esteeksi muodostuu hoidon fyysinen raskaus. Omaiset eivät jaksa nostaa ja kääntää potilasta, viedä pesulle eivätkä auttaa wc:ssä käynneissä. Kotihoidossakin riittää, että on kyllin hyvä omaishoitaja. Jos hoitaminen on liian raskasta, tulee harkita sairaalahoitoa. Vaikka kuoleminen omassa kodissa usein onkin hyvä ratkaisu, ei viimeisten päivien vietto sairaalassa vähennä omaisten siihenastisten ponnistelujen merkitystä. (Hänninen 2004, 9.)

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi Keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä kaikkea genoteknologian alaan kuuluu. Hanna Hyttinen alusti aiheesta tuoden esille. Genoteknologian kehittäminen vilkastui 90- luvulla (Hollannista). Nimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot