Saija Lundberg & Minna Pietikäinen. Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saija Lundberg & Minna Pietikäinen. Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Saija Lundberg & Minna Pietikäinen Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma AMKSH17 Syyskuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan koulutusvaihtoehto Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Työn nimi: Lundberg, Saija & Pietikäinen, Minna Eettisten periaatteiden toteutuminen palliatiivisen potilaan hoidossa kotisairaanhoitajan näkökulmasta Päivämäärä: Sivumäärä: 54+5 Työn ohjaaja: TtM Riitta Ala-Korpi Työn tarkastaja: Yliopettaja KL Murtomäki Eeva-Maija Opinnäytetyömme käsittelee palliatiivisen potilaan hoitoa eettisten periaatteiden pohjalta kotisairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää kuinka Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan julkaisemat yhteiset eettiset periaatteet toteutuvat kotisairaanhoidossa palliatiivisten potilaiden eli parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohdalla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi tavoitteenamme on selvittää palliatiivisen potilaan hoidossa ilmeneviä mahdollisia kehittämishaasteita. Kotisairaanhoitajan työ vaatii hoitajalta laaja-alaista osaamista sekä hyviä kommunikaatiotaitoja. Hyvät vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, nöyryys ja rehellisyys lisäävät ammattitaitoista hoitotyötä sekä eettisten periaatteiden toteutumista palliatiivista potilasta kotiin hoidettaessa. Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keräsimme kyselylomakkeella, joka sisälsi kuusi avointa kysymystä. Tutkimuksen toteutimme jakamalla laatimamme kyselylomakkeen terveyskeskuksen kotisairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Kyselylomakkeita annettiin yhteensä yhdelletoista hoitajalle. Kyselyn toteutimme keväällä Tutkimusaineiston analysoimme sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan eettiset periaatteet toteutuivat kotisairaanhoitajien työssä pääsääntöisesti hyvin. Erityisesti ihmisarvon kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden periaatteet toteutuivat vastanneiden mielestä hyvin. Puutteita vastanneet kokivat olevan oikeudessa hyvään hoitoon sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Nämä heikensivät vastanneiden mielestä palliatiivisen potilaan saamaa hoitoa. Avainsanat: Palliatiivinen hoito, saattohoito, kotisaattohoito, etiikka, ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, hyvä hoito

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme of Nursing ABSTRACT Authors: Lundberg, Saija & Pietikäinen, Minna Name of Thesis: Nursing Ethics in Palliativ Patient s Care from Home nurse s Point of View Date: 29th September 2007 Pages: 54+5 Supervisor: Inspector: Senior Lecturer Ala-Korpi Riitta Principal Lecturer Murtomäki Eeva-Maija The purpose of this study was to explore the ethical care of terminally ill patient from home nurse s point of view. The aim of the research was to find out how the home nurses feel the ethical codes by ETENE come true in the care of palliativ patient. The goal was also to get more information for the home nurses how to progress the palliativ care. The work as a home nurse requires comprehensive knowledge and good co-operating skills. Good interaction skills, social skills, humbleness and honesty improve professional care and nursing ethics when taking care of the palliativ patients in their homes. The study was qualitative. All the information was collected by using structured questionnaires which included six questions. The research forms were given to eleven nurses who worked in health care. Questionnaires took place in spring The material was analysed by qualitative content analysis. According to the results of the study you can make the conclusion that ethical principles came true well in general. The target group thought that especially principles of humanity respecting and justice came true well. In interviewees s opinion there were much to improve in right of good care and co-operating with other specialists. These two principles weakened the care of the palliativ patient. Keywords: Palliativ care, terminal care, terminal care in home, ethics, humanity, justice, autonomy, good care

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 EETTISET OHJEET 3 3 EETTISET PERIAATTEET Oikeus hyvään hoitoon Ihmisarvo Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö 8 4 PALLIATIIVINEN HOITO Saattohoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde Kotihoito ja kotisaattohoito 15 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 18 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 19 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keruu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusaineiston analyysi 22 8 TUTKIMUSTULOKSET Eettisten periaatteiden toteutuminen Oikeus hyvään hoitoon Ihmisarvo Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö 38 9 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA Johtopäätökset Kehittämishaasteita eettisten periaatteiden toteutumiselle palliatiivisen potilaan hoidossa TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI POHDINTA 45 LÄHTEET 49 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE 2002) on julkaissut terveydenhuollon yhteiset eettiset periaatteet, joihin kuuluvat seuraavat oikeudet: Oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Tutkimuksemme on tehty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyönä. Tutkimusaiheemme on saanut alkunsa Ruotsiin tehdyn opintomatkan seurauksena. Huhtikuussa 2006 tehdyn opintomatkan, Nordlänknordisk intensivkurs i palliativ omvårdnad vid livets slut, aiheena on ollut Palliatiivinen hoito. Kiinnostusta on lisännyt mielenkiintomme palliatiivisen potilaan hoitotyötä kohtaan ja myös kokemuksemme saattopotilaan hoidosta vaikutti aiheen valintaan. Koemme tärkeäksi kotona kuolemisen mahdollisuuden ja olemme halunneet selvittää millaisena kotisairaanhoitajat kokevat työnsä. Eettiset periaatteet olemme halunneet huomioida keskeisesti, koska niiden arvo sairaanhoitajan työssä on suurempi kuin todellisuudessa ajatellaankaan. Palliatiivinen hoito on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on parantaa parantumattomasti sairaan ja hänen perheensä elämänlaatua. Se perustuu kärsimyksen ehkäisemiseen ja lievittämiseen kivun ja muiden fyysisten, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja lievityksen keinoin. (Vainio & Hietanen 2004, 17.) Kotisaattohoito ja kotikuolema perustuvat potilaan omaan toivomukseen. Käytännössä kotisaattohoidon edellytys on, että potilaan omainen tai joku muu läheinen on valmis tukemaan ja hoitamaan häntä ja olemaan hänen kanssaan. Läheisen ei tarvitse huolehtia hoitamisesta yksin. Kotisairaanhoitajat ja kodinhoitajat auttavat häntä tarpeen mukaan potilaan päivittäisissä hoidoissa, esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa. Kotisaattohoidon onnistuminen perustuu siihen, että potilas ja hänen läheisensä luottavat hoitavaan tahoon. (Heikkinen & Kannel & Latvala 2004, )

6 2 Opinnäytetyömme käsittelee palliatiivista hoitoa eettisten periaatteiden pohjalta kotisairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää kuinka ETENEn eettiset periaatteet toteutuvat kotisairaanhoidossa palliatiivisten potilaiden eli parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohdalla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi tavoitteenamme on selvittää palliatiivisen potilaan hoidossa ilmeneviä mahdollisia kehittämishaasteita. Palliatiivisen potilaan hoidosta eettisestä näkökulmasta ei ole tehty tutkimuksia kovinkaan paljon, sillä palliatiivinen hoito on suhteellisen uusi käsite tai sitä on käytetty vasta vähän aikaa käytännössä. Saattohoidon toteutumisesta on tehty paljon tutkimuksia ja tätä olemme hyödyntäneet myös tutkimuksessamme.

7 3 2 EETTISET OHJEET Ammatilliseen etiikkaan (engl. professional ethics) kohdistuu tietyn ammatilllisen toiminnan ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen roolin erityisvaatimuksia. Eettiset ammattisäännöt (engl. professional code of ethics) ovat periaatteita, joihin ammattilaiset yksilöinä ja yhteisönä sitoutuvat. (Leino-Kilpi & Välimäki 2004, 148.) Ammattikuntansa jäsenenä hoitava henkilökunta ei toimi ainoastaan omien vakaumuksiensa ja arvojensa mukaan. Ammattikuntajäsenten arvot säätelevät eettisten ohjeiden välityksellä, minkä arvojen mukaisesti ja millä tavoin ammattikuntaan kuuluvat jäsenet toimivat. Yksittäiset jäsenet saavat eettisistä ohjeista tukea toiminnalleen. Ammattisäännöt säätelevät myös ammattilaisten keskinäisiä suhteita. Jäsenten on sitouduttava ammattikunnan arvoihin, ja niiden vastainen toiminta saattaa johtaa seurauksiin, kuten ammattikunnasta erottamiseen. Ammattietiikan periaatteet ovat käytännössä ongelmallisia, sillä ne saatavat toimia lähinnä ihanteina. (Leino-Kilpi ym. 2004, 148.) Eettisten ohjeiden tehtävänä on suojella haavoittuvassa asemassa olevaa potilasta ja toisaalta antaa hoitavalle henkilökunnalle ohjeita siitä, miten hoitosuhteessa tulisi toimia (Limentani 1999). Eettiset ohjeet tukevat ammattikunnan eettisesti hyvätasoista toimintaa, koska ne herättävät heidät tarkastelemaan työn moraalisia näkökohtia. Ne vahvistavat jäsenissä yhteenkuuluvuutta, koska jäsenistö jakaa samat säännöt. Eettiset ohjeet varmistavat, että työhön kuuluu eettiset laatuvaatimukset. Lisäksi ne tarjoavat jäsenille myös käytännön ohjeita siihen, miten toimia moraalisten ristiriitojen esiintyessä. (Leino- Kilpi ym. 2004, 149.) Käytännössä eettiset ohjeet ovat kirjallisesti esitettyjen sääntöjen joukko yleisesti hyväksytyistä tai toivottavista toimintatavoista. Ne eivät ole yhtä sitovia kuin lainsäädännön luomat normit, mutta niiden merkitys on tärkeä toiminnan oikeuttamisessa sekä hyvän ja pahan toiminnan osoittamisessa. Terveydenhuollon ammattiryhmien eettiset ohjeistot perustuvat yhteisiin arvoihin, vaikka ne painottuvat eri ohjeistoissa eri tavoin (ETENE 2000). (Leino-Kilpi ym. 2004, 149.)

8 4 Hoitotyössä joudutaan ratkaisemaan monenlaisia eettisiä ongelmia. Eettisen ongelman peruskysymys on, mikä on hyvää tai pahaa, oikein tai väärin tietyllä inhimillisen toiminnan alueella tai jossakin tietyssä tilanteessa. Eettinen ongelma muodostuu ristiriidasta kahden tai useamman arvon välillä. Ongelma voi muodostua myös siitä, miten jokin arvo toiminnassa konkretisoituu. Eettiseen ongelmaan ei yleensä ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan useita keskenään kilpailevia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikki ratkaisuvaihtoehdot ovat luonteeltaan epätäydellisiä sikäli, etteivät ne poista kokonaan kyseessä olevaa ongelmaa. Eettinen ongelma tavallisimmin kestää pitkään, ja sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. (Leino-Kilpi ym. 2004, 58.)

9 5 3 EETTISET PERIAATTEET Palliatiivisen hoidon tavoitteeksi on usein asetettu hyvä kuolema. Sen sisällöksi on nähty mm. optimaalinen oireiden lievitys, itsemääräämisoikeus, tärkeiden suhteiden säilyttäminen, mahdollisuus ongelmien ratkaisuun jne. Hoidon tarkoituksena on vahvistaa potilaan integriteettiä ja mahdollisuuksia itse hallita jäljellä olevaa elämäänsä sekä hoitoon liittyviä seikkoja. Toisaalta myös kuolemisen nähdään olevan normaali asiantila. (Hänninen 2001, 57.) Kuolevan potilaan hoito ei perusteiltaan eroa muusta hyvästä hoidosta, missä potilaat saavat tarvitsemansa avun, sen osaamisen ja niiden resurssien puitteissa, jotka ovat käytettävissä. Kuolevalle kuuluu sama ihmisarvo ja oikeus itsemääräämiseen kuin muillekin potilaille. Moniammatillinen hoito ja omaisten tukeminen kuuluvat hyvään hoitokulttuuriin. (Lindqvist 2001.) 3.1 Oikeus hyvään hoitoon Oikeus hyvään hoitoon merkitsee, että terveydenhuollon palveluita tarvitseva saa tilanteensa edellyttämää asiantuntevaa apua ilman kohtuuttomia viiveitä. Hyvän hoidon toteutuessa potilas, hänen omaisena ja läheisensä kokevat olevansa asiantuntevissa ja turvallisissa käsissä ja tulevansa hyvin hoidetuksi ja kohdelluksi. Heitä ymmärretään ja heidät hyväksytään. Hoiva on osa hyvää hoitoa. Siinä potilaan tarpeet ovat etusijalla. Potilaan oikeus hyvään hoitoon on tärkeää myös kuoleman lähestyessä. (Lindqvist 2001.) Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785.)

10 6 Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785.) 3.2 Ihmisarvo Ihmisellä on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedon saannin, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Elämän viimeisillä hetkillä tarvitaan läsnäoloa, myötäelämistä, kunnioitusta ja potilaan toiveiden noudattamista. (Lindqvist 2001.) Ihmisarvo on ehdottoman jakamaton ja yhtäläinen kaikille. Sitä ei tarvitse kenenkään ansaita eikä sitä voi ottaa keneltäkään pois. (Heikkinen & Kannel & Latvala. 2004, 21.) 3.3 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus merkitsee ihmisen oikeutta päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa sekä ajatus- ja arvomaailmansa mukaisesti. Terveydenhuollossa itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta osallistua omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen edellyttää tietoja mm. sairaudesta, hoidosta ja hoitovaihtoehdoista. Nämä tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön tulee antaa potilaalle siten, että potilas ymmärtää asian. Potilaan tahtoa on kunnioitettava, hänen omaa kokemustaan arvostettava ja hänen kanssaan on haettava yhteisymmärrystä ilman johdattelua, painostusta tai pakkoa. (Lindqvist 2001.) Itsemääräämisoikeus on Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten sekä perusoikeuksien keskeinen käsite ja oikeus, jolle rakentuvat useat muut oikeudet ainakin välillisesti. Potilaslain keskeisin oikeus on potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeudessa on kysymys viime kädessä heikomman suojasta. Heikommaksi osapuoleksi nähdään potilas ja

11 7 erityisesti potilasryhmät, jotka eivät kykene tai kykenevät puutteellisesti huolehtimaan itsestään ja samalla oikeuksistaan. (Vainio & Hietanen 2004, 360.) Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta ja oikeus vaatia hoitonsa lopettamista. Jos potilas ei kykene päättämään hoidostaan tajuttomuuden, alaikäisyyden tai mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai jonkin muun syyn vuoksi, hoidosta on keskusteltava potilaan omaisten, läheisten tai muun laillisen edustajan kanssa. Jos potilaalla tiedetään olevan suullinen tai kirjallinen hoitotahto, sitä kunnioitetaan. (Heikkinen ym. 2004, ) Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on kaiken eettisen päätöksenteon perusta. On tärkeää, että hoitopäätökset tehdään yksilöllisesti potilaan elämäntilanne ja elämän arvot huomioiden. (Heikkinen ym. 2004, 22.) 3.4 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta. (Lindqvist 2001.) Kunnilla on terveydenhuollon palvelujen järjestämisvelvoite. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää, että terveydenhuollolla on käytössään riittävästi voimavaroja. Terveydenhuollon sisällä on huolehdittava niiden järkevästä ja tasa-arvoa noudattavasta käytöstä. (Lindqvist 2001.)

12 8 3.5 Ammattitaito Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on jokaisen terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ei synny ilman hyvää ammattitaitoa. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säännösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voida ylläpitää ja kehittää. Yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin ja tavoitteisiin tähtäävä toimintatapa sekä edellytykset toimia näiden arvojen ja tavoitteiden mukaisesti lisää työyhteisön suorituskykyä ja hyvinvointia. (Lindqvist 2001.) 3.6 Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyötä tarvitaan eettisten näkökohtien, kustannusten hallinnan, vaikuttavuuden ja tehokkuuden tasapainottamisessa. Terveydenhuollossa kaikkien tulee pyrkiä pois sellaisesta etupiiriajattelusta, jossa muiden tehtävät ja erikoisalat tai heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa jätetään huomiotta. Terveydenhuollossa tarvitaan vuorovaikutusta ja järkevää työnjakoa eri tehtävissä toimivien välillä. Keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien välillä sekä kaikkien osapuolten aito kumppanuus auttaa selviytymään yhteisestä haasteesta. Terveydenhuollon on vastattava inhimillisellä ja eettisesti kestävällä tavalla väestön kasvavasta hoidon tarpeesta. Mitä paremmin yhteistyö ja keskinäinen arvostus terveydenhuollon hallinnossa ja kentällä tapahtuvat, sitä inhimillisempää ja parempaa hoitoa myös potilaat saavat. Se on kaikkien yhteinen etu. (Lindqvist 2001.) Terveydenhuollossa tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä toteuttaakseen perustehtävän mukaiset tavoitteet. Nämä tavoitteet koskevat potilaiden hoitoon liittyviä tehtäviä, työyhteisön muita toimintoja ja yhteistyötä. Tiimityöskentely on mielekästä saattohoidossa, koska laadukas toiminta edellyttää eri asiantuntijoiden taitojen, kokemuksen ja osaamisen yhdistämistä. Yksittäisen työntekijän ei tarvitse eikä hän voi hallita kaikkea kuolevan potilaan hoidossa. Useissa työyhteisöissä moniammatillinen tiimityö vaatii kehittämistä. (Heikkinen ym. 2004, 126.)

13 9 Tiimityöskentelyyn liittyy oleellisena osana yhteisvastuullisuuden periaate. Tiimissä jokaisella on vastuuta ja tehtäviä ja näin ollen jokainen osallistuu päätöksentekoon. Yhteistyötaidot kehittyvät avoimessa, jatkuvassa osapuolten välisessä kanssakäymisessä, kun tiimissä kokemuksiin, osaamiseen ja taitoihin liittyvä tieto onnistutaan jakamaan. (Heikkinen ym. 2004, ) Moniammatillisen tiimin jäsenet edustavat eri ammattiryhmiä. Tiimin ytimen muodostavat potilas ja hänen läheisensä, vastuulääkäri ja omahoitaja. Potilas on tiimin keskeisin henkilö, sekä hoidon kohteena että aktiivisena osallistujana. Omahoitaja huolehtii siitä, että potilas ja hänen läheisensä saavat eri asiantuntijoilta apua ja tukea kuoleman lähestyessä. Potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaan saattohoitotiimiin kuuluvat esim. sosiaalityöntekijä, sairaalapappi, psykologi ja vapaaehtoinen tukihenkilö. Potilaan hoitopaikasta ja paikkakunnan palvelurakenteesta riippuen mukana ovat myös kotihoidon, kotisairaalan tai vuodeosaston työntekijät. (Heikkinen ym. 2004, )

14 10 4 PALLIATIIVINEN HOITO Latinankielinen sana pallium tarkoittaa viittaa. Palliatiivinen hoito on kuin viitta, joka tarjoaa suojaa ja lämpöä potilaalle. Viitan suojaan voivat tulla myös potilaan läheiset. Englanninkielinen verbi palliative tarkoittaa lieventää, helpottaa, vähentää tuskaa. Suomenkielinen sana palliatiivinen on outo muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Sanana se ei viittaa kuolemaan millään tavalla. Ehkä siksi palliatiivisesta hoidosta on helpompi puhua kuin saattohoidosta. Palliatiivinen hoito ei ole sama kuin oireenmukainen hoito. Oireenmukaista hoitoa on potilaan kaikkien oireiden huolellinen seuranta ja hoito riippumatta sairauden ennusteesta. (Heikkinen ym. 2004, 18.) WHO:n asiantuntijoiden laatiman syöpäohjelman (2000) mukaan palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden potilaiden aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa keskeistä on potilaan kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen ja paneutuminen hänen psykologisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja maailmankatsomuksellisiin ongelmiinsa. Määritelmää tarkennettiin vuonna Määritelmässä palliatiivinen hoito nähdään hoitona, joka tukee elämää ja pitää kuolemaa siihen normaalisti kuuluvana tapahtumana. Hoidon tavoitteena on, että potilas ja hänen läheisensä voivat elää mahdollisimman täyttä elämää potilaan kuolemaan asti. Palliatiiviseen hoitoon kuuluvat oireiden lievitys, tukihoidot sairauden alusta kuolemaan asti ja perheen tukeminen potilaan kuoleman jälkeen. (Heikkinen ym. 2004, 17.) Palliatiivisen hoidon tavoitteena nähdään hyvä, optimaalinen elämänlaatu silloin, kun sairauteen ei ole enää parantavaa hoitoa ja odotettavissa oleva elinaika on suhteellisen lyhyt. Potilasta rohkaistaan elämään mahdollisimman täydesti. Palliatiivisen hoidon tulisi vastata fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja tukea surutyötä. Palliatiivisen hoidon käsite on laajentunut aikaisemmasta syöpäpotilaan hoidosta koskemaan myös muiden parantumattomien sairauksien hoitoa. Tarkoituksena on ylläpitää optimaalista elämän laatua, lievittää oireita, ongelmia sekä potilaan tai omaisen kokemaa kärsimystä. (Miettinen 2002.)

15 11 Palliatiivinen hoito on uusi lääketieteen erikoisala suomalaisessa terveydenhuollossa. Palliatiivisen hoidon tutkimus, sisällön kuvaus ja yksilöity määritteleminen on Suomessa toistaiseksi vähäistä. Holli (2000, 2002) määrittelee palliatiivisen lääketieteen olevan oireita lievittävää hoitoa etenevissä, ei-parannettavissa taudeissa. (Sand 2003, 43.) Yhteiskunnan ja sairaanhoidon velvoitteille on asetettava rajoja. Velvoitteiden selkeää määrittelyä ei tarvitse käsittää kielteisesti: sairaanhoidon ei ole tarkoitus tarjota kaikille kaikkea. Tämä koskee myös palliatiivista hoitoa, jossa on tuskallisen selvää, ettei kaikkia voida parantaa ja että kuolema todella koskee kaikkia. Rajat eivät kuitenkaan aina ole yksiselitteisiä. On sallittua sanoa, ettei sairautta ehkä voida parantaa, mutta ettei se ehkä etene niin rajusti tai ole niin tuskallinen kuin potilas pelkää. Jäljellä olevan ajan sijasta voidaan puhua sen sisällöstä. Moni pelkää nykyään enemmän kuolemista kuin kuolemaa. Palliatiivinen hoito voi auttaa ymmärtämään, että kuoleminen on osa elämää; useimmille tärkeä osa, muutamille suunnattoman arvokas. (Vainio ym. 2004, 51.) Saattohoito hoidollisine käytäntöineen voidaan nähdä luonnollisena osana palliatiivista hoitoa palvelemassa niitä potilaita, joiden parantavaan hoitamiseen ei enää ole lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Kymmenisen vuotta sitten palliatiivinen hoito nähtiin vielä synonyyminä saattohoidolle ja terminaalihoidolle, mutta Hollin (2002) esiintuoma käsite palliatiivinen lääketiede ei ole synonyymi saattohoidolle. Holli (2000) katsoo, että saattohoidosta voidaan käyttää myös nimeä kuolemaan valmistava hoito tai viimevaiheen hoito. (Sand 2003, ) Olet tärkeä, koska olet sinä, ja olet tärkeä elämäsi viimeiseen hetkeen asti. Me puolestamme teemme kaikkemme auttaaksemme sinua paitsi kuolemaan rauhallisesti, myös elämään kuolemaasi asti. -Cicely Saunders

16 Saattohoito Saattohoito on kuolemaa lähestyvän potilaan hoitoa ja hänen läheistensä tukemista. Se on hoitoa ja tukea sairauden viime vaiheessa ja kuolinprosessin aikana. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen jakso. Sen lähtökohtana on potilaan etenevä, parantumaton sairaus, johon ei ole tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa tai potilas on siitä kieltäytynyt, ja potilaan jäljellä olevan eliniän arvellaan olevan lyhyt. Saattohoito mielletään usein syöpäpotilaita koskevaksi, mutta se käsittää myös monet muut krooniset kuolemaan johtavat sairaudet, kuten sydäntaudit, kroonisen keuhkoahtaumataudin ja neurologiset sairaudet. Saattohoidossa kuoleva saatetaan hänen elämänsä viimeiselle matkalle. Hoidon päämäärä on potilaan kärsimyksen lieventäminen. Siihen kuuluu potilaan toiveiden huomioon ottaminen, mahdollisimman hyvä perus- ja oirehoito, lähestyvään kuolemaan valmistaminen sekä potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen. Saattohoito on hyvin toteutuessaan moniammatillisen työryhmän toteuttamaa potilaan kokonaishoitoa. (Heikkinen ym. 2004, ) Sairaanhoidossa on periaatteessa selkeästi määritelty, kuka on saattohoitopotilas. Määrittelyn mukaan ihminen, joka sairastaa pahanlaatuista etenevää tautia johon ei ole enää parantavaa hoitoa annettavissa, kuuluu saattohoidon piiriin. Kuitenkin käytännössä asia on usein paljon monimutkaisempi. Ennusteen laatiminen eri diagnoosiryhmissä voi olla vaikeaa. Kuoleman läheisyyden ennustaminen ei yleensä ole mahdollista kuin tilastollisesti - paitsi silloin, kun kuolema on jo niin lähellä, ettei saattohoitokaan välttämättä enää ole tarkoituksenmukaista. (Suni & Hänninen 2003, 95.) Vuoden 1982 ohjeiden mukaan saattohoito- tai terminaalihoitovaiheeseen siirtyminen edellyttää eettistä päätöksentekoa siitä, että potilasta ei voida enää kuratiivisella hoidolla auttaa. Tutkimusten mukaan lääkärillä on päävastuu hoitoratkaisujen teosta. Päätöksenteon tulisi tapahtua yhteistyössä potilaan, omaisten, hoitohenkilökunnan ja lääkärien kanssa. (Vainio ym. 2004, 19.)

17 Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde Palliatiivista hoitoa ja sen suhdetta saattohoitoon on kuvattu eri tavoin. Yleensä on kuvattu hoitojen ajallista suhdetta toisiinsa. Yhtä oikeata tapaa ei ole. Palliatiivinen hoito on käsitteenä laajempi kuin saattohoito. Palliatiivinen hoito sijoittuu aktiivihoidon ja saattohoidon välimaastoon. Palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti sidottu kuoleman läheisyyteen vaan se voi sairaudesta riippuen kestää jopa vuosia. (Heikkinen ym. 2004, ) Kuva 1. Palliatiivisen hoidon asema (Pelkonen Humanismia ei voi tuotteistaa.) WHO:n työryhmä on pohtinut pitkään uutta, vuonna 2002 julkaistua kaaviotaan (kuvio 1), ja pyrkinyt ottamaan mukaan asian kaikki mahdolliset puolet. Siinä palliatiivinen hoito sulkee sisäänsä oireiden lievityksen ja tukihoidot sairauden alusta kuolemaan asti, ja vielä perheen tukemisen kuoleman jälkeen. Palliatiivista hoitoa koskevassa kirjoituksessaan WHO:n työryhmä korostaa, että kuolevien hoito ulottuu yli kivun ja muiden oireiden lievityksen. Se tukee potilaan ja hänen perheensä sosiaalisia, psykologisia kuin hengellisiäkin tarpeita korostaen palliatiivisen hoidon holistista, kokonaisvaltaista lähestymistapaa. (Pelkonen, 2003.)

18 14 Saattohoito, palliatiivinen hoito ja terminaalihoito ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, mutta niillä tarkoitetaan jonkin verran toisistaan poikkeavia asioita. Suomessa kuolevan potilaan hoitoa kutsuttiin 1980-luvulla terminaalihoidoksi. Se tarkoitti lääkintöhallituksen ohjekirjeen mukaan (Lääkintöhallitus 1982) potilaan riittävää oireenmukaista perushoitoa ja kaikkea muuta ihmisarvoa kunnioittavaa huolenpitoa sekä hänelle läheisten henkilöiden tukemista siinä vaiheessa, kun sairautta ei voida lääketieteellisin keinoin parantaa sekä hoitoa kuoleman lähestyessä. Nykyään kuolevan potilaan hoitoa nimitetään saattohoidoksi ja terminaalihoidolla tarkoitetaan välittömästi kuolemaa edeltävää hoitoa. Myös palliatiiviseen hoitoon kuuluu kuolevan potilaan hoito ja monessa kielessä se on sen synonyymi. (Heikkinen ym. 2004, ) Kehittyneestä palliatiivisesta hoidosta huolimatta kaikkea kärsimystä ei voida poistaa kuoleman läheisyydessä. Ahdistus ja yksinäisyys oman kuoleman äärellä ovat luonnollisia tunteita, joita kukaan ulkopuolinen ei voi ottaa pois. Elämän päättymisen yksisuuntainen tie on kuljettava yksin samoin kuin synnytyskanava syntymisessä. (Saarelma 2005, 209.) Älä pelkää, sinulla on lämpimät kädet Lämpimiin käsiin ota kylmenevät sormet Ei sinun muuta tarvitse tehdä Ole ihminen ihmiselle loppuun asti Ei kuolema sinua vie, älä pelkää Ole kuolevan vieressä lämpimin käsin Älä yksin jätä Ei kuolema sinua vie Sinulla on lämpimät kädet -Kaija Salo-

19 Kotihoito ja kotisaattohoito Suomalaisista joka seitsemäs kuolee kotonaan. Heistä suurin osa kuolee tapaturmiin tai erilaisiin alkoholiin liittyviin komplikaatioihin. Etenevää tautia sairastavat kuolevat useimmin sairaaloissa. Kotona kuolemiseen liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä odotuksia ja mielleyhtymiä. Kuolemista kotona, tutussa ympäristössä pidetään usein hyvänä tapana kuolla. Toisaalta siihen saattaa liittyä potilaiden ja omaisten sekä osin terveydenhuollonkin pelko hallitsemattomista komplikaatioista ja läheishoitajien täydellisestä väsymisestä. Potilaiden omista kuolinpaikkaa koskevista toiveista tehdyssä tutkimuksessa lähes kaikki kotiin kuolleista (94 %) olivat elinaikanaan ilmaisseet halunsa kuolla kotonaan, kun taas kaksi kolmasosaa sairaalassa kuolleista oli esittänyt toiveen saada kuolla kotonaan. Toisen tutkimuksen mukaan potilaista, jotka joutuivat sairaalaan palliatiiviseen hoitoon, kaksi kolmasosaa ei ollut saanut kotihoitoa ja 94 % kuoli sairaalassa. (Hänninen 2001, 69.) Saattohoito voi tapahtua potilaan kotona, jolloin läheiset ja ystävät turvaavat potilaan perustarpeet ja kotisairaanhoito (kunnallinen tai yksityinen) vastaa lääketieteellisestä hoidosta. Tarvittaessa kotiin voidaan tuoda apuvälineitä (sairaalasänky, wc-tuoli, rollaattori, pyörätuoli, jne.) tai lääketieteellistä hoitoon liittyvää tekniikkaa (kipupumppu, happirikastin jne.). (Hänninen 2004, 7 8.) Toive kuolinpaikasta vaihtelee potilaan voinnin ja oireiden mukaan. Omaiset voivat sairastamisen alkuvaiheessa ja varsin pitkälle sen jälkeenkin ajatella hoitavansa potilaan kotona kuolemaan saakka. Mikäli kuoleminen pitkittyy usean kuukauden mittaiseksi, voi kotona hoitaminen osoittautua kuitenkin liian raskaaksi. Kotona oleva lähiomainen vastaa pääosin potilaan hoidosta, ja jos puoliso hoitaa toista yksin, hoitovastuu käy raskaaksi myös fyysisesti. Kotihoidossa potilaan oirehoitoa suuremmaksi ongelmaksi muodostuukin usein omaisten tukeminen. Omaisten levonpuute ja emotionaalisen tuen vähäisyys ovat yleisimmät syyt potilaan joutumiselle sairaalahoitoon. Myös sukupuolella ja sosiaalisella asemalla on merkitystä; naiset kuolivat kotona harvemmin kuin miehet ja korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat useammin kuin matalassa asemassa olevat. (Hänninen 2001, )

20 16 Ongelmatilanteissa omaiset tai potilas itse voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa tiettyyn sovittuun puhelinnumeroon, josta voivat saada neuvoja tai kotisairaanhoitajan kotikäynnille. Kotisairaanhoitaja on tarvittaessa yhteydessä lääkäriin. (Hänninen 2004, 8.) Kotikuolemisen onnistumiseksi on tärkeää kertoa, mitä kuolemaan liittyy, miten se todennäköisemmin tapahtuu ja mitä omaisten tulee sen jälkeen tehdä. Yhtä tärkeää on kertoa, mitä omaisten potilaan kuoleman jälkeen ei tarvitse tehdä. Omaiset saattavat lisäksi pelätä, että he tekevät virheitä läheisensä hoidossa. Kotona kuolemiseen voi myös liittyä omaisten syyllisyyden tunteita tekemistään tai omasta mielestään tekemättä jääneistä asioista. (Hänninen 2001, 71.) Kotihoidossa on tärkeää jo ennakkoon keskustella sairauden etenemisestä ja niistä muutoksista joita potilaan voinnissa tulee tapahtumaan. Muutokset voivat tuntua yllättäviltä ja nopeilta, jos niihin ei ole ennakolta varauduttu. (Hänninen 2004, 8.) Kotihoidossa voidaan hoitaa hyvin huonokuntoisiakin potilaita. Omaiset usein pelkäävät turhaan kotona hoitamista. Kotihoito kuitenkin edellyttää lääkäriltä ja kotisairaanhoitajilta valmista potilaskohtaista suunnitelmaa, siitä mitä erilaisissa tilanteissa tehdään. Kotisairaaloilla on nykyään mahdollisuus tuoda sairaalatasoinen hoito potilaan kotiin. Kotihoidossa voidaan omaiset mm. opettaa pistämään injektioita, vaihtamaan suoliavanne pusseja, virtsapusseja ja silloin harvoin kun tarvitaan, vaihtamaan suonensisäisen nesteytyksen vaatimia nestepusseja/-pulloja. (Hänninen 2004, 8 9.) Usein kotihoidon esteeksi muodostuu hoidon fyysinen raskaus. Omaiset eivät jaksa nostaa ja kääntää potilasta, viedä pesulle eivätkä auttaa wc:ssä käynneissä. Kotihoidossakin riittää, että on kyllin hyvä omaishoitaja. Jos hoitaminen on liian raskasta, tulee harkita sairaalahoitoa. Vaikka kuoleminen omassa kodissa usein onkin hyvä ratkaisu, ei viimeisten päivien vietto sairaalassa vähennä omaisten siihenastisten ponnistelujen merkitystä. (Hänninen 2004, 9.)

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö Esipuhe...3 Sosiaali- ja terveysala...4 Lähihoitajan ammatti...5 Lähihoitajan eettiset periaatteet...5 Ihmisarvon kunnioittaminen...5 Itsemääräämisoikeus...6 Oikeudenmukaisuus...6

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Petri Jalonen. Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli

Petri Jalonen. Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli Petri Jalonen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 7 Petri Jalonen Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Ihmistieteiden eettiset periaatteet

Ihmistieteiden eettiset periaatteet Ihmistieteiden eettiset periaatteet Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan seminaari 2.11.2010, Tieteiden talo, Helsinki.

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot