Mitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikalta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikalta?"

Transkriptio

1 Rahko Mari & Rantala Reija Mitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikalta? Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Rahko, Reija Rantala Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sairaanhoitaja, hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Mitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikalta? Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä piirteitä ja ominaisuuksia valmistuvat sairaan- ja terveydenhoitajat arvostavat tulevassa työpaikassaan. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, joka oli toteutettu kirjallisena kyselynä sairaanhoitajapäivillä Saimme sieltä työllemme valmiin tutkimusaineiston. Analysoitavia kyselylomakkeita oli 51. Vastausprosenttia ei voitu laskea, sillä tiedossa ei ollut kuinka monta lomaketta sairaanhoitajapäivillä oli vastaajille jaettu. Lomake sisälsi 19 strukturoitua kysymystä. Tulokset käsiteltiin SPSS -tilasto-ohjelmalla, ja niitä tarkasteltiin frekvensseinä ja prosenttijakaumina. Urakehitystä koskevat kysymykset nousivat tärkeimmäksi työpaikan vetovoimaisuutta lisääväksi tekijäksi. Tämä kertoo siitä, että tulevaisuuden hoitajat haluavat kehittyä ja kokea työn mielekkäänä. Mahdollisuutta urakehitykseen ja työnantajan panostusta siihen pidettiin myös tärkeänä. Kyselyn toiseksi tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousi työyhteisön hyvä ilmapiiri. Myös työsuhteen vakinaisuus oli yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Paikkakunnalla koettiin olevan jonkin verran merkitystä työpaikkaa valittaessa. Etenkin paikkakunnan elinympäristön viihtyisyys sekä hyvät vapaa-ajan palvelut olivat tärkeitä. Sen sijaan palkkaus ei yltänyt viiden tärkeimmän tekijän listalle. Ehdotuksia jatkotutkimus aiheista, voisi olla kyselyn muokkaaminen ja teettäminen Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuville opiskelijoille tai samankaltaisen kyselyn teettäminen valmiille hoitajille. Asiasanat (avainsanat) Vetovoima, työhyvinvointi, urakehitys, työyhteisö Sivumäärä Kieli URN 33 s.+liit 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Paula Mäkeläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Rahko, Reija Rantala Degree programme and option Degree programme in nursing Name of the bachelor's thesis What does nurse students and publichealth nurse students expect from a future job? Abstract The goal of this Bachelor s thesis was to find out what kind of features and qualities soon to graduate nurses and health nurses value in their future work environment. We used a questionnaire during the Finnish Nursing Congress and Exhibition 2008, to get the right target group for our quantitative examination. We got 51 forms to analyze. We didn t know how many people got the questionnaire in the first place, that s why we couldn t figure out the percentage of the people who answered. The questionnaire had 19 structured questions in it. The results were analyzed using a SPSS statistics program and they were studied in frequencies and percentages. Questions about career development were the most important factor as to increase a workplace s appeal. This reveals that the future nurses would like to develop their skills. Employer s contribution to make it possible for the employee to develop him-/herself was considered important as well. Good atmosphere of the community became another. The locality had some significance when choosing a job. Especially the living environments of comfortableness and the leisure time services were important. Salary was not among the top five most important things when choosing a job. Using the same kind of questionnaire for students who are about to graduate from Mikkeli University of Applied Science and for nurses who are in the working life, would be a good subject for a follow-up research. Subject headings, (keywords) Appeal, work welfware, career development, work community Pages Language URN 33+4 appendices Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Paula Mäkeläinen Bachelor s thesis assigned by South- Savo Hospital District

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VETOVOIMAINEN ORGANISAATIO Mitä vetovoimatekijöillä saadaan aikaan? Urakehitys ja johtajuus Työyhteisö ja työhyvinvointi Palkkaus ja työsuhteen luonne Yhteenveto TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSPROSESSIN ETENEMINEN Toimeksianto Tutkimuksen kohderyhmän rajaaminen Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analysointi MITKÄ TEKIJÄT TEKEVÄT ORGANISAATIOSTA VETOVOIMAISEN Vastaajien taustatiedot Urakehityksen vaikutus Työyhteisön, työhyvinvoinnin, palkkauksen ja organisaation vaikutus Työsuhteen luonteen vaikutus Paikkakunnan merkitys Tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat odotukset POHDINTA Urakehitys ja koulutusmadollisuudet Työyhteisö ja työhyvinvointi Työaikamuoto ja palkkaus Muut esille tulleet asiat Tutkimuksen luotettavuudesta ja eettisyydestä Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaihe LÄHTEET... 35

5 1 JOHDANTO 4 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä piirteitä ja ominaisuuksia valmistuvat sairaan- ja terveydenhoitajat arvostavat tulevassa työpaikassaan. Aiheemme on hyvin ajankohtainen ja tästä hyvänä esimerkkinä on, että koko hoitotyön vuosikirja 2008 käsittelee hoitotyön vetovoimaisuutta. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus on toteutettu kirjallisena kyselynä sairaanhoitajapäivillä Kysely toteutettiin kysymyslomakkeiden avulla, johon vastasi ihmisiä eri ammattikunnista ympäri Suomea. Opinnäytetyöhömme olemme kuitenkin poimineet vastausten joukosta vain sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden vastaukset, joita olemme analysoineet. Työntekijöiden työmotivaatiota sekä työssä jaksamista varsinkin hoitoalalla on tutkittu useasti. Kuten muiden alojen työntekijät, myös hoitoalan ihmiset kärsivät stressistä, joka johtuu työn aiheuttamasta paineesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksesta (Hurme, 2008) hoitotyöntekijöiden työstressistä saatiin viitteitä siitä, millaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä jotta hoitohenkilökunnan stressiä saataisiin vähennettyä. Aikaansaadut tulokset ovat Hurmeen katsauksessa tilastollisesti vaatimattomia, mutta pienemmänkin muutoksen apu voi olla merkityksellinen. Esimerkiksi henkistä hyvinvointia voidaan parantaa sekä koko organisaation kautta, että yksittäisten henkilöiden kautta. Tutkimuksen perusteella suoraan yksittäiseen työntekijään suunnattu interventio voi vähentää stressiä ja täten työuupumusta. Tällaisia yksilömenetelmiä työyhteisössä voisi olla esim. terapiat ja rentoutumisharjoitukset sekä motivaatio- ja kommunikaatioharjoitukset. Henkilöstön käsityksiä työn stressaavista elementeistä ei ole mahdotonta muuttaa. Tämän katsauksen mukaan myös muutokset työoloissa ja järjestelyissä voivat usein vähentää stressiä sekä lisäksi yleistä oirehtimista kuten elimistön kattavia oireita, ja täten sairaus poissaoloja. (Työterveyslaitos, Hurme, 2008.) Myös johtajuutta ja esimiestyötä sekä sen puutteellisuutta on viime vuosina tutkittu ahkerasti. Kaivola ja Launila käyttävät esimerkkinä Suvi Mäntylän vuonna 2006 tekemää tutkimusta ICT-alan työntekijöille. Tulokset johtivat siihen näkemykseen, että työtyytyväisyyteen vaikuttivat negatiivisesti puutteet johtamisessa, työssä jaksaminen ja työhön liittyvät epävarmuustekijät. Heidän mielestään on myös huomioitava, että esimiehiksi tullaan tai päästään väärin perustein, eikä esimieskoulutuksen sisältöön ja menetelmiin panosteta tarpeeksi. (Kaivola & Launila, 2007, 37.)

6 5 Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri on ottanut yhdeksi vastuualueekseen magneettisairaalahankkeen, joka toteutetaan vuosina Tämän hankkeen perustana on kehittää moninainen näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamalli, jolla tuetaan vetovoimaisen hoitotyön kasvua johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksien kautta. Myös Mikkelin keskussairaala kuuluu osaltaan tähän hankkeeseen. Magneettisairaalat ovat määritelty vetovoimaisiksi sairaaloiksi, niin työntekijöille kuin asiakkaillekin sekä talouden näkökulmasta katsottuna. Magneettisairaalassa työntekijät ovat motivoituneita, koulutettuja, sitoutuneita ja hoidon laatu on korkeatasoista. Johtaminen magneettisairaaloissa on kehittynyttä, ja vuorovaikutus henkilökunnan ja johtajien välillä on mutkatonta. Myös yhteistyö eri ammattikuntien välillä on sujuvaa. (Magneettisairaalahankkeen taustaa, Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos.) Magneettisairaala-termi tulee Yhdysvalloista, jossa sairaalalla on mahdollisuus saada magneettisairaalanimike tietyt kriteerit täytettyään. Näitä magneettisairaalastatuksen lunastaneita sairaaloita on myös muualla kuin USA:ssa, mm. Englannissa ja Australiassa. Viime vuosina Suomessa on kiinnostuttu terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämisestä yhä enemmän. Näin ollen myös magneettisairaala-ajatus on tullut yhä ajankohtaisemmaksi myös Suomessa. (Magneettisairaala-hankkeen taustaa, Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos.) Työntekijäpula on hoitoalalla suuri ongelma tänä päivänä. Siksi tämän opinnäytetyön aihe on erittäin ajankohtainen. Pula osaavista ammattihenkilöistä terveydenhoitoalalla ei tule helpottumaan tulevina vuosina. Vuoteen 2020 mennessä joka kolmas julkisen sektorin sairaanhoitajista tulee jäämään eläkkeelle. Kuitenkin samaan aikaan terveyspalvelujen kysyntä ja asiakasmäärät kasvavat suurten ikäluokkien vanhetessa. Miten voitaisiin lisätä hoitotyön vetovoimaisuutta ja osaavan henkilökunnan määrää, tulee olemaan suuri ongelma tulevaisuudessa. (Lahti, 2006, Eläkkeeltä töihin.) Tämä opinnäytetyö pyrkii selvittämään mitä tekijöitä ja ominaisuuksia tulevat sairaanhoitajat arvostavat tulevassa työpaikassaan ja työnantajassaan. Millainen on tulevaisuuden ihannetyöpaikka hoitoalalla ja kuinka voitaisiin houkutella sairaanhoitajia sen puoleen? Millainen on tulevaisuuden vetovoimainen organisaatio? Valmistuvina sairaanhoitajina myös itseämme kiinnostavat hoitotyön vetovoimaisuuteen liittyvät selvi-

7 6 tykset. Aiheemme ammatillinen merkitys perustuu haluumme tutkia asiaa, joka voisi mahdollisesti tulevaisuudessa auttaa kehittämään työntekijä- sekä työnantajatyytyväisyyttä sekä rekrytointia. Myös kauaskantoisemmin tutkimustamme voisi hyödyntää julkisen terveydenhuollon palvelujen asiakastyytyväisyyden kehittämiseen, sillä työntekijätyytyväisyys on suoraan verrannollinen asiakastyytyväisyyteen ja hoidon laatuun. Työhyvinvointi on hyvä työkalu matkalla parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen, sillä hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava työyhteisö. Hyvinvoiva työyhteisö saa aikaan parempaa laatua ja tyytyväisempiä asiakkaita, myös organisaation kilpailukyky lisääntyy. Tämä vaikuttaa positiivisesti organisaation julkikuvaan sekä työntekijöiden, että yhteistyökumppaneiden osalta. Organisaatio ei voi tuottaa parasta mahdollista tulosta, jos työntekijät eivät voi hyvin. (Kaivola & Launila 2007,133.) 2 VETOVOIMAINEN ORGANISAATIO Työntekijöitä myönteisellä johtamis- ja organisaatiokuvallaan puoleensavetävä ja sitouttava organisaatio on ns. vetovoimainen organisaatio. Vetovoimainen ja tavanomainen organisaatio eroavat juuri työntekijän kokemuksien kautta. Työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja sitoutuminen ovat suurempaa vetovoimaisissa organisaatioissa. Toisin sanoin halu vaihtaa organisaatiota ja työväsymys on vähäisempää. Organisaation oma kulttuuri on tärkeässä asemassa, kun halutaan rekrytoida työvoimaa ja taata sen pysyvyys. (Meretoja & Koponen 2008, 10.) Hyvä vuorovaikutus, yhteistyö sekä päätöksentekomahdollisuudet organisaatiossa ovat hyvinvoivan työympäristön merkkejä. Meretoja ja Koponen ovat koonneet artikkeliinsa erilaisia tutkimuksia, jotka osoittavat työympäristön vetovoiman tekijöiksi hyvin koulutetun henkilökunnan, uusimman teknologian ja hoitoympäristön, hyvät hoitotulokset sekä henkilöstön hyvinvoinnin. Tutkimuksilla on myös osoitettu, että henkilöstön hyvinvointi on yhteydessä sekä yksilöön että organisaatioon. Jopa erittäin pahasta työvoimapulasta kärsivissä maissakin löytyy työntekijöiden rekrytoinnissa ja sitouttamisessa hyvin onnistuneita organisaatioita. Näiden hyvin onnistuneiden organisaatioiden on ollut mahdollisuus saada jo kahden vuosikymmenen ajan magneettisairaalastatus. (Meretoja & Koponen 2008, 10.)

8 7 2.1 Mitä vetovoimatekijöillä saadaan aikaan? Vetovoimaisten organisaatioiden haasteena on vastata työelämän ajankohtaisiin ongelmiin, kuten kilpailuun nuorista ja koulutetuista työntekijöistä, työyhteisön yhteistyö, keskinäinen arvostus sekä sosiaalisista ongelmista johtuvan työkyvyttömyyden välttäminen. Vetovoimaiset organisaatiot pystyvät kehittämään menetelmiään sekä täten parantamaan tuottavuutta. Laadukkaat palvelut, hyvät työolosuhteet sekä kasvava tuottavuus ovat palvelutuotannon haasteita sekä mahdollisuuksia. Palvelutuotannon kasvu on välttämätöntä, sillä väestön vanhetessa palvelujen tarve kasvaa ja osaavien työntekijöiden saatavuus vähenee. (Meretoja & Koponen, 2008, 9 10.) Vetovoimaiset organisaatiot kykenevät jatkuvaan uudistumiseen ja oppimiseen. Vähäisten henkilöstöresurssien oikeanlainen hyödyntäminen ja täten tehokkuuden maksimointi on tulevaisuuden valttikortti. Hoidon kehittäminen vaikuttavaksi ja mahdollisimman tehokkaaksi edellyttää, että kukin henkilöstöryhmä voi tehdä mielekästä ja näyttöön perustuvaa työtä. Hoitoprosessien laatua ja tehokkuutta tulee kuitenkin kehittää käsi kädessä, sillä pelkkä kustannusten minimointi voi johtaa hoidon laadullisiin ongelmiin. Henkilöstöresurssien tulisi olla riittävät, ja täten kuormituksen oikeanlainen, sillä ylikuormitus vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämä puolestaan vaikuttaa alentavasti hoidonlaatuun ja potilaan hoitotuloksiin. (Meretoja & Koponen, 2008, ) 2.2 Urakehitys ja johtajuus Ruohotien (2005, 199) mukaan tulevaisuuden haaste on löytää työelämään ihmisiä, joilla on kyky, halu ja tahto oppia jatkuvasti uutta. Ihannetapaus olisikin yksilön ammatillisen kasvun jatkuvuus läpi työelämän ajan. Urakehitystä pidetään tärkeänä motivoinnin lähteenä omassa ammatissa ja työssä jaksamisessa. Myös sairaanhoitajaliitolla on menossa urakehitysprojekti, joka on alkanut vuonna Tämän projektin tavoitteeksi luetaan sairaanhoitajien yksilöllisen urakehityksen tukeminen, sekä mahdollisuuksien luominen monimuotoiselle ammattiuralle. Tuottaa täydennyskoulutuksia sekä kansallisia suosituksia ammattiuralla etenemiselle hoito-

9 alalla. Myös tasavertaisen täydennyskoulutuksen tarjoaminen hoitoalalla työskenteleville kuuluu projektin tavoitteisiin. (Sairaanhoitajaliitto, tietoa urakehitys projektista.) 8 Useat yhteiskunnalliset muutokset, ovat muuttaneet myös hoitotyön työtehtävien ja osaamisvaatimusten vaatimuksia. Näin ollen työtehtävien ja osaamisvaatimuksien tulee kehittyä ja muuttua jatkuvasti yhä nopeampaan tahtiin. Hoitotyön luonteeseen on vaikuttaneet monet tekijät, kuten kansainvälistyminen, teknologian kehittyminen, tiedon muuttuminen ja uusiutuminen sekä hoitoaikojen lyhentyminen. Suurien ikäluokkien vanhetessa, ja näin väestöpohjan rakenteen muuttuessa myös väestön terveystarpeet muuttuvat ja uusia työmenetelmiä tulee kehittää. Terveydenhuoltoon tuleekin kohdistumaan suurempia vaatimuksia juuri tehokkuuden ja tuloksellisuuden tiimoilta seuraavina vuosina. (Holopainen, Laaksonen, Miettinen, Montin & Suikkala, 2004, 12.) Alati uusiutuva teknologia sekä tiedon muuttuminen ja sen hallinta edellyttävät sairaanhoitajilta jatkuvaa ammatillista kehitystä, ammattitaidon ylläpitämistä ja uusin vaatimuksiin vastaamista. Terveydenhuollon oman lainsäädännön pohjalta hoitajia velvoitetaan täydennyskoulutukseen, sekä työnantajaa luomaan hyvät edellytykset niihin osallistumiseen. Vuonna 2004 voimaan tulleet lait kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain 10 :n muuttamisesta, määrittävät täydennyskoulutukseen liittyviä velvollisuuksia sekä työnantajan, että työntekijän puolelta. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu esim. riittävän täydennyskoulutuksen turvaaminen ja työntekijän velvollisuuksiin niihin osallistuminen. (Holopainen ym ) Holopaisen ym. selvityksessä (2007, 16) on tutkittu, että työntekijän motivaatioon vaikuttaa myönteisesti tehdystä työstä saatu kannustearvo, ja työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet. Kannustearvoja ovat esimerkiksi työn riittävä haastavuus ja vaihtelevuus, itsenäinen työ sekä mahdollisuus löytää omatoimisesti ratkaisuja työhän liittyviin ongelmiin. Myös tuloksiin sidotut palkkiot ja palkitseminen lisää työntekijän työmotivaatiota. Urakehitykseen ja sitä tukevaan koulutukseen liittyvien kokemuksien lisäksi omiin urapäätöksiin vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiset elämäntilanteet ja niissä tapahtuvat muutokset, näitä voivat olla perheen merkitys, oma henkinen ja fyysinen terveys sekä ikä. Työntekijä, joka kokee voivansa vaikuttaa työhönsä ja säädellä

10 sitä, kestää paremmin kuormitusta kuin sellainen jonka työ on tarkkaan etukäteen saneltua. (Kaivola & Launila ). 9 Viime vuosien aikana esimiestyöhön ja johtajuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota eri tutkimuksien kautta. Juuri niiden puutteellisuuksia on tutkittu useissa yhteyksissä, ja tulokset osoittavat tyytymättömyyttä henkilöjohtajuuteen. Tämä tyytymättömyys ja huonot tutkimustulokset saattaa juontaa juurensa siitä, että tämänhetkiset johtamismallit ovat peräisin vuosikymmenien takaa. Alati muuttuvassa työelämässä myös johtamismallien, esimiehen ja alaisen välisen suhteen tulee muuttua. Nykypäivän johtajilta vaaditaan enemmän ymmärrystä, aikaa kuunnella työntekijöitään ja inhimillisyyttä. Tämä edellyttääkin hierarkioista luopumista ja vuorovaikutuksen korostamista esimies- alaissuhteissa. Johtajuutta ei voida enää pitää pelkästään esimiehen yksinoikeutena, vaan se syntyy esimiehen ja alaisen vuorovaikutussuhteesta, sekä koko työyhteisön vuorovaikutuksesta. Vastuun ei kuuluisi enää painaa vain esimiehen hartioilla, vaan se tulisi jakautua tasaisesti koko organisaation kesken. Näin kaikki ottaisivat vastuun toimivasta kokonaisuudesta. (Kaivola & Launila 2007, ) Johtotehtäviin siirrytään terveydenhuollossa usein hyvin iäkkäänä. Johtajat eivät läheskään aina ole saaneet koulutusta johtamistehtäviin vaan johtajaksi joko päästään, hakeudutaan tai ajaudutaan. Useimmiten hoitotyön johtajat eivät ole tietoisesti kouluttautuneet hoitotyön johtamiseen, vaan johtajuus tulee kokemuksen ja työn ohella kouluttautumisen kautta. Tutkimuksen mukaan hoitotyön johtajuuden vetovoimaisuus on ollut laskussa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Mahtaako tämä johtua siitä, että kunnat eivät välttämättä ole se ensisijainen työnantaja vaihtoehto. (Kanste 2005, 39.) Sairaanhoitajille teetetyn työolokyselyn mukaan hoitotyön ylin johto ja hallinto eivät kuuntele alaisiaan, eivätkä reagoi heidän esittämiin huolenaiheisiinsa, eikä hoitohenkilökunta saa tarpeeksi tukea johdolta. Johdon ei myöskään koeta olevan tasa-arvoinen muuhun sairaalan johtoon nähden, esimerkiksi ylihoitajien koetaan olevan näkymättömiä ja ei tavoitettavissa. Kuitenkin puolet sairaanhoitajista kokee oman lähiesimiehensä, osastonhoitajansa, olevan hyvä ihmisten ja erinäisten asioiden hoitamisessa. Osastonhoitajan asema hoitotyön lähiesimiehenä on keskeinen. Hänen toiminnallaan on merkittävä osuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta, sillä hän loppukädessä vastaa yksikön palvelujen laadusta ja tehokkaasta johtamisesta. Nyt ja tulevaisuudessa

11 hoitotyön lähijohtajan, esim. osastonhoitajan tärkein tehtävä tuleekin olemaan ihmisten johtaminen. (Kanste 2005, 39.) Työyhteisö ja työhyvinvointi Hyvin toimivan työyhteisön peruselementti on vuorovaikutus. Työyhteisö on yksi iso kokonaisuus, ei erillään toimivia pieniä yksiköitä, vaan nämä kaikki yhdessä. Jos jokin yksikkö ei toimi, koko järjestelmä horjuu ja ongelmia syntyy. Toimivaa työyhteisöä tulisikin tarkastella yhtenä isona kokonaisuutena, ei pienien yksiköiden kautta. Nämä yhdessä hyvin toimivat yksiköt saavat aikaan hyviä tuloksia ollessaan hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvä työyhteisö pystyy työskentelemään paineenkin alla joustavasti ja pärjää monissa tilanteissa, esim. sellaisissa mitä toimintaympäristö sille asettaa. Hyvä työyhteisö selviää myös muutosten keskellä, ja säilyttää toimintakykynsä. (Koponen & Meretoja, 2008, ) Kaivolan ja Launilan (2007, 133) mukaan toimiva työyhteisö ei ole vain yhteisö, vaan se myös osaltaan tukee yksilöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tämä taas omalta osaltaan edistää henkilöstön hyvinvointia ja lisää organisaation vetovoimaisuutta, sekä työnantajana että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Mitä paremmin työyhteisö voi sen tyytyväisempiä asiakkaat ovat sen tuottamiin palveluihin ja tuotteisiin. Koposen ja Meretojan artikkelissa on käytetty esimerkkeinä tutkimuksia joiden mukaan vetovoimaiset sairaalat ovat saaneet aikaan erinomaisia hoitotuloksia. Hyvien hoitotuloksien yhteyttä työntekijöiden työtyytyväisyyteen, ja hyviin työoloihin on voitu pitää merkittävänä tekijänä. Työhyvinvointi ja hyvät työolot ovatkin suuri vetovoimaja menestystekijä sairaaloille. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö ovat sitoutunutta, motivoitunutta ja haluaa osaltaan auttaa organisaatiota tavoittelemaan parempia tuloksia (Koponen & Meretoja, 2008, ) Työhyvinvointi on monipuolinen käsite ja sen merkitys eri työntekijöille on erilainen. Se syntyy työstä ja siitä saaduista tuloksista ja seurauksista. Hyvin tehty työ sekä hyvin toimiva työyhteisö ovat tahoista ainoat joiden voidaan sanoa tuottavan työhyvinvointia. Mitään erillistä työhyvinvointia ei ole olemassa, vaan se on jokapäiväistä organisaation ja sen tekijöiden toimintaa, joka tuottaa työhyvinvointia. Se on jatkuvasti

12 11 muuttuva asia, eikä sitä voida yleistää eri organisaatioiden välillä. Yhden määritelmän mukaan työhyvinvointi on positiivista työelämän laatua. Monet työhön, tämän tekijöihin ja johtamiseen sekä koko organisaatioon ja työyhteisöön vaikuttavat tekijät vaikuttavat myös työhyvin vointiin, kuten esim. muutokset päivittäisissä toiminnoissa. Oleellisinta kuitenkin on, että tehdyn työn ja tekijän välinen suhde on kunnossa. Työhyvinvointi koostuu näiden kaikkien muodostamasta summasta (Kaivola & Launila 2007, ) Hyvä Kunta-alalle on tehty uusi suositus työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä Tämä suositus korostaa työnantajan ja työntekijän hyvää ja läheistä yhteistyötä sekä varhaista puuttumista ongelmatilanteisiin. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille organisaation jäsenille. Se on yhteistyötä, jolla parannetaan sekä tuottavuutta että työelämän laatua. Työhyvinvoinnin oikeanlainen toteutuminen lisää parhaimmassa tapauksessa työntekijän työvuosia paremman työssä jaksamisen vuoksi. Henkilös- Positiivinen työ- elämän- Johtajuus/ Organisaatio työyhteisö Työhyvinvointi Hyvät työolot Työ ja sen tulokset KUVIO 1. Työhyvinvoinnin koostuminen eri tekijöistä (Kaivola & Launila 2007, , 133.)

13 12 tön terveyden ylläpitäminen, liikunta, terveet elintavat ja asenteet koetaan olevan usein työntekijän omalla vastuulla. Siksi näitä osa-alueita tulisikin kehittää esimiesten, johtajien ja koko organisaation toimesta. (Kunnallinen työmarkkinalaitos, Työhyvinvointi 2008.) 2.4 Palkkaus ja työsuhteen luonne Eri organisaatioiden palkkaustavoitteena on oikeudenmukainen ja kannustava peruspalkkaus. Työn vaativuuteen, henkilön suoriutumiseen ja työntulokseen perustuva palkkausjärjestelmä edesauttaa tavoitteeseen pääsemistä. Peruspalkkauksessa palkka maksetaan tehdystä työstä, jonka kukin organisaatio määrittelee, mitä tulee tehdä ja miten. Palkkaperusteita ovat esimerkiksi työn vaatima panostus, tapa tehdä työtä tai työn tulokset. Esimerkkinä työn vaatimasta panostuksesta on siihen käytetty aika sekä tiedot ja taidot. Usein työt eroavat vaativuudessaan toisistaan, näitä synnyttävät esim. erikoisalat ja erikoisosaaminen, työn vastuullisuus, kuormittavuus sekä työolot. Tavoitteena peruspalkkauksessa on luoda palkkaportaat, jotka toimivat työnvaativuuden kuvaajana. Hyvin toimiessaan peruspalkkausjärjestelmä ja palkkaportaat viestivät että ammattiaitoa arvostetaan ja vaativampiinkin tehtäviin valikoituminen kannattaa myös rahallisesti. (Kauhanen, Kolari, Rantamäki, 2006, ) Sairaanhoitajien ansaitsemasta palkasta suurin osa muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, johon lisätään lisä- ja ylityökorvaukset, henkilökohtaiset lisät sekä säännöllisentyöajan työaikakorvaukset ja lisät. Neljännesosa sairaanhoitajan palkasta kertyy lisistä. Säännöllisen työajan työaikakorvauksiin lasketaan ilta- yötyö- lauantai- ja sunnuntaikorvaukset. Näiden korvauksien osuus kokonaispalkkauksesta on n.15 %. Palkkaussopimuksiin on määritelty niin sanottu vähimmäispalkka, jota kunnat ja kuntayhtymät eivät saa alittaa vuoden sopimuksessa tämä vähimmäispalkka sairaanhoitajalle on 1774 euroa kuukaudessa, joka nousisi uusien sopimuksien myötä 1940 euroon kuukaudessa syksyyn 2009 mennessä. Vajaa 2 % kunta-aloilla työskentelevistä sairaanhoitajista saa vähimmäispalkkaa. Todellinen tehtäväkohtainen peruspalkka määritellään kuitenkin paikallisesti kullekin sairaanhoitajalle työnvaativuuden mukaan. (Kunnallinen työmarkkinalaitos, Tietoa sairaanhoitajan palkasta, 2007.)

14 TAULUKKO 1. Sairaanhoitajan palkkauksen rakenne kuntasektorilla lokakuun 2006 lukujen mukaisesti (Kunnallinen työmarkkinalaitos, 2007). 13 Palkkatekijä /kk % kokonaisansioista Tehtäväkohtainen palkka ,0 Henkilökohtaiset lisät 162 6,5 Säännöllisen työajan työaikakorvaukset ,7 ym. lisät Lisät ja ylityökorvaukset 71 2,8 Kokonaisansio yhteensä Tehy-ammattijärjestöön kuuluvien sairaanhoitajien palkkaus koostuu kunta-alalla Tehyn ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2007 käydyn työtaistelun aikana, Tehyn tavoitteena oli saada koulutetun hoitohenkilöstön palkkoihin tuntuvat korotukset. Työtaistelun tuloksena saatiin kuitenkin vain tehyläisiä koskeva virka- ja työehtosopimus. Tämän sopimuksen ansiosta, kunta-alalla työskentelevien tehyläisten palkat tulevat nousemaan Tehyn arvion mukaan % vuoden 2011 loppuun mennessä. (Tehyn ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välinen virka- ja työehtosopimus ) Palkkauksen merkitys uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on kiistämättä suuri, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten työsuhteen luonne, työolosuhteet sekä työaika. Palkkaamisen perustana organisaatioissa on sen toiminta, toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä kysynnän ja tarjonnan suhde. Kannattavalla toiminnalla saadaan aikaan tulot, joilla katetaan menot. (Koskimaa, 2006, ) Hoitajat toivovat työsuhteilta eri asioita. Nuoret sairaanhoitajat eivät välttämättä arvosta samoja asioita kuin vanhemmat hoitajat ja heille lyhyempi määräaikainen työsuhde voi olla parempi kuin vakituinen työsuhde. Nuori hoitaja ei aina halua sitoutua tiettyyn työpaikkaan pitkäksi aikaa, vaan kokea useita eri mahdollisuuksia. Myös omiin työvuoroihin ja työhön halutaan vaikuttaa. Palkkaus on yhtä tärkeää nuorelle työntekijälle kuin muillekin. Työvuorojen suunniteluun, ja ns. työvuoro autonomiaan

15 14 tulee kiinnittää huomiota myös uusien hoitajien kohdalla. Nuorilla työntekijöillä tulee olla yhtäläinen oikeus viettää joulua tai juhannusta, tai esim. osallistua koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Tämä tukee myös nuorten hoitajien työhön sitoutumista. (Agge, 2008, 6 7.) Suomessa olevan työaikalain mukaan sairaaloissa käytettävässä jaksotyössä työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina. Jaksotyö antaa laajat mahdollisuudet työvuorojen suunnitteluun. Enimmäistyöaikaa on rajoitettu lain mukaan, vain käytössä olevaan kahden tai kolmen viikon jaksoon. Vähimmäisleposäännökset rajoittavat päivittäistä työaikaa. Kunta-alan laatimassa työehtosopimuksessa työpäivän enimmäispituus on 10 tuntia. Tästä voidaan kuitenkin poiketa ammattijärjestöjen sekä työnantajan välisellä paikallisella työehtosopimuksella. Jokaisen työntekijän tulee saada työvuorolista koko jakson ajaksi, ja sen tulee olla nähtävillä viikkoa ennen uuden jakson alkua. (Aschan & Sinivaara, 2008, 103.) 2.5 Yhteenveto Hoitotyön vetovoimaisuus ja sen saavuttaminen eri organisaatioissa on tämän päivän polttava puheenaihe. Organisaatiot pohtivatkin kuinka rekrytoida uusia hoitajia sekä kuinka saada heidät pysymään organisaatiossa. Hoitotyön vetovoimaisuutta ja vetovoimatekijöitä on tutkittu aiemmin valmiiden hoitajien näkökulmasta. Myös hoitoalan työhyvinvointia, johtajuutta sekä palkkausta on tutkittu lähinnä työntekijöiden näkökulmasta. Nämä kaikki tekijät kuitenkin vaikuttavat myös tulevien hoitajien päätökseen heidän tulevasta työpaikastaan. Siksi onkin tärkeä selvittää, mitä ominaisuuksia sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijat arvostavat tulevassa työpaikassaan.

16 3 TUTKIMUSONGELMAT 15 Tällä tutkimuksella haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikaltaan ja työnantajaltaan? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat työorganisaatioiden valintaan? Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat vetovoima, työhyvinvointi, urakehitys, työyhteisö ja työsuhteen luonne. 4 TUTKIMUSPROSESSIN ETENEMINEN 4.1 Toimeksianto Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri, yhteyshenkilönään sairaanhoitopiirin rekrytointipäällikkö, ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tammikuussa 2008 päätimme tehdä opinnäytetyön Etelä-Savon sairaanhoitopiirille aiheesta Mitä valmistuvat sairaanhoitajat odottavat Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä työpaikkana? Olimme tuolloin yhteydessä Mikkelin keskussairaalan rekrytointipäällikköön. Pidimme kokoontumisen yhdessä ohjaavan opettajamme kanssa opinnäytetyön tiimoilta huhtikuussa 2008, jolloin myös opinnäytetyömme kohderyhmä muuttui. Toimeksiantajamme oli edelleen ESSHP ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, mutta saimme valmiin aineiston työllemme, sairaanhoitajapäiviltä Tuolloin myös opinnäytetyömme nimi muuttui Mitä valmistuvat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat odottavat tulevalta työpaikaltaan?. 4.2 Tutkimuksen kohderyhmän rajaaminen Opinnäytetyömme kohderyhmänä olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Rajasimme kohderyhmämme suuremmasta otannasta tutkimukseemme sopivaksi. Sairaanhoitajapäivillä vuonna 2008 tähän kyselyyn oli vastannut eri ammattiryhmien edustajia eri puolilta Suomea. Kohderyhmäksemme muodostui lopulta kyselyyn vastanneet sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Hirsjärven ym. mukaan tutkimuksen

17 16 rajaus on tärkeää aiheen löydyttyä. Tutkijan on hyvä tarkentaa ideaa siitä, mitä haluaa osoittaa ja saada selville keräämällään aineistolla. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara, 1997, 81). Tutkimus kohdistettiin terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoihin. Poimimme tähän kohderyhmään kuuluvien henkilöiden vastaukset kaikkien niiden joukosta, jotka olivat vastanneet työhyvinvointi-kyselyyn Sairaanhoitajaliiton päivillä Näin vastaajia tätä tutkimusta varten saatiin 51 henkilöä. Tutkimuksen vastausprosenttia emme voineet laskea, sillä tiedossamme ei ollut kuinka monta kysymyslomaketta sairaanhoitajapäivillä oli jaettu, tai kuinka monta osallistujaa sairaanhoitajapäivillä tuolloin oli. Vaikka saimme valmiin aineiston valmiine vastauksineen, emme kuitenkaan voineet ottaa kaikkea vastauksia mukaan tutkimukseen. Osa lomakkeiden vastauksista oli täytetty väärin tai tulkinnanvaraisesti, ja joihinkin kohtiin oli jätetty kokonaan vastaamatta. 4.3 Aineiston keruu Tämä tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Strukturoitu kyselylomake sisälsi vain suljettuja kysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen sekä kysymykset vastaajan taustatietoja varten. Suljetuissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot, joista vastaaja valitsee itselleen sopivat rastittamalla kyseisen kohdan. Nämä ovat niin kutsuttuja monivalinta- eli strukturoituja kysymyksiä. Näiden kysymysten etu on nopea vastaaminen ja tulosten tilastollisen käsittelyn helppous. Kvantitatiiviseen tutkimukseen käytettävät tiedot voidaan kerätä esimerkiksi erilaisista tietokannoista, rekistereistä, muiden keräämistä tilastoista tai tiedot kerätä ne itse. (Heikkilä 1999, 17, ) Tutkimusaineisto tähän tutkimukseen on kerätty Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin yhdessä suunnitteleman kyselylomakkeen avulla sairaanhoitajapäivillä keväällä Kyselylomake sisälsi kysymyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työ- ja koulutusorganisaatioiden valintaan. Opinnäytetyössämme käsittelemme ainoastaan työorganisaation valintaan vaikuttavia tekijöitä ja kysymyksiä. Vastaajat olivat täyttäneet lomakkeen Mikkelin ammattikorkeakoulun esittelypisteessä sairaanhoitajapäivillä. Kyselyyn vastanneiden kesken oli myös arvottu palkintoja.

18 17 Kyselylomake (Liite 2) oli kaksipuolinen. Etusivulla lomakkeen kysymykset olivat suljettuja monivalintakysymyksiä ja käsittelivät aiheita työorganisaatioon vaikuttavista asioista. Vastaajalla oli mahdollisuus valita vastaus neljästä vaihtoehdosta: erittäin merkittävä, melko merkittävä, vähemmän merkittävä ja ei merkitystä, merkitsemällä vastaus kyseiseen ruutuun. Kyselylomakkeen kysymykset 1 4 ja 13 liittyvät urakehitykseen, kysymykset 5 9 liittyvät työyhteisöön, työpaikkaan ja palkkaukseen, kysymykset työsuhteen luonteeseen ja kysymykset paikkakunnan merkitykseen. Kyselylomakkeen toisella puolella käsiteltiin monivalintakysymyksillä opiskelupaikan valintaan liittyviä asioita. Näitä tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä tutkimuksessa. Toisella sivulla kyselylomakkeessa oli kohta, jossa kysyttiin vastaajan taustatiedot tutkimusta varten. Näitä olivat: opiskeltava tutkinto, perhesuhteet, ikä, sukupuoli, kiinnostuksen kohde työskennellä perus- tai erikoissairaanhoidossa sekä kiinnostuksen kohteet opiskelumahdollisuuksiin. Näitä tietoja hyödynnettiin tässä tutkimuksessa, esimerkiksi tutkittiin sitä, onko sukupuolella vaikutusta lomakkeeseen vastanneen tuloksiin. 4.4 Aineiston käsittely ja analysointi Keskeisintä tutkimusta tehtäessä on aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten tekeminen. Käsittelyyn ja analyysiin tulee tähdätä jo tutkimuksen alkuvaiheissa. Analyysivaiheessa aineistosta selviää asioita, kuten minkälaisia vastauksia ongelmiin saadaan ja kuinka itse asiassa tutkimusongelmat olisi tullut asetella. Aineiston käsittely ja analyysi tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti aineiston keruun jälkeen, sillä se on tutkimuksen pohja ja perusta. (Hirsijärvi ym. 2001, 209, 211.) Ensin numeroimme kysymyslomakkeet juoksevalla numeroinnilla, jonka jälkeen ne analysoitiin SPSS 15.0 tilasto-ohjelman avulla. Tuloksista otettiin frekvenssit ja prosentit tarkempaan tutkimustulosten analysointiin käytimme ristiintaulukointia. Olemme käyttäneet ristiintaulukointia useissa kohdissa havaitaksemme mahdollisia riippuvuussuhteita esimerkiksi iän, siviilisäädyn tai työalueen kiinnostuksen suhteen. Tutkittavien asioiden riippumattomuussuhde on myös olennainen osa tutkimustulok-

19 sia. Ristiintaulukointia käytettäessä saadaan kiinnostavampi kokonaiskuva tutkimustuloksista. 18 Kahden muuttujan ristiintaulukointi on hyvä sekä havainnollistava tapa kuvata kahden luokittelumuuttujan suhdetta toisiinsa. Useissa tapauksissa yhteyden kuvaamiseen riittää, kun raportoi kuhunkin soluun tulevat frekvenssit tai prosentit. Ristiintaulukoinnin analysointi on aina suositeltavaa, mikäli halutaan tehdä yleistettäviä päätelmiä kahden muuttujan välisestä riippumattomuudesta tai riippuvuudesta. (Metsämuuronen, 2004, 135). Analysoitavia kysymyksiä oli yhteensä 19. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään, mitä asioita sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat pitävät tärkeänä valitessaan työpaikkaa. Aineiston analysointiin vaikuttaa kuinka monta kohtaa vastaaja on jättänyt täyttämättä, ja onko vastaukset täytetty oikein/ hyväksyttävästi. Vastausten todenmukaisuus on myös olennainen osa tutkimuksen luotettavuutta mitattaessa. Vilkan (2007, 90) mukaan hyvän tutkimuksen tunnusmerkkinä on hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Tällöin tutkimuksen kysymysasettelu, aineiston kerääminen, sen käsittely sekä säilytys, tavoitteet ja tulosten esittäminen on toteutettu niin, että ne eivät loukkaa tutkimuksen kohderyhmää, tiedeyhteisöä tai hyvää tieteellistä tapaa Tutkimuksiin ja niiden tekemiseen liittyy usein paljon eettisiä kysymyksiä, joita tutkijan tulee pohtia ja ottaa huomioon tutkimusta tehdessään. Tutkimusta tehtäessä tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, tämä tekee myös tutkimuksesta eettisesti hyvän. Lähtökohtana tulisikin olla ihmisarvon kunnioittaminen (Hirsjärvi ym. 2007, 23 25).

20 5 MITKÄ TEKIJÄT TEKEVÄT ORGANISAATIOSTA VETOVOIMAISEN Vastaajien taustatiedot Vastaajia oli yhteensä 51. Kyselyyn vastanneista 48 (94 %) oli naisia ja miehiä yksi (2 %). Vastanneista kaksi (4 %) ei ollut vastannut sukupuolta käsittelevään kysymykseen. Vastaajien keski-ikä oli 27- vuotta, nuorin heistä oli 20 ja vanhin 54 vuotta. Enemmistö vastaajista oli perheettömiä 28 (55 %), kun taas perheellisten määrä oli 22 (43 %). Kysymyslomakkeita on käsitelty vertailemalla sekä siviilisäädyn, että iän vaikutusta tuloksiin. Tarkemmat frekvenssit ja prosentit ovat kuvattu kysymyslomakkeen pohjalta tehdystä taulukosta (Liite 1). Alla olevassa kuviossa numero 2 on esitetty vastaajien ikäjakauma neljään eri ikäryhmään jaettuna % alle 21 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta ikä KUVIO 2. Vastaajien ikäjakauma. Vastaajista yli puolet, 27( 53 %) oli kiinnostunut työskentelemään erikoissairaanhoidossa ja vain 6 (12 %) halusi työskennellä perusterveydenhuollon parissa. Tähän kysymykseen oli jättänyt vastaamatta 18 (35 %) henkilöä. Vertailtaessa perheellisten ja perheettömien vastauksia, suuria eroavaisuuksia ei syntynyt, sillä 13 (39 %) perheellistä ja 14 (43 %) perheetöntä vastaajaa ilmoitti kiinnostuneensa työskentelemään erikoissairaanhoidon parissa, ja kaksi (6 %) perheellistä ja neljä (12 %) perheetöntä perusterveydenhuollon parissa. Vastaajan ikä vaikutti vastaukseen siten, että suurin osa

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot