VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE
|
|
- Marja Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE Silta toiselle rannalle saattohoidon asiantuntijaverkosto
2 2/34 Sisällysluettelo Lähtökohtia 3 Saattohoidon eettiset perusteet 4 Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset 5 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet 6 Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä 8 Vapaaehtoistoiminnan rahoitus 9 Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa 9 Hakuprosessi ja valinnat 9 Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa 10 Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait ja asetukset 13 Kirjallisuutta 14 Materiaalityöryhmä työryhmän vetäjä: Tiina Hämäläinen työryhmän jäsenet: Heiskanen Eija, Koskela Ilari, Repo Eija, Malinen Tapani, Naakka Teija, Natunen Rauno, Pohjolainen Terttu, Seppälä-Mäkinen Merja, Simolin Tiina, Sipilä Eija, Hankkeen ohjausryhmä: Helen Jouni, Hokkanen Erkki, Huusari Hannu, Lampi Lea, Luoma Mervi, Malinen Tapani, Natunen Rauno, Mäkelä Tiina, Pohjolainen Terttu, Rautiainen Ismo, Sakomaa Jouni, Siivonen Teuvo, West Riitta Hankkeen projektiryhmä: Anonen Maijastina, Hämäläinen Tiina, Hänninen Martti, Kamppari Jaana, Kaukonen Kirsi, Kuokkanen Laura, Malinen Tapani, Natunen Rauno, Pohjolainen Terttu, Rajavuori Tuija, Rehn Jani, Sevgili Merja, Utela Kirsi Erityiskiitos Pirkanmaan hoitokodille kaikesta siitä tuesta, jonka annoitte projektillemme.
3 3/34 Lähtökohtia Vapaaehtoistoiminta on tullut osaksi palliatiivista- ja saattohoitoa. Ihminen kaipaa toista ihmistä rinnalleen elämänsä viimeisinä aikoina ja päivinä. Vapaaehtoistoimijat voivat olla potilaan ja hänen läheisensä tukena kuoleman ja surun kohtaamisessa. Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä. Päijät-Hämeessä kuolee yli 2000 ihmistä vuosittain. Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on tuotettu Silta toiselle rannalle palliatiivisen- ja saattohoidon asiantuntijaverkoston hankkeessa vuosina Päijät-Hämeessä. Tukimateriaalin tarkoituksena on auttaa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä ja ohjaamista kotihoidossa, kunnallisissa ja yksityisissä hoito- ja hoivayksiköissä Päijät-Hämeessä. Se on tarkoitettu tueksi erityisesti niihin työyhteisöihin, joissa ollaan aloittamassa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä palliatiivisessa- ja saattohoidossa. Tukimateriaali antaa välineitä vapaaehtoisten kouluttamiseen kuolevien ihmisten ja heidän läheistensä rinnalla kulkijoiksi. Koulutus vahvistaa vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä tukemiseen. Tukimateriaali auttaa myös pohtimaan elämän päättymiseen liittyviä kysymyksiä ja tuntemuksia. Vapaaehtoistoimija on kuolevan ihmisen lähellä oleva, kuunteleva ja läsnä oleva ihminen. Vapaaehtoinen voi auttaa kuolevaa kokemaan eletyn elämänsä merkittävänä ja ainutlaatuisena. Hänen läsnäolonsa voi tuoda kuolevalle lohdutusta ja toivoa. Parhaimmillaan vapaaehtoinen voi auttaa kuolevaa ihmistä hänen kuolemaansa valmistautumisessa ja sen hyväksymisessä. Lisäksi hän voi olla arvokkaana tukena sureville omaisille ja läheisille. Vapaaehtoinen toimii pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja tuo vastavuoroista iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoistoimija noudattaa kuolevien ja surevien rinnalla kulkiessaan samoja eettisiä ja toiminnallisia periaatteita kuin muussakin vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on syntynyt saattohoidon ammattihenkilöstön ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyönä. Vapaaehtoistoiminta on erillään saattohoidon ammattityöstä. Vapaaehtoistoimintaan ei kuulu lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia tehtäviä. Saattohoidon oikeudellinen perusta löytyy perustuslain (731/1999) perusoikeuksista ja terveydenhuollon perussäännöksistä. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva yleissopimus (ETS 164) täydentää näitä ja auttaa säännösten tulkinnassa.
4 4/34 Saattohoidon eettiset perusteet IHMISARVON LOUKKAAMATTOMUUS Saattohoidossa ihmisarvon kunnioittaminen merkitsee hyvän hoidon antamista, kuolevan ihmisen kunnioittamista sekä hänen mielipiteidensä ja toiveidensa arvostamista. Ihmisarvon kunnioittaminen ei pääty henkilön kuolemaan. YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus merkitsee ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa. Terveydenhuollossa tämä periaate merkitsee jokaisen potilaan hyvää kohtelua riippumatta sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta, uskonnosta tai muista henkilöön liittyvistä seikoista. YKSILÖN OIKEUS ELÄMÄÄN Oikeudella elämään tarkoitetaan elämän vähimmäisedellytyksien turvaamista. HENKILÖKOHTAINEN VAPAUS Henkilökohtaisen vapauden suoja merkitsee hoidon kohdalla kuolevan ihmisen hoitamista yhteisymmärryksessä kuolemaan saakka. KOSKEMATTOMUUS Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, myöhemmin potilaslaki) mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus ja oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. 1 Lain mukaan potilaan on saatava ymmärrettävä tieto hoidosta tai tutkimuksesta ennen sen aloittamista. YKSITYISYYDEN SUOJA Terveyden- ja sairaanhoidossa sovelletaan potilaslakia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kaikessa hoidossa ja tutkimuksessa pitää potilaan yksityisyyteen, yksityiselämään ja niiden tarpeisiin suhtautua kunnioituksella. Kuoleva potilas on samassa asemassa kuin muutkin potilaat. Kuolevan potilaan hoidossa on kuitenkin erityispiirteitä, joihin tulee kiinnittää huomiota. 2 Maailman Lääkäriliiton Lissabonin yleiskokouksen julistukseen perustuen on tuotu esiin myös muita tärkeitä periaatteita kuolevan potilaan hoidossa, kuten potilaan itsemääräämisoikeus 1 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 2 Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio, Etene-julkaisuja 8, sivu 8.
5 5/34 hoitotahto hoidon aloittamatta jättäminen ja aloitetun hoidon lopettaminen saattohoitopäätös ja saattohoidon toteutus. Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset 1. Saattohoidon perustana on potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. 2. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus. Saattohoito aloitetaan, kun ihminen on lähellä kuolemaa. Hoitolinjauksista keskustellaan potilaan ja, mikäli potilas sallii, hänen omaistensa kanssa. Sovitut asiat kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan. 3. Hoitopäätöksistä vastaa hoitava lääkäri. Nimetään myös ne henkilöt, jotka vastaavat saattohoidosta vuorokauden eri aikoina. Hoidon jatkuvuus varmistetaan ja hoitoa arvioidaan jatkuvasti. Hoitopäätökset perustuvat lääke- ja hoitotieteelliseen näyttöön sekä potilaan ja omaisten toiveisiin ja tarpeisiin. Saattohoito toteutetaan potilaan, omaisten ja moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. 4. Lääkärit ja hoitajat on saattohoitoon koulutettu ja heiltä saa eri vuorokauden aikoina konsultaatiota ja muuta tarvittavaa apua. Muu henkilökunta ja vapaaehtoiset työntekijät täydentävät osaltaan moniammatillista työryhmää. Työryhmälle tarjotaan saattohoitoon liittyvää säännöllistä täydennyskoulutusta, työnohjausta ja tarvittaessa jälkikäteen keskustelua saattohoitotilanteista.. 5. Osaamisen alueet saattohoidossa ovat kyky arvioida, hoitaa ja soveltaa tietoa systemaattisesti ja riittävällä taidolla: kärsimykseen ja sitä aiheuttavien oireiden hoitamiseen, psyko-sosiaalisiin, fyysisiin, henkisiin, hengellisiin, eksistentiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin ja toiveisiin, niiden ymmärtämiseen ja huomioimiseen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, lähestyvän kuoleman merkkeihin ja kuoleman hetkeen ja omaisten tukemiseen potilaan kuoleman jälkeen. 6. Saattohoitoa järjestävä hoitolaitos sitoutuu potilaan tarpeisiin ja toiveisiin, toiminnan hyvään laatuun ja Käypä hoito -suositusten noudattamiseen. 7. Saattohoitoa toteutetaan potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti kotona, palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa asumisyksiköissä, terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla sekä saattohoitokodeissa. Lasten saattohoito on erikoissairaanhoidon vastuulla.
6 6/34 8. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta organisoimisesta ja toteuttamisesta. Saattohoitopotilaalle tarjotaan saattohoitopalvelut mahdollisuuksien mukaan siellä, missä hän on hoidossa tai asuu ja elää. Turvataan omaisten ja läheisten mahdollisuus osallistua loppuvaiheen hoitoon potilaan toivomalla tavalla. 9. Saattohoitotyötä tekevän hoitohenkilökunnan työhyvinvointi on herkkyyden ja intuition säilymisen edellytys. Näitä ominaisuuksia tulee tukea ja kehittää. 10. Suosituksien toteutumista edistetään käynnistämällä keskustelua hyvän saattohoidon merkityksestä ihmisen kuoleman lähestyessä. 3 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoimintaa ohjaavat yleiset periaatteet, lait ja säännöt. Toimintaan osallistuvien on hyvä pohtia, mitä ne käytännössä merkitsevät ja miten niitä voi itse noudattaa, yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. VAPAAEHTOISUUS Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää toisien ihmisen auttamista ja tukemista. Apua voi antaa kerran, tilapäisesti, satunnaisesti tai säännöllisesti. Vapaaehtoistoimijalla on oikeus valita tehtävänsä ja sitoutua siihen itselle parhaiten sopivaksi ajaksi. Hänellä on myös oikeus kieltäytyä tehtävästä tai lopettaa auttaminen, jos se ei enää sovi hänelle. TAVALLISENA IHMISENÄ Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Hän on mukana omana itsenään, omine elämänkokemuksineen. Vaikka hänellä olisi ammatillista koulutusta, vapaaehtoistoimija ei koskaan korvaa ammattilaisia. Hän ei tee sairaanhoidon tehtäviä eikä lomita hoitajaa. AUTETTAVAN EHDOILLA Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tukea ja edesauttaa lähimmäisten hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä avuntarvitsijan ehdoin. Vapaaehtoistoimija parantaa autettavan elämänlaatua. Samalla hän kunnioittaa autettavan itsemääräämisoikeutta ja valintoja. Vapaaehtoistoimija ei tee päätöksiä autettavan puolesta. Avuntarvitsijalla on oikeus valita vapaaehtoisekseen kenet haluaa ja oikeus halutessaan lopettaa suhde. 3 Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Etene julkaisuja 2010:6.
7 7/34 TASA-ARVOISUUS Vapaaehtoistoiminta on vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisten välinen kunnioitus. Sekä auttaja että autettava ovat tasa-arvoisia keskenään. Kaikki auttajat ja autettavat ovat ihmisinä yhtä arvokkaita. LUOTTAMUKSELLISUUS Vapaaehtoistoimija on vaitiolovelvollinen. Hän ei saa kertoa toisten asioita ulkopuoliselle ilman asianomaisen suostumusta. Vaikeissa tilanteissa vapaaehtoistoimija voi kuitenkin kääntyä ammattilaisten puoleen ja pyytää heiltä apua tilanteen selvittämiseen vaitiolovelvollisuutta noudattaen. LUOTETTAVUUS Vapaaehtoisuudesta huolimatta toiminta edellyttää sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Tehdään se, mitä on sovittu ja niin hyvin kuin osataan. Omat voimat on arvioitava niin, ettei tule luvanneeksi enempää kuin mihin aika riittää ja voimat yltävät. Aluksi on hyvä luvata vähemmän, jotta voi varmasti pitää lupaamansa. PALKATTOMUUS Vapaaehtoinen ei saa toiminnastaan rahallista tai muuta aineellista korvausta. OIKEUS TUKEEN JA OHJAUKSEEN Vapaaehtoisia tulee tukea ja rohkaista tärkeässä toiminnassa ja antaa heille kiitosta. Eettisissä ohjeissa todetaan, että kun hoiva- tai hoitoyksikkö on sitoutunut vapaaehtoistoimintaan tai muuhun palvelutoimintaan, sen tulee tukea sitä tekeviä. 4 SUVAITSEVAISUUS Vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin kuuluu myös suvaitsevaisuus autettavia ja heidän mielipiteitään kohtaan. Mikäli kuoleva ihminen tai omaiset haluavat keskustella uskoon, vakaumukseen, elämänkatsomukseen tai uskontoon liittyvistä asioista, se tapahtuu aina autettavan ihmisen ehdoilla. Keskustelu tulee aina perustua tuettavan henkilön tarpeisiin. Vapaaehtoistoimijan oma vakaumus ei saa olla keskustelun ja kohtaamisen lähtökohtana. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoisten on hyvä toimia yhteisymmärryksessä autettavan omaisten kanssa. 4 Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.). Läsnä ja lähellä Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille, 2010.
8 8/34 VAITIOLOVELVOLLISUUS Vapaaehtoistoimijan tulee muistaa, että hän on vaitiolovelvollinen. eikä saa kertoa autettavan asioista ulkopuolisille ilman asianomaisen suostumusta. Tämä vaitiolovelvollisuus jatkuu myös tuettavan kuoleman jälkeen. SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN Pelisääntöjen tarkoituksena on suojella vapaaehtoista ja turvata hänen jaksamisensa haastavissa tilanteissa. Uupunut vapaaehtoistoimija ei voi auttaa muita, siksi vapaaehtoisen tulee pitää oma jaksamisensa mielessä. Vapaaehtoisuuden periaatteisiin voi vedota esimerkiksi tilanteissa, joissa vapaaehtoistoimijalta pyydetään sellaista, mitä hän ei itse halua tehdä ja mikä ei kuulu vapaaehtoiselle. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa vastuuhenkilöltä tai ammatti-ihmiseltä vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä Vapaaehtoistoiminta tarvitsee onnistuakseen työyhteisön tuen. Hyvissä ajoin ennen vapaaehtoistoiminnan aloittamista on tärkeää yhdessä pohtia ja keskustella, mitä vapaaehtoistoiminta juuri siinä yksikössä voisi olla, ja mitä rakenteita ja käytäntöjä se vaatisi. Vapaaehtoistoimijan rooli tulee selvittää. Mikä kuuluu ja mikä ei kuulu vapaaehtoisen tehtävänkuvaan? Vapaaehtoistoimijan tehtävät on hyvä kirjata muistioon. Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen edetessä ja kokemuksen karttuessa vapaaehtoisen tehtävät voivat muuttua ja monipuolistua. Vapaaehtoistoiminta ei suju itsekseen siinä sivussa ja muun työn ohessa, vaan siihen pitää nimetä vastuuhenkilö. Hänellä on oltava riittävästi aikaa organisoida, ylläpitää ja kehittää toimintaa. Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen, perehdyttäminen, ohjaaminen ja tukeminen, säännöllinen yhteydenpito sekä vapaaehtoisten että työntekijöiden kesken vaatii oman aikansa. Tiedon kulku ja tietojen välittäminen vaatii omat rakenteensa. Miten tieto kulkee ja kokemukset vapaaehtoistoiminnasta tulevat kuulluiksi eri tahoilta, potilailta, vapaaehtoisilta, työntekijöiltä ja omaisilta? Vapaaehtoistoimijat ovat vaitiolovelvollisia ja tarvitsevat toimiessaan riittävästi tietoa kohtaamastaan potilaasta. Miten tämä tieto kulkee? Miten toimintaa kehitetään? Miten sitä rahoitetaan? Miten tuetaan vapaaehtoistoimijoiden jaksamista ja motivointia? Näitä kysymyksiä on hyvä jo etukäteen yhdessä pohtia. Vapaaehtoistoimintaa helpottaa se, että vapaaehtoistoimijat ja työntekijät tulevat tutuiksi keskenään. Miten tätä voitaisiin tukea omassa yksikössä? Työntekijöille on tärkeää selventää, ettei vapaaehtoistoiminta
9 9/34 korvaa tehtävää ammattityötä, vaan se on arvokas tuki ja lisä koko yksikön toimintaan ja erityisesti kuolevalle ihmiselle itselleen. Tervehtiminen, kiitoksen ja palautteen antaminen, ystävällinen käytös sekä kuulumisten kyseleminen auttaa vapaaehtoistoimijaa jaksamaan hänen haastavassa tehtävässään. Vapaaehtoistoiminnan rahoitus Vaikka vapaaehtoiset toimivat palkatta, vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista. Varoja tarvitaan toiminnan aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. On selvitettävä ja päätettävä, miten vapaaehtoisten koulutuksesta ja toiminnasta tiedotetaan? Mistä saadaan kokoontumisille tilat ja materiaalit? Ketkä toimivat kouluttajina? Toiminnan organisoiminen ja kehittäminen vaatii työpanosta. On hyvä miettiä, onko vapaaehtoistoimija oikeutettu aamupalaan, lounaaseen tai päivälliseen 4-8 tunnin työvuoron aikana. Muita pohdittavia asioita ovat mm. kopiokoneen käyttöoikeudet, työliivien tai nimikylttien käyttöönotto, pukukoppien ja sosiaalisten tilojen käyttöoikeus sekä mahdollisuus auton parkkipaikkaan. Vapaaehtoistoimijoiden vakuutukset, matkakustannukset, työnohjaus ja virkistyspäivät vaativat myös varoja. Tavoitteena on, että vapaaehtoistoimintaa organisoi osa-aikaisesti tai kokopäivätoimisesti henkilökuntaan kuuluva koordinaattori. Toiminnan taustalla oleva vakiintunut organisaatio, hoitoyksikkö tai hoivaosasto takaa toiminnan jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun kannattaa jo käyttää palkattua ammattilaista. Vapaaehtoistoiminnan budjettiin voidaan hakea julkisia varoja koulutusta, tutustumiskäyntejä tai virkistysmatkan kuluja varten. Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa Hakuprosessi ja valinnat Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa tullaan koulutuksen kautta. Koulutukseen liittyvä hakuprosessi kannattaa käynnistää keväällä. Prosessiin on varattava riittävästi aikaa. Paras koulutuksen ajankohta on syksyllä, jolloin varsinainen toiminta päästään aloittamaan keskeytyksettä heti koulutuksen jälkeen. Ennen hakuprosessia on mietittävä, kuinka monta henkilöä koulutukseen valitaan, miten koulutuksesta ilmoitetaan (radio, lehdet, ilmoitustaulut, yhteistyötahot) ja miten koulutus aikataulutetaan. Voidaanko koulutuksessa kenties tehdä yhteistyötä jonkin muun vapaaehtoistoiminnan järjestön tai organisaation kanssa?
10 10/34 Hakuilmoituksessa ja tiedottamisessa tulee antaa selkeä kuva vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa. Tiedotteesta tulee selvitä, miten koulutukseen hakeudutaan tai siihen ilmoittaudutaan (lomake, s-posti, kirjallinen hakemus, puhelinnumero). Milloin ja missä koulutus toteutetaan? Mitkä ovat koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet? 5 Saattohoidon haasteellisuudesta johtuen on tärkeää luoda ja sopia etukäteen vapaaehtoistoimijoiden valintakriteeristöstä. Jos vapaaehtoiseksi hakeutuvalla on oma, akuutti suruaika tai hänen omat voimavaransa ovat sillä hetkellä vähäiset esimerkiksi perhe- tai työtilanteesta johtuen, hän ei ole sopiva toimintaan. Vapaaehtoistoimijan tulee saada realistinen kuva saattohoidon arjesta. Haastattelussa on tärkeä keskustella vapaaehtoistoimijan fyysisistä, hengellisistä ja henkisistä voimavaroista, kuolleen ihmisen näkemisen kokemuksista, omista kokemuksista kuoleman kohtaamisessa sekä hänen motiivistaan lähteä vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisen olemus ei saisi olla liian huomiota herättävä. Käytöstavat, toisen ihmisten näkemysten kunnioittaminen ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä asioita vapaaehtoistoimijaa valittaessa. Haastattelutilanteessa on hyvä olla vähintään kaksi henkilöä, jolloin toinen haastattelee ja toinen havainnoi. Aikaa varataan noin 1,5 h/haastattelu. Valituille vapaaehtoistoimijoille ilmoitetaan, missä ja milloin koulutus alkaa ja miten prosessissa edetään. Ei-valittuja informoidaan kirjeitse. Siinä perustellaan, miksi henkilö ei ole nyt tullut valituksi vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa. Koulutuksen jälkeen vapaaehtoistoimijoille on oikeus hyvään perehdytykseen saattohoidossa. Mikäli mahdollista, vapaaehtoistoimijalle voidaan järjestää oma vapaaehtoiskummi. Vapaaehtoistoiminnassa käytetään yleisesti 3-4 kuukauden koeaikaa. Koeajan jälkeen on tärkeää käydä palautekeskustelu vastuullisen työntekijän ja vapaaehtoistoimijan välillä. 6 Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa Jokainen organisaatio laatii omia tarpeitaan vastaavan vapaaehtoistoiminnan koulutussisällön ja hankkii kouluttajia. Vapaaehtoisten koulutus, perehdytys ja tukeminen auttavat osaltaan vapaaehtoistoimijoita ja koko työyhteisöä tukemaan kuolevia ihmisiä ja heidän läheisiään kokonaisvaltaisesti. Kouluttajina voi toimia esimerkiksi pappi, diakonissa, hoitaja, psykologi, lääkäri, potilas, omainen ja/tai kokenut vapaaehtoinen. Jos mahdollista, kouluttajien joukkoon on hyvä 5 LIITE 1. Hakemus koulutukseen ja vapaaehtoiseksi toimijaksi saattohoidossa 6 LIITE 2. UUSI VAPAAEHTOINEN TOIMIJA SAATTOHOIDOSSA Palautekeskustelun sisältö 3-4 kuukauden koeajan jälkeen.
11 11/34 kuulua oman yksikön työntekijöitä (esimerkiksi lääkäri, hoitaja). Heillä on tietoa oman organisaation ja työyksikön erityispiirteistä ja käytännöistä. Heidän mukanaolonsa koulutuksessa osaltaan myös sitouttaa koko vapaaehtoistoimintaa osaksi työyhteisöä. Seuraavassa esitellään ehdotuksia vapaaehtoistoiminnan koulutuksen teemoiksi ja sisällöiksi saattohoidossa. Näistä kukin työyksikkö voi muodostaa vapaaehtoisten koulutuksen teoreettisen ja käytännöllisen sisällön. 1. Vapaaehtoistoiminnan yleiset periaatteet vapaaehtoisuus ja palkattomuus tavallisen ihmisen taidoin toimiminen luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus autettavan ehdoilla toimiminen suvaitsevaisuus tasa-arvoisuus luotettavuus sitoutuminen sääntöjen noudattaminen vapaaehtoisen oikeus tukeen ja ohjaukseen 2. Vapaaehtoistoimijana työyhteisössä Vapaaehtoistoimija työryhmän jäsenenä Työntekijän ja vapaaehtoistoimijan yhteistyö (työpari) Vapaaehtoistoimijan ja työntekijän roolit on tärkeä eritellä, esitellä ja kirjata. Vapaaehtoistoimijan tehtävä on tukea autettavia, mutta itse hoitotyö kuuluu ammattilaisille. Kukin toimipiste määrittelee itse vapaaehtoistoimijan tehtävänkuvauksen. Vapaaehtoistoimijan tärkeimmät tehtävät ovat kuuntelu, keskustelu ja rohkaisu. Jos vapaaehtoistoimija on apuna esimerkiksi kuolevan ihmisen syöttämisessä, hänen tulee saada siihen perehdytys. 7 Vapaaehtoistoimijoiden perehdyttäminen tulee kuulua osana koko työyhteisön toimintaan. Vapaaehtoistoimijalle on tärkeää esitellä toimipisteen tilat, laitteet, apuvälineet ja niiden käyttö, päivän rytmi, henkilöstö ja toimenkuvat. 8 Vapaaehtoistoiminnassa pitää kantaa huolta ja vastuuta vapaaehtoistoimijoiden jaksamisesta ja tukemisesta sekä kannustaa heitä myös omien rajojen tiedostamiseen ja asettamiseen. Tutustuminen toisiin koulutuksessa oleviin vapaaehtoisiin tuo vapaaehtoistoimijalle vertaistukea ja tukee hänen jaksamistaan. 9 7 LIITE 3. Potilaiden, omaisten ja (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoistoimijan tehtäviksi saattohoidossa 8 LIITE 4. Uuden vapaaehtoistoimijan perehdytyslomake 9 LIITE 5. Vapaaehtoistoimijan jaksamisen tukeminen saattohoidossa
12 12/34 3. Saattohoidon eettiset perusteet ja suositukset ihmisarvon loukkaamattomuus yhdenvertaisuus yksilön oikeus elämään henkilökohtainen vapaus koskemattomuus yksityisyyden suoja itsemääräämisoikeus ETENE:n suositukset 4. Saattohoidon moninaisuus käsitteet saattohoidossa (ks. alla) saattohoidon moninaisuus (kuoleman yksilöllisyys, erilaiset kuolemat, eri-ikäisten saattohoidon kysymyksiä, eri sairauksia sairastavien saattohoidon kysymyksiä) kotisaattohoito 5. Kuolema ja suru kuolemaa lähestyvän ihmisen oireet mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman hetkellä käytännön asiat, kun kuolema on kohdannut (yhteys omaisiin, työyhteisön toimintatavat, hautajaiset, muistaminen, yhteydenotot myöhemmin) trauman vaiheet (shokki, reaktio, työstäminen, uudelleen suuntautuminen) suru, surun kulku ja surevan kohtaaminen 10 ja Kuolevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen vuorovaikutus kuolevan ihmisen kanssa 12 vaikeiden tunteiden kohtaaminen ihmisen hengelliset, uskonnolliset ja elämän merkitystä koskevat kysymykset uskon merkitys sairaudessa ja kuolemassa vakaumuksen kunnioittaminen eri kirkkokuntien, kristillisten yhteisöjen sekä eri kulttuurien ja uskontojen käytäntöjä kuoleman kohdatessa 13 kuoleman kohtaaminen kuolevan ihmisen ehdoilla kuolevan ihmisen omaisten ja läheisten tukeminen 7. Laadun kehittäminen ja vapaaehtoistoiminnasta luopuminen Säännöllinen palautteen antaminen ja vastaanottaminen vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa LIITE 10: Suru, suruhoito, surevan kohtaaminen, työntekijän oma suru 11 LIITE 11: Erjanti, Paunonen-Ilmonen: Suru ja surevat, surevien hoitotyön perusteet 12 LIITE 12: Kuolevan oikeuksien julistus (YK 1975) 13 LIITE 13: Uskonnollisten ja vastaavien yhdistysten nimikkeitä
13 13/34 Tiedon kulku vapaaehtoistoiminnassa saattohoidossa Vertaistuki vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoimijoiden yhteistoiminta ja koulutus Vapaaehtoistoimijoiden työnohjaus saattohoidossa Vapaaehtoistoiminnasta luopuminen. 15 Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait ja asetukset Suomen perustuslaki: Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen, sananvapauteen, sosiaaliturvaan, omaan kieleen ja kulttuuriin. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun. Oikeus päästä tarvitsemaansa hoitoon. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta, yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita, äidinkieltä ja kulttuuria on kunnioitettava hoidossa. Hänellä on oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista. Ihmismääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hätä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muut lait ja asetukset 16 Vapaaehtoisella on oma rooli ja rajat sekä laki joiden mukaan hän tukee auttaviaan. Heitä koskevat terveydenhuollon yleiset salassapitomääräykset. Vapaaehtoinen on tekemisissä paitsi autettavan myös tämän läheisten sekä autettavaa ammatikseen hoitavien kanssa. Vapaehtoisen rooli on kuitenkin erilainen kuin autettavan läheisillä, sillä hänellä ei ole samaa huolenpitovastuuta kuin omaisilla. Vapaaehtoisen roolia rajaa kaikkein selvimmin jako ammattityöhön ja vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen ei ole hoitaja; hoitotyö jätetään ammattilaisille, tämä rajaus tehdään osaltaan jo vastuukysymysten vuoksi. Vapaaehtoinen auttaa ja tukee siten, että autettavilla itsellään säilyvät elämänohjakset omissa käsissään. Samalla kunnioitetaan tuettavien itsemääräämisoikeutta. Kuuntelu, keskustelu ja rohkaisu ovat vapaaehtoisten tärkeimmät tehtävät. Niissä yhdistyvät sekä sosiaalinen että henkinen tuki. Tuen, rohkaisun ja keskustelujen avulla voidaan auttaa autettavia selventämään elämän haasteita ja solmukohtia. 14 LIITE 14: Palaute omaisilta, potilailta, toisilta vapaaehtoisilta ja henkilökunnalta 15 LIITE 15: Kyselylomake vapaaehtoistoiminnasta luopuvalle 16 Ridanpää, Soile: Kuolevan hoitotyötä koskevat kirjalliset ohjeet. Pro gradu -tutkielma 2006
14 14/34 Kirjallisuutta Saattohoidon käsitteitä ja lisätietoja: HYVÄ SAATTOHOITO SUOMESSA. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Helsinki 2010, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Palliatiivinen hoito ja saattohoito Suomessa (ks. Käypähoito; Kuolevan potilaan oireiden hoito, 2008). (Ks. linkki: p_haku = saattohoito.) Saattohoitopäätös: Hoitotahto (ks. linkki: Muita linkkejä: aanhoitaja-lehti/ /muut artikkelit/uusi_suruteoria_surevien _auttaminen/) Ahdistuksen kohtaaminen ja potilaan luopumisprosessi (ks. sairanhoitajalehti/9_2008/muut_artikkelit/eksistentiaalisen_ahdistuksen_ko/). Kohtaaminen (Kohtasinko kuolevan? Lääkärilehti 1998, Ks. Liite 4.) 1/$FILE/Mina_kuolen_apua-opas.pdf Saattohoito. Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) muistio. (2003) Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. ETENE - julkaisuja 4, Sosiaali- ja terveysministeriö (2002)
15 Läsnä ja lähellä Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.). Hänninen Juha, Saattohoito, Potilaan ja omaisen opas, 11. uudistettu painos Hänninen Juha, Saattohoito Therapia Fennica. 15/34 Kotisaattohoito Mahdollisuus kuoleman kohtaamiseen kotona, Sairaanhoitajaliitto, aanhoitajalehti Hyvän saattohoidon suositukset, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2011:3 Kuolevan potilaan oireiden hoito, Käypä hoito Palliatiivisen hoitotyön asiantuntijuuden kriteerit, Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry /2011
16 16/34 LIITE 1 HAKEMUS KOULUTUKSEEN JA VAPAAEHTOISTOIMIJAKSI SAATTOHOIDOSSA Nimi: Syntymäaika: Ikä: Osoite: Puhelinnumerot: Sähköposti: Perhesuhteet: Terveydentila: Koulutus: Keskeinen työkokemus Harrastukset Miksi haluaisit vapaaehtoistoimijaksi saattohoidossa?
17 17/34 Minkälaisia kokemuksia sinulla on vaikeasti sairaan ihmisen lähellä olemisesta? Mitä merkittäviä muutoksia sinun elämässäsi on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana? Millaiset voimavarat (mm. ajalliset, henkiset, fyysiset) sinulla on mielestäsi toimia vapaaehtoisena saattohoidossa? Mitä muuta haluaisit lisäksi kertoa itsestäsi? Päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys
18 18/34 LIITE 2 Uuden vapaaehtoistyöntekijän perehdytyslomake Vapaaehtoistyöntekijän nimi Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan nimi Kummina toimivan vapaaehtoistyöntekijän nimi Vapaaehtoistoiminnan aloituspäivä Asiasisältö Moniammatillisen tiimin kanssa Hoitokodin ja vapaaehtoistoiminnan esittelyilta Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Hoitokoti organisaationa ja henkilökuntarakenne Tutustuminen hoitokodin tärkeisiin paikkoihin Vuodeosastosaattohoito Kotisaattohoito Omaisten tukeminen Oireenmukainen hoito Puhtaanapidon ja ravinnon merkitys saattohoidossa Hengelliset asiat saattohoidossa Potilaan avustamisen niksit ja käytännön harjoittelua Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan kanssa Toimenkuvan luominen Kirjallisten ohjeiden saaminen työtehtävistä Ensimmäisestä työvuorosta ja sen järjestelyistä sopiminen Kummin järjestäminen Info koeajasta ja perehdytyksen sisällöstä Info työnohjauskäytännöistä Info vertaistukiryhmästä Kummin kanssa Tilojen esittely Työasun ja tunnistemerkkien käyttö Työtehtävät, joissa vapaaehtoistyöntekijä toimii Potilaiden ja omaisten kohtaaminen eri tilanteissa Työvuoroon kuuluvat rutiinit Yhteydenpidosta sopiminen Emotionaalinen sisältö Palautekeskustelu ensimmäisestä työvuorosta Välipalautekeskustelut Työnohjaukselliset keskustelut Keskustelu vertaistukihenkilön kanssa Yhden kuukauden keskustelu Kolmen kuukauden keskustelu Vuosittainen kehityskeskustelu Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteiset illat ja koulutukset Varsinaiseen työnohjaukseen osallistuminen Suorituspäivä Toivoisin lisäperehdytystä seuraavista asioista: Lomake palautetaan täytettynä vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle
19 19/34 LIITE 3 UUSI VAPAAEHTOISTOIMIJA SAATTOHOIDOSSA Palautekeskustelun sisältö 3-4 kuukauden koeajan jälkeen. Keskustelun aika Vapaaehtoistoimijan nimi Vapaaehtoiskummi Työyhteisön edustaja/ohjaaja (nimi ja tehtävä) Liite Miltä toimintasi vapaaehtoisena saattohoidossa on tuntunut? 2. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan myönteisiä puolia? 3. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan kielteisiä puolia? 4. Miltä sinusta tuntuisi jatkaa vapaaehtoistoimijana saattohoidossa sinulle kertyneiden kokemusten jälkeen? 5. Missä asioissa erityisesti olet kokenut onnistuneesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? 6. Mitkä asiat ovat mielestäsi erityiset vahvuutesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? Mitkä asiat ovat työyhteisön edustajan mielestä vapaaehtoistoimijan erityiset vahvuudet saattohoidossa? 7. Mitkä asiat ovat mielestäsi tuntuneet vaikeilta tai hankalilta toimiessasi vapaaehtoisena saattohoidossa? 8. Missä asioissa sinulla on omasta mielestään vielä kehittymisen varaa saattohoidossa? Missä asioissa työyhteisön edustajan mielestä vapaaehtoistoimijalla on vielä kehittymisen varaa? 9. Minkälainen näkemys sinulla on mahdollisuuksistasi jatkaa vapaaehtoistoimijana saattohoidossa edellä pohdittujen asioiden pohjalta? Minkälainen näkemys työyhteisön edustajalla on vapaaehtoisen mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa saattohoidossa? 10. Miten haluaisit muuttaa tehtävänkuvaasi tai tehtäviäsi vapaaehtoistoimijana koeajan jälkeen? 11. Miten koet vapaaehtoiskummin työskentelyn suhteessa omaan toimintaasi vapaaehtoisena? 12. Mitä odotat vapaaehtoiskummilta jatkossa? 13. Miten koet työyhteisön/työyhteisön edustajan/vapaaehtoistoiminnan ohjaajan toiminnan suhteessa omaan toimintaasi? 14. Mitä jatkossa odotat suhteessa omaan toimintaasi työyhteisöltä/työyhteisön edustajalta /vapaaehtoistoiminnan ohjaajalta? 15. Minkälaisia tulevaisuuden tavoitteita asetat itsellesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? 16. Mitä työyhteisö/ työyhteisön edustaja /vapaaehtoistoiminnan ohjaaja tai vapaaehtoiskummi odottaa vapaaehtoistoimijalta jatkossa? 17. Millä mielin vapaaehtoistoimija jatkaa / ei jatka saattohoidossa tästä eteenpäin?
20 20/34 Potilaiden, omaisten ja (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoisen toimijan tehtäviksi saattohoidossa Vapaaehtoistoimija haluaa, kuten usein kuka tahansa ihminen, niin mielellään olla toiselle avuksi ja hyödyksi. Kuoleva ihminen tarvitsee enemmänkin vapaaehtoistoimijan aikaa kuin mitään erityistä tekemistä ja avuksi olemista. Potilaat, omaiset tai omahoitajat ovat nimenneet joitakin asioita, missä vapaaehtoistoimija voi olla kuolevan ihmisen, omaisen tai henkilökunnan avuksi. Kun mitään ei enää voi tehdä, vielä voi tehdä paljon. Tärkeää on, että joku toinen ihminen on kuolevan ihmisen lähellä ja läsnä. Seuraavia asioita on toivottu: juttuseuraa kuolevalle ihmiselle ja keskustelua hänen kanssaan juttuseuraa omaisille ja keskustelua heidän kanssaan ulkoiluseuraa ilman apuvälineitä ulkoiluapua rollaattorin kanssa ulkoiluapua pyörätuolin kanssa ulkoiluapua geriatrisen tuolin kanssa ulkoiluapua vuoteessa olevalle kuolevalle ihmiselle kävelyttämistä kuolevan ihmisen avustamista mukaan tapahtumiin tai ohjelmatuokioihin apua tupakalle pääsemiseksi jalkojen kevyttä hieromista pyydettäessä hartioiden kevyttä hieromista pyydettäessä apua hiusten kampaamisessa tai laittamisessa apua silmälasien puhdistamiseksi apua parran ajamiseksi apua kynsien lakkaamiseksi lehtien lukemista kirjojen tai muuta lukemista apua musiikin kuuntelemiseksi askartelua tai muuta käsillä tekemistä ruoan tarjoamista ilman vaatimusta syödä kahvin tai juoman tarjoamista tyynyn kohentamista pyydettäessä koskettamista, kädestä pitämistä tai silittämistä kuolevan ihmisen toivomuksen mukaan läsnäoloa ohjelmatuokion järjestämistä muistelukahvituksen järjestämistä potilashuoneen kaappien järjestämistä liinavaatevaraston järjestämistä Kaikissa käytännön tehtävissä tulee muistaa hyvä ja tarkka käsihygienia.
Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotVanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet
Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotTERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI
TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotSaattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa
Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotSairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti
Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotSAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA
SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotVapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12
Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
Lisätiedotperehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä!
Vapaaehtoisen perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä! Vanhusten palvelut Vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Kirsi Koivula 2010 Vapaaehtoistoiminnan kenttä Espoon
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotSaattohoitosuositukset ja niiden tausta
Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotVapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahtoni
Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotKUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI
KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI OPAS HOITOHENKILÖKUNNALLE 1 ALKUSANAT Hyvä, hoitoalan ammattilainen Tämä opas on suunnattu lapsensa menettäneitä vanhempia kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille
Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta! Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminnassa toimit omasta halustasi ja ilman rahallista korvausta,
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotSeinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen
Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKuka päättää kuolemasta?
Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotKotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta
Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan koulutus
Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotIKÄIHMISTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA
IKÄIHMISTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Kaikki tiet vievät LLKY:ään LLKY:n vapaaehtoistoiminta on tarkoitettu syrjäytymisvaarassa oleville ikääntyneille suupohjalaisille. Vapaaehtoistoiminnan avulla pyritään lisäämään
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
Lisätiedotmerkitys omaisten ja vainajan
Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
Lisätiedot