VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE Silta toiselle rannalle saattohoidon asiantuntijaverkosto

2 2/34 Sisällysluettelo Lähtökohtia 3 Saattohoidon eettiset perusteet 4 Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset 5 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet 6 Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä 8 Vapaaehtoistoiminnan rahoitus 9 Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa 9 Hakuprosessi ja valinnat 9 Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa 10 Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait ja asetukset 13 Kirjallisuutta 14 Materiaalityöryhmä työryhmän vetäjä: Tiina Hämäläinen työryhmän jäsenet: Heiskanen Eija, Koskela Ilari, Repo Eija, Malinen Tapani, Naakka Teija, Natunen Rauno, Pohjolainen Terttu, Seppälä-Mäkinen Merja, Simolin Tiina, Sipilä Eija, Hankkeen ohjausryhmä: Helen Jouni, Hokkanen Erkki, Huusari Hannu, Lampi Lea, Luoma Mervi, Malinen Tapani, Natunen Rauno, Mäkelä Tiina, Pohjolainen Terttu, Rautiainen Ismo, Sakomaa Jouni, Siivonen Teuvo, West Riitta Hankkeen projektiryhmä: Anonen Maijastina, Hämäläinen Tiina, Hänninen Martti, Kamppari Jaana, Kaukonen Kirsi, Kuokkanen Laura, Malinen Tapani, Natunen Rauno, Pohjolainen Terttu, Rajavuori Tuija, Rehn Jani, Sevgili Merja, Utela Kirsi Erityiskiitos Pirkanmaan hoitokodille kaikesta siitä tuesta, jonka annoitte projektillemme.

3 3/34 Lähtökohtia Vapaaehtoistoiminta on tullut osaksi palliatiivista- ja saattohoitoa. Ihminen kaipaa toista ihmistä rinnalleen elämänsä viimeisinä aikoina ja päivinä. Vapaaehtoistoimijat voivat olla potilaan ja hänen läheisensä tukena kuoleman ja surun kohtaamisessa. Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä. Päijät-Hämeessä kuolee yli 2000 ihmistä vuosittain. Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on tuotettu Silta toiselle rannalle palliatiivisen- ja saattohoidon asiantuntijaverkoston hankkeessa vuosina Päijät-Hämeessä. Tukimateriaalin tarkoituksena on auttaa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä ja ohjaamista kotihoidossa, kunnallisissa ja yksityisissä hoito- ja hoivayksiköissä Päijät-Hämeessä. Se on tarkoitettu tueksi erityisesti niihin työyhteisöihin, joissa ollaan aloittamassa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä palliatiivisessa- ja saattohoidossa. Tukimateriaali antaa välineitä vapaaehtoisten kouluttamiseen kuolevien ihmisten ja heidän läheistensä rinnalla kulkijoiksi. Koulutus vahvistaa vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä tukemiseen. Tukimateriaali auttaa myös pohtimaan elämän päättymiseen liittyviä kysymyksiä ja tuntemuksia. Vapaaehtoistoimija on kuolevan ihmisen lähellä oleva, kuunteleva ja läsnä oleva ihminen. Vapaaehtoinen voi auttaa kuolevaa kokemaan eletyn elämänsä merkittävänä ja ainutlaatuisena. Hänen läsnäolonsa voi tuoda kuolevalle lohdutusta ja toivoa. Parhaimmillaan vapaaehtoinen voi auttaa kuolevaa ihmistä hänen kuolemaansa valmistautumisessa ja sen hyväksymisessä. Lisäksi hän voi olla arvokkaana tukena sureville omaisille ja läheisille. Vapaaehtoinen toimii pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja tuo vastavuoroista iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoistoimija noudattaa kuolevien ja surevien rinnalla kulkiessaan samoja eettisiä ja toiminnallisia periaatteita kuin muussakin vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on syntynyt saattohoidon ammattihenkilöstön ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyönä. Vapaaehtoistoiminta on erillään saattohoidon ammattityöstä. Vapaaehtoistoimintaan ei kuulu lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia tehtäviä. Saattohoidon oikeudellinen perusta löytyy perustuslain (731/1999) perusoikeuksista ja terveydenhuollon perussäännöksistä. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva yleissopimus (ETS 164) täydentää näitä ja auttaa säännösten tulkinnassa.

4 4/34 Saattohoidon eettiset perusteet IHMISARVON LOUKKAAMATTOMUUS Saattohoidossa ihmisarvon kunnioittaminen merkitsee hyvän hoidon antamista, kuolevan ihmisen kunnioittamista sekä hänen mielipiteidensä ja toiveidensa arvostamista. Ihmisarvon kunnioittaminen ei pääty henkilön kuolemaan. YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus merkitsee ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa. Terveydenhuollossa tämä periaate merkitsee jokaisen potilaan hyvää kohtelua riippumatta sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta, uskonnosta tai muista henkilöön liittyvistä seikoista. YKSILÖN OIKEUS ELÄMÄÄN Oikeudella elämään tarkoitetaan elämän vähimmäisedellytyksien turvaamista. HENKILÖKOHTAINEN VAPAUS Henkilökohtaisen vapauden suoja merkitsee hoidon kohdalla kuolevan ihmisen hoitamista yhteisymmärryksessä kuolemaan saakka. KOSKEMATTOMUUS Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, myöhemmin potilaslaki) mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus ja oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. 1 Lain mukaan potilaan on saatava ymmärrettävä tieto hoidosta tai tutkimuksesta ennen sen aloittamista. YKSITYISYYDEN SUOJA Terveyden- ja sairaanhoidossa sovelletaan potilaslakia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kaikessa hoidossa ja tutkimuksessa pitää potilaan yksityisyyteen, yksityiselämään ja niiden tarpeisiin suhtautua kunnioituksella. Kuoleva potilas on samassa asemassa kuin muutkin potilaat. Kuolevan potilaan hoidossa on kuitenkin erityispiirteitä, joihin tulee kiinnittää huomiota. 2 Maailman Lääkäriliiton Lissabonin yleiskokouksen julistukseen perustuen on tuotu esiin myös muita tärkeitä periaatteita kuolevan potilaan hoidossa, kuten potilaan itsemääräämisoikeus 1 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 2 Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio, Etene-julkaisuja 8, sivu 8.

5 5/34 hoitotahto hoidon aloittamatta jättäminen ja aloitetun hoidon lopettaminen saattohoitopäätös ja saattohoidon toteutus. Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset 1. Saattohoidon perustana on potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. 2. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus. Saattohoito aloitetaan, kun ihminen on lähellä kuolemaa. Hoitolinjauksista keskustellaan potilaan ja, mikäli potilas sallii, hänen omaistensa kanssa. Sovitut asiat kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan. 3. Hoitopäätöksistä vastaa hoitava lääkäri. Nimetään myös ne henkilöt, jotka vastaavat saattohoidosta vuorokauden eri aikoina. Hoidon jatkuvuus varmistetaan ja hoitoa arvioidaan jatkuvasti. Hoitopäätökset perustuvat lääke- ja hoitotieteelliseen näyttöön sekä potilaan ja omaisten toiveisiin ja tarpeisiin. Saattohoito toteutetaan potilaan, omaisten ja moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. 4. Lääkärit ja hoitajat on saattohoitoon koulutettu ja heiltä saa eri vuorokauden aikoina konsultaatiota ja muuta tarvittavaa apua. Muu henkilökunta ja vapaaehtoiset työntekijät täydentävät osaltaan moniammatillista työryhmää. Työryhmälle tarjotaan saattohoitoon liittyvää säännöllistä täydennyskoulutusta, työnohjausta ja tarvittaessa jälkikäteen keskustelua saattohoitotilanteista.. 5. Osaamisen alueet saattohoidossa ovat kyky arvioida, hoitaa ja soveltaa tietoa systemaattisesti ja riittävällä taidolla: kärsimykseen ja sitä aiheuttavien oireiden hoitamiseen, psyko-sosiaalisiin, fyysisiin, henkisiin, hengellisiin, eksistentiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin ja toiveisiin, niiden ymmärtämiseen ja huomioimiseen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, lähestyvän kuoleman merkkeihin ja kuoleman hetkeen ja omaisten tukemiseen potilaan kuoleman jälkeen. 6. Saattohoitoa järjestävä hoitolaitos sitoutuu potilaan tarpeisiin ja toiveisiin, toiminnan hyvään laatuun ja Käypä hoito -suositusten noudattamiseen. 7. Saattohoitoa toteutetaan potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti kotona, palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa asumisyksiköissä, terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla sekä saattohoitokodeissa. Lasten saattohoito on erikoissairaanhoidon vastuulla.

6 6/34 8. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta organisoimisesta ja toteuttamisesta. Saattohoitopotilaalle tarjotaan saattohoitopalvelut mahdollisuuksien mukaan siellä, missä hän on hoidossa tai asuu ja elää. Turvataan omaisten ja läheisten mahdollisuus osallistua loppuvaiheen hoitoon potilaan toivomalla tavalla. 9. Saattohoitotyötä tekevän hoitohenkilökunnan työhyvinvointi on herkkyyden ja intuition säilymisen edellytys. Näitä ominaisuuksia tulee tukea ja kehittää. 10. Suosituksien toteutumista edistetään käynnistämällä keskustelua hyvän saattohoidon merkityksestä ihmisen kuoleman lähestyessä. 3 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoimintaa ohjaavat yleiset periaatteet, lait ja säännöt. Toimintaan osallistuvien on hyvä pohtia, mitä ne käytännössä merkitsevät ja miten niitä voi itse noudattaa, yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. VAPAAEHTOISUUS Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää toisien ihmisen auttamista ja tukemista. Apua voi antaa kerran, tilapäisesti, satunnaisesti tai säännöllisesti. Vapaaehtoistoimijalla on oikeus valita tehtävänsä ja sitoutua siihen itselle parhaiten sopivaksi ajaksi. Hänellä on myös oikeus kieltäytyä tehtävästä tai lopettaa auttaminen, jos se ei enää sovi hänelle. TAVALLISENA IHMISENÄ Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Hän on mukana omana itsenään, omine elämänkokemuksineen. Vaikka hänellä olisi ammatillista koulutusta, vapaaehtoistoimija ei koskaan korvaa ammattilaisia. Hän ei tee sairaanhoidon tehtäviä eikä lomita hoitajaa. AUTETTAVAN EHDOILLA Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tukea ja edesauttaa lähimmäisten hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä avuntarvitsijan ehdoin. Vapaaehtoistoimija parantaa autettavan elämänlaatua. Samalla hän kunnioittaa autettavan itsemääräämisoikeutta ja valintoja. Vapaaehtoistoimija ei tee päätöksiä autettavan puolesta. Avuntarvitsijalla on oikeus valita vapaaehtoisekseen kenet haluaa ja oikeus halutessaan lopettaa suhde. 3 Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Etene julkaisuja 2010:6.

7 7/34 TASA-ARVOISUUS Vapaaehtoistoiminta on vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisten välinen kunnioitus. Sekä auttaja että autettava ovat tasa-arvoisia keskenään. Kaikki auttajat ja autettavat ovat ihmisinä yhtä arvokkaita. LUOTTAMUKSELLISUUS Vapaaehtoistoimija on vaitiolovelvollinen. Hän ei saa kertoa toisten asioita ulkopuoliselle ilman asianomaisen suostumusta. Vaikeissa tilanteissa vapaaehtoistoimija voi kuitenkin kääntyä ammattilaisten puoleen ja pyytää heiltä apua tilanteen selvittämiseen vaitiolovelvollisuutta noudattaen. LUOTETTAVUUS Vapaaehtoisuudesta huolimatta toiminta edellyttää sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Tehdään se, mitä on sovittu ja niin hyvin kuin osataan. Omat voimat on arvioitava niin, ettei tule luvanneeksi enempää kuin mihin aika riittää ja voimat yltävät. Aluksi on hyvä luvata vähemmän, jotta voi varmasti pitää lupaamansa. PALKATTOMUUS Vapaaehtoinen ei saa toiminnastaan rahallista tai muuta aineellista korvausta. OIKEUS TUKEEN JA OHJAUKSEEN Vapaaehtoisia tulee tukea ja rohkaista tärkeässä toiminnassa ja antaa heille kiitosta. Eettisissä ohjeissa todetaan, että kun hoiva- tai hoitoyksikkö on sitoutunut vapaaehtoistoimintaan tai muuhun palvelutoimintaan, sen tulee tukea sitä tekeviä. 4 SUVAITSEVAISUUS Vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin kuuluu myös suvaitsevaisuus autettavia ja heidän mielipiteitään kohtaan. Mikäli kuoleva ihminen tai omaiset haluavat keskustella uskoon, vakaumukseen, elämänkatsomukseen tai uskontoon liittyvistä asioista, se tapahtuu aina autettavan ihmisen ehdoilla. Keskustelu tulee aina perustua tuettavan henkilön tarpeisiin. Vapaaehtoistoimijan oma vakaumus ei saa olla keskustelun ja kohtaamisen lähtökohtana. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoisten on hyvä toimia yhteisymmärryksessä autettavan omaisten kanssa. 4 Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.). Läsnä ja lähellä Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille, 2010.

8 8/34 VAITIOLOVELVOLLISUUS Vapaaehtoistoimijan tulee muistaa, että hän on vaitiolovelvollinen. eikä saa kertoa autettavan asioista ulkopuolisille ilman asianomaisen suostumusta. Tämä vaitiolovelvollisuus jatkuu myös tuettavan kuoleman jälkeen. SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN Pelisääntöjen tarkoituksena on suojella vapaaehtoista ja turvata hänen jaksamisensa haastavissa tilanteissa. Uupunut vapaaehtoistoimija ei voi auttaa muita, siksi vapaaehtoisen tulee pitää oma jaksamisensa mielessä. Vapaaehtoisuuden periaatteisiin voi vedota esimerkiksi tilanteissa, joissa vapaaehtoistoimijalta pyydetään sellaista, mitä hän ei itse halua tehdä ja mikä ei kuulu vapaaehtoiselle. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa vastuuhenkilöltä tai ammatti-ihmiseltä vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä Vapaaehtoistoiminta tarvitsee onnistuakseen työyhteisön tuen. Hyvissä ajoin ennen vapaaehtoistoiminnan aloittamista on tärkeää yhdessä pohtia ja keskustella, mitä vapaaehtoistoiminta juuri siinä yksikössä voisi olla, ja mitä rakenteita ja käytäntöjä se vaatisi. Vapaaehtoistoimijan rooli tulee selvittää. Mikä kuuluu ja mikä ei kuulu vapaaehtoisen tehtävänkuvaan? Vapaaehtoistoimijan tehtävät on hyvä kirjata muistioon. Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen edetessä ja kokemuksen karttuessa vapaaehtoisen tehtävät voivat muuttua ja monipuolistua. Vapaaehtoistoiminta ei suju itsekseen siinä sivussa ja muun työn ohessa, vaan siihen pitää nimetä vastuuhenkilö. Hänellä on oltava riittävästi aikaa organisoida, ylläpitää ja kehittää toimintaa. Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen, perehdyttäminen, ohjaaminen ja tukeminen, säännöllinen yhteydenpito sekä vapaaehtoisten että työntekijöiden kesken vaatii oman aikansa. Tiedon kulku ja tietojen välittäminen vaatii omat rakenteensa. Miten tieto kulkee ja kokemukset vapaaehtoistoiminnasta tulevat kuulluiksi eri tahoilta, potilailta, vapaaehtoisilta, työntekijöiltä ja omaisilta? Vapaaehtoistoimijat ovat vaitiolovelvollisia ja tarvitsevat toimiessaan riittävästi tietoa kohtaamastaan potilaasta. Miten tämä tieto kulkee? Miten toimintaa kehitetään? Miten sitä rahoitetaan? Miten tuetaan vapaaehtoistoimijoiden jaksamista ja motivointia? Näitä kysymyksiä on hyvä jo etukäteen yhdessä pohtia. Vapaaehtoistoimintaa helpottaa se, että vapaaehtoistoimijat ja työntekijät tulevat tutuiksi keskenään. Miten tätä voitaisiin tukea omassa yksikössä? Työntekijöille on tärkeää selventää, ettei vapaaehtoistoiminta

9 9/34 korvaa tehtävää ammattityötä, vaan se on arvokas tuki ja lisä koko yksikön toimintaan ja erityisesti kuolevalle ihmiselle itselleen. Tervehtiminen, kiitoksen ja palautteen antaminen, ystävällinen käytös sekä kuulumisten kyseleminen auttaa vapaaehtoistoimijaa jaksamaan hänen haastavassa tehtävässään. Vapaaehtoistoiminnan rahoitus Vaikka vapaaehtoiset toimivat palkatta, vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista. Varoja tarvitaan toiminnan aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. On selvitettävä ja päätettävä, miten vapaaehtoisten koulutuksesta ja toiminnasta tiedotetaan? Mistä saadaan kokoontumisille tilat ja materiaalit? Ketkä toimivat kouluttajina? Toiminnan organisoiminen ja kehittäminen vaatii työpanosta. On hyvä miettiä, onko vapaaehtoistoimija oikeutettu aamupalaan, lounaaseen tai päivälliseen 4-8 tunnin työvuoron aikana. Muita pohdittavia asioita ovat mm. kopiokoneen käyttöoikeudet, työliivien tai nimikylttien käyttöönotto, pukukoppien ja sosiaalisten tilojen käyttöoikeus sekä mahdollisuus auton parkkipaikkaan. Vapaaehtoistoimijoiden vakuutukset, matkakustannukset, työnohjaus ja virkistyspäivät vaativat myös varoja. Tavoitteena on, että vapaaehtoistoimintaa organisoi osa-aikaisesti tai kokopäivätoimisesti henkilökuntaan kuuluva koordinaattori. Toiminnan taustalla oleva vakiintunut organisaatio, hoitoyksikkö tai hoivaosasto takaa toiminnan jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun kannattaa jo käyttää palkattua ammattilaista. Vapaaehtoistoiminnan budjettiin voidaan hakea julkisia varoja koulutusta, tutustumiskäyntejä tai virkistysmatkan kuluja varten. Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa Hakuprosessi ja valinnat Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa tullaan koulutuksen kautta. Koulutukseen liittyvä hakuprosessi kannattaa käynnistää keväällä. Prosessiin on varattava riittävästi aikaa. Paras koulutuksen ajankohta on syksyllä, jolloin varsinainen toiminta päästään aloittamaan keskeytyksettä heti koulutuksen jälkeen. Ennen hakuprosessia on mietittävä, kuinka monta henkilöä koulutukseen valitaan, miten koulutuksesta ilmoitetaan (radio, lehdet, ilmoitustaulut, yhteistyötahot) ja miten koulutus aikataulutetaan. Voidaanko koulutuksessa kenties tehdä yhteistyötä jonkin muun vapaaehtoistoiminnan järjestön tai organisaation kanssa?

10 10/34 Hakuilmoituksessa ja tiedottamisessa tulee antaa selkeä kuva vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa. Tiedotteesta tulee selvitä, miten koulutukseen hakeudutaan tai siihen ilmoittaudutaan (lomake, s-posti, kirjallinen hakemus, puhelinnumero). Milloin ja missä koulutus toteutetaan? Mitkä ovat koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet? 5 Saattohoidon haasteellisuudesta johtuen on tärkeää luoda ja sopia etukäteen vapaaehtoistoimijoiden valintakriteeristöstä. Jos vapaaehtoiseksi hakeutuvalla on oma, akuutti suruaika tai hänen omat voimavaransa ovat sillä hetkellä vähäiset esimerkiksi perhe- tai työtilanteesta johtuen, hän ei ole sopiva toimintaan. Vapaaehtoistoimijan tulee saada realistinen kuva saattohoidon arjesta. Haastattelussa on tärkeä keskustella vapaaehtoistoimijan fyysisistä, hengellisistä ja henkisistä voimavaroista, kuolleen ihmisen näkemisen kokemuksista, omista kokemuksista kuoleman kohtaamisessa sekä hänen motiivistaan lähteä vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisen olemus ei saisi olla liian huomiota herättävä. Käytöstavat, toisen ihmisten näkemysten kunnioittaminen ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä asioita vapaaehtoistoimijaa valittaessa. Haastattelutilanteessa on hyvä olla vähintään kaksi henkilöä, jolloin toinen haastattelee ja toinen havainnoi. Aikaa varataan noin 1,5 h/haastattelu. Valituille vapaaehtoistoimijoille ilmoitetaan, missä ja milloin koulutus alkaa ja miten prosessissa edetään. Ei-valittuja informoidaan kirjeitse. Siinä perustellaan, miksi henkilö ei ole nyt tullut valituksi vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa. Koulutuksen jälkeen vapaaehtoistoimijoille on oikeus hyvään perehdytykseen saattohoidossa. Mikäli mahdollista, vapaaehtoistoimijalle voidaan järjestää oma vapaaehtoiskummi. Vapaaehtoistoiminnassa käytetään yleisesti 3-4 kuukauden koeaikaa. Koeajan jälkeen on tärkeää käydä palautekeskustelu vastuullisen työntekijän ja vapaaehtoistoimijan välillä. 6 Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa Jokainen organisaatio laatii omia tarpeitaan vastaavan vapaaehtoistoiminnan koulutussisällön ja hankkii kouluttajia. Vapaaehtoisten koulutus, perehdytys ja tukeminen auttavat osaltaan vapaaehtoistoimijoita ja koko työyhteisöä tukemaan kuolevia ihmisiä ja heidän läheisiään kokonaisvaltaisesti. Kouluttajina voi toimia esimerkiksi pappi, diakonissa, hoitaja, psykologi, lääkäri, potilas, omainen ja/tai kokenut vapaaehtoinen. Jos mahdollista, kouluttajien joukkoon on hyvä 5 LIITE 1. Hakemus koulutukseen ja vapaaehtoiseksi toimijaksi saattohoidossa 6 LIITE 2. UUSI VAPAAEHTOINEN TOIMIJA SAATTOHOIDOSSA Palautekeskustelun sisältö 3-4 kuukauden koeajan jälkeen.

11 11/34 kuulua oman yksikön työntekijöitä (esimerkiksi lääkäri, hoitaja). Heillä on tietoa oman organisaation ja työyksikön erityispiirteistä ja käytännöistä. Heidän mukanaolonsa koulutuksessa osaltaan myös sitouttaa koko vapaaehtoistoimintaa osaksi työyhteisöä. Seuraavassa esitellään ehdotuksia vapaaehtoistoiminnan koulutuksen teemoiksi ja sisällöiksi saattohoidossa. Näistä kukin työyksikkö voi muodostaa vapaaehtoisten koulutuksen teoreettisen ja käytännöllisen sisällön. 1. Vapaaehtoistoiminnan yleiset periaatteet vapaaehtoisuus ja palkattomuus tavallisen ihmisen taidoin toimiminen luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus autettavan ehdoilla toimiminen suvaitsevaisuus tasa-arvoisuus luotettavuus sitoutuminen sääntöjen noudattaminen vapaaehtoisen oikeus tukeen ja ohjaukseen 2. Vapaaehtoistoimijana työyhteisössä Vapaaehtoistoimija työryhmän jäsenenä Työntekijän ja vapaaehtoistoimijan yhteistyö (työpari) Vapaaehtoistoimijan ja työntekijän roolit on tärkeä eritellä, esitellä ja kirjata. Vapaaehtoistoimijan tehtävä on tukea autettavia, mutta itse hoitotyö kuuluu ammattilaisille. Kukin toimipiste määrittelee itse vapaaehtoistoimijan tehtävänkuvauksen. Vapaaehtoistoimijan tärkeimmät tehtävät ovat kuuntelu, keskustelu ja rohkaisu. Jos vapaaehtoistoimija on apuna esimerkiksi kuolevan ihmisen syöttämisessä, hänen tulee saada siihen perehdytys. 7 Vapaaehtoistoimijoiden perehdyttäminen tulee kuulua osana koko työyhteisön toimintaan. Vapaaehtoistoimijalle on tärkeää esitellä toimipisteen tilat, laitteet, apuvälineet ja niiden käyttö, päivän rytmi, henkilöstö ja toimenkuvat. 8 Vapaaehtoistoiminnassa pitää kantaa huolta ja vastuuta vapaaehtoistoimijoiden jaksamisesta ja tukemisesta sekä kannustaa heitä myös omien rajojen tiedostamiseen ja asettamiseen. Tutustuminen toisiin koulutuksessa oleviin vapaaehtoisiin tuo vapaaehtoistoimijalle vertaistukea ja tukee hänen jaksamistaan. 9 7 LIITE 3. Potilaiden, omaisten ja (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoistoimijan tehtäviksi saattohoidossa 8 LIITE 4. Uuden vapaaehtoistoimijan perehdytyslomake 9 LIITE 5. Vapaaehtoistoimijan jaksamisen tukeminen saattohoidossa

12 12/34 3. Saattohoidon eettiset perusteet ja suositukset ihmisarvon loukkaamattomuus yhdenvertaisuus yksilön oikeus elämään henkilökohtainen vapaus koskemattomuus yksityisyyden suoja itsemääräämisoikeus ETENE:n suositukset 4. Saattohoidon moninaisuus käsitteet saattohoidossa (ks. alla) saattohoidon moninaisuus (kuoleman yksilöllisyys, erilaiset kuolemat, eri-ikäisten saattohoidon kysymyksiä, eri sairauksia sairastavien saattohoidon kysymyksiä) kotisaattohoito 5. Kuolema ja suru kuolemaa lähestyvän ihmisen oireet mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman hetkellä käytännön asiat, kun kuolema on kohdannut (yhteys omaisiin, työyhteisön toimintatavat, hautajaiset, muistaminen, yhteydenotot myöhemmin) trauman vaiheet (shokki, reaktio, työstäminen, uudelleen suuntautuminen) suru, surun kulku ja surevan kohtaaminen 10 ja Kuolevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen vuorovaikutus kuolevan ihmisen kanssa 12 vaikeiden tunteiden kohtaaminen ihmisen hengelliset, uskonnolliset ja elämän merkitystä koskevat kysymykset uskon merkitys sairaudessa ja kuolemassa vakaumuksen kunnioittaminen eri kirkkokuntien, kristillisten yhteisöjen sekä eri kulttuurien ja uskontojen käytäntöjä kuoleman kohdatessa 13 kuoleman kohtaaminen kuolevan ihmisen ehdoilla kuolevan ihmisen omaisten ja läheisten tukeminen 7. Laadun kehittäminen ja vapaaehtoistoiminnasta luopuminen Säännöllinen palautteen antaminen ja vastaanottaminen vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa LIITE 10: Suru, suruhoito, surevan kohtaaminen, työntekijän oma suru 11 LIITE 11: Erjanti, Paunonen-Ilmonen: Suru ja surevat, surevien hoitotyön perusteet 12 LIITE 12: Kuolevan oikeuksien julistus (YK 1975) 13 LIITE 13: Uskonnollisten ja vastaavien yhdistysten nimikkeitä

13 13/34 Tiedon kulku vapaaehtoistoiminnassa saattohoidossa Vertaistuki vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoimijoiden yhteistoiminta ja koulutus Vapaaehtoistoimijoiden työnohjaus saattohoidossa Vapaaehtoistoiminnasta luopuminen. 15 Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait ja asetukset Suomen perustuslaki: Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen, sananvapauteen, sosiaaliturvaan, omaan kieleen ja kulttuuriin. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun. Oikeus päästä tarvitsemaansa hoitoon. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta, yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita, äidinkieltä ja kulttuuria on kunnioitettava hoidossa. Hänellä on oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista. Ihmismääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hätä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muut lait ja asetukset 16 Vapaaehtoisella on oma rooli ja rajat sekä laki joiden mukaan hän tukee auttaviaan. Heitä koskevat terveydenhuollon yleiset salassapitomääräykset. Vapaaehtoinen on tekemisissä paitsi autettavan myös tämän läheisten sekä autettavaa ammatikseen hoitavien kanssa. Vapaehtoisen rooli on kuitenkin erilainen kuin autettavan läheisillä, sillä hänellä ei ole samaa huolenpitovastuuta kuin omaisilla. Vapaaehtoisen roolia rajaa kaikkein selvimmin jako ammattityöhön ja vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen ei ole hoitaja; hoitotyö jätetään ammattilaisille, tämä rajaus tehdään osaltaan jo vastuukysymysten vuoksi. Vapaaehtoinen auttaa ja tukee siten, että autettavilla itsellään säilyvät elämänohjakset omissa käsissään. Samalla kunnioitetaan tuettavien itsemääräämisoikeutta. Kuuntelu, keskustelu ja rohkaisu ovat vapaaehtoisten tärkeimmät tehtävät. Niissä yhdistyvät sekä sosiaalinen että henkinen tuki. Tuen, rohkaisun ja keskustelujen avulla voidaan auttaa autettavia selventämään elämän haasteita ja solmukohtia. 14 LIITE 14: Palaute omaisilta, potilailta, toisilta vapaaehtoisilta ja henkilökunnalta 15 LIITE 15: Kyselylomake vapaaehtoistoiminnasta luopuvalle 16 Ridanpää, Soile: Kuolevan hoitotyötä koskevat kirjalliset ohjeet. Pro gradu -tutkielma 2006

14 14/34 Kirjallisuutta Saattohoidon käsitteitä ja lisätietoja: HYVÄ SAATTOHOITO SUOMESSA. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Helsinki 2010, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Palliatiivinen hoito ja saattohoito Suomessa (ks. Käypähoito; Kuolevan potilaan oireiden hoito, 2008). (Ks. linkki: p_haku = saattohoito.) Saattohoitopäätös: Hoitotahto (ks. linkki: Muita linkkejä: aanhoitaja-lehti/ /muut artikkelit/uusi_suruteoria_surevien _auttaminen/) Ahdistuksen kohtaaminen ja potilaan luopumisprosessi (ks.http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/ sairanhoitajalehti/9_2008/muut_artikkelit/eksistentiaalisen_ahdistuksen_ko/). Kohtaaminen (Kohtasinko kuolevan? Lääkärilehti 1998, Ks. Liite 4.) 1/$FILE/Mina_kuolen_apua-opas.pdf Saattohoito. Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) muistio. (2003) Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. ETENE - julkaisuja 4, Sosiaali- ja terveysministeriö (2002)

15 Läsnä ja lähellä Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.). Hänninen Juha, Saattohoito, Potilaan ja omaisen opas, 11. uudistettu painos Hänninen Juha, Saattohoito Therapia Fennica. 15/34 Kotisaattohoito Mahdollisuus kuoleman kohtaamiseen kotona, Sairaanhoitajaliitto, aanhoitajalehti Hyvän saattohoidon suositukset, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2011:3 Kuolevan potilaan oireiden hoito, Käypä hoito Palliatiivisen hoitotyön asiantuntijuuden kriteerit, Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry /2011

16 16/34 LIITE 1 HAKEMUS KOULUTUKSEEN JA VAPAAEHTOISTOIMIJAKSI SAATTOHOIDOSSA Nimi: Syntymäaika: Ikä: Osoite: Puhelinnumerot: Sähköposti: Perhesuhteet: Terveydentila: Koulutus: Keskeinen työkokemus Harrastukset Miksi haluaisit vapaaehtoistoimijaksi saattohoidossa?

17 17/34 Minkälaisia kokemuksia sinulla on vaikeasti sairaan ihmisen lähellä olemisesta? Mitä merkittäviä muutoksia sinun elämässäsi on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana? Millaiset voimavarat (mm. ajalliset, henkiset, fyysiset) sinulla on mielestäsi toimia vapaaehtoisena saattohoidossa? Mitä muuta haluaisit lisäksi kertoa itsestäsi? Päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys

18 18/34 LIITE 2 Uuden vapaaehtoistyöntekijän perehdytyslomake Vapaaehtoistyöntekijän nimi Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan nimi Kummina toimivan vapaaehtoistyöntekijän nimi Vapaaehtoistoiminnan aloituspäivä Asiasisältö Moniammatillisen tiimin kanssa Hoitokodin ja vapaaehtoistoiminnan esittelyilta Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Hoitokoti organisaationa ja henkilökuntarakenne Tutustuminen hoitokodin tärkeisiin paikkoihin Vuodeosastosaattohoito Kotisaattohoito Omaisten tukeminen Oireenmukainen hoito Puhtaanapidon ja ravinnon merkitys saattohoidossa Hengelliset asiat saattohoidossa Potilaan avustamisen niksit ja käytännön harjoittelua Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan kanssa Toimenkuvan luominen Kirjallisten ohjeiden saaminen työtehtävistä Ensimmäisestä työvuorosta ja sen järjestelyistä sopiminen Kummin järjestäminen Info koeajasta ja perehdytyksen sisällöstä Info työnohjauskäytännöistä Info vertaistukiryhmästä Kummin kanssa Tilojen esittely Työasun ja tunnistemerkkien käyttö Työtehtävät, joissa vapaaehtoistyöntekijä toimii Potilaiden ja omaisten kohtaaminen eri tilanteissa Työvuoroon kuuluvat rutiinit Yhteydenpidosta sopiminen Emotionaalinen sisältö Palautekeskustelu ensimmäisestä työvuorosta Välipalautekeskustelut Työnohjaukselliset keskustelut Keskustelu vertaistukihenkilön kanssa Yhden kuukauden keskustelu Kolmen kuukauden keskustelu Vuosittainen kehityskeskustelu Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteiset illat ja koulutukset Varsinaiseen työnohjaukseen osallistuminen Suorituspäivä Toivoisin lisäperehdytystä seuraavista asioista: Lomake palautetaan täytettynä vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle

19 19/34 LIITE 3 UUSI VAPAAEHTOISTOIMIJA SAATTOHOIDOSSA Palautekeskustelun sisältö 3-4 kuukauden koeajan jälkeen. Keskustelun aika Vapaaehtoistoimijan nimi Vapaaehtoiskummi Työyhteisön edustaja/ohjaaja (nimi ja tehtävä) Liite Miltä toimintasi vapaaehtoisena saattohoidossa on tuntunut? 2. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan myönteisiä puolia? 3. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan kielteisiä puolia? 4. Miltä sinusta tuntuisi jatkaa vapaaehtoistoimijana saattohoidossa sinulle kertyneiden kokemusten jälkeen? 5. Missä asioissa erityisesti olet kokenut onnistuneesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? 6. Mitkä asiat ovat mielestäsi erityiset vahvuutesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? Mitkä asiat ovat työyhteisön edustajan mielestä vapaaehtoistoimijan erityiset vahvuudet saattohoidossa? 7. Mitkä asiat ovat mielestäsi tuntuneet vaikeilta tai hankalilta toimiessasi vapaaehtoisena saattohoidossa? 8. Missä asioissa sinulla on omasta mielestään vielä kehittymisen varaa saattohoidossa? Missä asioissa työyhteisön edustajan mielestä vapaaehtoistoimijalla on vielä kehittymisen varaa? 9. Minkälainen näkemys sinulla on mahdollisuuksistasi jatkaa vapaaehtoistoimijana saattohoidossa edellä pohdittujen asioiden pohjalta? Minkälainen näkemys työyhteisön edustajalla on vapaaehtoisen mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa saattohoidossa? 10. Miten haluaisit muuttaa tehtävänkuvaasi tai tehtäviäsi vapaaehtoistoimijana koeajan jälkeen? 11. Miten koet vapaaehtoiskummin työskentelyn suhteessa omaan toimintaasi vapaaehtoisena? 12. Mitä odotat vapaaehtoiskummilta jatkossa? 13. Miten koet työyhteisön/työyhteisön edustajan/vapaaehtoistoiminnan ohjaajan toiminnan suhteessa omaan toimintaasi? 14. Mitä jatkossa odotat suhteessa omaan toimintaasi työyhteisöltä/työyhteisön edustajalta /vapaaehtoistoiminnan ohjaajalta? 15. Minkälaisia tulevaisuuden tavoitteita asetat itsellesi vapaaehtoistoimijana saattohoidossa? 16. Mitä työyhteisö/ työyhteisön edustaja /vapaaehtoistoiminnan ohjaaja tai vapaaehtoiskummi odottaa vapaaehtoistoimijalta jatkossa? 17. Millä mielin vapaaehtoistoimija jatkaa / ei jatka saattohoidossa tästä eteenpäin?

20 20/34 Potilaiden, omaisten ja (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoisen toimijan tehtäviksi saattohoidossa Vapaaehtoistoimija haluaa, kuten usein kuka tahansa ihminen, niin mielellään olla toiselle avuksi ja hyödyksi. Kuoleva ihminen tarvitsee enemmänkin vapaaehtoistoimijan aikaa kuin mitään erityistä tekemistä ja avuksi olemista. Potilaat, omaiset tai omahoitajat ovat nimenneet joitakin asioita, missä vapaaehtoistoimija voi olla kuolevan ihmisen, omaisen tai henkilökunnan avuksi. Kun mitään ei enää voi tehdä, vielä voi tehdä paljon. Tärkeää on, että joku toinen ihminen on kuolevan ihmisen lähellä ja läsnä. Seuraavia asioita on toivottu: juttuseuraa kuolevalle ihmiselle ja keskustelua hänen kanssaan juttuseuraa omaisille ja keskustelua heidän kanssaan ulkoiluseuraa ilman apuvälineitä ulkoiluapua rollaattorin kanssa ulkoiluapua pyörätuolin kanssa ulkoiluapua geriatrisen tuolin kanssa ulkoiluapua vuoteessa olevalle kuolevalle ihmiselle kävelyttämistä kuolevan ihmisen avustamista mukaan tapahtumiin tai ohjelmatuokioihin apua tupakalle pääsemiseksi jalkojen kevyttä hieromista pyydettäessä hartioiden kevyttä hieromista pyydettäessä apua hiusten kampaamisessa tai laittamisessa apua silmälasien puhdistamiseksi apua parran ajamiseksi apua kynsien lakkaamiseksi lehtien lukemista kirjojen tai muuta lukemista apua musiikin kuuntelemiseksi askartelua tai muuta käsillä tekemistä ruoan tarjoamista ilman vaatimusta syödä kahvin tai juoman tarjoamista tyynyn kohentamista pyydettäessä koskettamista, kädestä pitämistä tai silittämistä kuolevan ihmisen toivomuksen mukaan läsnäoloa ohjelmatuokion järjestämistä muistelukahvituksen järjestämistä potilashuoneen kaappien järjestämistä liinavaatevaraston järjestämistä Kaikissa käytännön tehtävissä tulee muistaa hyvä ja tarkka käsihygienia.

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä!

perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä! Vapaaehtoisen perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä! Vanhusten palvelut Vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Kirsi Koivula 2010 Vapaaehtoistoiminnan kenttä Espoon

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA 1 PKKY Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA LÄHIHOITAJA HYVÄN SAATTOHOIDON TOTEUTTAJANA 5 OV (OPETUSSUUNNITELMA)/ TOTEUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähellä loppuun asti vapaaehtoinen vanhuksen tukena elämän loppuvaiheessa Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen aiheet Kuoleman kohtaaminen vanhuudessa Suru ja luopuminen

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Kohtaamisia potilaiden kanssa Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Miten kohdata potilas? tarkkoja toimintaohjeita ei voi antaa, sillä kyse on aina kahden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot