SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖNKUVAN MUUTOKSESTA
|
|
- Krista Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖNKUVAN MUUTOKSESTA Pakkohan se on joskus. Selviydyn kyllä. Hämäläinen Anne-Mari ja Piilonen Jaana Opinnäytetyö, syksy 2006 Hoitotyön koulutusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki Sairaanhoitaja (AMK) monimuoto
2 TIIVISTELMÄ Hämäläinen Anne-Mari ja Piilonen Jaana. Sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Pakkohan se on joskus. Selviydyn kyllä. Pieksämäki, syksy 2006, 58 s., 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Tutkimuksen myötä haluttiin, että sairaanhoitajat kiinnittäisivät huomioita työnjaon vastuukysymyksiin, jotta he voisivat toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kuvata sairaanhoitajien henkilökohtaisia kokemuksia. Lisäksi selvitettiin millaiseksi he kokivat työnkuvansa, kuinka he kokivat tehtäväsiirrot sekä onko lääkäreiden tehtäviä siirtynyt heille. Tutkimukseen osallistui 20 sairaanhoitajaa Pieksämäen sairaalasta sisätautien sekä kirurgian osastoilta. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Vastausprosentti oli 80. Tulokset analysoitiin SPSSohjelmalla sekä sisällön analyysillä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että 15 sairaanhoitajaa koki työnkuvansa muuttuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Lähes puolet 46% vastaajista nosti esille työnjaon vastuukysymykset. Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat kokivat eniten lääkäreiltä siirtyneitä tehtäviä olevan lääkitykseen ja potilaiden voinnin seurantaan liittyvissä asioissa. Vastaajista 38 % koki tehtävien siirrot lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä toisaalta helpottavan ja monipuolistavan hoitotyötä, mutta samalla heistä 49 % koki työn vaikeutuneen. Sairaanhoitajat kuvasivat kokevansa stressiä ja kiirettä sekä riittämättömyyden tunteita. Sairaanhoitajat kokivat työskentelevänsä voimiensa äärirajoilla. Lähes puolet 47 % vastanneista sairaanhoitajista, koki selviytyvänsä päivittäisestä työskentelystä. Vastanneista 70 % ilmaisi nykyisen täydennyskoulutuksen riittämättömäksi. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien työnkuva on muutoksessa. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä tapahtuu tehtävien siirtoja. Tutkimuksesta ilmenee, että sairaanhoitajien tulee olla työssään vastuuntuntoisia, sillä turvallinen ja laadukas hoitotyö vaatii mm. vastuun ymmärtämistä. Myös kouluttautuminen tulisi olla jokaisen sairaanhoitajan mahdollisuus, jotta kyettäisiin vastaamaan modernin yhteiskunnan haasteisiin. ASIASANAT: Sairaanhoitajan työkuva, tehtäväsiirrot. Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto
3 ABSTRACT Hämäläinen Anne-Mari and Piilonen Jaana. Experiences of Working Nurses to the Change in Their Work Description. It is necessary sometimes. I can cope. Pieksämäki, Autumn 2006, Language: Finnish, 58p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Nursing, Nurse. The goal of this research was to examine the nurses experiences from changes in their job description. With this research we also want to draw the nurses attention to issues of responsibility in labour division in hospitals and help them to perform good quality and safe nursing. Our frame of reference was to use a personal approach. This allowed the nurses to explain how they felt about their job description, how they felt about their duties being increased and if there were any doctors duties that had been transferred to them. The participants of the study were 20 nurses from the Hospital of Pieksämäki, departments of medical ward and surgery. The data was collected by a questionnaire including both qualitative and quantitative questions. Answering percentage was 80%. The results were analysed by SPSS program and with the qualitative method of content analysis. Fifteen nurses felt that their job description had changed over the past five years. Nearly half (i.e.) 46% of the nurses who participated in this research, indicated a shift in the division of duties and responsibilities between doctors and nurses. The nurses often felt that they were performing tasks relating to prescribing medications and observing the condition of the patient, that should best have been performed by a physician. More than one third (i.e.) 38% felt, that this transfer helped diversify their work making it more interesting, but (i.e.) 49% felt that their work was made more difficult by this shift. The nurses responses described feelings of distress and inadequacy. Nearly half (i.e.) 47% of the nurses felt that they were coping well with their daily duties; still (i.e.) 70% of them expressed their opinion of present updating training being insufficient. According to our research, the job description of nurses seems to be evolving. Tasks are being transferred from doctors to nurses. The results raise a concern because good quality patient care requires understanding the responsibility; the nurses have to be very reliable and responsible in their work. To be able to respond to the challenges of modern society, every nurse must be given a chance to take part in training to update their working skills. Keywords: Work Description of a Nurse, Duty Transfers Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS JOHDANTO SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVA Sairaanhoitajan ydintehtävä: hoitotyö Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset Sairaanhoitajan vastuu Hoitotyötä ohjaava arvomaailma ja periaatteet SAIRAANHOITAJIEN TYÖNKUVAN MUUTOS Sairaanhoitajan työ muuttuvassa yhteiskunnassa Sairaanhoitajien ja lääkäreiden välinen työnjako Hoidon sujuvuutta tehtäväsiirtojen avulla Laajennettu tehtäväkuva- tunnustettua osaamista Sairaanhoitajien kokemuksia työnmuutoksesta TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSIA Vastaajien taustatietoja Sairaanhoitajien työnkuvan muutos Tyytyväisyys työnkuvan muutokseen Lääkäreille kuuluvista tehtävistä selviytyminen Sairaanhoitajien kokema koulutuksen tarve TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA Sairaanhoitajan työkuva muutoksessa Sairaanhoitajan kokemuksia tehtäväsiirroista... 36
5 7.3 Lääkäreiltä sairaanhoitajille siirtyneitä tehtäviä Tehtäväsiirtoihin asianmukainen koulutus ja tehtävänmukainen palkka JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1: TUTKIMUSLUPA-ANOMUS Liite 2: SAATEKIRJE Liite 3: KYSELYKAAVAKE Liite 4: ESIMERKKI TUTKIMUSKYSYMYSTEN LUOKITTELUSTA
6 1. JOHDANTO Jokainen sairaanhoitaja joutuu työssään kohtaamaan sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa tapahtuvan muutoksen. Selviytyäkseen muutoksesta hoitajalla tulee olla laaja-alaiset tiedot ja taidot. Lisäksi hänen tulee kyetä tarkastelemaan muutoksia ja syntyneitä haasteita oikeata kontekstista, laaja-alaisesti sekä innovatiivisesti (Lauri 2005, 18; Hilden 1999, 192.) Erityisesti lääkäripula, mutta myös henkilöstövaje ja terveydenhuollon kustannusten rajoittaminen ovat aiheuttaneet työjakoa koskevaa keskustelua. Tämän vuoksi on jouduttu uudelleen tarkastelemaan hoitoalan työntekijöiden vastuukysymyksiä, heitä koskevaa lainsäädäntöä ja paikallisia toimintatapoja. (Uusitupa & Simola 2001; Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 62-63; Rajala 2004, 2.) Epäselvyydet lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjaossa sekä vastuukysymyksissä ovat aiheuttaneet jo pitkään sen, että on toimittu epävirallisten toimintatapojen mukaisesti, joista ovat puuttuneet selkeät valtamääräykset (Rajala 2004, 2-3) voimaan astuneessa hoitotakuujärjestelmässä huomioidaan työnjako ja siihen liittyvät seikat, kuten koulutuksen ja työkokemuksen merkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2004) sekä Rajalan (2004) pro gradussa esitetään, kuinka tehtäväkuvien laajentamisella voidaan järkevöittää toimintatapoja ja asiantuntemuksen käyttöä. Samalla tehdyllä muutoksella voidaan parantaa mm. hoitoon pääsyä ja lisätä potilaiden itsehoitovalmiuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a; Rajala 2004, 2-3.) Pieksämäen sairaalasta, kirurgisenosaston osastonhoitajalta tulleesta ehdotuksesta, päädyimme selvittämään, tekevätkö sairaanhoitajat tehtäviä, jotka kuuluvat lääkäreille. Tutkimusongelmiksi määrittelimme sairaanhoitajien työnkuvan mahdollisen muutoksen ja miten sairaanhoitajat kokevat muutoksen. Lisäksi halusimme selvittää sairaanhoitajien kokemuksia siitä, millaisia lääkäreiden tehtäviä on siirtynyt heille. Toivomme, että tämä ajankohtainen tutkimus auttaisi sairaanhoitajia tunnistamaan työnkuvassaan tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksen myötä haluamme sairaanhoitajien kiinnittävän huomiota työnjaon vastuukysymyksiin, sillä selkeät vastuurajat ja toimintatavat takaavat turvallisen ja laadukkaan hoitoprosessin.
7 7 2. SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVA 2.1 Sairaanhoitajan ydintehtävä: hoitotyö Hoitotyön tavoitteena on auttaa ihmistä ylläpitämään ja edistämään terveyttään, ehkäisemään terveyden murentuminen, tulemaan toimeen sairautensa tai vamman ja sen aiheuttaminen rajoitusten kanssa elämänsä eri vaiheissa (Perälä 1997, 27). Hoitotyön perustana ovat arvot ja ammattietikka sekä käsitys ihmisestä ja terveydestä. Sitä ohjaavat myös oikeudelliset normit ja lait, perusoikeussäädökset, kansainväliset ihmisoikeudet, moraalinormit ja kansalliset sekä kansainväliset ammatilliset sopimukset. (Perälä 1997, ) Hoitotyön periaatteita kunnioittava hoitaja kohtaa jokaisen potilaan ainutlaatuisena ja elämänsä tarkoitusta toteuttavana henkilönä (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 22-23). Hoitotyössä on huomioitava, että potilaiden tilanteet saattavat vaihdella hyvinkin nopeasti, vaatien tilanneherkkyyttä, välitöntä reagointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Kuten Tiina Häggin (2001) tekemän tutkimuksen mukaan sisätautienosastolla korostuu tilannesidonnainen priorisointikyky, koska potilaat ovat monisairaita ja ongelmaisia. (Hägg 2001, ) Itsenäisen hoitotyön perustana on hoitotiede, jonka tehtävänä on tutkia ja kehittää hoitotyötä. Erityiskysymysten ratkaisuun käytetään apuna myös muiden tieteenalojen tuottamaa tietoa, kuten kasvatus- ja lääketiedettä. (Lauri 2005, 13; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b; Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietala 2005, 11.) Näyttöön perustuvalla tiedolla voidaan laatia hoitotyön suosituksia, jotka auttavat hoitajia tekemään päätöksiä hyvästä hoidosta. Näyttöön perustuva hoitotyön tietoperusta muodostaa sairaanhoitajalle viitekehyksen, jonka avulla hoitaja voi tulkita ja ymmärtää potilasta. (Lauri 2005, 14.)
8 8 2.2 Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset Sairaanhoitajan ammatin pääasia on toisesta ihmisestä huolehtiminen. Ammatin muodostumiseen ovat myös vaikuttaneet naisen yhteiskunnallinen asema ja tehtävät. (Laakkonen 2004, ; Lauri 2005, 10.) Sairaanhoitajan ammatti on koko yhteiskuntamme kannalta tärkeää ja vastuullista työtä. Työtä tehdään hoitotyön asiantuntijana, usein moniammatillisena yhteistyönä, joko asiakkaan kotona tai laitoksissa tai projektityöntekijänä erilaisissa yhdistyksissä tai järjestöissä. Työhön liittyy sairauksia ennaltaehkäisevää työtä, hoitotyötä, kuntoutusta, hoitotyön- ja lääkehoidon suunnittelua ja toteutusta, potilaiden sekä omaisten neuvontaa ja ohjausta sekä tukemista. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan tehtävänä on toteuttaa turvallisesti potilaalle lääkärin määräämiä lääketieteellisiä hoitoja seuraten potilaan tilaa, oireita ja hoidon vaikuttavuutta tavallisten sairauksien hoidossa, lääkehoidon- ja verensiirron aikana ja päättyessä. (Opetusministeriö 2001.) Sairaanhoitajien toiminta-alue on laaja ja työn sisältö määräytyy työpaikan mukaan. Työ on erittäin vastuullista, tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa, koska sairaanhoitaja päättää monista asioita itsenäisesti. Hoitajalla tulee olla tutkimus, tiedonhankkimis- ja johtamisvalmiuksia, koska hänen on kyettävä organisoimaan ja koordinoimaan eri tehtäviä. Hoitotyössä on hallittava teoreettista tietoa mm. hoito- ja lääketieteestä. Nykyisin jatkuva kouluttautuminen menetelmien ja välineiden kehittyessä on tärkeää. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan täytyy hallita hoitotyön taidot ja sille pohjaa antava tieto, sekä ymmärtää niiden yhteys hoitotyössä tapahtuvaan päätöksentekoon (Opetusministeriö 2001). Päätöksiä tehdessään sairaanhoitajan tulee huomioida niiden välitön tai myöhemmin tuleva vaikutus potilaan tai asiakkaan tilanteeseen. Sairaanhoitaja ymmärtää, että tilanteeseen vaikuttavat myös potilaan tai omaisen tiedot ja näkemykset asiasta. (Lauri ) Sairaanhoitajan hoitotyön osaamiseen sisältyy ammattieettinen toiminta ja vastuu potilaan oikeuksien toteuttamisesta. Laadukkaassa hoitotyössä sairaanhoitaja koordinoi ja kantaa vastuuta hoitoon osallistuvien johtamisesta sekä potilaan hoitoketjun toteuttamisesta. Perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu toteutettavien tutkimusten ja hoitojen turvallinen suorittaminen ja tarvittaessa avustaminen, halliten tutkimus ja hoitomenetelmiä hoidon eri alueilta esimerkiksi en-
9 9 siapu ja katastrofitilanteissa. Hoitotilanteissa sairaanhoitajan tulee hallita myös erilaisia hoitotyöntekniikoita toteuttaen aseptista toimintaa, jotta vältettäisiin tartuntojen synty ja erilaisten infektioiden kehittyminen. Lääke- ja nestehoidon toteuttamisessa sairaanhoitajan tulee ylläpitää ajantasaista tietoa (mm. ohjeistukset ) ja taitoa, jotta hän voi toteuttaa turvallisesti potilaalle määrättyä lääkehoitoa ja ohjausta. Potilaan ja omaisten opetuksessa ja ohjauksessa keskeistä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja sairauksiin liittyvät itsehoitovalmiuksien lisääminen, huomioiden mm. yksilölliset tarpeet. Työssään sairaanhoitaja pyrkii kehittämään omaa ja työyhteisön työtä, jotta varmistetaan mahdollisimman laadukas hoitotyön tulos. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b.) Terveydenhuoltoalalla vaaditaan määrätynlainen pätevyys, jotta voidaan toimia tietyn ammattinimikkeen mukaisesti. Koulutusta ja toimintaa valvoo ja säätelee terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/94) ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (A 564/94). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) rekisteröi sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt, jolloin he saavat ammatinharjoittamisoikeuden. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Sairaanhoitajakoulutuksen saaneen henkilön edellytetään hallitsevan yleiset ammatillisten valmiudet ja asiantuntijaosaamisen omalla osaamisalallaan. Ammatinharjoittajan tulee perustaa asiantuntijuus laaja-alaisesti liittäen se sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtiin, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painatteisiin. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on perusvalmiudet toimia normaaliajan erikoistilanteissa ja poikkeusoloissa. (Opetusministeriö 2001.) Nykyisin jatkuva täydennyskoulutus on välttämätöntä. Laki määrittää työnantajan järjestämään täydennyskoulutusta ja sairaanhoitajan on myös itse velvollinen huolehtimaan ammattitaidostaan. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan urakehityksessä on ominaista taitojen ja asiantuntemuksen lisääntyminen laaja-alaisesti. Hankittujen taitojen avulla voidaan edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja kehittää terveyspalveluiden toimintaa ja vastata paikallisiin, alueisiin ja valtakunnallisiin haasteisiin. Sairaanhoitajille suunnatun urakehityksenmallin mukaan työhön yhdistetään työntekijän aktiivinen rooli, oppimis- ja kehittymistarpeet, tehtävänkuva sekä työyksikön ja organisaation osaamisvaatimukset. Urakehitystä tuetaan täydennys- ja jatkokoulutuksella, eri-
10 10 laisin projektein ja kehittämistoimintojen avulla, työnjaon kehittämisellä, koulutuksella ja työnkierrolla. Täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset ohjaavat sairaanhoitajien koulutusta. Koulutuksen ja urasuunnittelun avulla tuetaan ammatillista kehittymistä, työn suunnittelua ja sen pitkäjänteistä kehittämistä, joka mahdollistaa työnjaon ja vastuualueiden lisääntymisen.(suikkala, Mietinen, Holopainen, Montin, Laaksonen 2004, 34.) 2.3 Sairaanhoitajan vastuu Sairaanhoitajien ammatin yhteiskunnallinen itsenäisyys ja vahvuus perustuu sisäiseen voimaan, päätöksenteon näkyvyyteen eli asiantuntijuuteen. Ammatillisen tietoperustan johdosta sairaanhoitajalla on sekä oikeus että velvollisuus ottaa vastuu toiminnastaan, sen toteutuksesta ja tuloksista. (Lauri 2005, 11.) Sairaanhoitajan työtä ohjataan kansanterveyslain ja asetuksen (L66/ 1972) ja erikoissairaanhoitolain (L1062/ 1989) avulla. Terveysalan ammattihenkilöstön toimintaa ohjaa laki sekä asetus (L 559/1994, A 564/1994). Säädösten avulla valvotaan ammattihenkilön toimintaa ja varmistetaan, että terveydenhuoltoalan henkilöllä on ammattitoiminnassa tarvittava koulutus ja ammattihenkilöstölle korostetut edellytykset. Lain ja asetusten sekä säädösten tarkoituksena on taata potilaille ja asiakkaille laadullinen ja turvallinen palvelu, joka perustuu Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (Opetusministeriö, 2001; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Valvovilla viranomaisilla tulee olla riittävät edellytykset ohjata ja valvoa terveydenhuollon toimintaa ja henkilöstöä sekä tarvittaessa puuttua heidän toimintaansa, jotta voidaan toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä (Sosiaali- ja Terveysministeriö, 2001b). Lainsäädännöllä on vahvistettu ammatinharjoittamisoikeus, ammattikunnan määrittelemä arvoperusta sekä eettiset ohjeet, joten näiden avulla luodaan perusta sairaanhoitajan hyvälle ammatilliselle kehittymiselle. (Lauri 2005, 9; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Periaatteena on, että jokainen vastaa omasta toiminnastaan itse. Työnantajalla on kuitenkin vastuu tehtävien jaosta, järjestelystä ja koulutuksesta sekä velvollisuus arvioida työntekijän pätevyys kuhunkin tehtävään. Delegoija vapautuu tehtävistään ja vastuusta, jos tehtävän saanut pystyy niistä huolehtimaan. Sairaanhoitajalla on oikeus ja velvolli-
11 11 suus kieltäytyä tehtävästä, jos hänen koulutuksensa tai ammattitaitonsa eivät riitä suoriutumaan siitä. (Häkkinen 2005.) 2.4. Hoitotyötä ohjaava arvomaailma ja periaatteet Terveydenhuollossa korostuvat potilasturvallisuus, palvelujen korkeatasoinen laatu sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön toiminnan edellytykset. Terveysalan henkilöstön toimintaa ohjaavat yleisesti ja ammattialoittain hyväksyt periaatteet, arvot ja ammattietiikka. Toiminnan arvopohjana on ihmisarvon kunnioitus, oikeudenmukaisuus, vastuu ja ihmisten tasa-arvoinen oikeus hyvinvointiin, terveyteen, arvokkaaseen elämään ja kuolemaan sekä terveyttä tukevaan ympäristöön. (Opetusministeriö 2001.) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) velvoittaa terveydenhuollossa työskenteleviä kohtelemaan potilaita tasapuolisesti hoitoon ottamisessa ja hoidettaessa sekä hoidon päättyessä. Potilaan kohtelu on oltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittavaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a. Potilaalla on myös tiedonsaantioikeus, joka perustuu itsemääräämisoikeuteen. Tämän mukaan potilas saa halutessaan tutustua häntä koskeviin potilasasiakirjoihin. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hoidosta. Potilasta ei kuitenkaan kieltäytymistapauksessa saa jättää heitteille, vaan häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla. Potilaalla on oikeus tietosuojaan. Laissa terveydenhuollon henkilöstölle määritellään salassapitovelvollisuus, jonka mukaan potilaan tietoja ei saa antaa sivullisille ilman hänen kirjallista suostumustaan. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994, 15 ja 17 ; Kassara, ym. 2005, ) Sairaanhoitajan päätöksentekoa ohjaavat Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön (ICN) (1953) ja myöhemmin (1973) Suomen sairaanhoitajaliiton hyväksymät eettiset ohjeet. Ohjeissa määritellään sairaanhoitajan tehtävä, työ ja ammattitaito sekä sairaanhoitajan suhde potilaaseen, työtovereihin, yhteiskuntaan ja ammattikuntaan. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.)
12 12 3. SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVAN MUUTOS 3.1 Sairaanhoitajan työ muuttuvassa yhteiskunnassa Työelämään vaikuttavan muutoksen taustalla on talouteen liittyviä tekijöitä, jotka ilmenevät mm. tuottavuus-, tehokkuus- ja joustoajatteluna. Näiden seurauksena sairaanhoitajatkin ovat joutuneet määrällisen jouston kohteeksi, jotka ilmenevät mm. pätkätöinä ja hoitotyön aliarviointina. (Lehto 1999, ) Tehokkuus- ja tuottavuusajattelu ovat tuoneet työpaikoille kiirettä ja erilaisia työpaineita. Suomi onkin eurooppalaisessa työolotutkimuksessa (1997) kaikissa naisten työkiirettä selvittävissä tutkimuksissa Euroopan kärjessä. Tätä selittää naisten voimakas työhön suuntautuminen ja työllisyyden keskittyminen julkisen sektorin ammatteihin, jotka ovat olleet alasajon kohteena luvulta lähtien. (Lehto 1999, 118.) Terveydenhuolto on joutunut kärsimään henkilöstövajauksesta pitkään. Vaikka tarkoituksena on ollut organisaation tehokkuuden lisääminen, on seurauksena kuitenkin ilmennyt hoitohenkilökunnan väsymistä ja turtumista sekä tehokkuuden heikkenemistä. (Lehto 1999, ) Modernissa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset lisäävät haasteita myös terveydenhuollossa. Muutosta aiheuttavat mm. lisääntyvä muuttoliike, alueellinen syrjäytyminen, työelämän muutokset, väestön ikääntyminen sekä asiakkaiden moniongelmaisuus ja kansainvälistyminen. Kansalaisten vaatimustaso on myös lisääntynyt. Kaikille väestöryhmille on kuitenkin mahdollistettava tasapuolinen terveydenhuoltopalvelujen saanti. Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt tavoite- ja toimintaohjelmassaan huomiota eri väestöryhmien välisiin terveydentilan eroihin, jotka ovat säilyneet suhteellisen suurina ja osin jopa kasvaneet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004d, 9). Nämä haasteet aiheuttavat terveydenhuollon toiminnalle erilaisia vaatimuksia muutoksessa olemiseen ja toimimiseen. Samanaikaisesti joudutaan tarkastelemaan voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Yhtäaikaisesti toimintaan ja sairauksien hoitoon luovat parempia edellytyksiä teknologian, lääketieteen ja muiden tieteenalojen kehittyminen. Lisäksi väestön koulutustason kohenemisen myötä tiedon hyväksikäyttö on parantunut, antaen parempia mahdollisuuksia mm. terveydenedistämiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 9-10; Opetusministeriö 2001, 7, 12; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 13-14; Rajala 2004, 27.)
13 13 Yhteiskunnassamme teknologiset ja taloudelliset muutokset ovat olleet nopeita. Muutokset ovat vahvistaneet hyvinvointia, terveyden perustaa ja oikeudenmukaisuutta väestön keskuudessa. Yhteiskuntamme taloudelliseen kehitykseen liittyy myös epävarmuustekijöitä mm. työttömyys ja julkisen talouden velka. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 9.) Kansanterveyden kannalta mm. erilaiset taloudelliset ratkaisut ovat tulevaisuudessa merkittävässä asemassa ja ne edellyttävätkin laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa (Opetusministeriö 2001, 7, 12; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 13-14). Nykyisin maassamme on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, esim. vuonna 1985 lääkäreitä työskenteli maassamme 9885 ja vuonna (Herrala, Koivisto, Raninen, Rekiaro & Viitanen 2005). Työssä olevien lääkäreiden määrä on lisääntynyt erityisesti eri sairaanhoitopiireissä ja erikoissairaanhoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 25). Silti lääkärivajetta on erityisesti perusterveydenhuollon alueella ja alueelliset erot ovat jopa huolestuttavan suuria (Herrala ym. 2005; Jaatinen, Vanhatalo & Tasanko 2002). Lääkäripulan syinä perusterveydenhuollossa ovat mm. suuret väestömäärät sekä työn pakkotahtisuus (Herrala ym. 2005). Lääkärivajeen koetellessa maatamme sairaanhoitajien vastuu on lisääntynyt. Tulevaisuudessa terveydenhuoltoa uhkaa kuitenkin sairaanhoitajapula, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja osa valmistuneista sairaanhoitajista on siirtynyt muille aloille. (Herrala, ym. 2005; Kärkkäinen, Tuominen, Seppälä & Karvonen 2003; Rajala 2004, 71.) Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen loppumuistiossa varoitetaankin lääkäri- sekä hoitajapulan uhkaavan koko maan perus- sekä erikoissairaanhoitoa. Muistiossa ehdotetaankin eri työntekijäryhmien työnjaon ja toimivaltuuksien tarkastamista sekä virallistamalla hyväksi todettuja käytäntöjä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, ) Tehtävien siirtymisen syyksi perustellaan terveydenhuollon taloudellisen tilanteen heikkenemistä, henkilöstöpulaa ja ammattitaidon tarkoituksenmukaisella käytöllä. Lisäksi siirtämistä perustellaan hoidon sujuvuudella ja nykykäytänteiden laillistamisella. (Leiwo, Papp & Heikkilä 2002.) Eräänä ajatuksena on ollut myös lääkäreiden työpanoksen suuntaaminen sellaisiin tehtäviin, jotka ovat erityisesti toiminnan kannalta tärkeitä (Renfors, Turunen, Palomäki & Itkonen 2004). Lääkäreiden vahva ammatillinen edunvalvonta, Suomalaisen terveydenhuollon lainsäädäntö, hierarkia, byrokratia, vastuunja-
14 14 on perinteet ovat vaikeuttaneet työskentelyä. Samalla se on mahdollistanut epävirallisten toimintamallien syntymisen. (Rajala 2004, 73.) Stakesin (2004) suorittaman tutkimuksen mukaan lääkäripula ei ole selkeä syy tehtäväsiirtoihin, sillä terveyskeskuksissa joissa ei ollut lääkäripulaa, tehtävien siirto oli tavallista. Tutkimuksen mukaan lääkäreiltä on siirtynyt sairaanhoitoa sekä ehkäisevää työtä mm. sairaanhoitajille. (Rimpelä 2004.) 3.2 Sairaanhoitajien ja lääkärien välinen työnjako Terveydenhuollon eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen liittyy terveydenhuollon uudistamiseen. Uudistamisen käsitteinä ovat laajennettu työnkuva ja tehtävien siirrot.(suikkala ym. 2004, 30.) Laajennetun työnkuvan rinnalle on myös noussut asiantuntijasairaanhoitajan käsite (Lindström 2003, 30). Tutkimusaineistoon mm. (Vallimies-Patomäki, ym. 2002; Leiwo, ym. 2002; Rajala ) perehtyessämme, tehtäväsiirtoihin liitettiin myös laajennettu työnkuva. Nämä terminologiat aiheuttavat usein työpaikoilla epäselvyyksiä. Usein laajennetulla tehtäväsiirrolla tarkoitetaan enemmänkin hoitovastuiden (esim. pitkäaikaispotilaat) siirtoja, kuin tehtävien siirtoja. (Leiwo, ym. 2002). Kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa työnjako on yksi keskeinen teema (Rajala 2004; Vallimies- Patomäki, Lindström & Perälä 2002, 6). Valtioneuvoston asettamassa ( ) Kansallisessa hankkeessa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2001) tavoitteena on taata hoidon saatavuus sekä terveydenhuoltohenkilöstön saanti ja osaaminen. Tämän mukaan eri ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaon kehittämisellä ja erilaisten tehtäväsiirtojen avulla voitaisiin parantaa lääkäreiden saatavuutta. (Uusitupa & Simoila 2001; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a.) Toisaalta hoitohenkilöstön koulutustason parantuminen on mahdollistanut tehtäväsiirtojen toteuttamista. Nykyisin sairaanhoitajien perusopetus on ammattikorkeakoulutasoista, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on työelämässä entistä enemmän. (Kärkkäinen ym ) Jos kokeneiden sairaanhoitajien ammattitaitoa osataan oikein hyödyntää, on kansalaisten helpompi päästä terveydenhuoltopalveluiden asiakkaaksi. Myös työntekijöitä on paremmin saatavissa, jos ala pysyy haasteellisena, vetovoimaisena ja
15 15 urakehitysmahdollisena. Työnjako voisi olla myös tärkeä keino parantaa hoidon saatavuutta ja taata työvoiman riittävyyttä, hilliten samalla työn kuormittavuutta. (Vallimies- Patomäki, Perälä & Lindström 2003, 14; Rajala 2004, 64.) Rajalan (2004) mukaan syntyneiden tehtäväsiirtojen myötä on myös kiinnitetty huomiota täydennyskoulutuksen puutteellisuuteen sekä siihen, että terveydenhuoltoalankoulutus vastaa heikosti työelämän tarpeisiin (Rajala 2004, 10). Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 15 määrittää mm. sairaanhoitajalle ja lääkärille kuuluvia tehtäviä. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammatissaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja saamansa koulutuksensa mukaisesti. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Häkkinen 2005.) Tosin kuin muissa Pohjoismaissa, on Suomessa diagnoosin teko, hoidosta ja sairauden tutkimisesta päättäminen sekä lääkkeen määrääminen lääkärin erityisoikeuksia (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 85). Lain (559/1994) 2 mukaan voivat terveydenhuollon koulutuksen saaneet henkilöt toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toistensa tehtävissä, mikäli se on perusteltua työjärjestelyiden ja terveyspalveluiden toiminnan kannalta. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Lindström 2003.) Yleensä toimenpiteen suorittaa ja valvoo lääkäri, mutta hoitohenkilöstö voi suorittaa toimenpiteen itsenäisesti, noudattaen lääkärin antamia ohjeita (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 64). Yleisimmin työtä on jaettu lääkäreiden ja sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kesken, mutta myös muidenkin ammattiryhmien kesken, esim. sairaanhoitajat ja lähihoitajat, hammaslääkärit ja hammashoitajat. Työnjaolla on pyritty parantamaan hoitajien ja organisaatioiden voimavaroja. Sitä onkin eniten hyödynnetty hoitajavastaanottojen kehittelyssä, mutta myös erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. (Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 80; Lindström 2003, ) Työnjaon kehittämisessä on yleisimmin saatu positiivisia tuloksia. Sairaanhoitajat ovat voineet toimia itsenäisesti, jolloin potilaat ovat päässeet hoitoon nopeammin. Lääkärit ovat voineet perehtyä vaikeimmin sairastuneiden hoitoon. Hoidon jatkuvuus on parantunut ja haja-asutusalueilla on saatu säilytettyä terveydenhuoltopalvelut. Negatiivisina asioina esiin on noussut sijaisuuksien hoito, lisäkoulutuksen järjestäminen ja vastuukysymykset. (Lindström 2003, )
16 16 Kansallisen terveyshankkeen ( ) tulosten perusteella on tultu siihen tulokseen, että nykyisin osa hoidosta tapahtuu lainsäädännön harmaalla alueella (Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 85). Tulevaisuudessa vastuurajoja tuleekin yhtenäistää ja uudelleen arvioida sekä muuttaa lainsäädäntöä työnjakoa tukevaksi (Uotila 2004, 14; Suikkala, ym. 2004, 31.). Terveydenhuoltoalan koulutuksen kehittämisessä tulee myös huomioida työnjakoon perustuva lisääntynyt koulutuksen tarve. Vastuun lisääntyminen tulisi näkyä palkkauksessakin. (Suikkala ym. 2004, 31.) Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin painottanut, että työnjaon välttämättömyyttä tulee tarkastaa ja erilaisista olosuhteista johtuvat käytännöt tulee virallistaa. Jotta voitaisiin organisoida toimintaa uudelleen, tulee myös huomioida vastuukysymykset ja lainsäädännölliset seikat. (Uusitupa & Simoila 2001.) Terveydenhuollossa tapahtuva muutos on välttämätöntä ja erilaiset päätökset tehtäväsiirroista tulisi tehdä mahdollisimman pian, jotta voitaisiin alkaa kehittämään terveydenhuollon koulutusta sekä täydennyskoulutusta muuttuvaa yhteiskuntaa vastaaviksi. (Leivo, Papp & Heikkilä 2002.) 3.3 Hoidon sujuvuutta tehtäväsiirtojen avulla Tehtävien siirrolla tarkoitetaan sekä tehtävien, että potilaan hoitovastuun siirtymistä eri ammattiryhmiltä toisille. Siirroilla pyritään hoidon sujuvuuteen, ammattitaidon tarkoituksenmukaisempaan käyttöön ja erilaisten koulutuksen saaneiden laajempaan hyödyntämiseen. Lisäksi tehtäväsiirtojen kehittelyn taustalla on nykykäytänteiden laillistaminen. Tehtävien siirto edellyttää lisäkoulutusta ja mahdollisuuden lääkärin konsultaatioon. (Leiwo, Papp & Heikkilä 2002; Lindström 2003; Vallimies-Patomäki, Lindström & Perälä 2002.) Tehtäväsiirtoja pidetään suppeampana muutoksena kuin laajennettua tehtävänkuvaa (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 63). Nykylainsäädännön mukaan tehtäväsiirrot tulee tehdä yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa, huomioiden heidän valmiutensa hoitaa kyseinen tehtävä. Tehtäväsiirtoja eri ammattiryhmien välillä voidaan suorittaa lisäkoulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon antamien valmiuksien mukaan. (Häkkinen 2005.)
17 17 Suomessa tehdyt tehtäväsiirrot ovat yleisempiä lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä ja sen tavoitteena on ollut halu parantaa työn joustavuutta. Tavallisin siirretty tehtävä on ollut laskimoyhteyden avaus ja laskimonsisäisen lääkehoidon toteutus, mutta niitä ovat olleet myös mm. pienten vammojen hoito, reseptien uusinta ja potilaiden polikliininen seuranta. (Lindström 2003; Häkkinen 2005.) 3.4 Laajennettu työnkuva- tunnustettua osaamista Laajennetulla työnjaolla tarkoitetaan koko työyhteisön työtä koskevaa toimintaa, jossa tehtävät ja toimenpiteet järjestetään huomioiden mm. hoitokokonaisuus, ammattien välinen yhteistyö sekä työnjako. Työnjaon kehittämisellä saadaan ammatilliset valmiudet käyttöön parantaen samalla terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja laatua. Laajennettu työnkuva vaatii pitkää työkokemusta, erityisosaamiseen liittyvää koulutusta sekä yhteistyötä lääkärin kanssa. Lisäksi työskentelyyn on tarpeen laatia yhteisiä hoitosuosituksia ja alueellisia toimintatapoja. (Suikkala, ym. 2004, 30-31; Uusitupa & Simola 2001.) Laajennetun tehtäväkuvan koulutukseen sisältyy niin teoreettista kuin kliinistä opetusta. Tarvittaessa voidaan suorittaa ns. näyttökoe, jolla voidaan arvioida suorittavan pätevyyttä. Koulutuksessa tulee ymmärtää syvällisesti uusia työtehtäviä ja tehtäväalueita kehittäen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja hoidon vastuunottoa. Koulutuksen myötä suorittanut voi toimia mm. konsulttina ja kouluttajana muille terveydenhuollon aloilla. (Suikkala, ym 2004, ) Laajennetussa tehtäväkuvassa sairaanhoitajat arvioivat mm. vastaanotoillaan tai puhelimitse hoidon tarvetta, ohjaten potilaan tarvittaessa hoidon piiriin. Lisäksi pitkäaikaissairauksien seurannassa on hyödynnetty sairaanhoitajavastaanottoa. Erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajien tehtäväkuva on laajentunut mm. sydänvalvonnassa ja tehohoidossa. Perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät kotikäynnit, potilasohjaukset ja itsehoidon tukeminen katsotaan olevan laajennettua tehtäväkuvaa. (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 80.)
18 Sairaanhoitajien kokemuksia työnmuutoksesta Työn vaativuuden kasvaessa, ovat sairaanhoitajat kuitenkin voineet kokea ylpeyttä tehdessään ammattitaitoa vastaavaa sekä monipuolista työtä. He arvostavat ammattitaitoaan ja kokevat tekevänsä työnsä hyvin, ammatillisesti pätevästi ja luottamusta herättävästi. Suomen sairaanhoitajaliiton suorittamassa tutkimuksessa (2003), hoitajat halusivat lisää vastuuta ja mahdollisuuksia itsenäisten päätösten tekoon. (Hintsala 2006, 53.) Rajala (2004) toteaa tutkimuksessaan tehtäväsiirtojen mahdollistaneen sairaanhoitajille luvan hoitaa ja ottaa laajemmin kantaa potilaiden hoitoa koskevaan päätöksen tekoon. Tutkimuksessa ilmenee, että sairaanhoitajat ovat innostuneita, motivoituneita ja he ovat ottaneet työnjaon ammatillisena haasteena. (Rajala 2004, ) Sairaanhoitajien työolobarometrissä (2004) koettiin tehtäväsiirrot pääosin positiivisiksi, työtä monipuolistaviksi ja mielenkiintoa lisääväksi, ei kuitenkaan palkkausta parantaviksi. Barometrin mukaan kliinistä työtä tekevällä sairaanhoitajalla on melko heikot mahdollisuudet vaikuttaa työmääräänsä ja tahtiinsa. Vaikuttamismahdollisuuksien puute lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa suurimalle osalle hoitajista kokemuksia työperäisestä stressistä. (Partanen, Heikkinen, Vehviläinen-Julkunen, 2004.) Hildenin (1999) tekemässä väitöskirjassa sairaanhoitajat kokivat työnmuutoksella olevan niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Positiivisena vaikutuksina mainittiin sairaanhoitajien kokemus työnsä muuttumisesta monipuolisemmaksi, itsenäisemmäksi ja haasteellisemmaksi. Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat kokivat viime vuosina lisääntyneen kuormittavuuden sekä kiireen. He arvioivat työn muuttuneen vaativaksi sekä muutosalttiiksi, lisäksi työssä on korostunut tulostavoitteellisuus sekä taloudelliset näkökulmat. Vastaajat kokivat tekniikan ja lääketieteen jatkuvan kehittymisen ja lisääntymisen näkyvän työssään. (Hilden 1999, ) Rajalan (2004) mukaan työnjaolla voidaan jakaa lääkäreiden työtaakkaa siten, että kokeneiden sairaanhoitajien toimenkuva muuttuu haasteelliseksi ja mielekkääksi (Rajala 2004, 62). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyissä selvityksessä lääkäreiden ja sairaanhoitajien välisestä työnjaosta (2003) kokemukset osoittivat, että henkilöstön työn mielekkyys ja kiinnostavuus lisääntyivät. Näiden seurauksena myös työtyytyväisyys parantui. Kokemukset myös kertoivat, että työskentelystä tuli sujuvampaa ja
19 19 joustavampaa. Selvityksessä ilmeni, että henkilöstöön kohdistui erilaisia työpaineita, jotka estivät työnjaon. Näitä esteitä olivat mm. tiukka työtahti, taloudelliset tekijät, henkilökunnan saatavuus ja koulutustarpeen lisääntyminen. (Kärkkäinen, ym ) Kansallisessa terveyshankkeessa oli 31 työnjakopilottia, jotka toteutettiin vuosina Pilottihankkeiden tavoitteena oli työnjaon uudistaminen 29 organisaatiossa. Tuloksista ilmenee, että osallistujat, myös asiakkaat, kokivat työnjaon kehittelyn positiivisena. Kielteisinä kokemuksina nousivat esille työn vaativuuden lisääntyminen, työn ohella opiskelu, roolimuutoksiin liittyvät pelot sekä eri ammattiryhmien väliset jännitteet. Pääosin vastaajat kokivat työ hyvinvoinnin lisääntyneen. On myös huomattava, että lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat eivät kuitenkaan kokeneet työmäärän sekä kuormittavuuden vähentyneen tai työssä jaksamisen lisääntyneen. Lisäksi toimintoja yhdistävissä pilottihankkeissa mm. sairaanhoitajien työ hyvinvointi heikkeni. (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, ) Palkkaus vaikuttaa myös työmotivaatioon (Vallimies- Patomäki & Hukkanen, 2006, 83). Sairaanhoitajien kokemuksista tehtäväsiirrot eivät ole vaikuttaneet palkkaukseen ja koulutusta uusiin tehtäviin pidettiin riittämättömänä. Vastaajat kokivat myös tehtäväsiirtojen toimeenpanon olleen osin epäselvää, koska se tehtiin liian harvoin kirjallisesti. (Partanen, ym ) 4. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Tutkimuksen myötä haluamme, että sairaanhoitajat kiinnittäisivät huomioita työnjaon vastuukysymyksiin, jotta he voisivat toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä. Tutkimusongelmiksi olemme määrittäneet: 1. Millaiseksi sairaanhoitajat kokevat työnkuvansa? 2. Miten sairaanhoitajat kokevat tehtäväsiirrot? 3. Minkälaisia tehtäviä lääkäreiltä on siirtynyt sairaanhoitajille?
20 20 5. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimus toteutettiin Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, tekevätkö sairaanhoitajat lääkäreille kuuluvia tehtäviä. Tutkimus rajattiin koskemaan Pieksämäen sairaalan sisätautien osastoa (osasto 3) ja kirurgista osastoa (osasto 5). Tutkimusanomus (Liite 1) lähetettiin Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän johtavalle ylihoitajalle syyskuussa Tutkimuslupa tutkimuksen tekoon saatiin häneltä kirjallisena. Tutkimusjoukko rajattiin molempien osastojen kaikkiin sairaanhoitajiin ja osastonhoitajiin. Sisätautienosastolla työskentelee vakituisessa työsuhteessa 15 sairaanhoitajaa sekä osastonhoitaja ja kirurgisella osastolla on 8 sairaanhoitajaa sekä osastonhoitaja. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin osastojen muu henkilökunta, koska tarkoituksena oli tutkia sairaanhoitajien mielipiteitä siirtyneistä tehtävistä. Hoitajien osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista, ja he tekivät itse päätöksen osallistumisestaan. Kyselyyn vastattiin nimettömästi, joten vastaajien anonymiteetti säilyi. 5.2 Tutkimusmenetelmä Avoimen kyselylomakkeen valintaan vaikutti se, että emme tutkijoina halunneet antaa vastaajille valmiita vastausvaihtoehtoja. Lisäksi halusimme saada kokemuksellista tietoa nykypäivän tilanteesta, jota työelämässä olevilla sairaanhoitajilla on. (Hirsijärvi ym. 2005, 190.) Myös tutkimukseen käytettävissä oleva aika ja omat voimavaramme tutkimuksen tekemiseen vaikuttivat tutkimusmenetelmän valintaan (Hirsijärvi & Hurme 2001, 174). Vastatessaan kyselyyn vastaaja ei henkilöidy, joten hän voi vastata kysymyksiin rehellisesti kokemustensa pohjalta (Grönfors 1982, 11). Kyselyn hyvä puoli on se, ettei tutkija vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin. Vastaajalla on
Tausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotBioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry
Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Sisältö käsitteet kevään 2014 tutkimuksen tuloksia Mitä, miksi, milloin?
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
LisätiedotITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry
ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 17.-18.5.2018 Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry Hoitajavastaanottojen määrä kasvussa vastaanotolle pääsee nopeasti
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotEnsihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet
Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotYLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotOsaaminen valvonnan näkökulmasta
Osaaminen valvonnan näkökulmasta Lastensuojelun maakunnallinen kehittäjäverkosto THL 3.5.2018 Pekka Ojaniemi Ylitarkastaja, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotLÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija
LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a
LisätiedotMEDIECO OY. Verkko-oppimisen asiantuntija LÄÄKEHOIDON KURSSIT
MEDIECO OY Verkko-oppimisen asiantuntija LÄÄKEHOIDON KURSSIT MEDIECO OY Verkko-oppimisen asiantuntija LÄÄKEHOIDON VERKKOKURSSIT Mediecon lääkehoidon verkkokoulutukset ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotSAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA
SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotPotilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotLääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista
Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotTerveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet
Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
LisätiedotAsiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä
Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja sen vaikutukset
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja sen vaikutukset 24.11.2016 Työmarkkinalakimies Riitta Arko Yleistä Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annettu laki Kelpoisuusehdot tiettyihin
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotTyönjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa
Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen
Lääkehoidon toteuttaminen Vanhustenhuollon alueelliset tilaisuudet syksy 2019 Anna-Maija Liedenpohja Ylitarkastaja Mervi Tiri Ylitarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotOsaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus
Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen
LisätiedotERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen
ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset
LisätiedotMitä sairaanhoitajille kuuluu
Mitä sairaanhoitajille kuuluu 6.11.2018 Vastaajat Kyselyn toteutus Kysely lähetettiin noin 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle sähköisesti syys-lokakuun 2018 vaihteessa Kyselyyn vastasi 2952 sairaanhoitajan,
LisätiedotLähihoitajasta on moneksi
Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotVakanssinumero 45 30.6.2009
Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Lisätiedot