SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖNKUVAN MUUTOKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖNKUVAN MUUTOKSESTA"

Transkriptio

1 SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖNKUVAN MUUTOKSESTA Pakkohan se on joskus. Selviydyn kyllä. Hämäläinen Anne-Mari ja Piilonen Jaana Opinnäytetyö, syksy 2006 Hoitotyön koulutusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki Sairaanhoitaja (AMK) monimuoto

2 TIIVISTELMÄ Hämäläinen Anne-Mari ja Piilonen Jaana. Sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Pakkohan se on joskus. Selviydyn kyllä. Pieksämäki, syksy 2006, 58 s., 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Tutkimuksen myötä haluttiin, että sairaanhoitajat kiinnittäisivät huomioita työnjaon vastuukysymyksiin, jotta he voisivat toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kuvata sairaanhoitajien henkilökohtaisia kokemuksia. Lisäksi selvitettiin millaiseksi he kokivat työnkuvansa, kuinka he kokivat tehtäväsiirrot sekä onko lääkäreiden tehtäviä siirtynyt heille. Tutkimukseen osallistui 20 sairaanhoitajaa Pieksämäen sairaalasta sisätautien sekä kirurgian osastoilta. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Vastausprosentti oli 80. Tulokset analysoitiin SPSSohjelmalla sekä sisällön analyysillä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että 15 sairaanhoitajaa koki työnkuvansa muuttuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Lähes puolet 46% vastaajista nosti esille työnjaon vastuukysymykset. Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat kokivat eniten lääkäreiltä siirtyneitä tehtäviä olevan lääkitykseen ja potilaiden voinnin seurantaan liittyvissä asioissa. Vastaajista 38 % koki tehtävien siirrot lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä toisaalta helpottavan ja monipuolistavan hoitotyötä, mutta samalla heistä 49 % koki työn vaikeutuneen. Sairaanhoitajat kuvasivat kokevansa stressiä ja kiirettä sekä riittämättömyyden tunteita. Sairaanhoitajat kokivat työskentelevänsä voimiensa äärirajoilla. Lähes puolet 47 % vastanneista sairaanhoitajista, koki selviytyvänsä päivittäisestä työskentelystä. Vastanneista 70 % ilmaisi nykyisen täydennyskoulutuksen riittämättömäksi. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien työnkuva on muutoksessa. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä tapahtuu tehtävien siirtoja. Tutkimuksesta ilmenee, että sairaanhoitajien tulee olla työssään vastuuntuntoisia, sillä turvallinen ja laadukas hoitotyö vaatii mm. vastuun ymmärtämistä. Myös kouluttautuminen tulisi olla jokaisen sairaanhoitajan mahdollisuus, jotta kyettäisiin vastaamaan modernin yhteiskunnan haasteisiin. ASIASANAT: Sairaanhoitajan työkuva, tehtäväsiirrot. Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Hämäläinen Anne-Mari and Piilonen Jaana. Experiences of Working Nurses to the Change in Their Work Description. It is necessary sometimes. I can cope. Pieksämäki, Autumn 2006, Language: Finnish, 58p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Nursing, Nurse. The goal of this research was to examine the nurses experiences from changes in their job description. With this research we also want to draw the nurses attention to issues of responsibility in labour division in hospitals and help them to perform good quality and safe nursing. Our frame of reference was to use a personal approach. This allowed the nurses to explain how they felt about their job description, how they felt about their duties being increased and if there were any doctors duties that had been transferred to them. The participants of the study were 20 nurses from the Hospital of Pieksämäki, departments of medical ward and surgery. The data was collected by a questionnaire including both qualitative and quantitative questions. Answering percentage was 80%. The results were analysed by SPSS program and with the qualitative method of content analysis. Fifteen nurses felt that their job description had changed over the past five years. Nearly half (i.e.) 46% of the nurses who participated in this research, indicated a shift in the division of duties and responsibilities between doctors and nurses. The nurses often felt that they were performing tasks relating to prescribing medications and observing the condition of the patient, that should best have been performed by a physician. More than one third (i.e.) 38% felt, that this transfer helped diversify their work making it more interesting, but (i.e.) 49% felt that their work was made more difficult by this shift. The nurses responses described feelings of distress and inadequacy. Nearly half (i.e.) 47% of the nurses felt that they were coping well with their daily duties; still (i.e.) 70% of them expressed their opinion of present updating training being insufficient. According to our research, the job description of nurses seems to be evolving. Tasks are being transferred from doctors to nurses. The results raise a concern because good quality patient care requires understanding the responsibility; the nurses have to be very reliable and responsible in their work. To be able to respond to the challenges of modern society, every nurse must be given a chance to take part in training to update their working skills. Keywords: Work Description of a Nurse, Duty Transfers Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS JOHDANTO SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVA Sairaanhoitajan ydintehtävä: hoitotyö Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset Sairaanhoitajan vastuu Hoitotyötä ohjaava arvomaailma ja periaatteet SAIRAANHOITAJIEN TYÖNKUVAN MUUTOS Sairaanhoitajan työ muuttuvassa yhteiskunnassa Sairaanhoitajien ja lääkäreiden välinen työnjako Hoidon sujuvuutta tehtäväsiirtojen avulla Laajennettu tehtäväkuva- tunnustettua osaamista Sairaanhoitajien kokemuksia työnmuutoksesta TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSIA Vastaajien taustatietoja Sairaanhoitajien työnkuvan muutos Tyytyväisyys työnkuvan muutokseen Lääkäreille kuuluvista tehtävistä selviytyminen Sairaanhoitajien kokema koulutuksen tarve TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA Sairaanhoitajan työkuva muutoksessa Sairaanhoitajan kokemuksia tehtäväsiirroista... 36

5 7.3 Lääkäreiltä sairaanhoitajille siirtyneitä tehtäviä Tehtäväsiirtoihin asianmukainen koulutus ja tehtävänmukainen palkka JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1: TUTKIMUSLUPA-ANOMUS Liite 2: SAATEKIRJE Liite 3: KYSELYKAAVAKE Liite 4: ESIMERKKI TUTKIMUSKYSYMYSTEN LUOKITTELUSTA

6 1. JOHDANTO Jokainen sairaanhoitaja joutuu työssään kohtaamaan sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa tapahtuvan muutoksen. Selviytyäkseen muutoksesta hoitajalla tulee olla laaja-alaiset tiedot ja taidot. Lisäksi hänen tulee kyetä tarkastelemaan muutoksia ja syntyneitä haasteita oikeata kontekstista, laaja-alaisesti sekä innovatiivisesti (Lauri 2005, 18; Hilden 1999, 192.) Erityisesti lääkäripula, mutta myös henkilöstövaje ja terveydenhuollon kustannusten rajoittaminen ovat aiheuttaneet työjakoa koskevaa keskustelua. Tämän vuoksi on jouduttu uudelleen tarkastelemaan hoitoalan työntekijöiden vastuukysymyksiä, heitä koskevaa lainsäädäntöä ja paikallisia toimintatapoja. (Uusitupa & Simola 2001; Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 62-63; Rajala 2004, 2.) Epäselvyydet lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjaossa sekä vastuukysymyksissä ovat aiheuttaneet jo pitkään sen, että on toimittu epävirallisten toimintatapojen mukaisesti, joista ovat puuttuneet selkeät valtamääräykset (Rajala 2004, 2-3) voimaan astuneessa hoitotakuujärjestelmässä huomioidaan työnjako ja siihen liittyvät seikat, kuten koulutuksen ja työkokemuksen merkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2004) sekä Rajalan (2004) pro gradussa esitetään, kuinka tehtäväkuvien laajentamisella voidaan järkevöittää toimintatapoja ja asiantuntemuksen käyttöä. Samalla tehdyllä muutoksella voidaan parantaa mm. hoitoon pääsyä ja lisätä potilaiden itsehoitovalmiuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a; Rajala 2004, 2-3.) Pieksämäen sairaalasta, kirurgisenosaston osastonhoitajalta tulleesta ehdotuksesta, päädyimme selvittämään, tekevätkö sairaanhoitajat tehtäviä, jotka kuuluvat lääkäreille. Tutkimusongelmiksi määrittelimme sairaanhoitajien työnkuvan mahdollisen muutoksen ja miten sairaanhoitajat kokevat muutoksen. Lisäksi halusimme selvittää sairaanhoitajien kokemuksia siitä, millaisia lääkäreiden tehtäviä on siirtynyt heille. Toivomme, että tämä ajankohtainen tutkimus auttaisi sairaanhoitajia tunnistamaan työnkuvassaan tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksen myötä haluamme sairaanhoitajien kiinnittävän huomiota työnjaon vastuukysymyksiin, sillä selkeät vastuurajat ja toimintatavat takaavat turvallisen ja laadukkaan hoitoprosessin.

7 7 2. SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVA 2.1 Sairaanhoitajan ydintehtävä: hoitotyö Hoitotyön tavoitteena on auttaa ihmistä ylläpitämään ja edistämään terveyttään, ehkäisemään terveyden murentuminen, tulemaan toimeen sairautensa tai vamman ja sen aiheuttaminen rajoitusten kanssa elämänsä eri vaiheissa (Perälä 1997, 27). Hoitotyön perustana ovat arvot ja ammattietikka sekä käsitys ihmisestä ja terveydestä. Sitä ohjaavat myös oikeudelliset normit ja lait, perusoikeussäädökset, kansainväliset ihmisoikeudet, moraalinormit ja kansalliset sekä kansainväliset ammatilliset sopimukset. (Perälä 1997, ) Hoitotyön periaatteita kunnioittava hoitaja kohtaa jokaisen potilaan ainutlaatuisena ja elämänsä tarkoitusta toteuttavana henkilönä (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 22-23). Hoitotyössä on huomioitava, että potilaiden tilanteet saattavat vaihdella hyvinkin nopeasti, vaatien tilanneherkkyyttä, välitöntä reagointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Kuten Tiina Häggin (2001) tekemän tutkimuksen mukaan sisätautienosastolla korostuu tilannesidonnainen priorisointikyky, koska potilaat ovat monisairaita ja ongelmaisia. (Hägg 2001, ) Itsenäisen hoitotyön perustana on hoitotiede, jonka tehtävänä on tutkia ja kehittää hoitotyötä. Erityiskysymysten ratkaisuun käytetään apuna myös muiden tieteenalojen tuottamaa tietoa, kuten kasvatus- ja lääketiedettä. (Lauri 2005, 13; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b; Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietala 2005, 11.) Näyttöön perustuvalla tiedolla voidaan laatia hoitotyön suosituksia, jotka auttavat hoitajia tekemään päätöksiä hyvästä hoidosta. Näyttöön perustuva hoitotyön tietoperusta muodostaa sairaanhoitajalle viitekehyksen, jonka avulla hoitaja voi tulkita ja ymmärtää potilasta. (Lauri 2005, 14.)

8 8 2.2 Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset Sairaanhoitajan ammatin pääasia on toisesta ihmisestä huolehtiminen. Ammatin muodostumiseen ovat myös vaikuttaneet naisen yhteiskunnallinen asema ja tehtävät. (Laakkonen 2004, ; Lauri 2005, 10.) Sairaanhoitajan ammatti on koko yhteiskuntamme kannalta tärkeää ja vastuullista työtä. Työtä tehdään hoitotyön asiantuntijana, usein moniammatillisena yhteistyönä, joko asiakkaan kotona tai laitoksissa tai projektityöntekijänä erilaisissa yhdistyksissä tai järjestöissä. Työhön liittyy sairauksia ennaltaehkäisevää työtä, hoitotyötä, kuntoutusta, hoitotyön- ja lääkehoidon suunnittelua ja toteutusta, potilaiden sekä omaisten neuvontaa ja ohjausta sekä tukemista. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan tehtävänä on toteuttaa turvallisesti potilaalle lääkärin määräämiä lääketieteellisiä hoitoja seuraten potilaan tilaa, oireita ja hoidon vaikuttavuutta tavallisten sairauksien hoidossa, lääkehoidon- ja verensiirron aikana ja päättyessä. (Opetusministeriö 2001.) Sairaanhoitajien toiminta-alue on laaja ja työn sisältö määräytyy työpaikan mukaan. Työ on erittäin vastuullista, tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa, koska sairaanhoitaja päättää monista asioita itsenäisesti. Hoitajalla tulee olla tutkimus, tiedonhankkimis- ja johtamisvalmiuksia, koska hänen on kyettävä organisoimaan ja koordinoimaan eri tehtäviä. Hoitotyössä on hallittava teoreettista tietoa mm. hoito- ja lääketieteestä. Nykyisin jatkuva kouluttautuminen menetelmien ja välineiden kehittyessä on tärkeää. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan täytyy hallita hoitotyön taidot ja sille pohjaa antava tieto, sekä ymmärtää niiden yhteys hoitotyössä tapahtuvaan päätöksentekoon (Opetusministeriö 2001). Päätöksiä tehdessään sairaanhoitajan tulee huomioida niiden välitön tai myöhemmin tuleva vaikutus potilaan tai asiakkaan tilanteeseen. Sairaanhoitaja ymmärtää, että tilanteeseen vaikuttavat myös potilaan tai omaisen tiedot ja näkemykset asiasta. (Lauri ) Sairaanhoitajan hoitotyön osaamiseen sisältyy ammattieettinen toiminta ja vastuu potilaan oikeuksien toteuttamisesta. Laadukkaassa hoitotyössä sairaanhoitaja koordinoi ja kantaa vastuuta hoitoon osallistuvien johtamisesta sekä potilaan hoitoketjun toteuttamisesta. Perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu toteutettavien tutkimusten ja hoitojen turvallinen suorittaminen ja tarvittaessa avustaminen, halliten tutkimus ja hoitomenetelmiä hoidon eri alueilta esimerkiksi en-

9 9 siapu ja katastrofitilanteissa. Hoitotilanteissa sairaanhoitajan tulee hallita myös erilaisia hoitotyöntekniikoita toteuttaen aseptista toimintaa, jotta vältettäisiin tartuntojen synty ja erilaisten infektioiden kehittyminen. Lääke- ja nestehoidon toteuttamisessa sairaanhoitajan tulee ylläpitää ajantasaista tietoa (mm. ohjeistukset ) ja taitoa, jotta hän voi toteuttaa turvallisesti potilaalle määrättyä lääkehoitoa ja ohjausta. Potilaan ja omaisten opetuksessa ja ohjauksessa keskeistä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja sairauksiin liittyvät itsehoitovalmiuksien lisääminen, huomioiden mm. yksilölliset tarpeet. Työssään sairaanhoitaja pyrkii kehittämään omaa ja työyhteisön työtä, jotta varmistetaan mahdollisimman laadukas hoitotyön tulos. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b.) Terveydenhuoltoalalla vaaditaan määrätynlainen pätevyys, jotta voidaan toimia tietyn ammattinimikkeen mukaisesti. Koulutusta ja toimintaa valvoo ja säätelee terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/94) ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (A 564/94). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) rekisteröi sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt, jolloin he saavat ammatinharjoittamisoikeuden. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Sairaanhoitajakoulutuksen saaneen henkilön edellytetään hallitsevan yleiset ammatillisten valmiudet ja asiantuntijaosaamisen omalla osaamisalallaan. Ammatinharjoittajan tulee perustaa asiantuntijuus laaja-alaisesti liittäen se sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtiin, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painatteisiin. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on perusvalmiudet toimia normaaliajan erikoistilanteissa ja poikkeusoloissa. (Opetusministeriö 2001.) Nykyisin jatkuva täydennyskoulutus on välttämätöntä. Laki määrittää työnantajan järjestämään täydennyskoulutusta ja sairaanhoitajan on myös itse velvollinen huolehtimaan ammattitaidostaan. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.) Sairaanhoitajan urakehityksessä on ominaista taitojen ja asiantuntemuksen lisääntyminen laaja-alaisesti. Hankittujen taitojen avulla voidaan edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja kehittää terveyspalveluiden toimintaa ja vastata paikallisiin, alueisiin ja valtakunnallisiin haasteisiin. Sairaanhoitajille suunnatun urakehityksenmallin mukaan työhön yhdistetään työntekijän aktiivinen rooli, oppimis- ja kehittymistarpeet, tehtävänkuva sekä työyksikön ja organisaation osaamisvaatimukset. Urakehitystä tuetaan täydennys- ja jatkokoulutuksella, eri-

10 10 laisin projektein ja kehittämistoimintojen avulla, työnjaon kehittämisellä, koulutuksella ja työnkierrolla. Täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset ohjaavat sairaanhoitajien koulutusta. Koulutuksen ja urasuunnittelun avulla tuetaan ammatillista kehittymistä, työn suunnittelua ja sen pitkäjänteistä kehittämistä, joka mahdollistaa työnjaon ja vastuualueiden lisääntymisen.(suikkala, Mietinen, Holopainen, Montin, Laaksonen 2004, 34.) 2.3 Sairaanhoitajan vastuu Sairaanhoitajien ammatin yhteiskunnallinen itsenäisyys ja vahvuus perustuu sisäiseen voimaan, päätöksenteon näkyvyyteen eli asiantuntijuuteen. Ammatillisen tietoperustan johdosta sairaanhoitajalla on sekä oikeus että velvollisuus ottaa vastuu toiminnastaan, sen toteutuksesta ja tuloksista. (Lauri 2005, 11.) Sairaanhoitajan työtä ohjataan kansanterveyslain ja asetuksen (L66/ 1972) ja erikoissairaanhoitolain (L1062/ 1989) avulla. Terveysalan ammattihenkilöstön toimintaa ohjaa laki sekä asetus (L 559/1994, A 564/1994). Säädösten avulla valvotaan ammattihenkilön toimintaa ja varmistetaan, että terveydenhuoltoalan henkilöllä on ammattitoiminnassa tarvittava koulutus ja ammattihenkilöstölle korostetut edellytykset. Lain ja asetusten sekä säädösten tarkoituksena on taata potilaille ja asiakkaille laadullinen ja turvallinen palvelu, joka perustuu Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (Opetusministeriö, 2001; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Valvovilla viranomaisilla tulee olla riittävät edellytykset ohjata ja valvoa terveydenhuollon toimintaa ja henkilöstöä sekä tarvittaessa puuttua heidän toimintaansa, jotta voidaan toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä (Sosiaali- ja Terveysministeriö, 2001b). Lainsäädännöllä on vahvistettu ammatinharjoittamisoikeus, ammattikunnan määrittelemä arvoperusta sekä eettiset ohjeet, joten näiden avulla luodaan perusta sairaanhoitajan hyvälle ammatilliselle kehittymiselle. (Lauri 2005, 9; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Periaatteena on, että jokainen vastaa omasta toiminnastaan itse. Työnantajalla on kuitenkin vastuu tehtävien jaosta, järjestelystä ja koulutuksesta sekä velvollisuus arvioida työntekijän pätevyys kuhunkin tehtävään. Delegoija vapautuu tehtävistään ja vastuusta, jos tehtävän saanut pystyy niistä huolehtimaan. Sairaanhoitajalla on oikeus ja velvolli-

11 11 suus kieltäytyä tehtävästä, jos hänen koulutuksensa tai ammattitaitonsa eivät riitä suoriutumaan siitä. (Häkkinen 2005.) 2.4. Hoitotyötä ohjaava arvomaailma ja periaatteet Terveydenhuollossa korostuvat potilasturvallisuus, palvelujen korkeatasoinen laatu sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön toiminnan edellytykset. Terveysalan henkilöstön toimintaa ohjaavat yleisesti ja ammattialoittain hyväksyt periaatteet, arvot ja ammattietiikka. Toiminnan arvopohjana on ihmisarvon kunnioitus, oikeudenmukaisuus, vastuu ja ihmisten tasa-arvoinen oikeus hyvinvointiin, terveyteen, arvokkaaseen elämään ja kuolemaan sekä terveyttä tukevaan ympäristöön. (Opetusministeriö 2001.) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) velvoittaa terveydenhuollossa työskenteleviä kohtelemaan potilaita tasapuolisesti hoitoon ottamisessa ja hoidettaessa sekä hoidon päättyessä. Potilaan kohtelu on oltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittavaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a. Potilaalla on myös tiedonsaantioikeus, joka perustuu itsemääräämisoikeuteen. Tämän mukaan potilas saa halutessaan tutustua häntä koskeviin potilasasiakirjoihin. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hoidosta. Potilasta ei kuitenkaan kieltäytymistapauksessa saa jättää heitteille, vaan häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla. Potilaalla on oikeus tietosuojaan. Laissa terveydenhuollon henkilöstölle määritellään salassapitovelvollisuus, jonka mukaan potilaan tietoja ei saa antaa sivullisille ilman hänen kirjallista suostumustaan. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994, 15 ja 17 ; Kassara, ym. 2005, ) Sairaanhoitajan päätöksentekoa ohjaavat Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön (ICN) (1953) ja myöhemmin (1973) Suomen sairaanhoitajaliiton hyväksymät eettiset ohjeet. Ohjeissa määritellään sairaanhoitajan tehtävä, työ ja ammattitaito sekä sairaanhoitajan suhde potilaaseen, työtovereihin, yhteiskuntaan ja ammattikuntaan. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2005.)

12 12 3. SAIRAANHOITAJAN TYÖNKUVAN MUUTOS 3.1 Sairaanhoitajan työ muuttuvassa yhteiskunnassa Työelämään vaikuttavan muutoksen taustalla on talouteen liittyviä tekijöitä, jotka ilmenevät mm. tuottavuus-, tehokkuus- ja joustoajatteluna. Näiden seurauksena sairaanhoitajatkin ovat joutuneet määrällisen jouston kohteeksi, jotka ilmenevät mm. pätkätöinä ja hoitotyön aliarviointina. (Lehto 1999, ) Tehokkuus- ja tuottavuusajattelu ovat tuoneet työpaikoille kiirettä ja erilaisia työpaineita. Suomi onkin eurooppalaisessa työolotutkimuksessa (1997) kaikissa naisten työkiirettä selvittävissä tutkimuksissa Euroopan kärjessä. Tätä selittää naisten voimakas työhön suuntautuminen ja työllisyyden keskittyminen julkisen sektorin ammatteihin, jotka ovat olleet alasajon kohteena luvulta lähtien. (Lehto 1999, 118.) Terveydenhuolto on joutunut kärsimään henkilöstövajauksesta pitkään. Vaikka tarkoituksena on ollut organisaation tehokkuuden lisääminen, on seurauksena kuitenkin ilmennyt hoitohenkilökunnan väsymistä ja turtumista sekä tehokkuuden heikkenemistä. (Lehto 1999, ) Modernissa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset lisäävät haasteita myös terveydenhuollossa. Muutosta aiheuttavat mm. lisääntyvä muuttoliike, alueellinen syrjäytyminen, työelämän muutokset, väestön ikääntyminen sekä asiakkaiden moniongelmaisuus ja kansainvälistyminen. Kansalaisten vaatimustaso on myös lisääntynyt. Kaikille väestöryhmille on kuitenkin mahdollistettava tasapuolinen terveydenhuoltopalvelujen saanti. Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt tavoite- ja toimintaohjelmassaan huomiota eri väestöryhmien välisiin terveydentilan eroihin, jotka ovat säilyneet suhteellisen suurina ja osin jopa kasvaneet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004d, 9). Nämä haasteet aiheuttavat terveydenhuollon toiminnalle erilaisia vaatimuksia muutoksessa olemiseen ja toimimiseen. Samanaikaisesti joudutaan tarkastelemaan voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Yhtäaikaisesti toimintaan ja sairauksien hoitoon luovat parempia edellytyksiä teknologian, lääketieteen ja muiden tieteenalojen kehittyminen. Lisäksi väestön koulutustason kohenemisen myötä tiedon hyväksikäyttö on parantunut, antaen parempia mahdollisuuksia mm. terveydenedistämiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 9-10; Opetusministeriö 2001, 7, 12; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 13-14; Rajala 2004, 27.)

13 13 Yhteiskunnassamme teknologiset ja taloudelliset muutokset ovat olleet nopeita. Muutokset ovat vahvistaneet hyvinvointia, terveyden perustaa ja oikeudenmukaisuutta väestön keskuudessa. Yhteiskuntamme taloudelliseen kehitykseen liittyy myös epävarmuustekijöitä mm. työttömyys ja julkisen talouden velka. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 9.) Kansanterveyden kannalta mm. erilaiset taloudelliset ratkaisut ovat tulevaisuudessa merkittävässä asemassa ja ne edellyttävätkin laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa (Opetusministeriö 2001, 7, 12; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 13-14). Nykyisin maassamme on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, esim. vuonna 1985 lääkäreitä työskenteli maassamme 9885 ja vuonna (Herrala, Koivisto, Raninen, Rekiaro & Viitanen 2005). Työssä olevien lääkäreiden määrä on lisääntynyt erityisesti eri sairaanhoitopiireissä ja erikoissairaanhoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, 25). Silti lääkärivajetta on erityisesti perusterveydenhuollon alueella ja alueelliset erot ovat jopa huolestuttavan suuria (Herrala ym. 2005; Jaatinen, Vanhatalo & Tasanko 2002). Lääkäripulan syinä perusterveydenhuollossa ovat mm. suuret väestömäärät sekä työn pakkotahtisuus (Herrala ym. 2005). Lääkärivajeen koetellessa maatamme sairaanhoitajien vastuu on lisääntynyt. Tulevaisuudessa terveydenhuoltoa uhkaa kuitenkin sairaanhoitajapula, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja osa valmistuneista sairaanhoitajista on siirtynyt muille aloille. (Herrala, ym. 2005; Kärkkäinen, Tuominen, Seppälä & Karvonen 2003; Rajala 2004, 71.) Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen loppumuistiossa varoitetaankin lääkäri- sekä hoitajapulan uhkaavan koko maan perus- sekä erikoissairaanhoitoa. Muistiossa ehdotetaankin eri työntekijäryhmien työnjaon ja toimivaltuuksien tarkastamista sekä virallistamalla hyväksi todettuja käytäntöjä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004b, ) Tehtävien siirtymisen syyksi perustellaan terveydenhuollon taloudellisen tilanteen heikkenemistä, henkilöstöpulaa ja ammattitaidon tarkoituksenmukaisella käytöllä. Lisäksi siirtämistä perustellaan hoidon sujuvuudella ja nykykäytänteiden laillistamisella. (Leiwo, Papp & Heikkilä 2002.) Eräänä ajatuksena on ollut myös lääkäreiden työpanoksen suuntaaminen sellaisiin tehtäviin, jotka ovat erityisesti toiminnan kannalta tärkeitä (Renfors, Turunen, Palomäki & Itkonen 2004). Lääkäreiden vahva ammatillinen edunvalvonta, Suomalaisen terveydenhuollon lainsäädäntö, hierarkia, byrokratia, vastuunja-

14 14 on perinteet ovat vaikeuttaneet työskentelyä. Samalla se on mahdollistanut epävirallisten toimintamallien syntymisen. (Rajala 2004, 73.) Stakesin (2004) suorittaman tutkimuksen mukaan lääkäripula ei ole selkeä syy tehtäväsiirtoihin, sillä terveyskeskuksissa joissa ei ollut lääkäripulaa, tehtävien siirto oli tavallista. Tutkimuksen mukaan lääkäreiltä on siirtynyt sairaanhoitoa sekä ehkäisevää työtä mm. sairaanhoitajille. (Rimpelä 2004.) 3.2 Sairaanhoitajien ja lääkärien välinen työnjako Terveydenhuollon eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen liittyy terveydenhuollon uudistamiseen. Uudistamisen käsitteinä ovat laajennettu työnkuva ja tehtävien siirrot.(suikkala ym. 2004, 30.) Laajennetun työnkuvan rinnalle on myös noussut asiantuntijasairaanhoitajan käsite (Lindström 2003, 30). Tutkimusaineistoon mm. (Vallimies-Patomäki, ym. 2002; Leiwo, ym. 2002; Rajala ) perehtyessämme, tehtäväsiirtoihin liitettiin myös laajennettu työnkuva. Nämä terminologiat aiheuttavat usein työpaikoilla epäselvyyksiä. Usein laajennetulla tehtäväsiirrolla tarkoitetaan enemmänkin hoitovastuiden (esim. pitkäaikaispotilaat) siirtoja, kuin tehtävien siirtoja. (Leiwo, ym. 2002). Kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa työnjako on yksi keskeinen teema (Rajala 2004; Vallimies- Patomäki, Lindström & Perälä 2002, 6). Valtioneuvoston asettamassa ( ) Kansallisessa hankkeessa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2001) tavoitteena on taata hoidon saatavuus sekä terveydenhuoltohenkilöstön saanti ja osaaminen. Tämän mukaan eri ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaon kehittämisellä ja erilaisten tehtäväsiirtojen avulla voitaisiin parantaa lääkäreiden saatavuutta. (Uusitupa & Simoila 2001; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004a.) Toisaalta hoitohenkilöstön koulutustason parantuminen on mahdollistanut tehtäväsiirtojen toteuttamista. Nykyisin sairaanhoitajien perusopetus on ammattikorkeakoulutasoista, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on työelämässä entistä enemmän. (Kärkkäinen ym ) Jos kokeneiden sairaanhoitajien ammattitaitoa osataan oikein hyödyntää, on kansalaisten helpompi päästä terveydenhuoltopalveluiden asiakkaaksi. Myös työntekijöitä on paremmin saatavissa, jos ala pysyy haasteellisena, vetovoimaisena ja

15 15 urakehitysmahdollisena. Työnjako voisi olla myös tärkeä keino parantaa hoidon saatavuutta ja taata työvoiman riittävyyttä, hilliten samalla työn kuormittavuutta. (Vallimies- Patomäki, Perälä & Lindström 2003, 14; Rajala 2004, 64.) Rajalan (2004) mukaan syntyneiden tehtäväsiirtojen myötä on myös kiinnitetty huomiota täydennyskoulutuksen puutteellisuuteen sekä siihen, että terveydenhuoltoalankoulutus vastaa heikosti työelämän tarpeisiin (Rajala 2004, 10). Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 15 määrittää mm. sairaanhoitajalle ja lääkärille kuuluvia tehtäviä. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammatissaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja saamansa koulutuksensa mukaisesti. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Häkkinen 2005.) Tosin kuin muissa Pohjoismaissa, on Suomessa diagnoosin teko, hoidosta ja sairauden tutkimisesta päättäminen sekä lääkkeen määrääminen lääkärin erityisoikeuksia (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 85). Lain (559/1994) 2 mukaan voivat terveydenhuollon koulutuksen saaneet henkilöt toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toistensa tehtävissä, mikäli se on perusteltua työjärjestelyiden ja terveyspalveluiden toiminnan kannalta. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994; Lindström 2003.) Yleensä toimenpiteen suorittaa ja valvoo lääkäri, mutta hoitohenkilöstö voi suorittaa toimenpiteen itsenäisesti, noudattaen lääkärin antamia ohjeita (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 64). Yleisimmin työtä on jaettu lääkäreiden ja sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kesken, mutta myös muidenkin ammattiryhmien kesken, esim. sairaanhoitajat ja lähihoitajat, hammaslääkärit ja hammashoitajat. Työnjaolla on pyritty parantamaan hoitajien ja organisaatioiden voimavaroja. Sitä onkin eniten hyödynnetty hoitajavastaanottojen kehittelyssä, mutta myös erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. (Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 80; Lindström 2003, ) Työnjaon kehittämisessä on yleisimmin saatu positiivisia tuloksia. Sairaanhoitajat ovat voineet toimia itsenäisesti, jolloin potilaat ovat päässeet hoitoon nopeammin. Lääkärit ovat voineet perehtyä vaikeimmin sairastuneiden hoitoon. Hoidon jatkuvuus on parantunut ja haja-asutusalueilla on saatu säilytettyä terveydenhuoltopalvelut. Negatiivisina asioina esiin on noussut sijaisuuksien hoito, lisäkoulutuksen järjestäminen ja vastuukysymykset. (Lindström 2003, )

16 16 Kansallisen terveyshankkeen ( ) tulosten perusteella on tultu siihen tulokseen, että nykyisin osa hoidosta tapahtuu lainsäädännön harmaalla alueella (Vallimies- Patomäki & Hukkanen 2006, 85). Tulevaisuudessa vastuurajoja tuleekin yhtenäistää ja uudelleen arvioida sekä muuttaa lainsäädäntöä työnjakoa tukevaksi (Uotila 2004, 14; Suikkala, ym. 2004, 31.). Terveydenhuoltoalan koulutuksen kehittämisessä tulee myös huomioida työnjakoon perustuva lisääntynyt koulutuksen tarve. Vastuun lisääntyminen tulisi näkyä palkkauksessakin. (Suikkala ym. 2004, 31.) Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin painottanut, että työnjaon välttämättömyyttä tulee tarkastaa ja erilaisista olosuhteista johtuvat käytännöt tulee virallistaa. Jotta voitaisiin organisoida toimintaa uudelleen, tulee myös huomioida vastuukysymykset ja lainsäädännölliset seikat. (Uusitupa & Simoila 2001.) Terveydenhuollossa tapahtuva muutos on välttämätöntä ja erilaiset päätökset tehtäväsiirroista tulisi tehdä mahdollisimman pian, jotta voitaisiin alkaa kehittämään terveydenhuollon koulutusta sekä täydennyskoulutusta muuttuvaa yhteiskuntaa vastaaviksi. (Leivo, Papp & Heikkilä 2002.) 3.3 Hoidon sujuvuutta tehtäväsiirtojen avulla Tehtävien siirrolla tarkoitetaan sekä tehtävien, että potilaan hoitovastuun siirtymistä eri ammattiryhmiltä toisille. Siirroilla pyritään hoidon sujuvuuteen, ammattitaidon tarkoituksenmukaisempaan käyttöön ja erilaisten koulutuksen saaneiden laajempaan hyödyntämiseen. Lisäksi tehtäväsiirtojen kehittelyn taustalla on nykykäytänteiden laillistaminen. Tehtävien siirto edellyttää lisäkoulutusta ja mahdollisuuden lääkärin konsultaatioon. (Leiwo, Papp & Heikkilä 2002; Lindström 2003; Vallimies-Patomäki, Lindström & Perälä 2002.) Tehtäväsiirtoja pidetään suppeampana muutoksena kuin laajennettua tehtävänkuvaa (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 63). Nykylainsäädännön mukaan tehtäväsiirrot tulee tehdä yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa, huomioiden heidän valmiutensa hoitaa kyseinen tehtävä. Tehtäväsiirtoja eri ammattiryhmien välillä voidaan suorittaa lisäkoulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon antamien valmiuksien mukaan. (Häkkinen 2005.)

17 17 Suomessa tehdyt tehtäväsiirrot ovat yleisempiä lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä ja sen tavoitteena on ollut halu parantaa työn joustavuutta. Tavallisin siirretty tehtävä on ollut laskimoyhteyden avaus ja laskimonsisäisen lääkehoidon toteutus, mutta niitä ovat olleet myös mm. pienten vammojen hoito, reseptien uusinta ja potilaiden polikliininen seuranta. (Lindström 2003; Häkkinen 2005.) 3.4 Laajennettu työnkuva- tunnustettua osaamista Laajennetulla työnjaolla tarkoitetaan koko työyhteisön työtä koskevaa toimintaa, jossa tehtävät ja toimenpiteet järjestetään huomioiden mm. hoitokokonaisuus, ammattien välinen yhteistyö sekä työnjako. Työnjaon kehittämisellä saadaan ammatilliset valmiudet käyttöön parantaen samalla terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja laatua. Laajennettu työnkuva vaatii pitkää työkokemusta, erityisosaamiseen liittyvää koulutusta sekä yhteistyötä lääkärin kanssa. Lisäksi työskentelyyn on tarpeen laatia yhteisiä hoitosuosituksia ja alueellisia toimintatapoja. (Suikkala, ym. 2004, 30-31; Uusitupa & Simola 2001.) Laajennetun tehtäväkuvan koulutukseen sisältyy niin teoreettista kuin kliinistä opetusta. Tarvittaessa voidaan suorittaa ns. näyttökoe, jolla voidaan arvioida suorittavan pätevyyttä. Koulutuksessa tulee ymmärtää syvällisesti uusia työtehtäviä ja tehtäväalueita kehittäen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja hoidon vastuunottoa. Koulutuksen myötä suorittanut voi toimia mm. konsulttina ja kouluttajana muille terveydenhuollon aloilla. (Suikkala, ym 2004, ) Laajennetussa tehtäväkuvassa sairaanhoitajat arvioivat mm. vastaanotoillaan tai puhelimitse hoidon tarvetta, ohjaten potilaan tarvittaessa hoidon piiriin. Lisäksi pitkäaikaissairauksien seurannassa on hyödynnetty sairaanhoitajavastaanottoa. Erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajien tehtäväkuva on laajentunut mm. sydänvalvonnassa ja tehohoidossa. Perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät kotikäynnit, potilasohjaukset ja itsehoidon tukeminen katsotaan olevan laajennettua tehtäväkuvaa. (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, 80.)

18 Sairaanhoitajien kokemuksia työnmuutoksesta Työn vaativuuden kasvaessa, ovat sairaanhoitajat kuitenkin voineet kokea ylpeyttä tehdessään ammattitaitoa vastaavaa sekä monipuolista työtä. He arvostavat ammattitaitoaan ja kokevat tekevänsä työnsä hyvin, ammatillisesti pätevästi ja luottamusta herättävästi. Suomen sairaanhoitajaliiton suorittamassa tutkimuksessa (2003), hoitajat halusivat lisää vastuuta ja mahdollisuuksia itsenäisten päätösten tekoon. (Hintsala 2006, 53.) Rajala (2004) toteaa tutkimuksessaan tehtäväsiirtojen mahdollistaneen sairaanhoitajille luvan hoitaa ja ottaa laajemmin kantaa potilaiden hoitoa koskevaan päätöksen tekoon. Tutkimuksessa ilmenee, että sairaanhoitajat ovat innostuneita, motivoituneita ja he ovat ottaneet työnjaon ammatillisena haasteena. (Rajala 2004, ) Sairaanhoitajien työolobarometrissä (2004) koettiin tehtäväsiirrot pääosin positiivisiksi, työtä monipuolistaviksi ja mielenkiintoa lisääväksi, ei kuitenkaan palkkausta parantaviksi. Barometrin mukaan kliinistä työtä tekevällä sairaanhoitajalla on melko heikot mahdollisuudet vaikuttaa työmääräänsä ja tahtiinsa. Vaikuttamismahdollisuuksien puute lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa suurimalle osalle hoitajista kokemuksia työperäisestä stressistä. (Partanen, Heikkinen, Vehviläinen-Julkunen, 2004.) Hildenin (1999) tekemässä väitöskirjassa sairaanhoitajat kokivat työnmuutoksella olevan niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Positiivisena vaikutuksina mainittiin sairaanhoitajien kokemus työnsä muuttumisesta monipuolisemmaksi, itsenäisemmäksi ja haasteellisemmaksi. Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat kokivat viime vuosina lisääntyneen kuormittavuuden sekä kiireen. He arvioivat työn muuttuneen vaativaksi sekä muutosalttiiksi, lisäksi työssä on korostunut tulostavoitteellisuus sekä taloudelliset näkökulmat. Vastaajat kokivat tekniikan ja lääketieteen jatkuvan kehittymisen ja lisääntymisen näkyvän työssään. (Hilden 1999, ) Rajalan (2004) mukaan työnjaolla voidaan jakaa lääkäreiden työtaakkaa siten, että kokeneiden sairaanhoitajien toimenkuva muuttuu haasteelliseksi ja mielekkääksi (Rajala 2004, 62). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyissä selvityksessä lääkäreiden ja sairaanhoitajien välisestä työnjaosta (2003) kokemukset osoittivat, että henkilöstön työn mielekkyys ja kiinnostavuus lisääntyivät. Näiden seurauksena myös työtyytyväisyys parantui. Kokemukset myös kertoivat, että työskentelystä tuli sujuvampaa ja

19 19 joustavampaa. Selvityksessä ilmeni, että henkilöstöön kohdistui erilaisia työpaineita, jotka estivät työnjaon. Näitä esteitä olivat mm. tiukka työtahti, taloudelliset tekijät, henkilökunnan saatavuus ja koulutustarpeen lisääntyminen. (Kärkkäinen, ym ) Kansallisessa terveyshankkeessa oli 31 työnjakopilottia, jotka toteutettiin vuosina Pilottihankkeiden tavoitteena oli työnjaon uudistaminen 29 organisaatiossa. Tuloksista ilmenee, että osallistujat, myös asiakkaat, kokivat työnjaon kehittelyn positiivisena. Kielteisinä kokemuksina nousivat esille työn vaativuuden lisääntyminen, työn ohella opiskelu, roolimuutoksiin liittyvät pelot sekä eri ammattiryhmien väliset jännitteet. Pääosin vastaajat kokivat työ hyvinvoinnin lisääntyneen. On myös huomattava, että lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat eivät kuitenkaan kokeneet työmäärän sekä kuormittavuuden vähentyneen tai työssä jaksamisen lisääntyneen. Lisäksi toimintoja yhdistävissä pilottihankkeissa mm. sairaanhoitajien työ hyvinvointi heikkeni. (Vallimies-Patomäki & Hukkanen 2006, ) Palkkaus vaikuttaa myös työmotivaatioon (Vallimies- Patomäki & Hukkanen, 2006, 83). Sairaanhoitajien kokemuksista tehtäväsiirrot eivät ole vaikuttaneet palkkaukseen ja koulutusta uusiin tehtäviin pidettiin riittämättömänä. Vastaajat kokivat myös tehtäväsiirtojen toimeenpanon olleen osin epäselvää, koska se tehtiin liian harvoin kirjallisesti. (Partanen, ym ) 4. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia työnkuvan muutoksesta. Tutkimuksen myötä haluamme, että sairaanhoitajat kiinnittäisivät huomioita työnjaon vastuukysymyksiin, jotta he voisivat toteuttaa laadukasta ja turvallista hoitotyötä. Tutkimusongelmiksi olemme määrittäneet: 1. Millaiseksi sairaanhoitajat kokevat työnkuvansa? 2. Miten sairaanhoitajat kokevat tehtäväsiirrot? 3. Minkälaisia tehtäviä lääkäreiltä on siirtynyt sairaanhoitajille?

20 20 5. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimus toteutettiin Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, tekevätkö sairaanhoitajat lääkäreille kuuluvia tehtäviä. Tutkimus rajattiin koskemaan Pieksämäen sairaalan sisätautien osastoa (osasto 3) ja kirurgista osastoa (osasto 5). Tutkimusanomus (Liite 1) lähetettiin Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän johtavalle ylihoitajalle syyskuussa Tutkimuslupa tutkimuksen tekoon saatiin häneltä kirjallisena. Tutkimusjoukko rajattiin molempien osastojen kaikkiin sairaanhoitajiin ja osastonhoitajiin. Sisätautienosastolla työskentelee vakituisessa työsuhteessa 15 sairaanhoitajaa sekä osastonhoitaja ja kirurgisella osastolla on 8 sairaanhoitajaa sekä osastonhoitaja. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin osastojen muu henkilökunta, koska tarkoituksena oli tutkia sairaanhoitajien mielipiteitä siirtyneistä tehtävistä. Hoitajien osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista, ja he tekivät itse päätöksen osallistumisestaan. Kyselyyn vastattiin nimettömästi, joten vastaajien anonymiteetti säilyi. 5.2 Tutkimusmenetelmä Avoimen kyselylomakkeen valintaan vaikutti se, että emme tutkijoina halunneet antaa vastaajille valmiita vastausvaihtoehtoja. Lisäksi halusimme saada kokemuksellista tietoa nykypäivän tilanteesta, jota työelämässä olevilla sairaanhoitajilla on. (Hirsijärvi ym. 2005, 190.) Myös tutkimukseen käytettävissä oleva aika ja omat voimavaramme tutkimuksen tekemiseen vaikuttivat tutkimusmenetelmän valintaan (Hirsijärvi & Hurme 2001, 174). Vastatessaan kyselyyn vastaaja ei henkilöidy, joten hän voi vastata kysymyksiin rehellisesti kokemustensa pohjalta (Grönfors 1982, 11). Kyselyn hyvä puoli on se, ettei tutkija vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin. Vastaajalla on

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot