Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä"

Transkriptio

1 Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä

2 Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä Seliina Päällysaho ja Jari Kuusisto Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä käsikirja on toteutettu osana Tekesin Serve Innovatiiviset palvelut teknologiaohjelmaa, joka käynnistyi maaliskuussa Oppaan syntymisen taustalla on palveluja kehittävien yritysten tarpeet saada käytännön työkaluja ja menetelmiä kehittämiensä palvelukonseptien ja innovaatioiden suojaamiseksi. Merkittävä osa palveluja kehittävien yritysten innovaatiotoiminnasta ei sovellu muodollisilla immateriaalioikeuksilla suojattaviksi mm. palvelukonseptien aineettomuuden vuoksi. Usein muodollista immateriaalioikeudellista suojaa pidetäänkin palvelujen suojaamisen osalta merkitykseltään vähäisenä. Toisaalta osaamisen ja asiantuntijuuden tehokas suojaaminen on innovatiivisten tutkimus- ja kehitystyöhön panostavien yritysten kannalta ensiarvoisen tärkeää, etenkin koska monien palvelutuotteiden jäljittely on suhteellisen helppoa. Käsikirja pohjautuu Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin yhteisessä ProAct-ohjelmassa toteutetun tutkimushankkeen tuloksiin. Tutkimuksen kohdeyritysten toimialat olivat ohjelmistokehitys, liikkeenjohdon konsultointi ja mainospalvelut ja tutkimusotoksesta puolet olivat suomalaisia ja puolet brittiläisiä yrityksiä. Tässä käsikirjassa esitetyt käytännön esimerkit on koottu ja analysoitu n. 300 liike-elämän palveluyrityksiltä kerättyyn aineistoon pohjautuen. Tässä oppaassa esitetyt osaamisen suojaustavat tarjoavat yrityksille työkaluja palvelukonseptien ja -innovaatioiden suojaamiseen. Käytännön toteutus ja valittujen menetelmien soveltuvuus riippuuvat luonnollisesti yrityksen tilanteesta ja tarpeista. Useimmat esitetyt menetelmät tukevat ja täydentävät toisiaan ja monasti vasta useamman suojausmenetelmän yhtaikanen käyttö antaa parhaan suojan yrityksen osaamiselle ja innovaatioille. Tekes kiittää raportin tekemiseen ja kommentointiin osallistuneita asiantuntijoita. Helsingissä joulukuussa 2006 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Osaamisen suojaaminen Osaamispääoma eli aineeton varallisuus (IP) Osaamisen suojaustavat Immateriaalioikeudet (IPR) eli muodolliset suojausmenetelmät Sopimusperusteiset suojausmenetelmät Ei-muodolliset suojaustavat Immateriaalioikeudet (IPR) Patentti Hyödyllisyysmalli Tavaramerkki Mallioikeus Tekijänoikeus Yhteenveto eri immateriaalioikeuksista Palvelut ja niiden suojaaminen immateriaalioikeuksien avulla Immateriaalioikeuksien oheismerkitykset palveluyrityksille Sopimukset osaamispääoman suojauskeinona Kilpailukieltosopimus Salassapitosopimus Rekrytointikieltosopimus Työsuhdekeksinnöt oikeuksiensiirtosopimus Työsuhdekeksinnöt ja IPR-strategia Omistus- ja käyttöoikeussopimukset yhteistyöprojekteissa Yhteenveto sopimuksista Ei-muodolliset osaamisen suojaustavat Salassapito Julkaiseminen Tiedonkäyttöön liittyvät rajoitukset Henkilöstön sitouttaminen Tehtävien osittaminen Tehtävien kierrättäminen Dokumentointi Nopea innovaatiotahti Tekninen suojaaminen Ammattijärjestön jäsenyys Luottamuksellisuus Tehokas tiedon jakaminen Asiakassuhteiden hoitaminen...23

6 5.14 Monimutkainen tuotesuunnittelu Tuotteistetut palvelupaketit Yhteenveto ei-muodollisista suojausmenetelmistä Suojaustapojen vertailua Suojaustapojen käyttö eri tilanteissa Suojaustapojen perusominaisuuksia Suojaustapojen heikkoudet ja vahvuudet Eri maiden suojausstrategiat Toimialakohtaiset erot Suojausmenetelmien hyödyntäminen yrityksen koon mukaan Innovatiivisuus ja suojausmenetelmien käyttö Ei-muodolliset ja muodolliset suojausmenetelmät apuna innovaatioiden suojaamisessa Hyödyllisiä linkkejä Sanasto Kirjallisuus...36 Liite 1. Tutkimusaineisto...39

7 1 Johdanto Osaamisen suojaaminen on erittäin tärkeä osa liiketoimintaa sekä tavaroita että palveluita tuottaville yrityksille. Liiketoiminnan perustuessa yhä enemmän korkeatasoiseen osaamiseen korostuu suojaamisen merkitys entisestään. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa asiantuntijapalveluihin, monimutkaisiin prosesseihin tai muotoiluun perustuva kilpailukyky ja liiketoiminta. Aikaisempi tutkimus osaamisen suojaamisessa on keskittynyt lähinnä muodollisten suojaustapojen kuten patenttien, rekisteröityjen tavaramerkkien sekä mallioikeuksien tutkimiseen. Nämä immateriaaliset suojausmenetelmät soveltuvat parhaiten teollisten tuotteiden ja prosessien suojaamiseen. Huomattava osa palveluja kehittävien yritysten innovaatiotoiminnasta ei kuitenkaan ole patentoitavissa mm. innovaatioiden aineettomuuden vuoksi, ja usein immateriaalioikeudellista suojaa pidetäänkin näissä yrityksissä merkitykseltään vähäisenä. Koska monien palvelutuotteiden jäljittely on suhteellisen helppoa, tulee innovatiivisten tutkimus- ja kehitystyöhön panostavien yritysten huolehtia oman asiantuntijuutensa tehokkaasta suojaamisesta erityyppisiä keinoja soveltaen. Tällöin huomiota on alettu kiinnittää yhä enemmän niin sanottuihin ei-muodollisiin suojausmenetelmiin, jotka toimivat hyvin myös palveluinnovaatioiden yhteydessä. Tämä julkaisu on suunnattu erityisesti palveluja kehittäville yrityksille. Seuraavat luvut tarjoavat tiiviissä muodossa tietoa erilaisista tavoista, joilla yritys voi suojata omaa erikoisosaamistaan. Suojaustavoista käsitellään ensimmäiseksi perinteiset muodolliset suojaustavat eli immateriaalioikeudet, jotka jaetaan teollisoikeuksiin sekä tekijänoikeuksiin. Seuraavaksi oppaassa esitellään yleisimmät osaamisen suojaustarkoitukseen käytettävät sopimustyypit, joita ovat mm. kilpailukieltosopimus, salassapitosopimus sekä rekrytointikieltosopimus. Immateriaalioikeuksien sekä erilaisten sopimusten suojausvoima riippuu suurelta osin suojattavan kohteen luonteesta ja myös yrityksen käytettävissä olevista resursseista. Etenkin pk-yrityksissä rajalliset resurssit, ja myös suojaustarpeisiin liittyvä tietämyksen puute, ovat usein syynä puutteelliseen osaamisen suojaamiseen. Muun muassa näistä syistä oppaassa käydään kattavasti läpi yleisimmät eimuodolliset osaamisen suojaustavat. Nämä suojaustavat ovat lähinnä erilaisia menetelmiä tai toimintatapoja, joita voidaan käyttää immateriaalioikeuksien ja sopimusten tukena tai niiden sijasta. Erityisesti palveluissa ei-muodollisilla suojauskeinoilla on hyvin merkittävä rooli. Ei-muodollisten suojauskeinojen osalta käsikirja pohjautuu uuteen tutkimustietoon. Oppaassa muun muassa havainnollistetaan yritysten suojauskäytäntöjä tutkimustuloksiin perustuvien käytännön esimerkkien avulla. Esimerkit pohjautuvat kattavaan analyysiin, jossa tarkasteltiin yhteensä 300 osaamisintensiivistä liike-elämän palveluyritystä (KIBS) kolmelta dynaamiselta toimialalta (ohjelmistoala, liikkeenjohdon konsultointi ja mainostoimistot). Tutkimusotoksesta puolet oli suomalaisia ja puolet brittiläisiä yrityksiä. Iso-Britannia voidaan lukea edelläkävijämaihin osaamisen suojaamisessa ja siksi nimenomaan se valittiin Suomen vertailukohteeksi osaamisen suojaamisen alueella. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluiden avulla, joissa selvitettiin yritysten innovaatioaktiivisuutta, niiden käyttämiä suojausmenetelmiä sisäisten ja ulkoisten uhkien torjumiseen sekä mahdollisia yhteistyösuhteissa ilmenneitä ongelmia. Maakohtaisen ja eri KIBS-toimialojen välisen vertailevan tutkimuksen kautta pystyttiin luomaan monipuolinen käsitys osaamisen suojauskäytännöistä erilaisissa yrityskulttuureissa. Lisäksi tutkimusaineiston perusteella selvitettiin yritysten innovaatioaktiivisuuden vaikutusta osaamispääoman suojausvalmiuteen. Tutkimusaineisto on esitelty pääkohdin liitteessä 1. 1

8 On syytä korostaa, että käsikirjassa esitetyt osaamisen suojaustavat eivät ole toisiaan pois sulkevia tai keskenään kilpailevia. Useimmiten menetelmät tukevat toisiaan monin tavoin ja vasta niiden yhteiskäyttö antaa yritykselle parhaan suojan. Lisäksi on huomattava, että mitään optimaalista suojaustapojen yhdistelmää ei ole olemassa, vaan suojaustapojen käyttö riippuu aina yrityksen sen hetkisestä tilanteesta. Suojauksen tarve ja eri tapojen käyttö myös vaihtelee yrityksen toimintaympäristön, liiketoimintamuotojen ja -prosessien muuttuessa. Käsikirja antaa hyvän kuvan niistä suojausmenetelmistä ja toimintatavoista, joita yrityksissä on tunnistettu ja joista on todettu olevan paras hyöty osaamispääoman suojaamisessa. Erityisen arvokkaana voidaan pitää kokonaan uutta tietoa ei-muodollisesta osaamisen suojaamisesta ja sen keinovalikoimasta. Tämä uusi tutkimustieto voi osaltaan auttaa yrityksiä entistä systemaattisempien ja tehokkaampien osaamisen suojaamiskäytäntöjen omaksumisessa. 2

9 2 Osaamisen suojaaminen 2.1 Osaamispääoma eli aineeton varallisuus (IP) 1 Erikoisosaamisella on suuri merkitys yrityksen innovaatiotoiminnalle sekä kilpailukyvylle. Useissa tapauksissa yrityksen erikoisosaaminen koostuu sekä aineellisista että aineettomista osa-alueista. Tiedon ja osaamisen yhteydessä puhutaan usein yrityksen osaamispääomasta, josta käytetään myös nimityksiä aineeton pääoma tai aineeton varallisuus (Intellectual Property, IP). Osaamispääomalla viitataan siis lähinnä yrityksen osaamiseen, tietoon ja vuorovaikutussuhteisiin (kuva 1) ja se voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan (katso esim. Meritum Project, 2002). Monien osaamisintensiivisten liike-elämän palveluyritysten (Knowledge Intensive Business Service, KIBS) tarjoamat palvelut ja tuotteet perustuvat suurelta osin juuri asiantuntijuuteen sekä erikoisosaamiseen (Toivonen, 2001). Siksi KIBS-yritykset arvostavat ammattitaitoista ja korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja pitävät sitä eräänä aineettoman varallisuutensa tärkeimmistä osa-alueista. Suuri riippuvuus työtekijöistä tuo mukanaan myös ongelmia varsinkin pienimmille yrityksille. Pienissä palveluyrityksissä kunkin työntekijän erikoisosaamisella on hyvinkin tärkeä rooli yrityksen menestymisessä, eikä päällekkäistä tietotaitoa useinkaan juuri esiinny. Siksi avaintyöntekijän äkillinen lähtö yrityksestä voi aiheuttaa mittavan tietotaidon menetyksen, jolla on vakavia seurauksia yrityksen toiminnalle. Osaamispääoma 1. Inhimillinen pääoma: Henkilökuntaan sitoutunut hiljainen tieto (mm. osaaminen, taidot sekä kokemus) 2. Rakennepääoma: Erilaiset yrityksen sisäiset ja ulkoiset käytännöt (mm. prosessit, tietojärjestelmät, jakelukanavat, immateriaalioikeudet) 3. Suhdepääoma: Sidosryhmäsuhteet (esim. asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin, työntekijöihin, toimittajiin, rahoittajiin sekä osakkeenomistajiin) Kuva 1. Yrityksen osaamispääoman eri muodot. 1 Käsitteet osaamispääoma ja aineeton varallisuus määritellään tässä julkaisussa samaa tarkoittaviksi ja näin ollen niitä käytetään toistensa synonyymeina. 3

10 Osaamisen suojaaminen Immateriaalioikeudet IPR (muodolliset suojausmenetelmät) Sopimusperusteiset suojausmenetelmät ( puoli-muodolliset suojausmenetelmät) Ei-muodolliset suojausmenetelmät Tekijänoikeus Teollisoikeudet: Patentti Hyödyllisyysmalli Mallioikeus Tavaramerkki Toiminimioikeus Kilpailukielto Salassapito Rekrytointikielto Työsuhdekeksinnöt Omistus- ja käyttöoikeus Salassapito Julkaiseminen Tiedonkäytön rajoittaminen Tehtävien osittaminen Luottamuksellisuus Asiakassuhteiden hoitaminen Tehokas tiedon jakaminen Dokumentointi Nopea innovaatiotahti Monimutkainen tuotesuunnittelu Tekninen suojaaminen Tuotteistetut palvelupaketit Tehtävien kierrättäminen Ammattijärjestön jäsenyys Henkilöstön sitouttaminen Kuva 2. Suojausmenetelmät ryhmiteltyinä muodollisuusasteensa perusteella. 2.2 Osaamisen suojaustavat Aineettomasta varallisuudesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpi kestävän kilpailuedun lähde. Erityisesti aineeton olomuoto tekee suojaamisen haasteelliseksi ja pakottaa yritykset omaksumaan erityyppisiä suojaustapoja. Tehokas osaamisen suojaaminen on tärkeää ja siksi monet KIBS-yritykset käyttävätkin samanaikaisesti useita päällekkäisiäkin suojausmenetelmiä vähentääkseen erikoisosaamisensa väärinkäyttöä tai kadottamista. Yleisimmät suojausmenetelmät voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään muodollisuusasteensa perustella (kuva 2). 4

11 2.2.1 Immateriaalioikeudet (IPR) eli muodolliset suojausmenetelmät Immateriaalioikeudet (Intellectual Property Rights, IPR) perustuvat lakiin ja niissä on tarkasti määritelty, millainen suojattavan kohteen tulee olla. Immateriaalioikeudet pitävät sisällään tekijänoikeuden lähioikeuksineen sekä teollisoikeudet, joista tärkeimpiä ovat patentit, hyödyllisyysmallit ja tavaramerkit. Teollisoikeudet vaativat aina rekisteröitymistä ja ne myönnetään hakemuksesta uutuustarkastuksen ja tutkimuksen jälkeen. Niiden ylläpito riippuu yleensä säännöllisten maksujen suorittamisesta ja oikeuksien käyttämisestä. Tekijänoikeuden saaminen taas ei edellytä ilmoitusta, vaan se syntyy automaattisesti, kun teos on luotu Sopimusperusteiset suojausmenetelmät Sopimusperusteiset suojausmenetelmät eli puolimuodolliset suojausmenetelmät (semi-formal protection methods), kuten esimerkiksi kilpailukieltosopimukset ja salassapitosopimukset, ovat immateriaalioikeuksien tapaan lainvoimaisia ja niitä käytetään usein virallistamaan ja laillistamaan yrityksen suhteita yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden kanssa. Sopimusvapauden puitteissa sopimukset voidaan määritellä suojaamaan mitä tahansa kohdetta ja sopimusrikkomuksilla on oikeudellisia seuraamuksia. Sopimusperusteiset suojausmenetelmät eivät vaadi rekisteröintiä. Osaamisen suojaamisen hallinta KIBS-yrityksissä Pk-yritysten on arveltu laiminlyövän osaamispääoman suojaamista siksi, että niiden tietoisuus suojausmenetelmistä on puutteellista (esim. Beynon et al., 2003). Useimmat tutkimukseen (katso liite 1) kuuluneista yrityksistä kuitenkin tunsivat varsin hyvin eri suojaustavat, vaikka vain vähemmistö yrityksistä oli tehnyt suunnitelman osaamispääoman suojaamisesta. Suomalaiset KIBS-yritykset näyttivät arvostavan systemaattista osaamispääoman suojaamista vähemmän kuin brittiläiset. Alle kolmasosalla suomalaisista KIBS-yritysjohtajista oli osaamispääoman suojaussuunnitelma, kun taas noin puolet brittiläisistä yritysjohtajista kertoi toteuttavansa kirjallista suojaussuunnitelmaa. Tulos tukee aiempaa tutkimusta (Kuusisto ym., 2005), jonka mukaan brittiläiset pk-yritykset tuntevat suomalaisia paremmin sekä immateriaalijärjestelmän että ei-muodolliset osaamisen suojaustavat. Työntekijöiden määrä vaikuttaa selkeästi KIBS-yritysten osaamispääoman suojaamisen luonteeseen. Kun yrityksen koko kasvaa, myös halukkuus ylläpitää muodollista suojaussuunnitelmaa lisääntyy merkittävästi. Vain noin neljännes mikroyrityksistä (alle 10 työntekijää) kertoi panostavansa systemaattisesti osaamispääoman suojaamiseen. Suuremmissa yrityksissä (20 49 työntekijää) taas kirjalliseen suunnitelmaan perustuva osaamispääoman suojaaminen oli huomattavasti yleisempi käytäntö. Tutkimukseen kuuluneiden toimialojen (ohjelmistoala, liikkeenjohdon konsultointi ja mainostoimistot) välillä ei sen sijaan ollut merkittäviä eroja suojauksen suunnittelussa. 5

12 2.2.3 Ei-muodolliset suojaustavat Ei-muodolliset suojausmenetelmät (informal protection methods) muodostavat hyvin laajan ja jatkuvasti kehittyvän kokonaisuuden. Ei-muodolliset suojausmenetelmät ovat joustava tapa suojata osaamista, ja menetelmiä voidaan kehittää tilanteen mukaan. Erilaiset työtavat, kuten tehtävien kierrättäminen ja osittaminen sekä henkilöstön sitouttaminen, ovat kaikkein epämuodollisimpia suojausmenetelmiä. Nämä menetelmät eivät vaadi rekisteröintiä eivätkä perustu lakiin. Toisaalta taas jäsenyyttä ammatillisiin järjestöihin pidetään ei-muodollisena suojaustapana, sillä järjestöt voivat tarjota jäsenilleen monenlaista apua ja edesauttaa yrityksen osaamispääoman suojaamista. Vaikka avun saanti järjestöiltä edellyttää yleensä rekisteröitymistä sekä mahdollisten jäsenmaksujen suorittamista, ei jäsenyys useimmiten tuo mukanaan varsinaista lakiin perustuvaa suojaa. Ei-muodollisten suojaustapojen käyttö yrityksissä liittyy usein muihinkin tarkoituksiin kuin ainoastaan osaamisen suojaustavoitteisiin. Ei-muodollisten suojaustapojen tärkeimpiä tehtäviä on: estää luottamuksellisen tiedon leviämistä yrityksen ulkopuolelle ehkäistä tietojen häviämistä tallentaa ja jakaa tietoa sekä osaamista yrityksen sisällä pienentää laittoman kopioinnin riskiä esimerkiksi kilpailijoiden taholta vähentää riippuvuutta yksittäisistä työntekijöistä sitouttaa työntekijöitä luoda aikaan perustuva kilpailuetu avustaa patentointiprosessissa parantaa yritystoiminnan tehokkuutta ja innovatiivisuutta. 6

13 3 Immateriaalioikeudet (IPR) Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet ovat aineettomiin omistuksiin liittyvä oikeudenala, joka koostuu monista eri osa-alueista. WIPO (World Intellectual Property Organization) jakaa immateriaalioikeudet lähinnä teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. Immateriaalioikeudet tarjoavat omistajalleen oikeuden puolustaa omia teoksiaan mahdolliselta oikeudettomalta käytöltä, kopioinnilta tai muuntamiselta. Toisin sanoen immateriaalioikeudet suojaavat yrityksen hankkimaa osaamista, henkistä pääomaa ja kilpailuetua. Ne antavat haltijalleen yksinoikeuden kieltää muilta oikeuden kohteen ammattimainen hyväksikäyttö oikeuden voimassaoloaikana siinä maassa tai maissa, joissa se on voimassa. Tunnetuimpia teollisoikeuksia ovat patentit ja hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallioikeudet. Teollisoikeudet eivät rajoitu ainoastaan tässä käsiteltyihin luokkiin, vaan niihin luetaan kuuluviksi myös mm. toiminimioikeus, liikesalaisuuden suoja sekä kasvinjalostajan oikeus. Viimeksi mainittu oikeus muistuttaa patenttia ja antaa kasvinjalostajille yksinoikeuden käyttää kasvilajiketta ammattimaisesti hyväksi. 3.1 Patentti Patentit ovat ehkä tunnetuin ja perinteisin tapa suojata omaa osaamistaan. Patentti on hakemuksesta myönnetty oikeus kieltää muita ammattimaisesti valmistamasta, tuomasta maahan tai myymästä patentoitua tuotetta tai soveltaa patentoitua menetelmää patentin voimassaoloaikana. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Patentin voimassaoloaika on korkeintaan 20 vuotta ja sen voimassapito tapahtuu maksamalla vuosittaisia maksuja. Patentti on alueellinen suojakeino ja siksi sitä tulee hakea kaikkiin niihin maihin, joissa keksintöä aiotaan hyödyntää, tai joissa on odotettavissa kilpailevaa valmistusta. Tavallisesti oletetaan, että palvelusektorille ei juuri ole hyötyä patenttijärjestelmästä. Patenttien käyttö etenkin ohjelmistoyrityksissä on kuitenkin suhteellisen yleistä. Ohjelmistoyritysten tuotteet ja palvelut pystytään kuvaamaan suhteellisen täsmällisesti, ja siksi patentointi soveltuukin niille paremmin kuin muille KIBS-aloille. Patentteja saatetaan hakea myös imagosyistä, koska ne parantavat yrityksen uskottavuutta ja edesauttavat markkinointia. Niiden katsotaan lisäksi parantavan yrityksen mahdollisuuksia saada riskirahoitusta, joka puolestaan voi olla yrityksen menestyksen kannalta kriittinen tekijä. 3.2 Hyödyllisyysmalli Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti tarjoaa patentin kaltaisen suojan sellaisille teknillisille ideoille ja ratkaisuille, jotka eivät täytä patentin saamisen edellytyksiä, mutta omaavat jonkin verran keksinnöllisyyttä. Hyödyllisyysmalli suojaa siis myös sellaisia pienimuotoisia keksintöjä tai parannuksia, joissa patenttisuojan hankkiminen keksinnön laadun tai lyhyen eliniän takia olisi liian kallista tai hidasta. Hyödyllisyysmalli soveltuu parhaiten pk-yrityksille, jotka tekevät parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin. Suojausmenetelmänä se on suunnattu lähinnä teknisille innovaatioille (WIPO, 2005). Erittäin käyttökelpoinen hyödyllisyysmalli on sellaisissa tilanteissa, joissa keksintö on tarkoitettu hyödynnettäväksi ainoastaan kotimaassa tai sen elinkaaren oletetaan olevat suhteellisen lyhyt. 3.3 Tavaramerkki Tavaramerkki eli tuotenimi voi olla mikä tahansa tunnus tai merkki, joka erottaa myytäväksi tar- 7

14 koitetun tuotteen tai palvelun kilpailijoiden vastaavista tuotteista tai palveluista. Tunnusmerkin tulee olla riittävän erottamiskykyinen, ja se voidaan suojata joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Tällöin yritys saa yksinoikeuden merkkinsä käyttämiseen. Osaamisen suojaamisen ohella tavaramerkkiä on mahdollista käyttää myös markkinointityökaluna, jonka avulla voidaan lisätä yrityksen näkyvyyttä markkinoilla tai osoittaa kuluttajille tuotteen tai palvelun hyvää laatua. Tätä osaamisen suojausmuotoa on esitetty tärkeimmäksi immateriaalioikeudelliseksi suojaustavaksi palvelusektorilla (Blind ym., 2003). 3.4 Mallioikeus Mallioikeudella suojataan tavaran ulkomuotoa tai yksityiskohtaa. Suojan kohde voi olla konkreettinen, teollisesti tai käsityönä valmistettu esine. Itsenäisen tuotteen lisäksi suojan voivat saada moniosaiset tuotteet sekä sellainen tuotteen epäitsenäinen osa, jota ei voida irrottaa tuotteesta sitä rikkomatta. Mallioikeuden avulla voidaan suojata esimerkiksi kankaan kuosi tai kahvikupin korva. Tavaramerkki ja mallioikeus ovat osittain päällekkäisiä, ja tuotteen ulkomuoto voidaan rekisteröidä myös tavaramerkiksi. 3.5 Tekijänoikeus Teollisoikeuksista poiketen tekijänoikeus ei edellytä rekisteröimistä vaan se syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saa vain henkilö, joka teoksen on tehnyt. Yhteisteoksissa oikeus kuuluu kaikille tekijöille, jolloin teoksen hyväksikäyttöön on saatava kaikkien tekijöiden suostumus. Tekijänoikeudella suojataan lähinnä konkreettisia kirjallisia ja taiteellisia teoksia, muun muassa kaunokirjallisuutta, sävellyksiä, elokuvia, valokuvia ja kuvataideteoksia. Sen saamisen ehtoihin kuuluu kuitenkin, että teos on itsenäinen ja omaperäinen. Tekijänoikeuksia hyödynnetään varsin usein ohjelmistoalan ja mainosalan yrityksissä ja se näyttääkin olennaiselta keinolta sekä inhimillisen luovuuden että ohjelmistojen suojauksessa. Suoja ulottuu kuitenkin vain ilmaukseen, ei ideoihin, prosesseihin tai menetelmiin. 3.6 Yhteenveto eri immateriaalioikeuksista Immateriaalioikeudet eli muodolliset osaamisen suojaustavat jaetaan teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. Taulukko 1 esittelee yhteenvetona eri Taulukko 1. Yhteenveto immateriaalioikeuksista eli lainsäädäntöön perustuvista suojausmenetelmistä. Immateriaalioikeus Suojan kohde Oikeuden saannin edellytykset Suojan syntymistapa Patentti Tuote, menetelmä Uusi, eroaa olennaisesti olemassa olevista, teollisesti käyttökelpoinen Hyödyllisyysmalli Tuote Uusi, eroaa olemassa olevista, teollisesti käyttökelpoinen, mutta ei välttämättä täytä patenttivaatimuksia hakemuksesta myönnetty patentti rekisteröinti Mallioikeus Teollisesti tai käsityönä valmistetun esineen ulkomuoto Malli eroaa olennaisesti muista rekisteröinti Tavaramerkki Tuotteen tai palvelun tunnus, kirjain, sana, numero, kuvio, kuosi, äänimerkki, yms. Erottamiskykyinen, hyväntavan mukainen, harhaanjohtamaton rekisteröinti tai vakiintuminen Tekijänoikeus Kirjallinen tai taiteellinen teos Itsenäinen ja omaperäinen automaattinen 8

15 immateriaalioikeuksien perusominaisuuksia. Suojan saamisen yksityiskohtaiset ehdot voivat vaihdella maakohtaisesti. 3.7 Palvelut ja niiden suojaaminen immateriaalioikeuksien avulla Teollisuudessa innovaatioille haetaan usein teollisoikeudellinen suoja (ks. esim. Blind ym., 2003). Lakiin perustuvat suojausmenetelmät on suunniteltu lähinnä teknisten innovaatioiden tarpeita ajatellen, ja ne soveltuvat palvelualan innovaatioiden suojaamiseen heikommin kuin teollisuuteen. On tyypillistä, että innovatiiviset palvelut hyödyntävät uudella tavalla jo olemassa olevaa teknologiaa. Tällöin patentointi on lähes poikkeuksetta mahdotonta. Myös palveluiden prosessiluonne tekee niistä vaikeasti patentoitavia, etenkin silloin kun prosessissa tapahtuu jatkuvia vähittäisiä muutoksia. Asteittainen uudistus on usein palveluja kehittävän yrityksen liiketoiminnan kannalta kuitenkin strategisesti erittäin tärkeä, jolloin suojaustarvekin on suuri. Monet asteittaiset parannukset ovat helposti kilpailijoiden kopioitavissa. Usein teollisoikeuksien kuten patentin tai hyödyllisyysmallin hakeminen on melko monimutkainen, aikaa vievä sekä kallis prosessi. Saadakseen esimerkiksi patenteistaan irti täyden hyödyn, yrityksen täytyy perehtyä tarkoin patentointiprosessin kulkuun sekä voimassa oleviin säädöksiin. Usein pienillä yrityksillä ei yksinkertaisesti ole tähän mahdollisuutta. Lisäksi patentin hakeminen on kallista ja sen ylläpitäminen maksaa. Pk-yritysten kyky puolustaa patenttia on rajallinen, koska siihen vaaditaan ulkopuolista erikoisosaamista ja useimmiten huomattava määrä rahaa. Patentointi onkin aina investointi, ja jos esimerkiksi resursseja tehokkaaseen valvontaan ja puolustamiseen ei ole, patentin hakeminen voi taloudellisesti olla kannattamaton sijoitus. Immateriaalioikeuksiin liittyviä oikeudenkäyntikulu- ja vahingonkorvausriskejä yritykset voivat kattaa erityisillä IPR-vakuutuksilla. Joskus immateriaalioikeudet voidaan kokea uhkana, sillä esimerkiksi patentointiprosessin aikana uuden innovaation sisältö täytyy paljastaa ulkopuolisille. Siitä huolimatta, että keksintö ei tulisikaan täyttämään patentointivaatimuksia eikä patenttia jostain syystä myönnettäisi, innovaatio on kuitenkin tullut jo julkiseksi. Vaikka idea ei alun perin patentointikriteerejä täyttäisikään, se voi olla yritykselle hyvinkin käyttökelpoinen, ja sen salaaminen siten olennaisen tärkeää. Tällaisessa tilanteessa idean julkitulemisen myötä yritys saattaa menettää saavuttamansa etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Immateriaalioikeudet soveltuvat erityisen hyvin suojaamaan innovaatioita, jotka ovat teknisiä, Immateriaalioikeuksien käyttö KIBS-yrityksissä Ainoastaan noin puolet tutkituista KIBS-yrityksistä kertoi käyttävänsä yhtä tai useampaa muodollista suojausmenetelmää (patentti, hyödyllisyysmalli, tekijänoikeus tai tavaramerkki). Ohjelmistoalan yritykset näyttivät hyödyntävän muodollisia suojausmenetelmiä muita toimialoja tehokkaammin. Erilaisten immateriaalioikeuksien käyttö myös lisääntyi yrityksen koon kasvaessa. Brittiläiset KIBS-yritykset suojasivat osaamistaan immateriaalioikeuksien avulla yleisesti ottaen suomalaisia aktiivisemmin. Molemmissa maissa käytetyimpiä menetelmiä olivat tavaramerkit ja tekijänoikeudet. Keskimäärin vain noin joka kymmenes tutkimukseen kuuluneista yrityksistä suojasi erikoisosaamistaan patenttien avulla. 9

16 selkeästi määriteltävissä, helposti kopioitavissa sekä pitkäikäisiä. Tyypillisesti esimerkiksi patenttien käyttö on järkevää teollisuudessa, jossa tuotteita valmistetaan suuria määriä. Esimerkiksi bioalalle ja lääketeollisuuteen patentit soveltuvat erityisen hyvin (Tang ja Thomas, 1998). Patenteista saatava voitto on kuitenkin oltava niin huomattava, että itse patentointiprosessiin, patentin ylläpitoon ja sen puolustamiseen kannattaa sijoittaa aikaa ja rahaa. Yleensä lyhytikäisten ja monimutkaisten innovaatioiden patentoiminen voi olla turhaa, ja niitä kannattaakin suojata mieluummin muiden keinojen avulla. 3.8 Immateriaalioikeuksien oheismerkitykset palveluyrityksille Etenkin pienyrityksille immateriaalioikeuksien käyttö voi merkitä osaamisen suojaamisen ja markkinoiden yksinoikeuden hankkimisen ohella myös muita päämääriä. Muun muassa patenttien avulla yritys voi rakentaa mainettaan alan osaajana ja näin kohentaa ulkoista imagoaan. Useissa pk-yrityksissä patentit toimivat neuvotteluaseman parantajina yrityskaupoissa tai riskirahoitusta etsittäessä. Joissain tapauksissa patenteilla voidaan jopa parantaa uuden tuotteen tai palvelun asemaa ja myyntikelpoisuutta markkinoilla. Lisäksi patentteja käytetään varmistamaan, ettei yritys itse loukkaa jonkin toisen yrityksen patenttioikeuksia. Joskus yrityksen patenttiportfolio voi toimia ainoana yrityksen omistamana taloudellisena ja kilpailullisena valttina (Blind ja Thumm, 2004). Myös muilla immateriaalioikeuksilla saattaa varsinaisen osaamisen suojaamisen ohella olla laajempia ulottuvuuksia. Esimerkiksi tavaramerkkejä haetaan usein siksi, että niiden avulla yritys kokee parantavansa näkyvyyttään ja tunnettuuttaan markkinoilla. Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen saattaa myös liittyä yksinkertaisesti siihen, että oikeuksien mukaan toimiminen on havaittu hyväksi ja toimivaksi työtavaksi. 10

17 4 Sopimukset osaamispääoman suojauskeinona Sopimusten katsotaan olevan olennainen osa ammattimaista liiketoiminnan harjoittamista. Sopimukset saavat erityistä merkitystä silloin, kun niiden suojaama tietämys ei voi saada suojaa esimerkiksi patenttien, tekijänoikeuksien tai tavaramerkkien kautta. Erityyppiset sopimukset toimivat osaamisen suojaamisessa lähinnä ennalta ehkäisevästi. Ne vastaavat immateriaalioikeuksia sikäli, että niihin liittyy laillisia oikeuksia ja sopimusrikkomuksilla on oikeudellisia seuraamuksia. Toisaalta taas sopimukset eivät vaadi rekisteröintiä ja niiden avulla voidaan suojata erityyppisiä kohteita hyvinkin vapaalla tavalla, kun taas teollisoikeuksien soveltamisala on tarkkaan rajattu. Sopimuksia käytetään immateriaalioikeuksien tapaan tuotteiden ja tietojen suojaamiseen, mutta lisäksi niillä muodollistetaan ja tuodaan oikeuskäytännön piiriin yrityksen suhde esimerkiksi työntekijöihin, asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin. Sopimusten, toisin kuin teollisoikeushakemusten, laatiminen on suhteellisen edullista eikä niiden ylläpito useinkaan maksa mitään. Sopimukset kannattaa kuitenkin tarkistaa määräajoin ja pitää ajan tasalla. Kerran tehty sopimus on voimassa kunnes se sovituin ehdoin raukeaa. Tässä oppaassa keskitytään sopimuksiin, jotka liittyvät yrityksen erikoisosaamisen suojaamiseen. 4.1 Kilpailukieltosopimus Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. Sen avulla voidaan rajata työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Toisaalta kilpailukieltosopimuksella voidaan myös estää työntekijää harjoittamasta itsenäisenä yrittäjänä tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tehdään työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen aikana ja sen tekemiselle pitää olla erityisen painava syy. Näitä syitä ovat esimerkiksi työnantajan toiminnan laatu, liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisen tarve tai työntekijän asema ja tehtävien luonne. Kilpailukiellon tarkoituksena ei saa olla terveen kilpailun rajoittaminen, eikä sillä saa yksinomaan estää työntekijää hankkimasta toimeentuloa ammattitaitoaan vastaavalla työllä. Työsuhteen päättymisestä alkavan kilpailukieltosopimuksen mukainen kilpailunrajoitusaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Poikkeuksellisesti rajoitusaikaa voidaan pidentää maksimissaan yhteen vuoteen. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen tästä sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta työntekijä voidaan määrätä maksamaan entiselle työnantajalleen työsopimuslaissa säädetty vahingonkorvaus tai sopimussakko. Enimmäismäärältään tämä vahingonkorvaus saa vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Johtajilla sopimussakko voi olla suurempikin. Kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Tosin siinä tapauksessa, jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen riittävän painavalla, työntekijästä johtuvalla perusteella, kilpailukieltosopimus kuitenkin sitoo työntekijää. 4.2 Salassapitosopimus Salassapitosopimuksia käytetään turvaamaan esimerkiksi ideoiden, liikesalaisuuksien sekä luottamuksellisen tiedon ja materiaalin säilyminen salaisena. Työntekijän salassapitovelvollisuudesta säädetään työsopimuslaissa. Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai kertoa muille työnantajan ammatti- tai liikesalaisuuksia. Salassapitovelvolli- 11

18 suus ei kuitenkaan jatku työsuhteen päätyttyä ilman erillistä sopimusta. Sopimus kannattaakin aina tehdä, jos työntekijällä on pääsy yrityksen liikesalaisuuksiin. Jo yhteistyökumppania etsittäessä yritys saattaa joutua luovuttamaan salaista tietoa projektin sisällöstä. Tiedon luovuttamiseen sisältyy aina riskejä, ja on mahdollista, että yhteistyökumppani vetäytyykin yhteistyöstä, käyttää saamiaan tietoja omaksi hyödykseen tai luovuttaa ne kolmannelle osapuolelle. Tämän lisäksi jo tieto neuvottelujen käynnistämisestä saattaa olla salassa pidettävä asia. Siksi salassapitosopimus kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jo ennen minkään luottamuksellisen tiedon siirtymistä. Salassapitosopimus voi olla joko yksipuolinen tai molemminpuolinen. Molemminpuolisessa sopimuksessa molemmilla / kaikilla osapuolilla on salassa pidettävää tietoa kun taas yksipuolisessa sopimuksessa vain toinen osapuolista luovuttaa luottamuksellista tietoa. Salassapitosopimuksissa tulisi huomioida ja tarkentaa muun muassa: mitkä tiedot ovat luottamuksellisia (ja mitkä eivät ole) miten tietoja voi sallitusti käyttää miten kauan salassapitovelvollisuus kestää mitä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta seuraa. 4.3 Rekrytointikieltosopimus Rekrytointikieltosopimuksen avulla sovitaan, etteivät sopimuksen osapuolet rekrytoi palvelukseensa toinen toistensa henkilöstöä ilman toisen osapuolen suostumusta. Rekrytointikieltosopimuksia tehdään yleensä saman alan yritysten kesken tai yrityksen omien työntekijöiden kanssa, jolloin työntekijä ei saa työsuhteen päättymisen jälkeen tavalla tai toisella ehdottaa työnantajan muille työntekijöille työpaikan vaihtamista. Rekrytointikieltosopimuksessa on tärkeää yksilöidä tarkasti, tarkoitetaanko kiellolla aktiivista rekrytoimista vai työntekijän omaan aloitteeseen perustuvaa siirtoa työpaikasta toiseen. Työntekijää ei tietenkään voida estää (muuta kuin kilpailukieltosopimuksen turvin) siirtymästä toisen palvelukseen, jos hän sitä haluaa. Siirtymiselle voidaan osapuolten kesken sopia myös erityinen hinta, joka ei siis estä työntekijän siirtymistä, mutta varmistaa toiselle osapuolelle riittävän hyvityksen. 4.4 Työsuhdekeksinnöt oikeuksiensiirtosopimus Suurin osa keksinnöistä tehdään työsuhteessa tutkimus- ja tuotekehitysprojektien yhteydessä. Keksinnön syntymisen tai tekemisen jälkeen on kuitenkin keskeistä selvittää kuka keksinnön omistaa. Patenttilain mukaan oikeus keksintöön ja sen hyödyntämiseen kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan taas työnantajalla on oikeus työntekijän työn tuloksiin. Työsuhdekeksintölaki pyrkii tasapainottamaan nämä kaksi lakia. Työsuhteeseen perustuva oikeuden siirtyminen on merkittävä poikkeus yleisestä periaatteesta, jonka mukaan henkisen omaisuuden luoja (esimerkiksi keksijä, muotoilija, kirjailija) omistaa itse oikeudet luomukseensa. Työsuhdekeksintölaki onkin säädetty turvaamaan elinkeinoelämän tutkimusta ja tuotekehitystä. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Laki ei kuitenkaan koske yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöä. Näitä koskeva uusi korkeakoulukeksintölaki (astuu voimaan ) lähtee siitä, että lain nojalla yliopistolla tai korkeakoululla on oikeus tutkijoidensa keksintöihin, jotka on tehty ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden rahoittamissa tutkimushankkeissa. Työsuhdekeksintölain tai korkeakoulukeksintölain soveltaminen ei edellytä, että keksintö patentoidaan, vaikka sen tuleekin olla patentoitavissa. Työsuhdekeksintölain mukaan työnantajan oikeus keksintöön voi olla kolmenlainen: oikeudet kokonaan tai osittain käyttöoikeus etuoikeus sopia työntekijän kanssa keksinnön hyväksikäytöstä. 12

19 Laajin oikeus työnantajalla on sellaiseen keksintöön, joka on syntynyt työssä tarkemmin määrätyn työtehtävän tuloksena. Tällöin työnantaja on oikeutettu saamaan oikeuden keksintöön itselleen joko kokonaan tai osittain. Sama oikeus työnantajalla on silloin, jos keksintö on tehty työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena ja keksinnön hyödyntäminen kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Työnantaja voi saada vain käyttöoikeuden keksintöön, jos keksintö on syntynyt edellä mainittuja tilanteita vähemmän kiinteässä yhteydessä työsuhteeseen. Työnantajalla on myös etuoikeus neuvotella keksinnöistä, jos keksintö on syntynyt esimerkiksi vapaa-ajalla ilman yhteyttä työsuhteeseen, mutta syntyneen keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Etuoikeudella tarkoitetaan sitä, että työntekijän on tarjottava oikeudet keksintöön työnantajalle ennen kuin hän tekee sopimuksen ulkopuolisen kanssa. Jos keksinnön syntymisellä ei ole yhteyttä työsuhteeseen, ei työnantajalla ole muita tahoja suurempaa oikeutta keksintöön. Työnantajalla voi olla oikeuksia myös niihin työntekijän tekemiin keksintöihin, joille on haettu patenttia puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. On hyvä sopia jo etukäteen, millaiset oikeudet henkilöstöllä on syntyviin tuloksiin vai siirtyvätkö kaikki oikeudet yritykselle. Yritys voi varmistaa keksintöihin liittyvien oikeuksien siirtymisen työntekijältä yritykselle mm. erillisillä oikeuksiensiirtosopimuksilla tai työsopimuksiin sisällytetyillä tätä koskevilla lausekkeilla. Työtulosten hyödyntämiseen liittyvistä asioista kannattaa sopia selkeästi jo työsuhteen alkaessa lain määräykset huomioon ottaen. Tekijänoikeuslain mukaan työsuhteessa tehtyjen tietokoneohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeus kuuluu työnantajalle. Sen sijaan muiden teosten osalta tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijälle itselleen, ellei muuta ole sovittu. Selkeintä olisikin tehdä erillinen tai työsopimukseen sisältyvä oikeuksiensiirtosopimus, jonka avulla oikeudet siirtyvät työnantajalle. Tällaiset sopimukset ovat hyvin merkittävässä asemassa esimerkiksi mainostoimistoissa Työsuhdekeksinnöt ja IPR-strategia Työsuhdekeksinnöt kannattaa huomioida myös yrityksen IPR-strategiassa. IPR-strategia on osa yrityksen laajempaa liiketoimintastrategiaa ja se antaa suuntaviivat kaikelle immateriaalioikeuksia koskevalle toiminnalle eli mm. sille, kuinka yrityksessä suhtaudutaan eri suojaustapoihin, miten niitä hyödynnetään ja kuka vastaa niiden hallinnasta. Lisäksi korvaus- ja palkitsemiskäytännön kehittäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita, sillä yritykseen on hyvä luoda kannustava järjestelmä, joka motivoi jatkuvaan innovointiin ja johon työntekijät mielellään sitoutuvat. IPR-strategiaan olisi hyvä sisällyttää aloitetoimintaa ja työsuhdekeksintöjä koskeva sisäinen ohjeistus, jossa määritellään toimintatavat. Ohjeistuksen tulisi koskea aloitteiden ja työsuhdekeksintöjen käsittelyä, osapuolten velvoitteita ja oikeuksia sekä oikeuksien siirtymistä. Tämän pohjalta voidaan luoda myös käytännön toteutukseen tarvittavat työkalut kuten esimerkiksi lomakkeet keksinnön tekijöille ja arviointilomakkeet yrityksen tarpeisiin. Aloitetoimintaa ja työsuhdekeksintöjä käsittelevällä ohjeistuksella voidaan selkiyttää työsuhdekeksintöasioiden hoitamista yrityksessä ja ehkäistä niihin liittyviä ongelmia. 4.5 Omistus- ja käyttöoikeussopimukset yhteistyöprojekteissa Pääsääntöisesti yhteistyöprojekteissa keksinnön tehnyt osapuoli omistaa kyseisen keksinnön ja siihen liittyvät immateriaalioikeudet. Haluttaessa oikeuksista voidaan sopia myös muilla tavoin. Eräitä mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: kehitys- ja tutkimustyön kustantava osapuoli saa kaikki oikeudet kehitystyön tuloksiin kustantava osapuoli saa ainoastaan käyttöoikeuden kehitystyön tuloksiin ja aineettomat oikeudet säilyvät kehitystyön tekijällä oikeudet jaetaan sillä perusteella, kenen tuotteen tai palvelun kehittämisestä on kyse. Jos tuote on kustantavan osapuolen, kaikki oikeu- 13

20 det saattavat siirtyä sille. Oikeudet saattavat säilyä toimittajalla, kun tuote on toimittajan. Toimeksiantosopimuksissa tilaaja tavallisesti haluaa omistusoikeuden toimeksiannon tulokseen. Tulosten omistusoikeuden voidaan myös määritellä syntyvän esimerkiksi sille osapuolelle, jonka tausta-aineistoa tuloksen saavuttamiseksi on hyödynnetty. Jos tuloksen syntymiseen on osallistunut olennaisesti useampi taho, tulos voidaan sopia omistettavan yhdessä. Yhteisomistuksen ehdoista on aina sovittava hyvin tarkasti. Erityisen tärkeitä ehtoja ovat mm. patentointia ja käyttöoikeuksien luovuttamista koskevat ehdot. 4.6 Yhteenveto sopimuksista Tässä käsikirjassa esitetyt sopimukset keskittyvät eri tavoin suojaamaan yrityksen osaamispääomaa. Alla oleva Taulukko 2 esittelee yhteenvetona eri sopimusten pääpiirteet ja niistä saatavat tärkeimmät hyödyt. Erilaisten sopimusehtojen lisääminen työsopimuksiin Suuri enemmistö sekä suomalaisista että brittiläisistä tutkimukseen osallistuneista KIBS-yrityksistä edellytti työntekijöiltään työsopimuksiin liitettävien salassapitosopimuksien, tai kilpailukielto- tai rekrytointikieltoehtojen hyväksymistä. Eri KIBS-alojen välillä ei ilmennyt eroja ehtojen käytössä. Vertailu osoitti kuitenkin, että mainosalan yrityksissä sopimusehtojen hyötyjä pidettiin vähäisempinä kuin muilla tutkituilla aloilla. Mainostoimistoissa henkilöstön liikkuvuus onkin verraten suurta, ja usein ajatellaan, ettei työntekijöiden sitoutumista saavuteta sopimuksilla. Yrityksen koolla ei tutkimusaineiston perusteella ollut merkittävää vaikutusta sopimusehtokäytäntöihin. Taulukko 2. Yhteenveto osaamisen suojaamiseen keskittyvien sopimusten pääpiirteistä. Sopimustyyppi Kenen kanssa Tavoite Kilpailukieltosopimus Työntekijät Pyrkii rajoittamaan työntekijän oikeutta siirtyä töihin kilpailijalle Salassapitosopimus Rekrytointikieltosopimus Työntekijät ja yhteistyökumppanit Työntekijät ja kilpailevat yritykset Pyrkii takaamaan tietojen salassapidon Pyrkii estämään/rajoittamaan henkilöstön rekrytointia sopimus-osapuolen yrityksestä ilman lupaa Oikeuksiensiirtosopimus Työntekijät Pyrkii varmistamaan tekijänoikeuksien ja keksintöihin liittyvien oikeuksien siirtymisen työntekijöiltä yrityksille Omistus- ja käyttöoikeussopimukset Yhteistyökumppanit Pyrkii jakamaan kaikkia sopimusosapuolia tyydyttävästi yhteistyöhankkeissa syntyneiden tulosten oikeudet 14

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris Mika Waris INNORATA 2-2 seminaari 06.10.2009 Mika Waris Immateriaalijärjestelmä kilpailutekijänä Mika Waris Innovaatioystävällinen ympäristö Keskeinen osa innovaatioympärist ristöä on immateriaalijärjestelm

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Peruslähtökohdat 1. Oikeus patentoitavaan keksintöön syntyy keksijälle

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu, Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme Kolster. Kolster on Suomen johtava immateriaalioikeuksien asiantuntija. Meiltä saat kaikki palvelut keksintöjen, muotoilun ja brändien suojaamiseksi, puolustamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kolster on vuonna

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tom Vapaavuori. Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset

Tom Vapaavuori. Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset Tom Vapaavuori Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset Talentum Pro Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi 2030

Osaamisen ennakointi 2030 Osaamisen ennakointi 2030 Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Opetushallitus 9.6.2014 Sisältöä: 1) Megatrendit 2) Tärkeimmät teknologiat 3) Yritykset 2030 4) Innovaatioprosessi ja immateriaalijärjestelmä

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Vaasa 14.9.2016 Juha Vuorela Esiintyjän esittely Juha Vuorela, vanhempi tutkijainsinööri DI, TKK 2004 PRH:lla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren

NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren 1 Esittely Jaakko Lindgren, lakimies Erikoistuminen: yritysjärjestelyt, riidanratkaisu, IPR-asiat niin start-upeille kuin listatuillekin yhtiöille

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta

Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta Brändin määritelmä Standardi ISO 10668, Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen. Brändin määritelmä standardin mukaan: Markkinointiin

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

IPR-pikaopas startupeille

IPR-pikaopas startupeille IPR-pikaopas startupeille MIKSI IPR-ASIOISTA PITÄISI HUOLEHTIA? Auttavatko patentit pääomasijoitusten saantia? Suojaavatko patentit startupia riitatilanteissa? Estävätkö patentit muita käyttämästä hyväkseen

Lisätiedot

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta SOPIMUSPOHJA 19.12.2013 / mh 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista, joiden mukaisesti sopimuksessa

Lisätiedot

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Mitä IPR liittyy liiketoimintaan? TAVARAMERKKI PATENTTI MALLI- SUOJA TEKIJÄNOIKEUS

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet

Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.4.2014 1 Kuka? Lakimies Peter Hänninen Sähköposti: peter.hanninen@helsinki.fi Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center

Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? IPR University Center Pääsihteeri Marja-Leena Mansala Immateriaalioikeuden kehys 15.11.2013 IPR University

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet

Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet Luova akateeminen yrittäjyys Immateriaalioikeudet Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 27.3.2015 1 Kuka? Lakimies Peter Hänninen Sähköposti: peter.hanninen@helsinki.fi Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1 Sisältö innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi keksinnön tunnistaminen evaluointi hyödyntämissuunnitelma

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KORKEAKOULUKEKSINTÖJEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN OHJEISTUKSEN KESKEISIÄ KOHTIA 1. AMMATTIKORKEAKOULUN

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Salassapitosopimukset. Varatuomari Krista Hytönen

Salassapitosopimukset. Varatuomari Krista Hytönen Salassapitosopimukset Varatuomari Krista Hytönen 29.10.2015 Mikä salassapitosopimus on? Non-Disclosure Agreement (NDA), Confidentiality Agreement. Sopimus, jossa osapuolet sopivat niistä ehdoista, joilla

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

Lisätiedot

Jäljempänä Opiskelijoita kutsutaan yhdessä projektiryhmäksi ( Projektiryhmä ).

Jäljempänä Opiskelijoita kutsutaan yhdessä projektiryhmäksi ( Projektiryhmä ). Sopimusehdot 1 PROTOMON PROJEKTISOPIMUS Tämän projektisopimuksen (jäljempänä Sopimus ) ovat tehneet Projektin tilaaja (jäljempänä Tilaaja ) Yhteystiedot: ja (t) / Projektiryhmä (jäljempänä ) Jäljempänä

Lisätiedot

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4)

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) 1. Keksijän/Keksijöiden yhteystiedot Keksijä (t) 1.Nimi 2. Nimi 3. Nimi jne. Asema Osasto/Yksikkö Puhelin Sähköposti Osuus 2. Keksinnön nimitys

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1(6) Hyväksytty hallituksessa 15.11.2006 Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1 Tarkoitus ja soveltamisala Tämän keksintöohjesäännön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa syntyneiden keksintöjen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä. Joensuu Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa

Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä. Joensuu Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä Joensuu 29.09.2016 Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa Sisältö 1. Mitä ovat immateriaalioikeudet? 2. Mitä on patentti-informaatio, mihin sitä voi

Lisätiedot

1 / 5. Tilaaja ja Toimittaja jäljempänä myös Osapuoli tai yhdessä Osapuolet

1 / 5. Tilaaja ja Toimittaja jäljempänä myös Osapuoli tai yhdessä Osapuolet 1 / 5 SOPIMUS Helsinki-lähettiläsvalmennuksen mentorointi 1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt Tilaaja ja Toimittaja jäljempänä myös Osapuoli tai yhdessä Osapuolet Tilaaja Helsingin kaupunki, Oiva Akatemia -liikelaitos

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi IPR-palvelua vuodesta 1874 Kolster Oy Ab on immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut asiantuntijayritys. Tehtävämme

Lisätiedot