Käytettävyysprosessit ketterässä ohjelmistokehityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytettävyysprosessit ketterässä ohjelmistokehityksessä"

Transkriptio

1 Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Kandidaatintyö Käytettävyysprosessit ketterässä ohjelmistokehityksessä Espoo, 25. marraskuuta 2012 Tekijä: Tommi Saarikangas Vastuuopettaja: Stina Immonen Työn ohjaaja: Petri Mannonen

2 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostot Kandidaatintyön tiivistelmä Tekijä: Tommi Saarikangas Työn nimi: Käytettävyysprosessit ketterässä ohjelmistokehityksessä Sivumäärä: Päiväys: Julkaisukieli: suomi Pääaine: Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen koodi: IL3008 Tiivistelmä: Tässä kandidaatintyössä tutkin käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämistä kirjallisuukatsauksen keinoin. Tavoitteena on selvittää miten käytettävyyteen suhtaudutaan ja minkälaisia käytäntöjä käytettävyyteen liittyy ketterässä ohjelmistokehityksessä. Tavoitteena on esittää myös vertailua aiempaan tutkimukseen aiheesta. Aihetta lähestytään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutustumalla vuoden 2009 jälkeen kirjoitettuun kirjallisuuteen. Löydetystä aineistosta rajataan relevantti materiaali, minkä jälkeen artikkelit luetaan ja niistä etsitään toistuvia teemoja ja avainsanoja. Yleisimmät teemat käsitellään tarkemmin, minkä jälkeen tehdään johtopäätöksiä löydöistä. Kirjallisuuden perusteella painopiste käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämisessä on erityisesti kommunikoinnin ja ymmärtämisen parantamisessa. Yleinen teema on myös erilaisten työkalujen käyttö käyttöliittymien testaamisessa ja kommunikoinnin parantamisessa. Työn ohjaaja: Petri Mannonen Vastuuopettaja: Stina Immonen Asiasanat: ketterä ohjelmistokehitys, käyttäjäkeskeinen tuotekehitys, agile, ucd

3 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Terminologia Tutkimuksen tavoitteet Tiedonhaku Kriteerit aineistolle Datan kerääminen Tulokset Artikkelien luokittelu kuvailevan informaation perusteella Artikkeleissa esiintyvät teemat ja avainsanat Pohdinta Kirjallisuuskatsauksen rajoitteet Yhteenveto Liite A Kirjallisuuskatsaukseen valitut artikkelit 23 Liite B Kirjallisuushaun rajaus 24

4 Käsiteluettelo Korttien järjestely -tekniikka Tekniikka, jossa käyttäjät ryhmittelevät ennalta määrättyjä termejä mielivaltaisiin ryhmiin. Sprintti Ketterässä ohjelmistokehityksessä käytetty termi, joka kuvaa yhden iteraation ajanjaksoa. Normaalisti kahden tai kolmen viikon pituinen jakso. Ketterä ohjelmistokehitys Kattotermi erilaisille ohjelmistokehitysmenetelmille, kuten SCRUM tai XP, jotka noudattavat ketterän ohjelmistokehityksen periaatteita. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Suunnittelua, jossa mietitään asioita käyttäjälähtöisesti. Vesiputousmalli Ohjelmistokehitysmalli, jossa tehdään kattavat suunnitelmat ennen toteutuksen aloitusta. Suunnittelija Tässä työssä suunnittelijalla tarkoitetaan käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tekevää henkilöä, eli esimerkiksi interaktiosuunnittelijaa tai graafikkoa. Kehittäjä Tässä työssä kehittäjällä tarkoitetaan ohjelmistokehitystä tekevää henkilöä, eli esimerkiksi ohjelmistokehittäjää tai testaajaa.

5 1 Johdanto Ketterän ohjelmistokehityksen ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun yhdistäminen ei ole ongelmatonta. Kirjallisuudessa painotetaan ketterien menetelmien kykyä toimittaa nopeasti koodia tuotantoon sen sijaan, että ennen ohjelmointia tehtäisiin perustavanlaatuisia suunnitelmia esimerkiksi tuotteen käyttöliittymästä (Mcinerney ja Maurer, 2005). Käyttöliittymäsuunnittelussa ei voida siis enää turvautua pitkiin dokumentteihin kaikista käyttöliittymän yksityiskohdista, joiden pohjalta ohjelmointi tehdään, vaan on toimittava jatkuvassa yhteistyössä kehitystiimin kanssa. Onnistuneesta yhteistyöstä käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ketterien tiimien kanssa raportoivat William ja Ferguson (2007) sanoen, että yhteistyö voi olla täysin luonnollista. Käyttöliittymien suunnittelun ja prototypoinnin on kuitenkin pysyttävä kehitystiimiä edellä, sillä liian myöhään toimitetut suunnitelmat käyttöliittymän toteutuksesta voivat sotkea kehitystiimin aikataulun. William ja Ferguson (2007) kertovat kokemuksiensa perusteella, että yksi suunnittelija ei voi tehdä kaikkea tarvittavaa yksin, mutta kaksi suunnittelijaa, yhtä ketterän ohjelmistokehityksen projektia kohden, tuotti hyviä tuloksia. Vesiputousmallissa käytetyt dokumentaatiot käyttöliittymästä voivat olla jopa satojen sivujen mittaisia, sisältäen tekstiä ja kuvia. Näiden dokumenttien tulkinta johtaa helposti virheisiin, sillä yksityiskohtien etsiminen laajoista tekstidokumenteista on haastavaa ja aikaa vievää. Dokumenttien tuottamisen lisäksi suunnittelijat joutuivat pitämään pitkiä palavereja kehitystiimin kanssa, jotta päästiin yhteisymmärrykseen dokumentaation yksityiskohdista jo projektin alkuvaiheilla. (William ja Ferguson, 2007) Ketterään ohjelmistokehitysprojektiin pitkät dokumentaatiot eivät sovi, sillä ketteryyden periaatteisiin kuuluu vain pieni määrä dokumentaatiota ja useita iteraatioita. Täten myös käyttöliittymä- ja interaktiosuunnittelua on tehtävä iteratiivisesti. Kun suunnittelijat toimivat jatkuvassa yhteistyössä kehitystiimin kanssa, on heidän helpompi vastata nopeisiin kysymyksiin, esimerkiksi käyttöliittymän yksityiskohdista. Liian paljon etukäteen tehdyistä suunnitelmista on vaikea kommunikoida kehitystiimin sprinttien aikana, sillä ne eivät ole enää ajankohtaisia suunnittelijoille (Isomursu et al., 2012). Iteratiivisuuden myötä dokumentaatio ei ole ainakaan Williamin ja Fergusonin (2007) kuvailemissa projekteissa enää pelkkää tekstiä ja kuvia, vaan myös koodinpätkiä, joiden pohjalta kehitystiimin on huomattavasti helpompi lähteä työstämään tuotantotasoista koodia. Käyttöliittymien vaiheittainen suunnittelu ja parantaminen tuo uudenlaisen lähestymistavan käyttöliittymien rakentamiseen, mikä auttaa myös sovittamaan käytettävyystestejä mukaan iteratiiviseen prosessiin. (William ja Ferguson, 2007) William ja Ferguson (2007) toteavat artikkelissaan, että ketterissä ohjelmis- 1

6 toprojekteissa työskennelleet suunnittelijat preferoivat jatkossakin ketteriä projekteja. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu voi siis toimia hyvin yhteistyössä ketterän ohjelmistokehityksen kanssa. On vain selvitettävä keinot, joilla yhteistyön saa sujumaan. Jokainen yritys, tiimi ja projekti on täysin erilainen, minkä vuoksi on vaikea antaa mitään yleispäteviä ohjeita. (William ja Ferguson, 2007) SilvaDaSilva et al. (2011) teki systemaattisen kirjallisuuskatsauksen käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämisestä Hän kävi tutkimuksessaan läpi ennen vuoden 2010 elokuuta kurjoitettua kirjallisuutta. Omassa työssäni laajennan SilvaDaSilvan kirjallisuuskatsausta tutkimalla uudempaa kirjallisuutta. Pyrin selvittämään mitkä aiheet ovat olleet esillä SilvaDaSilvan kirjallisuuskatsauksen jälkeen. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella muutoksia aikaisempaan kirjallisuuteen ja pohtia muutoksen syitä. Työssäni käyn ensin läpi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä, minkä jälkeen raportoin tekemäni kirjallisuuskatsauksen eri vaiheet. Lopuksi pohdin kirjallisuuskatsauksen tuloksia ja vertailen niitä aiempaan kirjallisuuteen. 2 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmetodina sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen (Salminen, 2011). Yhdistelemällä tilastomatematiikan menetelmiä ja laadullisia kuvauksia materiaalin sisällöstä kirjallisuuskatsaus auttaa ymmärtämään jo tehtyä tutkimusta ja luomaan pohjaa uudelle tutkimukselle. Kirjallisuuskatsaus on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se antaa hyvin pinnallisen kuvan tutkimusmetodista. Parempi termi olisi esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden meta-analyysi. (Salminen, 2011) Käytän työssäni kuitenkin selvyyden vuoksi termiä kirjallisuuskatsaus. Salminen (2011) täsmentää, että kirjallisuuskatsaus on systemaattinen, kun kirjallisuuskatsauksessa kiinnitetään huomiota käytettyjen lähteiden keskinäiseen yhteyteen ja tekniikkaan, jolla siteeratut tulokset on hankittu. Biolchini et al. (2005) jatkaa aiheesta tarkentaen, että systemaattinen kirjallisuuskatsaus on formaalisti ja systemaattisesti rakennettu sarja metodologisia askelia, jotka on kehitetty tietyn protokollan mukaisesti. Protokollalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tiettyä kaavaa, jolla kirjallisuudesta haetaan ja koostetaan tietoa. Kirjallisuuskatsauksen askeleet, tiedon hankintaan käytetyt strategiat ja tutkimuskysymys on ilmoitettava eksplisiittisesti, jotta muut tutkijat pystyvät toistamaan käytetyn protokollan ja arvioimaan tiedon hankkimisen strategioiden pätevyyttä. Fink (2005) yksinkertaistaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen seitsemään kohtaan (kuva 1): Tutkimuskysymys, tietokantojen ja www-sivustojen valinta, 2

7 hakutermien valinta, käytännön seulan asettaminen, laadullisen seulan asettaminen, katsauksen suorittaminen ja synteesin tekeminen tuloksista. Ensin on määriteltävä tutkimuskysymys tai -kysymykset. Tutkimuskysymys on tarkasti määritelty kysymys, joka auttaa ohjaamaan kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Tutkimuskysymyksiä voi olla useampia, mutta yleensä ne niitä kannattaa olla mahdollisimman vähän, jotta tutkimuksella on selkeä fokus. Tutkimuskysymyksen jälkeen valitaan tietokannat ja www-sivustot, joista kirjallisuutta aletaan etsiä. Tavoitteena on löytää kirjoja, artikkeleita ja raportteja, jotka pystyvät vastaamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. (Fink, 2005) Hakutermien valinta pohjautuu tutkimusaiheen avainsanoihin. Tarkoituksena on saada rajattua hakua niin, että mahdollisimman suuri osa aineistosta sisältäisi tutkimuksen kannalta relevanttia dataa. Tietokantojen ja hakutermien valinnoista on hyvä kerätä mielipiteitä myös muilta asiantuntijoilta. Hakutermeistä ja -lauseista muodostetaan lopulta tietyn kieliopin ja logiikan mukaisia hakulausekkeita. Hakukoneet löytävät aina paljon artikkeileita, joista vain osa sisältää relevanttia dataa tutkimuksen kannalta. Artikkeleista seulotaankin relevantti materiaali asettamalla erinäisiä kriteereitä. Fink (2005) jakaa artikkeleille asetettavat kriteerit kahteen eri vaiheeseen: Käytännön seulaan ja laadulliseen seulaan. Fink (2005) Käytännön seulan kriteerit voivat liittyä esimerkiksi kieleen tai tutkimuksen asetelmaan, kun taas laadullisen seulan kriteerit pohjautuvat tarkasteltavan tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tämän vaiheen jälkeen materiaalista tulisi olla seulottuna ne tutkimukset, jotka halutaan sisällyttää kirjallisuuskatsaukseen. Luotettavan katsauksen tekemiseen kuuluu systemaattisen yhteenvedon tuottaminen tarkasteltavasta aineistosta. Jos katsausta tekee useampi henkilö, on heidät koulutettava, ja työn laatua tarkkailtava, jotta jokaisella projektiin osallistuvalla on yhtenevä näkemys tehtävästä työstä. (Fink, 2005) Tulosten esittämiseen kuuluu kaksi eri vaihetta: kvantitatiivinen meta-analyysi ja laadullinen, kuvaileva katsaus. Meta-analyysin tarkoituksena on koostaa useamman eri tutkimuksen tuloksia tilastollisin keinoin, jolloin voidaan tehdä johtopäätöksiä kirjallisuuden teemoista ja trendeistä. Kuvailevassa katsauksessa käydään läpi löydettyjä tuloksia, perustuen tutkimusten sisältöön ja laatuun, sekä katsauksen tekijän kokemukseen. Tämä auttaa syventämään tietoa luetusta kirjallisuudesta ja mahdollistaa vertailun ja integroinnin aikaisempiin kokemuksiin ja tuloksiin. (Fink, 2005) Biolchini et al. (2005) täydentää Finkin (2005) seitsemän kohdan menetelmää ajatuksella protokollasta, jossa koko prosessin vaiheet määritellään tarkasti. Ongelmia kohdatessa voidaan palata tarkastelemaan luotua protokollaa ja muuttaa sitä tarvittaessa. Protokolla on huomattavasti tarkempi määrittely verrattuna Finkin (2005) seitsemän kohdan menetelmään, mikä helpottaa 3

8 Kuva 1: Finkin (2005) malli. luotettavan katsauksen tekemistä ja dokumentointia. 2.1 Terminologia Käytettävyyden suunnittelu- ja tutkimusprosesseissa käytetään monia eri termejä kuvaamaan lähes samoja asioita. Tässä työssä käytän termiä käyttäjäkeskeinen suunnittelu (UCD), kun puhun mistä tahansa käyttäjään liittyvästä toiminnasta, kuten suunnittelusta tai käytettävyystutkimuksista. Samoin käytän termiä ketterä ohjelmistokehitys kattoterminä erilaisille ohjelmistokehitysmenetelmille, kuten SCRUM tai XP, jotka noudattavat ketterän ohjelmistokehityksen periaatteita (Fowler ja Highsmith, 2001). Yritysten käytettävyys- ja ohjelmistokehitysprosesseissa on osallisena lukuisia eri ihmisiä eri rooleissa. Tässä työssä käytän termiä suunnittelija puhuessani käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tekevästä henkilöstä, eli esimerkiksi interaktiosuunnittelijasta tai graafikosta. Termiä kehittäjä käytän ohjelmistokehitystä tekevistä henkilöistä, eli esimerkiksi ohjelmistokehittäjistä tai testaajista. Tämä roolijako auttaa kommunikoimaan eri tiimien välisiä rooleja ja kommunikointia, mutta jättää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi rajatapauksia, joissa sama ihminen voi tehdä sekä ohjelmointia, että käytettävyyssuunnittelua. Tällaiset tapaukset rajoittuvat työssäni kuitenkin hyvin pieneen osaan, minkä vuoksi sekaannuksia 4

9 ei pitäisi syntyä. Pääsääntöisesti vertailua tehdään kuitenkin ajatusmaailmaltaan ja tavoitteeltaan melko erilaisten roolien välillä. 2.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on löytää kirjallisuudesta viitteitä siihen, miten käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämistä voisi edesauttaa. Mitä viimeaikoina on kirjoitettu aiheesta ja mitä siitä voi päätellä? Samalla tavoitteena on laajentaa SilvaDaSilvan (2011) tekemää kirjallisuuskatsausta kattamaan kirjallisuus aiheesta vuodesta 2010 eteenpäin vuoden 2012 lokakuulle asti. Täten tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset tulevat osittain SilvaDaSilvan (2011) tekemän kirjallisuuskatsauksen protokollassa määritetyistä tutkimuskysymyksistä. Lisäksi tämän työn tavoitteena on tarjota näkökulma siihen, mitkä asiat ovat muuttuneet kirjallisuudesta viimeisten vuosien aikana, sekä tarjota pohdintaa mahdollisesta jatkotutkimuksen tarpeesta ja suunnasta. Lyhyesti sanottuna tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten käytettävyysasioihin suhtaudutaan ketterässä ohjelmistokehityksessä? 2. Miten kirjallisuuskatsauksen tulokset poikkeavat SilvaDaSilvan (2011) tutkimustuloksista? Käytettävyysasioihin suhtautumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä menetelmiä, prosesseja ja työkaluja, joita käytetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun integroimiseksi ketterään ohjelmistokehitykseen. 2.3 Tiedonhaku Esiteltyjen tutkimuskysymysten pohjalta hakutermeiksi muodostuivat taulukossa 2.3 esitetyt avainsanat. Hakutermeillä pyritään kattamaan mahdollisimman laajasti synonyymeja käyttäjäkeskeiselle tuotekehitykselle ja ketterälle ohjelmistokehitykselle. SilvaDaSilvan (2011) mukaan lyhenteiden, kuten UCD, käyttö hakutermeissä tuotti liikaa epärelevantteja tuloksia, minkä vuoksi lyhenteet jätettiin pois hakutermeistä. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi käytän samaa hakulauseketta kuin SilvaDaSilva et al. (2011). Haku on yhdistelmä käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja ketterää ohjelmistokehitystä, joten hakulauseke on niiden yhdistelmä: usability OR human-computer interaction"or computer-human interaction"or human factor"or user experience"or user-centered design"or user interface"and agile OR agile method"or agile development"or agile prac- 5

10 Kategoria Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys Ketterä ohjelmistokehitys Avainsanat Usability Human-Computer Interaction Computer-Human Interaction Human Factor User Experience User-Centered Design User Interface Agile Agile Method Agile Development Agile Practice Agile Project Agile Lifecycle Scrum Extreme Programming Lean Development Feature Driven Development Dynamic System Development Agile Unified Process Taulukko 1: Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt avainsanat tice"or agile project"or agile lifecycle"or scrum OR extreme programming"or lean development"or feature driven development"or dynamic system development"or agile unified process". Haku suoritettiin seuraavista tietokannoista: IEEExplore Digital Library Elsevier ScienceDirect CiteSeer Scopus Lisäksi haettiin tutkimusraportteja manuaalisesti seuraavista lähteistä: XP / Agile Universe Agile Development Conference Eri tietokantojen yksilölliset hakujärjestelmät eivät kaikki hyväksy samanlaisia hakulausekkeita. Esimerkiksi IEEExplorer Digital Library ei hyväksy oletuksena 6

11 yli 15:tä hakutermiä. Hakulausekkeilla hakemisen lisäksi jokainen tietokanta tarjoaa myös omat ratkaisunsa haun tulosten rajaamiseen, esimerkiksi aihealueittain. Pelkän hakulausekkeen avulla hakeminen tuotti todella paljon tuloksia, joten lähdin liikkelle laajoin rajauksin ja tarkensin rajausta vähitellen hakukoneiden antamien rajausehtojen avulla, kunnes haun tuottamien tulosten määrä putosi järkeviin lukemiin. Tulosten määrää vertasin SilvaDaSilvan (2011) tutkimukseen, ja osaltaan myös pyrin pitämään läpikäytävien artikkeleiden määrän järkevänä kandidaatintyön laajuutta ajatellen. Uskon saaneeni riittävän laajan otoksen relevantteja artikkeleja tehdäkseni, kandidaatintyön laajuuden huomioon ottaen, kattavan tutkimuksen aiheesta. Eri hakukoneiden rajauksista on tarkempi kuvaus liitteessä B. Käytetyt tietokannat ovat samoja, joita SilvaDaSilva et al. (2011) käytti omassa tutkimuksessaan. Tietokantahaun jälkeen tehty tutkimusraporttien manuaalinen haku XP:stä ja Agile Development Conference -sivustolta ei tuottanut enää lisää relevantteja tuloksia. Kaikki löydetyt artikkelit oli jo löydetty alkuperäisessä tietokantahaussa. 2.4 Kriteerit aineistolle Haku kohdistui raportteihin kokemuksista, teoreettisiin ja empiirisiin tutkimuksiin, sekä kokeellisiin tutkimuksiin. Kriteerit, joilla tutkimukset otettiin mukaan katsaukseen, eli mukaanottokriteerit, olivat seuraavat: Tutkimuksen kielen on oltava englanti tai suomi. Tutkimus on oltava saatavilla internetistä, joko vapaasti tai Aalto-yliopiston palveluiden kautta. Tutkimuksen on raportoitava käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämisestä. Tutkimuksen on oltava tehty vuoden 2009 jälkeen, eikä se saa sisältyä SilvaDaSilvan (2011) kirjallisuuskatsaukseen. Ensin paperit luokiteltiin kahteen ryhmään, mukaanotettaviin ja poissuljettuihin, lukemalla otsikot ja tiivistelmät. Finkin (2005) mallin mukaan tämä on ns. käytännön seula, jossa rajataan selkeästi epärelevantit artikkelit pois. Mukaanotettu aineisto käytiin vielä hieman tarkemmin läpi ns. laadullisella seulalla (Fink, 2005) lukemalla johdannot ja johtopäätökset, jolloin lopulta saatiin rajattua suurin osa epärelevanteista tutkimuksista poissuljettujen ryhmään. Lopullinen rajaus tehtiin poistamalla eri hakukoneiden käytön aiheuttamat duplikaatit ja lukemalla kokotekstit läpi. Jos tutkimukset eivät tässä vaiheessa täsmänneet täysin kriteerien kanssa, voitiin ne vielä poistaa katsauksesta. 7

12 2.5 Datan kerääminen Aineiston seulomisen jälkeen artikkelit luettiin läpi ja niistä kerättiin dataa analysointia varten. Käytännössä artikkeleista etsittiin usein toistuvia teemoja ja avainsanoja, sekä kuvailevaa tietoa, kuten tutkimuksen fokusta tai käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Tiedoista koostettiin myös tilastollista dataa tulosten analysointia varten. Kerätty data kirjoitettiin tekstidokumenttiin ja taulukkoon, jonka avulla saatiin piirrettyä tuloksia esittäviä kaavioita. 3 Tulokset Kirjallisuushaku suoritettiin vuoden 2012 lokakuussa. Kirjallisuushaun tuloksena löytyi 478 artikkelia taulukon 2 mukaisesti. Taulukossa Mukaanotetut-sarake kuvaa niitä artikkeleita, jotka läpäisivät käytännön seulan, eli jotka on julkaistu vuoden 2009 jälkeen, eivät sisälly SilvaDaSilvan (2011) kirjallisuuskatsaukseen ja ovat otsikon ja tiivistelmän perusteella relevantteja kirjallisuuskatsaukselle. Poissuljetut-sarake kuvaa julkaisuja, jotka olivat mukana hakutuloksissa, mutta eivät täyttäneet käytännön seulan kriteereitä. Digitaalinen kirjasto Löydettyjen teosten määrä Mukaanotetut Poissuljetut IEEExplore Elsevier Science Direct CiteSeerX Scopus Yhteensä Prosentti 100% 5% 95% Taulukko 2: Kirjallisuushaku ja ensimmäinen seulonta Käytännön seulan jälkeen jäljellä oli 23 tutkimusta, joista kuusi rajattiin vielä kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelle laadullisessa seulassa. Syy rajaamiseen oli näiden artikkelien fokuksen keskittyminen ainoastaan ketterän ohjelmistokehityksen menetelmiin, joissa sivuttiin käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä, mutta ei erityisesti kirjoitettu ketterän ohjelmistokehityksen ja käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen yhdistämisestä. Mukaan otettiin hieman kriteereistä poiketen yksi artikkeli (Joshi et al., 2010), joka käsitteli metriikoita, joilla voitiin mitata käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ohjelmistokehityksen integroinnin onnistumista projekteissa, kaksi artikkelia (Hellmann et al., 2010), (Hosseini-Khayat et al., 2010), jotka käsittelivät käyttöliittymän testauksen automatisointia ohjelmistokehityksessä ja yksi artikkeli (Szostek, 2012), joka käsittelee käyttäjäkeskeistä 8

13 tuotekehitystä johtamisen näkökulmasta ja ottaa siten huomioon myös ketterän ohjelmistokehityksen osa-alueet. Nämä artikkelit otettiin mukaan, vaikka ne eivät suoraan käsittele käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämistä, koska ne kertovat hyvin siitä, minkälaisia työkaluja ja menetelmiä on kehitetty helpottamaan integroinnin onnistumista ja onnistumisen seurantaa. Toisen seulan tulokset on esitetty taulukossa 3. Teokset ensimmäisen seulan jälkeen Epärelevantit Lopulliset teokset Yhteensä Prosentti 100% 26% 74% Taulukko 3: Toinen seulonta SilvaDaSilvan (2011) kirjallisuuskatsauksessa ensimmäisellä seulalla artikkeleista valittiin 26% jatkoon (tässä työssä 5%) ja toisella seulalla 72% (tässä työssä 74%). Ensimmäisen seulan karsinnan erot johtuvat siitä, että käyttämällä hakukoneiden rajausehtoja pidin hakutulokset kuitenkin melko suurina ja suoritin seulonnan mieluummin manuaalisesti käymällä läpi otsikoita ja tiivistelmiä. Täten pystyin suuremmalla varmuudella seulomaan relevantit artikkelit mukaan tutkimukseen. Jos SilvaDaSilvan (2011) tutkimuksesta olisi tullut paremmin ilmi yksityiskohtia hausta, pelkkien hakutermien ja hakulausekkeen lisäksi, olisi tämän työn seulonnan tulokset muistuttaneet huomattavasti enemmän SilvaDa- Silvan (2011) tuloksia. Toinen seulonta oli suhteellisesti hyvin samankaltainen SilvaDaSilvan (2011) artikkeliin verrattuna, mikä johtunee siitä, että toisessa seulonnassa paljastuu enää vain muutamia epärelevantteja tutkimuksia. Se kertoo siitä, että otsikoiden ja tiivistelmien perusteella tehty seula toimii hyvin relevanttien artikkeleiden rajaamisessa. 3.1 Artikkelien luokittelu kuvailevan informaation perusteella Luettujen tutkimusten kvantitatiivinen analyysi perustuu artikkelien luokitteluun sekä niissä esiintyvien avainsanojen ja teemojen läpikäyntiin. Artikkelien luokittelu pohjautuu SilvaDaSilvan (2011) käyttämään luokitteluun, jossa artikkeleista pyritään tunnistamaan erilaisia ominaisuuksia. SilvaDaSilva et al. (2011) käytti yhtenä luokittelunaan tulosten luokittelua sen mukaan, minkä tyyppisiä tulokset olivat. Mielestäni tämä tieto ei tuonut juurikaan lisäarvoa omalle tutkimukselleni, joten en käyttänyt sitä työssäni. Neljä muuta kuvailevaa luokittelua ovat samoja, joita SilvaDaSilva et al. (2011) käytti myös omassa kirjallisuuskatsauksessaan. Kirjallisuus aiheesta on lisääntynyt vuosi vuodelta, kuten SilvaDaSilvan (2011) 9

14 käy ilmi. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkeleiden julkaisuvuodet on esitetty kuvassa 2, mistä ilmenee, että kirjallisuuden lisääntyminen ei ole pysynyt aivan samalla tasolla, kuin mitä SilvaDaSilvan (2011) artikkelin perusteella olisi voinut ennustaa. On kuitenkin otettava huomioon, että tämän kirjallisuuskatsauksen tiedonhaun aikana ei oltu vielä julkaistu kaikkia vuonna 2012 julkaistavia artikkeleita. Kuva 2: Julkaisut vuosittain Kuvaileva informaatio: Artikkeleista löytyi selkeää jaottelua seuraaviin kategorioihin: menetelmät ja työkalut, tapaustutkimukset ja teoreettiset. Menetelmät ja työkalut -kategoriaan kuuluvat ne artikkelit, joissa kuvataan kehysmalleja (framework) ja/tai konkreettisia työkaluja, kuten testaustyökaluja tai kommunikointityökaluja. Tapaustutkimuksiin kuuluvat ne artikkelit, joissa tutkittiin aihetta haastatteluilla, kyselyillä ja/tai tarkkailemalla suunnittelijoiden ja kehittäjien työtä. Teoreettisiksi artikkeleiksi luokitellaan kaikki ne, joissa esitellään menetelmiä käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen ja ketterän ohjelmistokehityksen yhdistämiseksi, mutta niitä ei liitetä käytäntöön. Moni artikkeleista kuuluu useampaan eri kategoriaan, sillä yleinen kaava oli esitellä jokin menetelmä tai työkalu, jonka jälkeen esiteltiin lyhyesti tapaustutkimus, jossa suunnittelijat ja kehittäjät käyttivät esiteltyä menetelmää tai työkalua. Luokittelun tulokset on esitetty kuvassa 3. Artikkelit luokiteltiin fokuksen mukaan seuraaviin luokkiin: suunnittelu, arviointi ja molemmat, riippuen siitä otettiinko artikkeleissa kantaa ainoastaan käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, käyttöliittymän arviointiin vai molempiin. Tulokset on esitetty kuvassa 4. 10

15 Kuva 3: Kuvaileva informaatio Kuva 4: Fokus Artikkelit luokiteltiin myös niiden lähestymistavan mukaan seuraaviin luokkiin: eri tiimit, samassa tiimissä ja moniosaajat. Eri tiimeillä tarkoitetaan sitä, että suunnittelijat ja kehittäjät työskentelivät omissa, erillisissä tiimeissään. Samassa tiimissä tarkoittaa sitä, että suunnittelijat toimivat osana kehitystiimiä. Moniosaajilla tarkoitetaan sitä, että osa tai kaikki työntekijöistä tekivät sekä käyttäjäkeskeistä suunnittelua että ohjelmistokehitystä. Tulokset on esitetty 11

16 kuvassa 5. Kuva 5: Lähestymistapa 3.2 Artikkeleissa esiintyvät teemat ja avainsanat Artikkeleista poimittiin tiettyjä avainsanoja ja teemoja, jotka toistuivat useammassa artikkelissa. Avainsanojen perusteella voidaan esittää tulkintoja siitä, mitkä aiheet ovat olleet kuumia puheenaiheita viimeisen kahden vuoden aikana. Kokoamalla avainsanat yhteen ja tilastoimalla niiden esiintyvyyttä voidaan helposti verrata aiheita aikaisempaan kirjallisuuteen. Seuraavaksi esitellään yleisimmin esiintyneet avainsanat: Arviointi: Suunniteltujen ja toteutettujen käyttöliittymien arviointi, esimerkiksi asiantuntija-arvioilla tai vertaamalla toteutusta suunnitelmiin. Työkalut ja mallit: Erilaiset testaustyökalut ja prosessimallit. Käytettävyystestit: Käyttäjätestien käyttö käyttöliittymien arvioinnissa. LowFi-prototyypit: Matalan tason prototyyppien käyttäminen, esimerkiksi paperiprototyypit. Kommunikaatio: Suunnittelijoiden, kehittäjien ja muiden asianomaisten välinen kommunikaatio. Läheinen yhteistyö: Suunnittelijoiden ja kehittäjien välisen yhteistyön läheisyys. 12

17 Skenaariot: Skenaarioiden käyttäminen suunnitteluprosessissa. Yksi sprintti edellä: Suunnittelun tekeminen yhtä sprinttiä ennen toteutusta. VSE: Vähän Suunnittelua Etukäteen, eli suunnittelun tekeminen osittain ennen toteutuksen aloitusta. Ymmärrys: Kehittäjien ja suunnittelijoiden ymmärrys toistensa työstä. Kokonaisuuden hahmottaminen: Kehittäjien ja suunnittelijoiden ymmärrys tuotteen tai tuoteperheen kokonaiskuvasta. Käyttäjätarinat: Tarinoiden käyttäminen suunnitteluprosessissa. Roolit: Suunnittelijoiden työroolien selkeys. Persoonat (Cooper): Alan Cooperin (2004) esittelemien persoonien (Personas) käyttö suunnitteluprosessissa. PSE: Paljon Suunnittelua Etukäteen, eli suuri osa suunnittelusta tehdään ennen toteutuksen aloittamista. Avainsanojen esiintymistiheys artikkeleissa on esitetty kuvassa 6. Kuva 6: Avainsanojen esiintyminen artikkeleissa SilvaDaSilvan (2011) kirjallisuuskatsauksessa yleisimmät avainsanat olivat: VSE, läheinen yhteistyö, LowFi-prototyypit, käytettävyystestit ja käyttäjätarinat. Kuten kuvasta 6 voidaan nähdä, on eri teemojen yleisyydessä nähtävissä 13

18 selkeitä eroja. Eroja käydään läpi tarkemmin luvussa 4. Seuraavaksi käydään läpi yleisimmin esiintyneitä avainsanoja hieman tarkemmin. Läpikäytävät aiheet on valittu niin, että ne kuvaavat yleisimmin mainittuja avainsanoja, sekä antavat lisätietoa ja vertailua SilvaDaSilvan (2011) läpikäymiin aihealueisiin. Arviointi Työkalut ja mallit Käytettävyystestit Ymmärrys Yksi sprintti edellä Arviointi: Felker et al. (2012) kirjoittaa, että formaalit käyttäjäkokemusarvioinnit ohjaavat suunnittelua paljastamalla vakavia puutteita käytettävyydessä. Isomursu et al. (2012) täsmentää, että käytännössä suurin osa kommenteista tulee muilta käytettävyysasiantuntijoilta, minkä lisäksi olisi hyvä saada asiantuntija-arvioita jo aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Sohaib ja Khan (2011) kertovat käyttäneensä heuristista arviointia käyittöliittymän testaamisvaiheessa. Ferreira et al. (2011) käyttää termiä gap analysis, kun hän viittaa kehittäjien tekemään arviointiin, jossa jo toteutettua käyttöliittymää verrataan suunnitelmiin. Hosseini-Khayat et al. (2010) ja Hellmann et al. (2010) ehdottavat arvioinnin avuksi testaustyökaluja: Hosseini-Khayat et al. (2010) on kehittänyt LowFi-prototyyppien tekemiseen ja etäarviointiin oman työkalun, ja Hellmann et al. (2010) kertoo, että on mahdollista testata käyttöliittymätoteutusta testeillä, jotka on tallennettu prototyyppejä testatessa. Täten voidaan automatisoida valmiin toteutuksen käyttöliittymätestausta. Työkalut ja mallit: Lee et al. (2011) mainitsee, että ketterää tuotekehitystä ei voi tehdä hajautetusti, ellei puututa tiedon jakamisen ja kommunikoinnin ongelmiin. Näihin ongelmien ratkaisemiseksi moni pyrkiikin tarjoamaan erilaisia työkaluja. Ragnarsdottir (2010) sanoo myös, että kommunikointia on oltava mieluummin liikaa kuin liian vähän. Isomursu et al. (2012) kirjoittaa työkalusta, joka mahdollistaa dokumenttien jakamisen, versionhallinnan ja keskustelun. Hänen tapaustutkimukseensa osallistuneet työntekijät pitivät työkalua tärkeänä erityisesti hajautettujen tiimien välisessä yhteistyössä ja kommunikoinnissa. Hellmann et al. (2010) täsmentää jo aiemmin mainittua käyttöliittymän testaustyökalua kertomalla sen hyödyistä suunnitteluprosessissa: Ensin käyttöliittymästä luodaan prototyyppi, jota voidaan parantaa testaamalla sitä iteratiivisesti. Ennen varsinaisen käyttöliittymätoteutuksen aloitusta tallennetaan käyttäjän interaktiot prototyypillä. Tallennetut skriptit voidaan tällöin ajaa oikealla käyttöliittymällä, kun sitä ollaan kehittämässä. Tämä lähestymistapa käyttää hyö- 14

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen Konseptisuunnittelu Perusteet ja prosessi Teknillinen korkeakoulu Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Käytettävyysryhmä Opettava tutkija: Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Ketterä projektinhallinta

Ketterä projektinhallinta Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen vaatimusmäärittelytyö ketterän käyttöliittymäsuunnittelun haasteena

Käyttäjäkeskeinen vaatimusmäärittelytyö ketterän käyttöliittymäsuunnittelun haasteena Käyttäjäkeskeinen vaatimusmäärittelytyö ketterän käyttöliittymäsuunnittelun haasteena, prof. Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan osasto SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Käytettävyys

Lisätiedot

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?

Lisätiedot

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä Eija Airio, Kalervo Järvelin, Sari Suomela, Pirkko Saatsi ja Jaana Kekäläinen Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Ontologian kolmitasomalli kehitetty

Lisätiedot

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot

Lisätiedot

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

HAKUKONEOPTIMOINTI (SEO)

HAKUKONEOPTIMOINTI (SEO) HAKUKONEOPTIMOINTI (SEO) Renne Brandt TV09S1M1 Mediatekniikan seminaari SISÄLTÖ 1. Mitä ovat hakukoneet? 2. Mitä hakukoneoptimointi on? 3. Hakukoneiden käyttö 4. Hakukoneystävällisten suunnittelun perusteet

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta 23.3.2006 Miksi käyttäjäkeskeistä suunnittelua tehdään? Käyttäjäkeskeinen osaaminen organisaatiossa Käyttäjäkeskeisen suunnittelun paikka organisaatiossa

Lisätiedot

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Samuli Pekkola Aki Alanne Taru Salmimaa Novi Research Center Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö tausta, motiivi ja konteksti

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Arto Puikkonen Nyt: Johtava konsultti, UX-palvelut Ennen: Gofore Oy UX-suunnittelija, tiiminvetäjä Gofore Oy Palveluarkkitehti,

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus

Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus Ville Isomöttönen Tieotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIE-graduseminaari Outline 1 Kirjallisuus tutkimuskysymystä pohdittaessa 2 3 4 Tutkimuskysymystä pohdittaessa

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Etnografia Tiiu Koort

Etnografia Tiiu Koort Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT 2 User Experience and Usability in Complex Systems (UXUS) FIMECC UXUS tutkimusohjelma keskittyy

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Älykäs laskenta, diplomityöseminaari. Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013

Älykäs laskenta, diplomityöseminaari. Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013 Älykäs laskenta, diplomityöseminaari Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013 Tiedonlähteitä Kirjat painetut ja sähköiset oppikirjat, tietokirjat, käsikirjat jne. Wilma, muut (kirjasto)tietokannat,

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta.

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA - Pikahaku sijaitsee sivuston oikeassa

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun

Lisätiedot

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Uudet EU-asetukset EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Aloitus Mene EUR-Lex-sivustolle: http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi. Valitse (tarvittaessa) vaakasuorasta valikosta "Etusivu" ja siirry

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana

Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana Carita Kiili Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Kuva: Susanna Andersson Internetlukemisen prosessimalli (muokattu Eagleton & Dobler 2007,78)

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot