ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
|
|
- Hannes Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä ehdotetaan säädettäväks lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta sekä lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta. Lsäks ehdotetaan muutettavaks sos - aal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka, perusopetuslaka, krjastolaka, kunten kulttuurtomnnasta annettua laka, tateen perusopetuksesta annettua laka, lasten pävähodosta annettua laka, lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annettua laka, kansanterveyslaka, erkossaraanhotolaka, sosaalhuoltolaka, tomeentulotuesta annettua laka, kehtysvammasten ertyshuollosta annettua laka, vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annettua laka, kuntouttavasta työtomnnasta annettua laka, melenterveyslaka, pähdehuoltolaka, tartuntatautla ka, terveydensuojelulaka, elntarvkelaka, kunten ympärstösuojelun ha l- lnnosta annettua laka, kemkaallaka, lä ä- kelaka, kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annettua laka, sosa a- lsesta luototuksesta annettua laka, rattustyölaka, elänlääkntähuoltolaka sekä tomenptestä tupakonnn vähentämseks annettua laka. Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavaan lakn ehdotetaan koottavaks valtovaranmnsterön hallnnonalalle erän pokkeuksn nykysstä hallnnonalakohtassta valtonosuukssta ylenen valtonosuus, sosaal- ja terveydenhuollon, es- ja perusopetuksen sekä ylesten krjastojen, kunten kulttuurtomen ja asukaskohtasest rahotetun tateen perusopetuksen valtonosuudet. Muden kun es- ja perusopetuksen osalta uudstus e muuttas vomassa oleven valtonosuuksen asukaspohjasa määräytymsperusteta. Es- ja perusopetuksessa valtonosuus e määräytys enää opplasmäärän perusteella, vaan laskennallset kustannukset määräytysvät 6 15-vuotaden määrän perusteella. Lassa säädettäsn es- ja perusopetuksen järjestäjän okeudesta saada kotkuntakorvaus opplaan kotkunnalta sllon, kun opplas saa opetusta muualla kun omassa kunnassaan. Kotkuntakorvaus määräytys kunnan es- ja perusopetuksen laskennallsten kustannusten perusteella porrastesest än mukaan. Valton talous- ja henklöstöhallnnon palvelukeskus maksas kotkuntakorvaukset kesktetyst kunnlle ja mulle opetuksen jä r- jestäjlle. Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnlle maksettavat lsäosat olsvat uusa. Ertysen harvan asutuksen lsäosa perustus porrastesena asukastheyteen. Saarstokunnan lsäosaa sasvat porrastetust saarstokunnat. Saamelasten kotseutualueen kunnanlsäosa määräytys porrastetust saamenkelsten osuuden perusteella. Harknnanvaranen rahotusavustus muuttus harknnanvaraseks valtonosuuden korotukseks ja korotus ssältys yhdstettyjen valtonosuuksen kokonasmäärään. Korotusten yhtesmäärää vastaava euromäärä vähennetään asukasta kohden kunnlle maksettavasta valtonosuudesta. Valtonosuusjärjestelmän muutoksen vakutukset tasattasn kunten välllä. Tasauksessa kunnan vuoden 2010 valtonosuuksa ja kotkuntakorvauksa verrataan nhn valto n- osuuksn, jota kunta ols saanut vastaavsta tehtävstä, jos valtonosuusjärjestelmää e ols muutettu. Yhdstettävssä valtonosuuksssa käytettäsn yhtä valtonosuusprosentta. Lassa säädettävä valtonosuusprosentt kuvas valton ja kunten välstä kustannusten jakoa valtakunnan tasolla, ekä yksttästen kunten saamaa valtonosuutta. Omarahotusosuus ols kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suur. Ehdotettava lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta korvas vomassa olevan opetus- ja kulttuurtomen rahotuslan. Ehdote-
2 2 tussa lassa lukokoulutuksen, ammatllsen koulutuksen, ammatllsen akuskoulutuksen ja ammattkorkeakoulujen sekä lkuntatomen, nuorsotomen, museoden, teatteren ja orkestereden, opetustuntkohtasest rahotettavan tateen perusopetuksen sekä aamu- ja ltapävätomnnan rahotusjärjestelmä sälyy peraatteltaan ja rakenteltaan nykysellään. Ehdotetussa lassa säädettäsn perusopetuslan mukasten tomntojen rahotuksesta sltä osn kun kunnan peruspalvelujen valto n- osuudesta annettavassa lassa säädettävä perusopetuksen käluokkapohjanen rahotus e kattas ntä perusopetuslan edellyttämässä laajuudessa. Perusopetuksen, lukokoulutuksen, tateen perusopetuksen ja ylesten krjastojen rahotuksessa ehdotetaan luovuttavaks perustamskustannuksn myönnettävstä erllsstä valtonosuukssta ja srryttäväks valto n- avustusjärjestelmään. Ammatllsen peruskoulutuksen tuloksellsuusrahotuksen osuutta ehdotetaan laaje n- nettavaks nykysestä. Tomnnan tuloksellsuus ehdotetaan otettavaks ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymsperustesn. Valton talous- ja henklöstöhallnnon pa lvelukeskus maksas kesktetyst kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja vapaasta svstystyöstä annettujen laken mukaset valt onosuudet, kotkuntakorvaukset sekä muun rahotuksen kunnlle ja opetuksen järjestäjlle. Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka ehdotetaan muutettavaks lähnnä sten, että sosa al- ja terveydenhuollon valtonosuuksa koskevat säännökset kumottasn. Muhn lakehn ehdotetaan tehtäväks van teknsä muutoksa. Lat on tarkotettu tulemaan vomaan vuoden 2010 alusta. Estys lttyy vuoden 2010 valton talousarvoestykseen ja on tarkotettu kästeltäväks sen yhteydessä.
3 3 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYS...3 YLEISPERUSTELUT JOHDANTO NYKYTILA Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne Tasausjärjestelmä Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet...10 Harknnanvaranen rahotusavustus Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus...12 Ylestä...12 Laskennallset kustannukset...13 Työttömyyskerron...14 Sarastavuuskerron...14 Pävähotokerron...15 Vammasuuskerron...15 Lastensuojelukerron...15 Syrjäsyyskerron...15 Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus...16 Perustomeentulotuen valtonosuus...16 Kehttämshankkeden valtonavustukset...16 Perustamshankkeden valtonavustus...17 Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus...17 Ylestä...17 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten rahotuksen määräytymsperusteet...18 Es- ja perusopetus...19 Lukokoulutus...22 Ammatllnen peruskoulutus...23 Ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymnen...24 Oppsopmuskoulutus...24 Ammatllset erkosopplatokset...25 Ammattkorkeakoulut...25 Yleset krjastot...26 Tateen perusopetus...27 Asukasmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Opetustuntmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Nuorsotom...27 Lkuntatom...27 Kunten kulttuurtom...28
4 4 Museot, teattert ja orkestert...28 Perustamshankejärjestelmä...28 Valtonavustukset...29 Opetus- ja kulttuurtomen rahotusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Kustannustenjaon tarkstusmenetelmä Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä ja kuntajaon muutokset Valton ja kunten neuvottelumenettely ja peruspalveluohjelmamenettely Kunten verotulojen vähennysten korvaamnen Pohjosmaden vertalu...34 Ruots...34 Norja Nykytlan arvont...36 Valtonosuusjärjestelmän rakenne...37 Valtonosuuksen määräytymsperusteet...38 Sosaal- ja terveydenhuolto...38 Perusopetus...39 Ammatllnen peruskoulutus...40 Ammattkorkeakoulut...41 Ammatllnen lsäkoulutus...42 Oppsopmuskoulutus...42 Lukokoulutus...42 Museot, teattert ja orkestert...43 Verotulohn perustuva valtonosuuksen tasausjärjestelmä...43 Harknnanvaraset rahotusavustukset...43 Opetus- ja kulttuurtomen perustamshankkeet...44 Verotulojen menetyksen korvaamnen...45 Tetojen keruu, hallnnont ja nformaato ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Estyksen tavotteet Keskeset ehdotukset ESITYKSEN VAIKUTUKSET Taloudellset vakutukset...50 Kunnan peruspalvelujen valtonosuuden sekä opetus- ja kulttuurtomen rahotuksen kokonasmäärät...50 Vakutukset valton ja kunten välseen kustannustenjakoon ja valtonosuuksen jakautumseen kunten välllä...51 Vakutukset kuntaryhmttän ja alueellsest...53 Ykstysten es- ja perusopetuksen järjestäjen rahotus...55 Ammatllsen lsäkoulutuksen tuloksellsuusrahotus ja perustamshankkeet Vakutukset valton ja kunten hallntoon Ympärstö-, sukupuol- ja yrtysvakutukset ASIAN VALMISTELU RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...59 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...61
5 1... LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta luku Yleset säännökset luku Kunnan peruspalvelujen valtonosuus luku Ylesen osan määräytymsperusteet luku Sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset luku Es- ja perusopetuksen ja ylesten krjastojen laskennallset kustannukset sekä tateen perusopetuksen ja ylesen kulttuurtomen määräytymsperusteet luku Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnan lsäosat luku Verotulohn perustuva valtonosuuden tasaus sekä valtonosuuteen tehtävät vähennykset ja lsäykset luku Kotkuntakorvaus luku Valtonosuuden hallnnont ja maksamnen luku Valtonosuusprosentt ja kunnan omarahotusosuus sekä valton ja kunten välnen kustannustenjako luku Ernäsä säännöksä luku Muutoksenhaku luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta luku Yleset säännökset luku Käyttökustannusten rahotus luku Kulttuurtomen ykskköhnnat luku Perustamshankkeen valtonavustus luku Ertyset valtonavustukset luku Ernäset säännökset luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annettu lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetunlan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta
6 Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelulan hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetunlan 3 :n muuttamsesta Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavan lan nojalla annettavat säännökset Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUKSET Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta
7 Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta LIITE RINNAKKAISTEKSTIT Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta
8 8 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Estyksessä ehdotettavan kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän uudstamsen lä htökohta on kunta- ja palvelurakenneuudstuksesta annettu lak (169/2007, putelak). Putelan 11 :n mukaan kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä uudstetaan tavotteena yksnkertanen ja läpnäkyvä järjestelmä. Uudstuksessa päätetään kunten verotulopohjan vahvstamsesta srtämällä verovähennyksä valton rastukseks sekä postetaan kunten rahotusjärjestelmään lttyvät kunten yhdstymsen ja yhtestyön esteet. Tavotteena on hallnnonalakohtasten valtonosuuksen yhdstämnen. Valtonosuusjä r- jestelmässä otetaan huomoon kunten erla - set olosuhteet ja palvelutarpeet. Verotulohn perustuvan valtonosuuksen tasausjärjestelmän on oltava neutraal valton ja kunten taloudellsten suhteden kannalta. Päämnster Matt Vanhasen II halltusohjelman mukaan valtonosuusjärjestelmää uudstetaan 2010 alusta ja stä tehdään nykystä yksnkertasemp, selkeämp ja läpnäkyvämp. Järjestelmää kehtetään nykystä kannustavampaan suuntaan. Kunten erlaset olosuhde- ja palvelutarvetekjät otetaan huomoon. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan erkseen. Lsäks valtonosuusjärje s- telmässä oleva kuntaltosten ja yhtestyön estetä postetaan. Valtonosuusjärjestelmää uudstamsta selvttänyt työryhmä tlas Valton taloudellnen tutkmusvrastolta (VATT) selvtyksen halltusohjelman lnjauksn perustuvasta valto n- osuusjärjestelmästä. VATT:n tutkmus ols merknnyt suura kuntakohtasa muutoksa. VATT:n tutkmusta on kuvattu tarkemmn jäljempänä valmstelua kuvaavassa kohdassa. Valtontalouden vuosen kehyspäätöksessä valtonosuusuudstus päätettn toteuttaa van osttan kuntataloustla nteen huonontuessa ylesen taloustlanteen vuoks. Kehyspäätöksen mukaan valtonosuusjärje s- telmää uudstetaan sten, että hallnnonalakohtaset valtonosuudet yhdstetään halltusohjelman mukasest putelan edellyttämn pokkeuksn vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kunten välllä sekä kunten ja valton välllä kustannusneutraalst. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan kutenkn erkseen pysyväks tarkotetulla järje stelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saarstokuntaa (Enonkosk, Haluoto, Kemönsaar, Kustav, Läns-Turunmaa, Maalaht, Puumala ja Sulkava) sekä 20 pokkeuksellsen harvaan asuttua kuntaa, jolla on alle 2,0 asukasta maanelöklometrä kohden (Savukosk, Enontekö, Utsjok, Inar, Pelkosennem, Kttlä, Salla, Sodankylä, Muono, Ranua, Puolanka, Poso, Kolar, Pudasjärv, Rautavaara, Suomussalm, Utajärv, Lestjä rv, Rstjärv ja Tavalkosk). Nälle kunnlle kohdennetaan valtonosuusjärjestelmän ssältä yhteensä 30 mlj. euroa. Harknnanvaranen rahotusavustus ssällytetään yhdstettyyn valtonosuusmomenttn. Kehyspäätöksen ja valtoneuvoston vuoslle hyväksymän koulutuksen ja tutkmuksen kehttämssuunntelman mukaan ylläptäjäjä r- jestelmä sälytetään lukon, ammatllsen koulutuksen ja ammattkorkeakoulujen rahotuksessa. 2 Nykytla 2.1 Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne Vomassa oleva valtonosuusjärjestelmä perustuu vuoden 1993 alusta toteutettuun uudstukseen, jossa srryttn tehtäväkohtassta todellsn kustannuksn perustuvsta valtonosuukssta laskennallsn kustannuksn perustuvn yleskatteellsn valtonosuuksn. Uudstuksen myötä kunnat ja muut va l- tonrahotuksen saajat savat okeuden päättää valtonosuuksen kohdentamsesta er käyttötarkotuksn, evätkä valtonosuuksen laskentaperusteet enää okeudellsest st o- neet valtonosuuksen käyttöä. Valtonosuuksen laskennallsuus merkts myös stä, että erätä pokkeuksa lukuun ottamatta kunnat evät enää omlla päätöksllään voneet va - kuttaa valtonosuuksensa määrään, mkä lsäs kunten kustannustetosuutta.
9 9 Vuonna 1993 uudstettuun laskennallseen valtonosuusjärjestelmään tehtn vuonna merkttävä rakenteellsa uudstuksa. Kunten kantokykyluoktuksesta lu o- vuttn ja se korvattn kunten verotulohn perustuvalla valtonosuuksen tasauksella. Kuntakohtassta valtonosuusprosentesta luovuttn ja srryttn järjestelmään, jossa yksttäsen kunnan valtonosuus määräytyy sten, että valtonosuuksen perusteena käytettäven laskennallsten kustannusten ja ykskköhntojen perusteella lasketusta kunnan valtonosuuden perusteesta vähennetään kunnan omarahotusosuus. Omarahotusosuus asukasta kohden on kakssa kunnssa yhtä suur. Valtonosuusprosentt määrttelee valton ja kunten välstä kustannustenjakoa peruspalveluden rahotuksessa koko maan tasolla. Valto ja kunnat osallstuvat kunnallsten palveluden rahotukseen kunten valto n- osuusjärjestelmän mukasest. Kunten valtonosuusjärjestelmä muodostuu kolmen ha l- lnnonalan lansäädännön kokonasuudesta. Valtovaranmnsterö vastaa kunten valtonosuuslan (1147/1996) mukasesta kunten ylesestä valtonosuudesta, verotulohn perustuvasta valtonosuuksen tasauksesta ja enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuksen vuoks lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa olevlle kunnlle myönnettävästä harknnanvarasesta rahotusavustuksesta. Valtonosuusjärjestelmän muut osat ovat sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan (733/1992) mukanen valto n- osuus sekä opetusmnsterön hallnnonalalla opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta annetun lan (635/1998) ja vapaasta svstystyöstä annetun lan (632/1998) mukanen va l- tonrahotus. Sosaal- ja terveydenhuollossa sekä opetusja kulttuurtomessa yksttäsen kunnan valtonosuudet määräytyvät sten, että la skennallsten kustannusten (STM) ja ykskköhntojen (OPM) perusteella kummallekn ha llnnonalalle erkseen lasketusta valtonosuuden laskennallsesta perusteesta vähennetään kummallekn hallnnonalalle määrtellyt kunnan omarahotusosuudet. Laskennallset kustannukset ja ykskköhnnat vahtelevat er käryhmssä (STM) ja er koulutusmuodossa (OPM). Laskennallsssa kustannuksssa ja ykskköhnnossa otetaan myös huomoon erlasa palveluden kustannuksn vakuttava olosuhde- ja muta tekjötä, jotka vahtelevat kunnttan. Kunnan omarahotusosuudet sen sjaan on kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suuret. Järjestelmän perusajatus on, että vahtelevlla ykskköhnnolla ja laskennallslla kustannukslla kunnlle kompensodaan palveluden järjestämseen lttyvssä palvelutarve- ja olosuhdetekjössä aheutuva kuntakohtasa eroja. Kunnan verotulohn perustuvalla va l- tonosuuden tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja kun taas tasasuuruslla kunnan omarahotusosuukslla tasataan kunten menossa oleva eroja. Sektorkohta - set valtonosuusprosentt kuvaavat tässä jä r- jestelmässä van osuuksa, jolla valto ja kunnat rahottavat palveluta koko maan tasolla. Valtonosuusprosentt evät sten kuvaa valton osallstumsta yksttäsen kunnan peruspalveluden rahotukseen. Valtonosuusjärjestelmän laskentaperusteden sektorkohtasesta erytynesyydestä huolmatta valtonosuusjärjestelmään perustuva valtonrahotus on kunnlle yleskatteellsta korvamerktsemätöntä rahaa, jonka allokonnsta kunnan ssällä päättää kunta tse. Sektorkohtaset valtonosuudet kytkeytyvät muutonkn tvst tosnsa. Tämä tapahtuu ertysest kunnan verotuloh n perustuvan va l- tonosuuksen tasauksen sekä valton ja kunten välsen kustannustenjaon tarkstusten kautta. 2.2 Tasausjärjestelmä Kunten verotulohn perustuvalla valto n- osuuksen tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja. Kunten valtonosuuslan mukasessa verotulohn perustuvassa valtonosuuksen tasausjärjestelmässä jokaselle kunnalle turvataan asukasta kohden laskennallsest verotulo, joka on 91,86 prosentta maan keskmääräsestä verotulosta asukasta kohden (tasausraja). Kunnat, joden asukasta kohden laskettu verotulo alttaa tämän tasausrajan, saavat tasauslsää nn paljon, että nden laskennallnen verotulo yltää tasausrajalle. Kunnan va l- tonosuuteen tehdään puolestaan tasausvä-
10 10 hennys, jos kunnan asukasta kohden lasketut verotulot ylttävät tasausrajan. Tasausvähennys on 37 prosentta kunnan asukasta kohden lasketun laskennallsen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan laskennallsta verotuloa laskettaessa otetaan huomoon kunnallsvero, kunnan osuus yhtesöveron tuotosta ja kntestövero. Mantut tasauslsät ja tasausvähennykset otetaan huomoon maksettaessa sektorkohtasa valtonosuuksa valton talousarvossa oleven valtonosuusmäärärahojen mukasessa suhteessa. 2.3 Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet Kunten valtonosuuslan mukanen kunnan ylenen valtonosuus muodostuu perusosasta ja olosuhdelsstä. Perusosa määräytyy keskmääräsen asukaskohtasen euromäärän ja kunnan asukasluvun tulona. Perusosaa korotetaan olosuhdelsen perusteella. Ntä ovat saarstolsä, syrjäsyyslsä, taajamarakennelsä, kellsä sekä asukasluvun muutokseen perustuva lsä. Lsäks yleseen valtonosuuteen on kohdstettu työmarkkna- ja tomeentulotukmenohn perustuva kustannuksa, verokevennyksen ja tehtäväsrtojen vak u- tuksen korvaamsa sekä erätä määräakasa vähennyksä. Tehtäväkohtassta valtonosuukssta poketen ylesen valtonosuuden pohjana e ole laskennallsa kustannuksa, ekä shen kohdsteta valtonosuuslan mukasta kustannustenjaon tarkstusta. Keskmääräseen euromäärään tehdään kutenkn kustannustason tarkstus. Saarston kehtyksen edstämsestä annetussa lassa (494/1981) tarkotetutut kunnat, joden väestöstä vähntään puolet asuu lman knteää teyhteyttä mantereeseen, saavat saarstolsänä euromäärän, joka on ylesen valt onosuuden perusosa setsenkertasena. Muut saarstokunnat saavat euromäärän, joka on ylesen valtonosuuden perusosa nelnkertasena ja saarsto-osakunnat euromäärän, joka on saarstossa asuven määrä kerrottuna 150 prosentlla ylesen valtonosuuden keskmääräsestä euromäärästä. Jos saarstossa asuu vähntään asukasta, kunnalle myönnetään saarstolsänsä kunnan ylesen valtonosuuden perusosaa vastaava euromäärä. Syrjäsyyslsää maksetaan syrjäsyysluvun perusteella. Syrjä syysluku määräytyy paka l- lsen ja seudullsen väestöpohjan mukaan lasketusta ndeksestä. Kunnat, joden pa - kallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 1,50 ta stä suuremp, saavat syrjäsyyslsänä ylesen valtonosuuden perusosan kuusnkertasena ja kunnat, joden syrjä syysluku on 1,00 1,49 saavat ylesen valtonosuuden perusosan vsnkertasena. Kunnat, joden syrjäsyysluku on 0,50 0,99 saavat em. perusosan kolmnkertasena. Kakken harvmmn asutussa kunnssa el kunnssa, jossa asukastheys maanelöklometrä kohden on enntään 0,50, syrjäsyyslsä on ylesen valtonosuuden perusosa yhdeksänkertasena. Taajamassa asuven henklöden määrän perusteella maksetaan taajamarakennelsää kunnlle, joden taajamaväestön määrä ylttää asukasta. Lsän määrä määräytyy kertomalla taajamassa asuven henklöden määrä ja ylesen valtonosuuden keskmääräsen euromäärän tulo kertomlla. Kerron on 0,75 taajamaväestön ollessa Kerron penenee taajamaväestön kasvaessa olleen määrän osalta 0,70 ja alkaen 0,01. Taajamassa asuvan väestön laskentaperustesta säädetään asetuksella. Kellan mukaset kakskelset kunnat ja saamelasten kotseutualueen kunnat saavat kellsän, joka on 10 prosentta ylesen valtonosuuden perusosasta. Asukasluvun muutokseen perustuvan lsän saavat ne kunnat, joden asukasluvun muutos kolmena varanhotovuotta edeltävänä vuonna on ollut yhteensä vähntään kuus prosentta. Lsä on ylesen valtonosuuden perusosa kerrottuna luvulla 1,39. Kunten vastuulla oleven työmarkknatuenja tomeentulotukmenojen osalta ylestä valtonosuutta vähennetään ta lsätään lan perusteella lasketulla euromäärällä. Säännös tul lakn vuoden 2006 alusta toteutetun työmarkknatuen ja tomeentulotuen uuden rahotusmalln myötä. Lsäystä ta vähennystä laskettaessa otettn huomoon kunnan vuoden 2003 perustomeentulotuen nettokustannukset verrattuna uuteen malln sekä eräät
11 11 muut valtonosuuksn vakuttaneet muutokset. Vähennys ta lsäys ol aluks porrastenen ja vuodesta 2009 alkaen ylesen valto n- osuuden lsäys ta vähennys e enää muutu. Vuonna 2009 toteutetun työn verotuksen keventämsen ja kunnallsverotuksen eläketulovähennyksen korottamsen aheuttamat verotulojen menetykset on korvattu sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksen lsäämsen lsäks vähentämällä ta lsäämällä lalla säädetyllä tavalla kunten ylestä valto n- osuutta. Kunten yleseen valtonosuuteen on kohdstettu erätä määräakasa vähennyksä. Vuodesta 2007 luken kunnlle myönnettävästä ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,96 euroa asukasta kohden valton ja kunten yhtesten tetojärjestelmen kehttämskustannusten rahottamseks ja sekä vuodesta 2008 luken ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,37 euroa asukasta kohden vranomasradoverkon rahottamseks. Harknnanvaranen rahotusavustus Harknnanvarasen rahotusavustuksen myöntämsperustesta säädetään kunten va l- tonosuuslassa. Harknnanvarasta rahotusavustusta vodaan lan mukaan myöntää kunnalle, joka enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuks - en vuoks on lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa. Sen arvonnssa otetaan huomoon myös pakallset ertysolosuhteet. Rahotusavustuksen myöntämsen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunntelman taloutensa tasapanottamseks toteutettavsta tomenptestä. Sen tulee olla kunnan avustushakemuksen ltteenä. Valtonapuvranomanen vo lan perusteella asettaa avustuksen myöntämselle ja käytölle myös muta kunnan talouteen lttyvä ehtoja. Lsäks harknnanvaraselle avustukselle on votu asettaa talousarvomomentn perustelussa ertysehtoja. Valtovaranmnsterö on asettanut avustuksen myöntämselle ja käytölle seuraavat ehdot: 1) Jos kunnalle on asetettu putelan 9 :ssä tarkotettu arvontryhmä, kunta toteuttaa arvontryhmän estyksen mukaset tomenpteet palveluden edellytysten turvaamseks. 2) Avustus e aheuta vastaavan suurusta kunnan omassa päätäntävallassa oleven käyttö- että nvestontmenojen lsäystä. 3) Avustus on tarkotettu varautumseen nhn talouden tervehdyttämstarpesn, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aka semman kehtyksen johdosta. Tällasa tarpeta ovat varautumnen velanhotokustannuksn, aljäämen kattamseen ja tedossa olevn tuloperusteden jo tapahtunesn muutoksn kuten valtonosuusuudstuksen srtymätasauksen päättymseen. Lsäks valtovaranmnsterö on vme vuosna lnjannut, että avustusta vo saada enntään kolmena vuotena peräkkän. Tästä on pokettu ertysen panavasta syystä. Panavana syynä on tarkotettu pääasassa talouden pokkeuksellsen hekkoa tlannetta, johon kunnalla e ole ollut mahdollsuutta vakuttaa. Kunnat ovat harknnanvarasta rahotusavustusta koskevssa hakemuksssaan perustelleet avustuksen tarvetta muun muassa sosaal- ja terveydenhuollon, ertysest erkossaraanhodon, korkealla kustannuskehtyksellä, verotulojen penuudella ja laskulla, välttämättömllä korjausnvestonnella (esmerkks home- ja kosteusongelmen vuoks), valto n- osuusjärjestelmän kohdentumsongelmlla, epäedullsella väestörakenteella ja väestön määrän suurella muutoksella. Edellä mantut tekjät näkyvät kunten tlnpäätöksssä tomntakatteessa, vuoskatteessa, la namäärässä, taseen aljäämänä, tuloveroprosentssa ja kaventavat kunnan taloudellsta lkkumavaraa. Rahotusavustuksa myönnettäessä on kunnan kokonastaloudellsta tlaa arvotu pääasassa kunten tlnpäätöstetojen perusteella. Yhtenästen tlnpäätöstetojen käyttämsellä avustuksen pääasallsena tarveharknnan tetolähteenä varmstetaan kunten mahdollsmman tasapuolnen kästtely. Avustuksen tarveharknnassa huomodaan tlnpäätöstetojen lsäks kunten hakemusten yhteydessä tomttama anesto sekä muut pakallset ertysolosuhteet. Pakallsten ertysolosuhteden ja kuluvan vuoden talouteen vakuttaven tekjöden huomomsta avustuksen tarveharknnassa on käytetty van rajotetust el sllon, kun ertysperuste on todennettavssa kaksta hakjosta saatavn ver-
12 12 talukelposn tunnusluvun. Vme vuosna ertysolosuhteks on katsottu muun muassa merkttävät valtonosuusmuutokset sekä muutokset kunten veropohjassa, esmerkks äkllsten työpakkojen menetysten seurauksena. Harknnanvarasella avustuksella pystytään reagomaan verotulojen laskuun verotulohn perustuvaa valtonosuuksen tasausta nopeammn, koska tasauksessa on kahden vuoden vve. Kunten valtonosuuslan mukaan rahotusavustus vodaan seuraavna vuosna jättää myöntämättä ta se vodaan myöntää alennettuna, jos suunntelmaa ta asetettuja ehtoja e ole noudatettu. Kunnat ovat noudattaneet asetettuja ehtoja pääosn hyvn. Jossan tapauksssa on myönnetty vähemmän avustusta kun, mtä avustuksen saamsen edellytykset muuton osottavat. Nässä tapauksssa kunnan menokehtys on ollut tostuvast keskmäärästä korkeamp ta tasapanottamstomet on katsottu selväst almtotetuks. Edellä manttu menettely on perustunut valtonapuvranomasen harkntaan el tarkkoja määretä ja raja-arvoja, esmerkks menojen kasvulle, e ole käytetty. Valtovaranmnsterö on seurannut rahotusavustuksen myöntämsehtojen noudattamsta seuraavan vuoden avustuksen hakupr o- sessn yhteydessä. Valtovaranmnsterö on tarkastanut, onko kunta toteuttanut stä koskevan putelan 9 :n mukasen arvontryhmän tomenpde-estykset, noudattanut talo u- den tervehdyttämssuunntelmaa, onko avustus käytetty edellsen vuoden avustushakemuksessa estetyllä tavalla, mten tomntakate on kehttynyt ja mtkä ovat olleet pokkeuksellsten menojen syyt sekä mten kunta on vonut vakuttaa menojen kasvuun. Seurantatedot perustuvat pääosn kunten omn lmotuksn ja tedonantohn sekä ylesstä tlastosta saatavaan nformaatoon, esmerkks tlnpäätöstetohn. Vakka valtovaranmnsterö on seurannut tuen käyttötarkotusta, avustus on kutenkn luonteeltaan yleskattesta ja tarkotettu vme kädessä turvaamaan kuntalasten palvelujen saatavuus muun rahotusjärjestelmän ollessa rttämätön. Vuonna 2008 harkn nanvarasa rahotusavustuksa jaettn 24 mljoonaa euroa, josta 4 mljoonaa jaettn erllsenä avustuksna Porlle, Nokalle, Tuusulalle ja Kauhajoelle. Rahotusavustusta sa 25 kuntaa. Vuoden 2009 talousarvoon on varattu 15 mljoonaa euroa. Maakunnttan tarkasteltuna edellä man tusta 25 kunnasta suhteellsest enten saaja on ollut Lapssa, Kesk-Pohjanmaalla, Pohjos- Pohjanmaalla ja Päjät-Hämeessä. Lukumääräsest tällasa kunta on ollut enten Pohjos-Pohjanmaalla, 7 kpl, ja Lapssa, 6kpl. Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Itä-Uudellamaalla ykskään kunta e ole saanut avustusta vähntään kuus kertaa edellä mantulla aja njaksolla. Harknnanvaraset avustukset ovat kohdstuneet pääasassa asukasluvultaan penn kuntn sekä syrjäsen sjannn kuntn. Vuosna yhteensä 35 kuntaa on saanut harknnanvarasta avustusta vähntään kuus kertaa. Nästä kunnsta 77 prosentta (27/35) on alle asukkaan kunta ja van kaks yl asukkaan kunta. Mukana e ole yhtään yl asukkaan kuntaa. Kakkaan 118 kuntaa 399:stä el non kolmasosa e ole saanut kertaakaan avustusta vuosna Kunten määrään suhteutettuna tällasa kunta on enten Etelä- Karjalassa ja Prkanmaalla. Matt Vanhasen II halltuksen halltusohje l- man mukaan harknnanvaranen avustus kytketään tukemmn kunnan rakenteden ja pa l- velutuotannon uudstamsprosessehn. 2.4 Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus Ylestä Sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuudesta säädetään sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetussa lassa (733/1992, jäljempänä STVOL). STVOL:ssa säädetään valtonosuukssta kunten sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannuksn sekä valtonavustuksesta perustams- ja kehttämshankkesn. Seuraavssa laessa vtaan kunten tehtäven rahotuksessa STOVL:n: 1) lassa lasten pävähodosta (36/1973);
13 13 2) lassa lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta (1128/1996); 3) kansanterveyslassa (66/1972); 4) erkossaraanhotolassa (1062/1989); 5) sosaalhuoltolassa (710/1982); 6) tomeentulolassa (1412/1997); 7) elatustuklassa (580/2008); 8) lastensuojelulassa (417/2007); 9) kehtysvammasten ertyshuollosta annetussa lassa (519/1977); 10) vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetussa lassa (380/1987); 11) kuntouttavasta työtomnnasta annetussa lassa (189/2001); 12) melenterveyslassa (1116/1990); 13) pähdehuoltolassa(41/1986); 14) tartuntatautlassa (583/1986); 15) terveydensuojelulassa (763/1994); 16) elntarvkelassa (23/2006); 17) kunten ympärstösuojelun hallnnosta annetussa lassa (64/1986); 18) kemkaallassa (744/1989); 19) lääkelan (395/1987) 8 luvussa; 20) kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetussa lassa (75/2004); 21) sosaalsesta luototuksesta annetussa lassa (1133/2002), 22) rattustyölassa (828/1982); 23) tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetussa lassa (693/1976); ja 24) elänlääkntähuoltolassa (685/1990). Laskennallset kustannukset Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja omarahotusosuuden erotus. Laskennallset kustannukset määrtellään erkseen sosaalhuollon ja terveydenhuollon määräytymstekjöden sekä kunnan syrjäsyyden perusteella. Määräytymstekjötä ovat asukasluku, kärakenne, palvelu- ja jalostusalolla tomven osuus työllsestä työvomasta (pävähotokerron), työttömyys, sarastavuus, vakeast vammasten henklöden lukumäärä ja la s- tensuojelun tarve sekä kunnan syrjä syys. Määräytymsperusteet kuvaavat kunnan pa l- velutarvetta ta sellasa olosuhdetekjötä, jotka vakuttavat palvelujen tuotantokustannuksn. Sosaal- ja terveydenhuollon todellslla kustannukslla e sten ole vältöntä vakutusta kunnan saaman valtonosuuden määrään. Sosaal- ja terveydenhuollon valto nosuuksen määräämseks tarvttavat laskennallset kustannukset koko maassa määräytyvät pääosn Tlastokeskuksen ylläptämästä kunten ja kuntayhtymen taloustlastosta. Kustannukset kohdennetaan laskennassa er määräytymsperusteta vastaavast sten, että ne vastaavat mahdollsmman hyvn er menoeren arvotua suhdetta. Tällä perusteella määräytyvät yksttästen kunten valto nosuuksen laskennassa tarvttavat euromääräset laskennallset kustannukset ja muut määräytymsperusteet. Valtonosuuden määräytymsperusteet vahvstetaan vuosttan sosaal- ja terveydenhuollon vomavarosta annettavassa asetuksessa (jäljempänä vomavara-asetus). Sosaal- ja terveydenhuollossa käryhmät ovat 0 6-vuotaat, 7 64-vuotaat, vuotaat, vuotaat ja 85 vuotta täyttäneet. Sosaalhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset la s- kennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä sekä kertomalla 0 6-vuotaden laskennallset kustannukset lsäks pävähotokertomella ja laskemalla saadut käryhmttäset euromäärät yhteen. Laskennan perusteena olevat väestötedot hanktaan käryhmttän jaoteltuna Tlastokeskuksesta, joka on muodostanut tla s- tot Väestöreksterkeskuksen väestörekstern tedosta. Tedot kuvaavat sen väestön määrää, joka vuoden vahtuessa srtyy seuraavalla vuodelle. Työttömyyden vakutus kustannuksn la sketaan kertomalla asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella sekä kertomalla erkseen kunnan työttömen lukumäärällä työtöntä kohden määrtelty laskennallnen kustannus. Lastensuojelun tarpeen perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla kunnan asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja la s- tensuojelukertomella. Vammasten henklöden lukumäärän vakutus kustannuksn määräytyy kertomalla kunnan asukasta kohden määrtelty laskennall-
14 14 nen kustannus kunnan asukasluvulla ja vammaskertomella. Sosaalhuollon laskennallsten kustannusten kokonasmäärä määräytyy kärakenteen, työttömyyden, vammasuuden ja lastensuojelun perusteella määrteltyjen rahamäären summana. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset laskennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä. Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät käryhmttästen ja sarastavuuden perusteella määrteltyjen kustannusten summana. Valtonosuuden perusteena olevat kunnan sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät laskemalla yhteen sosaalhuollon ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset. Jos kunnalle on vahvstettu syrjäsyyskerron, kerrotaan summa lsäks syrjäsyyskertomella. Vuonna 2009 sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset olvat arvolta mljoonaa euroa. Ikäryhmttäset la s- kennallset kustannukset olvat seuraavat: Ikäryhmät sosaalhuolto terveydenhuolto 0 6-vuotaat 6 082,40 749, vuotaat 280,36 854, vuotaat 824, , vuotaat 4 984, ,19 85 vuotta täyttäneet , ,33 Työttömyyskerron Työttömyyden vakutus kustannuksn la sketaan kertomalla asukasta koht määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella (STVOL 13 ). Työttömyysasteen mukaan määräytyvä kerron määräytyy suhteuttamalla kunnan työttömyysprosentt koko maan työttömyysprosenttn. Kerronta laskettaessa käytetään kaks vuotta ennen tomntavuotta alkavan vuoden keskmäärästä työttömyysprosentta. Työttömyystetona käytetään työ- ja elnkenomnsterön työnvältystlaston tetoja. Tedosto ssältää kunnttan työvoman ja työttömen työnhakjoden määrän. Kunnan työttömen määränä käytetään tlastossa olevaa kunnan keskmäärästä työttömen määrää. Työttömyysasteen lsäks myös työttömen absoluuttnen lukumäärä otetaan huomoon laskennallsa kustannuksa laskettaessa. Se otetaan huomoon kertomalla työtöntä kohden erkseen määrtelty laskennallnen kustannus kunnassa asuven työttömen lukumäärällä. Sarastavuuskerron Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella (STVOL 14 ). Sarastavuuskerron lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä ole ven alle 55-vuotaden kä- ja sukupuolvakodun lukumäärän perusteella. Jos kunnan alle 55- vuotaden kä- ja sukupuolvakotu työkyvyttömyyseläkelästen määrä suhteessa vuotasn asukkasn on sama kun koko maassa, kerron on yks. Jos kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä oleven ja vuotaden lukumäärän suhde ylttää koko maan keskarvon, korotetaan kerronta, ja jos suhde alttaa koko maan keskarvon, alennetaan kerronta sten, että kerron vastaa kunnan ja koko maan eroa. Kerronta määrteltäessä käytetään neljä vuotta ennen tomntavuotta alkavan kolmvuotsjakson työkyvyttömyystetoja. Tedot työkyvyttömyyseläkelästen määrästä määräytyvät Eläketurvakeskuksen tlastosta. Suhdeluvun laskemsta varten tarvttava kä- ja sukupuolryhmttänen väestöteto määräytyvät Tlastokeskuksen väestötlastosta.
15 15 Pävähotokerron Sosaalhuollon palvelutarpeeseen ja kustannuksn vakuttaa merkttäväst lasten pävähotopalvelujen tarve. Tästä syystä 0 6- vuotaden sosaalhuollon laskennallset kustannukset kerrotaan pävähotokertomella (STVOL 15 ). Pävähotokerron lasketaan jakamalla pa lvelu- ja jalostusalolla tomven kunnan työllsen työvoman osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Tedot elnkenorakenteesta määräytyvät Tlastokeskuksen työssäkäynttlastosta. Kerronta määrteltäessä käytetään kolme vuotta ennen tomntavuoden alkua alkavan vuoden työssäkäynttetoja. Vammasuuskerron Kunnassa asuven vakeavammasten henklöden palvelusta kunnalle aheutuvat sos aal- ja terveydenhuollon kustannukset otetaan huomoon kertomalla kunnan asukasluku vammaskertomella ja laskennallsella kustannuksella. Vammaskerron (STVOL 15 a ) lasketaan jakamalla kunnan vakeast vammasten henklöden suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Vammaskerron on laskettu jakamalla kunnassa kansaneläkelan (347/1956) mukasta eläkkeensaajan hototukea saaven, lapsen hototuesta annetun lan (444/1969) mukasta hototukea saaven sekä vammastuklan (124/1988) mukasta vammastukea saaven sekä vammasuuden perusteella latoshodossa oleven yhtesmäärä kunnan asukasluvulla, sekä jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Eläkkeensaajan hototukea ja vammastukea saaven henklöden määrää laskettaessa e oteta huomoon ruokavalokorvausta saaneta henklötä. Vuoden 1956 kansaneläkelak on kumottu vuoden 2008 huhtkuun alusta vomaan tulleella uudella kansaneläkelalla (568/2007). Samalla tul vomaan uus vammasetuukssta annettu lak (570/2007), jossa edellä mantut eläkkeensaajan hototuk, lapsen hototuk ja vammastuk on korvattu eläkettä saavan hototuella, alle 16-vuotaan vammastuella ja 16 vuotta täyttäneen vammastuella. Srtymäsäännösten mukaan jotkn etuudet maksetaan jatkossakn vanhojen säännösten mukasna. Tarvttavat tedot edellä tarkotettujen etuuksen saajsta perustuvat Kansaneläkela tokselta saatuhn tetohn. Tedot vammasuuden perusteella latoshodossa olevsta perustuu Tlastokeskuksen kunten talous- ja tomntatlastohn. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhot o- vuotta alkavan vuoden tetoja. Määräytymsperusteden lähtökohtana on, että kertomessa otetaan huomoon anoastaan tavanomasta suuremmat vammasuudesta kunnlle aheutuvat kustannukset. Nän vodaan paremmn ottaa huomoon nden pe n- ten kunten ertystlanne, jossa vammasten henklöden palveluden kustannukslla on ertysen suura vakutuksa. Myös vammaspalvelulassa on subjektvsna okeuksna turvattu erkseen säädetyt vakeavammasten henklöden palvelut, josta käytännössä aheutuvat myös suurmmat kustannukset. Edellä mantun perusten valtonosuuskerron on rajotettu nhn vakeavammasn henklöhn, joden mahdollsuudet opskella ta sjottua työelämään ovat erttän rajallset ja edellyttävät mttava tuktoma. Lastensuojelukerron Lastensuojelukerron kuvaa lastensuojelun tarvetta kunnassa. Kerron lasketaan jakamalla kunnan huostaan otettujen lasten suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Kerronta laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on kaks, jos huostaanottoja on ollut enntään neljä. Nän sen vuoks, että la s- tensuojelutlastosta on saatavssa huostaanottojen lukumäärää koskevat tedot yks - tysyyden suojan vuoks van sllon, kun kunnassa ols huostaanottoja vähntään vs vuodessa. Lastensuojelukertomen pohjana ovat Terveyden ja hyvnvonnn lton lastensuojelutlastosta tedot kunnassa tehtyjen, lastensuojelulan (417/2007) mukasten lasten huostaanottojen määrästä. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhot o- vuotta alkavan vuoden huostaanottotetoja. Syrjäsyyskerron
16 16 Syrjäsyyskerron määrtellään vuosttan annettavassa valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta. Kerron määräytyy kunten valto nosuudesta annetun asetuksen 3 :n syrjäsyyslukuja vastaavast. Kertomet ovat kunnan syrjäsyydestä rppuen 1,05, 1,08, 1,10 ta 1,17. Kunnan syrjäsyyskerron on 1,05, jos kunnan kunten valtonosuusla n 10 :ssä tarkotettu pakallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 0,50 0,99. Kunten, joden syrjäsyysluku on 1,00 1,49, kerron on 1,08. Jos kunnan syrjäsyysluku on 1,50 ta suuremp, kunnan syrjäsyyskerron on 1,17. Jos saarston kehtyksen edstämsestä annetun lan (494/1981) 9 :n 1 momentssa tarkotetun saarstokunnan asukkasta vähntään puolet asu tomntavuotta edeltävän vuoden alussa lman knteää teyhteyttä mantereeseen, on tällasen kunnan syrjäsyyskerron 1,10. Jos kunta ols okeutettu myös muuhun syrjäsyyskertomeen, kunnan syrjäsyyskerron määrtellään sen mukaan, kump nstä on kunnalle edullsemp. Valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta on määrätty ne kunnat, jolla on syrjäsyyskerron ja kunkn kunnan kertomen suuruus STVOL 16 :n perusteella. Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja kunnan omarahotusosuuden erotus (STVOL 12 ). Kunnan tse rahotettava osuus määräytyy kertomalla kunnan asukasluku kunten omarahotusosuudella (STVOL 17 ). Omarahotusosuus on yhtä suur ka klla kunnlla asukasta koht. Tällä pyrtään turvaamaan stä, että rahotusjärjestelmä edstää osaltaan kunten yhtäläsä mahdollsuuksa järjestää ja rahottaa palvelut. Asukaskohtanen omarahotusosuus määräytyy laskemalla kakken kunten sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset yhteen ja vähentämällä tästä STVOL 18 :ssä säädetyn prosenttluvun mukaan määräytyvä valtonosuus. Asukaskohtanen omarahotusosuus määrätään vuosttan vomavara-asetuksessa. Edellä manttua knteää kustannustenjakoa lmentävän STVOL 18 :n nojalla kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kunten ja valton kesken sten, että valton osuus käyttökustannukssta on 34,64 prosentta vuonna 2009 ja kunten osuus vastaavast 65,36 prosentta. Perustomeentulotuen valtonosuus Edellä kuvastusta laskennallsesta järje stelmästä pokkeavast, aemmn laskennallseen valtonosuuteen kuuluneen perustomeentulotuen osalta on muodostettu erllnen korvamerktty valtonosuus. Muutos tapahtu nn sanottuun työmarkknatukuudstukseen lttyen. Perustomeentulotuen valtonosuuden maksamsesta säädetään tomeentulotuesta annetun lan (1412/1997) 5 a 5 d :ssä. Perustomeentulotuen valtonosuuden suuruus on 50 prosentta kunnan tosasassa maksamasta perustomeentulotuen määrästä. Perustomeentulotuen valtonosuutta koskevssa asossa valtonapuvranomasena tom läännhalltus. Läännhalltuksen on vahvstettava kunnlle kunakn varanhotovuotena suortettaven ennakkojen määrä hakemuksetta. Ennakon suuruus määräytyy kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkaneena vuonna toteutuneden perustomeentulotuen kustannusten perusteella. Tomeentulotuesta annetussa lassa on lsäks säädetty maksettujen ennakoden tarkstamsta sekä lopullsen valto n- osuuden vahvstamsta koskevasta menettelystä. Kehttämshankkeden valtonavustukset Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka muutettn vuoden 2003 alusta luken sten, että aemmn kunten rakentamshankkesn ja la tehankntohn suunnattuja perustamshankkeden määrärahoja srrettn kunten ja kuntayhtymen tomnnallsten kehttämshankkeden valtonavustuksn. Kehttämshankkeden valtonavustuksa koskenut STVOL
17 17 3 a luku kumottn lalla 140/2008, kun säädettn uudesta, sosaal- ja terveydenhuollon kehttämsohjelmaa toteuttaven hankkeden valtonavustuksesta. Valtoneuvosto vahvstaa STVOL 5 :n mukaan joka neljäs vuos halltuksen valtontaloutta koskeven päätösten kanssa yhteensopvan sosaal- ja terveydenhuollon kansallsen kehttämsohjelman. Kehttämsohje l- masta käytetään nykysn lyhennettä KASTE. Kehttämsohjelmassa määrtellään koko ohjelmakauden kattavat keskesmmät sosaalja terveyspolttset tavotteet, kehttämstomnnan ja valvonnan panopsteet sekä nden toteuttamsta tukevat keskeset uudstus- ja lansäädäntöhankkeet, ohjeet ja suostukset. Ensmmänen STVOL 5 :n mukanen kehttämsohjelma on vahvstettu vuoslle Kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan tarkstaa vuosttan ohjelman tavotteden toteuttamsta tukeven tomenpteden osalta, muuton kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan muuttaa ertysestä syystä. Kansallsessa kehttämsohjelmassa vodaan asettaa myös sellasa valton sosaal- ja terveydenhuollon keskus- ja aluehallntoon kohdstuva ohjelman toteuttamsta koskeva keskesmpä tavotteta ja tomenpdesuos - tuksa, jotka ovat perusteltuja kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon tarkotuksenmukasen toteuttamsen kannalta. Kunnlle ja kuntayhtymlle vodaan myöntää valtonavustuksa KASTE -ohjelmaa toteuttavn kehttämshankkesn. Kehttämshankkeden valtonavustukssta säädetään STVOL 5 b :ssä sekä sosaal- ja terveydenhuollon kehttämshankkeden valtonavustukssta annetussa asetuksessa (287/2008). Perustamshankkeden valtonavustus Perustamshankkeden valtonavustusta säädetään STVOL 4 luvussa. Kunnalle ja kuntayhtymälle vodaan suorttaa valto navustusta sosaal- ja terveydenhuollon järjestämseks tarpeellsn perustamshankkesn, jos hanke on välttämätön kunnan ta kuntayhtymän sosaal- ja terveyspalvelujen turvaamseks ta edellä tarkotetun KASTE-ohjelman toteuttamseks. Perustamshankkeella tarkotetaan tomnnallsen kokona suuden muodostavaa tlojen rakentamsta, hankntaa ja peruskorjausta ta muuta omasuuden hankntaa edellyttäen, että arvodut kustannukset ovat vähntään vomavara-asetuksessa vahvstetun euromäärän suuruset. Lan mukaan arvotujen kustannuksen vähmmäsmäärä on pääsääntösest euroa. Vuodesta 2005 luken erllsestä perustamshankkeden valtonavustuksesta on käytännössä luovuttu. Vuoden 2009 lsätalousarvossa osotettn 9 mljoonan euron määräraha vanhankoten ja päväkoten peruskorjaushankkesn osana elvytystomenptetä. Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjä r- jestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa vuosttan valtonosuuden määräytymsperusteet vomavara-asetuksella. Vomavaraasetuksella määrtellään kuhunkn käryhmään kuuluvan laskennallset kustannukset sekä työtöntä, vammasta, lastensuojelutapausta kohden määräytyvät laskennallset kustannukset. Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kunkn kunnan laskennallset kustannukset ja myöntää valtonosuuden. Valtonosuuden laskennassa käytettäven kertomen perustena oleva tetoja tuottavat monet tahot. Työttömyyskerron perustuu työ- ja elnkenomnsterön työnvältystetohn. Sarastavuuskertomen perusteena ovat Eläketurvakeskuksen tedot työkyvyttömyyseläkelässtä. Pävähotokertomen perusteena ovat Tlastokeskuksen työssäkäynttlastot. Vammaskerron perustuu Kansaneläkelatoksen sekä Tlastokeskuksen tetohn ja lastensuojelukertomen perusteena olevat tedot kerää Terveyden ja hyvnvonnn latos. Ikäryhmttäset väestötedot tomttaa Tlastokeskus Väestöreksterkeskuksen tetojen perusteella. 2.5 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus Ylestä
HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.
Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotVIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto
VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2002 N:o Laki. N:o valtion liikelaitoksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkastu Helsngssä 27 pävänä oulukuuta 2002 N:o 1185 1190 SISÄLLYS N:o Svu 1185 Lak valton lkelatokssta... 4779 1186 Lak raha-arpaasten sekä vekkaus- a vedonlyöntpelen tuoton
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotValtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasakrja 2004 C5-0453/2002 2001/0166(COD) FI 09/10/2002 YHTEINEN KANTA vahvstama yhtenen kanta Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksen antamseks työvomakustannusndeksstä
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotVanhuuseläkevastuun korotuskertoimet vuodelle 2018
Musto () SU/Ar Kaartnen ja Serge Laht 29.0. anhuuseläkeastuun korotuskertomet uodelle anhuuseläkeastuun korotuskertomet on laskettu käyttäen Eläketurakeskuksen laskentakaaamustossa 25.0. määrteltyjä kaaoja.
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotKärpäspaperivaikutus Suomessa
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos Kärpäspapervakutus Suomessa Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Toukokuu 2010 Ohjaaja: Hannu Laurla Mkko Mehtonen TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
LisätiedotHE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotTyöllistääkö aktivointi?
Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotKeskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B
B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotKERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN
'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta
LisätiedotVAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN
DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen
LisätiedotHE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia
HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
Lisätiedot1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena
Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto
LisätiedotUuden opettajan opas
Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotLohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4
TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
Lisätiedotin 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
LisätiedotSOTEMAKU esiselvitysraportti
Esselvtys SOTEMAKU esselvtysraportt Ikähmsten palvelut ja ICT Rkka Joknen, Jenn Laurla, Teemu Hauklehto 6.5.2017 Työryhmä: Annel Saarnen, Rkka Joknen, Jenn Laurla, Sar Ketola, Marjo Mastomäk, Sam Perälä,
LisätiedotIlmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa
Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja
LisätiedotPORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n
LisätiedotELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN
ELÄKEKAAN LAKUPERUEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN UKAA ELÄKEURVAA VAREN Kokooma 7.2.205. Vmesn kokoomaan ssällytetty perustemuutos on ahstettu 29..205. Eläkekassat oat erkseen hakea sosaal- ja tereysmnsterön ahstusta
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
Lisätiedot1 YLEISTÄ 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Lte 1 Menetelmät sähkön jakeluverkkotomnnan tuoton määrttämseks 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energamarkknavrasto soveltaa alla selostettuja
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
LisätiedotLaskutus - ja perintäohje alkaen
Laskutus - ja perntäohje 1.4.2019 alkaen 1. YLEISPERIAATTEET 1.1. Nätä ohjeta noudatetaan kakken kuntakonsernn kuuluven ta sen permen maksujen laskutuksessa ja pernnässä, elle tosn ole säädetty ta määrätty.
LisätiedotLAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotKansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden
LisätiedotIlmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun
LisätiedotHE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon
HE 151/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
LisätiedotMUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.
84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotValtion hankintojen digitalisointi toteutusohjelma Työpaja ohjelmapäällikkö Seija Friman, VK
Valton hankntojen dgtalsont toteutusohjelma Työpaja 18.1.2018 15.1.2018 ohjelmapäällkkö Seja Frman, VK Ohjelman tlannekatsaus 12.12.2017-15.1.2018 Hallnnonalatlasuudet toteutettu. Jatkotomenpteet ja vastaukset
LisätiedotVERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT
VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006
LisätiedotELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu
ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN Kokonasperuste ahstettu 29.6.2007. ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN ÄLLYLEELO PEREDEN OVELAALE... 2 VAKEKNE REE... 3 VAVELKA...
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
Lisätiedot1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
LisätiedotELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN
ELÄKEKAAN LAKUPERUEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN UKAA ELÄKEURVAA VAREN Kokooma 2.2.206. Vmesn kokoomaan ssällytetty perustemuutos on ahstettu 7.2.206. Eläkekassat oat erkseen hakea sosaal- ja tereysmnsterön ahstusta
LisätiedotPalvelumallityön tilannekatsaus. Kaupunginhallituksen kehittämiskokous
Palvelumalltyön tlannekatsaus Kaupungnhalltuksen kehttämskokous 12.3.2018 Palvelumalltyön tlannekatsaus 1. Hyvnvontkeskukset ja lähtort 2. Varhaskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvtys 3. Sote-Makuasat
LisätiedotKertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964
Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotHyvä asukas on täällä.
Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotNorjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.
Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotHE 134/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 134/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien valtionosuuslain sekä kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 :n muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Lisätiedot1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä
Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotHE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,
Lisätiedot