nette Testissä sähköavusteiset polkupyörät Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "nette Testissä sähköavusteiset polkupyörät Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin"

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2012 Sähköenergian 7 %:n alennus jatkuu saakka Testissä sähköavusteiset polkupyörät Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin

2 SISÄLLYS ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelu PÄÄKIRJOITUS Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle nette 14 Nette testasi sähköavusteiset polkupyörät. Pääkirjoitus Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin Energisissä kesätöissä Suomussalmella ratkottiin puolukanpoiminnan maailmanmestaruudet Testissä sähköavusteiset polkupyörät Palkinto motivoi vaihtamaan e-laskuun Lyhyesti Ristikko VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa Numero: 3/2012 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: (puhelut nauhoitetaan) Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (24 h) Faksi: Internet: ISSN: Päätoimittaja: Hannu Rintala Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki Onko yösähköstä enää mitään hyötyä Vaasan Sähkön asiakkaalle? Jos kulutus on yli kilowattituntia vuodessa, tulee yösähkö edullisemmaksi. Esimerkiksi Vaasan Sähköverkon alueella asuva sähkölämmittäjä, jonka vuosikulutus on keskimääräinen kwh, josta päiväkulutuksen osuus 55 prosenttia, hyötyy 209,70 euroa vuodessa. Miksi meidän yösähkö menee nykyisin päälle vasta kello 22.38? Vaasan Sähköverkko noudattaa Fingrid Oyj:n valtakunnallista suositusta, jonka mukaan yösähköä käyttävät varaavat sähkölaitteet tulee kytkeä päälle portaittain. Esimerkiksi lämminvesivaraajan päälleohjaus ei tapahdu enää tasan klo 22, vaan klo välisenä aikana. Muutoksella ei ole vaikutusta yösähköä käyttävien laitteiden toimintaan eikä yösähkötariffiin, joka alkaa edelleen klo 22 ja päättyy klo 7. Miksi ristikon vastausta ei voi lähettää sähköisesti? Voit lähettää sanaristikon vastauksen myös sähköpostin liitteenä: Saan sähkölaskun neljä kertaa vuodessa. Voinko saada laskun joka kuukausi? E-laskun saat halutessasi vaikka joka kuukausi. Tee ensin e-laskusopimus pankkisi kanssa ja ota sitten yhteyttä asiakaspalveluun, niin asia hoituu. Paperilaskun laskutusväli perustuu vuosikulutukseen eli mitä vähemmän kulutat, sitä harvemmin saat laskun. nette VINKIT Syksyn helpot energiansäästövinkit Kylmälaitteet on hyvä vetää kerran vuodessa pois paikoiltaan ja imuroida kaapin takaosa. Lauhduttimeen ja ilmaritilöihin kerääntyvä pöly nostaa energiankulutusta ja voi aiheuttaa paloriskin. Eineslaatikon kuumentaminen mikrossa kuluttaa sähköä noin kymmenesosan verrattuna uunissa kuumentamiseen. Pidä leivontapäivä ja leivo samalla uuninlämmityksellä enemmän. Lämmintä vettä ei kannata tuhlata, sillä se on yli kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Jos seisot suihkussa 3 minuuttia päivässä entisen 15 minuutin sijaan ja säädät veden virtaamaa pienemmälle, säästät helposti 500 euroa vuodessa. Hammasmukin käyttö säästää 50 euroa vuodessa verrattuna veden juoksutukseen. Summan kun kerrot taloutesi henkilömäärällä, tuntuu säästö jo merkittävältä. Tarkasta ennen lämmityskauden alkua ovien ja tiivisteiden kunto. Vedon tunne kotonasi kertoo, että eurot karkaavat lompakostasi. Näkökulma turpeeseen Miten on mahdollista, että turve kantaa julkisuudessa pahinta taakkaa vesistöjen likaantumisesta? Turvetuotannon osuus vesistöjen typpi- ja fosforipäästöistä on 0,5 0,7 %. Määrä on kertaa vähemmän kuin maatalouden vastaavat päästöt. Onko imagotaakka turpeella ennen kaikkea siksi, kun muut voivat tehdä päästönsä pääosin ilman lupamenettelyä? On totta, että turvefirmat ovat myös itse syyllisiä tilanteeseen suhtauduttuaan takavuosina välinpitämättömästi vesistöpäästöjen valvontaan. Vallitsevan lainsäädännön noudattaminen, päästöjen jatkuva valvonta sekä mittaustulosten avoin julkaisu kuuluvat itsestäänselvyyksinä kansalaisvelvollisuuksiin. Uusien turvemaiden määrää rajoittamalla vesistöpäästöjä ei kyetä vähentämään. Vesistöjen tila ei parane ennen kuin huomio kiinnitetään päästöjen todellisiin lähteisiin. Maanviljely, karjanhoito, metsätalous, asutus, teollisuus ja jätevedenpuhdistamot kuormittavat vesistöjä. Vesiensuojelussa tarvitaan vastakkainasettelun ja yhden tahon syyllistämisen sijasta yhteistyötä. Hidas lupaprosessi tulee kalliiksi Suomalainen yhteiskunta joutuu lähikuukausina arvottamaan energiatuotantonsa kehityksen suuntaa. Myös sisämaahan tullaan kuljettamaan hiiltä, jotta kaupungit kyetään pitämään lämpiminä. Suurin syy ensi talvena lisääntyvään hiilen ja öljyn kulutukseen on uusien turvemaiden puute. Entäpä, jos seuraavakin kesä on sateinen? Vapo on saanut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä luvan nostaa turvetta 527 hehtaarin alalta, vaikka vuotuinen lisäalueen tarve olisi hehtaaria. Tänä vuonna lupaprosessiin on jätetty hehtaaria uutta turvemaata. Lupakäsittelyssä on nyt yhteensä hehtaaria koskeva hakemusjono. Yli puolet näistä hakemuksista on joko Vaasan hallintooikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Hannu Linna toimitusjohtaja Tuntuu ihmeelliseltä, että lupamenettely vaatii lähes poikkeuksetta oikeusprosessin Suomen kaltaisessa maassa, jossa asiaa varten on lainsäädäntökin olemassa. Lupaprosessissa on selkeä ongelma, jonka sateinen kesä on vain tuonut näkyviin. Laskun maksajiksi joutuvat tulevana talvena kaukolämmön käyttäjät. Miten lupaprosessi voi olla niin tehoton? Suomen kauppatase on kääntynyt ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tällä vuosituhannella. Keskeinen syy kauppataseen vajeeseen on tuontienergian suuri määrä. Turve on suomalainen vaihtoehto ja luontainen tuontienergialeikkuri. Turve on hyvä polttoaine Monen suomalaisen kaupungin lämmitys on turpeeseen sidoksissa. Voimalaitokset ovat teknisesti laadukkaita ja osa myös varsin uusia tuottaen samalla energiatehokkaasti merkittävän osuuden Suomessa tarvittavasta sähköstä. Turve on tasalaatuinen polttoaine. Turpeen poltto lisää puun käyttöä voimalaitoksissa, koska turpeella on polttoprosessia parantava vaikutus. Turveteollisuus työllistää kaikkine vaiheineen tuhansia suomalaisia. EU:lle turve olisi aikoinaan todennäköisesti kelvannut uusiutuvaksi polttoaineeksi. Suomen eduskunnan suuri valiokunta kuitenkin äänesti sen uusiutumattomaksi: äänestys meni tasan, mutta arpa ratkaisi, ettei turve uusiudu poliittisesti, vaikka se sen biologisesti tekeekin. Tuntuu kummalliselta, että Norjassa ei puhuta Pohjanmeren öljystä syntyvistä päästöistä samalla tavalla kuin Suomessa turpeen päästöistä. Kestävä turpeen käyttötaso olisi esimerkiksi se määrä, joka vastaa turpeen vuosittaista uusiutumista. Samanaikaisesti kaikilta turvetta käsitteleviltä tahoilta tulee edellyttää aivan ehdotonta vastuullisuutta ympäristöasioiden hoitamisessa. Lämpimästi kohti talvea nette 3/2012 3

3 Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski on yksi Kemijoki Oy:n 20 voimalaitoksesta. Teksti Anne Kytölä Kuvat Kaisa Sirén Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Nette kävi Rovaniemellä katsomassa, miten vesi muuttuu sähköksi Suomen tehokkaimmassa Petäjäskosken vesivoimalaitoksessa. Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi ilman vesivoimaa. Vesivoiman avulla tuotanto ja kulutus saadaan pidettyä tasapainossa, voimalaitospäällikkö Janne Ala sanoo. Petäjäskosken voimalaitoksella on vierailun aikaan menossa iso remontti, kun yhtä viereisen säännöstelypadon seitsemästä luukusta korjataan. Käyttömestari Heikki Vuollo on käynyt aamulla tarkastamassa, miten työt sujuvat, mutta nyt hän tulee ottamaan vieraat vastaan. Voimalaitoksessa on yhdeksän kerrosta, vaikka sitä ei heti huomaa, kun ovesta astuu sisään. Kerrokset menevät nimittäin alaspäin: energiaa tehdään monta metriä katutason alapuolella. Korkeuseron ansiosta veteen sitoutunut energia saadaan hyödynnettyä. Sata kertaa minuutissa pyörähtävä juoksupyörä työntää ylhäältä tulevaa Kemijoen vettä turbiinin siiville. Veden liike-energia muuttuu sähköksi, kun turbiini pyörittää generaattoria. Petäjäskosken voimalaitoksessa on kolme generaattoria. Vuollo tuntee Petäjäskosken voimalaitoksen hyvin, sillä hän on pitänyt siitä ja kolmesta Yhtä Petäjäskosken padon seitsemästä patoluukusta peruskorjattiin kesän aikana. Korjausta varten on rakennettava ensin työaikainen pato. Luukun seinämät tarkastetaan, hiekkapuhalletaan, paikataan ja maalataan. Samalla huolletaan luukkujen nostoa säätelevät hydrauliikkajärjestelmät. Virtausta lisäämällä enemmän tehoa Vesivoimalaitoksen teho perustuu kahteen asiaan: veden putouskorkeuteen ja voimalaitoksen läpi virtaavan veden määrään. Tehoja on siis sitä enemmän, mitä enemmän vettä virtaa ja mitä korkeammalta se tulee. Suomessa on panostettava läpivirtaavan veden määrään, sillä toisin kuin esimerkiksi Norjassa, putouskorkeudet ovat vaatimattomia. Petäjäskosken voimalaitoksen putouskorkeus on 20,5 metriä. Korkein putouskorkeus, 96 metriä, on Jumiskon voimalaitoksessa Kemijärvellä. Vuollo kertoo kavitaation syöneen voimalaitoksen tehoja, ennen kuin turbiinin juoksupyörän siivet muotoiltiin uudelleen. Kuplat vedessä ovat huono merkki. Alipaine kuluttaa turbiinin siipiä ja energiaa menee hukkaan, Vuollo selittää. Siipien uuden muotoilun ansiosta turbiinin hyötysuhde on parempi ja voimalaitoksen komuusta Kemijoki Oy:n voimalaitoksesta huolta 25 vuotta. Itse asiassa on osittain juuri käyttömestarien ansiota, että Petäjäskosken voimalaitos on nykyisin Suomen tehokkain voimalaitos. Sen maksimiteho on 182 MW. Käyttöhenkilöstö tiesi kokemuksesta, että koneilla voi ajaa nimellistehoa suuremmalla teholla. Asiaa lähdettiin tutkimaan ja kehittämään yhdessä kotimaisen turbiinitoimittajan kanssa, voimalaitospäällikkö Janne Ala kertoo. neille virtaa nyt 300 kuutiota enemmän vettä sekunnissa kuin ennen tehonnostoja. Kemijoki Oy on ollut tehonnostohankkeissa edelläkävijä. Se aloitti tehonnostot vanhimmasta, vuosina rakennetusta Petäjäskosken voimalaitoksesta vuonna vuotta kestänyt urakka päätettiin samaan paikkaan viime vuonna. Toisen tehonnoston jälkeen Petäjäskoski on tehoiltaan Suomen suurin voimalaitos. Tehonnostot ovat tähän mennessä tuoneet Kemijoki Oy:n 20 voimalaitokselle yhteensä 221 MW uutta tehoa, Janne Ala kertoo. Vesi oli 1950-luvulla tärkein energianlähde Pohjolan Voima oli ennättänyt jo ennen Kemijoki Oy:tä rakentamaan Kemijokeen Isohaaran voimalaitoksen Vesivoimalaitoksia oli ryhdyttävä rakentamaan, sillä Suomi oli menettänyt sodissa Neuvostoliitolle noin 30 prosenttia vesivoimastaan. Energiaa tarvittiin paljon, jotta maa selvisi muun muassa sotakorvausten maksamisesta. Vesivoimalla tuotettiin ja 1960-luvuilla jopa 90 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vesivoiman merkitys on sittemmin vähentynyt määrällisesti, ja vesivoimalla tuotetaan vuosittain sähköä vesitilanteesta riippuen prosenttia. Kemijoki Oy:ssä oli yli 500 ihmistä töissä vielä 25 vuotta sitten, kun Heikki Vuollo tuli taloon. Nyt konsernissa on keskimäärin 261 henkilöä. Petäjäskosken voimalaitoksella työntekijöitä on Vuollon lisäksi 13. Voimalaitosten toiminnot on hyvin pitkälle automatisoitu, ja niitä ohjataan Rovaniemeltä käsin. Myös päivystys on keskitetty Rovaniemelle. 4 nette 3/2012 nette 3/2012 5

4 Vaasan Sähkön vesivoima Pääosa Vaasan Sähkön myymästä vesivoimasta tulee Norjasta, Mo i Ranan voimalaitokselta, jonka putouskorkeus on yli 500 metriä. Viime vuonna norjalaista vesivoimaa myytiin Vaasan Sähkön asiakkaille 127,9 GWh. Kotimaista vesienergiaa Vaasan Sähkö hankkii Pohjolan Voimalta, jonka yksi omistajista on Vaasan Sähkön osittain omistama EPV Energia Oy. PVO:n kokonaan tai osittain omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Tengeliönjoessa Ylitorniolla, Kemijoessa, Iijoessa sekä Kokemäenjoessa. Viime vuonna PVO-vesivoimaa hankittiin 37,9 GWh. Vesivoiman osuus Vaasan Sähkön kokonaissähkönhankinnasta oli viime vuonna hieman alle kymmenen prosenttia. Karttaan on merkitty Vaasan Sähkölle vesivoimaa tuottavat vesivoimalaitokset. >> 1. Jolmankoski, Tengeliönjoki 2. Kaaranneskoski, Tengeliönjoki 3. Portimokoski, Tengeliönjoki 4. Jumisko, Kemijoki 5. Raasakka, Iijoki 6. Maalismaa, Iijoki 7. Kierikki, Iijoki 8. Pahkakoski, Iijoki 9. Haapakoski, Iijoki 10. Harjavalta, Kokemäenjoki 11. Melo, Kokemäenjoki 12. Norjan-vesi Rana, Norja Voimalaitos pyritään pitämään ennakkohuolloilla sellaisessa kunnossa, ettei häiriöitä tule. Käyttömestari Heikki Vuollo ja laitoshuoltaja Virpi Hujber tarkastavat turbiinien kunnon. Petäjäskosken voimalaitoksessa on kolme generaattoria. Tuhansia vuosia vanha keksintö Vettä tarvitaan säätövoimaksi Vesivoima ei ole enää perusvoimaa, kuten ja 60-luvuilla, mutta sillä on edelleen tärkeä rooli. Ilman vesivoimaa Suomen sähköjärjestelmä olisi paljon haavoittuvaisempi. Vesivoimaa tarvitaan koko ajan tasaamaan kulutuksen vaihteluita, Janne Ala huomauttaa. Tulevaisuudessa vesivoiman merkitys säätövoimana vain korostuu, kun kun tuuli- ja aurinkoenergian käyttö lisääntyy. Patoallas Imuaukko Tulokanava Vesivoimalaitos Generaattori Turbiini Laitoshuoltaja Virpi Hujber säätää turbiinin korkeapainehydrauliikkaa. Siirtoverkko Joki Alla oleva O. Viljasen laatima piirros esittää yksinkertaisen jalkamyllyn toimintaperiaatetta. (Kuvalähde: Saarenheimo 1974, 388) Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu tapa tuottaa energiaa. Ihmiskunta on osannut hyödyntää koskien ja putousten voimaa jo vuosituhansien ajan. Erityisesti kiinalaiset ja egyptiläiset olivat edelläkävijöitä erilaisine vedennostolaitteineen. Vesipyöriä ja vesirattaita on käytetty jo tuhansia vuosia mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, sahoilla ja tekstiilien valmistuksessa. Vesivoimaa on pidetty yhtenä selityksenä Euroopan nopealle teolliselle kehitykselle. Vaikka vesivoimalla jauhettiin viljaa jo antiikin ajan Kaksoivirtainmaassa, Eurooppa nousi maailmanmahdiksi lukuisten jokiensa ja vesivoiman laajan käytön ansiosta. Maailman ensimmäisen tunnetun vesimyllyn rakensi kreikkalainen Mitridates Vähän- Aasian Lycusjokeen noin 80 ekr. Maailman suurimman vesirattaan rakensivat roomalaiset. Syyriassa, Haman kaupungin lähellä, olleen seetripuisen vesirattaan halkaisija oli neljäkymmentä metriä. Maailman ensimmäisen vesivoimalaitoksen rakennutti Ranskan Aurinkokuningas Ludvig XIV. Seineen vuonna 1684 valmistuneessa laitoksessa oli 14 vesiratasta, kukin halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Laitos pyöritti 235 pumppua, jotka nostivat Seinen vettä 162 metrin korkeuteen. Vesi johdettiin akveduktia (esim. puusta, kivistä tai tiilistä rakennettu vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti) pitkin kuninkaan palatsin, Versailles n suihkulähteisiin. Suomeen ensimmäiset vesimyllyt rakennettiin 1300-luvulla. Vanhin asiakirjatieto on vuodelta 1352, jolloin piispa Hemming sai myllyoikeudet Aurajoen Halistenkoskeen luvulla myllyjä alettiin käyttää viljan jauhamisen lisäksi myös lautojen sahaamiseen. Seuraavalla vuosisadalla vesivoimalla taottiin rautaa. Kehitys oli nopeaa, ja Suomessa oli 1800-luvun puolivälissä jo noin neljätuhatta vesimyllyä ja vajaat kaksisataa vesisahaa luvulla keksitty vesiturbiini otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön 1800-luvun puolivälissä Finlaysonin tehtaalla Tampereella. Tampere oli edelläkävijä myös, kun vesivoima valjastettiin Suomessa sähköntuotantoon. Tammerkoskeen valmistui Suomen ensimmäinen, 240 kw:n vesivoimalaitos Nykyään Suomessa on kaikkiaan yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin MW. Vesivoimalan rakennekuva Lähteet: Wikipedia, ja 6 nette 3/2012 nette 3/2012 7

5 Teksti Anne Kytölä Kuvat Hannu Rintala Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna otti osuvasti kantaa tämän lehden edellisessä numerossa. On täysin totta, että Matti Meikäläinen ei välttämättä kiinnitä sähkölaskussa huomiota mihinkään muuhun kuin hintaan. Tämä on ensimmäinen asia, joka yksittäisellä kuluttajalla keskimäärin on mielessään. Energialähettiläs Vaasan Sähkön töissä Torstaina energialähettiläs Vaasan Sähkön tehtävänä on taata asiakkailleen tutustui EPV Oy:n toimintaan ja rakenteilla olevaan edullinen ja toimitusvarma sähkönjakelu. Oman verkon kaasutuslaitokseen. alueella sähkön laatuun ja jakeluvarmuuteen voidaan tietyssä määrin vaikuttaa infrastruktuuriin investoimalla. Silloin, kun kaikki toimii, ei sähköverkon toimintaan investoitu raha juuri näy, mutta Lue lisää: ongelmatilanteiden vähenemisen tilastointi ja niistä viestiminen on selkeä keino tuoda toiminnan tulokset asiakkaiden ja potentiaalisten uusien asiak- Tiistaina Tuomas Vanhanen ja Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna tapasivat eduskunnassa elinkei- noministeri Jyri Häkämiehen ja kansanedustaja Janne kaiden tietoon. Sankelon. Vanhanen ja Linna veivät Helsinkiin tietoa Toistetaan siis vielä: edullinen hinta ei ole Vaasan seudun energiaosaamisesta. Kuva: Vasek ainut merkitsevä tekijä, sillä myös laatu on ratkaisevassa asemassa. Tätä ei usein osaa ajatella, ennen kuin laadussa on häikkää. Tähän voi oman Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasek alueen sähkönjakeluyhtiö vaikuttaa. On kuitenkin olemassa myös kolmas tärkeä seikka, joka Oy ja 11 Vaasan seudun energia-alan yritystä palkkasivat yhdessä tamperelaisen teekkari Tuomas Vanhasen nostaa yhä kasvavassa määrin merkitsevyyttään päätöksenteon perusteena. kesätöihin Vaasan seudun energialähettilääksika Niemelä ja Jyrki Rajala kertoivat Perjantaina Olli Arola, Ulla Hissa, Pek- Tämän päivän suuntaus on kohti uusiutuvaa energialähettiläälle Vaasan Sähkön energiaa. Se ei välttämättä näytä siinä viimeisessä sähkökauppatoiminnasta. varaston pohjalta kaivetussa hehkulampussa Energialähettiläs tutustui seudun energia-alan osaajiin tekemällä viikon töitä kussakin yrityksessä ja raportoimalla kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Asentajat olivat arvioinnissaan diplomaattisia: Kummastakin saisi lyhyellä valmennuksella kelpo linja-asentajan, Hakamäki ja Stenback tuumivat. kivihiilestä pystytään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Polttoaineteholtaan 140 megawatin kaasutuslaitos on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa. sen paremmalta. Se ei taivaalle katsoessa kirkasta Suomen kesää yhtään sen enempää kuin vanhat menetelmätkään. Ilmanlaatua ja maapallon hyvinvointia ei kykene kotipihalta suoraan näkemään. Hieman vaikeasti avautuvan ilmastopolitiikan lisäksi on muitakin syitä ottaa uusiutuva energia Tuomas Vanhasen työviikko Vaasan Sähkö Blombergin osuuden jälkeen Juha-Matti käyttöön. Suomen hallitus on ottanut linjakseen konsernissa viikolla 32 alkoi leikkimielisellä Ministeriä tapaamassa Karvala esitteli Vanhaselle, miten Vaasan parantaa vaihtotasetta lisäämällä kotimaisten kisalla. Vanhanen ja Ravera Oy:n toimitusjohtaja Mika Kuusisto kiipesivät kumpikin kaisesti lähettiläänä, sillä hän kävi toimitus- En olekaan aikaisemmin päässyt näke- seuraa mielenkiintoinen tasapainotilanne muun Tiistaina energialähettiläs toimi nimensä mu- Sähkön oma Palosaaren varavoimalaitos toimii. energianlähteiden hyödyntämistä. Tästä muuten ensimmäistä kertaa sähköpylvääseen. Suorituksia arvioivat Raveran asentajat Marko viemässä Vaasan energiakeskittymän terveisiä ollut kahtena kesänä töissä Tampereen sähkönaa turpeen kotimaisuus toisessa paikalliset ymjohtaja Hannu Linnan kanssa eduskunnassa mään, miten sitä lämpöä tuotetaan, vaikka olen muassa turpeen osalta. Toisessa vaakakupissa pai- Hakamäki ja Hans Stenback. He myös elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle ja kansanedustaja Janne Sankelolle. Vaasassa kaukolämpöä tuotetaan energia- Painotusten määrittäminen on väkisinkin sublaitoksen kaukolämpöpuolella, Vanhanen sanoi. päristöarvot yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa. tarkistivat ennen kisaa miesten varusteet ja neuvoivat niksit kiipeämiseen. Vastaanotto oli oikein positiivinen, ja tuntui siltä, että Vaasan seudun maine on jo kiiritolaitoksessa. Kaukolämpö on siis itse asiassa tunut autuaaksi tekevää laskentamenetelmää kokotehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotanjektiivista, eikä ainakaan minun tietooni ole kantau- Pisteitä ei annettu nopeudesta, vaan tyylistä ja kokonaissuorituksesta. Mika Kuusisto nytkin Helsinkiin, Vanhanen kertoi. sähköntuotannon ohessa syntyvä tuote. naishyötyjen ja -haittojen arvioimiseksi. Luonto- ja keskittyi tolppakenkien asetteluun vaitonaisena, mutta energialähettiläs hymyili, poseerasi na valotti energialähettiläälle Vaasan Sähkön Vaasan Sähkön sähkökauppayksikössä. Yksi- etua ajatellen voi sivuuttaa. Keskiviikkona toimitusjohtaja Hannu Lin- Viimeisen työpäivänsä Vanhanen vietti ilmastoarvoa ei kuitenkaan yleispätevää kansallista ja kommentoi menoaan kaiken aikaa. liiketoimintamallia. Torstaina Vaskiluodon Voima Oy:n toimitusjohtaja Mauri Blomberg esimies Ulla Hissa, myyntipäällikkö Pekka valintojen vaikutukset kantavat vuosikymmeniä kön johtaja Olli Arola, yksityismyyntitiimin On lyhytnäköistä katsoa pelkkää hintaa, kun Energialähettiläs on jälleen saavuttanut yhden uransa huippupisteistä, Vanhanen vitsaili päästyään tolpan kärkeen. malaitosta sekä tehtaan viereen parhaillaan selvittivät energialähettiläälle sähkökaupan sa Vaskiluodon puuhakkeen kaasutusprojektista. esitteli energialähettiläälle Vaskiluodon voi- Niemelä ja projektipäällikkö Jyrki Rajala eteenpäin. Olenkin erityisen iloinen muun muas- Alaspääsy oli hankalampaa, ja Vanhanenkin rakennettavaa maailman suurinta biomassan toimintaperiaatteita. Biopolttoaineet tulevat olemaan yhä tärkeämpiä Energialähettiläs Tuomas Vanhanen ja tiedotti rehvakkuutensa karisevan. kaasutuslaitosta. Sähkökauppa oli minulle ennestään aivan Suomen energiahuollolle. Raveran toimitusjohtaja Mika Kuusisto saivat kiivetä pylvääseen kevyissä minimivarusteissa. Asentajilla on tavallisesti Vaskiluodon voimalaitoksella poltettavasta Kaasutuslaitoksen avulla noin kolmasosa tuntematonta aluetta, Vanhanen kertoi. 8 nette 3/2012 Tuomas Vanhanen, teekkari nette 3/ kannettavanaan parikymmenen kilon edestä tarvikkeita. Viisas katsoo kauas

6 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Energisissä kesätöissä Jenna Bast 21-vuotias Jenna Bast opiskelee tiotiedettä Åbo Akademin Vaasan yk- val- sikössä. Pietarsaaresta kotoisin oleva Vaasan Sähkö palkkasi viime kesänä kesätöihin konsernin yhtiöihin 14 nuorta. Tapasimme heistä neljä, jotka kaikki olivat ensimmäistä kertaa töissä sähköyhtiössä. 1. Missä työskentelet Vaasan Sähkö -konsernissa? Mitä teet? 2. Mitä pidät työstäsi? Mikä siinä on mukavinta? Onko huonoja puolia? 3. Millainen työnantaja Vaasan Sähkö on? Millaisia työkavereita sinulla on? 4. Mitä uutta olet oppinut tänä kesänä? 5. Millainen on tulevaisuuden haavetyösi? Missä olet esimerkiksi viiden vuoden kuluttua? Annika Koponen 19-vuotias espoolainen Annika Koponen muutti viime syksynä Vaasaan aloitettuaan tradenomiopinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa. 1. Olen töissä sähkökauppayksikössä ja hoidan sähkönmyyntiin liittyviä töitä. Asiakkaitani ovat verkkoalueen ulkopuoliset yksityisasiakkaat. Huolehdin esimerkiksi siitä, että asiakkaan internetissä tekemä sähkösopimus tulee voimaan. Vastaan myös asiakkaiden puheluihin. 2. Tykkään kaikesta työssäni! Olen ollut aikaisemmin töissä pankissa ja tavaratalossa, ja tämä on niin erilaista, että nautin ihan kaikesta. Koska tämä kaikki on minulle uutta, opin joka päivä jotakin, ja se on hauskaa. Mitään huonoja puolia en ole työssäni huomannut, mutta alan termit olivat aluksi vaikeita. 3. Olen viihtynyt erinomaisesti. Pidän erityisesti siitä, että töihin voi tulla jo aikaisin aamulla, sillä herään joka aamu viideltä juoksulenkille. Työkaverit ovat mukavia ja ihanan avuliaita. He jaksavat vastailla kysymyksiini ja kertoa samatkin asiat uudelleen ja uudelleen. 4. Kaikki mikä liittyy sähköön, on ollut minulle uutta. 5. Todennäköisesti olen kaupallisella alalla, sillä olen myös ylioppilasmerkonomi. Olisi kiva liittää tulevaan ammattiini myös liikunta, mutta en tiedä vielä miten. Heino Järvelä 18-vuotias Heino Järvelä on vaasalainen abiturientti. Hän aloitti elokuussa kolmannen vuoden Vaasan lyseon lukiossa. 1. Olen töissä kaukolämpöyksikössä ja olen muun muassa kylvänyt nurmikonsiemeniä eri puolille Vaasaa ja Sepänkylää niille alueille, jonne on vedetty kaukolämpö. Huolehdin myös voimalaitoksen pihan nurmikonleikkuusta ja olen apuna, kun kuljetamme pakettiautolla tavaroita asentajille. 2. Se on mukavaa, kun ei tarvitse olla yhdessä paikassa koko ajan. Joskus väsyttää aamuisin, kun työt alkavat kello Työpaikalla on hyvä henki, ja työkavereiden kanssa on hauskaa. Töihin myös perehdytettiin hyvin. 4. Aikaisemmin tiesin kaukolämmöstä suurin piirtein vain sen, että sitä tehdään Vaskiluodossa. Nyt tiedän myös sen, kuinka sitä lämpöä tehdään. 5. Pyrin lukion jälkeen opiskelemaan teknilliselle alalle ja toivon saavani opiskelupaikan Vaasasta. Saapa nähdä missä olen sitten, kun valmistun ja pääsen töihin. Jenna muutti Vaasaan pari vuotta ten. sit- 1. Työskentelen Vaasan Sähkön asiakaspalvelussa. Aluksi hoidin Vaasan Sähköön sähköpostitse tulleita muuttoilmoituksia, sitten ryhdyin ottamaan vastaan myös asiakkaiden puheluja ja opettelin kaikkia muita asiakaspalveluja tehtäviä töitä, kuten laskutusasioita. 2. Työ on tosi mukavaa. Olen valtavan sosiaalinen ihminen ja minusta on kiva olla tekemisissä ihmisten kanssa. Opeteltavaa on ollut paljon. Hankalien asioiden selvittelyssä auttaa iloinen ja reipas asenne ja rauhallisuus. 3. Parasta työpaikalla ovat työkaverit! Heidän ansiostaan töissä on hauskaa. Vaasan Sähkö on myös joustanut kivasti työaikajärjestelyissä, kun olen tarvinnut vapaata omia menojani varten. 4. Tiesinköhän ennen edes sitä, mitä kilowattitunti tarkoittaa? Nyt tiedän sähköstä ja sähkönkulutuksesta paljon enemmän, ja olen oppinut esimerkiksi ymmärtämään omaa sähkölaskuani paljon paremmin. 5. Asiakaspalvelusta kertyy hyvää työkokemusta, mutta en näe itseäni tulevaisuudessa konttoritöissä. Aion lähteä vuoden kuluttua opiskelijavaihtoon Kanadaan. Kanditutkinnon jälkeen haen poliisikouluun, sillä poliisin ammatti on aina ollut suurin unelmani. Leevi Suvisalmi 18-vuotias Leevi Suvisalmi asuu Ku- rikassa ja opiskelee kolmatta vuotta sähkö- ja automaatiotekniikkaa Sedun Kurikan yksikössä. 1. Olen töissä Raveran Kurikan toimipisteessä. Kesän aluksi teimme inventaarion varastossa. Sitten olen tehnyt muuntamojen ja erottimien maadoitusmittauksia toisen kesätyöntekijän, Santeri Kaperin, kanssa. Teemme mittauspöytäkirjat ja piirrämme maadoituskäyrät Fortumin käyttöön. Mitattavia kohteita on 187. Osallistun myös kaikkiin sellaisiin töihin, joita opiskelijat voivat tehdä, esimerkiksi muuntamojen rakentamiseen ja jakokaappien asentamiseen. Moniin töihin tarvitaan turvallisuuskorttikoulutus, jota minulla ei vielä ole. 2. Töissä on hyvä se, että kukaan ei hengitä niskaan. Saa tehdä töitä omassa rauhassa. Raskainta on ollut kai se, että mittaushommissa joutuu kävelemään paljon. 3. Työympäristö on tosi mukava. 4. Materiaalituntemus kasvoi aika tavalla, kun teimme inventaariota. Olettaisin, että siitä on hyötyä koulussa ja myöhemmin töissä. 5. Olen ehkä linja-asentajana tai sitten teen kiinteistöasennuksia. Aika näyttää. 10 nette 3/2012 nette 3/

7 Teksti ja kuvat Hannu Rintala Haravasarjassa kilpaili Helli Hyytiäinen Kuhmosta. Suomussalmella ratkottiin puolukanpoiminnan maailmanmestaruudet Tänä vuonna marjastuksen MM-kisat järjestettiin jo 15. kerran Suomussalmella. Kisaa mainostettiin leikkimielisenä, mutta jo aamulla Suomussalmen torilla oli aistittavissa hienoinen Suomi Venäjä maaottelun tunnelma. Järjestelyistä vastasivat Suomussalmen kunta ja Arktiset Aromit ry. Viitostien varrella, lähes Kajaanin ja Kuusamon puolivälissä, sijaitsee asukkaan Suomussalmen kunta. Kunnan kotisivuilla kerrotaan, että Suomussalmella asuttiin jo vuotta sitten, kun Helsingin ja Turun seutuja peitti vielä vesi. Suomussalmen historiaan on vaikuttanut merkittävästi sijainti Venäjän naapurina. Naapurin tärkeyttä seudun elinkeinoelämälle kuvastaa esimerkiksi se, että kunnan ilmaisjakelulehdestä painetaan myös venäjänkielinen versio. Kansainvälistä kisatunnelmaa Puolukoita poimi Suomussalmella yli 100 kilpailijaa Suomesta ja Venäjältä. Japanista oli mukana Suomessa opiskelevia vaihto-oppilaita ja Daisuke Miyagawa, yksi kolmesta hurjapäisestä Japanin Duudsonista, jotka kiertävät ympäri maailmaa ottamassa osaa erilaisiin paikallisiin kilpailuihin. Kuvausryhmänsä kanssa metsään rynnännyt Miyagawa kilpaili miesten haravasarjassa. Edellispäivän harjoittelusta huolimatta hän jäi sarjansa viimeiseksi. Tunnin saalis oli silti lähes 12 kiloa! Kilpailusarjoja oli viisi: lasten ja aikuisten poimurisarjat, käsinpoiminta kolmihenkisille joukkueille sekä henkilökohtaiset haravasarjat miehille ja naisille. Lastensarjaan osallistui joukkue Makeet-Marjat eli Ella-Sisko Veteläinen, Lotta Korja ja Milla Veteläinen. Kilpailualuetta ei paljastettu kilpailijoille etukäteen, vaan kisaajat vietiin noin 15 kilometrin päähän Suomussalmen torilta järjestäjien linja-autoilla. Aikaa puolukoiden poimimiseen oli tunti. Haulikon laukaus lähetti poimijat matkaan. Joukko ryntäsi metsään kuin villiintynyt porotokka. Tunnin poiminnan jälkeen kilpailijat raahasivat yhteensä uskomattomat 620,8 kiloa puolukoita punnitukseen, vaikka metsä ei ollut läheskään punaisena puolukoista. Venäjä vie poimurisarjan Kiihkeimmässä sarjassa, joukkueiden poimurisarjassa, voiton nappasi venäläisten kolmimiehinen joukkue tuloksella 34,25 kiloa. Parhaimman suomalaisjoukkueen, viime vuoden voittajien, saalis jäi vajaan kilon pienemmäksi. Ehkäpä jotain jäi suomalaisten hampaankoloon ensi vuotta varten. Naisten haravasarjan voitto meni tuttuun tapaan suomussalmelaiselle Eeva Romppaiselle. Hän on voittanut kisan monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa metsästä lähti Romppaisen mukaan 14,75 kiloa puolukkaa. Nyt oli vähemmän marjoja kuin viime vuonna, ja mielestäni tein taktisen virheen, kun juoksin tien väärälle puolelle ihan poiminta-alueen rajalle. Siellä oli huonosti marjoja. Maratoonarin kunto ja vuosien harjoittelu toivat kuitenkin voiton. Työpäivän kun teen metsässä, niin yli 100 kiloa kyllä kerään päivässä, valotti Eeva Romppainen voittonsa salaisuutta. Ensi kertaa kisaamassa Makeet-Marjat eli Milla ja Ella-Sisko Veteläinen sekä Lotta Korja kisasivat ensimmäistä kertaa marjanpoiminnassa lasten sarjassa. Tytöt eivät olleet harjoitelleet erikseen kisaa varten, mutta marjastus on heille ennestään tuttua puuhaa. Ei meillä ole etukäteen harkittua taktiikkaa eikä tavoitetta, mutta palkintosija olisi ihan kiva. Tutkailemme varmaankin, onko heti lähtöalueella marjoja emmekä ryntää ainakaan sinne minne muut. Täysillä lähdetään kyllä liikkeelle, joukkue suunnitteli ennen lähtölaukaisua. Tyttöjen suoritus kilpailussa oli erittäin vauhdikasta katseltavaa. Lähtöpaikalta tytöt hyppäsivät ojan yli metsään ja keruu alkoi heti ja jatkui lähes samassa paikassa koko kilpailun ajan. Lotta aloitti keräämisen marjanpoimijalla, mutta siirtyi käsinpoimintaan puolen tunnin kuluttua, koska ämpäriin tuli kuulemma roskia enemmän kuin marjoja. Milla muutti lopussa tekniikkaa ja keräsi puolukoita mahallaan maaten. Tyttö syöksyi mättäältä mättäälle kuin pesäpalloilija pesälle. Kuulutus kertoo väliaikatietona, että jollakin joukkueella on jo neljä sankoa täynnä. Miten ihmeessä ne noin nopeasti poimivat, tytöt ihmettelivät. Tunnin kuluttua joukkue Makeet-Marjat kantaa puntarille 4,65 kiloa puolukoita. Voittoa ei tällä kertaa tullut, mutta kotiväki sai lähes sangollisen puolukoita ja pestäväksi tyttöjen polvista puolukanpunaiset housut. Haravasarjan voittajan Eeva Romppaisen voittotulos 14,75 kg. Keruuperinnettä eteenpäin Marjanpoiminnan MM-kilpailut toteuttaa Arktiset Aromit ry. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen tavoitteena on ylläpitää metsämarjojen, sienten ja yrttien talteenottoperinnettä Suomessa. Se edistää luonnontuotteiden käyttöä kodeissa ja ammattikeittiöissä sekä teollisuuden tuotteissa ja välittää myös kansantajuista alaan liittyvää tutkimustietoa. Lapsiin ja nuoriin kohdennetaan paljon toimenpiteitä, koska sitä kautta saadaan marjojen talteenotto- ja käyttöperinne siirrettyä seuraaville sukupolville, kertoi yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio. Esimerkiksi tänä vuonna peruskoululaisten Luokasta luontoon marjakampanjaan osallistui yli 500 peruskoulua. Kampanjaan osallistui myös yli 400 päiväkotia ja runsaat 300 päiväkotia. 12 nette 3/2012 nette 3/

8 TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Testissä sähköavusteiset polkupyörät Sähkömoottori antaa polkupyörälle lisäpotkua. Satulan selässä tuntuu siltä kuin kiitäisi koko ajan myötätuulessa. Ari Korpilahti näytti testiryhmälle, miten pyörät käynnistetään. Hyvin kulkee, mutta Katja Luomaranta ei aio vaihtaa sähköpyörään. Katja Luomaranta, Heidi Palo ja Heikki Räsänen polkevat työmatkansa Vaasan Sähkölle polkupyörällä. Heidi ja Heikki pyöräilevät ympäri vuoden, Katja vaihtaa autoon teiden jäätyessä. Naiset polkevat uudehkoilla vaihdepyörillä, mutta Heikki luottaa yli kymmenen vuotta vanhaan, vaihteettomaan pyörään. Vaihteet vain jäätyvät pakkasilla. Minun pyöräni ei tarvitse talvella kuin nastarenkaan eteen, Heikki perustelee. Pyöräilevä testiryhmämme testaa kolme sähköpyörää, jotka saadaan lainaksi MySportsurheiluliikkeestä. Edullisin malli on tanskalainen Promovec Wave. Hiukan alle tuhat euroa maksava pyörä on MySportsin omistajan Dan Häggblomin mukaan MySportsin neljästä sähköpyörämallista myydyin. Sähköavusteisten pyörien menekki ei tosin ole kovin suuri. Niitä menee noin 15 kappaletta vuodessa. Suomalaisilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että sähköpyörällä voi ajaa vain silloin, jos itsellä on jokin fyysinen vaiva. Muualla Euroopassa sähköpyöriä myydään jopa enemmän kuin tavallisia pyöriä, Häggblom sanoo. Tanskalaisen rinnalle otetaan kaksi Tunturia, Tunturi Forte Tango sekä Tunturi Forte Supreme. Viime vuoden malliston Tango maksaa MySportsissa euroa. Supreme edustaa sähköpyörien luksusta, ja hintakin on sen mukainen: euroa. Otamme Supremesta kokeiltavaksi miesten mallin; muut testipyörät ovat naistenmalleja. Laki asettaa rajat Suomessa myytävien sähköpyörien sähkömoottorien teho saa olla enintään 250 W ja suurin sallittu avustusnopeus 25 kilometriä tunnissa. Jos moottori on tehokkaampi tai nopeus kovempi, ajoneuvo tulkitaan Suomen lainsäädännön mukaan moottoriajoneuvoksi. Kaikkien testipyörien moottoreiden teho on sama, suurin sallittu 250 W. Tunturi Tangossa ja Ajoa testattiin myös 30 lisäkilon kanssa. Promovecissa on napamoottori, joka sijaitsee etupyörän navassa. Supremessa moottori on poljinten välissä, poljinkeskiössä. Napamoottorissa avustusteho välittyy suoraan akselille, keskiömoottorissa se kulkee ketjuja pitkin takarenkaalle. Moottorien ero näkyy käytännössä siten, että Supremen Bosch-moottorissa tuntuu olevan enemmän potkua. Pyörä lähtee muita räväkämmin liikkeelle, MySportsissa pyörien huollosta Ari Korpilahti sanoo. Vaihteita Supremessa on 8, Promovecissa 7 ja Tunturi Tangossa 3. Reisilihaksiakin tarvitaan Korpilahti opastaa testaajat alkuun näyttämällä, miten pyörät käynnistetään. Sähkömoottorilla ei ole suinkaan tarkoitus ajaa kaiken aikaa: sen voi kytkeä ajon aikana päälle tai pois mielensä mukaan. Korpilahti neuvoo turvautumaan sähköön ylämäissä ja esimerkiksi silloin, kun polkee kovaan vastatuuleen. Moottori kytkeytyy automaattisesti pois, kun pyörä saavuttaa 25 kilometrin tuntinopeuden. Sen jälkeen tarvitaan reisilihaksia, Korpilahti sanoo. Sähköpyörä toimii siis sähköpyöränä vain osan aikaa muulloin sillä voi ajaa kuten tavallisella polkupyörällä. Sähkömoottoria ei kannata pitää päällä turhaan tyhjentämässä akkua. Valmistajat lupaavat Promovecin ja Tunturi Tangon akkujen kestävän 70 ja Supremen peräti 145 kilometriä. Määrät ovat kuitenkin vain ohjeellisia, ja todellinen kestävyys riippuu hyvin paljon käyttäjästä. Akku kestää pidempään, jos polkija on kevyt ja polkee itse ahkerasti. Jos lasti on painava ja sähkömoottori on päällä lähes koko ajan, akun puhti ei ehkä riitä luvattuihin kilometrimääriin. Ilman lämpötilallakin on merkitystä. Kylmässä ilmassa akku tyhjenee nopeammin kuin kesällä, Korpilahti muistuttaa. Sähköavustus ei pidä pakkasesta. Tunturi esimerkiksi suosittelee internet-sivuillaan käyttämään sähköavustusta korkeintaan viiden asteen pakkasessa. Akku pitää nostaa pakkassäällä aina sisätiloihin. Akku on helppo ladata Ennen ensimmäistä ajoa akulle suositellaan vähintään kahdeksan tunnin latausta. Testipyörät ovat olleet latauksessa yön yli. Helpointa on panna sähköpyörän akku yöksi latautumaan, niin pyörä on aamulla ajovalmiina, Dan Häggblom neuvoo. Testiryhmä kokeilee akkujen irrottamista ja kytkemistä takaisin paikoilleen. Akut ovat suorakaiteen muotoisia, litteitä laatikoita takapyörän yläpuolella, tavaratelineen alla. Akku irtoaa, kun virta-avainta käännetään ja akkua vedetään kevyesti. Helppoa, testaajat toteavat. Akut sujahtavat myös yhtä helposti takaisin paikoilleen. Tanskalaispyörän akun voi ladata myös irrottamatta akkua paikoiltaan. Ylämäki ei tunnu enää ylämäeltä, kun sähkö antaa lisävauhtia. 14 nette 3/2012 nette 3/

9 Vauhti kiihtyy ylämäessä Entäs se ajo sitten? Testaajat polkevat ylös loivaa, mutta pitkää ylämäkeä. Aivan uskomaton pyörä, Heidi hihkuu tullessaan takaisin testin luksuspyörällä, Tunturi Forte Supremella. Sillä pääsi muita pyöriä nopeammin 25 kilometrin tuntivauhtiin. Polkijasta tuntuu siltä, kuin ei joutuisi tekemään itse töitä juuri ollenkaan. Ylämäkipyöräily on Katjan ja Heikinkin mielestä lastenleikkiä kaikilla testin pyörillä. Sähköpyörällä käy toisin kuin tavallisella pyörällä: vauhti vain kovenee ylöspäin mennessä, Heikki sanoo. Sähkömoottorista ei tarvitse edes ottaa kaikkia tehoja irti. Testaajat tulevat siihen tulokseen, että sähköpyörästä olisi varmasti suurta iloa pyöräilijälle, jonka reiteillä on paljon jyrkkiä ylämäkiä. Pohjanmaan lakeuksilla mäet ovat harvassa, mutta tuulisia päiviä rannikolla on sitäkin enemmän. Kyllä tästä olisi iloa silloinkin, kun polkee kotiin vesisateessa ja kovassa vastatuulessa painavien kauppakassien kanssa, testiryhmä tuumii. Lisäpainokaan ei hidasta Koska Heidi harrastaa pyöräilyä yhdessä pienten lastensa kanssa, kiinnitämme Promoveciin pyörän perävaunun. Heidin pikkuiset ovat testin aikaan päiväunilla, joten kärryyn lastataan painoja 30 kilon edestä. Muutkin kokeilevat, Akku on taakkatelineen alla. Akun varaustehon näkee ohjaustangossa kiinni olevasta ohjainyksiköstä. Tuntureissa varaustehon ilmoittaa myös akussa oleva merkkivalo. hidastaako perävaunu vauhtia. Ei minusta. Itse asiassa unohdin koko kärryn, Katja Luomaranta sanoo. Mutta ilman lisäkuormaa pyörä saavuttaa nopeammin 25 kilometrin tuntivauhdin. Perävaunulla on myös sellainen vaikutus, että pyörän sähkömoottori pitää kovempaa ääntä, kun kuorma kasvaa. Ilman lisäkuormaakin Promovec pitää ääntä toisin kuin Tunturit. Etenkin Supreme on täysin hiljainen. Sähkömoottori on hyvin suojassa kuralta ja muilta ulkoisilta häiriöiltä kotelon sisällä. Tunturi Forte Supremessa moottori on poljinten alla, muissa testipyörissä etupyörän navassa. Hinta jarruttaa ostohaluja Huonoja puolia testaajat eivät polkupyöristä keksi, ellei hintaa oteta lukuun. Testin halvinkin pyörä maksaa kaksin verroin sen verran, mitä samantasoinen vaihdepyörä ilman sähköavustusta. Minä voisin kyllä ostaa itselleni sähköpyörän, jos minulla olisi niin pitkä työmatka kuin Katjalla, Heidi miettii. Katjalla on kotoa töihin matkaa 11 kilometriä. Urakkaa helpottaa se, että matka taitetaan vain toiseen suuntaan. Jos Katja polkee aamulla pyörällä töihin, aviomies tuo pyörän iltapäivällä kotiin. Pyörätön puolisko vie lapset autolla hoitoon tai hakee heidät iltapäivällä kotiin. Järjestely lyhentää lasten hoitoaikaa ja antaa kummallekin vanhemmalle mahdollisuuden kuntoiluun. Minä en vaihda sähköpyörään, tykkään kuntoilla, Katja sanoo. Heikkikin aikoo jatkaa ympärivuotista ajeluaan vanhalla hyväksi koetulla pyörällään. Teksti Anne Kytölä Kuva Ann-Sofi Berg Palkinto motivoi vaihtamaan e-laskuun Kesäkuun Nette-lehden takasivulla luvattiin jollekin onnekkaalle Vaasan Sähkön asiakkaalle palkinnoksi ipad 2, jos hän vaihtaisi e-laskuun. Kun vaasalainen Raimo Huhta näki ilmoituksen, hän päätti ottaa palkinnon omakseen. Kannatti vaihtaa e-laskuun, Raimo Huhta iloitsee upouusi ipad käsissään. Tunturi Forte Tango Vaihteita: 3 (Shimano Nexus) Sähköavustus: napamoottori Protanium Akku: 10 Ah/24 V Li-ion Runkokoko: 51 cm Jarrut: jalkajarru, edessä käsijarru Valot: paristotoiminen led-etuvalo akkuun integroitu led-takavalo Kokonaispaino: 22 kg Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km Hinta: euroa Testiryhmän kommentit: Sähköavustuksen saa nopeasti päälle tai pois. Tekniikka on yksinkertaista helppo käyttää. Harmi, kun pyörän näytöstä ei näe, kuinka lujaa pyörä kulkee. Tunturi Forte Supreme Vaihteita: 8 (Shimano Nexus) Sähköavustus: Bosch-keskiömoottori Akku: 8 Ah/36 V Li-ion Runkokoko: 52 ja 56 cm (miesten pyörä), 48 ja 52 cm (naisten pyörä) Jarrut: Shimano-käsijarrut Valot: napadynamo, etu- ja takavalo Kokonaispaino: 24,9 kg Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 145 km Hinta: euroa Muuta: Bosch-sähköjärjestelmä reagoi pyöräilijän liikkeisiin ja sopeuttaa moottorin tehon poljettuun voimaan sopivaksi. Testiryhmän kommentit: Kiihtyy nopeimmin. Voi olla aloittelevalle pyöräilijälle turhankin äksy. Hiljainen. Kallis. Promovec Wave Vaihteita: 7 (Shimano Nexus) Sähköavustus: napamoottori, 6 tehoaluetta Akku: Panasonic 7 Ah/36 V Li-ion Runkokoko: 50 cm Jarrut: jalkajarru Kokonaispaino: 20,8 kg Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km Hinta: 999 euroa Muuta: Ohjaustangossa on kätevä pikasäätö, jonka avulla ohjaustangon korkeutta ja asentoa voi säätää haluamakseen. Testiryhmän kommentit: Kovin ääni. Tehonsäädintä pitää painaa kuusi kertaa, ennen kuin saa maksimitehot. Testin halvin pyörä. Ja näin todella kävi: arpaonni suosi miestä ja ipad luovutettiin onnelliselle voittajalle syyskuun alussa. Ajattelin, että tällä olisi helppo päästä nettiin silloin, kun olen liikkeellä asuntoautolla, Huhta kertoo. Huhta ei ole saanut aikaisemmin vaihdettua suoraveloitussopimuksiaan e-laskuksi, vaikka pankkikin oli lähettänyt e-laskua suosittelevia kirjeitä. Vasta riittävän hyvä palkinto kannusti vaihtamaan. Helppoahan se oli, ei vaatinut kuin pari klikkausta. Vaihdan varmaan pikapuolin muutkin laskuni e-laskuiksi, Huhta suunnittelee. Kumma, että olet ollut tuossa asiassa noin vanhanaikainen, vaikka olet muuten niin tottunut käyttämään tietokonetta, Huhdan ystävä Marjatta Hyle ihmettelee. Huhta ja Hyle ovat tutustuneetkin toisiinsa internetin välityksellä toistakymmentä vuotta sitten. Hyle kertoo siirtyneensä e-laskutukseen jo aika päiviä sitten. Kai sitä jotenkin haluaa seurata aikaansa, Suoraveloitus päättyy Kotimainen suoraveloitus päättyy Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA). Verkkopankkia käyttävän kuluttajan suoraveloituksen korvaa e-lasku, verkkopankittoman kuluttajan suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Maksajan kannalta suoramaksu muistuttaa nykyistä suoraveloitusta. E-lasku puolestaan tarjoaa kuluttajille suoraveloitusta enemmän joustavuutta. Sähköinen e-lasku menee sinne, missä se maksetaankin eli verkkopankkiin. Laskun maksaja valitsee, miten laskut maksetaan tililtä. Vaihtoehtoja on kolme: maksu voi lähteä tililtä aina ilman vahvistusta, lasku maksetaan automaattisesti maksajan määrittelemään eurorajaan saakka tai tiukimman säännön mukaan maksajan on hyväksyttävä ja vahvistettava lasku aina ennen maksua. Suoramaksussa laskun tiedot lähetetään maksajalle myös paperilla tai muulla sovitulla tavalla. Suoramaksussa lasku menee suoraveloituksen tapaan automaattisesti tilitä laskun eräpäivänä. Mikäli maksutilillä ei ole katetta eräpäivänä, ei suoramaksua tehdä. Maksajan on tällöin huolehdittava laskun maksusta muulla tavoin. Esimerkiksi eräpäivän tai veloitettavan tilin muutos pitää tehdä pankissa. Mitä toimia muutos vaatii asiakkaaltamme? Uusiin palveluihin siirtyminen ei edellytä kuluttajalta toimenpiteitä. Laskuttaja ja pankki huolehtivat muutoksista. E-laskujen määrä on kasvussa Laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan Sähköstä kertoo, että henkilöasiakkaiden e- laskusopimusten määrä on kasvanut vuodenvaihteesta lähtien 28 prosenttia. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä lähetetyistä laskuista 15 prosenttia lähti asiakkaille sähköisesti. Syyskuussa määrä lähestyy jo 20 prosenttia, Achren kertoo. Hyle nauraa. 16 nette 3/2012 nette 3/ *Hinnat vaasalaisessa MySportsissa elokuussa Vaasan Sähkö kiittää MySportia testipyörien lainasta.

10 LYHYESTI Ristikko Sähköenergian 7 %:n alennus jatkuu saakka Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake). Alennus ei koske perusmaksuja. Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten energiahintoihin on tehty 1.6. keskimäärin 7 %:n hinnanalennus. Alennetut hinnat ovat voimassa saakka. Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Sähköenergian normaalihinnat snt/kwh Sähköenergian hinnat snt/kwh Yleissähkö 6,50 6,05 Yösähkö päiväenergia 6,35 5,90 yöenergia 5,45 5,08 Kausisähkö talvipäivä 7,15 6,65 muu aika 5,50 5,12 Sähkön alkuperä Vaasan Sähkö Oy:n myymä sähkö jakaantui vuonna 2011 eri energialähteiden kesken seuraavasti: Westenergy tuottaa jo lämpöä ja sähköä Uusiutuvia energialähteitä 20,4 % - vesi- ja tuulivoima - puupolttoaineet - uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 38,3 % Fossiilisia energialähteitä 41,3 % - maakaasu - kivihiili - turve - öljy Nimitykset Vuonna 2011 Vaasan Sähkön myymän sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 309 g/kwh. Myydyn sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 1,0 mg/ kwh. Myymästämme sähköstä 27,3 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähkömme tuotetaan VS Tuulivoima Oy:n Korsnäsin, Rajakiiri Oy:n Tornion ja Innopower Oy:n Kemin tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä on 2,4 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä. Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa tuottaa nyt sekä kaukolämpöä että sähköä. Kaukolämmöntuotanto alkoi elokuun alkupäivinä ja sähköntuotanto elokuun lopussa. Generaattori tuottaa 13 MW:n sähkötehon. Laitoksessa syntyy vuodessa sähköä kotitalouden tarpeisiin. Kaukolämpötuotanto puolestaan kattaa kolmasosan Vaasan vuotuisesta kaukolämpötarpeesta. Neten lukijat pääsevät joulukuun numerossa katsomaan, miltä Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa näyttää ja kuinka jätteet muuttuvat lämmöksi ja sähköksi. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Anssi Koskiniemi Kurikasta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen. Georg Gullström Närpiöstä on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Philip Norrvik Kristiinankaupungista on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Mikko Huhtasaari Jalasjärveltä on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Robert West Närpiöstä on nimitetty projektivastaavaksi Oy RAVERA Ab:hen Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa tai sähköpostin liitteenä: Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Sirkka Mannila, Päntäne Pekka Sankari, Turku Edellisen ristikon ratkaisu. 18 nette 3/2012 nette 3/

11 distystä! Vaihda e-laskuun E-lasku on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Matti Meikäläinen 1. Katso laskustasi oma asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 5. Näet laskun verkkopankissasi. 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin.

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI MYÖS LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. Siirry e-laskuun ja voita sähkösavustin! ELENIA AINA MUKANA. KIRJOITA JOUTSENET LENTOON! ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-lasku helpottaa

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sisilisko Sähköskootterit

Sisilisko Sähköskootterit Sisilisko Sähköskootterit P u h t a a s t i s ä h k ö i n e n a j o n a u t i n t o. Ekologinen. CO2-päästöt 0 g / 100 km. Ei päästöjä. Ei melua. Ei katkua. Edullinen. Lataus tavallisesta pistorasiasta.

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

TULE MUKAAN TALKOISIIN

TULE MUKAAN TALKOISIIN TULE MUKAAN TALKOISIIN Tue kanssamme helposti ja maksuttomasti Uutta Lastensairaalaa Kun vaihdat e-laskuun tai lataat maksuttoman Elenia Mukana -sovelluksen, me lahjoitamme 50 senttiä puolestasi Uudelle

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot