TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2004

2

3 Sisältö JOHTAJAN KATSAUS 4 TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LYHYESTI 6 TIETEIDENVÄLISYYS KOROSTUU TUTKIMUKSESSA 8 Ennakointitutkimus 8 Kulttuuritutkimus 12 Visionäärinen johtaminen 14 Ympäristötutkimus 16 JULKAISUTOIMINTA VUONNA Monografiat 34 Tutu-julkaisuja -sarja 34 Tutkimusraportit 34 Tieteelliset artikkelit 35 Muut artikkelit 36 Konferenssiesitelmät ja julkaistut abstraktit 38 Oppimateriaalit 39 KOULUTUKSEN UUDET TUULET 20 Akateeminen opetus 20 Koulutus- ja kehittämispalvelut: Futures Focus 23 Koulutus- ja kehittämishankkeet 24 KOHTI SYVEMPÄÄ KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 26 Kestävän kehityksen konferenssi 26 Kompleksisuustutkimus ja tulevaisuudentutkimus 27 Rooman Klubin vuosikonferenssi 27 Tutkimusyhteistyötä vahvistettiin 29 AKATEEMINEN JA MONIALAINEN YHTEISÖ 30 Henkilökunta vuonna Keskuksen johtoryhmä 31 Henkilökunnan akateemista meritoitumista 32 Sisältö 3

4 Johtajan katsaus Vuosi 2004 oli keskukselle toiminnan kiinteyttämisen ja vahvistamisen aikaa. Toimintamme kolmella eri paikkakunnalla vakiintui ja profiloitui samalla kun löysimme paljon uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Toimintamme painopisteiksi vakiintuivat tulevaisuuden ennakointi ja sen menetelmien kehittäminen, visionäärinen johtaminen, ympäristötutkimus eri muodoissaan, kulttuuri- ja kulttuuriosaamisen tutkimus sekä tulevaisuuden alan koulutus. Kaikkiaan toiminta muuttui yhä kansainvälisemmäksi ja keskuksen ihmiset liikkuivat ulkomailla ahkerasti. Olimme valmistamassa ja edistämässä yli kymmentä suurta kansainvälistä tutkimushanketta. Johtajan katsaus 4 Toimintamme jämäköityminen näkyi myös ulospäin. Järjestimme vuoden mittaan kolme merkittävää kansainvälistä seminaaria: kesäkonferenssin Towards Sustainable Futures Tools and Strategies, Rooman Klubin vuosikokouksen Limits to Ignorance a Challenge for Informed Humanity ja kansainvälisen tutkijasymposiumin Complexity in Business Complexity Research Meets Futures Studies. Tilaisuudet kokosivat yhteen yli neljäsataa tutkijaa sekä yksityisen ja julkisen sektorin edustajaa aina Tasavallan presidenttiä myöten ja loivat hyvää pohjaa keskuksen tunnettuuden kasvuun.

5 On oltava erityisen iloinen siitä, että pystyimme vuoden 2004 mittaan luomaan hyvät tutkimusrahoitussuhteet paitsi vanhaan kumppaniimme Suomen Akatemiaan, niin myös Tekesiin ja Sitraan. Tekesin rahoittama Ekotehokkuus nyt ja tulevaisuudessa -hanke lähti vauhdilla käyntiin ja odotettavissa on mielenkiintoisia ja kouriintuntuvia tuloksia siitä, kuinka ekotehokkuus oikein ymmärrettynä tukee merkittävällä tavalla yritysten strategisia kehittämisprosesseja. Sitralle tehty Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana (KULTA) -hankkeen kirjan muotoon saatettu loppuraportti Luovaan talouteen on jo nyt Sitran kaikkien aikojen myydyin kirja. Paljon muitakin kiinnostavia hankkeita tehtiin: Kulttuuri maaseudun voimavarana (KULMA) -hanke loi konseptin ja käytännön työkalun, millä edistää erityisesti maaseudun kuntien elinvoimaisuutta kulttuurin avulla. Poliisille ollaan luomassa Poltu-hankkeen voimin ennakointiohjelmaa toimintaympäristön ja turvallisuuden kehittymisen havaitsemisen apuvälineeksi. Alueelliseen kehittämiseen haettiin uusia näkökulmia mm. Arvopohjainen elinkeinojen ja yritystoiminnan aluekehittäminen -hankkeessa, jossa klusteroitiin kuntia niiden yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin perustuen. Saimme päätökseen yrittäjyyden tutkimiseen ja edistämiseen tarkoitetun Yrittäjyyden uusi kuva hankkeen, jossa nostettiin esiin niitä yrittäjyyden esteitä, joihin tulisi alueellisesti ja valtakunnallisesti tarttua. Tässä siis vain muutamia hankkeita mainitakseni. Kaikkiaan keskuksessa pyöri vuoden 2004 aikana lähemmäs 70 hanketta. Keskuksen liikevaihto kasvoi jo lähelle kahta miljoonaa, työntekijöitä keskuksessa oli viime vuoden loppua kohti jo yli 40 ja henkilötyövuosia lähes 35. Keskukselle jäänyt ylijäämä oli kohtuullinen ja yhdessä kertyneiden reservien kanssa luo tarvittavaa turvapuskuria toimintaan jatkossa. Lähes kaikilla mittareilla mitattuna toiminta siis eteni vuonna 2004 positiiviseen suuntaan. Kaikkiaan keskuksen toiminta vuonna 2004 oli täynnä energiaa ja uusia kiinnostavia avauksia. Haluan kiittää lämpimästi sekä osaavaa henkilökuntaa että lukuisia yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme hyvästä vuodesta. Niin Suomen kuin kansainvälisenkin mittapuun mukaan olemme kasvamassa merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi alallamme. Katseemme on tiukasti tulevaisuudessa ja pyrimme kehittymään entistä paremmaksi tulevaisuustiedon tuottajaksi ja jakajaksi. Tälle olemme nyt luoneet oivalliset edellytykset. Markku Wilenius Johtaja Keskuksemme aktiivisuus kouluttajana kasvoi myös merkittävästi. Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto- Akatemian puitteissa opiskeli monisatainen määrä yliopisto-opiskelijoita. Ryhdyimme valmistelemaan maan ensimmäistä ja maailman tiettävästi toista tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmaa yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Myös keskuksen aikuiskoulutuksen konseptia kehitettiin vahvasti eteenpäin. Tämä on eräs tulevaisuuden merkittävä kasvualue. Johtajan katsaus 5

6 Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti 6 Tulevaisuuden tutkimuskeskus jalostaa nykyisten päätöksentekijöiden käyttöön näkemyksellistä tietoa vaihtoehtoisista tulevaisuuksista sekä niihin sisältyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Asiakkaitamme ovat niin julkisen sektorin toimijat kuin yrityksetkin erityisesti näiden johdossa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tarjoaa tutkittua tulevaisuustietoa kiinnostavassa muodossa niin koti- kuin ulkomaillakin. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toiminnan ydinalueet ovat Akateemisessa perustutkimuksessa Tulevaisuudentutkimuksen tieteellisen perustan ja menetelmien kehittäminen Yhteiskunnallisen murroksen tutkimus Indikaattorimenetelmien kehittäminen Kestävän kehityksen mallintaminen Energia-, ilmasto- ja biodiversiteettitutkimus Soveltavassa tutkimuksessa Ennakointimenetelmien kehittäminen Kulttuuriin ja kulttuuriosaamiseen liittyvä tutkimus Työn ja yrittäjyyden tulevaisuus Tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen yhteyksien analysointi Tulevaisuuskoulutuksessa Tulevaisuudentutkimuksen yliopistollinen perustutkinto-opetus Tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelma Turun kauppakorkeakoulussa Valtakunnallinen tulevaisuudentutkimuksen jatkokoulutusohjelma Suunnatut opintokokonaisuudet organisaatioille Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittäminen Alan seminaarit ja kansainväliset konferenssit Kehittämisessä ja konsultoinnissa Osaamisen ennakointi ja organisaation strateginen kehittäminen Visionäärinen johtaminen Visio- ja skenaariotyöpajat sekä tulevaisuusverstaat Alueellinen ja paikallinen ennakointi ja kehittäminen

7 Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti 7

8 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 8 Suomessa tulevaisuudentutkimus on kansainvälisesti katsoen hyvin aktiivista. Akateemisista alan tutkimusyksiköistä keskus on yksi maailman suurimmista. Tutkimustoimintamme on rakentunut neljän pääteeman ympärille; ennakointitutkimus, ympäristötutkimus, kulttuuritutkimus ja visionäärinen johtaminen. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödyntäen selvitämme lisäksi oppimisen, opetuksen ja koulutuksen tulevaisuuden haasteita sekä hyödynnämme tutkimustuloksia niin akateemisessa kuin aikuiskoulutuksessakin. ENNAKOINTITUTKIMUS Alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen tulevaisuudentutkimuksen menetelmien avulla, SPIDER Projektissa pyritään parantamaan alueellista kilpailukykyä tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä. Hankkeessa etsitään tulevaisuuden taloudellisen toimeliaisuuden mahdollisia vahvuusaloja mukana olevalta kolmelta seudulta (Etelä-Suomi, Wallonia Belgiassa ja Regierungsbezirk Düsseldorf Saksassa). Projektin tavoitteena on kasvattaa sisäsyntyisiä alueellisia vahvuuksia. Verkostoituneen yhteistyön avulla tuloksena on alueellinen visio, jossa kartoitetaan tulevaisuuden mahdollisuuksia, joiden avulla edesautetaan Euroopan taloudellista kehitystä. Alueellisten mahdollisten kasvualojen ja potentiaalisten kilpailuetujen selvittäminen on partnereiden keskeinen tutkimustehtävä ja tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien avulla luodaan yleiskuva ja käydään keskustelua politiikkavalinnoista ja vaihtoehdoista. Hankkeessa on kolme partneria: Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia (projektikoordinaattori), the Destree Institute (Wallonia,

9 Belgia) ja Z_punkt GmbH, the Foresight Company (Essen, Saksa). Rahoitus: , Euroopan Unionin Regions of Knowledge Pilot Action -ohjelma Työryhmä: Koordinaattori (kv. asiat) Juha Kaskinen COST A22 European Network for Foresight Methodology Verkoston tavoitteena on kehittää ennakointimenetelmiä ja niiden optimaalista käyttöä. Verkosto edistää eurooppalaisten tutkijoiden ja ennakoinnin kanssa työskentelevien yhteistyötä sekä alan koulutusta tukemalla tutkijavaihtoa. A22 on osa laajempaa COST European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research verkostoa, joka on perustettu jo v Kansainvälinen verkosto edistää tekniikan ja tieteen tutkimusta sekä koordinoi kansallisesti rahoitettua tutkimusta Euroopan tasolla. Rahoitus: , COST European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research -verkosto Työryhmä: Koordinaattori (kv. asiat) Juha Kaskinen, tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja ja koordinaattori Sari Söderlund EK:n tulevaisuusluotain Education Intelligence Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n (ent. TT) kolmivuotinen ennakointiprojekti on jatkoa EK:ssa aiemmin toteutetulle TT:n tulevaisuusluotaimen pilottiprojektille. Pilottivaiheen perusteella EK asetti tavoitteekseen Education Intelligence -järjestelmän kehittämisen. Se on työelämän muuttuvista tarpeista lähtevä työvoima- ja osaamistarpeiden jatkuva seurantajärjestelmä. Seurantajärjestelmän rakentamiseksi opetusministeriö myönsi osarahoitusta uudelle kolmivuotiselle hankkeelle. Hankkeessa ennakoidaan valtakunnallisesti elinkeinoelämän tulevaisuuden menestysalojen avainammatteja ja osaamistarpeita vuoteen Hankkeeseen on koottu asiantuntijaverkosto, jossa on edustus EK:sta ja sen jäsenliitoista, yrityksistä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioista sekä opetus-, työ-, elinkeino- ja aluehallinnosta. Keskus toimii hankkeen asiantuntija- ja yhteistyöorganisaationa vastaten erityisesti hankkeen Delfoi-työskentelystä. Keskus osallistuu myös hankkeen seminaarien ja opintomatkojen järjestämiseen sekä ohjausryhmätyöskentelyyn. Rahoitus: , Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työryhmä: Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja, kehitysjohtaja Mika Aaltonen ja tutkija Tuomo Kuosa Lahden kaupungin tietoyhteiskuntavisio 2010 Hankkeessa tuotettiin Lahden kaupungille tietoyhteiskuntavisio Hanke oli osa laajempaa Päijät-Hämeen liiton osarahoittamaa projektia Kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman toteutussuunnitelma Päijät-Hämeessä. Keskuksen osuus projektissa oli ohjata vision ja strategisten päämäärien ja toimintalinjojen määrittelyä. Rahoitus: 2004, Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy Työryhmä: Kehitysjohtaja Mika Aaltonen LUOTAIN kohti alueellista ennakointia Lapissa toteutettuun ammatillisen koulutuksen LUOTAINennakointihankkeeseen osallistuivat Kemi-Tornio -alueen ja Rovaseudun ammatilliset oppilaitokset, Kemijärven kaupunki sekä Sodankylän kunta. Projektin tavoitteena oli suunnitella yhteinen ennakointimalli koulutus- ja osaamistarpeiden arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen Lapin läänin alueella. Projektissa korostuivat ennakointimenetelmien käytön hallinta, ennakointitiedon integroitu hyödyntäminen, oppilaitosten keskinäinen ja ulkoinen verkostoituminen sekä suunnittelu- ja strategiaprosessien hallinta. Hankkeen toimijaverkostoon kuuluivat myös alueellista ennakointia tekevät Lapin liitto ja TE-keskus. Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 9

10 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 10 Rahoitus: , Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Työryhmä: Koulutussuunnittelijat Hanna-Kaisa Aalto ja Leena Jokinen sekä tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Millennium-projektin noodi Suomessa Millennium-projektin tavoitteena on edistää tulevaisuudentutkimusta, tuottaa tietoa maailman tulevaisuudesta sekä saattaa tätä tietoa median kautta päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Näitä tavoitteita toteutetaan kytkemällä ihmisiä ja organisaatioita eri puolilta maailmaa mukaan tutkimusyhteistyöhön globaalien koko ihmiskunnalle yhteisten haasteiden ja ongelmien selvittämiseksi. Projektin koordinaattorina toimii YK:n yliopiston Yhdysvaltain toimisto. Yhteistyötä tehdään YK:n organisaatioiden, hallitusten, korporaatioiden, NGO den (non-govermental organisation), yliopistojen ja yksityishenkilöiden kanssa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia toimii yhtenä Millennium-projektin noodina eli yhteistyöorganisaatioina. Tämä ns. Helsinki-noodi vastaa kansallisesti tehtävästä tutkimustyöstä ja tutkimustulosten levittämisestä. Vuoden 2004 aikana tehtiin Delfoi-kyselyt Lähi-idän rauhantilanteesta ja globaalin etiikan tulevaisuudesta sekä haastateltiin suomalaisia nanoteknologian asiantuntijoita. Rahoitus: 2003-, American Council for the United Nations University Työryhmä: Kehitysjohtaja Mika Aaltonen (noodin puheenjohtaja v. 2004), erikoistutkija Osmo Kuusi (VATT), erikoistutkija Sirkka Heinonen (VTT), koordinaattori Sari Söderlund ja koordinaattori (kv. asiat) Juha Kaskinen (noodin pääsihteeri) Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi, Otuli Projektissa tuotetaan visio- ja strategiaprosessi ohjelmistotuoteliiketoiminnalle. Tavoitteena on suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin uudistettu visio vuodelle Hanke toteutetaan yhteistyössä ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskusverkoston ja ohjelmistotuotealan yritysten kanssa. Projektin kuluessa määritellään globaalit, eurooppalaiset ja kansalliset tietoyhteiskunnan megatrendit sekä kartoitetaan ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytila ja alan haasteet. Tämän jälkeen luodaan alustavat skenaariot ja tulevaisuuskuvat toimialalle. Hanke päättyy Ohjelmistotuoteliiketoimintaseminaariin vuonna Rahoitus: , Technopolis Ventures Oy Työryhmä: Aluepäällikkö Olli Hietanen ja projektipäällikkö Timo Nurmi SataEnnakointi SataEnnakointi-projektin tarkoituksena on tukea satakuntalaisten aluekehitystoimijoiden tulevaisuustiedon hallintaa sekä juurruttaa tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä käytännön strategiatyöhön. Lähtökohtana on ongelmakeskeinen ajattelu sekä alueellisten tieto- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen. Projektin tavoitteena on selkeyttää ennakointitiedon nykytila ja tarpeet, organisoida ennakoinnin avainhenkilöt verkostoksi koordinoimaan ennakointitiedon hallintaa Satakunnassa, ennakoinnin toimintamallin ja menetelmien kuvaus sekä tietoverkkojen käyttö tiedonhallinnan apuvälineenä. Projektin rahoittaa Satakunnan TE-keskus ja se tehdään yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa, josta hankkeessa mukana toimivat tutkija Katja Laitinen ja erikoistutkija Heikki Rantala. Rahoitus: , Satakunnan TE-keskus Työryhmä: Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja

11 Sisältöjen tuottaminen ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun Enstiin Hankkeessa tuotettiin Opetushallituksen ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun Enstiin tulevaisuudentutkimuksen sisältökokonaisuuksia mm. megatrendeistä, ennakoinnin menetelmistä ja sanastosta. Ensti on ennakoinnin tietopankki, johon on koottu mm. tulevaisuusaiheisten tutkimusten ja selvitysten tuloksia, linkkejä ennakointihankkeisiin, tietoja ennakoinnin menetelmistä, ennakointiaiheinen sanasto, perustilastoja koulutuksesta sekä ennakointiaiheinen keskustelupalsta ja ennakoinnin uutispalsta. Enstiä ylläpidetään ja kehitetään Opetushallituksessa: Rahoitus: , Opetushallitus Työryhmä: Koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto ja kehityspäällikkö Leena-Maija Laurén Sosiaali- ja terveysministeriön ennakointihanke Keskus on asiantuntijana mukana Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmässä, joka avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä ja opetusministeriötä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima- ja koulutustarpeiden seurannassa ja ennakoinnissa. Ennakoinnin tavoitteena on edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Ennakoinnilla tuotetaan tietoa työvoimassa ja koulutustarjonnassa tapahtuvista muutoksista ja tulevista tarpeista, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt pystyisivät varautumaan palveluiden kysynnän ja eläkepoistuman korvaamisen edellyttämään uuden työvoiman rekrytointiin. Asetettu yhteistyöryhmä luo toimintamallin, jonka avulla saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima- ja koulutustarpeiden seuranta- ja ennakointitietoa valtakunnan ja alueellisen tason päätöksentekoa ja muuta ohjausta varten. Rahoitus: , Sosiaali- ja terveysministeriö Työryhmä: Aluepäällikkö Olli Hietanen ja tutkija Ville Lauttamäki Tulevaisuuden ennakoinnista tehdään osa Länsi-Suomen poliisin suunnittelujärjestelmää. Tulevaisuus ja turvallisuus Poliisin toimintaympäristö muutoksessa, POLTU Länsi-Suomen poliisin lääninjohdon kanssa yhdessä käynnistetyssä hankkeessa kehitetään ennakointiohjelma toimintaympäristön ja turvallisuuden kehittymisen havaitsemisen apuvälineeksi. Kolmivuotinen tulevaisuushanke alkoi esiselvityksellä vuonna 2003, jonka jälkeen hankkeessa toteutettavan ennakointiohjelman valmistelu alkoi vuonna Ennakointiohjelman avulla poliisin on mahdollista havaita nykyistä paremmin toimintaympäristöön ja turvallisuuden kehittymiseen liittyviä muutoksia järjestettiin sidosryhmäverkoston käynnistysseminaari, jonka tavoitteena oli kartoittaa turvallisuusalan toimintaympäristöä ja selvittää trendejä, jotka tässä ympäristössä vaikuttavat. Seminaarin kutsuttiin kaikki ne tahot, jotka olivat osallistuneet hankkeen esiselvitysvaiheeseen. Seminaariin osallistui 71 henkilöä. Kaiken kaikkiaan sidosryhmän toimintaan on osallistunut 136 toimijaa. Turvallisuusympäristön trendien selvittämisen lisäksi seminaarin tavoitteena oli löytää myös trendien kehittymistä kuvaavia indikaattoreita. Hankkeen edetessä näistä trendeistä ja indikaattoreista rakennetaan turvallisuusindikaattoripankki, johon kerätään tietoa sekä nyt jo selville saatujen että vielä täsmentämättömien turvallisuusympäristön muuttujien avulla. Turvalli- Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 11

12 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 12 suusindikaattoripankin avulla voidaan havaita signaaleja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja vaikuttaa asioihin ja ilmiöihin jo ennen kuin niistä on kasvanut turvattomuutta aiheuttavia trendejä. Kesäkuussa 2004 järjestettiin Nauvossa kansainvälinen poliisiseminaari, johon myös hankkeen tutkijat osallistuivat. Tässä seminaarissa käynnistettiin hankkeen kansainvälinen verkostoituminen. Seminaariin osallistui poliisiviranomaisia Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Latviasta ja Virosta. Rahoitus: , Länsi-Suomen poliisin lääninjohto Työryhmä: Tutkija Ville Lauttamäki ja aluepäällikkö Olli Hietanen Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntamalli Yhteistyöhankkeessa muodostetaan kokonaiskuva Turun seudun ja laajemminkin Varsinais-Suomen ICT alan toimijoista, osaamisesta sekä merkittävimmistä käynnissä olevista ja lähiaikoina käynnistyvistä tietoyhteiskuntahankkeista. Samalla viedään eteenpäin Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategiaa toteuttavaa prosessia Turun seudulla ja maakunnassa. Yhtenä konkreettisena tulemana hankkeessa on alueen tietoyhteiskuntakehitystä yhtenäisesti esittelevä esitysmateriaali, joka antaa paremmat eväät yhdenmukaiselle viestinnälle niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kesällä 2004 hankkeessa suoritettiin Varsinais-Suomen alueella laaja kyselytutkimus, johon saatiin n. 600 vastausta. Kevääseen 2005 mennessä aineiston pohjalta tehdään opinnäytetyö -ohjelmalle sekä hankkeen väliraportti, jossa esitetään toimenpidesuosituksia kansalaislähtöisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Vuonna 2005 valmistuva hankkeen loppuraportti tulee esittelemään Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntamallin rakenteen ja toimijat sekä kertomaan väliraporttia perusteellisemmin kyselytutkimuksesta saaduista tuloksista. Hanke tuottaa materiaalia YK:n kansainväliseen tietoyhteiskuntakonferenssiin (The World Summit on the Information Society, WSIS), joka järjestetään Tunisissa. Rahoitus: , Varsinais-Suomen liitto, Kansalaisen tietoyhteiskuntaohjelma ICT Turku Oy, Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre Työryhmä: Aluepäällikkö Olli Hietanen ja tutkimusapulainen Juha Heikkilä KULTTUURITUTKIMUS Arts & Business Forum Finland esiselvitys (Pohjoismaisia luovia liittoumia/nordiska Kreativa Allianser) Hanke toteutettiin keväällä 2004 useampien toimijoiden yhteistyönä. Esiselvitys kertoo Arts & Business Forum Finlandin perustamisen edellytyksistä sekä kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lähtökohtatilanteesta Suomessa. Pohjoismaista NKA (Nordiska Kreativa Allianser/Pohjoismaisia luovia liittoumia) -yhteistyöhanketta, johon Suomesta osallistutaan ABFI:n perustamiseksi, koordinoivat osapuolet ovat: Forum for Kultur & Næringsliv (Norja), Kultur och Näringsliv (Ruotsi), NyX-forum for kultur og erhverv (Tanska) ja Arts & Business Forum Finland (Suomi). Koska Suomelta toivottiin aihealueen Arts based management avaamista, on esiselvityksen päänäkökulmiksi valittu kulttuurialan osaamisen hyödyntäminen yritysjohdon näkökulmasta ja yritysjohdon intressien tarkastelu kulttuuriyhteistyön suhteen. Rahoitus: 2004, Sitra ja Nordisk Industrifond Työryhmä: Professori Markku Wilenius, tutkijat Päivi Rosti ja Anna Kirveennummi Kulttuuri maaseudun voimavarana, KULMA KULMA on vuonna 2003 alkanut kaksivuotinen hanke, jossa tehdään varsinaissuomalaisille kunnille ja kaupungeille monen toimijan yhteiset kulttuuristrategiat kuntien,

13 Varsinais-Suomen taidetoimikunnan ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhteistyössä on mukana myös Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto, Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto ja opetusministeriön hallinnoima Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmä. Työryhmä: Projektipäällikkö Katriina Siivonen, tutkija Anna Kirveennummi, aluepäällikkö Olli Hietanen, dosentti Anita Rubin, tutkija Riikka Saarimaa ja harjoittelija Jussi Kaisjoki sekä Varsinais-Suomen taidetoimikunnasta suunnittelija Niina Helander, pääsihteeri Maria Merikanto sekä suunnittelija Katja Leppänen KULMA-hankkeen verstastyöhön koottiin monipuolisesti kunkin paikkakunnan kulttuuritoimijoita. Hankkeessa kehitetään kulttuuria yhdessä kuntien ja alueiden muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kulttuurialalla toimivat tiivistävät yhteistyöverkostojaan ja muodostavat yhteiset kulttuuristrategiat kulttuurikentän toimijoiden avuksi. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuri tulee aiempaa vankemmin mukaan kuntien strategiseen ajatteluun hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjäksi. Hankkeessa oli mukana 22 varsinaissuomalaista kuntaa. Vuoden 2004 aikana järjestettiin 60 tulevaisuusverstasta, joihin osallistui yhteensä 267 henkilöä. Prosessin aikana laadittiin 15 strategiaa, jotka julkaistaan vuoden 2005 puolella keskuksen Tutu-julkaisusarjassa. Rahoitus: , Varsinais-Suomen TE-keskuksen hallinnoima Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja mukana olleet kunnat Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana, KULTA Suomi turvaa tulevaisuutensa globaaleilla markkinoilla nostamalla menestystekijöikseen luovuuden ja innovatiivisuuden. Sitran vuonna 2002 käynnistämällä KULTA-tutkimushankkeella kartoitettiin kulttuurin ja talouselämän yhteistyön roolia ja mahdollisuuksia sekä luovuuden merkitystä yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää mitä kulttuuriosaaminen on taloudellisen toiminnan yhteydessä, mikä on talouselämän ja kulttuuriosaamisen vuorovaikutuksen nykytila ja haasteet, alan intressit sekä yhteistyön tuomat mahdollisuudet vuorovaikutuksen ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Tutkimus sisälsi kaksi osiota, joista ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kulttuurin ja talouselämän yhteistyöhön liittyviä asenteita ja odotuksia ja tehtiin kirjallisuuteen pohjautuva selvitys. Toisessa vaiheessa asiantuntijat hyödynsivät ensimmäisen vaiheen tuloksia ja työstivät niiden pohjalta kulttuuriosaamisen kehittämislinjauksia, joiden avulla voidaan vahvistaa sekä kulttuuriosaamisen merkitystä talouselämässä että bisnesosaamisen merkitystä kulttuurin alueella. Tutkimuksen tulokset ilmestyivät kirjana keväällä 2004 (Markku Wilenius: Luovaan talouteen Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana (Edita)). Tulosten tueksi koottiin myös näyttely, johon muun muassa eri alojen vaikuttajat tekivät omia luovuustöitään. Lisäksi keväällä järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria, joissa keskusteltiin talouden ja kulttuurin yhteistyöstä. Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 13

14 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 14 Rahoitus: , Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Työryhmä: Professori Markku Wilenius, tutkijat Anna Kirveennummi, Päivi Rosti ja Aleksi Neuvonen Naapuriyhteisyyden kulttuuriset muutokset Suomen maaseudulla Tekeillä olevan laajempaan hankekokonaisuuteen kuuluvan väitöskirjan tavoitteena on selvittää, minkälaisiin kulttuurisiin tekijöihin ja prosesseihin paikallisesta (naapuri)yhteisyydestä esitetyt käsitykset perustuvat. Väitöskirjan aineistona ovat 1960-luvuilla muistitietohankkeissa ja kylätutkimuksissa kerätyt aineistot sekä eri puolilla Suomea tehdyt kenttätyöt, joiden kautta tarkastellaan paikallisuudelle ja yhteisyydelle eri aikoina annettuja ja eri aikaulottuvuuksiin liittyviä merkityksiä. Tavoitteena on pohtia jatkossa myös sitä, miten käsityksiä yhteisyydestä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi erilaisissa kylien tulevaisuutta koskevissa aluekehittämishankkeissa. Rahoitus: , mm. Emil Aaltosen Säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö Työryhmä: Tutkija Anna Kirveennummi VISIONÄÄRINEN JOHTAMINEN Aaltojen yhteys Projektin tavoitteena on parantaa Suomen ja Viron vastarannoilla, pääkaupungista itään sijaitsevien rannikkokuntien ja paikallisyhteisöjen tietopohjaa ja käynnistää yhteisiä toimia ruohonjuuritasolla. Projektissa selvitetään rannikkoseutujen yhteistyön ja vuorovaikutuksen perinteitä sekä kootaan tietoa viranomaisille ja alueen avaintoimijoille. Toimenpiteitä ovat taustoitus, ennakointityö, verkostoituminen ja uusien toimintamallien vaihto yhteisprojektin avulla. Yhteisprojektin aiheet liittyvät esim. mereen, liikenteeseen kuten piensatamiin ja raja-asemiin koulutusyhteistyöhön, projektimallien vaihtoon, kansalaisaktivointiin sekä kuntien palvelurakenteiden, rahoituksen ja seudullisen yhteistyön malleihin. Rahoitus: , Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy (Euroopan aluekehitysrahasto) Työryhmä: Kehitysjohtaja Mika Aaltonen Aluerakenteen ja alueidenkäytön tulevaisuusfoorumi Tulevaisuusfoorumissa kutsuttiin yhteen eri sidosryhmien asiantuntijoita ideoimaan vuorovaikutteisesti Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön tavoiteltavaa kehitystä vuoteen 2030 asti. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämishaasteita ja hahmotella tavoiteltavaa tulevaisuuden kehityskuvaa. Hankkeen tarkoituksena oli myös antaa virikkeitä ympäristöministeriössä vireillä olevan aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan laatimiselle. Tehtyä taustaraporttia Aluerakenteen ja alueidenkäytön tulevaisuusfoorumi syksyllä 2004 tullaan hyödyntämään vuonna 2005 maakunnallisessa alueidenkäytön suunnittelussa. Tulevaisuusfoorumi koostui Tulevaisuuslaboratoriopäivästä ja Sparrauspäivästä, joihin osallistui maakuntien liittojen, ministeriöiden ja tutkimusmaailman edustajia. Tulevaisuuden tutkimuskeskus koordinoi hanketta ja alikonsulttina toimi Strafica Oy. Rahoitus: 2004, ympäristöministeriö Työryhmä: Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja ja tutkimusapulainen Erika Niemi Arvopohjainen elinkeinojen ja yritystoiminnan aluekehittäminen Hankkeessa tarjottiin kuntien luottamus- ja virkamiehille sekä muille toimijoille yhteisön tulevaisuuskuviin ja arvoperustaan pohjautuva aluekehittämisen ja tulevaisuustyös-

15 kentelyn toimintamalli. Hanke pyrki löytämään seutukunnista taustoiltaan ja arvopohjaltaan yhtenäisiä alueita ns. kuntaklustereita, joiden kuntien on lähtökohdiltaan hedelmällistä tehdä yhteistyötä. Hanke auttaa elinkeinokysymyksissä kuntia asemoimaan itsensä suhteessa muihin kuntiin sekä tukee osapuolten keskinäistä erikoistumista sekä työnjakoa. Arvopro-hanke edesauttaa virka- ja luottamushenkilöiden ja yrittäjien välistä vuoropuhelua, pyrkii poistamaan näiden elinkeinopolitiikan eri toimijatasojen kipupisteitä sekä tunnistaa yritystoiminnan tulevaisuuden kehittämispalvelutarpeita. Hankkeen tuloksena saatiin kuntien ja seutukuntien toimijoille elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen työkalu, jota voidaan käyttää hyvin muissakin kunnissa ja seutukunnissa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena oli tuottaa uudenlaisia mittareita elinkeinoelämän ja yrittäjyyden kehittämiseen sekä arvioimiseen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre ja Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy. Rahoitus: , Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) Työryhmä: Projektipäällikkö Timo Nurmi Futures Sparring Forum, FSF Futures Sparring Forum (FSF) on yritysten toimitusjohtajille ja strategiselle johdolle suunnattu palvelu, joka aloittaa neljännen toimivuotensa tammikuussa FSF:n jäsenet edustavat eri toimialoja ja muodostavat heterogeenisen pohjan ajatusten vaihdolle ja testaamiselle. FSF on tarkoitettu suomalaisten yritysten terävimmälle keihäänkärjelle, kokeneille ja koulutetuille johtajille, jotka haluavat hioa ajatteluaan vertaistensa ja maailman huippujen kanssa. FSF:ssa käytettävät menetelmät tähtäävät osallistumiseen ja kokeellisuuteen, nykyisten ajatusten ja periaatteiden kyseenalaistamiseen ja uusien etsimiseen. Tämä kaikki erittäin miellyttävissä olosuhteissa. Rahoitus: 2003-, asiakasyritykset Työryhmä: Kehitysjohtaja Mika Aaltonen TUKES Future -hanke Hanke toteutettiin kevään 2004 aikana ja sen tarkoituksena oli kouluttaa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) johtoa tulevaisuudentutkimuksen menetelmien tuntemukseen ja soveltamiseen. Hankkeessa tuotettiin skenaarioita ja heikkoja signaaleja turvatekniikan alan tulevaisuudesta, sen uhista ja mahdollisuuksista sekä TUKESin roolista näissä tulevaisuuksissa. Lisäksi terävöitettiin näkemystä TUKESin ydintoimintojen kehittämisestä pitkällä aikavälillä näiden skenaarioiden valossa sekä tuotettiin aineksia strategiatyöskentelyyn eli tehtiin ns. strategiasalkku niistä asioista, jotka tulisi viedä sopivassa vaiheessa organisaation strategiaprosessiin. Rahoitus: 2004, Turvatekniikan keskus (TUKES) Työryhmä: Professori Markku Wilenius ja tutkija Tuomo Kuosa Yrittäjyyden uusi kuva 2020 Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centren kanssa toteutetun hankkeen myötä Turun seutukunnan kansalaisja ammattiryhmillä oli mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa siihen, miltä Turun seutukunnan yrittäjyys ja yrittäminen tulevaisuudessa näyttävät. Hanke sisälsi eri tahoille järjestettäviä osallistavia workshop -tilaisuuksia, kirjallisia kyselyjä sekä erilaisia keskustelufoorumeja. Hanke toteutettiin prosessina, jonka tarkoituksena oli saada esille osallistujien näkemyksiä ja mielikuvia yrittäjyydestä, yrittäjyyden arvoilmastoon ja tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, liiketoimintaympäristön kehityksestä sekä löytää yrittäjyyden edistäjätahoille keinoja ja välineitä Turun seutukunnan yrittäjyyden edistämistyöhön. Hankkeessa oli mukana mm. yrittäjyyden edistäjätahojen edustajia, valtion ja kuntien muita edustajia, eri alojen oppilaitosten opetushenkilökuntaa, eri järjestöjen edustajia (kansalais-, urheilu-, nuoriso-, yrittäjäjärjestöt), yritysten edustajia sekä nuoria että varttuneempia yrit- Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 15

16 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 16 täjiä. Hankkeen pääkohderyhmänä oli kuitenkin nuoret, joiden käsityksiä yrittäjyydestä oli tärkeä kuulla, sillä heissä on yrittäjyyden tulevaisuus. Hankkeen työskentelyyn osallistui nuoria peruskoulujen yläasteelta, ammattioppilaitosten opiskelijoita (kaupan ala, hyvinvointiala), korkean asteen opiskelijoita sekä työssä olevia nuoria. Hankkeen kyselyihin, verstastyöskentelyyn sekä muutoin tuotokseen vaikutti yhteensä noin 370 henkilöä. Hankkeen tulokset julkaistiin raporttina: Timo Nurmi (2004) Yrittäjyyden edistäminen: Yrittäjyyden uusi kuva Loppuraportti (www.tukkk.fi/tutu/julkaisut/pdf/yrjy_loppuraportti.pdf ). Rahoitus: , päärahoittaja Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre Työryhmä: Projektipäällikkö Timo Nurmi YMPÄRISTÖTUTKIMUS Asiantuntijoiden mallit koskien metsien biologista monimuotoisuutta, Fibre Hankkeen tavoitteena on kuvailla ja selittää metsäasiantuntijoiden metsää ja metsänhoitoa koskevia merkitysjärjestelmiä eli kulttuurisia malleja. Taustateoria ja menetelmät kuuluvat kognitiivisen antropologian alaan, jonka keskeisenä tavoitteena on tutkia niitä kulttuurisia resursseja, joita päätöksenteossa ja muussa kognitiivisessa toiminnassa käytetään. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat metsäasiantuntijat, kuten metsänhoitajien ammattiryhmä sekä metsä- ja biodiversiteettiasioiden parissa työskentelevät luonnon- ja yhteiskuntatieteilijät. Tutkimuksessa on kerätty myös vertailuaineistoa ns. maallikkoasiantuntijoilta Pohjois-Lapissa. Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Tutkimuspäällikkönä Matti Kamppinen, tutkijat Riikka Saarimaa ja Johanna Kohl Digital Balance between Industrialized and Developing Countries a Case Study: the Development of Information Society in the Continent of Africa Hankkeen tarkoituksena on selvittää miten teollistuneeseen maailmaan kehitetyt tietoteknologiat ja sisältöpalvelut toimivat Afrikassa. Tavoitteena on selvittää niitä erityispiirteitä, jotka ovat luonteenomaisia afrikkalaisten maiden tietoyhteiskuntakehitykselle. Tutkimuksen avulla teknologiaa pyritään kehittämään näiden maiden tarpeisiin sekä tasoittamaan teollistuneiden ja kehitysmaiden välisiä eroja globaalissa tietoyhteiskuntakehityksessä. Hanke on osa laajempaa projektia Global Challenges of edevelopment from Digital Divides towards Empowerment and Sustainable Global Information Society. Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Aluepäällikkö Olli Hietanen Ekotehokkuus nyt ja tulevaisuudessa (ETU) vertailevia tutkimuksia valtio-, sektori- ja tuotetasolla Tavoitteena oli luoda systemaattinen malli tuotanto- ja kulutustapojen ekotehokkuuden arviointiin Suomessa. Hankkeessa tutkittiin tuotanto- ja tuoteketjuja niiden koko elinkaaren osalta sekä mikro- että makrotason näkökulmasta. Hanke pohjautui Johannesburgin ympäristökokouksessa v hahmoteltuun Kulutus- ja tuotantotapojen muutoksen 10-vuotisohjelmaan (WSSD-prosessi). Tutkimushankkeen tarkoituksena oli arvioida ja kehittää ekotehokkuuden arviointimenettelyjä ja yksilöityjä arviointimetodeja, joita voidaan soveltaa yrityksissä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen, Tilastokeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolin kanssa. Kansainvälisinä partnereina hankkeessa toimivat mm. Factor 10 Institute, Wuppertal Instituten Eco-efficiency and Sustainable Enterprises -työryhmä sekä Sustainable

17 Europe Research Institute. Lisäksi mukana oli ekotehokkuutensa kehittämisestä kiinnostuneita eri alojen yrityksiä Suomesta ja vertailukohteita eurooppalaisista yrityksistä. Hankkeen toinen vaihe käynnistyy vuoden 2005 alussa. Rahoitus: , Teknologian kehittämiskeskus, Tekes Työryhmä: Professori Markku Wilenius, vanhempi tutkija Jyrki Luukkanen, erikoistutkija Jarmo Vehmas, aluepäällikkö Olli Hietanen, tutkijat Markus Vinnari ja Paula Hakola, tutkimusapulaiset Jenni Ilvonen, Venla Kinnunen, Janne Lautamäki ja Timo Sulanne sekä harjoittelija Riikka Borg Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa, Streams Hanke on osa Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) Streams -yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelmaa, jonka tavoitteena on yhdyskuntien jätehuoltoon liittyvän teknologian kehittäminen olemassa olevan liiketoiminnan tukemiseksi ja uuden liiketoiminnan luomiseksi. Keskuksen toteuttaman Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -hankkeen erityistavoitteena on tarkastella jätehuollon tulevaisuuden näkymiä ja pitkän aikavälin haasteita tutkimalla yhteiskunnan muutosten megatrendejä ja niiden vaikutuksia jätehuollon eri osa-alueisiin. Työn ensimmäisessä osiossa tuotetaan esiraportti globaaleista megatrendeistä ja niihin liittyvistä eurooppalaisista ja suomalaisista trendeistä ja haasteista. Tutkimuksen toisessa osiossa tarkastellaan miten tutkimuksen ensimmäisessä osiossa määritellyt megatrendit ja trendit vaikuttavat jätehuollon aihealueisiin. Hanke tehdään yhteistyössä sveitsiläisen tutkimusorganisaation EMPA:n (Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt) kanssa. Rahoitus: , Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Työryhmä: Aluepäällikkö Olli Hietanen, vanhempi tutkija Jyrki Luukkanen, erikoistutkija Jarmo Vehmas, tutkija Ville Lauttamäki ja tutkimusapulainen Juha Heikkilä Kehitysmaiden ilmastopolitiikka Tehokkuus ja institutionaalinen toiminta Tutkimushankkeen päätavoitteena oli tutkia kehitysmaiden energiajärjestelmän tehokkuutta CO₂-päästöjen suhteen ja luoda analyysin pohjalta taakanjakomalli eri maille. Lisäksi tavoitteena oli suorittaa vertaileva tutkimus kehitysmaiden ilmastopolitiikkaan liittyvien instituutioiden toiminnasta ja selvittää instituutioiden toimintakykyä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää dynaaminen tehokkuutta mittaava malli ja soveltaa sitä kehitysmaiden energia- ja ilmastosektorin toiminnan arviointiin. Tutkimus käsitti useita alueita, kuten mm. metodologinen kehittäminen, tietokannan kehittäminen, sosio-ekonomisen kontekstin analyysi, empiirinen case-tutkimus sekä politiikkojen analysointi. Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Akatemiatutkija Jyrki Luukkanen ja tutkimusapulainen Reetta Koskenranta Kulttuurin ja luonnon tilat liikennepolitiikassa, TRAPO Hankkeessa analysoitiin liikenteen ympäristöongelmien kulttuurisia syitä ja määrittelyä vertailemalla Suomen, Tanskan ja Italian liikennesektorin ympäristöpolitiikkaa. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: a) millaisista liikenteen ympäristöongelmista keskustellaan enemmän ja mistä vähemmän; b) millaisia syitä ja ratkaisuja ongelmille esitetään; c) millaisia EU:n ja kansallisen tason liikennepoliittisia toimia on laadittu ja d) millaisia liikenne-ennusteita on viime aikoina tehty ja miten niitä on käytetty strategisessa suunnittelussa. Vuoden 2004 aikana erikoistutkija Petri Tapio vieraili Roskilden yliopistossa Tanskassa professori Lise Drewes Nielsenin liikennetutkimusryhmän luona. Keskeiseksi teemaksi eurooppalaisessa liikennekeskustelussa on noussut liikenteen ja talouden kasvun irtikytkentä sekä toisaalta Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 17

18 Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 18 liikenteen kasvun ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen irtikytkentä (decoupling). Hankkeessa tuotettiin tieteellinen artikkeli, jossa analysoitiin irtikytkentäteemaa kaikkien EU15-maiden osalta (julkaistu vuonna 2005). Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Professori Markku Wilenius (vastuullinen johtaja), erikoistutkija Petri Tapio Maailmanlaajuisten CO₂ päästöjen varat polttoaineen palamisesta ja arvioidusta hiilenpoistosta vuosilta Tutkimuksessa tarkasteltiin kansantalouden hiilidioksidi-intensiteetin muutoksia ja CO₂-päästöjä 1970-luvulta tähän päivään. Tutkimus kiinnitti erityistä huomiota energiankulutuksen trendeihin. Lisäksi tutkimus selvensi teknologian siirron vaikutuksia ja kehityssuuntia. Tutkimuksessa käytettiin mm. backcasting -analyysia ja dekomponointitekniikkaa sekä selvitettiin CO₂-päästöjen skenaarioita vuoteen 2020 asti. Rahoitus: 2004, Koneen Säätiö Työryhmä: Erikoistutkija JiWu Sun Sosiaalinen rakenne TERRA2000 EU:n rahoittamaan Terra2000-projektiin liittyvässä tutkimuksessa tarkasteltiin tietoyhteiskuntaan siirtymisen erilaisia vaikutuksia, kuten taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa kehitettiin laskentatyökalu, kerättiin tilastoaineistoja eri maista ja suoritettiin joukko empiirisiä analyyseja. Advanced Sustainability Analysis (ASA) -työkalun avulla tarkastellaan muun muassa sitä, mistä muutokset ympäristöpainetta ja hyvinvointia kuvaavissa makrotason indikaattoreissa johtuvat ja laaditaan tulosten pohjalta erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti taloudellisen toimeliaisuuden ja väestönkasvun muutokset sekä muutokset energia- ja materiaali-intensiteeteissä, ekotehokkuudessa, kulutuksessa ja talouden rakenteessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös taloudellisen kasvun ja ympäristöongelmien niin sanottua irtikytkentää. Empiiriset analyysit painottuivat EU-jäsenmaihin, mutta vertailua tehtiin myös EU:n tärkeimpiin kilpailijamaihin (Yhdysvallat, Japani) ja suuriin kehitysmaihin (Kiina, Intia, Brasilia). Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Erikoistutkija Jarmo Vehmas Suomen maatalouden tulevaisuuden vaihtoehdot, Susagfu Hankkeessa tutkittiin maatalouden kestävyyttä, mm. maatalouteen ja luonnonvaroihin liittyviä ristiriitoja sekä ympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia. Muutoksia tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta soveltaen tulevaisuudentutkimuksen, kvantitatiivisen mallinnuksen sekä laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Laadullisella tarkastelulla syvennettiin ymmärrystä siitä, miten kestävyyden eri ulottuvuudet ja mittakaavat vaikuttavat tilatason päätöksentekoon sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat maatalouspolitiikan muotoutumiseen ja maatalouspolitiikan käytännön toteuttamiseen. Hanke tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) sekä Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksen kanssa. Rahoitus: , Suomen Akatemia (keskuksen rahoitus Suomen ympäristökeskuksen kautta) Työryhmä: Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Sustainable Energy Development in Developing Countries, SEDCO Tutkimushanke käsitteli maailman energiataloutta ja erityisesti kehitysmaiden asemaa energiataloudessa ja ilmastopolitiikassa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää

19 tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida kehitysmaiden energiasektoria ja ilmastopolitiikkaa. Tutkimuksessa kehitettiin metodologioita ja tietokantoja kehitysmaiden energia- ja päästökehityksen analysointiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen sekä historiallisen kontekstin vaikutusta energia- ja ilmastopolitiikkaan. Erityisesti selvitettiin kuinka päästöjen tasajakoon perustuvan niin sanotun Contraction & Convergence eli vähennä ja lähennä -mallin mukaiset tavoitteet toteutuisivat eri maiden kohdalla. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena oli, että useiden teollisuusmaiden ja siirtymätalousmaiden hiilidioksidi-intensiteetti on pienentynyt ensimmäisen öljykriisin 1973 jälkeen niin nopeasti, että samanlaisena jatkuva kehitys riittäisi saavuttamaan vähennä ja lähennä -tavoitteen. Tosin 1990-luvun kehitys on ollut riittämätöntä joissakin maissa, esimerkiksi Japanissa ja Suomessa. Myös nopeasti teollistuvat kehitysmaat sekä Välimeren maat olisivat vaikeuksissa. Toisaalta monet vähiten kehittyneet maat voisivat jopa lisätä intensiteettiä ja silti saavuttaa tavoitteen. Talouden rakennemuutos on tutkimuksessa havaittu olevan yleensä selvästi tärkein päästöihin vaikuttava tekijä. Teknologisten muutosten vaikutus on ollut selvästi pienempi. Päästöjä lisää voimakkaimmin elintason nousu. Tulevaisuudessa talouden ja tuotannon rakenteen kehittyminen vaikuttaakin keskeisesti siihen millaisiin päästövähennyksiin eri maat pystyvät. Hankkeen loppuraportti julkaistiin alku vuodesta 2005 Tutu-julkaisujen sarjassa: Luukkanen Jyrki, Vehmas Jarmo, Kinnunen Venla, Kuntsi-Reunanen Eeva & Kaivo-oja Jari (2005) Converging CO₂ Emissions to Equal per Capita Levels. Mission Possible? FFRC-Publications 2/2005. Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Vanhempi tutkija Jyrki Luukkanen, tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja, erikoistutkija Jarmo Vehmas, vanhempi tutkija Auli Keskinen, tutkijat Eeva Kuntsi-Reunanen ja Venla Kinnunen Sustainability Strategy Network Teemaryhmän tavoitteena on käyttää erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja kestävän kehityksen ongelmien arvioimisessa ja ratkaisemissa osana Euroopan kestävän kehityksen strategian uudelleenarviointia, muotoilua ja toteutusta. Tehtävän toteuttaminen edellyttää tieteidenvälistä verkostomaista yhteistyötä teknologian, talouden ja ihmistieteiden harjoittajien välillä. Tehtävän suorittaminen ja yhteistyö Euroopassa kestävän kehityksen strategian hahmottamisessa edellyttää myös asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välistä monitasoista dialogia. Kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät täystyöllisyyden saavuttamiseen, voimakkaampaan sosiaalisen koheesioon ja ympäristönsuojelullisten tavoitteiden parempaan integroimiseen muihin politiikkatavoitteisiin yhteiskunnissa. Rahoitus: EU:n 5. puiteohjelma Työryhmä: Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja ja vanhempi tutkija Jyrki Luukkanen Venäjän energia- ja ilmastopolitiikan yhtymäkohdat: energiatehokkuustavoit-teiden saavuttaminen kansainvälisen ilmastopolitiikan instrumenttien avulla Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Venäjän energiatehokkuustason ja -politiikkojen kehitystä sekä vertailla Venäjän kehitystä Suomen ja Kanadan malleihin ja tutkia kuinka Suomen ja Kanadan esimerkkejä voitaisiin hyödyntää Venäjän energiatehokkuuden edistämiseksi siirtymätalouden kontekstissa. Lisäksi projektissa sovelletaan kansainvälisiä ilmastopolitiikan instrumentteja rahoituksen puutteesta kärsivän Venäjän energiasektorin tehokkuuspolitiikkojen toteuttamiseen. Rahoitus: , Suomen Akatemia Työryhmä: Vanhempi tutkija Jyrki Luukkanen, tutkija Anna Korppoo ja tutkimusapulainen Miia Kinnunen Tieteidenvälisyys korostuu tutkimuksessa 19

20 Koulutuksen uudet tuulet opetukseen liittyvää tutkimusta. Suomen Akatemian rahoittama hanke Tiedosta osaamiseen: Opetuksen tulevaisuudenkuvat valmistui vuoden 2004 lopussa ja siitä julkaistiin laaja raportti keskuksen omassa julkaisusarjassa. AKATEEMINEN OPETUS Koulutuksen uudet tuulet 20 Yhtä ainoaa tulevaisuutta ei ole olemassa vaan me kaikki luomme oman tulevaisuutemme itse tietoisesti tai tietämättämme. On tärkeää, että kaikissa organisaatioissa on näkemyksellistä tietoa ja osaamista visioiden luomisessa sekä strategia- ja suunnittelutyössä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tarjoaa sekä akateemisiin tutkintoihin johtavaa opetusta että koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille sekä työelämässä toimiville. Tämän lisäksi keskuksessa tehdään oppimiseen ja Keskuksen yhteydessä toimiva Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia (TVA) on Suomen ainoa tulevaisuudentutkimuksen akateemisen opetuksen organisaatio. TVA:n keskeisenä tavoitteena on toimia jäsenyliopistoissa ja ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa tulevaisuudentutkimuksen opetuksen, tutkimuksen, toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittäjäverkostona. Verkosto pyrkii edistämään monitieteisen opetuksen kehittymistä yliopistoissa niiden sisältä käsin. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu intensiiviopetuksena ja etäopiskeluna. Intensiivijaksot mahdollistavat opettajien ja opiskelijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään.

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Johtajan katsaus: Työntäyteinen vuosi 2005 4 Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti 6 Laaja-alainen tutkimusympäristö 8

SISÄLTÖ. Johtajan katsaus: Työntäyteinen vuosi 2005 4 Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti 6 Laaja-alainen tutkimusympäristö 8 SISÄLTÖ Johtajan katsaus: Työntäyteinen vuosi 2005 4 Tulevaisuuden tutkimuskeskus lyhyesti 6 Laaja-alainen tutkimusympäristö 8 Ennakointitoiminta 8 Kulttuuri- ja hyvinvointitutkimus 12 Visionäärinen johtaminen

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot