TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA"

Transkriptio

1 LAURI HELKE TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA Diplomityö Prof. Jorma Mäntynen hyväksytty tarkastajaksi tuotantotalouden osastoneuvoston kokouksessa

2

3

4

5 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tietojohtamisen koulutusohjelma HELKE, LAURI: Tampereen seudun joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena Diplomityö, 93 sivua, 3 liitesivua Maaliskuu 2007 Pääaine: Logistiikka Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Avainsanat: joukkoliikenne, joukkoliikenteen organisointitapa, linjastosuunnittelu, tilaaja tuottaja-malli, linjaliikennelupamalli Tampereen kaupunkiseudulla on käytössä kaksi erilaista joukkoliikenteen organisointitapaa: Tampereen kaupungin sisällä tilaaja tuottaja-malli ja Tampereen ympäristökunnissa linjaliikennelupamalli. Tilaaja tuottaja-mallissa julkinen valta määrittelee joukkoliikenteen palvelutason, suunnittelee sitä vastaavan linjaston ja palvelun, tilaa palvelun operaattoreilta ja kantaa joukkoliikennejärjestelmän taloudellisen vastuun. Linjaliikennelupamallissa operaattorit hakevat vuoroillensa lupaviranomaiselta liikennelupaa, joka antaa operaattorille yksinoikeuden kyseiseen vuoroon. Suunnittelualoite on operaattoreilla, jotka saavat joukkoliikennejärjestelmän lipputulot. Työ jakaantuu kahteen osaan: Strategisen tason tarkastelussa vertaillaan kahden eri joukkoliikenteen organisointitavan erityispiirteitä ja ansaintalogiikoita. Työn operatiivisen tason tarkastelussa luodaan kaupunkiseudulle kaksi tilaaja tuottaja-mallin mukaista linjastoa VE1 ja VE2, joista VE1 vastaa suoritteiltaan nykyistä linjastoa ja VE2 on parannetun palvelutason linjasto. Strategisen tason tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostaminen edellyttää vuorotarjonnan olennaista lisäämistä, mikä ei ole mahdollista nykyisessä linjaliikennelupamallissa. Linjaliikennelupamallin seutulippujärjestelmässä kuntien menot kasvavat matkustajamäärien kasvaessa. Tilaaja tuottaja-mallissa matkustajamäärien kasvu päinvastoin pienentää kuntien menoja. Operatiivisen tason tarkastelu osoittaa, että keskitetyn suunnittelun malli tuottaa synergiaetuja verrattuna nykyiseen hajautetun suunnittelun malliin. Linjastosuunnitelma VE1 osoittaa, että keskitetyn suunnittelun ansiosta nykyisillä kustannuksilla voidaan tuottaa nykyistä parempi palvelutaso. Seutuliikenteen lipputulot ovat linjastolla VE1 12 % nykylinjaston lipputuloja suuremmat, vaikka suoritteet ovat samat. Linjastosuunnitelmassa VE2 tarjontaa on lisätty, ja se on suoritteiltaan 26 % nykylinjastoa suurempi. Lipputulot ovat 14 % nykyisiä suuremmat. Tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamisen edellyttämä vuorotarjonnan lisääminen kasvattaa joukkoliikennejärjestelmän subventiotarvetta. Organisointitavan muuttaminen nykyisestä linjaliikennelupamallista seudulliseksi tilaaja tuottaja-malliksi onnistuu itsekannattavasti ja tarjoaa merkittäviä synergiahyötyjä. Tilaaja tuottaja-mallin järjestäminen onnistuu nykyisillä suunnittelu- ja hallintoresursseilla. Olennainen vuorotarjonnan lisääminen nostaa subventiotarvetta kaikissa organisointitavoissa.

6 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme of Information and Knowledge Management HELKE, LAURI: Public Transport Planning as a Whole in Tampere Urban Region Master of Science Thesis, 93 pages, 3 Appendix pages March 2007 Major: Logistics Examiner: Professor Jorma Mäntynen Keywords: public transport, model of organizing public transport, route and timetable planning, purchaser provider split, bus line permit -model There are two models of organizing public transport in Tampere urban region: purchaser provider split inside the city of Tampere and bus line permit -model in the neighboring municipalities. In the purchaser provider split, authorities define the level of service, plan routes and timetables, purchase the service from operators and take financial responsibility for the public transport system. In the bus line permit -model, operators apply for a permit for their service, which gives operators an exclusive right to particular service. Operators hold the planning initiative and receive the ticket income of the public transport system. The thesis is divided into two parts. At the strategic level of research, the characteristics and profit generation concept of two organizational models of public transport are compared. At the operative level of research, two networks for urban region, VE1 and VE2, are provided. This is done according to the purchaser provider split. VE1 has the same kilometreage as the present network, whereas VE2 is a network of improved service. The research at the strategic level indicates that increasing the modal share of public transport requires essential increase of service, which is not possible in the present bus line permit -model. The regional ticket system of the present bus line permit model increases the costs for municipalities when ridership grows. In the purchaser provider split, the growth of ridership, on the contrary, decreases the costs for municipalities. The research at the operative level indicates that the model of centralized planning produces synergy benefits, when compared with the present model of decentralized planning. Network plan VE1 shows that, as a result of centralized planning, a better level of service can be provided at the present costs. The regional ticket income of the network VE1 is 12 % higher than the ticket income of the present network, although the kilometreage is equal. In the network plan VE2, the supply is increased and the kilometreage is 26 % higher than it is at present. The ticket income is 14 % higher than the present ticket income. The research indicates that increasing the level of service, which is necessitated by the increase of modal share of public transport, requires a higher subsidy level of the public transport system. It is possible to change the organizational model of the public transport system from the bus line permit -model the regional purchaser provider split self-profitably. Also, the change produces significant synergy benefits. The purchaser provider split can be organized at the present planning and administrative costs. The essential increase of service level requires increasing subsidy level in all organizational models.

7 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty osana Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisen ohjelman TASE 2025 viitekehystä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselle. Työn ohjaamisesta vastasivat professori Jorma Mäntynen ja Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita. Työn alusta alkaen tutkimuksen lähtökohtien, menetelmien ja etenemisen tiedottamisessa eri sidosryhmille on korostettu avoimuutta ja keskustelua eri osapuolten välillä. Työohjelma käytiin läpi Tampereen seudullisen joukkoliikennetyöryhmän kokouksessa Ylöjärven, Pirkkalan, Nokian, Kangasalan ja Lempäälän joukkoliikenteestä vastaavien virkamiesten kanssa järjestettiin kunkin kunnan osalta omat suunnittelua ohjaavat kokoukset. Seudun kahdelle nykyisin suurimmalle operaattorille Väinö Paunu Oy:lle ja Länsilinjat Oy:lle järjestettiin kullekin omat tiedottamis- ja keskustelutilaisuudet operaattorien luona. Työstä järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus liikenne- ja viestintäministeriössä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu ja sen eri organisointimahdollisuuksien tutkiminen osoittautui haastavaksi mutta antoisaksi tehtäväksi. Lausun kiitokset työn ohjauksesta professori Jorma Mäntyselle, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviidalle, toimitusjohtaja Matti Rainiolle sekä seudullisen joukkoliikennetyöryhmän eri kuntien edustajille. Erityiskiitokset kuuluvat erikoistutkija Hanna Kalenojalle, joka vastasi työn TALLI 2005-liikennemalliajoista, ja Petteri Rantalalle, joka vastasi matkustajamäärämittauksista. Tampereella Lauri Helke

8 iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... I ABSTRACT...II ALKUSANAT... III KÄSITTEITÄ...VI 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUSONGELMA, NÄKÖKULMA JA RAJAUKSET TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUSOTE JA MENETELMÄ TEOREETTINEN TAUSTA JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MUODOSTUMINEN HENKILÖLIIKENTEEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ SUOMESSA JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINNIN MALLIT KEINOT JOUKKOLIIKENTEEN KULKUTAPAOSUUDEN KASVATTAMISEKSI LINJALIIKENNELUPAMALLI YRITYSVETOINEN JÄRJESTELMÄ JA EPÄSUORA TUKI TILAAJA TUOTTAJA-MALLIN ANSAINTALOGIIKKA MATKUSTAJAMÄÄRIEN KASVATTAMINEN ERI ORGANISOINTITAVOISSA BRUTTOKUSTANNUSMALLIN TOIMINTA MUUTOKSIA SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ VÄESTÖN KEHITYS KAUPUNKISEUDUN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTA NÄKÖKULMASTA EU:N PALVELUSOPIMUSASETUS LINJASTOSUUNNITELMAT SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS Tampere Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä LINJASTOSUUNNITTELU OPTIMOINTITEHTÄVÄNÄ LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MENETELMÄ LINJASTO VE1 LINJATYYPEITTÄIN Tampereen kaupungin sisäinen linjasto Seutulinjat U-linjasto LINJASTO VE1 KUNNITTAIN Tampere Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Teisko VE1:N TUNNUSLUVUT VE1:N MATKUSTAJAMÄÄRÄT... 79

9 v 4.9. HERKKYYSTARKASTELU: VAIHTOEHTO SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN TALOUS JA HALLINNOINTI JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN MENOT JA TULOT HALLINTO JA SUUNNITTELU SUUNNITTELUALUEEN RAJAT YLITTÄVÄ LIIKENNE VALTION RAHOITUS JOHTOPÄÄTÖKSET ANSAINTALOGIIKKA JA SUBVENTIOMEKANISMI KESKITETYN SUUNNITTELUN EDUT SEUDULLISEEN TILAAJA TUOTTAJA-MALLIIN SIIRTYMINEN LÄHTEET LIITTEET... 97

10 vi KÄSITTEITÄ EU:n palvelusopimusasetus: Euroopan Unionin laajuinen asetus, jonka mukaan julkisen vallan suoraa tukea saava yksinoikeudella harjoitettava linjaautoliikenne on kilpailutettava. Joukkoliikenteen organisointitapa: Julkisen vallan valitsema tapa järjestää alueensa joukkoliikennepalvelut. Linjaliikenne: Linjaliikenne on joukkoliikennepalvelua, joka noudattaa vahvistettua aikataulua ja reittiä. Linjaliikennelupamalli: Joukkoliikenteen organisointitapa, jossa joukkoliikennepalvelujen on tarkoitus syntyä yritysvetoisesti. Operaattorit hakevat omasta aloitteestaan lupaviranomaiselta linjaliikennelupaa haluamalleen vuorolle. Jos lupaviranomainen myöntää luvan, luvanhaltija saa yksinoikeuden kyseisen vuoron liikennöimiseen. Lipputuloriski on operaattorilla. Linjasto: Linjasto käsittää joukkoliikenteen reitit, aikataulut ja liikennöintiajan. Ostoliikenne: Julkisen vallan tilaamaa joukkoliikennepalvelua, josta julkinen valta kantaa taloudellisen vastuun. Ostoliikenne ei ole yritysvetoista. Ristisubventio: Operaattorin liiketoiminnan jonkin osa-alueen voitoilla tuetaan toisen osa-alueen tappiollista toimintaa. Esimerkiksi heikosti kannattavan reitinosan tai liikennöintiajan liikennöimistä rahoitetaan hyvin kannattavan reitinosan tai liikennöintiajan voitoilla. Seutulippu: Lipputuote, jolla asiakas voi tehdä rajoittamattoman määrän matkoja 30 vuorokauden ajan lipun voimassaoloalueella. Asiakas maksaa lipusta tietyn hinnan, joka ei ole riippuvainen matkustuksen määrästä. Tuote on siten asiakkaalle kausilippu. Operaattori saa jokaisesta lipulla tehdystä matkasta kiinteän korvauksen. Tuote on siten operaattorille sarjalippu. Seutulipputuki: Julkinen valta tukee linjaliikenneluvalla toimivia operaattoreita sellaisen erotuksen suuruudella, joka syntyy operaattorin saaman seutulipun käytöstä riippuvan korvauksen ja asiakkaan maksaman kiinteän hinnan välille. Subventio: Julkisen vallan antama tuki joukkoliikennejärjestelmälle. Linjaliikennelupamallissa subventio muodostuu pääasiassa seutulipputuesta ja koulumatkatuesta. Tilaaja tuottaja-mallissa subventio muodostuu joukkoliikennejärjestelmän alijäämästä.

11 vii Suorite: Liikennöinnin volyymiä kuvaava suure, joka muodostuu ajettavista linjakilometreistä, linjatunneista sekä tarvittavasta kaluston määrästä eli autopäivistä. TALLI 2005 liikennemalli: Tampereen teknillisen yliopiston hallinnoima liikennemalli, jonka avulla voidaan vertailla joukkoliikennepalvelun tuottamia matkustajamääriä ja lipputuloja Tampereen kaupunkiseudulla. TASE 2025: Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma, jonka kaikki alueen kunnat sekä seutuhallinto ovat vahvistaneet. Tilaaja tuottaja-malli: Joukkoliikenteen organisointitapa, jossa julkinen valta määrittelee palvelutason, suunnittelee sitä vastaavan linjaston ja tilaa palvelun operaattoreilta sekä kantaa taloudellisen vastuun. Yhteistariffijärjestelmä: Tampereen kaupungin rajojen sisällä käytössä oleva järjestelmä, jossa ympäristökuntien ja Tampereen välinen seutuliikenne on osa kaupungin sisäistä joukkoliikennejärjestelmää. Yhteistariffijärjestelmän kaikissa vuoroissa noudatetaan Tampereen kaupungin rajojen sisällä kaupungin taksajärjestelmää.

12 1 1. JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittiset tavoitteet on kirjattu seudun liikennepoliittiseen ohjelmaan TASE 2025, jossa kaupunkiseudun vetovoimaisuuden turvaaminen on asetettu erityistavoitteeksi. TASE 2025 sisältää voimakkaita kannanottoja joukkoliikenteen kehittämisen puolesta. Tämä työ on osa TASE 2025 ohjelman viitekehystä luoden yli yön -tarkastelun avulla vertailun nykyisen joukkoliikennejärjestelmän ja hallinnolliset rajat ylittävän joukkoliikennejärjestelmän välillä. Tampereen seudun joukkoliikenne on ollut viime aikoina kohteena lukuisille tutkimuksille ja selvityksille, joista merkittävimpiä ovat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu, vuonna 2002 valmistunut pikaraitiotieselvitys (Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä) ja vuonna 2005 valmistunut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma. Tutkimusten tarve on johtunut muuttovoittoisen Tampereen seudun liikenteellisten haasteiden kasvusta ja tarpeesta kääntää joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousuun. Kaupunkiseudun väestömäärän kasvu yhdessä lisääntyvän henkilöautoilun kanssa voimistaa liikenneverkon ruuhkautumista. Yhdyskuntarakenteen leviäminen hankaloittaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä taloudellisesti. Nämä ilmiöt edellyttävät Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä, johon tämä ja muut selvitystyöt eri keinoin tähtäävät. Tampereen seudun bussiliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän merkittävimmät kehittämistoimenpiteet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ovat olleet yhteistariffijärjestelmän luominen ja Tampereen kaupungin järjestämän joukkoliikenteen tilaaja tuottaja-malliin siirtyminen. Kehittämistyö jatkuu. Jo muutaman vuoden aikahorisontissa on näkyvissä mahdollisuus EU:n palvelusopimusasetuksen voimaantulosta sellaisessa muodossa, joka edellyttäisi nykyisen seudullisen linjaliikennelupajärjestelmän tukijärjestelmän purkamista ja seudulliseen tilaaja tuottaja-malliin siirtymistä Tutkimuksen tausta Tampereen kaupunkiseudun väestö on viimeisen 25 vuoden aikana lisääntynyt asukkaalla, ja kasvun ennustetaan jatkuvan saman suuruisena myös seuraavan 25 vuoden aikana (TASE , s. 10). Väestömäärän kasvun ohella vaikuttava ilmiö on seutuistuminen, joka tarkoittaa perinteisen yhden keskuksen ympärille syntyneen kaupungin reuna-alueilla tapahtuvia asuin-, työpaikka- ja palvelurakennemuutoksia. Tämä kehitys on ollut tunnusomaista Tampereen kaltaisille kaupunkiseuduille Euroopassa. (TASE , s. 4)

13 2 TASE 2025 liikennepoliittisen ohjelman ovat hyväksyneet seudun kunnat ja seutuhallinto. Ohjelmassa yksityisautoilun lisääntyminen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden jatkuva pieneneminen on tiedostettu tällä hetkellä vallitsevana kehityssuuntana. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden laskun pysäyttäminen ja kääntäminen nousuun on valittu yhdeksi keinoksi kaupunkiseudun vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Ohjelmaan on kirjattu seuraavat joukkoliikennettä koskevat tavoitteet: Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi Joukkoliikenteen julkista rahoitusta lisätään palvelutason parantamiseksi Vuorotarjonnan lisäämiselle annetaan selkeät määrälliset tavoitteet, samoin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle Tampereen kaupunkiseudulle luodaan seudullinen liikennesuunnitteluorganisaatio Seudullisen joukkoliikenteen vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet selvitetään. (TASE ) Kuva 1.1. TASE 2025 liikennepoliittisen ohjelman tavoite joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi (TASE , s.7.)

14 3 Aikaisemmat Tampereen joukkoliikennettä käsitelleet tutkimukset ovat keskittyneet järjestelmän kehittämiseen lähinnä nykyisten hallinnollisten mallien pohjalta. Tässä työssä hallinnollisten rajojen ylittäminen on keskeinen osa tutkimusta. Tampereen seudun nykyistä joukkoliikennejärjestelmää hallinnoidaan kahdella eri organisointitavalla. Tampereen kaupungin sisällä on käytössä tilaaja tuottaja-malli ja Tampereen kaupungin ulkopuolella linjaliikennelupamalli. Tampereen kaupunkialueen sisäisen bussiliikenteen palvelutason määrittämisestä sekä aikataulujen ja linjaston suunnittelusta vastaa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa toimiva joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio, joka tilaa bussiliikennepalvelun Tampereen kaupungin liikennelaitokselta tai muilta operaattoreilta. Tämä joukkoliikenteen tilaaja tuottaja-malli otettiin käyttöön , ja se vastaa pääkaupunkiseudulla ja Turussa käytössä olevia malleja. Tampereen kaupungin ja sitä ympäröivien kuntien välinen seutuliikenne on lupaviranomaisen vahvistamaa linjaliikenneluvalla harjoitettavaa liikennettä, jonka suunnittelevat ja jota liikennöivät liikennelupien haltijat eli yksityiset operaattorit. Tässä Suomen omaleimaisessa mallissa operaattorit kantavat joukkoliikennejärjestelmän lipputuloriskin itse, kun taas tilaaja tuottaja-mallissa riski joukkoliikennejärjestelmän lipputuloista on tilaajalla. Seudulla liikennöiviä operaattoreita on useita, ja siten seudun linjasto suunnitellaan hajautetusti ilman kokonaisvaltaista otetta. Tämän seurauksena eri toimijoiden välinen yhteistyö on yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa rajoittunutta, ja kuntarajat heikentävät kokonaisuuden lopputulosta. Vaikka varsinainen lipputuloriski on nykymallissa operaattorilla, tukee julkinen valta joukkoliikennettä monin tavoin. Kunnat ja lääninhallitus tukevat joukkoliikennettä seutulipputuella, ja Kela tukee koulumatkoja koulumatkatuella. Lisäksi kunnat ja lääninhallitus joutuvat ostamaan ostoliikennevuoroja täydentämään linjalupaliikennettä. Tampereen seudun joukkoliikenteen keskitetyllä suunnittelulla tarkoitetaan mallia, jossa seudulle suunnitellaan kokonaisvaltainen yhdyskuntarakenteen huomioiva linjasto ilman kuntarajojen tai linjaliikennelupien rajoituksia. Kunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutason, jota vastaavan joukkoliikennepalvelun suunnittelee joukkoliikenneviranomainen. Operaattorit vastaavat palvelun tuottamisesta. Nykyiseen linjaliikennelupamalliin nähden tilaaja tuottaja-malli siirtää joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu- ja kustannusvastuun yksityisiltä operaattoreilta

15 4 julkiselle vallalle. Siten tarvitaan tietoa viranomaisvetoisen mallin aiheuttamista kustannuksista, palvelutasosta ja suunnitteluresurssitarpeista Tutkimusongelma, näkökulma ja rajaukset Työn tutkimusongelma käsittää Tampereen seudun joukkoliikenteen keskitetyn suunnittelun vaikutukset joukkoliikennejärjestelmän kustannus- ja palvelutasoon. Työssä etsitään vastausta kysymykseen, mitä saavutettaisiin suunnittelemalla Tampereen seudun joukkoliikenne nykyisen hajautetun mallin sijaan yhtenä kokonaisuutena. Tarkasteltava alakysymys on se, miten tilaaja tuottajamalli ja nykyinen linjaliikennelupamalli mahdollistavat joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisen. Strategisen tason tarkastelussa vertaillaan joukkoliikenteen kahta erilaista organisointitapaa ja niiden vaikutuksia ja ansaintalogiikoita. Operatiivisen tason tarkastelussa tutkitaan nykyisistä hallinnollisista rajoista riippumattoman linjastosuunnittelun mahdollisuuksia. Suunnitelman tuloksena saadaan kaksi uutta kokonaisvaltaisesti suunniteltua linjastoa: nykyistä kustannustasoa vastaava linjasto ja parannetun palvelutason linjasto. Suunnittelualue rajataan Tampereen kaupungin ja ensimmäisen kehän kuntien alueen joukkoliikenteeseen. Mahdolliset vaikutukset toisen kehän kuntien joukkoliikenteeseen tutkitaan. Suunniteltavassa seudullisessa tilaaja tuottaja-mallissa pidetään tariffijärjestelmä nykyisen kaltaisena. Toisin sanoen Tampereen kaupungin rajojen sisäpuolella on tasataksajärjestelmä ja muualla etäisyystariffi eli kilometritaksajärjestelmä. Siten tässä työssä ei tutkita nykyisen tariffijärjestelmän uudistamisen vaikutuksia, vaikka organisointitavan muutos mahdollistaakin tariffijärjestelmän kehittämisen. Tutkimuksessa analysoidaan bussiliikenteeseen perustuvaa järjestelmää. Vertailtavien mallien lähtötiedot on esitetty taulukossa 1.1.

16 5 Taulukko 1.1. Vertailtavien mallien lähtötiedot. Tampereen kaupungin sisäinen joukkoliikenne Nykymalli Tilaaja tuottaja-malli Suunniteltava malli Tilaaja tuottaja-malli Seutuliikenne Linjaliikennelupamalli Tilaaja tuottaja-malli Suunnittelumalli Hajautettu suunnittelu Keskitetty suunnittelu Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu Julkinen valta Julkinen valta Tampereella Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu Operaattorit Julkinen valta ympäristökunnissa Joukkoliikennemuoto Bussi Bussi 1.3. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet on asetettu ensisijaisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien tarpeiden näkökulmasta. Suomen kansallisen joukkoliikennepolitiikan suuntaviivat ja EU:n asettamat vaatimukset luovat tutkimuksen laajemman viitekehyksen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Tampereen seudulla ensimmäistä kertaa nykyiset hallinnolliset rajat ylittävää kokonaisvaltaista ja yhtenäistä linjastoa ja selvittää sen palvelu- ja kustannustaso. Vertailemalla keskitetyn suunnittelun linjaston ja nykyisen hajautetun suunnittelun linjaston palvelu- ja kustannustasoa keskenään kyetään tekemään johtopäätöksiä Tampereen seudun bussiliikenteeseen perustuvaksi joukkoliikennejärjestelmäksi sopivasta hallintomallista. Tutkimuksen tavoitteena on myös kartoittaa ympäristökuntien nykyisen yritysvetoisen joukkoliikenteen suoritteet. Tätä tietoa tarvitaan, jos joukkoliikenteen hallinnoinnissa yritysvetoinen linjaliikennelupajärjestelmä muutetaan julkisen vallan hallinnoitavaksi joko kuntien omista tarpeista tai esimerkiksi EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimuksista. Niin sanotun yli yön -tarkastelun avulla voidaan vertailla eri organisointimalleja nykyisen maankäytön, liikenneverkon ja joukkoliikenneresurssien pohjalta. Herkkyystarkastelun avulla tutkitaan, miten joukkoliikenteen käytön kasvu vaikuttaa joukkoliikenteen subventiotarpeeseen eri malleissa Tutkimusote ja menetelmä Työn strategisen tason tarkastelussa määritetään ja evaluoidaan kaksi joukkoliikenteen organisointitapaa ja niiden ansaintalogiikoita. Joukkoliikenteen organisointitavat ovat konstruktioprosesseja, jotka mahdollistavat resurssien ja rajoitteiden avulla palvelun syntymisen. Työn operatiivisen tason tarkastelussa

17 6 muodostetaan linjasto eli konstruktio, jonka ominaisuuksia verrataan nykyiseen palveluun. Tällaista tutkimusotetta nimitetään konstruktiiviseksi tutkimusotteeksi, koska se perustuu järjestelmän suunnitteluun ja evaluointiin sekä konstruktioprosessin arviointiin (Olkkonen 1994, s. 75). Operatiivisen tason tarkastelussa konstruoidaan kaksi linjastoa tilaaja tuottajamallin antamalla keinovalikoimalla. Ensimmäisen linjaston suunnittelua rajoittaa nykyinen subventiotaso. Toisen linjaston suunnittelussa suoritetasoa nostetaan ja herkkyystarkastelun avulla tarkastellaan subventiotarpeen ja matkustajamäärien kasvua. Tilaaja tuottaja-mallissa julkisen vallan eli tilaajan menot syntyvät liikennöinnin hankkimisesta eli operaattoreille maksettavista liikennöintikorvauksista sekä hallinnon, suunnittelun ja markkinoinnin kustannuksista. Käytettävä menetelmä näiden menojen selvittämiseksi perustuu kunkin linjaston suoritteiden laskemiseen ja niiden kertomiseen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannuksina käytetään toteutuneita ja vertailukelpoisia markkinahintoja. Suoritteet saadaan muodostamalla aikatauluista autokierrot ja laskemalla autopäivien määrä sekä kunkin autopäivän linjatunnit ja linjakilometrit. Tutkimusmenetelmänä suoritteiden laskeminen ja niiden kertominen yksikkökustannuksilla antavat tarkasti liikennöinnin kustannukset, koska käytettävissä on runsaasti suomalaista kokemusta ja julkista hintatietoa joukkoliikenteen operoinnin hankinnasta. Tilaaja tuottaja-mallissa tilaajan tulot syntyvät lipputuloista. Lipputulojen selvittämiseksi menetelmänä käytetään liikennemalliajoa TALLI 2005-liikennemallilla, jota täydennetään seutuliikenteen linja-autovuoroissa lokakuussa 2006 tehtyjen matkustajamäärälaskentojen aineistolla. Matkustajamäärämittauksissa selvitettiin kunkin kunnan kokonaismatkustajamäärä, linjakohtaiset nousijaprofiilit sekä kertalippumaksamisen osuus. Käytössä ovat lisäksi tiedot kunkin kunnan seutulippumatkustamisesta. Näiden eri lähteiden tietojen yhdistäminen antaa tutkimusmenetelmänä joukkoliikennejärjestelmän tulot riittävällä tarkkuudella. Joukkoliikennejärjestelmän menojen ja tulojen erotuksena saadaan ali- tai ylijäämä. Alijäämä tarkoittaa julkisen vallan subventiotarvetta. Kolmannessa vaiheessa verrataan eri linjastojen palvelutasoa ja subventiotarvetta nykytilanteeseen. Nykytilanteen subventio muodostuu kuntien seutulipputuesta, ostoliikenteen kustannuksista ja koulumatkojen tuesta.

18 7 2. TEOREETTINEN TAUSTA Työn teoreettinen viitekehys luodaan määrittämällä joukkoliikenteen palvelutason muodostuminen, Suomen liikennelupajärjestelmä, tunnetut joukkoliikenteen organisointitavat sekä näistä tarkemmin linjaliikennelupa- ja tilaaja tuottajamallien toiminta. Vertailtavia organisointitapoja tutkittaessa selvitetään matkustajamäärien kasvun vaikutukset subventioon. Tilaaja tuottaja-mallin sovellutuksena selvitetään bruttokustannusmallin toiminta Joukkoliikenteen palvelutason muodostuminen Matkustajalle tai mahdolliselle matkustajalle ilmenevä joukkoliikennematkan kokonaislaatu muodostaa joukkoliikenteen palvelutason, joka jaetaan matka-ajan osavaiheiden kestoksi, laatutekijöiksi ja liikennejärjestelmän palvelutasoominaisuuksiksi (Ojala et al. 1994, s. 47). Yleistetty matkavastus Palvelutaso Hinta Matka-aika Matkan laatutekijät Liikennejärjestelmän ominaisuudet Odotteluaika Ympäristö Sosiaalinen tasapuolisuus Kävelyaika Sade- ja tuulisuoja Vuorovälit Odotusaika Valaistus Liikennöintiaika Ajoaika Puhtaus Vaihtojen lukumäärä Vaihtoaika Turvallisuus Hallittavuus Toimintojen selväpiirteisyys Valinnan vapaus Informaatio Palvelut Kuljettajapalvelut Kuva 2.1. Joukkoliikenteen yleistetty matkavastus (Ojala et al. 1994, s. 48)

19 8 Kuvassa 2.1 on kuvattu yleistetty matkavastus, joka on matkan rasittavuuden mittari. Se muodostuu palvelutasosta ja hinnasta. Palvelutasotekijät ja hinta muutetaan yhteismitallisiksi antamalla ajalle laskennallinen arvo. Palvelutasotekijät arvotetaan positiivisiksi matkaelämyksiksi, ja ne vähennetään muusta matkavastuksesta. Yhteismittana voidaan vaihtoehtoisesti rahan sijasta käyttää myös aikaa, jolloin hinta ja laatutekijät muutetaan ajaksi. Ajan ja rahan välisenä yhteytenä toimii keskimääräinen bruttopalkkataso, josta liikennevälineessäoloajan hintatasona voidaan pitää esimerkiksi 35 prosenttia. (Ojala et al. 1994, s ) Yleistetyn matkavastuksen avulla voidaan analysoida yhden joukkoliikennematkan rasittavuutta. Kokonaisen joukkoliikennejärjestelmän palvelutason muodostumista havainnollistaa paremmin kuva 2.2, jossa palvelutasotekijät ja niihin liittyvät ominaisuudet on esitetty kaaviomaisesti. Joukkoliikennejärjestelmän ominaisuudet Tariffi- ja lippujärjestelmä Terminaalit ja pysäkit Hinta Käytön helppous Esteettömyys Viihtyisyys Turvallisuus Nopeus Matka-aika Matkustajainformaatio Hallittavuus Vuoroväli Palvelun selkeys Liikennöintiaika Verkon tiheys Odotteluaika Odotusaika Vaihtoaika Linjaston selkeys, Aikataulukausien määrä Säännönmukaisuus, Vakiominuuttisuus Joukkoliikennepalvelujen käytettävissäoloaika Kävelymatkat pysäkille/pysäkiltä Kävelymatkat vaihdon yhteydessä Linjaston yhdistävyys Vaihtojen lukumäärä Kaluston laatu Esteettömyys Viihtyisyys Turvallisuus Päästöt Liikennöinnin laatu Täsmällisyys Poikkeamat Asiakaspalvelu Kuva 2.2. Joukkoliikennejärjestelmän ominaisuuksien muodostuminen.

20 9 Kuvan 2.2 siniset laatikot vasemmalla ovat joukkoliikennejärjestelmän ominaisuuksia, joihin liittyvät punaisissa laatikoissa oikealla olevat kilpailukeinot. Esimerkiksi nopeuteen liittyy matka-aika, verkon tiheyteen kävelymatkat ja linjaston yhdistävyyteen vaihtojen määrä. Tariffilla tarkoitetaan joukkoliikennepalvelujen maksujen määräytymisperiaatteita ja -ehtoja. Tariffin suuruuden lisäksi maantieteelliset ja poliittiset rajat, taloudelliset olot, perinteet ja liikennöinnin laatu asettavat vaatimuksensa lippujärjestelmälle. (Ojala et al. 1994, s. 137) Joukkoliikennevälineisiin nousu ja niistä poistuminen tapahtuvat terminaaleissa, asemilla ja pysäkeillä, joiden ominaisuuksia ovat esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus, oheispalvelujen saatavuus ja selkeys. Nopeuteen vaikuttaa ajoaika, joka riippuu reitin suoruudesta, nopeusrajoituksista, pysäkkitoimintojen kestosta ja ruuhkaisuudesta. Matkustajainformaatio käsittää kaiken tiedotuksen, kuten ajoneuvojen määränpääkyltit, pysäkkikyltit, informaatiotaulut, kuulutukset, tiedotukset, kartat, aikataulujulkaisut jne. (Ojala et al. 1994, s. 54). Vuoroväli on keskeinen palvelutasoon vaikuttava ominaisuus, joka vaikuttaa odottelu-, odotus- ja vaihtoaikoihin. Odotteluajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu seuraavan käytettävissä olevan yhteyden odottamiseen, eli esimerkiksi aikaa, joka kuluu matkallelähtöpäätöksestä seuraavan vuoron tuloon. Odotusajalla tarkoitetaan vuoron saapumisen odottamista lähinnä pysäkillä. Vaihtoajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu vaihtoon kahden eri linjan välillä. Vaihtoajan voidaan laskea olevan odotettavan linjan vuorovälin puolikas. Odotusaika on keskimäärin vuorovälin puolikas tiheillä, alle kymmenen minuutin vuoroväleillä. Harvemmilla vuoroväleillä matkustajat seuraavat aikatauluja. Odotteluaika on pysäkilläodotusajan ja vuorovälin puolikkaan erotus. (Ojala et al. 1994, s ) Palvelun selkeys lisää helppokäyttöisyyttä, ja siihen vaikuttavat aikataulukausien ja eri liikennöintipäivätyyppien (arki, lauantai ja pyhä) lukumäärä, aikataulujen säännönmukainen ja helposti muistettava rakenne sekä vakiominuuttisuus. Linjaston selkeys on osa palvelun selkeyttä. Samalla linjanumerolla ajettavat erilaiset reittivariaatiot heikentävät linjaston selkeyttä. Liikennöintiajalla tarkoitetaan liikennöintivuorokauden ensimmäisen ja viimeisen lähdön välistä aikaa. Liikennöintiaika määrää joukkoliikennepalvelujen tosiasiallisen käytettävissäoloajan. (Ojala et al. 1994, s. 56)

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO nro 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Esisopimuksen hyväksyminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kanssa koskien lähijunaliikenteen järjestämistä välillä -Helsinki

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys luonnos 13.10.2009 LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS TIIVISTELMÄ...3 0. JOHDANTO...7 1. HENKILÖLIIKENNELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO ARVIO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYISESTÄ MÄÄRÄSTÄ Lipputyyppi Arvioidut matkat vuodessa Lipputyyppijakaumat I II III Yht. I II III Yht. Kertalippu, aikuinen 281

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2016 1 (5) 2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016-2021 HEL 2016-003710 T 08

Lisätiedot

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen?

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? HSL:n Solmu-seminaari 5.2.2016 Markus Holm, Trafix Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaihdot keskittyvät ja vaihdollisuus matkalla

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Työn tarkoitus Lähtökohdat työlle Suunnitteluperiaatteet Vaikutukset Asukasvuorovaikutus Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 28.11.2016 YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan,

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot