TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA"

Transkriptio

1 LAURI HELKE TAMPEREEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA Diplomityö Prof. Jorma Mäntynen hyväksytty tarkastajaksi tuotantotalouden osastoneuvoston kokouksessa

2

3

4

5 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tietojohtamisen koulutusohjelma HELKE, LAURI: Tampereen seudun joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena Diplomityö, 93 sivua, 3 liitesivua Maaliskuu 2007 Pääaine: Logistiikka Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Avainsanat: joukkoliikenne, joukkoliikenteen organisointitapa, linjastosuunnittelu, tilaaja tuottaja-malli, linjaliikennelupamalli Tampereen kaupunkiseudulla on käytössä kaksi erilaista joukkoliikenteen organisointitapaa: Tampereen kaupungin sisällä tilaaja tuottaja-malli ja Tampereen ympäristökunnissa linjaliikennelupamalli. Tilaaja tuottaja-mallissa julkinen valta määrittelee joukkoliikenteen palvelutason, suunnittelee sitä vastaavan linjaston ja palvelun, tilaa palvelun operaattoreilta ja kantaa joukkoliikennejärjestelmän taloudellisen vastuun. Linjaliikennelupamallissa operaattorit hakevat vuoroillensa lupaviranomaiselta liikennelupaa, joka antaa operaattorille yksinoikeuden kyseiseen vuoroon. Suunnittelualoite on operaattoreilla, jotka saavat joukkoliikennejärjestelmän lipputulot. Työ jakaantuu kahteen osaan: Strategisen tason tarkastelussa vertaillaan kahden eri joukkoliikenteen organisointitavan erityispiirteitä ja ansaintalogiikoita. Työn operatiivisen tason tarkastelussa luodaan kaupunkiseudulle kaksi tilaaja tuottaja-mallin mukaista linjastoa VE1 ja VE2, joista VE1 vastaa suoritteiltaan nykyistä linjastoa ja VE2 on parannetun palvelutason linjasto. Strategisen tason tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostaminen edellyttää vuorotarjonnan olennaista lisäämistä, mikä ei ole mahdollista nykyisessä linjaliikennelupamallissa. Linjaliikennelupamallin seutulippujärjestelmässä kuntien menot kasvavat matkustajamäärien kasvaessa. Tilaaja tuottaja-mallissa matkustajamäärien kasvu päinvastoin pienentää kuntien menoja. Operatiivisen tason tarkastelu osoittaa, että keskitetyn suunnittelun malli tuottaa synergiaetuja verrattuna nykyiseen hajautetun suunnittelun malliin. Linjastosuunnitelma VE1 osoittaa, että keskitetyn suunnittelun ansiosta nykyisillä kustannuksilla voidaan tuottaa nykyistä parempi palvelutaso. Seutuliikenteen lipputulot ovat linjastolla VE1 12 % nykylinjaston lipputuloja suuremmat, vaikka suoritteet ovat samat. Linjastosuunnitelmassa VE2 tarjontaa on lisätty, ja se on suoritteiltaan 26 % nykylinjastoa suurempi. Lipputulot ovat 14 % nykyisiä suuremmat. Tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamisen edellyttämä vuorotarjonnan lisääminen kasvattaa joukkoliikennejärjestelmän subventiotarvetta. Organisointitavan muuttaminen nykyisestä linjaliikennelupamallista seudulliseksi tilaaja tuottaja-malliksi onnistuu itsekannattavasti ja tarjoaa merkittäviä synergiahyötyjä. Tilaaja tuottaja-mallin järjestäminen onnistuu nykyisillä suunnittelu- ja hallintoresursseilla. Olennainen vuorotarjonnan lisääminen nostaa subventiotarvetta kaikissa organisointitavoissa.

6 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme of Information and Knowledge Management HELKE, LAURI: Public Transport Planning as a Whole in Tampere Urban Region Master of Science Thesis, 93 pages, 3 Appendix pages March 2007 Major: Logistics Examiner: Professor Jorma Mäntynen Keywords: public transport, model of organizing public transport, route and timetable planning, purchaser provider split, bus line permit -model There are two models of organizing public transport in Tampere urban region: purchaser provider split inside the city of Tampere and bus line permit -model in the neighboring municipalities. In the purchaser provider split, authorities define the level of service, plan routes and timetables, purchase the service from operators and take financial responsibility for the public transport system. In the bus line permit -model, operators apply for a permit for their service, which gives operators an exclusive right to particular service. Operators hold the planning initiative and receive the ticket income of the public transport system. The thesis is divided into two parts. At the strategic level of research, the characteristics and profit generation concept of two organizational models of public transport are compared. At the operative level of research, two networks for urban region, VE1 and VE2, are provided. This is done according to the purchaser provider split. VE1 has the same kilometreage as the present network, whereas VE2 is a network of improved service. The research at the strategic level indicates that increasing the modal share of public transport requires essential increase of service, which is not possible in the present bus line permit -model. The regional ticket system of the present bus line permit model increases the costs for municipalities when ridership grows. In the purchaser provider split, the growth of ridership, on the contrary, decreases the costs for municipalities. The research at the operative level indicates that the model of centralized planning produces synergy benefits, when compared with the present model of decentralized planning. Network plan VE1 shows that, as a result of centralized planning, a better level of service can be provided at the present costs. The regional ticket income of the network VE1 is 12 % higher than the ticket income of the present network, although the kilometreage is equal. In the network plan VE2, the supply is increased and the kilometreage is 26 % higher than it is at present. The ticket income is 14 % higher than the present ticket income. The research indicates that increasing the level of service, which is necessitated by the increase of modal share of public transport, requires a higher subsidy level of the public transport system. It is possible to change the organizational model of the public transport system from the bus line permit -model the regional purchaser provider split self-profitably. Also, the change produces significant synergy benefits. The purchaser provider split can be organized at the present planning and administrative costs. The essential increase of service level requires increasing subsidy level in all organizational models.

7 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty osana Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisen ohjelman TASE 2025 viitekehystä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselle. Työn ohjaamisesta vastasivat professori Jorma Mäntynen ja Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita. Työn alusta alkaen tutkimuksen lähtökohtien, menetelmien ja etenemisen tiedottamisessa eri sidosryhmille on korostettu avoimuutta ja keskustelua eri osapuolten välillä. Työohjelma käytiin läpi Tampereen seudullisen joukkoliikennetyöryhmän kokouksessa Ylöjärven, Pirkkalan, Nokian, Kangasalan ja Lempäälän joukkoliikenteestä vastaavien virkamiesten kanssa järjestettiin kunkin kunnan osalta omat suunnittelua ohjaavat kokoukset. Seudun kahdelle nykyisin suurimmalle operaattorille Väinö Paunu Oy:lle ja Länsilinjat Oy:lle järjestettiin kullekin omat tiedottamis- ja keskustelutilaisuudet operaattorien luona. Työstä järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus liikenne- ja viestintäministeriössä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu ja sen eri organisointimahdollisuuksien tutkiminen osoittautui haastavaksi mutta antoisaksi tehtäväksi. Lausun kiitokset työn ohjauksesta professori Jorma Mäntyselle, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviidalle, toimitusjohtaja Matti Rainiolle sekä seudullisen joukkoliikennetyöryhmän eri kuntien edustajille. Erityiskiitokset kuuluvat erikoistutkija Hanna Kalenojalle, joka vastasi työn TALLI 2005-liikennemalliajoista, ja Petteri Rantalalle, joka vastasi matkustajamäärämittauksista. Tampereella Lauri Helke

8 iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... I ABSTRACT...II ALKUSANAT... III KÄSITTEITÄ...VI 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUSONGELMA, NÄKÖKULMA JA RAJAUKSET TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUSOTE JA MENETELMÄ TEOREETTINEN TAUSTA JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MUODOSTUMINEN HENKILÖLIIKENTEEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ SUOMESSA JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINNIN MALLIT KEINOT JOUKKOLIIKENTEEN KULKUTAPAOSUUDEN KASVATTAMISEKSI LINJALIIKENNELUPAMALLI YRITYSVETOINEN JÄRJESTELMÄ JA EPÄSUORA TUKI TILAAJA TUOTTAJA-MALLIN ANSAINTALOGIIKKA MATKUSTAJAMÄÄRIEN KASVATTAMINEN ERI ORGANISOINTITAVOISSA BRUTTOKUSTANNUSMALLIN TOIMINTA MUUTOKSIA SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ VÄESTÖN KEHITYS KAUPUNKISEUDUN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTA NÄKÖKULMASTA EU:N PALVELUSOPIMUSASETUS LINJASTOSUUNNITELMAT SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS Tampere Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä LINJASTOSUUNNITTELU OPTIMOINTITEHTÄVÄNÄ LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MENETELMÄ LINJASTO VE1 LINJATYYPEITTÄIN Tampereen kaupungin sisäinen linjasto Seutulinjat U-linjasto LINJASTO VE1 KUNNITTAIN Tampere Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Teisko VE1:N TUNNUSLUVUT VE1:N MATKUSTAJAMÄÄRÄT... 79

9 v 4.9. HERKKYYSTARKASTELU: VAIHTOEHTO SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN TALOUS JA HALLINNOINTI JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN MENOT JA TULOT HALLINTO JA SUUNNITTELU SUUNNITTELUALUEEN RAJAT YLITTÄVÄ LIIKENNE VALTION RAHOITUS JOHTOPÄÄTÖKSET ANSAINTALOGIIKKA JA SUBVENTIOMEKANISMI KESKITETYN SUUNNITTELUN EDUT SEUDULLISEEN TILAAJA TUOTTAJA-MALLIIN SIIRTYMINEN LÄHTEET LIITTEET... 97

10 vi KÄSITTEITÄ EU:n palvelusopimusasetus: Euroopan Unionin laajuinen asetus, jonka mukaan julkisen vallan suoraa tukea saava yksinoikeudella harjoitettava linjaautoliikenne on kilpailutettava. Joukkoliikenteen organisointitapa: Julkisen vallan valitsema tapa järjestää alueensa joukkoliikennepalvelut. Linjaliikenne: Linjaliikenne on joukkoliikennepalvelua, joka noudattaa vahvistettua aikataulua ja reittiä. Linjaliikennelupamalli: Joukkoliikenteen organisointitapa, jossa joukkoliikennepalvelujen on tarkoitus syntyä yritysvetoisesti. Operaattorit hakevat omasta aloitteestaan lupaviranomaiselta linjaliikennelupaa haluamalleen vuorolle. Jos lupaviranomainen myöntää luvan, luvanhaltija saa yksinoikeuden kyseisen vuoron liikennöimiseen. Lipputuloriski on operaattorilla. Linjasto: Linjasto käsittää joukkoliikenteen reitit, aikataulut ja liikennöintiajan. Ostoliikenne: Julkisen vallan tilaamaa joukkoliikennepalvelua, josta julkinen valta kantaa taloudellisen vastuun. Ostoliikenne ei ole yritysvetoista. Ristisubventio: Operaattorin liiketoiminnan jonkin osa-alueen voitoilla tuetaan toisen osa-alueen tappiollista toimintaa. Esimerkiksi heikosti kannattavan reitinosan tai liikennöintiajan liikennöimistä rahoitetaan hyvin kannattavan reitinosan tai liikennöintiajan voitoilla. Seutulippu: Lipputuote, jolla asiakas voi tehdä rajoittamattoman määrän matkoja 30 vuorokauden ajan lipun voimassaoloalueella. Asiakas maksaa lipusta tietyn hinnan, joka ei ole riippuvainen matkustuksen määrästä. Tuote on siten asiakkaalle kausilippu. Operaattori saa jokaisesta lipulla tehdystä matkasta kiinteän korvauksen. Tuote on siten operaattorille sarjalippu. Seutulipputuki: Julkinen valta tukee linjaliikenneluvalla toimivia operaattoreita sellaisen erotuksen suuruudella, joka syntyy operaattorin saaman seutulipun käytöstä riippuvan korvauksen ja asiakkaan maksaman kiinteän hinnan välille. Subventio: Julkisen vallan antama tuki joukkoliikennejärjestelmälle. Linjaliikennelupamallissa subventio muodostuu pääasiassa seutulipputuesta ja koulumatkatuesta. Tilaaja tuottaja-mallissa subventio muodostuu joukkoliikennejärjestelmän alijäämästä.

11 vii Suorite: Liikennöinnin volyymiä kuvaava suure, joka muodostuu ajettavista linjakilometreistä, linjatunneista sekä tarvittavasta kaluston määrästä eli autopäivistä. TALLI 2005 liikennemalli: Tampereen teknillisen yliopiston hallinnoima liikennemalli, jonka avulla voidaan vertailla joukkoliikennepalvelun tuottamia matkustajamääriä ja lipputuloja Tampereen kaupunkiseudulla. TASE 2025: Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma, jonka kaikki alueen kunnat sekä seutuhallinto ovat vahvistaneet. Tilaaja tuottaja-malli: Joukkoliikenteen organisointitapa, jossa julkinen valta määrittelee palvelutason, suunnittelee sitä vastaavan linjaston ja tilaa palvelun operaattoreilta sekä kantaa taloudellisen vastuun. Yhteistariffijärjestelmä: Tampereen kaupungin rajojen sisällä käytössä oleva järjestelmä, jossa ympäristökuntien ja Tampereen välinen seutuliikenne on osa kaupungin sisäistä joukkoliikennejärjestelmää. Yhteistariffijärjestelmän kaikissa vuoroissa noudatetaan Tampereen kaupungin rajojen sisällä kaupungin taksajärjestelmää.

12 1 1. JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittiset tavoitteet on kirjattu seudun liikennepoliittiseen ohjelmaan TASE 2025, jossa kaupunkiseudun vetovoimaisuuden turvaaminen on asetettu erityistavoitteeksi. TASE 2025 sisältää voimakkaita kannanottoja joukkoliikenteen kehittämisen puolesta. Tämä työ on osa TASE 2025 ohjelman viitekehystä luoden yli yön -tarkastelun avulla vertailun nykyisen joukkoliikennejärjestelmän ja hallinnolliset rajat ylittävän joukkoliikennejärjestelmän välillä. Tampereen seudun joukkoliikenne on ollut viime aikoina kohteena lukuisille tutkimuksille ja selvityksille, joista merkittävimpiä ovat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu, vuonna 2002 valmistunut pikaraitiotieselvitys (Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä) ja vuonna 2005 valmistunut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma. Tutkimusten tarve on johtunut muuttovoittoisen Tampereen seudun liikenteellisten haasteiden kasvusta ja tarpeesta kääntää joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousuun. Kaupunkiseudun väestömäärän kasvu yhdessä lisääntyvän henkilöautoilun kanssa voimistaa liikenneverkon ruuhkautumista. Yhdyskuntarakenteen leviäminen hankaloittaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä taloudellisesti. Nämä ilmiöt edellyttävät Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä, johon tämä ja muut selvitystyöt eri keinoin tähtäävät. Tampereen seudun bussiliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän merkittävimmät kehittämistoimenpiteet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ovat olleet yhteistariffijärjestelmän luominen ja Tampereen kaupungin järjestämän joukkoliikenteen tilaaja tuottaja-malliin siirtyminen. Kehittämistyö jatkuu. Jo muutaman vuoden aikahorisontissa on näkyvissä mahdollisuus EU:n palvelusopimusasetuksen voimaantulosta sellaisessa muodossa, joka edellyttäisi nykyisen seudullisen linjaliikennelupajärjestelmän tukijärjestelmän purkamista ja seudulliseen tilaaja tuottaja-malliin siirtymistä Tutkimuksen tausta Tampereen kaupunkiseudun väestö on viimeisen 25 vuoden aikana lisääntynyt asukkaalla, ja kasvun ennustetaan jatkuvan saman suuruisena myös seuraavan 25 vuoden aikana (TASE , s. 10). Väestömäärän kasvun ohella vaikuttava ilmiö on seutuistuminen, joka tarkoittaa perinteisen yhden keskuksen ympärille syntyneen kaupungin reuna-alueilla tapahtuvia asuin-, työpaikka- ja palvelurakennemuutoksia. Tämä kehitys on ollut tunnusomaista Tampereen kaltaisille kaupunkiseuduille Euroopassa. (TASE , s. 4)

13 2 TASE 2025 liikennepoliittisen ohjelman ovat hyväksyneet seudun kunnat ja seutuhallinto. Ohjelmassa yksityisautoilun lisääntyminen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden jatkuva pieneneminen on tiedostettu tällä hetkellä vallitsevana kehityssuuntana. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden laskun pysäyttäminen ja kääntäminen nousuun on valittu yhdeksi keinoksi kaupunkiseudun vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Ohjelmaan on kirjattu seuraavat joukkoliikennettä koskevat tavoitteet: Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi Joukkoliikenteen julkista rahoitusta lisätään palvelutason parantamiseksi Vuorotarjonnan lisäämiselle annetaan selkeät määrälliset tavoitteet, samoin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle Tampereen kaupunkiseudulle luodaan seudullinen liikennesuunnitteluorganisaatio Seudullisen joukkoliikenteen vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet selvitetään. (TASE ) Kuva 1.1. TASE 2025 liikennepoliittisen ohjelman tavoite joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi (TASE , s.7.)

14 3 Aikaisemmat Tampereen joukkoliikennettä käsitelleet tutkimukset ovat keskittyneet järjestelmän kehittämiseen lähinnä nykyisten hallinnollisten mallien pohjalta. Tässä työssä hallinnollisten rajojen ylittäminen on keskeinen osa tutkimusta. Tampereen seudun nykyistä joukkoliikennejärjestelmää hallinnoidaan kahdella eri organisointitavalla. Tampereen kaupungin sisällä on käytössä tilaaja tuottaja-malli ja Tampereen kaupungin ulkopuolella linjaliikennelupamalli. Tampereen kaupunkialueen sisäisen bussiliikenteen palvelutason määrittämisestä sekä aikataulujen ja linjaston suunnittelusta vastaa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa toimiva joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio, joka tilaa bussiliikennepalvelun Tampereen kaupungin liikennelaitokselta tai muilta operaattoreilta. Tämä joukkoliikenteen tilaaja tuottaja-malli otettiin käyttöön , ja se vastaa pääkaupunkiseudulla ja Turussa käytössä olevia malleja. Tampereen kaupungin ja sitä ympäröivien kuntien välinen seutuliikenne on lupaviranomaisen vahvistamaa linjaliikenneluvalla harjoitettavaa liikennettä, jonka suunnittelevat ja jota liikennöivät liikennelupien haltijat eli yksityiset operaattorit. Tässä Suomen omaleimaisessa mallissa operaattorit kantavat joukkoliikennejärjestelmän lipputuloriskin itse, kun taas tilaaja tuottaja-mallissa riski joukkoliikennejärjestelmän lipputuloista on tilaajalla. Seudulla liikennöiviä operaattoreita on useita, ja siten seudun linjasto suunnitellaan hajautetusti ilman kokonaisvaltaista otetta. Tämän seurauksena eri toimijoiden välinen yhteistyö on yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa rajoittunutta, ja kuntarajat heikentävät kokonaisuuden lopputulosta. Vaikka varsinainen lipputuloriski on nykymallissa operaattorilla, tukee julkinen valta joukkoliikennettä monin tavoin. Kunnat ja lääninhallitus tukevat joukkoliikennettä seutulipputuella, ja Kela tukee koulumatkoja koulumatkatuella. Lisäksi kunnat ja lääninhallitus joutuvat ostamaan ostoliikennevuoroja täydentämään linjalupaliikennettä. Tampereen seudun joukkoliikenteen keskitetyllä suunnittelulla tarkoitetaan mallia, jossa seudulle suunnitellaan kokonaisvaltainen yhdyskuntarakenteen huomioiva linjasto ilman kuntarajojen tai linjaliikennelupien rajoituksia. Kunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutason, jota vastaavan joukkoliikennepalvelun suunnittelee joukkoliikenneviranomainen. Operaattorit vastaavat palvelun tuottamisesta. Nykyiseen linjaliikennelupamalliin nähden tilaaja tuottaja-malli siirtää joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu- ja kustannusvastuun yksityisiltä operaattoreilta

15 4 julkiselle vallalle. Siten tarvitaan tietoa viranomaisvetoisen mallin aiheuttamista kustannuksista, palvelutasosta ja suunnitteluresurssitarpeista Tutkimusongelma, näkökulma ja rajaukset Työn tutkimusongelma käsittää Tampereen seudun joukkoliikenteen keskitetyn suunnittelun vaikutukset joukkoliikennejärjestelmän kustannus- ja palvelutasoon. Työssä etsitään vastausta kysymykseen, mitä saavutettaisiin suunnittelemalla Tampereen seudun joukkoliikenne nykyisen hajautetun mallin sijaan yhtenä kokonaisuutena. Tarkasteltava alakysymys on se, miten tilaaja tuottajamalli ja nykyinen linjaliikennelupamalli mahdollistavat joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisen. Strategisen tason tarkastelussa vertaillaan joukkoliikenteen kahta erilaista organisointitapaa ja niiden vaikutuksia ja ansaintalogiikoita. Operatiivisen tason tarkastelussa tutkitaan nykyisistä hallinnollisista rajoista riippumattoman linjastosuunnittelun mahdollisuuksia. Suunnitelman tuloksena saadaan kaksi uutta kokonaisvaltaisesti suunniteltua linjastoa: nykyistä kustannustasoa vastaava linjasto ja parannetun palvelutason linjasto. Suunnittelualue rajataan Tampereen kaupungin ja ensimmäisen kehän kuntien alueen joukkoliikenteeseen. Mahdolliset vaikutukset toisen kehän kuntien joukkoliikenteeseen tutkitaan. Suunniteltavassa seudullisessa tilaaja tuottaja-mallissa pidetään tariffijärjestelmä nykyisen kaltaisena. Toisin sanoen Tampereen kaupungin rajojen sisäpuolella on tasataksajärjestelmä ja muualla etäisyystariffi eli kilometritaksajärjestelmä. Siten tässä työssä ei tutkita nykyisen tariffijärjestelmän uudistamisen vaikutuksia, vaikka organisointitavan muutos mahdollistaakin tariffijärjestelmän kehittämisen. Tutkimuksessa analysoidaan bussiliikenteeseen perustuvaa järjestelmää. Vertailtavien mallien lähtötiedot on esitetty taulukossa 1.1.

16 5 Taulukko 1.1. Vertailtavien mallien lähtötiedot. Tampereen kaupungin sisäinen joukkoliikenne Nykymalli Tilaaja tuottaja-malli Suunniteltava malli Tilaaja tuottaja-malli Seutuliikenne Linjaliikennelupamalli Tilaaja tuottaja-malli Suunnittelumalli Hajautettu suunnittelu Keskitetty suunnittelu Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu Julkinen valta Julkinen valta Tampereella Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu Operaattorit Julkinen valta ympäristökunnissa Joukkoliikennemuoto Bussi Bussi 1.3. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet on asetettu ensisijaisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien tarpeiden näkökulmasta. Suomen kansallisen joukkoliikennepolitiikan suuntaviivat ja EU:n asettamat vaatimukset luovat tutkimuksen laajemman viitekehyksen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Tampereen seudulla ensimmäistä kertaa nykyiset hallinnolliset rajat ylittävää kokonaisvaltaista ja yhtenäistä linjastoa ja selvittää sen palvelu- ja kustannustaso. Vertailemalla keskitetyn suunnittelun linjaston ja nykyisen hajautetun suunnittelun linjaston palvelu- ja kustannustasoa keskenään kyetään tekemään johtopäätöksiä Tampereen seudun bussiliikenteeseen perustuvaksi joukkoliikennejärjestelmäksi sopivasta hallintomallista. Tutkimuksen tavoitteena on myös kartoittaa ympäristökuntien nykyisen yritysvetoisen joukkoliikenteen suoritteet. Tätä tietoa tarvitaan, jos joukkoliikenteen hallinnoinnissa yritysvetoinen linjaliikennelupajärjestelmä muutetaan julkisen vallan hallinnoitavaksi joko kuntien omista tarpeista tai esimerkiksi EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimuksista. Niin sanotun yli yön -tarkastelun avulla voidaan vertailla eri organisointimalleja nykyisen maankäytön, liikenneverkon ja joukkoliikenneresurssien pohjalta. Herkkyystarkastelun avulla tutkitaan, miten joukkoliikenteen käytön kasvu vaikuttaa joukkoliikenteen subventiotarpeeseen eri malleissa Tutkimusote ja menetelmä Työn strategisen tason tarkastelussa määritetään ja evaluoidaan kaksi joukkoliikenteen organisointitapaa ja niiden ansaintalogiikoita. Joukkoliikenteen organisointitavat ovat konstruktioprosesseja, jotka mahdollistavat resurssien ja rajoitteiden avulla palvelun syntymisen. Työn operatiivisen tason tarkastelussa

17 6 muodostetaan linjasto eli konstruktio, jonka ominaisuuksia verrataan nykyiseen palveluun. Tällaista tutkimusotetta nimitetään konstruktiiviseksi tutkimusotteeksi, koska se perustuu järjestelmän suunnitteluun ja evaluointiin sekä konstruktioprosessin arviointiin (Olkkonen 1994, s. 75). Operatiivisen tason tarkastelussa konstruoidaan kaksi linjastoa tilaaja tuottajamallin antamalla keinovalikoimalla. Ensimmäisen linjaston suunnittelua rajoittaa nykyinen subventiotaso. Toisen linjaston suunnittelussa suoritetasoa nostetaan ja herkkyystarkastelun avulla tarkastellaan subventiotarpeen ja matkustajamäärien kasvua. Tilaaja tuottaja-mallissa julkisen vallan eli tilaajan menot syntyvät liikennöinnin hankkimisesta eli operaattoreille maksettavista liikennöintikorvauksista sekä hallinnon, suunnittelun ja markkinoinnin kustannuksista. Käytettävä menetelmä näiden menojen selvittämiseksi perustuu kunkin linjaston suoritteiden laskemiseen ja niiden kertomiseen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannuksina käytetään toteutuneita ja vertailukelpoisia markkinahintoja. Suoritteet saadaan muodostamalla aikatauluista autokierrot ja laskemalla autopäivien määrä sekä kunkin autopäivän linjatunnit ja linjakilometrit. Tutkimusmenetelmänä suoritteiden laskeminen ja niiden kertominen yksikkökustannuksilla antavat tarkasti liikennöinnin kustannukset, koska käytettävissä on runsaasti suomalaista kokemusta ja julkista hintatietoa joukkoliikenteen operoinnin hankinnasta. Tilaaja tuottaja-mallissa tilaajan tulot syntyvät lipputuloista. Lipputulojen selvittämiseksi menetelmänä käytetään liikennemalliajoa TALLI 2005-liikennemallilla, jota täydennetään seutuliikenteen linja-autovuoroissa lokakuussa 2006 tehtyjen matkustajamäärälaskentojen aineistolla. Matkustajamäärämittauksissa selvitettiin kunkin kunnan kokonaismatkustajamäärä, linjakohtaiset nousijaprofiilit sekä kertalippumaksamisen osuus. Käytössä ovat lisäksi tiedot kunkin kunnan seutulippumatkustamisesta. Näiden eri lähteiden tietojen yhdistäminen antaa tutkimusmenetelmänä joukkoliikennejärjestelmän tulot riittävällä tarkkuudella. Joukkoliikennejärjestelmän menojen ja tulojen erotuksena saadaan ali- tai ylijäämä. Alijäämä tarkoittaa julkisen vallan subventiotarvetta. Kolmannessa vaiheessa verrataan eri linjastojen palvelutasoa ja subventiotarvetta nykytilanteeseen. Nykytilanteen subventio muodostuu kuntien seutulipputuesta, ostoliikenteen kustannuksista ja koulumatkojen tuesta.

18 7 2. TEOREETTINEN TAUSTA Työn teoreettinen viitekehys luodaan määrittämällä joukkoliikenteen palvelutason muodostuminen, Suomen liikennelupajärjestelmä, tunnetut joukkoliikenteen organisointitavat sekä näistä tarkemmin linjaliikennelupa- ja tilaaja tuottajamallien toiminta. Vertailtavia organisointitapoja tutkittaessa selvitetään matkustajamäärien kasvun vaikutukset subventioon. Tilaaja tuottaja-mallin sovellutuksena selvitetään bruttokustannusmallin toiminta Joukkoliikenteen palvelutason muodostuminen Matkustajalle tai mahdolliselle matkustajalle ilmenevä joukkoliikennematkan kokonaislaatu muodostaa joukkoliikenteen palvelutason, joka jaetaan matka-ajan osavaiheiden kestoksi, laatutekijöiksi ja liikennejärjestelmän palvelutasoominaisuuksiksi (Ojala et al. 1994, s. 47). Yleistetty matkavastus Palvelutaso Hinta Matka-aika Matkan laatutekijät Liikennejärjestelmän ominaisuudet Odotteluaika Ympäristö Sosiaalinen tasapuolisuus Kävelyaika Sade- ja tuulisuoja Vuorovälit Odotusaika Valaistus Liikennöintiaika Ajoaika Puhtaus Vaihtojen lukumäärä Vaihtoaika Turvallisuus Hallittavuus Toimintojen selväpiirteisyys Valinnan vapaus Informaatio Palvelut Kuljettajapalvelut Kuva 2.1. Joukkoliikenteen yleistetty matkavastus (Ojala et al. 1994, s. 48)

19 8 Kuvassa 2.1 on kuvattu yleistetty matkavastus, joka on matkan rasittavuuden mittari. Se muodostuu palvelutasosta ja hinnasta. Palvelutasotekijät ja hinta muutetaan yhteismitallisiksi antamalla ajalle laskennallinen arvo. Palvelutasotekijät arvotetaan positiivisiksi matkaelämyksiksi, ja ne vähennetään muusta matkavastuksesta. Yhteismittana voidaan vaihtoehtoisesti rahan sijasta käyttää myös aikaa, jolloin hinta ja laatutekijät muutetaan ajaksi. Ajan ja rahan välisenä yhteytenä toimii keskimääräinen bruttopalkkataso, josta liikennevälineessäoloajan hintatasona voidaan pitää esimerkiksi 35 prosenttia. (Ojala et al. 1994, s ) Yleistetyn matkavastuksen avulla voidaan analysoida yhden joukkoliikennematkan rasittavuutta. Kokonaisen joukkoliikennejärjestelmän palvelutason muodostumista havainnollistaa paremmin kuva 2.2, jossa palvelutasotekijät ja niihin liittyvät ominaisuudet on esitetty kaaviomaisesti. Joukkoliikennejärjestelmän ominaisuudet Tariffi- ja lippujärjestelmä Terminaalit ja pysäkit Hinta Käytön helppous Esteettömyys Viihtyisyys Turvallisuus Nopeus Matka-aika Matkustajainformaatio Hallittavuus Vuoroväli Palvelun selkeys Liikennöintiaika Verkon tiheys Odotteluaika Odotusaika Vaihtoaika Linjaston selkeys, Aikataulukausien määrä Säännönmukaisuus, Vakiominuuttisuus Joukkoliikennepalvelujen käytettävissäoloaika Kävelymatkat pysäkille/pysäkiltä Kävelymatkat vaihdon yhteydessä Linjaston yhdistävyys Vaihtojen lukumäärä Kaluston laatu Esteettömyys Viihtyisyys Turvallisuus Päästöt Liikennöinnin laatu Täsmällisyys Poikkeamat Asiakaspalvelu Kuva 2.2. Joukkoliikennejärjestelmän ominaisuuksien muodostuminen.

20 9 Kuvan 2.2 siniset laatikot vasemmalla ovat joukkoliikennejärjestelmän ominaisuuksia, joihin liittyvät punaisissa laatikoissa oikealla olevat kilpailukeinot. Esimerkiksi nopeuteen liittyy matka-aika, verkon tiheyteen kävelymatkat ja linjaston yhdistävyyteen vaihtojen määrä. Tariffilla tarkoitetaan joukkoliikennepalvelujen maksujen määräytymisperiaatteita ja -ehtoja. Tariffin suuruuden lisäksi maantieteelliset ja poliittiset rajat, taloudelliset olot, perinteet ja liikennöinnin laatu asettavat vaatimuksensa lippujärjestelmälle. (Ojala et al. 1994, s. 137) Joukkoliikennevälineisiin nousu ja niistä poistuminen tapahtuvat terminaaleissa, asemilla ja pysäkeillä, joiden ominaisuuksia ovat esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus, oheispalvelujen saatavuus ja selkeys. Nopeuteen vaikuttaa ajoaika, joka riippuu reitin suoruudesta, nopeusrajoituksista, pysäkkitoimintojen kestosta ja ruuhkaisuudesta. Matkustajainformaatio käsittää kaiken tiedotuksen, kuten ajoneuvojen määränpääkyltit, pysäkkikyltit, informaatiotaulut, kuulutukset, tiedotukset, kartat, aikataulujulkaisut jne. (Ojala et al. 1994, s. 54). Vuoroväli on keskeinen palvelutasoon vaikuttava ominaisuus, joka vaikuttaa odottelu-, odotus- ja vaihtoaikoihin. Odotteluajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu seuraavan käytettävissä olevan yhteyden odottamiseen, eli esimerkiksi aikaa, joka kuluu matkallelähtöpäätöksestä seuraavan vuoron tuloon. Odotusajalla tarkoitetaan vuoron saapumisen odottamista lähinnä pysäkillä. Vaihtoajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu vaihtoon kahden eri linjan välillä. Vaihtoajan voidaan laskea olevan odotettavan linjan vuorovälin puolikas. Odotusaika on keskimäärin vuorovälin puolikas tiheillä, alle kymmenen minuutin vuoroväleillä. Harvemmilla vuoroväleillä matkustajat seuraavat aikatauluja. Odotteluaika on pysäkilläodotusajan ja vuorovälin puolikkaan erotus. (Ojala et al. 1994, s ) Palvelun selkeys lisää helppokäyttöisyyttä, ja siihen vaikuttavat aikataulukausien ja eri liikennöintipäivätyyppien (arki, lauantai ja pyhä) lukumäärä, aikataulujen säännönmukainen ja helposti muistettava rakenne sekä vakiominuuttisuus. Linjaston selkeys on osa palvelun selkeyttä. Samalla linjanumerolla ajettavat erilaiset reittivariaatiot heikentävät linjaston selkeyttä. Liikennöintiajalla tarkoitetaan liikennöintivuorokauden ensimmäisen ja viimeisen lähdön välistä aikaa. Liikennöintiaika määrää joukkoliikennepalvelujen tosiasiallisen käytettävissäoloajan. (Ojala et al. 1994, s. 56)

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys luonnos 13.10.2009 LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS TIIVISTELMÄ...3 0. JOHDANTO...7 1. HENKILÖLIIKENNELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista Lauri Rinta-Kanto Paikallisliikenneliitto ry Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Kuopion, Joensuun ja Pohjois-Savon ELY:n toimivalta-alueiden kilpailutuksen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä.

Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä. 1 Käsitteitä Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä. Lipputuloperusteisella liikenteellä tarkoitetaan yritysvetoista, lipputuloilla harjoitettavaa liikennettä,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista. HELSINKI Lokakuu 2013

Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista. HELSINKI Lokakuu 2013 Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista HELSINKI Lokakuu 2013 1. Hankeen Organisointi 02/06/2011 Page Hankkeen toimijat Reims Métropole, julkisen liikenteen järjestämisestä vastaava taho määrittelee

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet Yhteistyösopimus 1. Osapuolet Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli

Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 22.3.2012 Lauri Helke, Onnibus Oy Onko Suomen bussiliikenteessä

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen Dnro YHLA 36/2011 28.2.2011 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1.KOHDAN MUKAINEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 Yhdyskunta- ja

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimus Tampereen seudun joukkoliikenteessä

Käyttöoikeussopimus Tampereen seudun joukkoliikenteessä Käyttöoikeussopimus Tampereen seudun joukkoliikenteessä 2012 Käyttöoikeussopimus Tampereen seudun joukkoliikenteessä Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Simo Airaksinen Verkkojulkaisu pdf ISBN

Lisätiedot

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO ARVIO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYISESTÄ MÄÄRÄSTÄ Lipputyyppi Arvioidut matkat vuodessa Lipputyyppijakaumat I II III Yht. I II III Yht. Kertalippu, aikuinen 281

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

KALUSTON MERKITYS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLE

KALUSTON MERKITYS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLE KALUSTON MERKITYS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLE Saija Räinä Opinnäytetyö 9.5.2007 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma

Lisätiedot