TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Late-Rakenteet Oy

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Late-Rakenteet Oy Tiivistelmä: - Ympkaalk 110 Ympäristönsuojelutoimisto /Fredrik Klingstedt 1. Asia Late-Rakenteet Oy on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristösuojelulain 35 :n mukaisen hakemuksen koskien toiminnassa syntyvän kutterilastun ja sahanpurun hyödyntämistä lämpöenergiatuotannossa osoitteessa Pansiontie 67, Turku (kiinteistö ). Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. 2. Luvan hakija Late-Rakenteet Oy Pansiontie Turku y-tunnus: Yhteyshenkilö: Antero Järvenpää, puh Luvan hakemisen peruste Jätteen laitosmaisen hyödyntämisen luvanvaraisuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdassa 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentissa. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 13 perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty ja Toimintaa koskevat luvat, sijaintipaikka ja alueen kaavoitustilanne Late-Rakenteet Oy:n toiminnasta aiheutuvia savukaasupäästöjä on rajattu Turun ja Porin Lääninhallituksen vuonna 1992 tekemällä ilmansuojeluilmoitukseen perustuvalla päätöksellä.

2 Liimapuutehdas toimii Kiinteistö Oy Pansionrannan omistamalla tontilla (Pansio-58.-8) Pansion sataman pohjoispuolella, joka rajoittuu Pansiontiehen, Valmetinkatuun, Siilinpolkuun ja Metsähiirenkatuun. Kiinteistöllä sijaitsee liimapuutehtaan lisäksi vanha kuivaamo-, lämpökeskus- ja konttorirakennus. Tontti on yleiskaavassa pääosin tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta ja voimassa olevassa, vahvistetussa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä tehdasrakennuksesta. Tontilla Pansio on vireillä asemakaavan muuttaminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen (58/2001 Pansion Satama ) mutta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavassa em. tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen toiminnasta ei saa yhdessä vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia ilmanlaadun ohje- tai rajaarvoja ylittäviä ilman rikkidioksidi- ja typenoksidipitoisuuksia. Alueen toiminnasta ei myöskään saa aiheutua ympäristöä häiritsevää tärinää, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Kiinteistö ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luonnonsuojelualue (Paavolanrinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto) sijaitsee noin 130 m etäisyydellä ja pohjavesialue (Kärsämäen alueella) noin 7 km etäisyydellä kiinteistön rajalta. Lisäksi kiinteistöltä on noin 800 metrin etäisyys Ruissalon luonnonsuojelu- ja Natura-2000 alueelle. 7. Laitoksen ympäristö ja ilmanlaatu Vuonna 2007 valmistuneen bioindikaattoritutkimuksen (Turun seudun bioindikaattoritutkimus vuosina ) mukaan seutu lukeutuu alueeseen, jolla jäkälien runsautta ja niiden yleisyyttä kuvaava ilmanpuhtausindeksi vastaa Turkua ympäröivää vyöhykettä. Jäkäliin vaikuttavien ilmansaasteiden aiheuttama pitkäaikainen kuormitus on hieman vähäisempää kuin voimakkaasti kuormitetulla keskustan alueella. Kuormitusaste on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin kaupungista kauempana olevien taustaalueiden. Myös Naantalissa sijaitsevien suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ulottuvat alueelle. Vuonna 1997 valmistuneen Ilmatieteen laitoksen laskennalliseen leviämismalliin perustuvan ilmanlaatututkimuksen mukaan seutu kuuluu alueeseen, jossa kaikkien Turun seudun lähteiden aiheuttama rikin vuosilaskeuma on noin 125 mg/m 2 ilman taustalaskeumaa. Koska alue ei ole erityisen vilkkaasti liikennöity tai teiden ympäröimä, alueen typpidioksidin vuorokausi- ja tuntiarvoon verrattavat pitoisuudet ovat kaupungin keskustaa ja vilkasliikenteisten väylien varsia alhaisemmat alittaen ohje- ja raja-arvot. Lähimmät suurimmat päästöjä aiheuttavat tuotantolaitokset ovat lännessä (Metso Papers, Pernon telakka, Naantalin öljynjalostamo ja voimalaitos). Lähimmät laitokset ovat idässä öljy-varastoalue, lääketehtaat ja kattilalaitos sekä junalauttasatama. Koillisessa sijaitsee suuri painotalo. 8. Hakemuksen mukainen toiminta Toimintaa harjoitetaan kiinteistöllä, jossa sijaitsevat seuraavat rakennukset tai toiminnot: Liimapuutehdas, vanha-kuivaamo. lämpökeskus ja konttori. Yritys valmistaa raakapuusta kantavia liimapuupalkkeja ja tehdaskokonaisuus työllistää noin 50 henkilöä. Yrityksen toiminta alkoi vuonna 1946 sotakorvausalusten valmistuksella. Alukset olivat tuolloin puurakenteisia ja niihin tarvittavat runkokaaret sekä mastot valmistettiin liimaamalla. Liimapuurakenteita toimitetaan nykyään teollisuus-, liike- ja omakotitalorakentamiseen. Tuotantomäärä on noin m 3 liimapuupalkkia vuodessa. Bulkkituotannon aikana volyymi oli maksimissaan noin m 3. Liimapuupalkkivalmistuksessa syntyy noin 1500 t purua (maksimituotannossa 2650 t). Purut hyödynnetään energiantuotannossa laitoksen omassa kiinteän polttoaineen (2 MW) kattilassa ja tuotettu energia käytetään ensisijaisesti omassa toiminnassa ja ylimääräenergia syötetään kaupungin kaukolämpöverkkoon. Voimalaitosrakennus on valmistunut 1940-luvulla ja kiinteän polttoaineen kattila on uusittu vuonna 1986.

3 Tuotantolaitos toimii sesonkiaikana kahdessa vuorossa klo Hakijan mukaan joulu-maaliskuu ovat rakennusalalla hiljaisimpia kuukausia, jolloin tehdas ajoittain toimii yhdessä vuorossa. 9. Raaka-aineiden ja energian käyttö Tehtaan raaka-puun kulutus on noin m 3. Toiminnassa muodostuva puru (noin 1500 t/a ja 6 t/d) hyödynnetään yhtiön omassa 2 MW:n kiinteän polttoaineen kattilassa. Polttoon menevän purun liimapitoisuus on noin 2 %. Tuotettu energia, 6300 MWh/a, käytetään omassa toiminnassa lämmitykseen sekä tuotannon lämpöenergiatarpeeseen ja ylimäärä syötetään Turku Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lisäksi laitoksessa on kaksi kevyttä polttoöljyä käyttävää kattilaa (2 MW/kpl), joista ainoastaan yksi on käytössä. Toisen öljykattilan öljypolttimesta on sähköt irrotettu. Energia tuotetaan pääsääntöisesti kiinteällä polttoaineella. Ainoastaan kattilan vuosihuoltojen ja arinan viikoittaisen tyhjennyksen aikana käytetään kevyellä polttoöljyllä toimivaa saman tehoista öljykattilaa. Kiinteän polttoaineen kattilan käyntiaika on noin 8500 h/a. Vuoden laskennallinen keskiteho on 0,75 MW ja tehon vaihteluväli 0,5-1,3 MW. Öljykattilan käyntiaika on noin 450 h/a ja kevytöljyn kulutus noin 45 t/a. Tehtaalla valmistetaan myös pieniä määriä säänkestäviä palkkirakenteita suolakyllästetystä puusta (kuparisuolakylläste). Kyllästetyn puun raaka-ainekulutus on noin m 3 /a eli noin 1-2 % kokonaisraakapuun tarpeesta. Kyseisessä prosessissa muodostuvaa purua ei hyödynnetä energiana vaan se varastoidaan ja toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. Laitoksen pihalla on maanpäällinen 50 t kevyt eristetty yksivaippainen polttoöljysäiliö joka on yhdistetty kevytpolttoöljykattialaan. Lisäksi piha-alueella on tankkauspiste jossa sijaitsee 3 m 3 maanpäällinen yksivaippainen dieselsäiliö. Säiliötä käytetään trukkien ja traktorin tankkaukseen. Lisäksi laitoksella on käytössä yksi kaasukäyttöinen trukki. Pintakäsittelyaineet (lakat ja puunsuoja-aineet) säilytetään 1000 l Fluidbag pakkauksissa tai 10 ja 20 l astioissa. Lakan kulutus on noin 14,5 t/a ja puunsuoja-aineiden 0,5 t/a litran astiassa säilytettävä lakka on vesiohenteista (alkydi-akryli) ja huonosti juoksevaa ja se ei sisällä liuottimia. Lakkaus suoritetaan vasta kun palkit ovat valmiit, jolloin lakattua puuta ei ohjaudu polttoon. Liimat säilytetään nykytuotannossa 200 ja 1000 litran (max 6 kpl.) astioissa lämpimässä ja viemäröimättömässä tilassa. Liimakomponentit ovat liuotinvapaita ja huonosti juoksevia melamiini-urea liimoja. Liimoja käytetään tuotannossa noin 100 t/a. Yhtiö on alkaen luopunut Resorsinoli-fenoli liimojen käytöstä. Näillä näkymin laitoksella siirrytään kahden litran PE-HD liimasäiliön käyttöön keväällä Säiliöt täytetään tankkiautolla ja liimat pumpataan säiliöistä edelleen tuotantoon. 10. Riskinarvio Hakijan mukaan toiminnan suurin ympäristöriski on rikkoontuneesta kemikaalisäiliöstä aiheutunut vuoto. Riskiä vähennetään ohjaamalla pintakäsittelyainesäiliöt tehdashallissa suoraan käyttöpisteeseen, kun edellinen erä on loppuun käytetty. Käyttöalueella ei ole viemäröintiä, joten lattialle valunut kemikaali ei pääse viemäriverkostoon ja on siivottavissa pois lattialta. Liimakomponentit säilytetään myös viemärittömissä sisätiloissa. Kun liima-astia otetaan tuotannossa käyttöön, se siirretään käyttöpisteen lähellä olevaan tilaan, josta se putkea pitkin pumpataan käyttöpisteeseen. Vuodesta 2008 lähtien liimakomponentit toimitetaan laitokselle tankkiautolla tehtaalla oleviin kahteen litran PE-HD säiliöön (Plastvo Oy). Säiliöistä komponentit pumpataan tuotantoon. Tilan, jossa säiliöt sijaitsevat, viemäröinti suljetaan tai muutetaan sellaiseksi, etteivät liimat pääse vuototapauksessa viemäriverkostoon. Pienten kemikaalisäiliöiden tarve vähenee ratkaisevasti uusien PE-HD säiliöiden käyttöönoton jälkeen.

4 Öljykattilan polttimen läheisyydessä oleva lattiakaivo on varustettu öljynerottimella, jossa on sen täyttymisestä ilmoittava hälytys. 11. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden ehkäiseminen Ilmapäästöt Poltossa syntyvät savukaasut johdetaan syklonin kautta 70 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaasujen mukana ympäristöön leviää hiukkaspäästöjä noin 3500 kg vuodessa. Vuonna 2006 laitoksen SO 2, NO x ja hiukkaspäästötolivat 0,12 t/a, 2,5 t/a ja 3,4 t/a. Vuonna 2007 suoritetuissa päästömittauksissa (Suomen Analyysipalvelu Oy) laitoksen keskiarvopäästöt (kaksi mittausajankohtaa) olivat seuraavat: 113 ja 109 mg/mj NO x, 200 ja 170 mg/mj CO sekä 142 ja 85 mg/mj hiukkasia. Kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöt mitataan ilmansuojelupäätöksen mukaisesti 5000 käyttötunnin tai kolmen vuoden välein. Mittaukset suoritetaan 1,2 MW kuormituksella normaalin käyttötehon ollessa 0,8 MW. Hiukkaspitoisuudet alittivat vuonna 2007 laitoksen ilmansuojelupäätöksessä annetun arvon 200 mg/mj. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset päästötasot olemassa oleville pienille kattilalaitoksille ovat seuraavat: Puu 1-5 MW hiukkaset mg/mj 1-50 MW NO x mg/mj Laitoksen hiukkas- ja NO x -päästöt alittivat myös BAT:n mukaiset päästötasot olemassa oleville laitoksille. Laitoksella on vuonna 2000 uusittu polton ohjaus- ja syöttöjärjestelmää muuttamalla purun ja ilmansyöttö laitteiden moottorit taajuusmuuntajilla toimiviksi sekä polttotilan paineensäädön kalvomekanismin sijasta elektroniseksi. Samassa yhteydessä savupiipun päähän asennettiin supistuskartio lisäämään savukaasun virtausnopeutta ja painuman vähentämiseksi. Uudistusten jälkeen laitoksella on hakijan mukaan toistaiseksi vältytty suuremmilta häiriötilanteilta ja päästöiltä. Lisäksi yritys on kiristänyt kattilan nuohouksen ohjeistusta. Energiakäytön kuormitusvaihteluita yritys on pystynyt tasaamaan tekemällä Turku Energian kanssa kaukolämmön toimitus-sopimuksen. Lämmönvaihtimella ohjataan yrityksen toiminnassa syntyvä ylimääräinen lämpöenergia kaupungin verkkoon. Vesipäästöt Laitokselta johdetaan noin 50 henkilön päivittäiset saniteettivedet Turun kaupungin viemäriverkostoon. Tuotannossa syntyvä liimainen pesuvesi kerätään säiliöön, josta se pumpataan tasaisesti päivän mittaan lämpökeskukseen ja sekoitetaan puruun stokeriruuvissa, ennen purun syöttöä tulipesän arinalle. Pesuvettä syntyy noin 200 litraa vuorokaudessa, jonka liimasisältö on noin 0,5 kg. Vedestä erotetaan liima mahdollisimman tehokkaasti ja ns. pesuvesi ohjataan polttoon. Pesuvettä syötettäessä polttolämpötila on yli 800 C. Mikäli lämpötila laskee em. arvon alle, pesuveden syöttö pysähtyy. Liimainen vesi nostaa purun liimapitoisuutta keskimäärin ainoastaan 0,01 % ja purun keskikosteutta 10 %:sta noin 13 %:iin. Liimavalmistajan (Akzo Nobel) tekemien päästömittausten mukaan puruissa olevan kosteuspitoisuuden nostaminen alentaa huomattavasti savukaasujen CO, THC ja NO x pitoisuuksia. Tehdyissä mittauksissa purut kostutettiin sekä puhtaalla vedellä että liimapitoisella vedellä. Molemmat käsittelyt vähensivät savukaasupäästöjä em. komponenttien osalta. Mittaukset suoritettiin hakemusta vastaavalla kattilamallilla. Liimantoimittaja on kehittänyt liimaisten vesien biologista käsittelylaitetta, joka mahdollisesti otetaan hakijan laitoksella käyttöön vuoden 2008 aikana.

5 Pesuvesistä erotettu liima ja ylijäämäliima kovetetaan ja viedään kaatopaikalle. Melupäästöt Tehdashallin puhaltimista sekä laitosalueen trukeista ja traktorista saattaa aiheutua vähäistä melua lähiympäristöön. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden toimituspaikat ovat seuraavat: Jätelaji Kokonaispaino (t/a) Vastaanottaja/urakoitsija Polttokelpoinen jäte 43,5 Lassila&Tikanoja Oyj Kaatopaikkajäte 21,7 Topinojan jätekeskus Liimajäte (kovettunut) 5,2 Topinojan jätekeskus Tuhka* 4,6 Topinojan jätekeskus Hydrauliikkaöljy 1,8 Ekokem Oy Käytetyt liima-astiat 1,6 Paketo Oy Keräyspaperi 2,6 Lassila&Tikanoja Oyj Loisteputket ja suurteholamput 0,03 Topinojan jätekeskus Akut 0,04 Topinojan jätekeskus SER 0,3 Topinojan jätekeskus Suolakyllästetty puu 21,4 Lassila&Tikanoja Oyj Metalliromu 7,0 Kuusakoski Oy * Yritys on teettänyt tuhkalle kaatopaikkakelpoisuustestit (Golder Associates Oy). 13. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kattilalaitoksen tarkkailusuunnitelma Late-Rakenteet Oy on täydentänyt ympäristölupahakemustaan seuraavalla kattilalaitoksen tarkkailusuunnitelmalla, joka perustuu Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2003 teettämään BAT-referenssi raporttiin. Polttoaineiden tarkkailu A. Kiinteän polttoaineen kattila (KPA): Ympärivuotisessa polttoainekäytössä on liimapuutuotannossa syntyvää sahanpurua, kutterilastua ja haketta, joiden kosteuspitoisuus kuiva-ainepainosta on noin 11 %. Poltettava puru varastoidaan suljetussa purusiilossa, johon se johdetaan tuotannosta puruputkia pitkin keskipakopuhaltimien avulla. Polttoaine on tasalaatuista ja kosteaa. Polttoa ohjataan ja valvotaan Win Opek ohjausautomatiikan avulla. Hälytykset havaitaan tuotantohalliin sijoitetusta vilkkuvalosta työaikana. Muuna aikana hälytykset ohjautuvat hälytyspalvelukeskukseen, josta kutsutaan yrityksen laatiman hälytyslistan henkilö paikalle. Kattilalaitoksen päiväkirjaan kirjataan hälytykset, niiden syyt ja tieto siitä kuka on suorittanut korjaavat toimenpiteet. Energiatuotantoa seurataan MWh mittarilla ja polttoainekulutus lasketaan siten, että yhden kiintokuutiometrin polttamisesta syntyy 2,1 MWh energiaa. Kulutusta seurataan vuositasolla tunnusluvulla käytetty energia/valmistunut tuotantomäärä.

6 Tuhkan muodostusta seurataan viikoittaisten arinan tyhjennysten yhteydessä sekä tuhkakonttiin kerääntyvää tuhkamäärää tarkkailemalla. Polttoainetiedot taltioidaan ja toimitetaan viranomaisille vuosittain. Raportointi suoritetaan sähköisesti Ympäristöhallinnon TYVI-järjestelmään, Tilastokeskukselle ja Metlaan. Kattilalaitoksessa kuten kaikissa muissakin tuotanto- ja varastotiloissa on automaattinen sprinkler palosammutusjärjestelmä. Purusiilossa ja valvomossa ovat lisäksi lämpöön ja savukaasuun perustuvat paloilmaisimet. Palohälytykset ohjautuvat automaattisesti aluehälytyskeskukseen. B. Öljykattila Varalla toimivassa (KPA kattilan arinan tyhjennyksien ja huoltoseisokkien aikana) öljykattilassa käytetään kevyttä lämmitysöljyä (polttoöljyä). Hälytykset ohjautuvat samalla periaatteen mukaisesti kuin KPA-kattilallakin. Energiatuotantoa seurataan polttoainekulutuksen avulla. Kulutusmäärät lasketaan kuukausittain ja kirjataan kattilalaitoksen päiväkirjaan, joista lasketaan vuosikulutuksen vertailuarvo. Kattilalaitoksessa on laittiakaivoanturi, joka pysäyttää laitoksen automaattisesti öljyvuodon sattuessa ja antaa hälytyksen. Palamisen seuranta ja päästöjen tarkkailu KPA-kattilan hapen ja tulipesän lämpötilan mittaus ovat jatkuvatoimisia. Mittausarvot tallennetaan Win Opek valvontajärjestelmään. Tulipesän alaosa, jossa poltto tapahtuu, on eristetty keraamisilla tiilillä 1,5 metrin korkeuteen, korkeamman polttolämpötilan saavuttamiseksi. Tulipesän yläosa on suojaamatonta terästä, jonka takana on vesikierto. Tulipesän lämpötilamittaus noin 3 metrin korkeudelta arinasta (mittausalue C). Polttolämpötila saadaan hakijan esittämän happi/lämpötila riippuvuusdiagrammin mukaisesti (oheismateriaali 8). Hapen mittaus tapahtuu savukaasusta ennen syklonia (Kent Zirkonia happianalysaattori, 0-22 %). Polton ohjaus perustuu lähtevän prosessiveden lämpötilaan ja savukaasun jäännöshappimäärään. Prosessiveden asetusarvo on 108 C ja jäännöshapen 9 %. Mikäli jäännöshapen määrä laskee alle asetusarvon, automatiikka lisää toisioilman määrää. Jos prosessivesi on yli 108 C automatiikka vähentää purunsyöttöä ja ensiöilmaa. Lämpötilan ollessa alle 108 C automatiikka lisää purunsyöttöä ja ensiöilmaa. Syötettäessä pesuvettä purun joukkoon polttolämpötila on yli 800 C (mittauspisteessä yli 550 C). Mikäli lämpötila laskee kyseisen rajan alle, liimaisen pesuveden syöttö pysähtyy. Purunpoltossa pyritään mahdollisimman tasaiseen kuormaan lisäämällä tarvittaessa energiakulutusta ohjaamalla ylijäämäenergia lämmönvaihtimen kautta Turku Energian kaukolämpöverkkoon. KPA-kattilan kertaluontoiset mittaukset tehdään ulkopuolisen laitoksen toimesta vähintään kolmen vuoden välein. Hakija on teettänyt kyseiset mittaukset kerran vuodessa tammi-helmikuussa standardin SFS 3866 ja 3869 mukaisesti. Mittauksilla selvitetään kattilan savukaasujen kiintoainepitoisuus sekä kaasumaiset päästöt (CO ja NO x ). Hiukkaspäästömittauksen tulokset ovat alittaneet kattilalaitokselle annetun enimmäisarvon 200 mg/mj. Erotinlaitteiden tarkkailu Syklonin tiiveys tarkistetaan kattilan savukanavien nuohouksen yhteydessä. Jätteet Syntyvät jätteet lajitellaan ja jätekuljetuksista vastaa Lassila & Tikanoja Oyj, Turku. Jätteistä pidetään kirjaa ja raportoidaan kerran vuodessa sähköisesti TYVI-operaattoria käyttäen viranomaisten ohjeiden mukaan.

7 Huolto Kattiloiden huolto tapahtuu pääsääntöisesti omien laitosmiesten toimesta. KPA-kattilan arina tyhjennetään tuhkasta kerran viikossa. Savukanavien nuohous suoritetaan 2-3 kertaa vuodessa ja öljykattilan pesu sekä polttimen huolto kerran vuodessa. Tulipesän arina ja muuraukset korjataan vuosihuollon yhteydessä heinäkuussa. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia alihankkijoita. Käyttö ja häiriötietojen dokumentointi Kattilalaitoksella pidetään päiväkirjaa, jonne laitoksen valvontaa koskevat tilanteet, syyt ja korjaustoimenpiteet kirjataan. Muut tiedot, mittaustulokset ja dokumentit säilytetään laitoksen käytöstä vastaavan henkilön arkistossa. Raportointi valvontaviranomaiselle Polttoaine- ja päästötiedot toimitetaan sähköisesti TYVI-operaattoria käyttäen valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Laitoksen valvonta ja vastuuhenkilöt Laitoksen valvonta on tuotantoaikana järjestetty omien laitosmiesten avulla, muuna aikana hälytykset ohjautuvat THV tele ja hälytysvalvonta Oy:lle. Hälytyksen saatuaan THV kutsuu Late-Rakenteet Oy:n nimeämän laitosmiehen tai tämän varamiehen paikalle. Mikäli nämä ovat estyneitä saapumaan paikalle, valvontakeskus lähettää oman henkilönsä selvittämään tilannetta. Tässä tapauksessa laitoksen käytöstä vastaavat henkilöt antavat puhelimitse toimintaohjeet valvontakeskuksen henkilölle. Laitoksen kirjanpidosta, ilmoituksista, raporteista ja käytöstä on nimetyt vastuuhenkilöt. Savukaasumittaukset on suorittanut Suomen Analyysipalvelut Oy. 14. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla välisenä aikana. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto10 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, lupahakemuksesta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Muistutukset, mielipiteet, lausunnot ja vastineet Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Turun kaupungin asemakaavatoimistolta ja ympäristöterveydenhuollolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Palkkien liimaamisessa käytetyt liima-aineet ovat periaatteessa orgaanista alkuperää, eivätkä niiden palamiskaasut todennäköisesti juuri poikkea puuaineksen poltossa syntyvistä. Poltettavaan puuainekseen lisättävät liimapesuvedet alentavat polton lämpötilaa ja voivat lisätä hiukkaspäästöjä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Lisäksi pelastuslaitos toteaa, että öljysäiliön kunto tulisi tarkistaa säännöllisin väliajoin. Asemakaavatoimistolla ei ole ympäristölupahakemuksen johdosta huomautettavaa.

8 Hakemuksen johdosta jätettiin yksi muistutus, jossa vaaditaan, että ympäristölupaa myönnettäessä tulee luvan mukaisen toiminnan harjoittamisessa ottaa huomioon se, että kohteen tuntumassa on jo nyt paljon asutusta ja lisääkin on tulossa. Toiminnan tulee täyttää siis myös myöntämispäivänä voimassaolevat asuinalueilla vaadittavat päästömääräykset, eikä siis pelkästään teollisuusalueilla vaadittavat. Hakija on jättänyt lausunnoista ja muistutuksesta vastineen, jossa todetaan, että Late-Rakenteet Oy on modernisoinut arinapolttoon perustuvan kattilansa, ohjaus- ja syöttöjärjestelmän sekä savukaasujen virtauksen, jotta ne vastaisivat parasta mahdollista tekniikkaa. Yritys on kaikissa ulkopuolisen tarkastuslaitoksen suorittamissa savukaasumittauksissa alittanut hiukkaspitoisuusrajan (200 mg/mj). Tarkastukset Late-Rakenteet Oy:ssä suoritettiin tarkistuskäynti ympäristöluvan tarpeen arviointia varten. Tarkastuksen pohjalta sovittiin, että Late-Rakenteet Oy hakee ympäristölupaa toiminnalleen. Oheismateriaali 1Ympäristölupahakemus Oheismateriaali 2Asemakaavatoimiston lausunto Oheismateriaali 3Ympäristöterveydenhuollon lausunto Oheismateriaali 4Pelastuslaitoksen lausunto Oheismateriaali 5Muistutus Oheismateriaali 6Vastine Oheismateriaali 7Tarkastusmuistio Oheismateriaali 8Happi/lämpötila riippuvuusdiagrammi Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Late-Rakenteet Oy:lle toiminnassa syntyvän kutterilastun ja sahanpurun hyödyntämiseen lämpöenergiatuotannossa osoitteessa Pansiontie 67, Turku (kiinteistö ) edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan rajaus 1. Laitoksella voidaan hyödyntää yhtiön omassa toiminnassa syntyvää puhdasta kutterilastua, sahanpurua ja haketta kiinteän polttoaineen kattilassa yhteensä enintään tonnia vuodessa. Energiana hyödynnettävät sahanpurut, kutterilastut ja hake eivät saa olla käsiteltyjä pinnoitus- tai liima-aineilla, jotka sisältävät halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. (YSL 45, VNA (2003/362)) Päästöt ilmaan 2. Laitoksen varastoalueilta, kuljetusreiteiltä tai muusta toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, josta voi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä soveltuvin keinoin, esim. kastelemalla kenttäalueet tai koteloimalla ja peittämällä pölylähteet. (YSL 42, 43 )

9 3. Öljykattilassa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0.1 painoprosenttia. (VNA 2000/766) 4. Puupolttoainetta käyttävän kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 200 mg/mj savukaasun jäännöshappipitoisuuden ollessa 6 %. Savukaasujen mittauspisteen jälkeisestä vaakatunnelista tulee säännöllisin väliajoin poistaa tuhkaa ja poistettu tuhka tulee punnita. (YSL 43 ) Roskaantuminen ja visuaalisuus 5. Laitosalueen varastoinnissa on pyrittävä ehkäisemään ns. visuaalista haittaa. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ympäristöön. Mikäli laitoksen toiminnasta poikkeustilanteessa aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee yrityksen siivota roskaantunut alue välittömästi. (JL 19 ) Melu 6. Toiminnasta aiheutuva melun ekvivalentti äänitaso ei saa ylittää ympäristön asuinkiinteistöillä päiväsaikaan (klo 7-22) arvoa 55 db(a) ja yöaikaan (klo 22-7) arvoa 50 db(a). Tarvittaessa on mittauksin tarkistettava ympäristöön kantautuva melutaso. Ylitystilanteissa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin lähtömelutasojen alentamiseksi. (YSL 5, 43, JA 8, NaapL 17 ) Jätteet ja kemikaalit 7. Yrityksen toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. (YSL 45, JL 6 ) 8. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. (YSL 45, JL 6 ) 9. Kaatopaikalle toimitettavista liimajätteistä ja tuhkasta tulee teettää VNA (2006/202) mukaiset kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit. Mikäli syntynyt tuhka hyödynnetään maanrakennuksessa, tulee siitä tehdä VNA (2006/591) mukainen ilmoitus kelpoisuusarviointeineen. (VNA (2006/202) ja VNA (2006/591)) 10. Ongelmajätteiden ja kemikaalien varastointi ja säilytys tulee järjestää laitosalueella siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Ongelmajätteiden ja kemikaalien varastotiloissa on oltava nestetiivis pinnoite ja tilat on varustettava riittävin suojarakentein, esimerkiksi kynnyksin tai valuma-altain. Varastotiloissa ja lastauspaikoilla on oltava imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten vuotojen korjaamiseksi. Lisäksi laitoksella tulee olla ns. viemärisulkumatto, jolla ehkäistään kemikaalivuotojen pääsy viemärijärjestelmään (sadevesiviemäriin) poikkeustilanteissa. Vuotaneet aineet, tulee kerätä talteen viipymättä ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 42, 43, 45, JL 6 ) 11. Laitoksen öljysäiliöt on tarkastettava ja varustettava suoja-altailla tai kaksoisvaippajärjestelmällä viimeistään mennessä. (YSL 4, 7, 43 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. (YSL 4 ) Tarkkailu- ja valvontamääräykset

10 Kattilalaitoksen toimintaa tulee tarkkailla ja valvoa hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä 13. Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen typpioksidi- (NO x ), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuudet on mitattava vähintään kerran kolmessa vuodessa. Mittauksista on laadittava yhteenvetoraportti, jossa on arvioitu päästöjen tasoa. (YSL 46 ) 14. Mikäli laitoksella siirrytään liimaisten vesien biologiseen käsittelyyn, tulee em. käsittelystä esittää suunnitelmat Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen käsittelyn alkamista. (YSL 81 ) 15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin - tiedot käytettyjen raaka-aineiden ja kemikaalien laaduista ja määristä - laitoksella energiana hyödynnettyjen sahanpurujen, kutterilastujen ja hakkeen määrät - toiminnassa syntyneiden jätteiden määrät, laadut ja toimituspaikat - savukaasujen vaakatunnelista (mittauspisteen jälkeen) poistetun tuhkan määrä - laitoksella havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. - laitoksella suoritetut päästömittaukset (yhteenvetoraportti) Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, JL 51, 52 ) 16. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista (esim. normaalia suurempia ilma-, melu- tai jätevesipäästöjä), joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, YSA 30 ) 17. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuneisuus- ja puhdistustarve arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43, 75, 76, 104, JA 9, VNA 214/2007) Vakuus Luvan haltijan on asetettava jätteen hyödyntämistä ja käsittelytoimintaa varten 4000 euron vakuus. Vakuus tai vakuustodistus on toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon mennessä. Vakuuden suuruutta voidaan tarvittaessa muuttaa. (YSL 42, 45 ) Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

11 Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi määräyksissä on pääosin huomioitu lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyjä seikkoja. Muistutuksessa on korostettu, että toiminnan tulee täyttää myöntämispäivänä voimassaolevat asuinalueilla vaadittavat päästömääräykset, eikä siis pelkästään teollisuusalueilla vaadittavat. Lupaviranomainen on huomioinut muistutuksessa esitetyn mm. antamalla ilmapäästöjä koskevia määräyksiä sekä rajoittamalla asuinkiinteistöille kantautuvien melupäästöjen maksimiarvoa 55 db(a):n (päivä) ja 50 db(a):n (yö). Toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa, jolloin kyseisestä toiminnasta lähiasuinalueille aiheutuvat melupäästöt tehokkaasti vaimenevat. Lupamääräysten perustelut: Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Laitoksessa saa ainoastaan hyödyntää energiana puhdasta puuta, jolloin jätteenpolttoasetusta ei sovelleta kyseiseen toimintaan. (Määräys 1) Ilma- ja melupäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä puun poltosta ja sen käsittelystä ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Poistamalla tuhkaa mittauspisteen jälkeisestä vaakatunnelista ja määrittelemällä sen paino, voidaan laitoksen todellisia hiukkaspäästöjä tarkemmin arvioida.(määräykset 2-4) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähenemistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräys 5) Kemikaalien, jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräyksiä, siten että kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (Määräykset 6-11) YSL 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 12) Valvontaa ja tarkkailua koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Koska kattilassa käytettävä puupolttoaine sisältää pieniä määriä liimaa, tulee laitoksen tarkkailla polton toimivuutta ja tehokkuutta päästömittauksilla. Poikkeustapauksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Onnettomuuksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. (Määräykset 13-16) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeen alueen siistimiseksi ja maaperän mahdollisen kunnostustarpeen selvittämiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. (Määräys 17) Vakuus on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Hakemuksessa ei vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä ole esitetty. Vakuuden määrä on arvioitu siten, että sen katsotaan riittävän mahdollisessa poikkeuksellisessa tilanteessa laitosalueen puhdistamiseen ja siellä olevien tai sinne toiminnan loputtua jäävien jätteiden kuljettamiseen asianmukaiseen käsittelyyn. (Määräys 18) Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

12 Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetukset (2003/362), (2006/202), (2006/591) (214/2007) (766/2000) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uutta lupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 1800 euron maksu. Taksan alkuperäisestä määrästä on vähennetty 670 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. JAKELU kuuljulkipano aolate-rakenteet Oy tiedlounais-suomen ympäristökeskus tiedvaiste Heikki