Seuraavassa on kuvattu jätteettömän maailman INKA ohjelman painopistealueet ja liiketoimintapotentiaali.
|
|
- Olivia Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Johdanto Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu hakee INKA -kumppanuutta Vaasan Kestävät energiaratkaisut -ohjelmaan. Seudulla on tarjota osaamista Vaasan kaikkiin painopistealueisiin ja seutu on valmis ottamaan kansallisen koordinaattoriroolin jätteetön maailma ja Smart Grid -kokonaisuuksissa. Lisäksi seutu tarjoaa kokeiluympäristöiksi Skinnarila Green Campusta sekä Etelä- Karjalan tulevia jäteratkaisuja. Tätä tukee Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) energia-, sähkö-, erotus- ja konetekniikka sekä kaupallinen osaaminen, seudun kasvava yrityskanta, Venäjä osaaminen ja kontaktit sekä alueen kaupunkien sitoutuminen kokeiluympäristöihin ja innovatiivisiin hankintoihin. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun INKA tukee sisällöllisesti Lappeenrannan kasvusopimusta. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu näkee, että jätteettömässä maailmassa ja Smart Grid kokonaisuuksissa on perusteltua hyödyntää muidenkin kaupunkiseutujen yritystoimintaa ja osaamista. Erityisesti Porin, Lahden ja Kaakkois-Suomen toimijat ovat osoittaneet sitoutumista edellä mainittuihin kokonaisuuksiin. 2. Jätteetön maailma Vuonna 2030 jätteiden käsittelystä ja hyötykäytöstä on tullut Suomelle merkittävä vientituote. Suomalaiset yritykset ratkovat ja toteuttavat asukkaan kaupunkien ja metropolien kaupunginosien jäteratkaisut kokonaisvaltaisesti ja kannattavasti koko jätteiden käsittelyn arvoketjun huomioiden. Suomessa jätelietteen hyödyntäminen, veden puhdistus, jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat korkealla tasolla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palvelukonsepteja sekä älykkäästi erikoistumalla saadaan globaaleista yli 400 Mrd markkinoista oma osuutensa. Jätelietteen ja muun kierrätyskelvottoman jätteen käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulee tarkastella koko ketjua sekä teknologisten ratkaisujen että taloudellisesti kestävän liiketoimintamallin kannalta. Suomen osaamisen yhdistäminen ja erilaisten ratkaisujen konseptointi ja kaupallistaminen luovat tulevaisuudessa mittavat vientimahdollisuudet. Seuraavassa on kuvattu jätteettömän maailman INKA ohjelman painopistealueet ja liiketoimintapotentiaali Jäteliete ja kierrätyskelvoton kuivajäte Perinteisten jätevedenkäsittelyratkaisujen rinnalle ja korvaamaan tulee Suomessa tuoda uusia innovatiivisia modulaarisia kokonaisratkaisuja. Tämä tarkoittaa olemassa olevien teknologioiden yhdistämistä kokonaisprosessin hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin sekä uusien innovaatioiden kaupallistamista. Kysymys ei siis ole pelkästään teknologiasta, vaan jätelietteen koko elinkaaren taloudellisesta hallinnasta. Alueellisesti toteutettu veden erotus lietteestä, hyödyllisten ainesosien erottaminen, veden puhdistus ja loppulietteen hyötykäyttö energiantuotannossa minimoivat lopullisen ongelmajätteen määrän. Suomessa tätä ketjua on tutkittu pitkään ja tulokset ovat nyt sovellettavissa käytäntöön ja kaupallistettavissa vientitoiminnaksi. Tästä esimerkkinä on uusi, LUT:n tutkimukseen perustuva, PAKU-menetelmä, joka toimii itsenäisenä yksikkönä lietteen kuivatukseen, polttoon, eri partikkelien erotukseen ja energian tuotantoon. Kun tähän prosessiin lisätään uuden sukupolven vedenpuhdistusmenetelmät ja koko jäteketjun teknis-taloudellinen hallinta on Suomeen luotavissa uutta vientiliiketoimintaa M vuoteen 2026 mennessä Kiinteä kierrätyskelpoinen jäte Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle on suuri tarve globaalisti. Ehtyvät luonnonvarat ja saastuminen pakottavat hyödyntämään jätteet nykyistä paremmin, mutta edelleen erityisesti kehittyvissä maissa jätehuolto perustuu pääasiassa kaatopaikkasijoitukseen. Suomessa jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat jo hyvällä tasolla ja voimme prosesseja kehittämällä ja älykkäästi erikoistumalla saada alalle kasvavaa vientitoimintaa 500 M vuoteen 2026 mennessä. Jätteiden käsittelyyn on jo olemassa järjestelmiä, jotka erottelevat orgaaniset aineet muista sisään tulevista jätevirroista ja murskaavat jäljelle jääneet massat 2D-jakeeksi. Orgaaninen jäte voidaan edelleen hyödyntää PAKU-prosessin polttoaineena ja 2D jae raaka-aineena moderneissa komposiittimateriaalien valmistusprosesseissa. Niistä voidaan valmistaa muodonannolla uusia kulutushyödykkeitä esim. rakennus-, pakkaus- ja autoteollisuuteen.
2 2.3. Jätteettömän maailman kärkitoimenpiteet ja kokeiluympäristöt Vaasa ja Lappeenranta Imatra -kaupunkiseutu yhteistyökumppaneineen tarjoavat monipuoliset kokeiluympäristöt uusien konseptien todentamiseen. Esimerkkeinä näistä ovat Lappeenranta Imatra -kaupunkiseudulla koko maakunnallisen jätekäsittelyn ratkaisut ja Vaasassa vedenpuhdistuksen ja jätteenkäsittelylaitoksen integrointi. Suomalainen osaaminen sekä jo nyt laaja yrityskanta luovat erinomaisen pohjan jätekäsittelyn globaalin liiketoiminnan kehittämiseen Suomessa. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudulle ensimmäinen askel on Parikkalan päätös jätevesien puhdistuksesta kalvosuodatusmenetelmällä. Seuraavat toimenpiteet ovat Lappeenrannan seudun jätteenkäsittelyn kokonaisuuden, sekä kiinteässä että nestemäisessä faasissa olevan, suunnittelu ja toteutus. Tässä kumppaneina ovat kuntien ja oppilaitosten lisäksi seudulla mm. Lappeenrannan Energia Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Endev Oy, Sulzer Oy, Outotec Oyj, Kompotek Oy ja Gasum Oy. Jäte- ja biomassojen energiahyötykäytön ja kierrätyksen kehittämistä toteutetaan vahvassa INKA yhteistyössä Lahden Kujalan kierrätyskeskuksen ja Porin Peittoon kierrätyspuiston kanssa. Seudulle on suunnitteilla vuoteen 2020 mennessä noin 80 M investoinnit. 3. Smart Grid konseptikokonaisuus Vuonna 2030 sähköenergiajärjestelmä on vahvasti integroitunut muiden energiajärjestelmien (lämpö, kaasu, vety) kanssa. Sähköverkot toimivat markkinapaikkana sähkönkäyttäjien omistamalle pienitehoiselle tuotannolle, keskitetyille suurille voimalaitoksille, ohjattaville kuormituksille ja mobiileille energiavarastoille. Tekninen ja taloudellinen tasapaino tuotannon ja kysynnän kesken perustuu keskitetyn joustavan tuotannon lisäksi sähkönkäyttäjien ja pientuottajien aktiivisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Keskitettyjen energiantuotantojärjestelmien rinnalle on jo syntynyt ja tulee paljon omistuksellisesti ja maantieteellisesti hajautettuja järjestelmiä. Uudet hajautetut voimalat perustuvat pääosin puhtaan hiilidioksidivapaan polttoaineen käyttöön. Hajautettu puhdas sähköntuotanto on erinomainen askel ilmaston lämpenemisen hillinnässä mutta samalla myös ongelmallinen sähköenergiajärjestelmän ja -markkinoiden näkökulmasta. Sähköjärjestelmän toiminnan ehdoton vaatimus on tuotannon ja kulutuksen tasapaino lyhyellä aikavälillä. Smart Grid konseptin keskeisinä tavoitteina maailmanlaajuisesti on edistää energiatehokkuutta, tehostaa investointien hyötyjä, edistää aktiivisten sähkönkäyttäjien osallistumista markkinoille, varmistaa keskeytymätön sähkön käyttö ja luoda ratkaisuja hajautetulle pientuotannolle. Smart Grid kokonaisuuden tavoitteena on kiihdyttää edellä oleviin toimintoihin liittyvää kotimaista liiketoimintaa. Maailmanlaajuisesti liiketoimintapotentiaali on satoja miljardeja euroja. Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti ja tarjoaa olemassa olevien tuotteiden kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia täysin uusille tuotteille ja palveluille esimerkiksi kysynnän joustoon, itsenäisiin mikroverkkoihin ja pientuotantoon liittyvillä alueilla. Esimerkiksi Euroopassa sähkönkäyttäjien valjastaminen kysynnän jouston piiriin tarkoittaa kokonaisuutena lähes 100 Mrd investointeja. Toinen keskeinen haaste on saavuttaa mahdollisimman suuri kotimaisuusaste Suomessa toteutuvissa energiainvestoinneissa. Esimerkiksi, jos 10 % sähkönkäyttäjistä Suomessa hankkii pienimuotoisen aurinkosähköjärjestelmän, tarkoittaa tämä investointivaiheessa kokonaisuutena noin 2 Mrd liiketoimintaa. Liiketoiminnan lisäksi ilmaiseen tai kotimaiseen polttoaineeseen perustuva paikallinen energiantuotanto parantaa merkittävästi vaihtotasetta, kun tuontipolttoaineita korvataan kotimaisilla tuotteilla Smart Grid kärkitoimenpiteet ja kokeiluympäristöt Pilotointi- ja kehitysalustoja sekä liiketoimintamalleja kehitetään Lappeenranta Imatran, Porin ja Vaasan kaupunkiseutujen yhteistyönä hyödyntäen LUT:n ja Vaasan yliopiston vahvuusalueita. Skinnarila Green Campus on LUT:ssa toimiva ja kehittyvä tutkimus- ja kokeiluympäristö (liite 1). Green Campus kokonaisuus toimii kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille. Green Campus on tarkoitus laajentua koskemaan koko Skinnarilan niemeä aina uusi Ruohosaaren asuinalue mukaan luettuna.
3 Nykyhetkellä (ml. jo tehdyt päätökset) Green Campus sisältää 220 kw aurinkosähköjärjestelmän, 20 kw tuulisähköjärjestelmän, 30 kwh energiavaraston, verkkosyöttöön kykenevän sähköauton, perinteisestä toteutuksesta poikkeava sähköbussi (Cambus) latausyksikköineen, joukon sähköpolkupyöriä ja -skoottereita, ohjattavia kuormituksia ja älykkään energiahallintajärjestelmän. Suunnitteluvaiheessa ovat suuri energiavarasto (1-2 MWh akku), 1-2 tuulivoimayksikköä, aurinkosähkön mittava lisäys, yhdyskuntajätettä polttava teknisesti uudella läpimurtotekniikalla toteutettava pientuotantolaitos (sähkö, lämpö) ja bioenergiaa hyödyntävä mikro CHP-laitos. LUT:n kiinteistöjen peruskorjaus aloitetaan vuonna 2015 ja sitä ennen valmistuu yksi uudisrakennus. Tavoitteena on nollaenergiaratkaisu älykkäine ohjauksineen. Tavoitteena on myös toteuttaa Lappeenranta Imatra alueella laaja (satoja) pientalojen aurinkosähköjärjestelmä yhteistyössä INKA-ohjelman toimijoiden ja sähkönkäyttäjien kanssa. Edellä mainittuja kokeiluympäristöjä esitellään seudulla toimivassa Green Energy Showroomissa. Konsepti on saanut alkunsa seudulla toimivien yritysten halusta tuoda esille osaamisensa ja samalla verkottua keskenään tiiviimmin. Green Energy Showroomin tavoitteena on nostaa alueen kiinnostavuutta huipputeknologiaan keskittyvänä innovatiivisena toiminta-alueena jokaisen toimijan näkökulmasta sekä demonstroida kestävän kehityksen ympäristö- ja energiaratkaisuja ja niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa. 4. Vaasan ohjelmaa täydentävä osaaminen Seudun ja erityisesti LUT:n osaaminen sähkökoneissa, tuuliturbiineissa ja älykkäissä sähköverkoissa tukevat Vaasan seudun kärkien vahvistamista. Vaasan merituulipuistosuunnitelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa suomalaista tuulivoimakokonaisosaamista maailman mittakaavassa kilpailukykyiseksi erityisesti arktisilla merialueilla toimittaessa. Vaasalaisen Mervennon vankka tekniikka perustuu jo ennestään osittain LUT:n tutkimukseen. Tekniikan hintakilpailukykyä voidaan edelleen parantaa joko kehittämällä nykyistä versiota selvästi edullisempaan suuntaan tai nostamalla laitoksen tehoa ilman, että hinta nousee merkittävästi Vaasan-Uumaja Ekolautta hankkeessa voidaan toteuttaa huippumodernia tekniikkaa, esim. DC-jakelu, pyörimisnopeussäädetyt dieselgeneraattorit, sähköpropulsio, hukkalämmön talteeotto jne. LUT Energia on tutkinut kaikkia näitä aloja ja tarjoaa osaamistaan hankekokonaisuuden toteuttamiseen. 5. Innovaatiotoiminta ja kaupallistamismalli Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun vahvuuksia ovat LUT:n innovaatiotutkimus, Skinnarilan kampuksen kokonaisuus, Startup Mill- ja kasvuyrityksiä tukeva aluekiihdyttämötoiminta, joka tuottaa hyvin kasvuyritysaihioita kansallisten Vigojen edelleen työstettäväksi. Kaupallistamismallissa yhdistetään soveltava tutkimus tiiviiseen yritysyhteistyöhön (liite 2). Mallia on jo aloitettu toteuttamaan kiinteä jätteen hyödyntämiseksi komposiittituotteiden valmistuksessa. Yritysryhmä koostuu Lappeenranta Imatrakaupunkiseudun olemassa olevista yrityksistä (8 kpl), joilla on jo kansainvälistä kokemusta. Samaa mallia soveltuen tullaan käyttämään myös jätelietteen käsittelyssä. 6. Innovatiiviset hankinnat INKA -ohjelmassa julkisilla toimijoilla on merkittävä rooli tuotannon ja palveluiden järjestämisessä ja niiden valvonnassa. Lappeenranta-Imatra-seudun kunnat ja maakunnallinen hankintapalvelu hyödyntävät yritysten kilpailua ja innovatiivisuutta, kehittävät markkinoiden toimivuutta ja ottavat hallittuja riskejä innovatiivisten, julkisten hankintojen avulla. Hankinnoilla edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu sekä muut kumppanit ovat sitoutuneet tekemään innovatiivisia julkisia hankintoja. LUT:ssa on monitieteistä hankintojen johtamisen osaamista, jota voidaan soveltaa kärkiaihealueilla. Verkostojohtamisen toimintamalleja kehitetään verkoston toiminnanohjauksessa ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa.
4 Innovatiivisten julkisten hankintojen osalta kehitetään, testataan ja toteutetaan hankintaorganisaatioiden strategioita, hankintojen arvontuotantologiikkaa, PPP -toimintamalleja ja markkinoiden synnyttämismekanismeja. Julkisten hankintojen innovaatiot nähdään keskeisenä keinona luoda markkinakysyntää uudentyyppisille palveluille. Innovatiivisia ratkaisuja haetaan mm. Lappeenrannan ja Parikkalan jäteveden puhdistusinvestoinneissa. Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen kilpailutuksessa vuodelle 2014 edellytettiin, että kilpailun voittaja tarjoutuu ottamaan käyttöön kokonaan uudenlaisen hybridibussin, jota parhaillaan rakennetaan LUT:n, Saimian ja ammattiopiston yhteistyönä kaupungin ja EU:n osarahoituksella. 7. Suomalais-venäläinen yritysyhteistyö sekä investointien ja toimijoiden houkuttelu Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt järjestelmällistä innovaatioyhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Kaakkois-Suomen etuna on Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys sekä vakaa ja luotettava toimintaympäristö. Lisäksi suurin venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa, venäläistaustaiset yritykset, venäjänkielinen koulutus ja palvelut ovat tärkeitä asioita sijoittautumista harkitseville yrityksille. Seudun kokemuksen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen Vaasan koordinoimassa INKA -kokonaisuudessa tuo suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia viennin lisäämiseen. Kolme kertaa järjestetty, kansainvälinen EU-Venäjä-innovaatiofoorumi on yksi kansainvälisen yhteistyön ilmentymä. Viimeisimmän foorumin vuonna 2012 järjestivät Lappeenrannan kaupunki, LUT ja EBN. Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui yli 800 henkilöä 38 eri maasta. Teemana oli Challenging the Future, ja energia- ja ympäristöasiat olivat keskiössä, kuten kahdessa aiemmassa foorumissakin. Seuraava foorumi järjestetään kesäkuussa 2014 ja Vaasa kumppaneineen voivat esitellä saavutuksiaan ja luoda uusia kontakteja siellä. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on tehnyt pitkäjänteistä pioneerityötä venäläisten innovaatioiden kaupallistamisessa. Seudulla on kehitetty venäläisten innovaatioiden etsimisen ja kaupallistamisen toimintamalli, Innodatabase -verkkotyökalu ja Invest in -toimintamallit. Näiden pohjalta jalostetaan palvelu, joka etsii ja tuo Suomeen Venäjältä innovaatioita ja yrityksiä. 8. Rahoitus ja suunnitellut toimenpiteet Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on alustavasti varautunut osoittamaan vuosittain euroa jätteettömän maailman ja Smart Gridin toimenpiteisiin. LUT varautuu vuosittain osoittamaan euroa hankkeisiin, jotka kohdentuvat yliopiston INKA -ohjelmahankkeisiin, laiteinvestointeihin ja kokeiluympäristöjen rakentamiseen. INKA -rahoitus on luonteeltaan katalyyttirahoitusta, joten Wirma Lappeenranta Oy osoittaa 2,5 henkilötyövuoden panoksen osakokonaisuuden tekemiseen ja aktivointityöhön. Rahoitusta kohdennetaan myös kokeiluympäristöjen ja testausalustojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Konkreettisena osoituksena resurssien suuntaamisesta yksin LUT on sijoittanut normaalin rahoitusmallin ulkopuolelta pelkästään vuonna 2013 yhteensä 5,4 miljoonaa euroa strategista rahoitusta vihreään energiaan ja teknologiaan liittyen. Toimenpiteet, joilla varmistetaan uuden vientiliiketoiminnan syntyminen kokeiluympäristöjen investoinneista: kokeiluympäristöjen suunnittelu yhteistyössä kansallisten kumppanien kanssa monialaisen osaamisen hyödyntäminen ongelmien ratkaisussa yksityisten investointien houkuttelu Invest in toiminta erityisesti Venäjän suuntaan kansallinen ja kansainvälinen benchmarking käyttäjät kumppaneiksi kehittämiseen (Living lab) liiketoimintamallien konseptointi ja kohdealue skaalaus innovatiivisten hankintamenettelyjen kehittäminen ja jalkautus aktivointitapahtumat ja tiedotus Liitteessä 3 on kuvattu karkealla tasolla Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun toimenpiteet ja aikataulu jätteettömän maailman ja Smart Gridin osalta.
5 Tulokset: asukkaan integroidut vesi-, jäte-, lämpö- ja sähköratkaisut globaaleille markkinoille. uutta vientiliiketoimintaa alueelle M uusia työpaikkoja kpl Lappeenrannassa, 30. elokuuta 2013 Lappeenrannan kaupunki Juha Willberg kaupunginsihteeri Alina Kujansivu II kaupunginsihteeri Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Aki Keskinen Toimitusjohtaja
6 LIITE 1. Skinnarila Green Campus
7 LIITE 2 kaupallistamismalli
8 Liite 3 - Lappeenranta Imatra seudun alustavat toimenpiteet ja aikataulu
Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 18.6.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä kokonaisuus. Houkuttelee
LisätiedotVaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta
Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotKehitysalustat kasvun tukena
INKA Kehitysalustat kasvun tukena 8.12.2016 Älykkäät kaupungit kehitysalustoina INKA, 6Aika, kasvusopimukset, hallituksen kärkihankkeet Tavoitteena kansainvälisten referenssialueiden synnyttäminen Innovatiiviset
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLiikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT
Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab
ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotINKA ja hankinnat 3.3.2015
INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotINKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013
INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari
Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotSonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D
Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotSuvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen
Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes
Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014 INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes DM 11-2013 Partnerships in INKA for achieving critical mass in research, applications and markets Kuopio OULU Future
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotKohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015
Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin
LisätiedotENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019
ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu 09 Energia-alan kiertotalous 09 Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 09 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin vahvasti energia-alan
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotBiotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä
Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotSyöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen
Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-
LisätiedotLUT-konserni pähkinänkuoressa
LUT-konserni pähkinänkuoressa -näkökulma Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja L LUT-konserni lyhyt historia 2011: Saimaan muutti Skinnarilan kampukselle Yhteinen tiedekirjasto 2011 Tilojen, labrojen
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotÖstersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat
Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen
LisätiedotLähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia
LisätiedotTekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #
Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja
LisätiedotTekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #
Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret yritykset,
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotKESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotBIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä
Tekesin rahoitus yrityksille Iisalmi 22.11.2016 Harri Kivelä DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotDos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto
Introduction Research Teaching Cooperation Faculties Ympäristöseminaari Rovaniemi, 9.2.2012 Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Thule-instituutti, NorTech Oulu Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti
LisätiedotOulun Energia -konserni
Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon
Lisätiedot