SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET Energy Recovery Efficiencies of Waste Incineration Plants Burning Mixed Municipal Solid Waste or Recovered Fuels Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Professori, TkT Mika Horttanainen Tutkijaopettaja, TkT Mika Luoranen Lappeenrannassa Lauri Anttila

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO Tausta Tavoitteet JÄTE POLTTOAINEENA Sekajäte Sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet Kierrätyspolttoaineet REF Jätteen keräys ja jalostus polttoaineeksi Jätteen keräys Suomessa Kierrätyspolttoaineen valmistus Kierrätyspolttoaineiden valmistuksen ja polton materiaali- ja energiavirrat 13 3 JÄTTEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMISMENETELMÄT Sekajätteen poltto arinakattilassa Kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa Rinnakkaispoltto Kaasutus Muut energianhyödyntämistekniikat HYÖTYSUHTEIDEN MÄÄRITYS JA NIIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Voimalaitoksen hyötysuhde Hyötysuhteet CHP-laitoksissa Jätteenpolton vaikutus voimalaitosten hyötysuhteisiin Vuosihyötysuhde Sähköntuotannon vuosihyötysuhde JÄTEPERÄISIÄ POLTTOAINEITA POLTTAVIEN LAITOSTEN HYÖTYSUHTEITA Menetelmät Kerätyt tiedot ja lasketut tulokset Laitosten vuosihyötysuhteiden vertailu Polttotekniikoiden välinen vertailu... 27

3 5.5 Tarkasteltavien laitosten käyttötarkoituksen vaikutus vuosihyötysuhteisiin Tietojen oikeellisuuteen vaikuttavat tekijät YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite I: Sekajätteenpolttolaitosten tiedot ja lasketut tunnusluvut Liite II: Rinnakkaispolttolaitosten tiedot ja lasketut tunnusluvut

4 3 SYMBOLILUETTELO Symbolit hyötysuhde [%] P teho [W] lämpövirta [W] T lämpötila [ C] W sähköenergia [J] Q lämpöenergia [J] H polttoaine-energia [J] Alaindeksit kesk a s p keskimääräinen vuosi sähkö polttoaine Lyhenteet % prosentti m-% massaprosentti kg kilogramma MJ megajoule MW megawatti GWh gigawattitunti t tonni RDF kierrätyspolttoaine (Refuse derived fuel) REF kierrätyspolttoaine (Recovered fuel) PDF kierrätyspolttoaine (Pakage derived fuel) CHP sähkön ja lämmön yhteistuotanto (Compined power and heat) VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus

5 4 Termit Yhdyskuntajäte Kierrätyspolttoaine Jätepolttoaine Kotitalousjäte ja jäte, joka on koostumukseltaan tai luonteeltaan samanlaista kuin kotitalousjäte. Teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitellusta jätteestä tai sekajätteestä valmistettuja polttoaineita. Jäteperäinen polttoaine, tässä työssä kierrätyspolttoainetta tai sekajätettä Jätteenpolttolaitos Kierrätyspolttoainetta tai sekajätettä polttava energiaa tuottava laitos Clausius-Rankine -prosessi Tuorehöyry Ideaalinen höyryvoimalaitosprosessi Höyryvoimalaitoksen prosessikierrossa oleva höyry ennen turbiinia

6 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Laitosmaista jätteenpolttoa on harjoitettu Euroopan suurissa kaupungeissa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Tällöin jätteenpolton tarkoituksena oli ainoastaan jätteen hävittäminen siitä aiheutuvien hygieniaongelmien vuoksi, ei niinkään energian hyötykäyttö. Vasta luvun öljykriisin jälkeen kiinnostuttiin enemmissä määrin jätteen energiasisällön hyödyntämisestä. (Vesanto 2006, 9.) Suomessa jätteen energiahyödyntäminen on ollut suhteellisen vähäistä verrattuna muihin Läntisiin Euroopan maihin. Suomessa jätteenpoltto on keskittynyt lähinnä rinnakkaispolttoon muiden polttoaineiden ohessa. Viime aikoina Suomen jätepolitiikka on ollut kuitenkin muutostilassa ja jätteenpolttolaitoksia ollaan rakentamassa lisää. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa kolme sekajätettä polttavaa laitosta ja arvioidaan, että vuoteen 2016 mennessä sekajätteenpolttolaitosten määrä nousisi 6-7 laitokseen. (Saarinen 2009.) Kierrätyspolttoaineiden ja hyvälaatuisten jätteiden rinnakkaispoltto väheni huomattavasti jätteenpolttoasetuksen tultua voimaan täysimittaisesti vuoden 2005 lopussa. Kyseinen asetus määräsi jätteiden rinnakkaispoltolle entistä tiukemmat vaatimukset, jotka edellyttivät laitoksia uusiin investointeihin jätteen polton jatkamisen mahdollistamiseksi. Rinnakkaispoltto on kuitenkin viime aikoina lisääntynyt uudelleen, kun laitoksia on varustettu jätteenpolttoasetuksen mukaisilla laitteistoilla, ja niille on myönnetty uuden asetuksen mukaisia rinnakkaispolton mahdollistavia ympäristölupia. (Ympäristö 2008.) Vuonna 2009 Suomessa oli 19 jätteitä rinnakkaispolttoaineena käyttävää laitosta (Saarinen 2009). Jätteen energiahyötykäyttö lisääntyy Suomessa ja Euroopassa kaatopaikkasijoituksen rajoitusten ja jätteiden uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien vuoksi. Myös sähkön ja CO2-päästöoikeuksien hintojen nousu vaikuttaa jätteiden energiakäyttöön voimakkaasti pitkällä aikavälillä. (Vesanto 2006, ) Kaatopaikoilla syntyvillä metaanipäästöillä on suuri ilmastoa lämmittävä vaikutus. Tästä syystä Suomen jätepolitiikan keskeisempiä tavoitteita on vähentää jätteiden loppusijoituksen määrää kaatopaikalle. Tässä jätteen energiahyödyntämisellä on suuri rooli. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan syntynyt jäte tulisi hyödyntää energiana heti siinä vaiheessa, kun jätteen materiaalihyödyn-

7 6 täminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mielekästä. Suomen tavoitteena on hyödyntää syntyvästä jätteestä energiana 30 % vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa, että jätteenpolttokapasiteettia tulisi olla silloin yhteensä t/a. (Ympäristöministeriö 2008, 9.) Vuonna 2009 Suomessa käytettiin yhdyskuntajätettä energiana t (Tilastokeskus 2009). Tarvetta jätettä polttaville laitoksille siis edelleen on. Jätteenpoltossa kuin myös muiden polttoaineiden poltossa tulisi energianhyödyntämismenetelmäksi valita parhaan mahdollisen hyötysuhteen omaava tekniikka (Ympäristöministeriö 2008, 39). Valinta ei kuitenkaan jätteenpoltossa ole niin yksioikoinen. Todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttaa polttolaitoksen prosessihyötysuhteen ohessa moni muukin tekijä. Jätteenpolttolaitoksen toteutunut hyötysuhde ja myös taloudellinen kannattavuus riippuu lämmön ja sähkön kulutusmarkkinoista. Jätteenpolttolaitoksen paikka ja aika ovat olennaisia tekijöitä, kun arvioidaan missä ja milloin jäteperäisillä polttoaineilla voidaan kasvattaa kulutusalueen energiantuotannon kokonaismäärää. Sähköä ja lämpöä tuottavan laitoksen todellinen hyöty ei välttämättä ole kummoinen, jos tuotetulla lämmöllä ei ole aina käyttöä. Niinpä tässä työssä tarkastellaan jätteenpolttolaitosten hyötysuhteita nimenomaan vuosihyötysuhteina, joka kuvaa paremmin todellista tilannetta kuin vaikkapa laitoksen nimellishyötysuhteet. Olennaisia kysymyksiä jätteenpolttolaitosten vuosihyötysuhteisiin liittyen on muun muassa; miten yhdistää energiatehokkaasti jätteenpolttolaitokset Suomessa oleviin energiantuotantojärjestelmiin, jotka tuottavat energiaa pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, onko lämmöllä riittävästi kysyntää ja onko taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia edellytyksiä saada laitoksen hyötysuhde riittävän korkeaksi, jos jätevoimaloilla tuotetaan pelkästään sähköä. 1.2 Tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa ja vertailla eri jätteenpolttomenetelmien hyötysuhteita. Tavoitteena on tuoda esille jo käytössä olevien jätteenpolttolaitosten hyötysuhteita, verrata niitä keskenään ja tehdä johtopäätöksiä niiden hyötysuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. Tämän työn tarkoituksena ei ole asettaa vastakkain sekajätteenpolttolaitoksia ja kierrätyspolttoainetta polttavia voimalaitoksia, eikä verrata niiden paremmuutta hyötysuhteiden valossa. Tällainen vertailu ei ole järkevää muun muassa sekajätteen ja kierrätyspoltto-

8 7 aineiden erilaisten syntypaikkojen, jätteenkeräysjärjestelmien, materiaali- ja energiavirtojen ja palamisteknisten ominaisuuksien takia. Työn kirjallisuusosiossa käsitellään jäteperäisiä polttoaineita sekä niiden tärkeimpiä käytössä olevia energiahyötykäyttöön soveltuvia tekniikoita. Lisäksi määritetään laskentatavat voimalaitosten hyötysuhteille sekä tuodaan esille hyötysuhteisiin vaikuttavia tekijöitä. Työn toteutusosiossa kerätään tietoa Suomessa olevista jätteenpolttolaitoksista. Tietojen avulla lasketaan muun muassa laitosten vuosihyötysuhteet, jonka jälkeen vertaillaan laitoksia saatujen tietojen ja laskettujen tulosten perusteella. Lisäksi tavoitteena on tarkastella laitoksia työn kirjallisuusosion pohjalta, ja tehdä johtopäätöksiä laitosten vuosihyötysuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. 2 JÄTE POLTTOAINEENA 2.1 Sekajäte Sekajäte on lajittelematonta yhdyskuntajätettä tai siihen rinnastettavaa teollisuuden tai kaupan alalta peräisin olevaa vastaavaa jätettä. Sekajätettä kutsutaan myös syntypaikkalajitelluksi sekajätteeksi, joka viittaa siihen, että siitä on lajiteltu yksi tai useampia jakeita erilleen kuten biojäte, keräyspaperi ja -kartonki, lasi ja metalli. Yleensä pelkällä sekajätteellä tarkoitetaankin nimenomaan syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Sekajätteelle on myös olemassa muita termejä, kuten kuivajäte, loppujäte ja kaatopaikkajäte, joita käytetään sekajätteen tilalla riippuen jätteen käsittelyalueesta ja lajittelutavasta. Esimerkiksi kuivajätteeksi kutsutaan yleensä sekajätettä, josta on lajiteltu syntypaikalla ainakin märkä biojäte erilleen. Tässä työssä käytetään kuitenkin yleisesti termiä sekajäte kaiken tyyppisille kotitalouksien sekalaiselle jätteelle tai siihen rinnastettavan teollisuuden tai kaupan alan jätteelle lajittelutavoista tai paikkakunnasta riippumatta.

9 Sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet Sekajätteen koostumus riippuu paikkakuntakohtaisesti alueellisista jätehuoltomääräyksistä, jätteenkeräyslähteistä (kerrostalo, omakotitalo, kaupat, teollisuus), vuodenajoista, lajittelun tiedotuksesta ja ihmisten valveutuneisuudesta lajitella. Sekajäte sisältää aina vaihtelevan määrän biojätettä, jonka määrä riippuu lajittelun intensiteetistä. Teirasvuon diplomityössä (Teirasvuo 2011) selvitettiin Etelä-Karjalan alueen sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet, jossa saatuja tuloksia verrattiin referenssitutkimuksiin. Työssä verrattiin sekajätteen koostumusjakaumaa seitsemään muuhun sekajätteen lajittelututkimukseen, jotka oli tehty eri puolella Suomea. Taulukossa 1 on laskettu sekajätteen koostumuksen keskiarvot ja vaihteluvälit eri jätejakeille kahdeksan lajittelututkimuksen tulosten pohjalta. Taulukko 1. Sekajätteen koostumus jätejakeittain Suomessa (mukaillen Teirasvuo 2011, 96). Jätejae Osuus sekajätteestä ka. [m-%] Vaihteluväli [m-%] Biojäte Metalli Lasi Keräyspaperi,-pahvi ja -kartonki Muu polttokelpoinen jäte Muu polttokelvoton jäte Ongelmajäte ja SER Sekajätteen palamistekniset ominaisuudet, kuten lämpöarvo, kosteus ja tuhkapitoisuus vaihtelevat jätteen erilaisesta koostumuksesta johtuen. Tästä syystä sekajätteen ominaisuuksien vaihteluvälit ovat huomattavan suuria jo saman alueen sekajätteelle, eikä yhtä täsmällistä arvoa sekajätteen palamisteknisille ominaisuuksille voida antaa. Suuntaa antavina lukuina taulukossa 2 on esitetty sekajätteen palamistekniset ominaisuudet kahdesta eri tutkimuksesta (Teirasvuo 2011), joista toinen on tehty Mikkelin ja toinen Etelä-Karjalan alueelta.

10 9 Taulukko 2. Sekajätteen palamistekniset ominaisuudet Mikkelin ja Eteläkarjalan alueella (mukaillen Teirasvuo 2011, 104) Tutkimus Kosteuspitoisuus [%] Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa [MJ/kg] Tuhkapitoisuus kuiva-aineesta [%] Mikkeli, sekajäte Etelä-Karjala, sekajäte Kierrätyspolttoaineet Kierrätyspolttoaineet ovat teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitellusta jätteestä tai sekajätteestä valmistettuja polttoaineita. REF, RDF ja PDF ovat yleisimpiä Suomessa käytössä olevia määrityksiä kierrätyspolttoaineille. REF (Recovered Fuel) on SFS 5875-standardiin perustuva määritys kierrätyspolttoaineelle, josta lyhenne REF on vakiintunut yleiseen käyttöön Suomessa myös puhekielessä. RDF:llä (Refuse Derived Fuel) tarkoitetaan kierrätyspolttoainetta, joka on valmistettu mekaanisella prosessilla sekajätteestä. PDF:llä (Package Derived Fuel) taas tarkoitetaan pakkausmateriaalista valmistettua kierrätyspolttoainetta REF Vuonna 2000 Suomessa otettiin käyttöön kierrätyspolttoaineita koskevat laatustandardit SFS 5875, jossa kierrätyspolttoaineet on jaettu kolmeen laatuluokkaan: REF I, -II ja -III. Laatuluokat määräytyvät haitallisten alkuainepitoisuuksien mukaan. Huomioitavia alkuaineita ovat muun muassa kadmium, kloori, elohopea ja rikki. (SFS 5875:2000, 10.) REF I on laatuominaisuuksiltaan parasta ja REF III laadultaan heikointa. Käytännössä korkealaatuisempi kierrätyspolttoaine merkitään usein: REF I-II, jolloin sen laatu vaihtelee I- ja II:n välillä (Alakangas 2000, 109). Hyvälaatuinen kierrätyspolttoaine on valmistettu yleensä kaupan tai teollisuuden tasalaatuisesta energiajätteestä. Sekajätteestä valmistetun kierrätys-

11 10 polttoaineen eli RDF:n laatu on usein REF III:n luokkaa tai heikompaa. Taulukossa 3 on esitetty REF-laatuluokkien sallitut alkuainepitoisuudet. Taulukko 3. REF-laatuluokitukset (SFS 5875:2000, 10). Standardissa ei määritellä lämpöarvoja eikä muita palamisteknisiä ominaisuuksia eri laatuluokille, vaan laatuluokitus tapahtuu ainoastaan kyseisten alkuainepitoisuuksien mukaan. Taulukossa 4 on esitetty REF I:n ja REF III:n kokeellisesti määritetyt palamistekniset ominaisuudet, jotka perustuvat VTT:n suorittamiin laboratoriomittauksiin.

12 11 Taulukko 4. REF:n palamistekniset ominaisuudet (Alakangas 2000, 113). 2.3 Jätteen keräys ja jalostus polttoaineeksi Jätteen keräys Suomessa Suomen syntypaikkalajitteluun perustuvissa keräysjärjestelmissä jätteet lajitellaan 1-5 jakeeseen riippuen kiinteistöjen asuntojen lukumäärästä. Erikseen lajiteltavia jakeita ovat lasi, metalli, biojäte, paperi, kartonki, pahvi sekä ongelmajätteet. Lajittelun jälkeen jäljelle jäänyt jäte on sekajätettä. Lajittelukäytännöt voivat vaihdella suuresti eri jätehuoltoalueiden kesken. Erot johtuvat muun muassa alueiden erilaisista väestötiheyksistä, kiinteistökannoista sekä jätteen hyödyntämiskapasiteeteista. Jätehuoltomääräyksiä laadittaessa tulisi hakea siis optimiratkaisua jätteen materiaali- ja energiahyödyntämiselle, niin että jätteenkeräysjärjestelmä olisi mahdollisimman energia- ja kustannustehokas. Taulukkoon 5 on koottu erilaisia jätteen keräyskäytäntöjä eri puolilta Suomea.

13 12 Taulukko 5. Erilaisia jätteenkeräyskäytäntöjä Suomessa. Jätteen keräysalue Etelä-Karjala Käytäntö Jäte lajitellaan bio- ja kuivajäteastiaan. Keräyspaperi kerätään erikseen yli kolmen huoneiston kiinteistöissä ja muita hyödynnettäviä jakeita aletaan kerätä erikseen syntyvän jätemäärän mukaan. (Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset ) Kymenlaakso ja Lapinjärvi Lahti Tampere Turku ja Jyväskylä Pietarsaaren Ekorosk Oy:n keräysalue Rivi- ja kerrostalokiinteistöillä lajitellaan biojäte- ja sekajäte omiin keräysastioihin. Lisäksi, jos kiinteistöllä on yli kymmenen asuinhuoneistoa, tulee keräyskartonki ja metalli kerätä omiin keräysastioihin. Omakoti- ja paritaloilla tai vapaa-ajankiinteistöillä ei sen sijaan biojätteen keräysvelvoitetta ole, vaan biojäte tulee laittaa sekajätteeseen. Sekajäte toimitetaan sekajätteenpolttolaitokselle Kotkan Hyötyvoimalaan. (Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset ) Jätteet lajitellaan alle kymmenen hengen kiinteistössä energiajätteeseen ja kaatopaikkajätteeseen. Yli kolmen hengen kiinteistössä myös paperi kerätään omaan astiaan. Yli kymmenen hengen kiinteistössä tulee olla myös keräysastiat pahvi- ja paperipakkausjätteelle sekä biojätteelle. Energiajäte hyödynnetään energiana kaasuttamalla Kymijärven voimalaitoksessa. (Ajanko et al 2005, ) Viiden asunnon ja sitä suuremmilla kiinteistöillä lajitellaan erikseen biojäte, paperi ja kuivajäte. Keräysastioita on siis kolme. Pienemmillä kiinteistöillä sen sijaan vaaditaan keräysastia vain sekajätteille. (Ajanko et al 2005, ) Lajittelu tapahtuu kiinteistöjen koon perusteella seuraaviin jakeisiin: biojäte, lasi, metalli, paperi ja sekajäte. Turussa sekajäte poltetaan sekajätteenpolttolaitoksessa. (Ajanko et al 2005, ) Jätteet lajitellaan kotitalouksissa kahteen jakeeseen: biojäte mustaan muovipussiin ja sekajäte valkoiseen muovipussiin ja pussit laitetaan samaan keräysastiaan. Hyötyjakeille ja ongelmajätteille on omat keräysasemansa. Pussit erotellaan värin perusteella. Biojäte menee mädätykseen Vaasan Stormossenin laitokseen ja sekajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainepellettejä Ewapowerin pelletöintilaitoksessa, jotka toimitetaan rinnakkaispolttoon Pietarsaaren voimalaitokseen. (Ajanko et al 2005, ) Vaasa Vaasan alueella jätteet lajitellaan sekajätteeseen ja keittiöjätteeseen, johon kuuluvat biojäte ja pakkaukset. Viiden asunnon ja sitä suuremmille kiinteistölle tulee olla myös keräysastiat lasille, metallille ja keräyspaperille. Keittiöjakeesta erotellaan biojäte mädätysprosessiin ja pakkausjäte kuljetetaan Ewapowerin pellettitehtaan raaka-aineeksi. Sekajäte päätyy kaatopaikalle. (Ajanko et al 2005, ) Kierrätyspolttoaineen valmistus Kierrätyspolttoaineita valmistetaan jalostamalla niin sanotusta huonolaatuisesta jätteestä erilaisilla prosesseilla parempilaatuista, eli paremmin polttoon sopivaa jätettä. Näihin prosesseihin kuuluu muun muassa jätteen murskaus polttotekniikoille sopivampaan palakokoon, metallien ja muiden polttoon sopimattomien aineiden erottelu ja biohajoavien aines-

14 13 ten erottelu. Prosessin jälkeinen tuote voidaan lisäksi pelletoida, jolloin siitä saadaan kuljetukseen paremmin sopivaa kierrätyspolttoainetta. Eroteltua ainesta, jota prosessien jälkeen jää jäljelle, kutsutaan alitteeksi. Teoriassa alitteesta erotetusta biohajoavasta aineesta voidaan saada energiaa mädättämällä tai se voidaan kompostoida. Erotetut metallit voidaan hyödyntää materiaalina ja jäljelle jäänyt hyödyntämiskelvoton rejekti täytyy loppusijoittaa kaatopaikalle. (Tchobanoglous et al. 1993, ) Todellisuudessa valmistusprosessin alite päätyy metalleja lukuun ottamatta usein kokonaisuudessaan kaatopaikalle loppusijoitukseen. Kierrätyspolttoaineiden valmistusprosesseja on useita, riippuen minkälaisesta jätteestä valmistetaan ja kuinka laadukasta kierrätyspolttoainetta halutaan valmistaa. Hyvälaatuista kaupan ja teollisuuden energiajätettä (REF I-II) voidaan polttaa sellaisenaan, mutta tavallisempaa on, että se prosessoidaan kierrätyspolttoainelaitoksessa ennen myymistä ja voimalaitokselle toimittamista. Voimalaitoksellakin voi olla erikseen murskaimet, seulat ja erottimet, joiden läpi kierrätyspolttoaine kulkee ennen kattilaan syöttämistä. RDF:n valmistuksessa jalostusprosessilta vaaditaan kuitenkin enemmän ja murskainten ja erottimien on oltava varsin tehokkaita. (Tchobanoglous et al 1993, ) Sekajätettä polttavissa arinalaitoksissa sekajäte tarvittaessa myös murskataan ennen polttoon syöttämistä. Tavoitteena on kuitenkin vain saada sekajäte sopivampaan palakokoon ennen polttoa, ei niinkään parantaa jätteen laatua Kierrätyspolttoaineiden valmistuksen ja polton materiaali- ja energiavirrat Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa kuluu energiaa ja syntynyt alite ohjataan useimmiten kaatopaikalle. Sivuainevirtojen määrät vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esimerkkinä hyvälaatuisen kierrätyspolttoaineen (REF I-II) materiaali- ja energiavirroista kuvissa 1 ja 2.

15 14 Kuva 1. Esimerkki materiaalivirroista hyvälaatuisen jätteen valmistuksessa ja rinnakkaispoltossa. Polttoaineen valmistuksessa erotettavien materiaalien määrä ja muodostuvien tuhkien määrät riippuvat lähtöaineena käytettävän jätteen koostumuksesta. Prosenttiosuuksien perustana on kierrätyspolttoaineen massa. (Novox Oy 2009, 10.) Kuva 2. Esimerkki hyvälaatuisen jätteen rinnakkaispolton energiavirroista yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa. (Novox Oy 2009, 10.) Jos huonolaatuisesta jätteestä, esimerkiksi sekajätteestä, valmistetaan kierrätyspolttoainetta (RDF, REF III), saanto on usein 60 %:n luokkaa, jolloin alitteen määrä on 40 % sekajätteen massasta (Myllymaa et al 2008a, 36). Sekajätteen energiahyödyntämisen kannalta on alitteen kautta hukkaan menevän energiavirran vuoksi järkevämpää polttaa sekajäte sellaisenaan sekajätteenpolttolaitoksessa (arinakattilassa) kuin jalostaa siitä RDF kierrätyspolttoainetta. Tilanne muuttuu, jos alite hyödynnetään materiaalina tai energiana, mutta siinä tapauksessa vastaan saattaa tulla käytännön ongelmat, kuten tekninen ja taloudellinen mielekkyys. Sekajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen käyttö rinnakkaispolttona leijupe-

16 15 tikattiloissa on Suomessa tosin hyvin vähäistä epäpuhtauksista aiheutuvien ongelmien takia. 3 JÄTTEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMISMENETELMÄT Höyryvoimalaitosprosessi on maailman yleisin energiantuotantomenetelmä suuressa mittakaavassa, johon valtaosa energiantuotantolaitosten tekniikoista perustuu. Höyryvoimalaitoksen tärkeimmät komponentit ovat lämmön lähde, höyryturbiini ja lämmön poisto. Järjestelmä perustuu Clausius-Rankine -prosessiin tai sen paranneltuun versioon. Lämmönlähde on yleisimmin kattila, jossa poltetaan tiettyä polttoainetta ja tuotetaan tulistettua höyryä. (Kaikko 2009, 4) Sähköä tuottavia höyryvoimalaitoksia kutsutaan lauhdevoimalaitoksiksi, koska niissä paineistettu höyry lauhdutetaan mahdollisimman alhaiseen paineeseen ja lämpötilaan esimerkiksi kylmän meriveden avulla. Paineen alenemisesta saadulla höyryn entalpiavirralla pyöritetään sähköä tuottavaa lauhdeturbiinia. Suomen energiantuotantojärjestelmä perustuu pää-asiassa lämmön ja sähkön yhteistuotantoon eli suurin osa Suomessa tuotetussa energiasta tuotetaan CHP-laitoksissa. CHPstä on monia eri konstruktioita, mutta kaikkien laitosten perusperiaatteena on kuitenkin edellä mainittu Clausius-Rankine -prosessi. Vastapainevoimalaitos on yleisin näistä konstruktiosta. Siinä höyry johdetaan turbiinista ulostulon jälkeen lämmittämään lämmitettävää prosessia eikä lämpöä ohjata ympäristöön, toisin kuin lauhdevoimalaitoksessa. Höyry tulee ulos vastapaineturbiinista lämmitettävän prosessin paineessa. Turbiinin ulostulopaine, ja näin ollen myös turbiinia pyörittävän entalpiavirran suuruus, riippuu siis lämmitettävän prosessin lämpökuormasta. Toinen yleinen konstruktio on väliottolauhdutusturbiiniin perustuva järjestelmä. Siinä lauhdevoimalaitoksen tavoin höyry lauhdutetaan ulkopuolisesta lähteestä otetun veden avulla. Erona tavalliseen lauhdevoimalaitokseen on, että turbiinin keskipaineosasta voidaan ottaa yksi tai useampi väliotto sopivassa paineessa ja lämpötilassa ja toimittaa ulkopuoliseen prosessikiertoon luovuttamaan lämpöenergiaa. (Kaikko 2009, 5-6.) Suomessa lähes kaikki jäteperäistä polttoainetta polttavat energiantuotantolaitokset perustuvat CHP-tuotantoon ja joihinkin edellä mainittuun konstruktioon tai niiden yhdistelmiin.

17 16 Jätepolttoaine sen sijaan poltetaan erilaisin tekniikoin erityyppisissä kattiloissa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tärkeimmistä jätteenpolttotekniikoista. 3.1 Sekajätteen poltto arinakattilassa Sekajätteenpolttolaitokset ovat tekniikaltaan arinakattiloita. Niitä on ollut käytössä Euroopassa jo kymmeniä vuosia, mutta Suomessa sekajätettä polttavia moderneja arinalaitoksia on otettu käyttöön vasta viime vuosina. Keski-Euroopassa sijaitsevat sekajätteenpolttolaitokset tuottavat yleensä pelkkää sähköä, koska lämmön tarvetta ei siellä juurikaan ole. Sähköntuotannon hyötysuhteet näissä laitoksissa jäävät %:iin ja tuorehöyryn lämpötilat ovat luokkaa C. Ruotsissa käytössä olevat massapolttolaitokset tuottavat sen sijaan pelkästään lämpöä. Suomeen on tällä hetkellä kolmen valmiin laitoksen lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla puolisen tusinaa sekajätteenpolttolaitosta. Arinakattiloita on pidetty varmana ja riittävän yksinkertaisena vaihtoehtona jätteenpolton konseptiin. Arinatekniikka ei vaadi palakooltaan ja lämpöarvoltaan kovinkaan tasalaatuista polttoainetta. Prosessi sietää oikein säädettynä melko hyvin jätteen kosteuden, lämpöarvon ja tuhkapitoisuuden vaihtelua, joten jätettä ei tarvitse juurikaan käsitellä ennen polttoa. Riittää, kun hyvin suuret kappaleet rikotaan ja jätteestä poistetaan hyvin suuret metalliesineet. Savukaasun puhdistukselta vaaditaan massapolttolaitoksella paljon, koska EU:n asettamat jätteenpolton päästöjen raja-arvot ovat tiukat. Savukaasujen puhdistuslaitteistot ovatkin huomattava investointierä polttolaitoksessa. Massapolttolaitoksen pohjatuhkaa pystytään hyötykäyttämään, mutta dioksiineja ja raskasmetalleja sisältämä lentotuhka sen sijaan on ongelmajätettä, joka täytynee stabiloimisen jälkeen läjittää kaatopaikalle. (Mroueh et al 2007, ) Arinapolton tekniikka on ehkä polttoteknikoista yksinkertaisin. Kahmari ja erilaiset hydraulitoimiset työntimet saattavat jätteen arinalle. Arinat ovat yleisemmin vinoja ja pyörivä tai edestakaisin liikkuvia, jossa jäte käy läpi kuivumis-, pyrolyysi- ja kaasuuntumisvyöhykkeet ja lopuksi hiiltojäännöksen palamisalueen. Polttoa voidaan ohjata arinan eri osiin syötettävän ilman määrää säätämällä. Jätteestä nousevat kaasut pyritään sekoittamaan hyvin tulipesässä, jotka sitten palavat korkeassa lämpötilassa arinan yläpuolella. Osittain sulaneet ja sintrautuneet palamattomat aineet poistuvat arinan alapäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään. Savukaasut johdetaan ensin esijäähdytyskammioon, jossa höyrystyneet

18 17 epäpuhtaudet tiivistyvät kiinteiksi kattilatuhkaksi ja tippuvat pohjalla olevaan tuhkajärjestelmään. Tämän jälkeen savukaasut ohjataan lämmöntalteenottokattilan kautta puhdistusjärjestelmään. Suurimpana ongelmana koko polttoprosessissa on korroosio, joka pakottaa pitämään höyrynlämpötilat melko alhaisina verrattuna tavalliseen arinapolttoprosessiin. Matala tuorehöyryn lämpötila alentaa prosessihyötysuhdetta etenkin sähköntuotannossa. (Vesanto 2006, 31.) 3.2 Kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa Toinen tärkeä jätteiden energiahyödyntämismenetelmä on kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa. Leijupetipolttoa alettiin soveltamaan energiantuotannossa vasta luvulla, joten se on paljon uudempi polttotekniikka kuin arinapoltto. Viime vuosikymmenien aikana leijupetipoltto on yleistynyt laajasti muun muassa siksi, että polttotapa mahdollistaa eri polttoaineiden polton, myös huonolaatuisen, kuten jätepolttoaineen polton samassa kattilassa hyvällä palamishyötysuhteella. (Huhtinen 1997, 140.) Tällä hetkellä yhdyskuntien ja teollisuuden CHP -kattilat ovat suurimmaksi osaksi leijupetikattiloita. Leijupetipoltossa on kaksi teknisesti toisistaan hieman poikkeavaa tekniikkaa. Toinen niistä on kerrosleijutekniikka eli BFB, josta käytetään myös nimeä kuplapetitekniikka. Tämän tekniikan omaavissa kattiloissa tulipesä on suunniteltu niin, että sieltä poistuvan savukaasuvirran nopeus on niin pieni, että petimateriaalipartikkelit eli hiekka ja tuhka, eivät lähde savukaasuvirtauksen mukaan, vaan ne pysyvät tulipesässä kuplivana petinä. Toisena toteutustapana on kiertoleijutekniikka eli CFB. Sen pääperiaatteena taas on, että petimateriaali kiertää savukaasuvirran mukana tulipesän ja savukaasukanavan alkuosan välillä, josta se palautuu syklonin kautta takaisin tulipesään. Kiertoleijutekniikassa savukaasujen virtausnopeus on suurempi kuin kerrosleijutekniikassa. Näiden kahden leijupetipolton toteuttamistavan lisäksi on kehitetty lukuisia eri variaatioita yhdistellen molempia tekniikoita. Merkittävimmät hyödyt leijupetipoltossa on, että petimateriaalin avulla polttoaine saadaan palamaan tasaisemmin ja täydellisemmin vaihtelevillakin polttoainelaaduilla. Etuna on myös se, että leijuva, koko ajan sekoittuva kuuma petimateriaali lisää lämmönsiirron tehokkuutta tulipesästä kattilan putkistoissa kiertävään veteen, ja näin kattilahyötysuhdetta saadaan parannettua.

19 18 Jätteen leijupetipoltossa jäte syötetään tulipesään pudotustorvella tai ruuvisyöttimellä. Suurin osa palamisilmasta syötetään leijutusarinan kautta eli tulipesän pohjasta. Petimateriaalin tuhkan osuus saattaa olla hyvinkin suuri. Ylimääräinen karkea tuhka ja jätteiden palamaton inertti aines poistetaan tulipesän pohjalta. Leijupetikattilassa, joka on suunniteltu nimenomaan jäteperäisille polttoaineille, on yleensä käytössä savukaasujen esijäähdytyskammio. Esijäähdytyskammion tarkoituksena on jäähdyttää savukaasuja niin paljon, että sen sisältämät höyrystyneet metallit ja epäorgaaniset aineet kiinteytyvät ennen kattilan lämmönsiirtimiä. Kerrosleijukattiloiden tuorehöyryn lämpötila pidetään yleensä 400 C:ssa korroosion ehkäisemiseksi. Kiertoleijukattiloissa tuorehöyryn lämpötila voi olla hieman korkeampi, koska tulistin voidaan sijoittaa kattilan palautusvirtaan. Tulipesän lämpötila pidetään yleensä C:ssa tuhkan ja petimateriaalin sulamispisteen alapuolella kattilan likaantumisen estämiseksi. Kiertoleijutekniikka sopii kerrosleijua paremmin huonosti palaville polttoaineille kuten jätteille, koska petimateriaalin ja polttoaineen sekoittuminen on hyvin voimakasta ja näin tehostaa palamista. (Vesanto 2006, ) Rinnakkaispoltto Tällä hetkellä kaikissa Suomen kierrätyspolttoainetta polttavissa leijupetikattiloissa poltto toteutetaan rinnakkaispolttona muun polttoaineen ohessa. Tavallisesti rinnakkaispoltossa käytetään REF I-II -laatuista kierrätyspolttoainetta. Myös muita jäteperäisiä polttoaineita kuten purkupuuta, pakkausjätteitä sekä tuotantojätteitä poltetaan tavanomaisien polttoaineiden rinnalla. Suurinta osaa Suomen leijupetikattiloista ei ole varsinaisesti suunniteltu kierrätyspolttoaineen tai jätteen polttoon, mutta niissä voidaan polttaa jätepolttoainetta jopa parin kymmenen prosentin polttoaineosuuteen saakka. Jos jätettä poltetaan suurina polttoaineosuuksina, laadun pitää olla hyvää (vähäinen metalli, kloori ja alkalipitoisuus), ettei polttoprosessi häiriinny. (Vesanto 2006, ) Kaasutus Kaasutuksen periaatteena on polttaa polttoaine vähähappisissa olosuhteissa, jolloin saadaan tuotekaasua. Saatu tuotekaasuseos poltetaan kattilassa perinteisen polttoaineen tavoin. Tuo-

20 19 tekaasu voidaan puhdistaa ennen polttamista, jolloin päästöt ja epäpuhtaudet saadaan minimoitua. Kaasuttimia on olemassa teknisiltä ratkaisuiltaan erilaisia. Kiertoleijukaasuttimet ovat polttoaineteholtaan suurimpia (Mroueh et al 2007, 87). Leijukerroskaasutus toimii samalla periaatteella kuin leijukerroskattilatkin, mutta polttoaine ei pala, vaan se kuumenee ja pyrolysoituu ilman leijuttamassa pedissä, jolloin muodostuu palavia kaasukomponentteja, tuotekaasua. Suomessa on käytössä tällä hetkellä yksi kierrätyspolttoainetta kaasuttava kaasutin (60 MW) Kymijärven voimalaitoksella. Lahti Energia on rakentamassa uutta, polttoaineteholtaan 160 MW:n kiertoleijukaasutus -tekniikkaan perustuvaa voimalaitosta Kymijärvelle, joka tulee käyttämään pääpolttoaineenaan kierrätyspolttoainetta. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön huhtikuussa Muut energianhyödyntämistekniikat Jätteiden polttoon on olemassa erilaisia rumpu-uuneja, jotka soveltuvat varsinkin ongelmajätteille. Rumpu-uunit sopivat niin kiinteiden, nestemäisten, pastamaisten kuin kaasumaistenkin materiaalien polttamiseen, ja niissä jäte voidaan polttaa turvallisesti. Poltettavan jätteen viipymäaika on rumpu-uunissa yleensä pitkä ja uunin lämpötila voidaan suunnitella hyvin korkeaksi. (Jätelaitosyhdistys 2011.) Jätteitä voidaan hyödyntää energiana myös pyrolyysitekniikalla. Pyrolyysi on kaasutusta muistuttava tekniikka, mutta siinä prosessi tapahtuu C:n lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa, toisin kuin kaasutuksessa. Pyrolyysitekniikka, varsinkin jätteenpolton yhteydessä, on vielä kehittyvä tekniikka eikä siitä ole pitkän aikavälin kokemuksia maailmassa. Muita kokeiluasteella olevia tekniikoita jätteiden poltossa on muun muassa plasmakonversiotekniikka sekä polttokennotekniikka. (Myllymaa et al 2008a, ) 4 HYÖTYSUHTEIDEN MÄÄRITYS JA NIIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4.1 Voimalaitoksen hyötysuhde

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

KUOPION JÄTEKESKUKSEN JÄTEPERÄISEN KIERRÄTYS- POLTTOAINEEN LAATU- JA HYÖDYNTÄMISSELVITYS

KUOPION JÄTEKESKUKSEN JÄTEPERÄISEN KIERRÄTYS- POLTTOAINEEN LAATU- JA HYÖDYNTÄMISSELVITYS KUOPION JÄTEKESKUKSEN JÄTEPERÄISEN KIERRÄTYS- POLTTOAINEEN LAATU- JA HYÖDYNTÄMISSELVITYS Markus Juusola Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta Saatteeksi Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta Hyväksytty puoluehallituksessa 20.10.2006 Kunnallinen jätepolitiikka elää parhaillaan voimakkaiden muutosten

Lisätiedot

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Saatteeksi Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ekotehokas jätteenpoltto

Ekotehokas jätteenpoltto Ekotehokas jätteenpoltto Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Mikäli koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO

EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO e n e r g i a Pasi Makkonen, asiakaspäällikkö VTT Kehitteillä sekapolttoon soveltuva pienen koon voimalaitos EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO tuottaa puhdasta energiaa lähellä 1 2 3 4 5 Jätteiden mukana Suomessa

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA Jätteet energiaksi Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA UUTTA TEKNIIKKAA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖN VTT Energia kehittää voimakkaasti jätteiden energiakäytön tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja tarjoaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen

Lisätiedot

ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA

ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Riikka-Liisa Säikkö ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA Työn

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

Luento 4. Voimalaitosteknologiat Luento 4. Voimalaitosteknologiat Voimalaitoksen rakenne Eri voimalaitostyypit: Lauhde (vain sähköä) CHP (=yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Moottori kaasuturbiini Älykäs sähköverkko, Wärtsilä www.smartpowergeneration.com

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY. Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa

LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY. Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta

Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta RAPORTTI 52A16339 25.6.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Eneria ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tarkastajat: Professori TkT Mika Horttanainen Erikoistutkija

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten?

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010 Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kari Mäkinen toimitusjohtaja Kiertokapula Oy Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Hyvä

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

JÄTELAITOSYHDISTYS ry

JÄTELAITOSYHDISTYS ry Raportti 31.3.2005 JÄTELAITOSYHDISTYS ry REF -laitosten tarve- ja toimivuusselvitys 2 (67) ESIPUHE REF laitosten toimivuusselvityksessä on tarkasteltu jätettä polttoaineeksi jalostavien laitosten toimintaa

Lisätiedot