SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari SEKAJÄTETTÄ JA ENERGIAJÄTETTÄ POLTTAVIEN JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN ENERGIANTUOTANNON HYÖTYSUHTEET Energy Recovery Efficiencies of Waste Incineration Plants Burning Mixed Municipal Solid Waste or Recovered Fuels Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Professori, TkT Mika Horttanainen Tutkijaopettaja, TkT Mika Luoranen Lappeenrannassa Lauri Anttila

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO Tausta Tavoitteet JÄTE POLTTOAINEENA Sekajäte Sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet Kierrätyspolttoaineet REF Jätteen keräys ja jalostus polttoaineeksi Jätteen keräys Suomessa Kierrätyspolttoaineen valmistus Kierrätyspolttoaineiden valmistuksen ja polton materiaali- ja energiavirrat 13 3 JÄTTEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMISMENETELMÄT Sekajätteen poltto arinakattilassa Kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa Rinnakkaispoltto Kaasutus Muut energianhyödyntämistekniikat HYÖTYSUHTEIDEN MÄÄRITYS JA NIIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Voimalaitoksen hyötysuhde Hyötysuhteet CHP-laitoksissa Jätteenpolton vaikutus voimalaitosten hyötysuhteisiin Vuosihyötysuhde Sähköntuotannon vuosihyötysuhde JÄTEPERÄISIÄ POLTTOAINEITA POLTTAVIEN LAITOSTEN HYÖTYSUHTEITA Menetelmät Kerätyt tiedot ja lasketut tulokset Laitosten vuosihyötysuhteiden vertailu Polttotekniikoiden välinen vertailu... 27

3 5.5 Tarkasteltavien laitosten käyttötarkoituksen vaikutus vuosihyötysuhteisiin Tietojen oikeellisuuteen vaikuttavat tekijät YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite I: Sekajätteenpolttolaitosten tiedot ja lasketut tunnusluvut Liite II: Rinnakkaispolttolaitosten tiedot ja lasketut tunnusluvut

4 3 SYMBOLILUETTELO Symbolit hyötysuhde [%] P teho [W] lämpövirta [W] T lämpötila [ C] W sähköenergia [J] Q lämpöenergia [J] H polttoaine-energia [J] Alaindeksit kesk a s p keskimääräinen vuosi sähkö polttoaine Lyhenteet % prosentti m-% massaprosentti kg kilogramma MJ megajoule MW megawatti GWh gigawattitunti t tonni RDF kierrätyspolttoaine (Refuse derived fuel) REF kierrätyspolttoaine (Recovered fuel) PDF kierrätyspolttoaine (Pakage derived fuel) CHP sähkön ja lämmön yhteistuotanto (Compined power and heat) VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus

5 4 Termit Yhdyskuntajäte Kierrätyspolttoaine Jätepolttoaine Kotitalousjäte ja jäte, joka on koostumukseltaan tai luonteeltaan samanlaista kuin kotitalousjäte. Teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitellusta jätteestä tai sekajätteestä valmistettuja polttoaineita. Jäteperäinen polttoaine, tässä työssä kierrätyspolttoainetta tai sekajätettä Jätteenpolttolaitos Kierrätyspolttoainetta tai sekajätettä polttava energiaa tuottava laitos Clausius-Rankine -prosessi Tuorehöyry Ideaalinen höyryvoimalaitosprosessi Höyryvoimalaitoksen prosessikierrossa oleva höyry ennen turbiinia

6 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Laitosmaista jätteenpolttoa on harjoitettu Euroopan suurissa kaupungeissa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Tällöin jätteenpolton tarkoituksena oli ainoastaan jätteen hävittäminen siitä aiheutuvien hygieniaongelmien vuoksi, ei niinkään energian hyötykäyttö. Vasta luvun öljykriisin jälkeen kiinnostuttiin enemmissä määrin jätteen energiasisällön hyödyntämisestä. (Vesanto 2006, 9.) Suomessa jätteen energiahyödyntäminen on ollut suhteellisen vähäistä verrattuna muihin Läntisiin Euroopan maihin. Suomessa jätteenpoltto on keskittynyt lähinnä rinnakkaispolttoon muiden polttoaineiden ohessa. Viime aikoina Suomen jätepolitiikka on ollut kuitenkin muutostilassa ja jätteenpolttolaitoksia ollaan rakentamassa lisää. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa kolme sekajätettä polttavaa laitosta ja arvioidaan, että vuoteen 2016 mennessä sekajätteenpolttolaitosten määrä nousisi 6-7 laitokseen. (Saarinen 2009.) Kierrätyspolttoaineiden ja hyvälaatuisten jätteiden rinnakkaispoltto väheni huomattavasti jätteenpolttoasetuksen tultua voimaan täysimittaisesti vuoden 2005 lopussa. Kyseinen asetus määräsi jätteiden rinnakkaispoltolle entistä tiukemmat vaatimukset, jotka edellyttivät laitoksia uusiin investointeihin jätteen polton jatkamisen mahdollistamiseksi. Rinnakkaispoltto on kuitenkin viime aikoina lisääntynyt uudelleen, kun laitoksia on varustettu jätteenpolttoasetuksen mukaisilla laitteistoilla, ja niille on myönnetty uuden asetuksen mukaisia rinnakkaispolton mahdollistavia ympäristölupia. (Ympäristö 2008.) Vuonna 2009 Suomessa oli 19 jätteitä rinnakkaispolttoaineena käyttävää laitosta (Saarinen 2009). Jätteen energiahyötykäyttö lisääntyy Suomessa ja Euroopassa kaatopaikkasijoituksen rajoitusten ja jätteiden uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien vuoksi. Myös sähkön ja CO2-päästöoikeuksien hintojen nousu vaikuttaa jätteiden energiakäyttöön voimakkaasti pitkällä aikavälillä. (Vesanto 2006, ) Kaatopaikoilla syntyvillä metaanipäästöillä on suuri ilmastoa lämmittävä vaikutus. Tästä syystä Suomen jätepolitiikan keskeisempiä tavoitteita on vähentää jätteiden loppusijoituksen määrää kaatopaikalle. Tässä jätteen energiahyödyntämisellä on suuri rooli. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan syntynyt jäte tulisi hyödyntää energiana heti siinä vaiheessa, kun jätteen materiaalihyödyn-

7 6 täminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mielekästä. Suomen tavoitteena on hyödyntää syntyvästä jätteestä energiana 30 % vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa, että jätteenpolttokapasiteettia tulisi olla silloin yhteensä t/a. (Ympäristöministeriö 2008, 9.) Vuonna 2009 Suomessa käytettiin yhdyskuntajätettä energiana t (Tilastokeskus 2009). Tarvetta jätettä polttaville laitoksille siis edelleen on. Jätteenpoltossa kuin myös muiden polttoaineiden poltossa tulisi energianhyödyntämismenetelmäksi valita parhaan mahdollisen hyötysuhteen omaava tekniikka (Ympäristöministeriö 2008, 39). Valinta ei kuitenkaan jätteenpoltossa ole niin yksioikoinen. Todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttaa polttolaitoksen prosessihyötysuhteen ohessa moni muukin tekijä. Jätteenpolttolaitoksen toteutunut hyötysuhde ja myös taloudellinen kannattavuus riippuu lämmön ja sähkön kulutusmarkkinoista. Jätteenpolttolaitoksen paikka ja aika ovat olennaisia tekijöitä, kun arvioidaan missä ja milloin jäteperäisillä polttoaineilla voidaan kasvattaa kulutusalueen energiantuotannon kokonaismäärää. Sähköä ja lämpöä tuottavan laitoksen todellinen hyöty ei välttämättä ole kummoinen, jos tuotetulla lämmöllä ei ole aina käyttöä. Niinpä tässä työssä tarkastellaan jätteenpolttolaitosten hyötysuhteita nimenomaan vuosihyötysuhteina, joka kuvaa paremmin todellista tilannetta kuin vaikkapa laitoksen nimellishyötysuhteet. Olennaisia kysymyksiä jätteenpolttolaitosten vuosihyötysuhteisiin liittyen on muun muassa; miten yhdistää energiatehokkaasti jätteenpolttolaitokset Suomessa oleviin energiantuotantojärjestelmiin, jotka tuottavat energiaa pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, onko lämmöllä riittävästi kysyntää ja onko taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia edellytyksiä saada laitoksen hyötysuhde riittävän korkeaksi, jos jätevoimaloilla tuotetaan pelkästään sähköä. 1.2 Tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa ja vertailla eri jätteenpolttomenetelmien hyötysuhteita. Tavoitteena on tuoda esille jo käytössä olevien jätteenpolttolaitosten hyötysuhteita, verrata niitä keskenään ja tehdä johtopäätöksiä niiden hyötysuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. Tämän työn tarkoituksena ei ole asettaa vastakkain sekajätteenpolttolaitoksia ja kierrätyspolttoainetta polttavia voimalaitoksia, eikä verrata niiden paremmuutta hyötysuhteiden valossa. Tällainen vertailu ei ole järkevää muun muassa sekajätteen ja kierrätyspoltto-

8 7 aineiden erilaisten syntypaikkojen, jätteenkeräysjärjestelmien, materiaali- ja energiavirtojen ja palamisteknisten ominaisuuksien takia. Työn kirjallisuusosiossa käsitellään jäteperäisiä polttoaineita sekä niiden tärkeimpiä käytössä olevia energiahyötykäyttöön soveltuvia tekniikoita. Lisäksi määritetään laskentatavat voimalaitosten hyötysuhteille sekä tuodaan esille hyötysuhteisiin vaikuttavia tekijöitä. Työn toteutusosiossa kerätään tietoa Suomessa olevista jätteenpolttolaitoksista. Tietojen avulla lasketaan muun muassa laitosten vuosihyötysuhteet, jonka jälkeen vertaillaan laitoksia saatujen tietojen ja laskettujen tulosten perusteella. Lisäksi tavoitteena on tarkastella laitoksia työn kirjallisuusosion pohjalta, ja tehdä johtopäätöksiä laitosten vuosihyötysuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. 2 JÄTE POLTTOAINEENA 2.1 Sekajäte Sekajäte on lajittelematonta yhdyskuntajätettä tai siihen rinnastettavaa teollisuuden tai kaupan alalta peräisin olevaa vastaavaa jätettä. Sekajätettä kutsutaan myös syntypaikkalajitelluksi sekajätteeksi, joka viittaa siihen, että siitä on lajiteltu yksi tai useampia jakeita erilleen kuten biojäte, keräyspaperi ja -kartonki, lasi ja metalli. Yleensä pelkällä sekajätteellä tarkoitetaankin nimenomaan syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Sekajätteelle on myös olemassa muita termejä, kuten kuivajäte, loppujäte ja kaatopaikkajäte, joita käytetään sekajätteen tilalla riippuen jätteen käsittelyalueesta ja lajittelutavasta. Esimerkiksi kuivajätteeksi kutsutaan yleensä sekajätettä, josta on lajiteltu syntypaikalla ainakin märkä biojäte erilleen. Tässä työssä käytetään kuitenkin yleisesti termiä sekajäte kaiken tyyppisille kotitalouksien sekalaiselle jätteelle tai siihen rinnastettavan teollisuuden tai kaupan alan jätteelle lajittelutavoista tai paikkakunnasta riippumatta.

9 Sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet Sekajätteen koostumus riippuu paikkakuntakohtaisesti alueellisista jätehuoltomääräyksistä, jätteenkeräyslähteistä (kerrostalo, omakotitalo, kaupat, teollisuus), vuodenajoista, lajittelun tiedotuksesta ja ihmisten valveutuneisuudesta lajitella. Sekajäte sisältää aina vaihtelevan määrän biojätettä, jonka määrä riippuu lajittelun intensiteetistä. Teirasvuon diplomityössä (Teirasvuo 2011) selvitettiin Etelä-Karjalan alueen sekajätteen koostumus ja palamistekniset ominaisuudet, jossa saatuja tuloksia verrattiin referenssitutkimuksiin. Työssä verrattiin sekajätteen koostumusjakaumaa seitsemään muuhun sekajätteen lajittelututkimukseen, jotka oli tehty eri puolella Suomea. Taulukossa 1 on laskettu sekajätteen koostumuksen keskiarvot ja vaihteluvälit eri jätejakeille kahdeksan lajittelututkimuksen tulosten pohjalta. Taulukko 1. Sekajätteen koostumus jätejakeittain Suomessa (mukaillen Teirasvuo 2011, 96). Jätejae Osuus sekajätteestä ka. [m-%] Vaihteluväli [m-%] Biojäte Metalli Lasi Keräyspaperi,-pahvi ja -kartonki Muu polttokelpoinen jäte Muu polttokelvoton jäte Ongelmajäte ja SER Sekajätteen palamistekniset ominaisuudet, kuten lämpöarvo, kosteus ja tuhkapitoisuus vaihtelevat jätteen erilaisesta koostumuksesta johtuen. Tästä syystä sekajätteen ominaisuuksien vaihteluvälit ovat huomattavan suuria jo saman alueen sekajätteelle, eikä yhtä täsmällistä arvoa sekajätteen palamisteknisille ominaisuuksille voida antaa. Suuntaa antavina lukuina taulukossa 2 on esitetty sekajätteen palamistekniset ominaisuudet kahdesta eri tutkimuksesta (Teirasvuo 2011), joista toinen on tehty Mikkelin ja toinen Etelä-Karjalan alueelta.

10 9 Taulukko 2. Sekajätteen palamistekniset ominaisuudet Mikkelin ja Eteläkarjalan alueella (mukaillen Teirasvuo 2011, 104) Tutkimus Kosteuspitoisuus [%] Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa [MJ/kg] Tuhkapitoisuus kuiva-aineesta [%] Mikkeli, sekajäte Etelä-Karjala, sekajäte Kierrätyspolttoaineet Kierrätyspolttoaineet ovat teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitellusta jätteestä tai sekajätteestä valmistettuja polttoaineita. REF, RDF ja PDF ovat yleisimpiä Suomessa käytössä olevia määrityksiä kierrätyspolttoaineille. REF (Recovered Fuel) on SFS 5875-standardiin perustuva määritys kierrätyspolttoaineelle, josta lyhenne REF on vakiintunut yleiseen käyttöön Suomessa myös puhekielessä. RDF:llä (Refuse Derived Fuel) tarkoitetaan kierrätyspolttoainetta, joka on valmistettu mekaanisella prosessilla sekajätteestä. PDF:llä (Package Derived Fuel) taas tarkoitetaan pakkausmateriaalista valmistettua kierrätyspolttoainetta REF Vuonna 2000 Suomessa otettiin käyttöön kierrätyspolttoaineita koskevat laatustandardit SFS 5875, jossa kierrätyspolttoaineet on jaettu kolmeen laatuluokkaan: REF I, -II ja -III. Laatuluokat määräytyvät haitallisten alkuainepitoisuuksien mukaan. Huomioitavia alkuaineita ovat muun muassa kadmium, kloori, elohopea ja rikki. (SFS 5875:2000, 10.) REF I on laatuominaisuuksiltaan parasta ja REF III laadultaan heikointa. Käytännössä korkealaatuisempi kierrätyspolttoaine merkitään usein: REF I-II, jolloin sen laatu vaihtelee I- ja II:n välillä (Alakangas 2000, 109). Hyvälaatuinen kierrätyspolttoaine on valmistettu yleensä kaupan tai teollisuuden tasalaatuisesta energiajätteestä. Sekajätteestä valmistetun kierrätys-

11 10 polttoaineen eli RDF:n laatu on usein REF III:n luokkaa tai heikompaa. Taulukossa 3 on esitetty REF-laatuluokkien sallitut alkuainepitoisuudet. Taulukko 3. REF-laatuluokitukset (SFS 5875:2000, 10). Standardissa ei määritellä lämpöarvoja eikä muita palamisteknisiä ominaisuuksia eri laatuluokille, vaan laatuluokitus tapahtuu ainoastaan kyseisten alkuainepitoisuuksien mukaan. Taulukossa 4 on esitetty REF I:n ja REF III:n kokeellisesti määritetyt palamistekniset ominaisuudet, jotka perustuvat VTT:n suorittamiin laboratoriomittauksiin.

12 11 Taulukko 4. REF:n palamistekniset ominaisuudet (Alakangas 2000, 113). 2.3 Jätteen keräys ja jalostus polttoaineeksi Jätteen keräys Suomessa Suomen syntypaikkalajitteluun perustuvissa keräysjärjestelmissä jätteet lajitellaan 1-5 jakeeseen riippuen kiinteistöjen asuntojen lukumäärästä. Erikseen lajiteltavia jakeita ovat lasi, metalli, biojäte, paperi, kartonki, pahvi sekä ongelmajätteet. Lajittelun jälkeen jäljelle jäänyt jäte on sekajätettä. Lajittelukäytännöt voivat vaihdella suuresti eri jätehuoltoalueiden kesken. Erot johtuvat muun muassa alueiden erilaisista väestötiheyksistä, kiinteistökannoista sekä jätteen hyödyntämiskapasiteeteista. Jätehuoltomääräyksiä laadittaessa tulisi hakea siis optimiratkaisua jätteen materiaali- ja energiahyödyntämiselle, niin että jätteenkeräysjärjestelmä olisi mahdollisimman energia- ja kustannustehokas. Taulukkoon 5 on koottu erilaisia jätteen keräyskäytäntöjä eri puolilta Suomea.

13 12 Taulukko 5. Erilaisia jätteenkeräyskäytäntöjä Suomessa. Jätteen keräysalue Etelä-Karjala Käytäntö Jäte lajitellaan bio- ja kuivajäteastiaan. Keräyspaperi kerätään erikseen yli kolmen huoneiston kiinteistöissä ja muita hyödynnettäviä jakeita aletaan kerätä erikseen syntyvän jätemäärän mukaan. (Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset ) Kymenlaakso ja Lapinjärvi Lahti Tampere Turku ja Jyväskylä Pietarsaaren Ekorosk Oy:n keräysalue Rivi- ja kerrostalokiinteistöillä lajitellaan biojäte- ja sekajäte omiin keräysastioihin. Lisäksi, jos kiinteistöllä on yli kymmenen asuinhuoneistoa, tulee keräyskartonki ja metalli kerätä omiin keräysastioihin. Omakoti- ja paritaloilla tai vapaa-ajankiinteistöillä ei sen sijaan biojätteen keräysvelvoitetta ole, vaan biojäte tulee laittaa sekajätteeseen. Sekajäte toimitetaan sekajätteenpolttolaitokselle Kotkan Hyötyvoimalaan. (Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset ) Jätteet lajitellaan alle kymmenen hengen kiinteistössä energiajätteeseen ja kaatopaikkajätteeseen. Yli kolmen hengen kiinteistössä myös paperi kerätään omaan astiaan. Yli kymmenen hengen kiinteistössä tulee olla myös keräysastiat pahvi- ja paperipakkausjätteelle sekä biojätteelle. Energiajäte hyödynnetään energiana kaasuttamalla Kymijärven voimalaitoksessa. (Ajanko et al 2005, ) Viiden asunnon ja sitä suuremmilla kiinteistöillä lajitellaan erikseen biojäte, paperi ja kuivajäte. Keräysastioita on siis kolme. Pienemmillä kiinteistöillä sen sijaan vaaditaan keräysastia vain sekajätteille. (Ajanko et al 2005, ) Lajittelu tapahtuu kiinteistöjen koon perusteella seuraaviin jakeisiin: biojäte, lasi, metalli, paperi ja sekajäte. Turussa sekajäte poltetaan sekajätteenpolttolaitoksessa. (Ajanko et al 2005, ) Jätteet lajitellaan kotitalouksissa kahteen jakeeseen: biojäte mustaan muovipussiin ja sekajäte valkoiseen muovipussiin ja pussit laitetaan samaan keräysastiaan. Hyötyjakeille ja ongelmajätteille on omat keräysasemansa. Pussit erotellaan värin perusteella. Biojäte menee mädätykseen Vaasan Stormossenin laitokseen ja sekajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainepellettejä Ewapowerin pelletöintilaitoksessa, jotka toimitetaan rinnakkaispolttoon Pietarsaaren voimalaitokseen. (Ajanko et al 2005, ) Vaasa Vaasan alueella jätteet lajitellaan sekajätteeseen ja keittiöjätteeseen, johon kuuluvat biojäte ja pakkaukset. Viiden asunnon ja sitä suuremmille kiinteistölle tulee olla myös keräysastiat lasille, metallille ja keräyspaperille. Keittiöjakeesta erotellaan biojäte mädätysprosessiin ja pakkausjäte kuljetetaan Ewapowerin pellettitehtaan raaka-aineeksi. Sekajäte päätyy kaatopaikalle. (Ajanko et al 2005, ) Kierrätyspolttoaineen valmistus Kierrätyspolttoaineita valmistetaan jalostamalla niin sanotusta huonolaatuisesta jätteestä erilaisilla prosesseilla parempilaatuista, eli paremmin polttoon sopivaa jätettä. Näihin prosesseihin kuuluu muun muassa jätteen murskaus polttotekniikoille sopivampaan palakokoon, metallien ja muiden polttoon sopimattomien aineiden erottelu ja biohajoavien aines-

14 13 ten erottelu. Prosessin jälkeinen tuote voidaan lisäksi pelletoida, jolloin siitä saadaan kuljetukseen paremmin sopivaa kierrätyspolttoainetta. Eroteltua ainesta, jota prosessien jälkeen jää jäljelle, kutsutaan alitteeksi. Teoriassa alitteesta erotetusta biohajoavasta aineesta voidaan saada energiaa mädättämällä tai se voidaan kompostoida. Erotetut metallit voidaan hyödyntää materiaalina ja jäljelle jäänyt hyödyntämiskelvoton rejekti täytyy loppusijoittaa kaatopaikalle. (Tchobanoglous et al. 1993, ) Todellisuudessa valmistusprosessin alite päätyy metalleja lukuun ottamatta usein kokonaisuudessaan kaatopaikalle loppusijoitukseen. Kierrätyspolttoaineiden valmistusprosesseja on useita, riippuen minkälaisesta jätteestä valmistetaan ja kuinka laadukasta kierrätyspolttoainetta halutaan valmistaa. Hyvälaatuista kaupan ja teollisuuden energiajätettä (REF I-II) voidaan polttaa sellaisenaan, mutta tavallisempaa on, että se prosessoidaan kierrätyspolttoainelaitoksessa ennen myymistä ja voimalaitokselle toimittamista. Voimalaitoksellakin voi olla erikseen murskaimet, seulat ja erottimet, joiden läpi kierrätyspolttoaine kulkee ennen kattilaan syöttämistä. RDF:n valmistuksessa jalostusprosessilta vaaditaan kuitenkin enemmän ja murskainten ja erottimien on oltava varsin tehokkaita. (Tchobanoglous et al 1993, ) Sekajätettä polttavissa arinalaitoksissa sekajäte tarvittaessa myös murskataan ennen polttoon syöttämistä. Tavoitteena on kuitenkin vain saada sekajäte sopivampaan palakokoon ennen polttoa, ei niinkään parantaa jätteen laatua Kierrätyspolttoaineiden valmistuksen ja polton materiaali- ja energiavirrat Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa kuluu energiaa ja syntynyt alite ohjataan useimmiten kaatopaikalle. Sivuainevirtojen määrät vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esimerkkinä hyvälaatuisen kierrätyspolttoaineen (REF I-II) materiaali- ja energiavirroista kuvissa 1 ja 2.

15 14 Kuva 1. Esimerkki materiaalivirroista hyvälaatuisen jätteen valmistuksessa ja rinnakkaispoltossa. Polttoaineen valmistuksessa erotettavien materiaalien määrä ja muodostuvien tuhkien määrät riippuvat lähtöaineena käytettävän jätteen koostumuksesta. Prosenttiosuuksien perustana on kierrätyspolttoaineen massa. (Novox Oy 2009, 10.) Kuva 2. Esimerkki hyvälaatuisen jätteen rinnakkaispolton energiavirroista yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa. (Novox Oy 2009, 10.) Jos huonolaatuisesta jätteestä, esimerkiksi sekajätteestä, valmistetaan kierrätyspolttoainetta (RDF, REF III), saanto on usein 60 %:n luokkaa, jolloin alitteen määrä on 40 % sekajätteen massasta (Myllymaa et al 2008a, 36). Sekajätteen energiahyödyntämisen kannalta on alitteen kautta hukkaan menevän energiavirran vuoksi järkevämpää polttaa sekajäte sellaisenaan sekajätteenpolttolaitoksessa (arinakattilassa) kuin jalostaa siitä RDF kierrätyspolttoainetta. Tilanne muuttuu, jos alite hyödynnetään materiaalina tai energiana, mutta siinä tapauksessa vastaan saattaa tulla käytännön ongelmat, kuten tekninen ja taloudellinen mielekkyys. Sekajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen käyttö rinnakkaispolttona leijupe-

16 15 tikattiloissa on Suomessa tosin hyvin vähäistä epäpuhtauksista aiheutuvien ongelmien takia. 3 JÄTTEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMISMENETELMÄT Höyryvoimalaitosprosessi on maailman yleisin energiantuotantomenetelmä suuressa mittakaavassa, johon valtaosa energiantuotantolaitosten tekniikoista perustuu. Höyryvoimalaitoksen tärkeimmät komponentit ovat lämmön lähde, höyryturbiini ja lämmön poisto. Järjestelmä perustuu Clausius-Rankine -prosessiin tai sen paranneltuun versioon. Lämmönlähde on yleisimmin kattila, jossa poltetaan tiettyä polttoainetta ja tuotetaan tulistettua höyryä. (Kaikko 2009, 4) Sähköä tuottavia höyryvoimalaitoksia kutsutaan lauhdevoimalaitoksiksi, koska niissä paineistettu höyry lauhdutetaan mahdollisimman alhaiseen paineeseen ja lämpötilaan esimerkiksi kylmän meriveden avulla. Paineen alenemisesta saadulla höyryn entalpiavirralla pyöritetään sähköä tuottavaa lauhdeturbiinia. Suomen energiantuotantojärjestelmä perustuu pää-asiassa lämmön ja sähkön yhteistuotantoon eli suurin osa Suomessa tuotetussa energiasta tuotetaan CHP-laitoksissa. CHPstä on monia eri konstruktioita, mutta kaikkien laitosten perusperiaatteena on kuitenkin edellä mainittu Clausius-Rankine -prosessi. Vastapainevoimalaitos on yleisin näistä konstruktiosta. Siinä höyry johdetaan turbiinista ulostulon jälkeen lämmittämään lämmitettävää prosessia eikä lämpöä ohjata ympäristöön, toisin kuin lauhdevoimalaitoksessa. Höyry tulee ulos vastapaineturbiinista lämmitettävän prosessin paineessa. Turbiinin ulostulopaine, ja näin ollen myös turbiinia pyörittävän entalpiavirran suuruus, riippuu siis lämmitettävän prosessin lämpökuormasta. Toinen yleinen konstruktio on väliottolauhdutusturbiiniin perustuva järjestelmä. Siinä lauhdevoimalaitoksen tavoin höyry lauhdutetaan ulkopuolisesta lähteestä otetun veden avulla. Erona tavalliseen lauhdevoimalaitokseen on, että turbiinin keskipaineosasta voidaan ottaa yksi tai useampi väliotto sopivassa paineessa ja lämpötilassa ja toimittaa ulkopuoliseen prosessikiertoon luovuttamaan lämpöenergiaa. (Kaikko 2009, 5-6.) Suomessa lähes kaikki jäteperäistä polttoainetta polttavat energiantuotantolaitokset perustuvat CHP-tuotantoon ja joihinkin edellä mainittuun konstruktioon tai niiden yhdistelmiin.

17 16 Jätepolttoaine sen sijaan poltetaan erilaisin tekniikoin erityyppisissä kattiloissa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tärkeimmistä jätteenpolttotekniikoista. 3.1 Sekajätteen poltto arinakattilassa Sekajätteenpolttolaitokset ovat tekniikaltaan arinakattiloita. Niitä on ollut käytössä Euroopassa jo kymmeniä vuosia, mutta Suomessa sekajätettä polttavia moderneja arinalaitoksia on otettu käyttöön vasta viime vuosina. Keski-Euroopassa sijaitsevat sekajätteenpolttolaitokset tuottavat yleensä pelkkää sähköä, koska lämmön tarvetta ei siellä juurikaan ole. Sähköntuotannon hyötysuhteet näissä laitoksissa jäävät %:iin ja tuorehöyryn lämpötilat ovat luokkaa C. Ruotsissa käytössä olevat massapolttolaitokset tuottavat sen sijaan pelkästään lämpöä. Suomeen on tällä hetkellä kolmen valmiin laitoksen lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla puolisen tusinaa sekajätteenpolttolaitosta. Arinakattiloita on pidetty varmana ja riittävän yksinkertaisena vaihtoehtona jätteenpolton konseptiin. Arinatekniikka ei vaadi palakooltaan ja lämpöarvoltaan kovinkaan tasalaatuista polttoainetta. Prosessi sietää oikein säädettynä melko hyvin jätteen kosteuden, lämpöarvon ja tuhkapitoisuuden vaihtelua, joten jätettä ei tarvitse juurikaan käsitellä ennen polttoa. Riittää, kun hyvin suuret kappaleet rikotaan ja jätteestä poistetaan hyvin suuret metalliesineet. Savukaasun puhdistukselta vaaditaan massapolttolaitoksella paljon, koska EU:n asettamat jätteenpolton päästöjen raja-arvot ovat tiukat. Savukaasujen puhdistuslaitteistot ovatkin huomattava investointierä polttolaitoksessa. Massapolttolaitoksen pohjatuhkaa pystytään hyötykäyttämään, mutta dioksiineja ja raskasmetalleja sisältämä lentotuhka sen sijaan on ongelmajätettä, joka täytynee stabiloimisen jälkeen läjittää kaatopaikalle. (Mroueh et al 2007, ) Arinapolton tekniikka on ehkä polttoteknikoista yksinkertaisin. Kahmari ja erilaiset hydraulitoimiset työntimet saattavat jätteen arinalle. Arinat ovat yleisemmin vinoja ja pyörivä tai edestakaisin liikkuvia, jossa jäte käy läpi kuivumis-, pyrolyysi- ja kaasuuntumisvyöhykkeet ja lopuksi hiiltojäännöksen palamisalueen. Polttoa voidaan ohjata arinan eri osiin syötettävän ilman määrää säätämällä. Jätteestä nousevat kaasut pyritään sekoittamaan hyvin tulipesässä, jotka sitten palavat korkeassa lämpötilassa arinan yläpuolella. Osittain sulaneet ja sintrautuneet palamattomat aineet poistuvat arinan alapäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään. Savukaasut johdetaan ensin esijäähdytyskammioon, jossa höyrystyneet

18 17 epäpuhtaudet tiivistyvät kiinteiksi kattilatuhkaksi ja tippuvat pohjalla olevaan tuhkajärjestelmään. Tämän jälkeen savukaasut ohjataan lämmöntalteenottokattilan kautta puhdistusjärjestelmään. Suurimpana ongelmana koko polttoprosessissa on korroosio, joka pakottaa pitämään höyrynlämpötilat melko alhaisina verrattuna tavalliseen arinapolttoprosessiin. Matala tuorehöyryn lämpötila alentaa prosessihyötysuhdetta etenkin sähköntuotannossa. (Vesanto 2006, 31.) 3.2 Kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa Toinen tärkeä jätteiden energiahyödyntämismenetelmä on kierrätyspolttoaineiden poltto leijupetikattiloissa. Leijupetipolttoa alettiin soveltamaan energiantuotannossa vasta luvulla, joten se on paljon uudempi polttotekniikka kuin arinapoltto. Viime vuosikymmenien aikana leijupetipoltto on yleistynyt laajasti muun muassa siksi, että polttotapa mahdollistaa eri polttoaineiden polton, myös huonolaatuisen, kuten jätepolttoaineen polton samassa kattilassa hyvällä palamishyötysuhteella. (Huhtinen 1997, 140.) Tällä hetkellä yhdyskuntien ja teollisuuden CHP -kattilat ovat suurimmaksi osaksi leijupetikattiloita. Leijupetipoltossa on kaksi teknisesti toisistaan hieman poikkeavaa tekniikkaa. Toinen niistä on kerrosleijutekniikka eli BFB, josta käytetään myös nimeä kuplapetitekniikka. Tämän tekniikan omaavissa kattiloissa tulipesä on suunniteltu niin, että sieltä poistuvan savukaasuvirran nopeus on niin pieni, että petimateriaalipartikkelit eli hiekka ja tuhka, eivät lähde savukaasuvirtauksen mukaan, vaan ne pysyvät tulipesässä kuplivana petinä. Toisena toteutustapana on kiertoleijutekniikka eli CFB. Sen pääperiaatteena taas on, että petimateriaali kiertää savukaasuvirran mukana tulipesän ja savukaasukanavan alkuosan välillä, josta se palautuu syklonin kautta takaisin tulipesään. Kiertoleijutekniikassa savukaasujen virtausnopeus on suurempi kuin kerrosleijutekniikassa. Näiden kahden leijupetipolton toteuttamistavan lisäksi on kehitetty lukuisia eri variaatioita yhdistellen molempia tekniikoita. Merkittävimmät hyödyt leijupetipoltossa on, että petimateriaalin avulla polttoaine saadaan palamaan tasaisemmin ja täydellisemmin vaihtelevillakin polttoainelaaduilla. Etuna on myös se, että leijuva, koko ajan sekoittuva kuuma petimateriaali lisää lämmönsiirron tehokkuutta tulipesästä kattilan putkistoissa kiertävään veteen, ja näin kattilahyötysuhdetta saadaan parannettua.

19 18 Jätteen leijupetipoltossa jäte syötetään tulipesään pudotustorvella tai ruuvisyöttimellä. Suurin osa palamisilmasta syötetään leijutusarinan kautta eli tulipesän pohjasta. Petimateriaalin tuhkan osuus saattaa olla hyvinkin suuri. Ylimääräinen karkea tuhka ja jätteiden palamaton inertti aines poistetaan tulipesän pohjalta. Leijupetikattilassa, joka on suunniteltu nimenomaan jäteperäisille polttoaineille, on yleensä käytössä savukaasujen esijäähdytyskammio. Esijäähdytyskammion tarkoituksena on jäähdyttää savukaasuja niin paljon, että sen sisältämät höyrystyneet metallit ja epäorgaaniset aineet kiinteytyvät ennen kattilan lämmönsiirtimiä. Kerrosleijukattiloiden tuorehöyryn lämpötila pidetään yleensä 400 C:ssa korroosion ehkäisemiseksi. Kiertoleijukattiloissa tuorehöyryn lämpötila voi olla hieman korkeampi, koska tulistin voidaan sijoittaa kattilan palautusvirtaan. Tulipesän lämpötila pidetään yleensä C:ssa tuhkan ja petimateriaalin sulamispisteen alapuolella kattilan likaantumisen estämiseksi. Kiertoleijutekniikka sopii kerrosleijua paremmin huonosti palaville polttoaineille kuten jätteille, koska petimateriaalin ja polttoaineen sekoittuminen on hyvin voimakasta ja näin tehostaa palamista. (Vesanto 2006, ) Rinnakkaispoltto Tällä hetkellä kaikissa Suomen kierrätyspolttoainetta polttavissa leijupetikattiloissa poltto toteutetaan rinnakkaispolttona muun polttoaineen ohessa. Tavallisesti rinnakkaispoltossa käytetään REF I-II -laatuista kierrätyspolttoainetta. Myös muita jäteperäisiä polttoaineita kuten purkupuuta, pakkausjätteitä sekä tuotantojätteitä poltetaan tavanomaisien polttoaineiden rinnalla. Suurinta osaa Suomen leijupetikattiloista ei ole varsinaisesti suunniteltu kierrätyspolttoaineen tai jätteen polttoon, mutta niissä voidaan polttaa jätepolttoainetta jopa parin kymmenen prosentin polttoaineosuuteen saakka. Jos jätettä poltetaan suurina polttoaineosuuksina, laadun pitää olla hyvää (vähäinen metalli, kloori ja alkalipitoisuus), ettei polttoprosessi häiriinny. (Vesanto 2006, ) Kaasutus Kaasutuksen periaatteena on polttaa polttoaine vähähappisissa olosuhteissa, jolloin saadaan tuotekaasua. Saatu tuotekaasuseos poltetaan kattilassa perinteisen polttoaineen tavoin. Tuo-

20 19 tekaasu voidaan puhdistaa ennen polttamista, jolloin päästöt ja epäpuhtaudet saadaan minimoitua. Kaasuttimia on olemassa teknisiltä ratkaisuiltaan erilaisia. Kiertoleijukaasuttimet ovat polttoaineteholtaan suurimpia (Mroueh et al 2007, 87). Leijukerroskaasutus toimii samalla periaatteella kuin leijukerroskattilatkin, mutta polttoaine ei pala, vaan se kuumenee ja pyrolysoituu ilman leijuttamassa pedissä, jolloin muodostuu palavia kaasukomponentteja, tuotekaasua. Suomessa on käytössä tällä hetkellä yksi kierrätyspolttoainetta kaasuttava kaasutin (60 MW) Kymijärven voimalaitoksella. Lahti Energia on rakentamassa uutta, polttoaineteholtaan 160 MW:n kiertoleijukaasutus -tekniikkaan perustuvaa voimalaitosta Kymijärvelle, joka tulee käyttämään pääpolttoaineenaan kierrätyspolttoainetta. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön huhtikuussa Muut energianhyödyntämistekniikat Jätteiden polttoon on olemassa erilaisia rumpu-uuneja, jotka soveltuvat varsinkin ongelmajätteille. Rumpu-uunit sopivat niin kiinteiden, nestemäisten, pastamaisten kuin kaasumaistenkin materiaalien polttamiseen, ja niissä jäte voidaan polttaa turvallisesti. Poltettavan jätteen viipymäaika on rumpu-uunissa yleensä pitkä ja uunin lämpötila voidaan suunnitella hyvin korkeaksi. (Jätelaitosyhdistys 2011.) Jätteitä voidaan hyödyntää energiana myös pyrolyysitekniikalla. Pyrolyysi on kaasutusta muistuttava tekniikka, mutta siinä prosessi tapahtuu C:n lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa, toisin kuin kaasutuksessa. Pyrolyysitekniikka, varsinkin jätteenpolton yhteydessä, on vielä kehittyvä tekniikka eikä siitä ole pitkän aikavälin kokemuksia maailmassa. Muita kokeiluasteella olevia tekniikoita jätteiden poltossa on muun muassa plasmakonversiotekniikka sekä polttokennotekniikka. (Myllymaa et al 2008a, ) 4 HYÖTYSUHTEIDEN MÄÄRITYS JA NIIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4.1 Voimalaitoksen hyötysuhde

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA

ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Riikka-Liisa Säikkö ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN ELINKAARI- TARKASTELU PORIN SEUDULLA Työn

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

LCP BREFin päivityksen tilanne

LCP BREFin päivityksen tilanne LCP BREFin päivityksen tilanne Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Jaakko Kuisma 1 Esityksen sisältö LCP BREF ja sen uudistaminen Kansallinen valmistautuminen uudistamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010)

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MIELIPIDE Varastokatu 3 A 27.4.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Varastokatu 3 A 33100 Tampere Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala PIRKANMAAN ELY-KESKUS PL 297 33101

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti ET KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVORAPORTTI 2015 Raportti Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Tuotanto...3 2.1 Tuotantoprosessi...3 3 Käyttötarkkailu...4 3.1 Polttoainetarkkailu...5 3.2 Arinakattilan

Lisätiedot

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTÖN NÄKYMÄT EUROOPASSA LEIJUKERROSPOLTON KANNALTA Diplomityön aihe on hyväksytty energiatekniikan osaston osastoneuvoston

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot