Uutta Tiedekirjassa 5/02

Transkriptio

1 utta iedekirjassa 5/02 hokas, annu Cultivation of Brassica species and Cannabis by ancient Finnic peoples, traced by linguistic, historical and ethnological data; revision of Brassica napus as B. radice-rapi Finnish Zoological and Botanical ublishing Board. cta Botanica Fennica 172. Vammala 2002, 32 s. BN N oft R 3,52 (FM 21) tt förstå inom humaniora Finska Vetenskaps-ocieteten uomen iedeseura. Jyväskylä 2002, 335 s. BN nb. R 30 (FM 178) Red. René Gothóni. tt veta är inte alltid det samma som att förstå. ssäsamlingen tt förstå inom humaniora har vuxit fram ur behovet att klargöra humanioras egenart som kunskapsgren om människan och hennes kultur. humaniora möts två förståelsehorisonter, tolkarens och det tolkade föremålets; diktverket, den främmande människan och hennes kultur, mentaliteten, religionen osv. olkningen uppstår i en sammansmältning av dessa horisonter. ur detta sker belyses i essäsamlingen av ocietetens ledamöter, vilka representerar olika områden och infallsvinklar inom humaniora. Bulletin of the Geological ociety of Finland 73:1-2 Geological ociety of Finland. Vammala 2002, 115 s. N oft R 16,80 (FM 100) ditor-in-chief Yrjö Kähkönen. Disturbance Dynamics in Boreal Forests. Defining the cological Basis of Restoration and Management of Biodiversity. Finnish ociety of Forest cience & Finnish Forest Research nstitute. ilva Fennica 36. ampere 2002, 447 s. N oft R 25 (FM 148) dited by eva Korpilahti & imo Kuuluvainen. n forest ecosystems, disturbances are important for biodiversity because they largely determine the characteristics of the habitat mosaic, which, in turn, affect the population dynamics of all forest-dwelling species. n natural boreal forests, disturbances are caused by such factors as fires, storms, insects, pathogens, floods, and animals like moose and beaver. owever, in many parts of the boreal zone human actions are at an accelerating rate replacing natural disturbances. hrnrooth, Magnus Casimir hrnrooth. Kolmen leksanterin kahden tsaarin ja yhden ruhtinaan uskollinen palvelija. Finska Vetenskaps-ocieteten - uomen iedeseura. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 156 b. Vammala usintap., 475 s. BN N id. R 40 (FM 237) Casimir hrnrooth ( ) oli uomen autonomian ajan legendaarinen soturi, diplomaatti, seuramies ja valtionhallinnon korkea virkamies. Käytyään aminan kadettikoulun hän kunnostautui Venäjän armeijassa leksanteri :n aikana mm. Venäjän - urkin sodassa ja yleni lopulta kenraaliluutnantiksi. Bulgarian itsenäistyessä urkin sodan tuloksena hrnroothista tuli Bulgarian sotaministeri ja Bulgarian ruhtinaan leksanterin varsin vaikutusvaltainen neuvonantaja. Bulgariasta hrnrooth palasi ietariin ja toimi siellä uomen ministerivaltiosihteerinä leksanteri :n ollessa keisari. Näin hänestä tuli kolmen leksanterin uskollinen palvelija. hrnrooth, Magnus Casimir hrnrooth. rogen tvenne tsarer och en furste LXNDR. Finska Vetenskaps-ocieteten - uomen iedeseura. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 156 a. Vammala , rev. uppl., 473 s. BN N nb. R 40 (FM 237) he Finnish Yearbook of nternational Law X, 1999 us Gentium ssociation & Kluwer Law nternational..l. 2002, 486 s. BN X N ard R 150 (FM 890) ditor-in-chief Martti Koskenniemi. 63

2 64 Junttila, lla-kirsti & Koivistoinen, Mikko Katuympäristön suunnitteluopas uomen kuntatekniikan yhdistys & Viherympäristöliitto. uomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 21. Jyväskylä 2002, 171 s. BN Nid. R 44 (FM 262) Karttunen, annu & et al. lmakehä ja sää ähtitieteellinen yhdistys rsa. rsan julkaisuja 62. Vaasa , tark. p., 365 s. BN N Nid. R 24,40 (FM 145) eos esittelee meitä ympäröivän ilmakehän kaikkine ilmiöineen. lma tuo tuoksuja ja ääniä aisteillemme. lman lämpötilan takia puemme päällemme villapaidan tai sortsit. lma kannattaa lentokoneita ja pullistaa purjeita, suojaa meitä avaruuden tappavalta säteilyltä sekä ylläpitää elämää planeetallamme. lmakehä ja sää kertoo kaiken ilmasta ja ilmakehästä. äätiedotus kertoo, milloin sataa. lmakehä ja sää kertoo miksi sataa. uomalaisten asiantuntijoiden kirjoittama teos sisältää uusimman tiedon säästä, erityisesti uomen oloihin sovellettuna. Koskenoja, Mika luripotential heory and Capacity nequalities Finnish cademy of cience nnales cademiae cientiarum Fennicae. Mathematica Dissertationes 127. elsinki 2002, 49 s. BN N oft R 5 (FM 30) Kuusimäki, Mikko Robinson et le arot. tude sur la signification de Vendredi ou les limbes du acifique de Michel ournier. emiotic ociety of Finland & nternational emiotics nstitute at matra. cta emiotica Fennica 14. elsinki 2002, 340 s. BN N X oft R 25 (FM 148) out cela peut bien vous paraître un inintelligible galimatias [ ]. Mais telle est justement la sagesse du arot qu il ne nous éclaire jamais sur notre avenir en termes clairs. maginez-vous les désordres qu engendrerait une prévision lucide de notre avenir? Non, tout au plus permet-il de pressentir notre avenir. Laitinen, Jorma yntiinlankeemus, häpeä ja syyllisyys. skonnonfilosofinen tutkielma. uomalainen eologinen Kirjallisuusseura. uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran Julkaisuja 232. Vammala 2002, 194 s. BN N Nid. R 19 (FM 113) Kirjassa tutkitaan häpeän ja syyllisyyden teemoja Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen asettamaa taustaa vasten. ama tausta kuvastaa meidän kaltaisemme, persoonaluonteen omaavan ihmisen syntyä Jumalan ilmoittaman paratiisillisen kiellon rikkomuksen kautta. Kadotetun paratiisin myyttinen muistuma ei jätä ihmistä rauhaan. en heijastuma on persoonaluonteemme tärkeä yksittäinen tunnusmerkki: tarpeemme salata ja paljastaa itseämme samanaikaisesti. Kirjan uskonnonfilosofinen tutkimusote tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden arvioida häpeän ja syyllisyyden merkitystä ihmisen persoonaluonteen kannalta. Leino, ekka Kirkkolaki vai Laki kirkosta. allinto-oikeudellinen tutkimus kirkon oikeudellisista normeista ja niiden synnystä. uomalainen Lakimiesyhdistys. uomalaisen Lakimiesyhdistyksen Julkaisuja. -sarja 231. Vammala 2002, 376 s. BN N id. R 60 (FM 357) Jo vuoden 1869 kirkkolaissa luotiin senaikaista yhteiskuntaa ja kirkkoa varten kirkkolakijärjestelmä, jonka mukaan kirkko ehdottaa kirkkolakiin otettavien säännösten sisällön valtion lainsäädäntöelimille joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi, muutoksia sisältöön ei voida tehdä. Järjestelmän on katsottu turvaavan kirkon asemaa yhteiskunnassa, koska kirkko on voinut ratkaisevasti vaikuttaa omista asioistaan säädettävän lain sisältöön. Ylikansallinen lainsäädäntö ja ihmisoikeussopimukset ovat alkaneet määritellä kirkkoakin koskevaa lainsäädäntöä ja hallinnollisia rakenteita. Myös kirkon hallintoa ollaan mukauttamassa yhteiskunnan rakenteisiin siirtämällä osa kirkon oikeussuojajärjestelmästä yhteiskunnan viranomaisten hoidettavaksi. Martinelli, Dario ow Musical is a Whale? owards a theory of zoömusicology.

3 emiotic ociety of Finland & nternational emiotics nstitute at matra. cta emiotica Fennica 13. pproaches to Musical emiotics 3. elsinki 2002, 331 s. BN N X (F), N (M) oft R 25 (FM 148) ow musical is a whale? sketches an introductory portrait of zoömusicology, addressing limitations and potentials of the zoömusicological research, problematic topics, a framework of the possible methodologies, and an attempt to situate the discipline in relation to other fields. Zoömusicology approaches non-human animals from the perspective of semiotics and musicology, and music from the perspective of biological and ethological sciences. he basic innovation is the assertion that music is not an exclusively human phenomenon. Miettinen, rto Relative ea Level Changes in the astern art of the Gulf of Finland during the Last 8000 Years Finnish cademy of cience nnales cademiae cientiarum Fennicae. Geologica- Geographica 162. Vammala 2002, 102 s. BN N X oft R 25 (FM 149) hore displacement in the eastern part of the Gulf of Finland during the last 8000 radiocarbon years was reconstructed by studying a total of ten lake and mire basins situated in Virolahti in southeastern Finland and on the Karelian sthmus and in ngermanland in Russia. he highest Litorina shoreline is situated at ca. 23 m above present sea level in southeastern Finland, whereas in the eastern part of the Karelian sthmus it is situated at ca. 8 m above present sea level. Rosenström, Marika Fartyget, himlen och havet. Verklighetsuppfattningen bland sjömän i långfart under segelsjöfartens sista era. venska litteratursällskapet i Finland. krifter utgivna av venska litteratursällskapet i Finland 597. Meddelanden från Folkkultursarkivet 16. s.l p., 159 s. BN N (Meddelanden), N (L skrifter) ft. R 26 (FM 155) jömannens enda egentliga verklighet var fartyget, himlen och havet. Det är slutsatsen som dras i denna bok om de sista Kap ornarnas verklighetsuppfattning. å basen av bl.a. frågebrevssvar och intervjuer tecknas för första gången en etnologisk-folkloristisk helhetsbild av livet ombord på de sista seglande fartygen i långfart. Bilden omfattar såväl de materiella som mentala dimensionerna av sjömanskulturen. Kärnan i boken är en analys av de kulturella grundstrukturer som sjömannen använde för att ordna sin verklighet. aarikangas, Kirsi sunnon muodonmuutoksia. uhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. uomalaisen Kirjallisuuden eura. uomalaisen Kirjallisuuden euran oimituksia 860. Vammala 2002, 630 s. BN X N id. R 48 (FM 285) Moderni, funktionalistinen asunto ja sen yhdenmukainen perheen malli korvasi 1900-luvun kuluessa vähitellen säädynmukaisen asumisen kirjon: työväestön hellahuoneet, maaseudun tuvan ja kamarin sekä porvarilliset edustushuoneisiin, yksityisiin tiloihin ja talousosaan jakautuneet asunnot. Modernin asunnon muotoutumista määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. aarikangas tarkastelee muhkeassa tutkimuksessaan avarasti ja ajatuksia herättävästi puhtaan ilman, huoneiden tilavuuden, parvekkeiden ja ikkunoiden, auringonvalon ja siivoamisen luoman estetiikan ohella asumisen ja elämisen eri toimintojen eriytymistä 1900-luvun kaupunkiasumisessa. almenkivi, rja Cartonnage apyrii in Context. New tolemaic Documents from b Í r al-malaq. Finnish ociety of ciences Commentationes umanarum Litterarum 119. ammisaari 2002, s. BN N oft R 22 (FM 130) he primary aim of this work is to edit and study twenty unpublished Greek documents from one single cartonnage which belongs to the papyrus collections of the Berlin Museum. he cartonnage was found in the necropolis of b Í r al- Malaq almost a century ago. n addition to editing new 65

4 66 documents, the aim is to take into account the archaeological context of the b Í r al- Malaq cartonnages. alvio, uukka Coins and Coin Finds in Finland D Finnish ntiquarian ociety. skos 12. Vammala 2002, 235 s. BN N oft R 23 (FM 136) Finds of Oriental and uropean silver coins form a conspicuous, yet elusive, element in the archaeological material of the ninth-twelfth centuries in the Northern lands. n Finland the contrast between the handful of coins from the pre-viking period and the seven thousand coins from the Viking ge is striking, but compared with the finds from weden and Russia, the material is very modest. his, however, does not diminish its importance from Finland s point of view. he number of coins acquired by Finnish museums from finds made in the present area of Finland is now slightly more than here is also information on perhaps a thousand other coins that have been dispersed or melted down during the past two or three hundred years. örmä, Minna Landscape xperience as Visual Narrative. Northern ong Dynasty Landscape andscrolls in the Li Cheng Yan Wengui radition. Finnish cademy of cience nnales cademiae cientiarum Fennicae. umaniora 318. Jyväskylä 2002, s. BN N ard R 40 (FM 238) his study focuses on two landscape handscrolls: Luxuriant Forests and Distant eaks, in the Liaoning rovincial Museum and avilions and Mansions by Rivers and Mountains, in the Osaka Municipal rt Museum. he investigation of the relationship of these scrolls raises two related issues toward a better understanding of the history of the landscape handscrolls in the Northern ong period. First, the Liaoning picture includes a colophon stating that the painting was originally mounted as a small folding screen. he second issue concerns the functions of these paintings. Veivo, arri he Written pace. emiotic nalysis of the Representation of pace and its Rhetorical Functions in Literature. nternational emiotics nstitute at matra. cta emiotica Fennica 10. elsinki 2001, 233 s. BN N X oft R 17 (FM 101) he Written pace examines the representation of space and its rhetorical functions in contemporary literature. wo directions are exploited in this work: the semiotic notion of space, which unites the existential, structural and cultural aspects of spatiality, and Charles eirce s sign theory, which emphasizes the mediative nature of semiosis and the interconnectedness of representation and rhetoric. Zur Rolle der prache im Wandel der Gesellschaft : he Role of Language in Changes of ociety Finnish cademy of cience nnales cademiae cientiarum Fennicae. umaniora 317. Vantaa 2002, 308 s. BN N oft R 25 (FM 148) erausgegeben von Matti Luukkainen & Riitta yykkö. hiefgreifende gesellschaftliche mbrüche nach dem Fall der Berliner Mauer und der uflösung der owjetunion machen sich nicht zuletzt in der prache und Kommunikation bemerkbar. Dies hat zu einer intensivierten Zusammenarbeit zwischen Linguisten und Literaturwissenschaftlern, istorikern, olitologen und Kommunikationsforschern geführt. Der vorliegende Konferenzband enthält die Diskussionsbeiträge der 22 Wissenschaftler aus Deutschland, Finnland, Russland und olen, die im ugust 2000 an der niversität urku getagt haben. Åberg, Kai Nää laulut kato kertoo meijän elämästä. utkimus romanien laulukulttuurista tä- uomessa 1990-luvulla. uomen etnomusikologinen seura. uomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 8. Vantaa 2002, 255 s. BN N Nid. R 23 (FM 136) Nää laulut kato kertoo meijän elämästä on kenttätutkimus romanien lauluista, laulutilanteista ja lauluja koskevista kertomuksista. Kai Åberg on tutkijana mennyt tapaamaan itäsuomalaisia romaneja ja

5 pyytänyt heitä esittämään omia laulujaan hänen nauhoitettavakseen. Keruutyön tuloksena on syntynyt ainutlaatuinen kokoelma lauluja, joita valkolaisilla on harvoin tilaisuus kuulla. Romanien musiikki on tässä työssä kytketty läheisesti etnisen identiteetin arkipäiväiseen rakentumiseen. Äidinkielen merkitykset uomalaisen Kirjallisuuden eura. uomalaisen Kirjallisuuden euran oimituksia 869. Vaasa 2002, 618 s. BN N Nid. R 27 (FM 160) oim. lona erlin & al. Äidinkielen merkitykset on artikkelikokoelma, jonka kirjoittajat ovat kielen, kirjallisuuden, perinteen ja kasvatustieteen ammattilaisia. eidän käsissään äidinkieleen avautuu lukemattomia, yllättäviäkin näkökulmia. rtikkeleissa pohditaan mm. äidinkielen asemaa pienillä kielialueilla, äidinkielen opetusta, murrebuumia ja rocklyriikkaa. Kirja vie matkalle gricolasta uusmediaan, leksis Kivestä isäiseen sankariin. (Koonnut R. M.) DKRJ Kirkkokatu elsinki puh. (09) telefax (09) iedekirja avoinna kesä elokuussa ma klo ja ti pe klo uljettu sähköposti: tiedekirja@tsv.fi Kotisivun osoite: ieteessä tapahtuu Det händer i vetenskapen eminaareja, tapahtumia VNN KRJL- LDN ÄVÄ Vammala. eemoina Lappi ja Kaarlo arkia. Lisätietoja: Vanhan kirjallisuuden päivät, p. (03) , RN KRJ- J DM urun Messukeskus. Lisätietoja: urun messukeskus, p. (02) D J urun Messukeskus. ieteellisten seurain valtuuskunnan seminaari urun kirja- ja tiedemessuilla. Lisätietoja: Jan Rydman, p. (09) , jan.rydman@tsv.fi N Ä- VÄ: D J MO V J V elsingissä. Järjestäjinä ieteellisten seurain valtuuskunta, uomen iedeakatemiain Valtuuskunta, uomen Kulttuurirahasto. Lisätietoja: Jan Rydman, p. (09) , jan.rydman@tsv.fi, Näyttelyjä R. - GN J NDRN KN- OJ Näyttely Kulttuurien museossa, ennispalatsi 2. krs, alomonkatu 15 / teläinen Rautatiekatu 8, elsinki. voinna ti-pe 11-20, la-su Lisätietoja: Lippukassa p. (09) , toimisto p. (09) , OMLNN MM Maiseman kuvaamisen historiaa 200 vuoden ajalta. Näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa elsingin yliopiston kirjastossa. voinna ma-pe 9-18, la 9-16 (heinäkuussa la suljettu) Lisätietoja: sko Rahikainen, p. (09) 1911, esko.rahikainen@helsinki.fi FR BODY MN JK iedekeskus eureka. voinna: päivittäin 10-18, torstaisin Mihin kaikkeen kehoamme voidaan käyttää? Miten meitä voidaan jaotella ominaisuuksiemme perusteella? Miten elämää ja ruumin toimintoja voidaan kohentaa tulevaisuudessa? ämärtyykö raja ihmisen ja robotin välillä?