Suomen aikakauslehtitoimittajain liitto. Lööppi. Graafikko luo kirjalle hahmon s. 4. Editointi on kirjoittajakoulu s. 9. Miinaharava s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen aikakauslehtitoimittajain liitto. Lööppi. Graafikko luo kirjalle hahmon s. 4. Editointi on kirjoittajakoulu s. 9. Miinaharava s."

Transkriptio

1 Suomen aikakauslehtitoimittajain liitto Lööppi Graafikko luo kirjalle hahmon s. 4 Editointi on kirjoittajakoulu s. 9 Miinaharava s. 16

2 18 sisältö 4/2010 Pääkirjoitus... 3 Graafikko luo kirjalle hahmon... 4 Editori on intohimoinen pilkunviilaaja... 8 pääkirjoitus VASTAPUOLI EMME OLE ME! Sallin ystäväkirja osa SAL news...13 Saisinko palautetta?...14 Miinaharava: Miinan kirjapalsta Mielenkiintoinen ja vauhdikas vuosi on jälleen loppusuoralla. Vuoden ensimmäistä pääkirjoitusta rustatessani maassa oli puolimetrinen hanki ja muistuttelin osastoja valtuustoehdokkaiden asettamisesta. Maa on jälleen tuhdisti valkoisena, mutta valtuutetut on valittu ja uuden valtuuston ensimmäinen kokous kolkuttelee ovella. kuva: Hannu Häyhä Klovneria harrastuksena. 22 kuva: timo ripatti SAL harrastaa: Raimo Haapaniemi, 33 maratonin mies...18 Sähköisten lehtien rynnistys alkoi Helmi-juttu: Kuopan reunalla Olisiko unelma-tessissä tuplarusinat? Cecilia Zadig: "Uskon muutokseen" Sarjakuva: SAL:illa kuva: Minna Huuhka 14 8 kuva: kaija plit Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL ry:n jäsenlehti 17. vuosikerta päätoimittaja: Ismo Lehtonen, puh. (09) , toimitussihteeri: Kaija Plit, taitto: Unto Helo muu toimituskunta: Kaisa Kauppila, Marko Korhonen, Sinikka Pihlamaa, Timo Ripatti SAL ry., Hietalahdenkatu 2 B 23, Helsinki, puh. (09) puheenjohtaja: Ismo Lehtonen asiamies: Kaija Plit toimistonhoitaja: Jaana Virtanen, ilmoitushankkija: Erkki Hirvonen, puh , ISSN painopaikka: Painoyhtymä, Teollisuustie 21, Porvoo kuva: timo ripatti Inflaatiotason alapuolelle jäävät korotukset eivät juuri lämmitä." Välissä on jaettu lehdistölle viimeiset nykyisen sopimuksen mukaiset palkankorotukset, ja kustannustoimittajat ovat neuvotelleet itselleen uuden työehtosopimuksen. Lehdistöllä sama vääntö on edessä ihan pian, keväällä, ja helppoa tuskin on sielläkään. Nykyinen sopimus herätti melkoista kritiikkiä syntyaikoinaan, mutta laman oloissa se on ollut hyvä, työn antajien mielestä etenkin palkankorotusten suhteen aivan liian hyvä. En jaksa lakata ihmettelemästä sitä, miten niin monet kotimaisen kysynnän vähäisyyttä tuskittelevat, mutta hyvin menestyvät isotkin yritykset yrittävät viimeiseen asti välttää maksamasta työntekijöille kunnon palkkaa. Inflaatiotason alapuolelle jäävät korotukset eivät juuri lämmitä. Näissä oloissa on yhä enemmän täyttä totta se fraasi, että meillä pitää olla vahva ja yhtenäinen Journalistiliitto puolustamassa etujamme. Vaikka liiton sisällä saattaa joskus esiintyä ristiriitoja, niin vastapuoli on kuitenkin työnantaja. Se ei ole toinen yhdistys eikä liiton toimisto, saati yksittäinen journalisti tai joku jäsenryhmä. En halua lietsoa tällä turhaa vastakkainasettelua, sillä yhteistyötä tehdään monin tavoin, ja monissa asioissa työnantajan ja -tekijän edut ovat yhtenäiset. Tes-neuvotteluissa on kuitenkin nähty, että tämä tosiasia ei aina ole iskostunut työnantajien tajuntaan. Lööpissä on jälleen tapahtunut pieniä muutoksia. Uusi sarjakuvapiirtäjä Reetta Laitinen aloitti jo edellisessä numerossa. Toimituspäälliköksi ylenneen Anni Lintulan Lintulaudan korvaa opintosihteerimme Miina Poikolaisen Miinaharava. Tämän numeron kannessa puolestaan toteutimme julkaisutyöryhmässä syntyneen ja mielestämme hauskan idean, jonka kuitenkin on tarkoitus olla kertaluontoinen. Ismo Lehtonen 3 LÖÖPPI

3 kuva: Laura Arvela Graafikko luo kirjalle hahmon Teksti: Kaisa Kauppila Kirjan ulkoasun työstäminen lähtee sisällöstä: käsikirjoituksesta, kuvituksesta tai kustantajan tai kirjailijan ajatuksista. WSOY:n graafinen suunnittelija Mika Tuominen on suunnitellut ulkoasun moniin tieto- ja kaunokirjallisiin teoksiin. Kun hän on saanut yleiskäsityksen tulevasta kirjasta joko kustannustoimittajalta tai valmiista käsikirjoituksesta, alkaa aiheiden rajaaminen. Kaunokirjallisesta käsikirjoituksesta etsitään oikeaa tunnelmaa, tietokirjoissa sysäyksenä saattaa olla myös aihepiiri tai yksittäinen kuva. Työstettävän kirjan lajityyppi ohjaa jo tiettyyn suuntaan, mutta jokainen kirja on aina oma prosessinsa. Kirjan kansi herättää kiinnostuksemme ja miellyttävä ulkoasu voi jopa ratkaista ostopäätöksen. Viime vuonna Suomessa julkaistiin lähes nimikettä yleistä kirjallisuutta. Miten yksittäinen kirja saadaan erottumaan joukosta? Kello käy ja dedis lähestyy, silti Mika Tuominen jaksaa hymyillä. 4 LÖÖPPI Tuomisen suunnittelemia kirjoja: Kyrö: Mielensäpahoittaja (WSOY) Remes: Shokkiaalto (WSOY) 5 LÖÖPPI

4 6 LÖÖPPI Tuija Kuusela työhuoneellaan, seurassaan kirjat. Välillä täytyy lähteä etsimään vaikka sopivaa kirjasintyyppiä, jotta jostain pääsee liikkeelle. Alussa työ on erilaisten muuttujien poistamista ja lähtökohtien rajaamista aina pienempään joukkoon, Mika Tuominen kertoo. Kirjalla on pitkät perinteet Kirjan lukemistapa ohjaa myös kirjan muotoa. Useimmiten kirjasta luetaan pitkiä kappaleita, siihen syvennytään eri tavalla kuin esimerkiksi aikakauslehtien artikkeleihin. Tammella kaksitoista vuotta graafisena suunnittelijana ollut, nyt omalla toiminimellä työskentelevä Tuija Kuusela pohtii kirjatypografian lainalaisuuksia: Aikakauslehti yrittää ulkoasullaan kosiskella lukijaa, kirjan tehtävä taas on vakuuttaa. Siksi kirjatypografiassa tavoitellaan ajattomuutta ja klassiset piirteet ovat määrääviä. Kirjan täytyy kestää aikaa lehteä paremmin. Mikäli kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, suunnittelu alkaa aina alusta. Kirjalle valitaan formaatti sekä sidosasu ja sille luodaan sopiva typografia. Nykymaailmassa aikataulut ja kustannustehokkuus rajoittavat suunnittelijan keinoja. Standardoinnilla ja materiaalien massaostoilla pyritään saamaan kustannukset alas, mutta samalla tuotteet muuttuvat tasapäisemmiksi. kuva: Eevaliina Rusanen Aikakauslehti yrittää ulkoasullaan kosiskella lukijaa, kirjan tehtävä taas on vakuuttaa." Kirja on kokonaisuus Graafinen suunnittelu on elintärkeä osa kirjan syntyprosessia. Viimeaikoina graafista suunnittelua on ulkoistettu kustannustaloista pois ja se on herättänyt huolta ydinosaamisen aliarvostuksesta. Varsinkin suuritöisissä tietokirjoissa graafikko on mukana jo hyvin varhaisessa vaiheessa luomassa kirjalle rakennetta, tyyliä ja tunnelmaa. Kuuselan mielestä työ on parhaimmillaan tiimityötä kirjailijan ja kustannustoimittajan kanssa. Typografialla voidaan ratkaista monenlaisia ongelmia työstettäessä käsikirjoitusta hyväksi ulkoasuksi. Kaunokirjallisuuden suunnittelussa korostuu kansisuunnittelu. Kannella kuvitetaan kirjan maailmaa ja sen toivotaan virittävän lukija oikeanlaiseen tunnelmaan. Kun työskennellään esimerkiksi kotimaisen kaunokirjailijan kanssa, on tekijän henkilökohtainen suhde tekstiin aina mukana. Kirjailija on tietysti tekstinsä paras asiantuntija, ja kaunokirjallisen maailman tulkitseminen on hienovireistä. Kirjailija saattaakin syttyä ideasta, jonka itse on ajatellut vasta toiseksi tai kolmanneksi vaihtoehdoksi, kertoo Tuominen. Kustannustalojen arkistojen aarteista löytyy kansioriginaaleja, jotka on piirretty pastelliliiduilla, ja joiden otsikko on leikattu ja liimattu ehkä useampaankin kertaan paikalleen. Nykyisin esimerkiksi kuvien käyttö ja käsittely tietokoneella antavat paljon mahdollisuuksia. Edelleen näkee myös perinteisin kuvataiteen keinoin tehtyjä kansia. Kuvan rakentaminen alkaa piirustuspöydältä, mutta se viimeistellään tietokoneella. Kulttuuriset erot näkyvät Kulttuurierot näkyvät vertailtaessa eri maiden kirjojen kansia. Kuusela pohtii eroja jo pelkästään Ruotsin ja Suomen välillä: Katsellessani August-palkinto -ehdokkaiden kansia, kävi mielessäni, että suomalaisilla kustantajilla olisi vaikeuksia hyväksyä vastaavanlaisia kansiratkaisuja. Meillä ajattelua ohjaa ehkä enemmänkin kustannustehokkuus ja kaupan lainalaisuudet. Kustantajat yrittävät lähinnä pitää huolta siitä, että kirjailijan nimi on kannessa tarpeeksi isolla. Ruotsissa varsinkin sidosasu on tärkeä ja samalla kirjoista tehdään erityisiä esineitä. Suomessa tällaisen ei koeta tuovan kirjalle lisäarvoa. Myös muotivirtaukset kansisuunnittelussa tulevat ja menevät. Vaikutteita otetaan maailmalta Lööpin kannen suunnitellut Mika Tuominen kertoo, miksi hän valitsi näin: Kyseessä on hieman kuin kirjallinen erikoisnumero. Minusta oli vitsikästä, että lehteen tulisikin kirjamainen kansi, vieläpä kaikesta kuvituksesta riisuttu ja vanhahtava sellainen. Ehkä siinä joltain Lööpin lukijalta menee hetkeksi pasmat sekaisin. Ääni on Joosuan, mutta kädet silkkaa Elvistä. Aikakauslehtien kannessa hyvin usein nähdyn kliseen onnellisesti hymyilevästä (tai joissain tapauksissa irvistävästä) ihmisestä voisi joku jo vihdoin kunnolla haastaa. Kuuselan suunnittelemia kirjoja: Urponen: Yli Kaikkien rajojen? (SKS) Muista Runolla (Tammi) niin on aina tehty. Tuomisen mielestä nykyisin näkyvät esimerkiksi japanilaisen manga-perinteen vaikutteet. Yksittäisen valokuvan käyttäminen kaunokirjan kannessa on viime aikoina mielestäni vähentynyt. Seuraavaksi odotan typografisten kansien todellista uutta tulemista. Sille tyylille uudella tekniikalla olisi paljon enemmän annettavaa. Myös kuvaoikeuksien hinnat saattavat omalta osaltaan viedä kansiratkaisuja typografiseen suuntaan, Tuominen ennustaa. Hyvä lukukokemus ei muutu Kirja on kovaa vauhtia sähköistymässä. Lukemisen tavat monimuotoistuvat ja hyvää typografiaa tarvitaan myös sähköisessä maailmassa. Olisikin kiinnostava tietää, kuinka monessa kustannustalossa graafikot on otettu mukaan suunnittelemaan myös sähköisiä kirjoja. Vaikka sähköisten lukutapojen ennustetaan kasvavan uusien laitteiden myötä, ei paperille painettu kirja jouda unholaan. Ehkä sähköisen maailman tuleminen kirjamaailmaan kiinnittää huomion entistä enemmän painetun kirjan ulko asuun. Parhaimmillaan paperin rahina ja painomusteen tuoksu takaa rauhallisen lukuhetken, joka rentouttaa ja tarjoaa mielelle uutta rakennusainetta tietotulvan keskellä. Vanha, hyvä käyttöliittymä kuluu edelleen lukijoiden käsissä. Kaunis kirja saa lukijan hyvälle mielelle. Kun tarvitset tietoa veropolitiikasta, verolainsäädännöstä, verojen vaikutuksesta tai julkisesta taloudesta olemme aina käytettävissäsi. Teemu Lehtinen toimitusjohtaja, puh. (09) Antti Marttinen viestintäjohtaja, puh. (09) Leena Kurkinen tiedotuspäällikkö, puh. (09) Vesa Korpela lakiasiain johtaja, puh. (09) Minna Punakallio pääekonomisti, puh. (09) Veronmaksajain Keskusliitto ry Kalevankatu 4, Helsinki puh. (09) , faksi (09) LÖÖPPI

5 8 LÖÖPPI Editori on intohimoinen pilkunviilaaja Editointi on työlästä eikä siitä usein saa kiitosta, mutta se maksaa itsensä takaisin. Näin totesivat SAL:n editointikouluttajat, Mondon päätoimittaja Heikki Valkama ja toimittaja, kirjailija Anu Silfverberg. Teksti: Miina Poikolainen Kuva: Kaija Plit Monessa toimituksessa hikoillaan jutunteon loppuvaiheessa, kun juttu on saapunut toimitukseen ja se pitäisi saada julkaisukuntoon. Ennakoivaan editointiin luottava Heikki Valkama kannustaa jakamaan työtaakkaa lopusta jokaiseen kohtaan. Editointi alkaa jo ennen kuin juttua on edes tilattu avustajalta, Valkama sanoo. Ennakoiva editointi on uusi nimi vanhalle asialle. Kaikki lähtee konseptista Valkama sanoo, että jokaisen juttutilauksen perustana on lehden konsepti. Yhä useampi aikakauslehti toimii pienellä ydintoimituksella ja suurella avustajajoukolla. Haasteena on, että jutulla voi olla eri tilaaja ja käsittelijä. Siksi konseptin pitää olla editorille kristallinkirkas. Briiffaajan tehtävänä on kertoa konsepti Lukija ei välitä konseptista, lehden rakenteista tai palstoista, mutta jättää lehden lukematta, jos ne eivät toimi." myös toimittajalle: Mistä lehdessä on kyse? Kenelle sitä tehdään? Mitä lukijan tarpeita se tyydyttää? Miten lehti rakentuu? Hyvissä lehdissä mietitään, miten lukijaa puhutellaan ja mikä on kunkin juttutyypin tarkoitus. Lukija ei välitä konseptista, lehden rakenteista tai palstoista, mutta jättää lehden lukematta, jos ne eivät toimi. Valkama myöntää, että lehden konseptoiminen vaatii aikaa ja vaivaa. Konseptoinnin pitää lähteä päätoimittajatasolta ja päätoimittajan tehtävä on motivoida henkilökunta siihen. Konseptointi mahdollistaa toimituksen yhteispelin ja antaa aikaa muuhun työhön. Juttutilauslomake on tehokas työkalu Valkama painottaa ennakkosuunnittelun tärkeyttä. Lehden perustan täytyy olla valmis jo ennen kuin juttuja aletaan tehdä. Silloin määritellään juttutyypit, jutun tavoitteet, pituus, jutun sävy sekä taitto. Parasta on jos saa valokuvaajan, kirjoittajan, editorin ja ad:n saman pöydän ääreen. Editoinnin vaiheet on myös hyvä kirjata ylös. Kun kerrotaan selkeästi paperilla, mitä tehdään missäkin vaiheessa, kuka tahansa pystyy katsomaan jutun läpi kirjoittajan kanssa ja käsittelemään sen. Kenestäkään ei saisi tulla korvaamatonta siinä mielessä, ettei voisi esimerkiksi pitää lomaa, Valkama muistuttaa. Valkama suosittelee laatimaan juttutilauslomakkeen ja lähettämään sen toimittajalle. Siinä on kirjallisesti kaikki, mitä toimeksiantoon liittyy. Jos valmis juttu ei vastaa tilattua, toimittajalle voi näyttää lomaketta ja muistuttaa, mistä aluksi sovittiin. Ongelmatilanteissa on aina hienoa, kun voi nojata kirjalliseen sopimukseen. Lukijan puolesta kaikkea pahaa vastaan Editorin rooli on olla lukijan palvelija, edunvalvoja ja asianajaja, Anu Silfverberg aloittaa. Jos ei ole mielenvikaisesta pilkunviilauksesta kiinnostunut, ei ole editori. Editorilla on nillittäjän rooli. Juttua lukiessaan editorin täytyy miettiä, ymmärtääkö mummini, ymmärtääkö naapurini ja ennen kaikkea ymmärränkö minä tätä. Tekstin pitää olla ääneen luettavaa. Editorin täytyy tietää, miksi mikäkin lause on olemassa. Niissä paikoissa, kun pysähdyt etkä pysty jatkamaan lukemista flow-tyylisesti, juttu ei toimi. Se voi olla jotain ihan pientäkin. Kirjoittaja tekee virheet, mutta editori päästää ne lehteen, jolloin lehden uskottavuus kärsii. Ihannetilanteessa editori lähettää jutun taittoon sellaisena kuin sen pitäisi lehdessä olla. Silfverbergin mukaan jutun alussa lukijalle annetaan lupaus tietystä tyylistä. Ensimmäinen kappale on se, jossa lupaukset annetaan. Jos alussa on kirjoitettuna kohtaus tai siinä käytetään tietynlaista kieltä, ne eivät voi jäädä siihen yhteen alussa, vaan lupaus täytyy pitää jutun loppuun asti. Editointi on sijoitus tulevaisuuteen Jos kirjoittajan kanssa, jonka mielestä juttu on hänen taideteoksensa, tulee ongelmia, editorin täytyy muistaa lukija. Kirjoittajan kanssa diilaaminen on eräänlainen ihmissuhde. Silloin täytyy erityisesti pitää mielessä, että editori ajaa lukijan asiaa ja tietää, mitä tälle pitää tarjota. Lehti on se, joka tietää, mikä on lukijalle parasta ja oikein, Silfverberg sanoo. Sen lisäksi, että editori pitää lukijan puolta, hän on myös kirjoittajan tukihenkilö. Hänen jutustaan ollaan tekemässä kaikkein parasta. Silfverbergin mielestä kokemattoman kirjoittajan ohjeistaminen maksaa itsensä takaisin, jos kirjoittaja vain haluaa oppia. Kun mylly on käyty pari kertaa läpi, homma alkaa toimia. Tärkeää on, miten muutosehdotukset ja kommentit ilmaisee kirjoittajalle. Sanon aluksi, mikä jutussa on hyvää ja sen jälkeen, mitä se kaipaa lisää. Editointi on kuin kirjoittajakoulu; niistä jotka sen läpäisevät ja oppivat, tulee hyviä avustajia. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Mitä hyvä briiffi sisältää? Sovi kirjoittajan kanssa ainakin: aihe näkökulma rakenne mitta tyyli deadline palkkio 9 LÖÖPPI

6 ystäväkirja Sallin osa 3 kuva: Hannele Peltonen Erikoislehtien toimitusosasto ry Nimi? Erikoislehtien toimitusosasto ry. Syntymäpäivä? Meidät kastettiin Pientoimitusten alueosastoksi 1975, mutta aikuisina vaihdoimme nimeä meistä tuli Erikoislehtien toimitusosasto. Kotikatu? Lukemattomia katuja. Ketä perheeseesi kuuluu? 641 erikoista jäsentä. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla Monipuolinen, ketterä, ahkera. Mitä pelkäät? Meitä pelottaisi, jos painomuste loppuisi maailmasta. Mitä toivot? Palkankorotusta. Suurin ongelmasi? Meitä journalisteja ei aina ymmärretä työpaikoillamme. Kaikki olisi hyvin, jos... Toimituksissa olisi tarpeeksi työntekijöitä ja meillä olisi varaa maksaa hyvin freelancereille. Mikä suututtaa tässä maailmassa? Työnantajat, jotka irtisanovat väkeä laittomasti. Kenelle olet kateellinen ja miksi? SJL:n lehdistön tessin eduista nauttiville. Mekin haluaisimme pitkän kesäloman. Mikä on suosikkipuheenaiheesi? Mitäs koulutuksia järjestämme seuraavaksi? Koska se palkankorotus tulee? Kun veivaat hyrysysyn käyntiin Hietalahdenkatu 2:ssa Helsingissä ja röyhyät seitsemän tuntia ja kolme minuuttia pitkin eurooppatietä, päädyt Pohjois-Pohjanmaalle osoitteeseen Lekatie 4, Oulu. Rakennuksessa sijaitsee Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton pohjoisin toimitusosasto. 10 LÖÖPPI K E Ennen pohjoisen kiertoajelua on syytä tehdä pyrähdys Hietalahden pahamaineisiin satamakortteleihin tai itäiseen Helsinkiin, sillä SAL:n ystäväkirjan kolmannessa osassa esittäytyvät Kolmiokirjan toimitusosaston lisäksi Avaruuskadetit sekä A-lehtien ja Erikoislehtien toimitusosastot. Ystäväkirjan ensimmäinen ja toinen osa ilmestyivät Lööpin numeroissa ja Teksti: Marko Korhonen A-lehtien toimitusosasto kuva: paavo martikainen Nimi? A-lehtien toimitusosasto. Syntymäpäivä? Villi arvaus: Kotikatu? Presidentillinen Risto Rytin tie itäisessä Helsingissä. Ketä perheeseesi kuuluu? A-lehtien, Dialogin ja Imagen toimituksellinen porukka. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla? Laiska mutta sinnittelevä. Mitä pelkäät? Osaston sammumista. Mitä toivot? Wor(l)d peace! Suurin ongelmasi? Se, että ihmisille ei ole selvinnyt ay-toiminnan olevan toinen toisistaan huolehtimista. Kaikki olisi hyvin, jos...? TES:iin saataisiin vartin päivittäiset tirsat. Mikä suututtaa tässä maailmassa? Välinpitämättömyys. Piste. Kenelle olet kateellinen ja miksi? Solidaarisille ranskalaisille, joilla ei ole vaikeuksia saada porukkaa barrikadeille pienenkin epäkohdan ilmetessä. Mikä on suosikkipuheenaiheesi? Mennäänkö terassille vai syödäänkö sisällä. >> 11 LÖÖPPI

7 kuva: Neidi Niskala SAL news 12 LÖÖPPI Space Cadets Nimi? Space Cadets. Syntymäpäivä? Kotikatu? Hietalahden pahamaineiset satamakorttelit. Ketä perheeseesi kuuluu? 13 kirjallisuuden kapinallista ja 1000 ottolasta. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla? Räyhäkäs, liekittävä ja dekadentti. Mitä pelkäät? Markkinavoimien voittoa kulttuurista. Mitä toivot? Että kirjallisuudella voi parantaa maailmaa. Suurin ongelmasi? Kirjan tulevaisuus pohdituttaa. Kaikki olisi hyvin, jos...? Ihmiset lukisivat enemmän. Mikä suututtaa tässä maailmassa? Taloususkonto. Kenelle olet kateellinen ja miksi? Emme kadehdi, vaan iloitsemme muiden menestyksestä. Mikä on suosikkipuheenaiheesi? Kirjallisuus on uusi musta! kuva: Anna Jylhä Kolmiokirja Oy:n toimitusosasto Nimi? Kolmiokirja Oy:n toimitusosasto. Syntymäpäivä? Kotikatu? Lekatie Oulussa. Ketä perheeseesi kuuluu? Kymmenkunta äkäistä akkaa ja yksi kova kundi. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla? Pieni, mutta äänekäs. Mitä pelkäät? Supistuksia sekä henkilöstössä että lehtivalikoimassa. Mitä toivot? Onnea ja menestystä! Suurin ongelmasi? Muutamien lehtiemme hiipuva myynti, mikä uhkaa johtaa supistuksiin ja yhä kiihtyvään työtahtiin kun se nytkin on luotijunavauhdissa. Kaikki olisi hyvin, jos...?...saisimme edes vähän aikaa tehdä töitä ihan rauhassa. Mikä suututtaa tässä maailmassa? Laadun unohtaminen liian usein lehtialalla. Kenelle olet kateellinen ja miksi? Niille toimituksille, joissa se työrauha on vai onko niitä? Mikä on suosikkipuheenaiheesi? Reginan yt neuvottelut ja irtisanomiset, jotka vaikuttavat pienessä työyhteisössä (lähes) kaikkien toimenkuvaan. SAL:n vuosikokous SAL:n vuosikokous pidetään keskiviikkona Hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Jäsenkorttien tarkastus aloitetaan kokouspaikalla kello ja kokous kello 17. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa jaetaan Salli-journalistipalkinto. Merkitse kokous kalenteriisi ja ilmoittaudu vaikka heti asiamiehen sähköpostiosoitteeseen: Tervetuloa! Koulutukseen ilmoittautuminen muuttuu! SAL:n koulutukseen ilmoittautuminen on tähän asti sujunut sähköpostitse. Käytäntö on toki sujuva, mutta sen hallinnointi kovasti käsityövaltaista. Nyt opintosihteerimme Miina Poikolaisen työajasta valtaosa menee sähköpostiruuhkien selvittämiseen. Loppuvuodesta tilanne muuttuu, kun nykyaikaiset ilmoittautumislomakkeet otetaan käyttöön ja esimerkiksi kurssille mahtuneiden listat syntyvät napinpainalluksella. Uusi ilmoittautumislomake on tekeillä Ville Laitisen bittilaboratoriossa. Villen verstaalta ovat myös SAL:n nykyiset www-sivut. Reetta on uusi sarjakuvapiirtäjämme Reetta Grezen Laitinen (s. 1982) on kuopiolais-helsinkiläinen sarjakuvantekijä, filosofian maisteri ja arkistotäti. Yhdessä Jussi Pakkasen kanssa Laitinen on tehnyt sarjakuvateoksen 144 kertaa (Zum Teufel 2009). Lisäksi hän on julkaissut useita pienlehtiä. Laitisen sarjakuvia on julkaistu mm. antologioissa Sikala sarjakuvia tehotuotannosta (Oikeutta Eläimille 2010), Raivoa ja lamaannusta Kiila-antologia 2010 (Teos 2010), Babian 14 (Ruotsi 2009) ja Modern Spleen 1/09 (Ranska 2009). Hänen sarjakuvitettuja mielipiteitään voi lukea tuoreeltaan Päiväkuvitelmia-blogista: grezen.sarjakuvablogit.com Päänsärkyä päivärahoista Vuosi sitten syksyllä Journalistiliiton valtuusto päätti, että yhdistykset voivat halutessaan maksaa SJL:n järjestämiin konsernitapaamisiin osallistuneiden päivärahoja. Päätös syntyi sekavan ja osin kiivaankin väännön jälkeen, kun valtuusto ei hyväksynyt konsernipäivärahoja SJL:n omaan budjettiin. Sekavan ja kryptisen päätöksen vuoksi SAL:ssa konsernipäivärahoja oli vaikea arvioida ja budjetoida. Lokakuussa asia konkretisoitui ensimmäisinä SAL:n toimistoon saapuneina matkalaskuina. Asian juridista puolta selvitettiin SAL:n tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:ltä. Tällöin ilmeni, että SAL:lla ei tuloverolain mukaan ole edes mahdollisuutta maksaa toisen tahon järjestämistä tilaisuuksista päivärahaa, vaikka ne olisi budjetoitukin. Mikäli näin meneteltäisiin, siitä joutuisivat ongelmiin niin SAL kuin maksunsaajakin. Ennakkotapauksia löytyy verottajan kanssa vaikeuksiin joutuneista urheiluseuroista. SAL informoi asiasta Journalistiliittoa, mutta asia jäi vellomaan ikävästi ilmaan. SJL:n konsernitapaamisiin osallistuneiden ihmisten oli vaikea ymmärtää tilannetta, kun liitosta annettiin edelleen katteettomia lupauksia. Harvoin saa niin raivopäistä ruoskintaa siitä, että pyrkii työssään noudattamaan lakia ja yhdistyksen päätöksiä, SAL:n toimistosta todetaan. kuva: Jami Järvinen 13 LÖÖPPI

8 14 LÖÖPPI Saisinko PALAUTETTA Teksti ja kuvat: Minna Huuhka Aloitteleva freelancer kaipaa kipeästi rehellistä ja kannustavaa palautetta eikä se liene pahitteeksi kokeneemmillekaan.? Monen aloittelevan freelancerin arki on yksinäistä puurtamista. Tunne on kuin pienen aluksen kapteenilla, jolla on kompassi hukassa ja suunta kovaa vauhtia kohti ulappaa. Tulee ikävä työkaveria, joka neuvoisi kiperissä tilanteissa. Vapaa toimittaja tarvitsee palautetta töistään. Mutta mistä sitä saa, kun lehtien toimituksissa ollaan aina vain kiireisempiä? Olen toiminut freelancerina pian kaksi vuotta. Pakertaessani omien ajatusteni ja tekstieni parissa päivästä toiseen, tulee toisinaan epävarma olo. Toimituksista saamani briiffaukset ovat hyviä ja ohjaustakin saa, kun lähettää keskeneräisen jutun lukuun. Mutta kun valmis teksti jää toimitukseen, siitä ei yleensä sen koommin kuulu. Vaikka joskus pyydän erikseen palautetta, yleisimmillään se on juttu on hyvä tai teksti toimii. Tästä on hyvin hankala repiä kehitysideoita jatkoa ajatellen. Onko minulla maneereja? Käytänkö väärin pilkkua? Onko jutuissani toistoa? Onko minulla maneereja? Käytänkö väärin pilkkua? Onko jutuissani toistoa?" Vertaistukea Onneksi löysin vertaistukihenkilön: samassa tilanteessa kahlaavan kollegan. Ryhdyimme Sinikka Tiernan kanssa antamaan toisillemme palautetta, kun sitä on vaikea saada muualta. Vain harvoin saan sellaista palautetta, josta selviäisi, mitä minun kannattaisi korostaa enemmän, tai muuta seuraavan jutun tekoon vaikuttavaa. Monelle asiakkaalle haluaisin kirjoittaa paremmin. Palautteen antamiseen käytetty aika tuskin menee hukkaan missään lehdessä." Kirjoittamista voi harjoitella itsekin, mutta kaipaan myös ohjausta, Sinikka harmittelee. Kollegamme Olli Sulopuisto itsenäinen puurtaja onkin. Printtilehtipuolen asiakkailta hän saa riittävästi hyödyllistä palautetta, mutta nettilehdissä hän toimittaa ja julkaisee jutut kokonaan itse. Normaalitapauksissa kukaan ei koske tekstiini, mikä näkyy jäljessä. Pahimmillaan sinne menee käsittämättömiä aivopieruja ja parhaimmissakin tapauksissa omat maneerit puskevat pinnalle turhan tiuhaan, Olli sanoo. Malttia Tilanne ei ole kokonaan lohduton. Palautteen antaminen freelancereille vaihtelee paljon lehdestä riippuen. On olemassa lukuisia toimituksia, joissa hyvää ja rakentavaa palautetta annetaan riittävästi. Avotakan toimitussihteeri Tiina Tuppurainen on aiemmin toiminut freelancerina, eikä juurikaan kärsinyt palautteen puutteesta. Tein töitä lehdille, joista sain hyvin pätevää ja rakentavaa, tarkkaa palautetta. Se auttoi kehittymään ja korjaamaan omia maneerejani ja virheitäni. Joskus tuntui inhottavalta, kun en saanut tyyppejä kiinni tai palautetta välittömästi. Pikapalautteen saaminen voikin olla vaikeaa, mutta jos sitä ei saa ollenkaan, on vika editoijassa, Tiina sanoo. Aloittelevan freelancerin pitää tottua odotteluun. Kaiken ei tarvitse tapahtua heti. On täysin ymmärrettävää, että toimituksissa on kiire, eikä asioihin ehditä aina reagoida. Palautetta voi odotella aikaisintaan, kuin juttua editoidaan julkaisukuntoon. Mutta jos tekstiä pitää reippaasti muokata puoli vuotta jälkikäteen, se tuntuu hitusen epäreilulta. Odottelu kuuluu asiaan, mutta on raskasta, kun juttu on aina vain tekeillä. Kun palautan jutun, toivon että editoija puuttuu siihen, jos kaikki ei ole niin kuin pitää. Kirjoitan mielelläni koko jutun vaikka kokonaan uusiksi, että se on lopulta juuri sellainen kuin pitääkin, Sinikka sanoo. Usein valmis juttu herättää paljon kysymyksiä, joihin freen pitää vielä etsiä vastaukset. Mutta jos aikaa vierähtää todella pitkä tovi, mielestäni on lehden vastuulla tehdä tarvittavat lisäykset ja muokkaukset, jopa uudet haastattelut. Yhteistyö freen kanssa on kuitenkin toivottavaa, koska hän tuntee aiheensa, Tiina huomauttaa. Innostusta, ei lannistusta Nykyään pitäisi tarkkailla omaa työtään ja yrittää nähdä omat heikkoudet, mikä on satatuhatta kertaa hankalampaa kuin toisten tekstien tsekkailu, Olli sanoo. Riittävän palautteen antaminen freelancereille kiireiden salliessa olisi kaikkien etu. Palautteen antamiseen käytetty aika tuskin menee hukkaan missään lehdessä. Seuraavalla kerralla vältetään edellisen jutun ongelmat. Ehkä palautteen antamista ja korjausehdotusten ruotimista vältellään, koska ne vievät aikaa. Jutun muokkaaminen saattaa mennä pallotteluksi. Minusta tuntuu, että joskus pelätään antaa kritiikkiä, ettei freelancer lannistu tai pahoita mieltään. Se on ihan turhaa, koska jos ei saa koskaan kunnon palautetta, ei voi kehittyä, Sinikka sanoo. Tiina Tuppurainen sanoo antavansa mieluusti palautetta. Hyvä palaute on perusteltua, reilua ja selkeää. Sen pitää innostaa tekemään entistä parempia juttuja, mutta myös antaa rakentavaa kritiikkiä. Kirjoittajien mielestä on usein niin, ettei juttu sellaisenaan ole vielä niin hyvä kuin se voisi olla, Tiina kertoo. Hyvä palautetta janoava SAL:n jäsen, haluaisitko saada ja antaa palautetta kohtalotovereittesi kanssa vapaamuotoisessa lukupiirissä? Ilmoittaudu osoitteseen: 15 LÖÖPPI

9 16 LÖÖPPI Kiinnostaako tämä juttu sinua? Luen Taina Uimosen Kirjoita kiinnostavasti -kirjan yhdeltä istumalta. Tai no, oikeastaan makaan sängyllä ja käyn välillä tyhjentämässä pesukoneen, mutta ahmin opasta kuin parastakin lukuromaania. Taskukokoisessa kirjassa on 141 sivua ja sen lukemiseen kuluu pari tuntia. Saatuani oppaan luettua olen inspiroitunut ja motivoitunut tulemaan paremmaksi kirjoittajaksi ja toimittajaksi. Pian iskee ahdistus ja alemmuuskompleksi : nyt pitäisi onnistua kirjoittamaan kiinnostava juttu tästä kiinnostavasta kirjasta! Onneksi Uimonen jakaa selkeitä ohjeita siihen, miten jopa työterveyshuollon tiedotteesta saadaan kiinnostava teksti. Otan haasteen vastaan. Uimonen rohkaisee kirjoittamaan niin, että jutuissa on kiinnostavia esimerkkejä ja yksityiskohtia, monipuolista sanastoa ja persoonallinen ote. Mutta miten ihmeessä se toteutetaan? Noudatin Uimosen yhtä ohjetta heti tämän tekstin alussa. Hän neuvoo aloittamaan jutun tarinalla, sillä tarinat kiinnostavat ihmisiä. Tarinaa ei päihitä mikään, Uimonen otsikoi ja kertoo heti perään tarinan kruununprinsessa Victorian ja Danielin hääpuheesta ja siitä, miten se sai hänetkin itkemään. Hän sanoo tarinan olevan ylivoimainen keino herättää tunteita ja ihmisten kiinnostus. Tarinan ymmärtää jokainen ja se etenee loogisesti. Hänen mukaansa työelämän teksteissä tarinaa usein hyljeksitään aivan turhaan, sillä sen muoto sopii hyvin erilaisiin tekstityyppeihin. Käytin ensimmäisessä kappaleessa kolmea muutakin Uimosen mainitsemaa keinoa tuoda tekstiin kiinnostavuutta: kerroin yksityiskohdan eli sen, kauanko minulla meni kirjan lukemiseen ja tarkan lukumäärän eli kirjan sivumäärän. Tämän pitäisi kiinnostaa ainakin niitä, jotka itsekin kirjoittavat eli sinua. Sanoin myös ahmivani Tällä Miinaharava-palstalla Miina Poikolainen ruotii journalismia käsitteleviä tietokirjoja. Miina on SAL:n opintosihteeri, joten alan oppikirjat kuluvat hänen hyppysissään hiirenkorville. Sarja on jatkoa Anni Lintulan Lintulaudalle. Luettuani Kirjoita kiinnostavasti -kirjan haluan oppia kirjoittamaan niin hyviä tekstejä, ettei kukaan voi jättää niitä lukematta. kirjaa kuin parastakin lukuromaania, sillä kielikuvilla asioita on helppo kuvata ja havainnollistaa. Kuluneiden vertaus ten ja metaforien sijaan kannattaa keksiä omia. En tiedä, miten hyvin onnistuin tehtävässä, mutta ainakin yritin! Sen lisäksi, että kirjoitan tätä tekstiä minä-muodossa, joka on Uimosen Taina Uimonen: Kirjoita kiinnostavasti Navigare-sarja, Infor Oy 2010 Kustantajan hinta 43 euroa. Tämän pitäisi kiinnostaa ainakin niitä, jotka itsekin kirjoittavat eli sinua." mielestä tehokas ja monia miellyttävä kerrontamuoto, puhuttelin äsken sinua eli lukijaa. Uimosen mukaan ihminen ymmärtää ohjeen tai vinkin parhaiten, kun sen kohdistaa suoraan lukijalle. Ainakin minua Uimosen tyyli puhutteli ja toivon, että sinuakin. Kiinnostavan tekstin kirjoittaminen ei kuitenkaan ole niin helppoa, että se onnistuisi vain ohjeita noudattamalla. Erilaiset ihmiset pitävät kiinnostavina erilaisia tekstejä ja eri ihmiset saavat aikaan kiinnostavaa tekstiä eri keinoin, toteaa Uimonen. Sitä tosiasiaa ei muuta mikään, että ilman kiinnostavaa sisältöä ei voi kirjoittaa kiinnostavasti. Kirjoittajan täytyy myös ylläpitää ja uudistaa omaa sanavarastoaan. Se onnistuu lukemalla kirjoja ja keskustelupalstoja sekä kuuntelemalla ihmisiä. Heikolla hetkellä voi turvautua synonyymisanakirjaan. Ihmisiä kiinnostavia tarinoita saa lähtemällä kotoa ihmisten pariin, vaikka ratikka-ajelulle, jollaisesta Uimonen kertookin hauskan omakohtaisen kokemuksen. Myös hauskat kohdat auttavat pitämään lukijan virkeänä. Uimonen on kokenut kirjoitusviestinnän kouluttaja, ja kirjoittaa kuin opettaa. Hän sanoo tehneensä oppaan kaikille niille, jotka kirjoittavat erilaisia työelämän tekstejä verkkosivuille, yhteisönsä lehtiin ja muihin julkaisuihin. Teksti rullaa eteenpäin ja saa lukijan otteeseen rehellisellä ja rennolla tyylillään. Uimonen kirjoittaa omalla äänellään ja kertoo runsaasti esimerkkejä, mikä tekee kirjasta helppolukuisen. Uimonen ruotii hyvän tekstin ominaisuudet aina pienimmästä yksityiskohdasta kuten sanavalinnoista jutun kokonaisuuteen, eli kappaleiden rytmiin ja pituuksiin. Lopuksi hän käy läpi yksitellen työelämän tekstityypit tiedotteesta blogiin ja tarjoaa keinoja, joilla niistä voi tehdä kiinnostavampia. Jo ensimmäisellä lukukerralla täytän opuksen pienillä oransseilla huomiolapuilla, ja mieleni tekisi käydä kirja vielä alleviivaustussin kanssa läpi. Sen jälkeen voisin ottaa tavaksi ainakin isomman jutun kirjoitettuani tarkistaa vielä nopeasti, voisinko vielä jotenkin tehdä tekstistäni kiinnostavampaa. Joskus se onnistuu ihan pienilläkin keinoilla, mutta opeteltavaa riittää. Uskon palaavani kirjan äärelle vielä monta kertaa. kuva: kaija plit S-ryhmä on suomalainen, osuustoiminnallinen vähittäiskaupan ja palvelualan yritysverkosto. S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) tytäryhtiöineen. S-ryhmä tuottaa päivittäistavara- ja käyttötavarakaupan, liikennemyymälä- ja polttonestekaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan, auto- ja autotarvikekaupan sekä maatalouskaupan palveluja. Lisäksi S-Pankki tarjoaa asiakasomistajille pankkipalveluja. Keskeiset ketjut ovat Prisma, S-market, Sale, Alepa, ABC, Sokos, Emotion, Kodin Terra, Sokos Hotels, Radisson Blu Hotels, Holiday Club Spa Hotels, Agrimarket, Automaa ja ravintolaketjut. S-ryhmän tarkoituksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. SOK Viestintä ja julkaisut Suso Kolesnik viestintäjohtaja p Henna Saarnikoski talouskoordinaattori ja viestintäjohtajan assistentti p Kai Ovaskainen viestintäpäällikkö p Outi Hohti viestinnän asiantuntija p Mika Hovi viestinnän projektipäällikkö p Jarna Lattunen viestinnän asiantuntija p Päivi Nummi tiedottaja p Katja Pitkämäki viestinnän asiantuntija p Tuomas Työrinoja viestinnän asiantuntija p Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) PL 1, S-RYHMÄ Fleminginkatu 34, Helsinki p sähköposti: 17 LÖÖPPI

10 Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Mikä harrastus antaa sinulle intoa ja potkua? Kerro siitä Lööpille! Kerro kaikille sallilaisille! Yhteystiedot Lööpin etusisäkannessa. Raimo Haapaniemi, 33 maratonin mies Numeroitu juoksuhullu 18 LÖÖPPI Teksti: Raimo Haapaniemi Kuvat: Hannu Häyhä Paljon muitakin kannustushuutoja on maratonien aikana kuultu, muun muassa tällaisia: Mitä pitempi matka, sitä tyhmempi mies., Tulkaa pois sieltä, siellä on juoksukilpailu., Lähtekää aikaisemmin, niin ei tarvitse juosta. Parhaat kommentit sain New Yorkin maratonilla vuonna Erinäisten sähläysten jälkeen minulla ei ollut maalissa lainkaan vaihtovaatteita, joten en kylmässä säässä juostun maratonin jälkeen saanut lämmintä päälleni. Mukana ei ollut rahaa taksiin, joten päätin lämpimikseni juosta hotelliini, joka sijaitsi neljän kilometrin päässä maalista. Numerolappu unohtui rintaani, joten kommentit juostessani keskellä Manhattania olivat vähintäänkin ihmetteleviä: Hey man, oletko eksynyt maratonreitiltä, maali on tuossa suunnassa ja Hey man, vieläkö sinun pitää juosta, eikö 42 kilometriä riittänyt Nautintoa 37 kilometrin kohdalla Aloitin juoksuharrastuksen jo lukioikäisenä 35 vuotta sitten. Juoksen nykyisin keskimäärin kilo- En juokse elämää karkuun, juoksen sitä vastaan. Katsojan huuto Helsinki City Marathonin juoksijoille: Taas on kaikki hullut numeroitu ja pistetty juoksemaan. Olen juossut 33 maratonia, joten olen ollut numeroitu hullu jo 1392 kilometrin verran. Se on enemmän kuin matka Helsingistä Nuorgamiin. metriä viikossa, ennätys taitaa olla 80 kilometriä. Varovasti arvioiden olen juossut yli kilometriä. Moni on udellut intohimoisen juoksemiseni motiiveja. Asiaa on myös psykologisoitu: Mitä sinä juoksemisella oikein haet, mitä juokset karkuun, elämääkö? Tähän on helppo vastata: En juokse elämää karkuun, pikemminkin juoksen iloisena sitä vastaan. Jokaisella ihmisellä on varmasti joku harrastus, josta hän saa hyviä fiiliksiä. Ellei tällaista harrastusta ole, asiat ovat enemmän kuin huonosti. Minä saan näitä hyvän olon tunteita liikunnasta, erityisesti juoksusta. Kun endorfiinimielihyvähormoni alkaa lenkin aikana hyrrätä, olo on lähes taivaallinen. Juoksu kulkee: 10 km, 20 km aivan sama, saman tien vaikka 42 km. Jos tämän kaiken nautinnon sivutuotteena saa kovan peruskunnon, sekä terveyttä ja toivottavasti myös pitkää ikää, perustelut harrastukselle lienevät hyvät. Myös paino pysyy kurissa, sillä kaloreita kuluu juoksussa sen verran, että painonhallintaan ei tarvitse uhrata ajatuksia. Juoksua on helppo harrastaa. Lenkille voi lähteä milloin tahansa ja juosta voi missä tahansa. Rahaakaan ei kulu paljon, aika ajoin hankitaan uudet juoksukengät ja silloin tällöin uusia asusteita. Juoksun aikana ajatukset lentävät vapaasti, ja monia työhönkin liittyviä ideoita ja juttuaiheita on syntynyt juoksulenkkien aikana. Samaa liikunnan siivittämää ideoin titekniikkaa on soveltanut myös ex-pääministerimme, joka kuuluisilla Rukan lumilla kehitti enemmän tai vähemmän kuolemattomia ajatuksia. Maratoneilla juoksun aikaansaama mielihyvä joutuu todelliseen testiin. Voiko 37 kilometrin kohdalla puhua nautinnosta? Voi. Ei ehkä fyysisestä nautinnosta, sillä siinä vaiheessa maratonia pää alkaa jo antaa jaloille viestiä: eiköhän kuulkaas jo lopeteta tämä hullutus. Maratonin loppukilometrejä ei kuitenkaan juosta jaloilla vaan päällä eli henkisillä voimavaroilla, ja nautinto tulee juuri siitä. Minä jaksan, jaksan vielä vähän, jaksan loppuun asti. Maalissa olen voittaja loppuajasta riippumatta. Monenlaisia maratoneja Olen juossut maratonin seitsemässä eri kaupungissa. Tässä muutamia mieleenpainuvimpia sekä yksi tulevaisuuden haave. Nopein maraton: Tukholma Aika Olin tuolloin erittäin kovassa kunnossa, ja kolmen tunnin maagisen rajan alitus oli täysin realistinen tavoite. Unohdin kuitenkin etukäteislaskelmissani sen, että 42 kilometrin jälkeen tulee vielä 195 metriä. Ymmärsin virheeni vasta pari kilometriä ennen maalia, enkä pystynyt enää kiristämään vauhtia ja korjaamaan virhettäni. Maalissa Tukholman stadionilla harmitti (erittäin lievästi ilmaistuna) suuresti. Paras aikani on tuottanut myös suurimman maratonpettymykseni. Hitain maraton: Tukholma Aika Kahden akillesjänneleikkauksen jälkeen jouduin pitämään lähes kolme vuotta taukoa maratoneista. Kun sitten taas pääsin takaisin baanalle, tunnelma oli kertakaikkisen mahtava. Loppuajalla ei ollut mitään merkitystä, sillä minä pystyin taas juoksemaan kokomaratonin. Tämä on myös ainoa maraton, jonka olen juossut vaimoni kanssa alusta loppuun yhdessä. Vaimoni, joka on juossut kolmetoista maratonia, juoksi ensimmäisen kerran alle neljän tunnin. Kiitos tsemppaamisesta kuulunee minulle. 19 LÖÖPPI

11 Huonoin sijoitus: Berliini Sijoitus Berliinin maratonilla sijoitukseni oli surkea, olin Minun ei siis kannattanut juoksun jälkeen jäädä maalipaikalle notkumaan ja odottamaan palkintojenjakoa. Sijoitukseni arvoa toki nostaa se, että juoksijoita oli yhteensä lähes Berliinin maraton on paitsi osallistujamääränsä myös reittinsä takia legendaarinen. Reitti on täysin tasainen, mäkiä ei ole lainkaan. Pääosin tästä syystä Berliinissä tehdään aina kovia aikoja. Haile Gebrselassie juoksi Berliinissä vuonna 2008 maailmaennätysajaksi Miettikääpä sitä: kymppi alta puoleen tuntiin ja cooper-testiksi muutettuna koko matka yli 4000 metrin cooper-vauhtia. Upein tunnelma: New York 2001 New Yorkin maraton juostiin vuonna 2001 alle kaksi kuukautta WTC-iskujen jälkeen. Monet ilmoittautuneet peruivat peloissaan osallistumisensa, ja pitkään oli epävarmaa, perutaanko koko maraton turvallisuussyistä. Se päätettiin kuitenkin järjestää muistutuksena siitä, että terroristit eivät voi peruuttaa suuria tilaisuuksia. Meidät kaukaa Euroopasta tulleet otettiin kaupungissa vastaan lähes riemusaatossa, kannustus reitin varrella oli kertakaikkisen valtavaa. Newyorkilaiset kokivat, että olimme tulleet ottamaan osaa surutyöhön ja antamaan tukea. Niin kuin tavallaan olimmekin. Upein reitti: Garda Marathon 2008 Gardajärven maratonin reitti on yksi maailman upeimmista. Maraton lähtee järven länsirannalta Limonesta, kiertää Rivan kautta sisämaahan Arcon viinialueelle ja palaa Torbolen kautta järven itärannan Malcesineen. Gardalla käyneet tietävät, että järven rantatie on erittäin kaunis, toisella puolella on upea järvi, toisella puolella korkeita kallioita ja välillä mennään tunneleihin. Hotelli oli Rivassa, joten lähtöpaikalle oli maratonaamuna kuljetus laivalla, ja maalista palattiin takaisin Rivaan niin ikään laivalla. Kummallisin reitti: Lanzarote 2006 Lanzaroten maratonilla Kanarialla on osallistujia vain muutama sata. Maraton juostaan neljänä kierroksena viiden kilometrin edestakaista katua Arrecifen keskustassa. Juoksijoita siis tulee koko ajan myös vastaan, mikä tuntuu kummalliselta. Tämä on myös ainoa maraton, jossa olen saanut muita juoksijoita kierroksella kiinni, mikä saa oman vauhdin tuntumaan tavallistakin kovemmalta. Berliinin maratonilla sijoitukseni oli En jäänyt odottamaan palkintojenjakoa. Ikämiehen positiivinen yllätys: Hampuri 2009 Hampurissa lähdin tavoittelemaan kuntoni perusteella 3.40-loppuaikaa. Juoksu kulki kuitenkin alusta saakka erittäin hyvin, joten lisäsin pikku hiljaa vauhtia: annoin vain mennä ja nautiskelin. Loppuaika oli 3.23 eli 17 minuuttia alle tavoitteen. Olin ylpeä itsestäni, varsinkin siksi, että olin ensimmäisen kerran Miehet 50 -sarjassa. Loppuaika oli sama kuin ensimmäisellä maratonillani Helsingissä Kehitystä ei siis ole tapahtunut, olen palannut takaisin alkupisteeseen. Toisaalta maratonien välissä on 23 vuotta, mikä kai sekin on syytä ottaa huomioon. Nuoret poikaset toki juoksevat kevyemmin, kimmoisammin ja nopeammin kuin 50-vuotiaat papparaiset. Haave: Honolulu 2011 Vuoden kuluttua joulukuussa on tarkoitus osallistua Honolulun maratonille Hawaijilla. Tämän legendaarisen maratonin lähtö on kello viisi aamulla, jotta päivän kuumuus ei pääse iskemään juoksijoihin täydellä voimallaan. Jopa me hölkkäsarjan juoksijat ehdimme maaliin hyvissä ajoin aamutuimaan. Juoksu on tekniikkalaji Koska työskentelen Tekniikan Maailman toimituspäällikkönä ja vastaan lehdessä muun muassa urheiluvälinejutuista, olen hyvin kartalla siitä, mitä välinerintamalla tapahtuu. Tekniikkafriikkinä olen luonnollisesti hankkinut kaikki tekniset laitteet juoksuharrastuksen tueksi. Onhan tärkeää tietää ajan lisäksi muun muassa juoksulenkin keskisyke, matkan pituus, kilometrivauhti, askeltiheys, askeleen pituus, nousu- ja laskumetrit jne. Ilman näitä tietoja ei kerta kaikkiaan pärjää. Vaimoni ei ymmärrä tätä tekniikkainnostusta lainkaan. Kun hän kerran lenkiltä palattuani kysyi, miten juoksu sujui, vastasin, että enhän minä sitä vielä voi tietää, täytyy tarkistaa sykemittarista. Hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen. Maratonmatkailua Maratonmatkoja voi tehdä omatoimisesti tai valmismatkoina. Omatoimimatkalla hoidat kaiken itse: ilmoittaudut maratonille, varaat lennot, buukkaat hotellit jne. Valmismatkailu on luonnollisesti vaivattomampaa, koska matkanjärjestäjä hoitaa paitsi kaiken matkaan liittyvän myös maratonilmoittautumisen maksuineen. Kaikille jättimaratoneille, muun muassa New Yorkin maratonille, ei voi ilmoittautua omatoimisesti. Sinne on niin paljon halukkaita tulijoita, että mukaan pääsee vain kansallisten matkanjärjestäjien kiintiöiden kautta. Suomessa maratonmatkoja järjestävät muun muassa Suomen Matkatoimisto sekä Kaleva Travel yhdessä Juoksija-lehden kanssa. Minä olen suosinut valmismatkoja, koska kaikki on silloin helppoa. Aikaa ei kulu turhaan suunnitteluun ja sähläämiseen, vaan kaikki energia säästyy varsinaiseen maratoniin. Eikä vähäisenä etuna voi pitää myöskään sitä, että seura on näillä matkoilla aina urheilullista ja muutenkin samanhenkistä. Esimerkiksi syksyisen Berliinin maratonin jälkipeli hyvän pihvin äärellä oli kertakaikkisen hauska kokemus. Selityksiä sille, miksi maraton tällä kertaa meni näin hyvin tai näin huonosti, oli hauska kuunnella. 21 LÖÖPPI

12 Sähköisten lehtien rynnistys alkoi Kaksi tyytyväistä ipadilaista. Puuvenekeskuksen johtaja Leo Skogström (vas.) sekä valo- ja videokuvaaja Jukka Koskinen yhtiön Digistudiossa Candy Storessa. 22 LÖÖPPI Teksti ja kuva: Marko Korhonen K un Yhdysvalloissa toimiva verkkokauppa Amazon julkaisi vuonna 2007 sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitetun ohjelmisto- ja laitteistoalustan, Kind len, maailma ei hirveästi hätkähtänyt. Ruohonjuuritasolla alkoi kuhina vasta, kun Applen taulutietokone ipad ilmestyi markkinoille alkuvuodesta Syksyllä Markkinointi & Mainonta -lehdessä oli jo paljon kertova otsikko: Kuka ekana ipadissa, aika alkaa nyt. Otavamedia pyöräytti lokakuussa julkisuuteen kaksi ipadille tehtyä aikakauslehteä. Suomen Kuvalehti alkoi ilmestyä ensimmäisenä suomalaisena aikakauslehtenä viikoittaisena ipad-versiona lokakuun alussa ja muutamia päiviä myöhemmin ilmestyi näytenumero sähköisestä Suosikista. Ensimmäiseksi ipadissa ilmestyväksi suomalaiseksi asiakaslehdeksi julistautui Wärtsilän sidosryhmälehti Twentyfour7, jonka tuotti Otavamedian asiakaslehtiyksikkö Kynämies. Samaa kunniaa tavoitteli lokakuussa ilmestynyt, Sanoma Magazines Finlandin Yritysjulkaisujen tekemä Oma Talous -lehti. Ja lisää on tulossa, joka tuutista, vaikka harva on ipadin edes nähnyt." Ja sitten alkoi sähinä. Sanoma Magazines leipoi taulutietokoneeseen sopiviksi Glorian ja Tietokone -lehdet ja Otavamedia Tekniikan Maailman. Seuraavaksi sähköisen muodon saa Otavamedian lehdistä Anna. Ja lisää on tulossa, joka tuutista, vaikka harva on ipadin edes nähnyt. Tammikuussa arvioitiin, että ipad tulee Suomeen maaliskuussa, toukokuussa puhuttiin elokuusta, kesäkuussa mahdollisesti syksystä ja lokakuussa oltiin marraskuussa. Näin itsenäisyyspäivän jälkeen olemme varmasti jo viisaampia, mutta ehkä ne tulevat jouluksi Suosikin päätoimittaja Ville Kormilainen perustelee taulutietokonemaailmaan lähtemistä sillä, että ipad on hyvää jatkumoa lehden nykylinjalle. Näytenumeron jälkeen kaikki Suosikit on tarkoitus siirtää sähköiselle alustalle. Suosikki on päätoimittajaurani aikana panostanut verkkoon ja muunmuassa sosiaalisiin medioihin. Koimme, että nuortenmediana Suosikki on hyvä alusta kokeilla ipadjulkaisuja muiden Otavamedian tuotteiden ohessa. Suosikin ipad-näytenumerosta tullut palaute oli Kormilaisen mukaan positiivista. Kohderyhmälle esitelty laite ja Suosikin sovellus saivat innostuneen vastaanoton. Mutta entäpä sähköisen aikakauslehtimaailman tavoitteet? Myynnillisiä tavoitteita on tässä vaiheessa hankala sanoa, koska laitetta ei vielä saa Suomesta. Henkilökohtaisena tavoitteena voisin sanoa, että oppimisprosessi on iso juttu eli se miten sisältö jalkautetaan eri kanaviin ja miten se lähtee siellä elämään. Näytenumerossa Suosikin sisällöstä olivat mukana kaikki elementit, paitsi juliste, joka on Kormilaisen mukaan sähköisessä lehdessä aikamoinen haaste. Pieniä eroja sentään paperilehteen löytyi. Mukana oli ekstramateriaalia, mm. kuvia ja videoita sekä integroitu netti. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on esimerkiksi sosiaalisen median palvelujen kytkemiseen osaksi lehteä. Kaksi käyttäjäkokemusta Kotkasta Haastattelu ja kuva: Timo Ripatti Onko hankkimillenne ipadeille jokin ensisijainen käyttötarkoitus, vai tehdäänkö niillä kaikkea? Leo: ipad on todella monikäyttöinen muistikirja, joka kulkee aina matkassa. Eniten tulee käytettyä sen kalenteria. Siihen kirjoitetut tapaamiset ja varaukset päivittyvät automaattisesti koko Mac-perheeseen: iphoneen, kannettaviin ja pöytäkoneisiin. Lataamalla elämää helpottavia sovelluksia pysyy mukana ajassa ja paikassa. Jukka: En hankkinut ipadia jotain tiettyä asiaa varten, mutta tiesin sen olevan kätevä mobiililaite puhelimen ja läppärin välillä. Läppäri alkoi ipadin julkistuksen jälkeen tuntua kömpelöltä, ja puhelin taas liian pieneltä. Jälleen kerran Apple onnistui luomaan tarpeen. Missä ipad ylitti odotukset, missä olette pettyneet? Leo: ipadin näyttö on fantastinen. Siinä pyörivät videot. Jukka: Plussaa: Akunkesto ja käyttöjärjestelmän sulavuus. Vaikka läppärissä on reilusti enemmän tehoa, tietyt asiat on nopeampi tehdä ipadilla. Miinusta: Moniajon puute. ipad olisi myös loistava monitori, jos siinä olisi esimerkiksi HDMI-sisääntulo. Kameran puuttumista olen myös ihmetellyt. Tuleeko mieleen jokin turha ominaisuus? Leo: ipod vaikuttaa turhalta, mutta ei se haittaakaan. Jukka: Ehkei niinkään ominaisuus, mutta ohjelmistoja on tarjolla valtava määrä, joiden joukosta käyttökelpoisten löytäminen on välillä työlästä. Tätä kirjoitettaessa ipadeja ei vielä ole virallisesti Suomessa. Todellisuudessa niitä on jo yli Miksi ja miten olette hankkineet omanne etuajassa? Leo: Candy Storessa yritetään pysyä kehityksen ensiaallossa ja Steve Jobsin ulostulo laitteen julkistamistilaisuudessa kolahti. Laitoimme laitteet heti hakuun ja omani löytyi muistaakseni Kanadasta, josta se tuli viikossa. Jukka: Olin Englannissa reissussa ja ostin paluumatkalla lentokentältä. Ohjelmistoja ja palveluita kehitetään koko ajan lisää mobiililaitteille. Onko toivomuslistalla jotain, mitä ei ole vielä saatavissa? Leo: Uusia ohjelmia tulee silloin tällöin katsastettua ja kokeiltua App Storessa. Kun ohjelmat ovat halpoja, tarpeettomista on helppo luopua. Skanditkin saa lisäohjelmalla asennettua, mutta niiden käyttö on toistaiseksi hankalaa. Monet lehtitalot ulkomailla ja meillä ovat siirtyneet tukemaan ipadia. Hesari vielä puuttuu joukosta ja aamukahvipöydässä, varsinkin ulkomaan reissuilla, olisi lehteä mukava lueskella. Jukka: Hesarin ipad-versiota odotan. Uudet geokätköilyyn ja eräilyyn liittyvät kartta- ja muut apuohjelmat ovat myös tervetulleita. Softapuolella tarve syntyy usein vasta kun joku keksii tehdä hyvän ohjelman. 23 LÖÖPPI

13 uhdanne-ennustajat ovat nyt ymmällään. Heidän tilastonsa ja mallinsa tuottavat lukuja, jotka lupaavat vankan talouskasvun jatkuvan. Mutta samalla heidän on pakko muistuttaa maailmantalouden riskeistä. Kysymys kuuluu: voiko Yhdysvaltain luottokriisi johtaa laskukauteen? Kysymykseen ei tule selvää vastausta kansantalouden tutkijoilta eikä edes voi tulla. Se johtuu ammattikunnan luonteesta: ekonomisti pukeutuu tieteellisyyden kaapuun ja tuottaa konsensuslukuja. Ennustajien viesti jää siis hämäräksi. Sitä paitsi laman ennustamisessa he ovat erehtyneet ennenkin. Johtopäätös on selvä. On tutkittava itse, jos haluaa tietää, onko ilmassa taantuman merkkejä tai jopa laman enteitä. Aion lähteä talouden sokkeloihin mukanani kynä, vahakantinen vihko ja traumaattiset kokemukset kahden vuosikymmenen takaisesta nousukaudesta ja sen jälkeisestä lamasta. Mikään inhimillinen ei saa olla vierasta. On tarkasteltava kovia faktoja, talouden indikaattoreita. Se ei kuitenkaan riitä, on kiinnostuttava myös heikoista signaaleista, pyrittävä aistimaan nousukauden huuma ja laman kylmä henkäisy. On käytävä rakennustyömaalla ja urheiluhallissa. Tavattava kansantaloustieteen tohtoreita, taksikuski ja autokauppias. Suunnistus käsittää kuusi rastia. Viimeisellä rastilla minua odottaa palkinto. Kansantalouden tilan tutkiminen on hyvä aloittaa jostakin kouriintuntuvasta. Mikään ei ole niin paljon taloutta kuin talon rakentaminen. Musiikkitalon monttu ammottaa VR:n makasiinien vanhalla tontilla Töölönlahden liepeillä. Aurinko paistaa kirkkaana syysaamuna, kaivinkoneet touhuavat työmaalla. Meneillään ovat yli 100 miljoonan euron talon esirakennustyöt. Pääurakka alkaa vasta joulukuussa 2007, jos aikataulu pitää ja rahoittajien kantti kestää. Nousukaudella rakentaminen kallistuu aina ja kustannusarviot pettävät. Niin on käynyt Musiikkitalossakin. Työmaan yllä kohoaa poliittisen vallan symboli, Eduskuntatalo. Onkohan poliitikoilla malttia jarruttaa julkista rakentamista nousun hillitsemiseksi. Olisiko sitä minulla itsellänikään, jos olisin kansanedustaja? 1980-luvun lopun rakennusvimman ai- 32 Suomen Kuvalehti 40/2007 un edellinen lama tuli Suomeen, kansanedustajilla ei ollut talouden todellisesta tilasta hajuakaan ennen kuin kriisi oli puhjennut ja oli jo liian myöhäistä. Tuolloinen valtiovarainministeri Matti Louekoski (sd) on jälkeenpäin muistellut kauhulla, kuinka alun perin kohtalaisen tasapainoinen budjettiesitys paisui syksyllä 1990 ensin hallituksen riihessä ja sitten vielä eduskunnan käsittelyssä niin, että menojen tilkkeeksi piti lopulta ottaa miljarditolkulla velkaa. Sen jälkeen poliitikko toisensa jälkeen on hurskaasti vannonut, ettei sama toistu enää koskaan. Seuraavaan talouden notkahdukseen osataan varautua eduskunnassakin niin, että puolueet eivät aina - kaan pahenna tilannetta omalla hölmöilyllään. Vai osataanko? Eduskunta on juuri aloittanut valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn. Sen valmistelua leimasivat valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan kaksijakoiset talousnäkymät. Yhtäältä kansainvälisen talouden pitkään jatkunut vahva nousukausi on yhä voimissaan lisäten talouskasvua myös Suomessa, toisaalta Yhdysvalloista alkanut finanssimarkkinoiden heilunta hallitsee päivittäisiä talousuutisia, ministeri muotoili esitellessään eduskunnalle esikoisensa pari viikkoa sitten. Kuten arvata saattoi, kansanedustajia kiinnosti Kataisen puheessa lähinnä se osa, jossa puhuttiin korkeasuhdanteesta. Toissa viikolla käydyssä budjetin lähetekeskustelussa käytettiin tasan 800 puheenvuoroa. Vain 40:ssä viitattiin edes ohimennen siihen mahdollisuuteen, että nousukausi ei kenties jatkukaan ikuisesti. Neljäkymmentä 800:sta on viisi prosenttia. Näistäkin puheenvuoroista melkein puolet tuli valtiovarainministerin omasta puolueesta kokoomuksesta ja neljäsosa toisesta suuresta hallitusryhmästä eli keskustasta. Muuten meininki oli kuin rahatukko tas- 40 Suomen Kuvalehti 40/2007 kana palveluyritykset syytivät kauppakeskuksiin, Lapin-hotelleihin ja golfkenttiin 150 miljardia markkaa. Nykyrahassa se on 38 miljardia euroa, jos inflaatio otetaan huomioon. kussa rilluttelevalla äkkirikkaalla: hyvin menee, mutta menköön. Muutamat kansanedustajat panivat jo keskustelun aikana merkille, että siinä väisteltiin talouspolitiikan perimmäisiä kysymyksiä kuin polttopallossa tappoheittoja. Merkittävistä tulevaisuuteen vaikuttavista kansantaloustieteen asioista ei ole puhuttu tässä salissa yhtään sanaa, Petri Salo (kok) valitti, kun kaikki ryhmäpuheet oli kuultu ja keskustelu oli jatkunut jo useam man tunnin. Pekka Haavisto (vihr) kävi vähän myöhemmin ehdottamassa, että eduskunnassa Aila Paloniemi (kesk): Suhdannenäkymät ovat hyvät, työllisyys kohenee hyvää vauhtia ja talouden kasvuennusteita on hiljan rukattu entistäkin parempaan suuntaan. Bjarne Kallis (kd): Totuus on, että Suomi vaurastuu, ja on turha sanoa, että meillä ei ole varaa hoitaa niitä epäkohtia, joita yhteiskunnassa vallitsee. Näkyykö Musiikkitalon työmaalla merkkejä nousukauden kuohumisesta yli? Miesja autopulasta kertoo se, että rekkayrittäjä on värvätty töihin Rovaniemeltä asti. Parakkien vieressä seisoo pari mersua, mut- käytäisiin jossain välissä kunnon keskustelu Suomen ja maailman talousnäkymistä. Se ei tuntunut ottavan täällä tulta, hän huomautti sarkastisesti. Sen sijaan kansanedustajat tehtailivat muun muassa toistatuhatta talousarvioaloitetta, jotka varsinaisen budjetin lisäksi nyt työllistävät eduskuntaa. Aloitteiden määrä oli selvästi pienempi kuin vuosi sitten mutta paljon suurempi kuin syksyllä 2003, kun edellinen eduskunta pääsi ensimmäistä kertaa budjetin kimppuun. Periaatteessa kansanedustajat voivat esittää budjetin määrärahoja yhtä hyvin lisättäväksi kuin poistettavaksi, mutta käytännössä he ovat paljon kiinnostuneempia paisutta- Mikko Alatalo (kesk): Onneksi maailmantalous ei ole enää, niin kuin ennen vanhaan, niin Yhdysvallat-keskeistä. Myös esimerkiksi Aasia vaikuttaa, ja siellä tuntuu menevän kuitenkin vielä aika hyvin. Korkeasuhdanteen itsepetos. Professori Matti Virén sanoo, että nousukauteen liittyy aina sama harha: juuri tällä kertaa liito voi jatkua ilman laman riskiä. maan kuin pienentämään valtion menoja. Yleensä aloitetehtailua säätelevät oman vaalipiirin tarpeet, eivät suhdanteet. Salo puistelee vielä jälkeenpäinkin päätään muistellessaan eduskunnan budjettipuheita. Hänen mielestään niitä ei voi parhaalla tahdollakaan pitää järin analyyttisina. Keskusteluhan jäi sille tasolle, että väiteltiin, onko 150 miljoonaa euroa paljon vai vähän rahaa. Sanoin Jyrkillekin (Katainen) kahteen otteeseen, että hän pääsee tosi helpolla. Hän sanoi olevansa samaa mieltä. Haavisto oli eduskunnassa jo vaalikaudel- Saara Karhu (sd): Suomen talouden tilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Marko Asell (sd): Suomi on nyt 20 miljardia rikkaampi kuin neljä vuotta sitten. ta se on kai ihan tavanomainen ammattimiehen auto. Rakennusmarkkinoiden ylikuumentumista seurasi romahdus. Lopulta tuhannet rakennusmiehet poistuivat työmailta työttömyyskortistoon, jonne he jäivät pysyvästi. Samoin kävi suurelle joukolle konkurssin tehneitä yrittäjiä. Koko ala otti lukua pitkään. Kuumaa on nytkin. Sementistä ja puutavarasta on hurja ylikysyntä. Rakennustarvikkeiden hintakäyristä tulee onnelliseksi lähinnä rautakauppias. Työvoimasta on pulaa, vaikka miehiä tuodaan rakennuksille yli Suomenlahden. Tutkinnan tulos: Merkkejä ylikuumentumisesta, ei suoranaisia laman enteitä. Entä jos kuluttajien luottamus alkaa horjua? Silloin huojuu myös monien rakennusinvestointien perusta. Jos maallikolla on kirurginen vaiva, siitä on parasta puhua kirurgien kanssa. Ehkä vastaava periaate pätee myös kansantalouden ongelmiin. Täytyy tavata tohtori. Soitan ekonomisti Matti Virénille ja sovimme tapaamisesta. Virén on Turun yliopiston taloustieteen professori. Muistan hänet yhtenä harvoista ekonomisteista, joka varoitteli ylikuumentumisen riskeistä suurta lamaa edeltäneellä nousukaudella. Kohtaamme Suomen Pankin edustalla Snellmanin patsaan selän takana. Lähdemme Kauppatorille aistiaksemme nousukauden tunnelmaa markkinapaikalla. Virén muistuttaa, että suomalaiset ekonomistit epäonnistuivat 1990-luvun laman ennakoinnissa. Se on hiukan pelottavaa tavallisen ihmisen kannalta. Voiko hän luottaa siihen, että ennen suuria lamoja on tietoa siitä, mihin mennään? Minusta tuntuu, että ei voi. Nykyään suhdanne-ennustajat muistuttavat myös talouden riskeistä. Virénin mielestä riskiarviot jäävät ennusteissa kuitenkin vähäiseen rooliin. Niissä lasketaan, että desimaali häviää sieltä ja toinen täältä. Professoria arveluttaa se, että arvioissa ei yleensä oteta huomioon lumipalloefektin mahdollisuutta. Useat sinänsä pienet riskit voivat yhdessä kasautua hallitsemattomaksi kriisiksi. Nyt olisi järkevää arvioida tilanne vähän raadollisemmin. Pitäisi laatia laskelmia sen varalle, että tulee iso šokki, joka heiluttaa esimerkiksi valuuttakursseja prosenttia. Virén ei halua spekuloida, mikä tällaisen kehityskulun todennäköisyys voisi olla. la , juuri ennen suurta lamaa. Kun hän nyt istui täysistunnossa kuuntelemassa edustajatovereitaan, hän pani kauhukseen merkille, että puheet muistuttivat kummasti parinkymmenen vuoden takaisia. Eduskunnassa tulee talouskehityksen huippuvaiheessa helposti sellainen euforinen (epäluonnollisen haltioitunut) olo, jolloin ajatellaan, että on varaa kaikkeen ja kaikki jatkuu samalla tavalla. Toistaiseksi historia on kuitenkin osoittanut, että noususuhdanteet ja laskusuhdanteet vuorottelevat. Suomen kansantalous on niin paljon viennin varassa, että pienetkin kansainvälisen talouden muutokset näkyvät heti, vihreä veteraani muistuttaa. Reijo Laitinen (sd): Jakovaraa siis on, mutta hallitus ei halua sitä käyttää. Markus Mustajärvi (vas): Valtiontalouden hyvä tila antaisi kuitenkin mahdollisuuden oikeasti sosiaalisempaan politiikkaan. Viranomaisten rooliin kuuluu rauhoitella, sanoa ettei tällainen kriisi voi toteutua meillä. Olisi yllättävää, jos joku virallinen ennustaja sanoisi, että Suomi voi mennä ensi vuonna konkurssiin. Siksi viranomaisten vakuutteluja ei pidä aina ottaa kirjaimellisesti. Yllätys tulee muutamaa päivää haastattelun jälkeen. Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä Matti Vanhasen talouspoliittinen ykkösavustaja sanoo suoraan, että rahoitusmarkkinoiden kriisi voi heikentää talouskehitystä. Virénin mukaan on väärin päätellä, että rahaliitto EMU pelastaa meidät ongelmilta ja virheiltä. EMUssa on hankala elää, koska valuuttakurssit on lyöty kiinni. Siksi kaikki inflaatiošokit ovat pysyviä kilpailukyvyn menetyksiä. Virén ottaa esimerkiksi Italian. Maa on menettänyt inflaation takia kilpailukykynsä, talouskasvu on ollut olematonta jo useita vuosia. Istumme Kauppatorilla, juomme kahvia ja syömme mansikkaohukaisia kermavaahdon kera. Tihkusade vihmoo, linnut vaanivat kreppejämme. Suomen kilpailukyky on viime vuodet ollut loistava. Virén pitää kuitenkin mahdollisena, että Italian tie voi olla meidänkin tiemme. Hän on huolestunut tämän syksyn palkkaratkaisuista. Luvut ovat olleet huolestuttavan isoja. Professori muistuttaa, että Suomen inflaatio lähestyy jo kolmea prosenttia. Ei tarvita hirveän monta vuotta, kun hintakilpailukyky menetetään. Kymmenen prosentin kustannusero kumuloituu äkkiä. Niin käy, jos kustannukset Suomessa kasvavat nopeammin kuin kilpailijamaissa. Johtopäätös tältä rastilta: kansainvälisen talouden riskit ovat varteenotettavia. Sitä paitsi voimme aikaansaada ongelmia myös itse. Autokauppa on suhdanneherkkä ala. Laman pohjalla uusia autoja rekisteröitiin kolmasosa nousukauden huippuluvuista. Millaisia suhdannesignaaleja autokaupasta on aistittavissa nyt? Kysyn Tekniikan Maailman kollegalta Jarmo Sukavalta, kuka tuntisi alan läpikotaisin. Hän saattaa minut yhteen Timo Hir- 40/2007 Suomen Kuvalehti 33 Salo on huomannut saman asian. On eletty liian monta vuotta liian hyviä vuosia. Siinä tahtoo unohtua, että suhdanteet voivat vaihtua yllättävän nopeasti, jolloin tarvitaankin aivan toisenlaista politiikkaa. Kun demarit ja vasemmistoliittolaiset haukkuivat budjettia kylmäksi ja kovaksi, Salo vastasi, että hänen mielestään Katainen on päästänyt käsistään turhankin löysän esityksen. Opposition piiristä kuului paljon arvostelua, että valtio maksaa velkojaan pois liian nopeasti. Minusta meidän olisi pitänyt pystyä vielä ylijäämäisempään budjettiin. Parikymmentä talousarvioaloitetta jättänyt kokoomuslainen ei anna puhtaita papereita edes itselleen. En minäkään esittänyt poistettavaksi yhtään etuisuutta, hän tunnustaa. Pekka Haavisto sanoo, että hän ei tarkoita talouspoliittisella keskustelulla sellaista usein kokoomuksesta tulevaa marinaa, että valtiontalous itsessään on liian suuri. Se ei ole kovin oleellinen argumentti. Paljon kiinnostavampaa olisi kuulla arvioita, miten verotulot kehittyvät ja miten inflaatio menee eteenpäin. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin nyt poikkeuksellisen vähän. Hän ihmettelee, miksi poliitikot ovat suosiolla luovuttaneet talouspolitiikan suurten linjojen vetovastuun Raimo Sailaksen (sd) ja Erkki Liikasen (sd) tapaisille kärkivirkamiehille. Iiro Viinasta (kok) ja Sauli Niinistöä (kok) voi arvioida monella tavalla, mutta kieltämättä he pitivät huolta, ettei kenellekään ollut epäselvää, mitä mieltä valtiovarainministeri oli talouden yleisestä kehityksestä. Salon mielestä syyllisiä ei kuitenkaan pidä hakea vain ministeriaitiosta. Ehkä siellä salinkaan puolella ei ole kovin paljon talouspolitiikan harrastajia, hän arvelee. SK suomenkuvalehti.fi Ketkä kansanedustajat näkevät jo laman merkkejä? 40/2007 Suomen Kuvalehti 41 Helmi-sarjassa toimittaja Kustaa Hulkko kertoo, miten hän Tintti-toimittajan lailla teki lamajuttua gonzahtavassa hengessä. Rakennusalan suhdanne on tulikuuma. Musiikkitalon kustannusarvio on jo noussut 94 miljoonasta eurosta 106 miljoonaan euroon. Talo valmistuu vuonna 2010, jos rahoittajien kantti kestää ja aikataulu pitää. Kuopan reunalla En tiedä, oliko Kuopan reunalla varsinainen talousjournalismin helmi, mutta ainakin sen tekeminen oli kivaa. 24 LÖÖPPI Teksti: Kustaa Hulkko J oistakin jutuista kannattaisi pitää työpäiväkirjaa ja mielestäni aika hyvä esimerkki siitä on juttu Kuopan reunalla (SK ). Kysymys ei ole siitä, että olisin tehnyt Pulitzer-luokan skuupin. Kysymys ei valitettavasti ole myöskään siitä, että teksti olisi niin häikäisevä. Kysymys on siitä, että juttuhanke oli kokemuksena poikkeuksellisen hieno, koska tiimityö sujui niin hyvin ja ainakin minulla oli koko ajan hauskaa. Ikävä kyllä työpäiväkirja jäi silloinkin pitämättä, joten raporttini prosessin kulusta perustuu lähinnä muisti kuviin. Siirryin Kauppalehdestä Suomen Kuvalehteen viisi ja puoli vuotta sitten. Päivälehtityössä ja aikakauslehden tekemisessä on tunnetut eronsa, joten muutos oli aika suuri. Ammattitaidostani paljastuu jatkuvasti uusia aukkoja; yli 25 vuoden aikana luutuneita journalistisia tottumuksiani ravistellaan koko ajan monin tavoin. Yksi testeistä on ollut se, että SK:ssa on tapana muodostaa tiimejä isoja juttuja varten. Aluksi moinen kollektivismi oikeastaan harmitti ja pelotti minua. En ollut tottunut tekemään ryhmätyötä yli sen, että osasin jotenkin muodostaa uutiskentällä taisteluparin valokuvaajan kanssa. Periaatteessa kyllä tajusin, että ryhmä on yksilöä viisaampi, ja tiesin, että visuaalisen puolen ja tekstin ammattilaisten tiivis yhteistyö juttuidean synnystä taittoon asti on maailman parhaiden aikakauslehtien käytännön ohjenuora, best practice. Silti ajattelin, että parasta olisi, kunhan saisin hautoa tekstini valmiiksi rauhassa, muiden häiritsemättä. Herääminen kriisiin Anna Simola ja Esa Reunanen ovat selvittäneet kansainvälisen talouskriisin käsittelyä talousjournalismissa tutkimuksessaan Kaikki toistaiseksi hyvin (Tampereen yliopisto 2010). Heidän raporttinsa vahvistaa myös SK:n juttuarkistosta ilmenevän seikan: finanssikriisin todellisuus alkoi valjeta Suomessakin jo vuonna 2007, mutta keskustelu lamasta ja taantumasta nousi vasta syksyllä Viimeistään elokuussa 2007 alkoi näyttää mahdolliselta, että Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ongelmat leviäisivät maailmantalouteen. Sana lama mainittiin myös SK:n sivuilla ainakin silloin tällöin. Tässä tilanteessa toimitus päätti juttuhankkeesta, jonka tarkoitus oli tutkia nimenomaan sitä, paheneeko finanssikriisi kansainväliseksi taantumaksi tai jopa lamaksi ja ulottuuko laskusuhdanne myös Suomeen. Juttua varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat silloinen toimitussihteeri Jarmo Raivio, graafikko, nykyinen AD Katja Saarela, valokuvaaja Markus Pentikäinen ja minä. Työryhmä päätyi siihen, että olisi vaihteeeksi hauskaa tehdä jotakin muuta kuin perinteinen talousjuttu. Suhdannejuttu on tapana tehdä niin, että haastatellaan muutamia ekonomisteja. Nyt päätettiin lähestyä taloutta reportaasin keinoin, vierailla talouden eri areenoilla ja hakea tietoa myös tavallisten ihmisten avulla. Tehtiin myös valinta, ettei tyylin tarvitse olla ryppyotsainen tai ainakaan sataprosenttisen vakava. Päädyttiin siihen, että juttu olisi toimittajan suunnistus tai tutkimusmatka talouteen, sen koviin faktoihin mutta myös heikkoihin signaaleihin. Mikään inhimillinen ei saa olla vierasta, kuului jutun ohjelma. Suunnistuksen rasteiksi valittiin muun muassa Musiikkitalon työmaa, Helsingin kauppatori, taksimatka Helsingissä, autokauppa ja squash-halli. Jutun editoinnista vastanneella toimitussihteerillä ja visualisteilla oli näissä valinnoissa tärkeä rooli. Alkuun hiukan vierastin gonzahtavaa ideaa, että toimittajan hahmo olisi jutussa ja sen kuvituksessa näkyvästi esillä, vähän kuin Tintti samannimisessä sarjakuvassa, mutta sitten totuin ajatukseen. Nousun jälkeen taantuma Tiedossa oli, että ekonomistit olisivat ymmällään, kun heiltä kysyttäisiin, voiko Yhdysvaltain luottokriisi johtaa 30 Suomen Kuvalehti 40/2007 Kuopan reunalla Teksti Kustaa Hulkko Kuvat Markus Pentikäinen piirrokset Ilja Karsikas mailman ja Suomen talouden taantumaan. Ammattiekonomisti tarvitsee aina ennusteitaan varten dataa, tilastollisia aikasarjoja, ja nehän näyttivät syksyllä 2007 ennätysmäisen hyviltä. Sitä paitsi suurten käänteiden ennustaminen on taloustieteilijöille aina vaikeaa. Silti ekonomisteja ei voinut unohtaa. Valinta osui tässä tapauksessa Jaakko Kianderiin ja Matti Viréniin. Kumpikin pohdiskeli kriittisesti taloustilannetta ja ekonomistien roolia. Virén sanoi, että kansainvälisen talouden riskit olivat varteenotettavia ja että suomalaiset pystyivät aikaansaamaan ongelmia myös itse. Ikävä juttu, mutta nousut päättyvät aina huonosti, sanoi Kiander. Koko juttu on loppujen lopuksi uskon varassa, hän totesi. Pessimistisimmin siis myös realistisimmin haastateltavista puhui taksinkuljettaja Pauli Alanen. En ennusta lamaa, mutta nousun jälkeen tulee aina taantuma, hän sanoi. Niinhän siinä sitten kävikin. Se ei ollut itse jutun johtopäätös valitettavasti. Vaikka materiaalissa olisi ollut pohja myös rohkeisiin johtopäätöksiin, kirjoittaja näköjään hiukan pelkäsi sellaisia. Juttu päättyi: Päätän lopettaa tutkimukset. Ei tässä taida olla hätää. Kunhan jaksamme uskoa omaan talouteemme, ja kansantalouteen. En enää pysty tavoittamaan sitä, oliko tämä enemmän naivia optimismia vai jonkinlaista huumoria. Olen kuitenkin päättänyt, että jos vielä olen kehissä kun seuraava lama tulee, sanon suoraan, miltä minusta tuntuu. Taloudessa nousun jälkeen tulee aina laskukausi. SK lähti tutkimusmatkalle selvittääkseen, odottaako se jo nurkan takana. Musiikkitalon kuoppa S Sokkona suhdanteissa Teksti Tuomo Lappalainen Piirros Ilja Karsikas Lisää rahaa! Lähdemme Kauppatorille aistiaksemme nousukauden tunnelmaa markkinapaikalla. Suomen Pankki Kauppatori Jaguar-kauppa Suomessa on yksi paikka, jota maailman talousmyrskyt eivät heiluttele. Eduskunnassa uskotaan hyvien aikojen jatkuvan. K Euforia iskee Vastuuta pakoillaan Kuopan reunalla julkaistiin SK:ssa Teksti oli Kustaa Hulkon, valokuvat Markus Pentikäisen, piirrokset Ilja Karsikkaan ja taitto Katja Saarelan. Samaan kokonaisuuteen liittyi vielä Tuomo Lappalaisen analyysi eduskunnan talouskeskustelusta. netti 25 LÖÖPPI

14 26 LÖÖPPI kuva: Anna-Mari Tenhunen Unen ja toden rajalla Teksti: Sinikka Pihlamaa Jani Saxellin toisessa romaanissa Eurooppaa vaivaa unikato: unet ovat valuneet pois silmistä. Romanian romanilla Florianilla on harvinainen kyky kosketuksen avulla avata alitajunnan lukkoja, suoda asiakkailleen voimaa ja lohtua tuovia unia sekä nähdä heidän muistoihinsa ja ajatuksiinsa. Florian on paennut diktaattori Ceausescun Romaniasta Helsinkiin. Unitohtorina hän elättää itsensä mukavasti; monien apua etsivien asiakkaiden joukossa ovat niin yritysvalmentaja, mediapersoonallisuus Aarne Nuuti kuin lapsena huostaanotettu suomenromani Tenho. Unenpäästäjän ja hänen sisarustensa aivot on säteilytetty Ceausescun aikana kokeissa, joissa yritettiin selvittää romanien mahdollisia paranormaaleja kykyjä. Unitohtori käy kauppaa myös omalla hyvinvoinnillaan; asiakkaiden unet jatkuvat hänen mielessään. Florian pelkää, että jonain päivänä unet ja todellisuus sotkeutuvat yhdeksi vyyhdeksi. Hän turruttaa itseään alkoholilla ja tietokonepeleillä. Lisäksi Florianilla on syytä pelätä viranomaisten huomiota: hänellä ei ole oikeutta tähän toimintaan eikä myöskään käytössään olevaan asuntoon. Rasistisiin tavoitteisiin pyrkivä rikosylikonstaapeli Nuortama on jo Florianin kimpussa. Kyky tunkeutua ihmisten ajatuksiin ja muistoihin toimii romaanissa porttina, joka mahdollistaa siirtymät ajassa ja paikassa. Henkilöiden kokemusten kautta Jani Saxell on vapaana toimittajana avustanut yli 50 lehteä. Hänen edellinen teoksensa oli matka- ja reportaasikirja Vaihtoehtoinen USA (Avain 2009). lukija saa katsauksen Romanian historiaan ja romaniväestön asemaan nykyisessä Romaniassa. Samalla seurataan Karjalasta evakkoon lähteneiden suomenromanien vaellusta ja sen käänteitä. Romaanin juonen tapahtumat sijoittuvat syksyyn 2010, kirjan ilmestymisen jälkeiseen aikaan, mutta tarina sukkuloi välillä 1990-luvun Euroopassa. Teos yhdistää fiktiivisiä henkilöitä ja tapahtumia Euroopan todelliseen lähihistoriaan. Saxell ylittää kiinnostavasti reportaasin, dekkarin, scifin ja rakkaustarinan rajoja. Romaanin loppuun liitetty lähdeluettelo todistaa taustatyöstä. Unennäkijä Florian on samalla puheenvuoro maahanmuuttokeskusteluun. Kertomus romanien vaiheista kuvaa erilaisia kontrolloinnin ja pakkosulauttamisen keinoja. Nyky- Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian. Romaniassa käydessään Florian Avain toteaa, että romaneja syrjitään vielä enemmän kuin Ceausescun aikana. Unikato oli oire, varoitus. Siitä, että kuvittelun, toiseen ihmiseen samastumisen kyky oli haipumassa. Enää ei nähty pariisilaismetroon kuolevaa, mennessään ripulipaskat housuihinsa hulauttavaa partasuista pullonkerääjää muuna kuin hajuhaittana. Eikä Kampin keskuksen edessä 20 asteen pakkasessa tärisevää huivipäämummoa muuna kuin ärsyttävänä loisena. Euroopalle on taas kerran annettu mahdollisuus elää ilman muureja ja diktaattoreja, mutta entisten tilalle on noussut läpikuultavia muureja. Turvapaikkaa etsivät kulkevat pitkin Eurooppaa. Florianin ja Ann-Stinen orastava rakkaustarina luo romaaniin tulevaisuudenuskoa. Ann-Stine tahtoo oppia tuntemaan Florianin, ei haavekuvia. Hän haluaa elää siellä, missä on todellinen maailma, oikeita ihmisiä Teksti ja kuva: Kaija Plit Olisiko unelma-tessissä K ustannustoimittajien työehtosopimus saatiin juuri valmiiksi ja lehdistön sopimus päättyy Oliko sopimusten yhdistäminen tapetilla tämän syksyn neuvotteluissa? Yhden tessin tavoite ei suoraan tullut esiin kustannustoimittajien tes-neuvotteluissa, mutta VKL:n halu yhtenäistää työehtosopimukset mahdollisimman samanlaisiksi palkkamääräyksiä lukuun ottamatta tuli esiin muulla tavalla. Mallina VKL ei tietenkään pitäisi työntekijöille edullisinta eli lehdistön sopimusta. Neuvotteluissa Journalistiliitto korosti, että teemme työehtosopimusta nimenomaan kustannustoimittajille. Emme siis tavoitelleet työehtosopimusten yhtenäistämistä. Halusimme kustannustoimittajien tessissä olevan sellaiset työ ehdot, jotka soveltuvat nimenomaan kustannustoimittajien työhön. VKL puolestaan halusi, että kustannustoimittajien tes olisi päättynyt samaan aikaan kuin lehdistön tes. Journalistiliitto taas ei missään nimessä sitä halunnut, vaan halusi pysyä eri rytmissä. Tämä meille tärkeä tavoite toteutui lopulta sillä hinnalla, että teimme pitkän, peräti kolmevuotisen sopimuksen. Pal- tuplarusinat? saintaan vaikuttaisi työsuhteen keston lisäksi alallaoloaika. Taulukkopalkat ovat lehdistön tessissä paremmat. Lisäksi lehdistössä on henkilökohtaisen palkan kokemusosa (palkan täytyy olla vähintään 5 % yli taulukkopalkan kolmen vuoden työsuhteen jälkeen ja vähintään 10 % yli taulukkopalkan seitsemän vuoden työsuhteen jälkeen). Kirjankustantamoissa kuitenkin maksetaan jo nyt henkilökohtaisia palkkoja, jotka ylittävät reilusti taulukkopalkat, joten tällainen määräys yksinään ei välttämättä toisi paljoakaan lisäeuroja. Sairausajan palkkaa koskevat määräykset ovat tesseissä melko erilaiset edullisemmuus vaihtelee tapauskohtaisesti muun muassa työsuhteen keston mukaan. Kustannustoimittajilla ei ole vuorolisiä kuten lehdistöllä, mutta toisaalta kustannustaloissa ei tehdä vuorotyö- Journalistiliiton työehtoasiamies Sanna Nikula puntarina: 79-sivuinen lehdistön tes on 57-sivuista kustannustoimittajien tessiä yksityiskohtaisempi työaikaa. täkään, vaan noudatetaan liukuvaa ja sieltä löytyy enemmän lain sisältöä Mitä makupaloja kustannustoimittajien tes tarjoaisi? toistavaa tekstiä. kankorotukset tosin sovittiin vain Kustannustoimittajien tessissä paremmin on se, että oikeus kol- vuodeksi, ja seuraavien vuosien korotuksista neuvotellaan liittojen välillä erikseen. vapaan ajalta on heti työsuhteen men kuukauden palkkaan äitiys- alettua. Lehdistössä työsuhteen Jos tessit yhdistettäisiin... on täytynyt jatkua vähintään kuusi kuukautta, jotta oikeus palkkaan Mitäs rusinoita lehdistön tes-pullasta poimittaisiin? äitiysvapaalta olisi. Lisäksi kustannustoimittajille maksetaan uuden Tessien vertailu on vaikeaa. Selkein ja merkittävin parannus rusinat pullasta -mallissa kustannus- kuuden päivän osalta tämä kuu- tessin mukaan palkka isyysvapaalta toimittajille olisi lehdistön kuudes lunee myös lehdistön tes-tavoitteisiin keväällä. lomaviikko ja se, että loman an- Viestinnän Keskusliitto (VKL) on silloin tällöin esittänyt lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimusten yhdistämistä. Millainen unelmatessi siitä syntyisi, jos työntekijät pääsisivät poimimaan molemmista opuksista parhaat palat? Kysymystä pohtii Journalistiliiton työehtoasiamies Sanna Nikula. 27 LÖÖPPI

15 Cecilia Zadig: "Uskon muutokseen" 28 LÖÖPPI Sosiaalinen äly, tunneäly ja sosiaalinen vastuunottaminen ovat hyvän esimiehen tunnusmerkkejä. Ne ovat usein naisten ominaisuuksia, mutta silti huipputehtävissä on naisia vähemmän kuin miehiä. Teksti: Mikaela Groop T oimittajakunta naisistuu, mutta tiedotusvälineitten johtotehtävissä naisia näkyy edelleen harvakseen. Göteborgin yliopistossa vuonna 2007 tehdystä tutkimuksesta (Maktens kön) käy ilmi, että naisten osuus Ruotsin mediaeliitistä oli 26 prosenttia. Myös Ruotsin Journalistiliiton lehden, Journalistenin, äskettäin tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että Ruotsin suurimmissa sanomalehdissä ainoastaan joka viides päätoimittaja on nainen. Ruotsalaisella toimittajalla Cecilia Zadigilla on 15 vuoden kokemus johtamisen kehittämisestä ja naisista johtajina. Hänen mielestään naisten määrä johtotehtävissä lisääntyy vahvasti. Tämä johtuu osittain siitä, että esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa korkeakouluista valmistuu eniten naisia. Lisäksi naiset hallitsevat nykyaikaisen johtamistyylin. Cecilia Zadig viittaa vuonna 2007 Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin suomalaisten yrityksen elinkelpoisuutta. Selvityksen mukaan naistoimitusjohtajien liikeyritykset olivat kannattavampia kuin miesten johtamat. Myös useat yhdysvaltalaiset tutkimukset antavat samanlaisia viitteitä, kertoo Cecilia Zadig. Aina ei ole kyse osaamisesta tai sen puutteesta, myös muut tekijät vaikuttavat lopputulokseen. Riskin ottaminen Cecilia Zadigin mukaan maailmanlaajuisessa finanssikriisissä kohtuuton riskinotto on kestämätön, ja senkin vuoksi naisia tarvitaan nyt johtoon. Naiset ja johtaminen on minun juttuni. Ensinnäkin olen nainen, ja toiseksi naiset pohtivat, miten me pärjäämme täällä maan päällä. Naiset joutuvat usein miettimään tulevaisuutta ja heidän on helpompi luoda asioista kokonaiskuva. Nykyaikainen aivotutkimus vahvistaa tämän, sanoo Cecilia Zadig ja jatkaa: Muutos tapahtuu useimmiten kriisien kautta. Kansainvälinen rahoituskriisi on hyvä esimerkki siitä, että rahoitusalan nykyajattelu uhkaa koko maailman vakautta. Meidän täytyy uudistaa yritysten johtamistapaa. Päätöksenteossa on aika nähdä ihminen kokonaisuutena: nyt aivolohkoista käytössä on vain rationaalinen ja looginen puoli, mutta tunnepuolen merkitystä ei tunnusteta. Kuitenkin kun kyse on vallasta, on kyse myös tunteista. Uusia tuulia Postmordernissa yhteiskunnassa maskuliinisuus kyseenalaistetaan. Tietoyhteiskunnan tyypilliset miesammatit voidaan helposti automatisoida ja tilalle tulee huoltoyhteiskunta, jossa naisten kyvyille on työmarkkinoilla kysyntää. Cecilia Zadig kuitenkin korostaa, ettei halua syyttää miestä, sillä mies on parempi kuin miesyhteiskunta. Yksittäiset miehet eivät ole syyllisiä nykyiseen järjestelmään, naiset ovat yhtä syyllisiä. Tarvitaan miesten riemullinen vapautuminen, jotta sukupuolten tasa-arvo voi toteutua. Me kaikki ylläpidämme vallitsevaa järjestelmää ja meidän täytyy avata silmämme. Tiedostavat miehet havaitsevat miesyhteiskunnan ilmiöt ja voivat valita toisin. Arvostamamme asiat muuttuvat koko ajan ja siksi myös yhteiskunta muuttuu. Nykyelämässä vaaditaan simultaani- ja moniosaamiskykyjä, joita erityisesti naisilla on. Silti naisvaltaiset työpaikat eivät ole optimaalisia molemmat sukupuolet ovat tarpeellisia. Naiset ovat muuttaneet journakuva: Paulina Westerlind 29 LÖÖPPI

16 listiikkaa. Jos katsot 1960-luvulta tähän päivään, journalismi on laajentunut muihin aiheisiin ja syventynyt. Aikaisemmin uutislistassa oli hard news, nyt näemme syvällisiä reportaaseja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, väkivallasta ja avioerosta. Myös lasten tilannetta kuvataan eri tavalla ja mennään syvemmälle prosesseihin. Ruotsalainen johtamisen kehittäjä Cecilia Zadig kertoo mielellään, miten naisten tulisi löytää omia parhaita puoliaan johtajana. Inspiraatiota ja energiaa hän löytää luonnosta, veden ja metsän ympäröimänä. kuva: Maria jöström SAL:illa Piirros Reetta Laitinen, käsikirjoitus Vesa Kataisto ja Ismo Lehtonen. 30 LÖÖPPI Innostaa muita Luennoidessaan johdon valmentajana Cecilia Zadig haluaa kannustaa erityisesti naisia löytämään omat kykynsä. Mikä on inspiroinut sinua työssäsi tutkivana journalistina kaikkina näinä vuosina? Näkemys yhteiskunnasta ja journalismista on ajanut minua eteenpäin. Kun katson taaksepäin, huomaan, että yhteinen nimittäjä tutkimuksilleni on miehinen väkivalta tai ylivalta. Voisinpa melkein sanoa pahuus. Olen kuitenkin luottavaisempi kuin ennen ja uskon muutokseen. Lopulta kaikki riippuu naisesta ja kastemadosta..., on Cecilian motto. Se juontuu hänen smoolantilaisesta taustastaan ja viittaa siihen, että palaamme alkuperäiseen, jossa nainen synnyttää lapset ja mato löysentää maaperän. Elämän kaari sulkeutuu ja lähtee uudelleen käyntiin alusta. Mikaela Groop osallistui Kvinnors ledarskap & undersökande journalistik -kurssiin SAL:n juhlavuoden apurahan tuella. Lisätietoja kurssista: externa-kurser/kvinnors_ledarskap. php. Jatkokurssia Media Management on suunniteltu ensi vuodelle. Siellä keskitytään muun muassa budjetoinnin perusteisiin, strategiseen suunnitteluun ja tulosohjaukseen sekä johtajuuteen, organisaatioon ja sukupuoleen. Alkuperäinen Mikaela Groopin juttu on luettavissa ruotsiksi osoitteessa: Kansainvälisesti tunnettu Cecilia Zadig valmistui Lundin yliopistosta 1970-luvulla. laaja mediakokemus: aloitti uransa tutkivana toimittajana Ruotsin televisiossa, jossa hän työskenteli toimittajana ja tv-tuottajana vuoteen Siellä hän otti hoitaakseen raskaita juttuja, kuten asekauppa, turvallisuus, ympäristö ja Venäjän järjestäytynyt rikollisuus. Hänen dokumenttejaan on esitetty viidessätoista maassa ja ne ovat saaneet tunnustusta sekä Ruotsissa että ulkomailla. Niitä on palkittu useita kertoja. aloittamassaan naisten johtamiskoulutusohjelmassa hän on kouluttanut noin 200 mediajohtajaa Tukholman yliopistossa. Hän keskittyy tukemaan ja valmentamaan naisia heidän johtajanroolissaan, ja auttaa heitä kehittämään omia parhaita puoliaan johtajana. sai palkinnon Årets Ledarskapsutvecklare 2010 (suom. Vuoden Johtamisen Kehittäjä 2010) tämän vuoden maaliskuussa käyttää työssään tutkimustuloksia, jotka hän sai kirjoittaessaan kirjan MediaAmazonerna om kvinnors ledarskap (2007) käynyt maineikkaan kansainvälisen koulutuksen Leadership Program ja Certification as Professional Co-active Coach The Coaches Training Institute-koulutuskeskuksessa Yhdysvalloissa. innostaa muita kokopäivätyössään sertifioituna johdon valmentajana. Luennoi ja pitää workshopeja, jotka ensisijaisesti ovat tarkoitettuja naisille. 31 LÖÖPPI

17 Tämän numeron kannessa toteutamme SAL:n julkaisutyöryhmässä syntyneen idean, millaiseksi Lööpin kansi taipuu kirjankansigraafikon käsissä. Idean on tarkoitus olla kertaluontoinen. Lööpin kannen suunnitteli WSOY:n graafinen suunnittelija Mika Tuominen, joka on suunnitellut ulkoasun moniin tieto- ja kaunokirjallisiin teoksiin. Lisää Mikan ajatuksia työstään voit lukea Graafikko luo kirjalle hahmon -jutusta.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa ilman Media Clever Oy:n kirjallista lupaa. 1 Tämän kyselyn

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki 16.3.2014 RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen K-1 Heti alussa tarkkavaisuutta! Punainen reitti on lyhin ja tässä tapauksessa myös nopein reitti. Selkeä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki Aloitetaan ongelmista 1 Aloitetaan ongelmista SHINee, X Japan, New Boyz, suicide silence, Seikima-II, Spread Beaver,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Utriainen ei enää yritä Pekingiin

Utriainen ei enää yritä Pekingiin Utriainen ei enää yritä Pekingiin Olympiamaratonille valmistautuva Kirwa täydensi Ahkeran miesten kaksoisvoiton ESS 19.5.2008 Juha Hölttä Jussi Utriainen juoksi sunnuntaina Vammalassa helponoloisesti maastojuoksun

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Marathon du Mont-Blanc 27.6.2010

Marathon du Mont-Blanc 27.6.2010 Marathon du Mont-Blanc 27.6.2010 Taustaa Mont Blancin maraton Marathon du Mont-Blanc juostiin 27.6.2010 jo 8. kerran. 23 km pituinen samalla lyhennetyllä reitillä juostava Cross du Mont Blanc juostiin

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

4H ja osuustoiminta on POP

4H ja osuustoiminta on POP 4H ja osuustoiminta on POP 2 4H ja osuustoiminta. Miksi? Kosketuspintoja työelämään Osuustoiminta kasvattaa suosiotaan nuorten keskuudessa! Lähiruokapiirit, ohjelmatoimistot, musiikkipoppoot. 4H:lle oleellinen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot