Luovaa hulluutta & sitkeyttä. Mikä Suomessa houkuttelee? Lumi, sauna ja hiljaisuus. Himosta rakennetaan pitkäjänteisesti

Transkriptio

1 MEKin ASIAKASLEHTI Mikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit humanistit matkustavat tänne Lumi, sauna ja hiljaisuus Aasialaiset herkistyivät Suomen talvessa Luovaa hulluutta & sitkeyttä Himosta rakennetaan pitkäjänteisesti

2 Huskysafari Muonion Harrinivassa Kuva: Visit Finland Imagebank 2 matkailusilmä

3 Visit Finland Media Bank käytössäsi u Lue lisää u markkinointi u markkinointivälineet u Visit Finland Media Bank u Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! matkailusilmä 3

4 Sisältö Suomi on salaperäinen maa. KIINALAISET JA JAPANILAISET viehättyvät Suomen puhtaasta luonnosta, raittiista ilmasta ja Joulupukista, mutta myös yllättävistä asioista, kuten puhtaasta sadevedestä, kierrätyspisteistä ja vakaista poliittisista oloista. 16 Vähemmän linkkejä, kiitos! 25 Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle Suomeen Miksi matkustetaan? Veturiyrityksen ei anneta täällä tehdä veturin hommia. Juhani Ojala, Himoksen toimitusjohtaja 10 Tiesitkö, että... ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen lähes 4 miljardia euroa vuonna 2011? Lähde: MEK 4 matkailusilmä

5 MEKin ASIAKASLEHTI Mikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit humanistit matkustavat tänne Lumi, sauna ja hiljaisuus Aasialaiset herkistyivät Suomen talvessa 2 Huskysafari Muonion Harrinivassa 5 Pääkirjoitus 6 Silmäiltyä 10 Huipulla tuulee 14 Miksi Suomeen matkustetaan? 16 Sade, hirsimökit ja kierrätyspisteet kiehtovat aasialaisia matkailijoita 19 Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle 20 Intialaiset ihastuivat Suomeen 22 Etikettien takana 24 Tietoa ja työkaluja aktiviteettiyrittäjien käyttöön 25 Vähemmän linkkejä, kiitos! 25 Mitä kuuluu? 26 VisitFinland.com PÄÄTOIMITTAJA: Jari Ahjoharju jari.ahjoharju@visitfinland.com TOIMITUS: matkailusilma@visitfinland.com Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki, p , f , ULKOASU JA TAITTO: OS/G Viestintä p , KANNEN KUVA: Hanna-Kaisa Hämäläinen PAINO: Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ: KUVAPANKIT: Imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET: anne.veini@visitfinland.com OSOITEREKISTERI: MEKin asiakasrekisteri Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Matkailusilmä on painettu Joutsenmerkitylle Scandia-paperille. Luovaa hulluutta & sitkeyttä Himosta rakennetaan pitkäjänteisesti Matkailun liekki loimuaa Pidän elävästä tulesta. Kantakaupungin kerrostaloasukkina sitä ei kuitenkaan kovin usein pääse katselemaan. Siksikin takan humina ja räiskähtely on upeaa tarkkailtavaa silloin, kun sellainen kohdalle sattuu. En kaipaa siihen muuta, elävä tuli riittää. Liekkien leikki hiipuu sitten hiillokseksi hiljalleen, kunnes enää pari pientä pistettä kiiluu, ja saa alkaa arpoa, joko pellin voisi sulkea. Matkailualalla on kohtalainen vuosi 2012 kohta takanapäin. Alkuvuoden reipas matkailuliekkien loimotus on etenkin ulkomaiden osalta hyytynyt, vaikkei kokonaan sammunut. Euroopan talousongelmat näkyvät luvuissa, ja Venäjällä yhden vähintäänkin persoonallisen miehen propagandasota on tehnyt hetkellistä vahinkoa, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Osa venäläismatkailijoista on alkanut pohtia, onko totta, että suomalaiset viranomaiset voivat tehdä rynnäkön Suomessa hotelliin, ottaa venäläisperheen lapset väkivalloin haltuunsa ja viedä heidät keskitysleirille. Maassa, jonka ehdottomia valttikortteja ovat turvallisuus, ennustettavuus ja lapsiystävällisyys! Onneksi tuo propagandaliekkien hulmahdus hiipui aika pian. Mikään vakavasti otettava tutkimuslaitos ei ennusta erityisemmän valoisaa taloustulevaisuutta Euroopalle lähivuosiksi. Niukin naukin pysyy nenä veden pinnan yläpuolella. Se merkitsee myös, että Euroopasta Suomeen suuntautuvalle matkailulle ei voi odottaa mahtavia vaahtokarkkivuosia. Painopisteeksi nousevatkin kauempana olevat markkinat, joilla ainakin vielä pyyhkii talousmielessä ihan mukavasti. Aasiassa on talousvoimaa. Ja Venäjä toki on naapurimaana edelleen huipputärkeä. Matkailu ei ole taantumassa hiillokseksi. Matkailu kasvaa, välillä vauhdilla, välillä hitaammin, mutta kasvaa kyllä. Kova työ, iloinen ja luova ote, vankka usko tulevaisuuteen, hyvä laatu, tehokas markkinointi, kunnon kulkuyhteydet. Niillä pötkitään jo pitkälle. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä sekä kelpo mekkiläisiä kuluneesta vuodesta, ja toivotan kaikille Oikein Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta, ja toivon myös, että kaiken tohinan lomassa oikea joulun sanomakin pysyy ihmisillä mielessä. pääkirjoitus JAAKKO LEHTONEN Aikauslehtien Liiton jäsenlehti matkailusilmä 5

6 silmäiltyä KOONNUT: JARI AHJOHARJU JA PIRKKO SOININEN 3 xkirja Veikko Neuvonen (toim.) Suomen SLapin lumous uomen Lapin lumous/the Lure of Finnish Lapland (Tammi) esittelee Lapin tarunhohtoiset vetonaulat: yöttömän yön ja keskiyön auringon, ruskan väriloiston, tunturien hohtavat keväthanget, kaamoksen hämäryyden ja pehmeät värit, revontulten loimut, komeimmat maisemat, kansallispuistot ja erämaa-alueet, saamelaiskulttuurin ja porotalouden. Kirja vie lukijan vaeltamaan, hiihtämään ja laskettelemaan, kalastamaan ja huuhtomaan kultaa, linturetkelle ja tutkimaan kasveja. Se opastaa tuntureille, metsiin, soille, joille ja järville. Kirjassa on uskomattoman kauniita kuvia ja mukaansatempaava teksti, joka tarjoaa paljon uutta tietoa. Upea joululahja Lapin ystävälle. Kirja julkaistaan kaksikielisenä laitoksena (suomi-englanti). Tiesitkö, että... Inna-Pirjetta Lahti, Inari Fernández Lapsiperheen Kmatkakäsikirja äytännönläheinen Lapsiperheen matkakäsikirja (WSOY) esittelee 31 kiinnostavaa perhekohdetta ja antaa arvokkaita täsmävinkkejä lasten kanssa matkustavalle. Kirjan viesti on, että lasten kanssa matkustamisesta on helppo nauttia. On vain tiedettävä, minne menee ja mitä tekee. Lapsiperheen matkakäsikirja on jaettu kahteen osuuteen: alussa käydään läpi perhematkailun ABC allergioista ötököihin ja sen jälkeen esitellään 31 erilaista perheille sopivaa matkakohdetta. Mukana on runsaasti tosielämän matkakertomuksia. Esko Jämsä, Markku Heikkilä MSuomi Tunnelmia aamme herättää yhä lisääntyvää kiinnostusta maailmalla. Suomeen tullaan nykyään paitsi ihailemaan kauniita maisemia, myös käymään kauppaa, kouluttautumaan ja tekemään työtä. Suomella on monet kasvot. Etelärannikon merellinen tunnelma vaihtuu Järvi- Suomen idyllin kautta Lapin karuun kauneuteen. Suomi Tunnelmia teoksen (Kirjakaari) kuvaaja Esko Jämsä on tallentanut otoksiinsa vaikuttavia hetkiä suomalaisessa luonnossa ja väläyksiä elämästä kaupungeissa. Toimittaja Markku Heikkilän tekstit myötäilevät kuvamaailmaa ja tarjoavat kiinnostavia lisähavaintoja suomalaisesta elämänmuodosta. Kirja on saatavilla myös englanniksi ja venäjäksi. Suomessa kävi Rajahaastattelun mukaan vuonna 2011 kaikkiaan venäläistä MUTTA osa heistä teki jopa kymmeniä matkoja Suomeen vuoden aikana (ramppaajat) JOLLOIN venäläiset tekivät laskennallisesti keskimäärin 4,6 matkaa Suomeen MISTÄ SEURAA, että Suomessa kävikin Venäjältä vain noin eri henkilöä. Lähteet:Rajahaastattelututkimus 2011, Tilastokeskus ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy Lomarengas ostaa Villin Pohjolan Metsähallitukselta Suomen suurin vuokramökki- ja -huoneistovälittäjä Lomarengas on ostanut Villi Pohjola -tavaramerkin ja välitysliiketoiminnan Metsähallitukselta. Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola näkee Villi Pohjola-kaupassa uusia mahdollisuuksia kehittää vuokramökkeilyä ja luontomatkailua. Villi Pohjola -brändiä on hoidettu hyvin ja sillä on hyvä maine. Tulemme jatkamaan brändin kehittämistä ja uskomme vahvasti luontomatkailun tulevaisuuteen. Villistä Pohjolasta tulee hyvä lisä Lomarenkaan nykyiseen tarjontaan, toteaa Olkkola. Villin Pohjolan välitystoiminta käsittää noin 100 Metsähallituksen omistukseen edelleen jäävää eräkämppää ja noin 250 yksityisten tahojen omistuksessa olevaa vuokramökkiä. Kalastusoppaat järjestäytyivät Helsinki Fishing Guide on tänä vuonna perustettu pääkaupunkiseudun kalastusoppaiden yhteistyöryhmä, joka alkuvaiheessa keskittyy yhteismarkkinointiin erityisesti sosiaalisen median avulla. Markkinoinnin kohderyhminä ovat yritysten ja muiden yhteisöasiakkaiden lisäksi tavalliset, kalastuksesta kiinnostuneet matkailijat. Ensi vuodeksi suunnitellaan myös pääkaupunkiseudun asukkaille näkyvää toimintaa. Yhteistyö tulee enemmän kuin tarpeeseen, sanoo Apajamatkojen yrittäjä Ari Paataja, jo yli 20 vuotta asiakkaita kalastamaan vienyt konkari. Hänen mukaansa yhteistoimintaa on viritelty aikaisemminkin, mutta nyt aika tuntuu olevan kypsä. 6 matkailusilmä

7 Karhunpeijaisista uusi tuote Ilomantsin kansanperinteen pohjalta tehty Karhunpeijaiset tuo paikallishistoriaa elävästi tähän päivään. Rituaaliteksteistä, musiikista, runoista ja lauluista koostuvaan peijaisohjelmaan kuuluu myös karhuateria. Ilomantsilaisten matkailutoimijoiden ja alan yritysten tuottaman Karhunpeijaisten ohjelma- ja ateriasisällöt ovat yksi Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hankkeen tuotoksista. Hankkeen projektipäällikkö Arja Kinnunen näkee matkailun hyvin toimivana, usein jo unohdettujen perinteiden ja asioiden esiintuojana. Matkailussa on paljon elementtejä, joiden avulla perinnettä voidaan elvyttää. Samalla luodaan uudenlaista kulttuuria. Ilomantsin metsistä hyvinvointituote Ilomantsilaisesta metsästä kehitetään kansainvälistä hyvinvointimatkailun tuotetta. Idea hankkeesta syntyi japanilaisen lääkärin Fumio Hiranon aloitteesta hänen vieraillessaan Pohjois-Karjalassa. Fumio Hirano on työssään perehtynyt metsäterapiaan ja metsän terveysvaikutuksiin. Fumio Hirano osallistui tutkijakollegoidensa kanssa Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hankkeen avaustilaisuuteen Ilomantsissa. Hankeessa kehitetään metsään, biosfäärialueeseen sekä paikalliseen karjalaiseen kulttuuriin perustuvaa hyvinvointimatkailutuotteistoa, joka korostaa Ilomantsin erityisolosuhteita. Hankkeen toiminta-aika on KUVA: EIJA IRENE HILTUNEN MEKin Revontuletviraalikampanja sai kunniamaininnan Laatukeskuksen Innovaatiokisassa. Unikko-kuosinen lentokone Finnairin kaukoliikennereiteille Marimekko-kuosiset astiat, peitot, tyynyt ja niskaliinat tulevat vuoden 2013 aikana kaikkiin Finnairin lentokoneisiin. Marimekon designerin Sami Ruotsalaisen erityisesti lentokoneympäristöön suunnitteleman Ilmo-sarjan tekstiileissä ja astioissa näkyvät Maija Isolan klassikkokuosit Silkkikuikka, Kivet, Seireeni, Kissapöllö ja Koppelo. Kolmevuotisen yhteistyön symboli on Unikko-kuosinen Finnairin A340-lentokone, joka lentää Helsingin ja Finnairin 11 Aasian-kohteen välillä. Keväällä 2013 myös toinen Finnairin kaukoliikenteen lentokone maalataan Marimekko-kuosiin, joka julkistetaan myöhemmin. Lisäksi Finnairin myyntivalikoimassa on sekä lennolla että Finnair PlusShopissa tarjolla uusia Marimekko-tuotteita. matkailusilmä 7

8 silmäiltyä RAVINTOLA-ASIAKKAAT VALITSIVAT vuoden 2012 Makujen Suomi -ravintolaksi rovaniemeläisen Nilin. Toiselle sijalle äänestettiin Raaseporista Mustion Linnan ravintola Linnankrouvi ja kolmanneksi nousi kirkkonummelainen Bistro O mat. Kilpailun järjestivät MA- KU-lehti ja Ruokatieto. u JOKAMIEHEN OIKEUKSISTA on ympäristöministeriössä tehty uusi oppikirja. Sen voi ladata netistä ympäristöministeriön sivuilta. Julkaisu soveltuu erityisesti viranomaisten, yhdistysten ja yritysten käyttöön. u HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEOSSA Helsingissä avautui elokuussa uusi pysyvä näyttely Palveluksessanne! Museon uusi pidennetty aukioloaika keskiviikkoisin kello 20 asti. u TURUN KAUPUNKI PALKITSI professori Juhani Knuutin ja PET-keskuksen työryhmän Kongressi palkinnolla 11. lokakuuta. Palkitsemisen perustana oli järjestelmällinen työ PET Symposiumin toteuttamisessa kolmen vuosikymmenen ajan. u Uusi revontulisovellus Lapland The North of Finland -matkailuhanke on julkaissut uuden innovatiivisen Laplication-sovelluksen, joka tuo revontulet kaikkien ihasteltaviksi. Applikaation avulla jokainen voi kokea Lapin ihmeellisen luonnonilmiön missä ja milloin vain. Laplication-sovellus on hauska ja viihdyttävä digitaalinen apu Lappi-kaihoon. Faktaa Laplication-sovelluksesta: Lataa Laplication ilmaiseksi itunesin App Storesta Sovellusta voi käyttää myös offline-tilassa, langatonta yhteyttä tai 3G:tä ei tarvita Yhteensopivuus: iphone- ja ipad, vaatii ios 5.0 -version Kaksi kieliversiota: englanti ja venäjä Kalevala Park etsii investoijia Kalevala Park -teemahuvipuistokonsepti Oulusta pääsi mukaan Tukholman investorifoorumiin. Siihen valikoitui 12 houkuttelevinta matkailuinvestointikohdetta Pohjoismaista. Oulun Nallikariin sijoittuvaa hanketta vetää Pellepyy Oy, joka etsii teemahuvipuistoon pohjoismaisia kumppaneita. Kalevala Park on suunniteltu rakennettavaksi tunnetun ja aidosti Pohjois- Skandinaviaan sijoittuvan teeman mukaan, Kalevalaisen kylän näköiseksi. Investorifoorumiin pääsi Suomesta mukaan neljä kohdetta: Kalevala Park, Ylläksen matkailu, Keminmaan matkailupalvelut ja Naantalin golf-hankkeet. Designvuosi huomattiin Helsinki maailman designpääkaupunkina 2012 on ollut kaikkien aikojen laajin suomalaisen muotoilun ja muotoiluosaamisen kansainvälinen edistämistoimenpide. Viime kolmen vuoden aikana on järjestetty noin 200 tapahtumaa 44 eri maassa. Tapahtumissa on tavoitettu arviolta kansainvälisen median edustajaa ja noin muotoiluammattilaista ympäri maailman. Lisäksi yleisötapahtumissa on kohdattu kymmeniä tuhansia suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneita. u wdchelsinki2012.fi Finavia kehittää Oulun kenttää Finavia käynnistää vuodenvaihteen jälkeen Oulun lentoaseman lähtevien matkustajien palveluiden ja tilojen uudistamisen. Tavoitteena on parantaa matkustajien palvelua tehostamalla lentoaseman lähtöaulan toimintaa. Vuodenvaihteen jälkeen alkavien uudistustöiden kustannusarvio on noin 2,6 miljoonaa euroa, ja se tulee olemaan Finavian lentoasemaverkoston merkittävimpiä kehityspanoksia vuonna Töiden on määrä valmistua vuoden 2014 alkuun mennessä. u Venäläisten shoppailu kiihtyy Venäläismatkailijoiden määrä on Suomessa kasvanut tänä vuonna hurjaa vauhtia. Venäläisten matkojen ja yöpymisten määrä Suomessa on ensimmäisen puolen vuoden aikana lisääntynyt lähes viidenneksen viime vuodesta, kertoo Kaupan liitto. Tax-free-ostoksia venäläiset taas ovat tehneet tammi-syyskuussa yli neljänneksen viimevuotista enemmän. Jotta Suomi kiinnostaa jatkossakin, on palveluiden oltava saatavilla ja tarjonnan oltava tarpeeksi houkuttelevaa. u 8 matkailusilmä

9 RUOKA&MATKAILU Evästä matkailuun! Ruoka elämykselliseksi osaksi matkailua! Maailmalla matkailusektori on nostanut ruoan yhdeksi kiinnostavimmista matkailun trendeistä. Suomessakin ruoka tulee saada matkailun vahvaksi, houkuttelevaksi ja elämykselliseksi teemaksi. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hankkeessa analysoidaan 15 matkailualan yritystä ja haetaan malleja ruoka- ja matkailutuotteiden kehittämiseksi. Rahoittajina toimivat maa- ja metsätalousministeriö ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Hanke tekee kiinteää yhteistyötä Matkailun teemaryhmän ja Ruoka Suomi -teemaryhmän kanssa. Päätavoitteena on tuottaa matkailuyrittäjien ja -kehittäjien käyttöön hyviä käytänteitä, malleja ja konkreettisia työkaluja ruokamatkailun kehittämiseksi. Hankkeen tuloksia esitellään keväällä VUODEN 2012 ESPOOAMBASSADORIK- SI on nimetty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun, sovelletun mekaniikan laitoksen johtaja ja lujuusopin professori Jukka Tuhkuri. Hän on toiminut ja toimii useissa alansa kansainvälisissä järjestöissä kongressien tieteellisten toimikuntien puheenjohtajana tai jäsenenä. u MIKKELIN MATKAILU on valinnut yhdeksi tärkeimmäksi markkinointikanavaksi venäläisen sosiaalisen median palvelun Vkontakte.ru. VisitMikkelin ryhmässä on jo yli tykkääjää. u u ruokajamatkailu.wordpress.com Japan Airlines (JAL) aloittaa helmikuussa 2013 lennot Tokion ja Helsingin välillä. Joulupukki Espoon Korpilammella Joulupukin tonttuineen voi nyt tavata Joulupukin piilopirtillä Espoon Korpilammella. Santa s Cottage Korpilampi on yksi Espoon päämatkailutuote kotimaisille ja ulkomaalaisille matkailijoille. Yhteistyössä ovat mukana Joulupukkisäätiö, Espoon Matkailu Oy, Hotelli Korpilampi sekä Honkalintu Oy. Pääkohderyhmä ovat venäläiset ja kiinalaiset matkailijat, risteilyasiakkaat sekä matkanjärjestäjien ryhmät Euroopasta. Joulupukin mökkiä markkinoidaan lisäksi kotimaisille yrityksille, matkailijoille, päiväkodeille ja kouluille sekä perheiden juhliin. Alue tarjoaa hyvät puitteet virkistyspäiville, eräkokkikursseille ja savusaunatapahtumille. Joulukuussa pukin piilopirtti on avoinna matkailijoille sekä espoolaisille ja lähialueiden perheille kolmena viikonloppuna. Takan äärellä Joulupukki kertoo tarinoita menneistä kesistä Korpilammella. Johtavat kongressikaupungit Top 5 vuonna 2011 SINGAPORE, 1010 kongressia BRYSSEL, 476 kongressia PARIISI, 386 kongressia WIEN, 312 kongressia BUDAPEST, 176 kongressia UIA:n (Union of International Associations) tilastotietoja vuonna 2011 pidetyistä kansainvälisistä järjestökongresseista. u matkailusilmä 9

10 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Huipulla tuulee Himoksen perustaja Juhani Ojala haistoi laskettelubuumin ajoissa. Hyvän ajoituksen lisäksi laskettelubisneksessä menestyminen on vaatinut intohimoa ja periksi antamattomuutta. Matkailuyrittäjien visiot eivät ole miellyttäneet kaikkia. Pariskunta ehtii onneksi usein itsekin rinteeseen. Perheen Joona-poika oli viime kaudella kolmanneksi innokkain rinteessä kävijä ja Juhani Ojala neljäs. Päivikin lasketteli pari kolme kertaa viikossa. 10 matkailusilmä

11 Miten laskettelukeskus synnytetään? Vastaus on yllättävä: karttoja tutkimalla. Juhani Ojala kartoitti aikoinaan viisi potentiaalista rinnettä, jotka näyttivät paperilla lupaavilta. Hän kävi paikan päällä nuuskimassa maastoa ja teki selkeän kymmenen kohdan listan. Hän mietti muun muassa rinteiden pituutta, jyrkkyyttä ja laajentumismahdollisuuksia. Himosvuori oli kaikilla kymmenellä mittarilla mitattuna paras. Joten mies marssi maanomistajien luo sekä kuntaan esittämään ideansa. Hiihtokeskus Himosvuoren rakentaminen aloitettiin pohjoisrinteistä vuoden 1984 kesällä. Jos olisimme aloittaneet Himoksen rakentamisen länsirinteiltä, homma olisi mennyt heti lähtökuopissa poskelleen. Pohjoisrinteiden topografia oli parempi: sinne voitiin tehdä Suomen ensimmäinen lapsille ja aloittelijoille suunnattu harjoittelurinne. Meillä oli myös Suomen ensimmäinen sompahissi, Juhani Ojala muistelee. Elinkeino kehittyi 1980-luvun lopulla voimakkaasti ja puhuttiin yleisesti Himos-buumista. Moni perusti hiihtokeskuksia, jotka menivät myöhemmin nurin. He lähtivät bisnekseen päätä pahkaa analysoimatta toimintaympäristöä. En usko, että Suomeen mahtuu enää yhtäkään isoa uutta laskettelukeskusta. Keskukset sijaitsevat nyt hyvällä etäisyydellä toisiinsa nähden. Ei ole järkeä rakentaa uutta, vaan pitäisi kehittää olemassa olevia, Ojala sanoo. JUHANI OJALA oli aikoinaan Kone Oy:llä kunnossapitopäällikkönä, kun Rukakeskus Oy:n silloinen omistaja Juhani Aho kutsui hänet vetämään laskettelukeskusta. Laskettelukärpänen oli puraissut minua 1970-luvulla ja olin suorittanut alppihiihdon opettajan kurssin. Ojalalla oli sähkötekninen koulutus, mutta laskettelukeskuksen johtajan korkeakoulun hän kävi kolmessa vuodessa Rukalla itse itseään opettaen. Ne olivat hurjia vuosia. Kasvoin kolmessa vuodessa valtavasti. Näin läheltä, mitkä ovat tämän elinkeinon mahdollisuudet ja uhat. Juhani Ojala myös haistoi, että laskettelusta oli hyvää vauhtia tulossa koko kansan urheilua. Tajusin, että Rukakin oli liian kaukana. Laskettelukeskuksen pitäisi sijaita lähellä ihmisiä eli eteläisessä Suomessa. Lapsille ja vasta-alkajille oli saatava omat helpot rinteet, joissa he voivat turvallisesti opetella laskettelua. Kolmen Ruka-vuoden jälkeen tuli valinnan paikka, palatako vanhaan työhön, jatkaa nykyisessä vai lähteä toteuttamaan omaa unelmaa. JUHANI OJALAN puoliso Päivi Kuokkanen on Himosvuoren hallituksen puheenjohtaja ja markkinointijohtaja ja hän on jakanut miehensä vision alusta asti. Hän muistaa vielä, kun naputteli liiketoimintasuunnitelmaa puhtaaksi vanhanaikaisella kirjoituskoneella Juhanin kotitalon autotallissa. Siitä kaikki alkoi; visioista, hulluudesta ja rohkeudesta. > matkailusilmä 11

12 > Laskettelubisneksessä yrittäjä tarvitsee ennen kaikkea uskomattoman määrän intohimoa ja uskoa omaan asiaan, Kuokkanen sanoo. Ei kukaan täällä uskonut meihin 30 vuotta sitten. Puolet valtuustosta sanoi, että olemme haihattelijoita ja homma ei tule toimimaan, Ojala toteaa. Lähes 30 vuotta myöhemmin on kiistämätön tosiasia, että Himos on menestynyt yli kaikkien odotusten. Noin kymmenessä vuodessa se kohosi Suomen laskettelukeskusten kärkeen TOP5:een ja on pysynyt siellä, sillä hissiliikevaihdolla mitattuna Himos on Suomen 5. suurin laskettelukeskus. Laskettelukeskus tarjoaa ympärivuotisesti töitä 16 ihmiselle ja sesonkiaikoina se työllistää lisäksi satakunta kausityöntekijää. Tästä huolimatta Jämsän kaupunki ei ole aina katsonut suopeasti yrittäjiä. Kesti reilu kymmenen vuotta saada läpi länsirinteiden juurelle asemakaava, jonka turvin Himos voi aloittaa lisärakentamisen. Nyt vahvistunut Länsikeskuksen kaava antaa meille varmuuden suunnitella tulevia investointeja ja kehittää omaa toimintaa eteenpäin. Juhani Ojala KOULUTUS: sähköteknikko TYÖHISTORIA: Yhtyneet Paperitehtaat, Kone Oy, Rukakeskus Oy, Hiihtokeskus Himosvuori Oy 1984 toimitusjohtaja HARRASTUKSET: laskettelu, golf, ulkoilu ja retkeily Himosmaastoissa, Himoksen visiointi Ideoita ei varmasti tule puuttumaan. Haluamme olla mukana rakentamassa Himoksesta ympärivuotista matkailukeskusta, jossa asiakkailla on runsaasti vaihtoehtoja mistä valita, Päivi Kuokkanen sanoo. JOKAVUOTINEN LUMEN odottelu on hermopeliä pahimmasta päästä. Haastatteluhetkellä, marraskuun toisella viikolla, pakkasia odotellaan kuumeisesti. Lumitykit ampuvat rinteisiin jo lunta, sillä mittari on aavistuksen pakkasen puolella. Joka vuosi olemme yhtä innoissamme. Aina vaan, 28 vuoden jälkeenkin kauden aloitus ja ensilumi kutkuttavat samalla tavalla, Kuokkanen hymyilee. Parhaimmillaan reilu 50 lumitykkiä putruttaa lunta rinteeseen. Kaiken kaikkiaan tykkejä Himokselta löytyy sata. Lumen voi tehdä, mutta pakkasta ei. Nykyään rinteitä tampataan ja kunnostetaan läpi yön joka yö. Vielä 1980-luvun alussa näin välttämättä ei ollut. Oli ihan yleistä, että rinteitä tampattiin jaloilla ja ne olivat välttävässä kunnossa. Onnistuneen vierailun perusta on kuitenkin toimiva infra ja hyvät rinteet. Kuka tahansa voidaan markkinoinnilla houkutella kerran rinteisiin, mutta jos kokemus on huono, he eivät tule takaisin, Ojala muistuttaa. Investoinnit ovat laskettelubisneksessa kalliita. Myös käyttökustannukset ovat isoja. Himoksen rinteissä esimerkiksi kuluu sähköä vuodessa megawattituntia eli suurehkon hotellin verran. Lumetus lohkaisee puolet energiasta. Joka vuosi olemme yhtä innoissamme. KUN TALOUDEN taantuma iskee, ihmiset eivät välttämättä lähde yhtä sankoin joukoin Lappiin laskettelemaan. Mutta eteläisen Suomen hiihtokeskuksiin he tulevat, koska se on edullisempaa luvun laman aikana meidän kävijämäärämme kasvoivat, Kuokkanen toteaa. Himoksen kävijämäärät ovat nousseet koko ajan tasaisesti. Pari notkahdusta on liikevaihdossa ollut, mikä on johtunut normaaliakin haastavimmista säistä. Esimerkiksi viime vuonna kausi päästiin aloittamaan ennätyksellisen myöhään eli vasta tammikuun kolmas päivä. Meille tuli muun muassa venäläisiä uudenvuoden vieraita ja rinteet olivat ennen vuoden vaihdetta aivan lumettomia. Sitten pakastui ja lumi tehtiin kahdessa päivässä. Loppulomasta he pääsivät laskettelemaan, Ojala kertoo. HIMOS ON mukana Suomen Hiihtoyhdistyksen ja MEKin kampanjassa Venäjällä. Reilut kymmenen vuotta sitten Himoksen matkailuyrittäjillä oli vientirengas, jonka turvin luotiin suhteita Venäjälle, Viroon ja Hollantiin. Rengas on jo katkennut, mutta matkailijat saapuvat edelleen. Himoksen laskettelukeskuksen vieraista 13 prosenttia on ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä ja virolaisia. Majoituksen puolella luku on vielä suurempi, noin 20 prosenttia. Uskon, että meidän on mahdollista kasvattaa ulkomaalaisten laskettelijoiden määrää 20 prosenttiin, sillä venäläisten matkailu Suomeen kasvaa koko ajan, Kuokkanen toteaa. Ainoa uhka on, jos Venäjälle perustetaan iso laskettelukeskus rajan tuntumaan. Sinne voivat lähteä niin suomalaiset kuin venäläisetkin, Ojala sanoo. 12 matkailusilmä

13 Pariskunta on pitänyt yhtä jo yli 30 vuotta. Vuosiin on mahtunut myös railakkaita lumisotia. YMMÄRSIN JO alkuvaiheessa, etteivät ihmiset halua kantaa suksia pitkiä matkoja rinteeseen. On tarkoituksenmukaista ja ekologisempaakin, että he voivat kävellä majoituksesta rinteeseen. Siksi on rakennettava tiiviisti. Ei se sulje pois sitä, että rinteiden lähistöllä voi olla myös väljemmin asuttuja mökkikyliä, Ojala sanoo. Kaavoitus on kuitenkin ajanut yrittäjäperheen monet kerrat napit vastakkain kaupungin kanssa. Meillä käy nyt ihmistä talvikaudessa ja he tuovat alueelle aikamoisen määrän euroja. Jos saisimme investoida lisää, väki tuplaantuisi. En tiedä, onko se kateutta, ettei meidän haluta kasvavan. Veturiyrityksen ei anneta täällä tehdä veturin hommia, Ojala toteaa, selvästi harmistuneena. Emme me mitään kultamitalia kaulaamme halua, mutta toivoisimme, että kaupunki antaisi meidän kehittää Himosta, Kuokkanen huokaisee. Kaupunki on nyt panostanut kesäsesongin infran rakentamiseen. Ensi kesäksi valmistuu täysimittainen golfkenttä. Mikä on ihan loistavaa. Eivät kesäaktiviteetit ole meiltä pois, mutta ei laskettelukeskuksen kehittäminenkään ole keneltäkään pois, päinvastoin, yrittäjät toteavat ja kertovat innostuneesti tulevista visioistaan. Heidän suunnitelmissaan Himokselle siintää muun muassa ympärivuotisen laskettelun mahdollistava lasketteluhalli. Päivi Kuokkanen KOULUTUS: romaanisen filologian yo./jkl yliopisto, Himoksen korkeakoulu TYÖHISTORIA: kesätyö (3 kesää) Postipankissa, Hiihtokeskus Himosvuori Oy 1984 markkinointijohtaja HARRASTUKSET: laskettelu, golf, ulkoilu ja retkeily Himosmaastoissa, leipominen, yhdistystoiminta SHKY-hallituksen jäsen v. 1992, hallituksen pj Olisihan se hienoa, että voisi lasketellessa katsella, kuinka kaverit pelaavat vieressä viheriöllä golfia, he visioivat. Himoksen tarina on selvästi vasta alussa. Hiihtokeskus Himosvuori Oy Perustettu 12/1983 Yksityinen osakeyhtiö, jonka omistavat Juhani Ojala ja Päivi Kuokkanen sekä heidän lähipiirinsä 21 rinnettä ja 15 hissiä Henkilökuntaa noin 115, joista ympärivuotisia vakituisia 16 Laskettelupäiviä kaudella noin (ulkomaalaisia laskettelijoita13 %) Himos-alueen rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2011 Liikevaihto 5 miljoonaa euroa, Suomen 5. suurin hissiliikevaihto Markkinaosuus 6,2 % Hissinousut 2,9 miljoonaa 1995 ja 2001 Vuoden Hiihtokeskus Kumulatiiviset kokonaisinvestoinnit 28 vuoden aikana reilu 30 miljoonaa euroa. matkailusilmä 13

14 TEKSTI: KATARINA WAKONEN KUVAT: VISIT FINLAND IMAGEBANK Miksi Suomeen Luontoaktiviteeteista pitävät perheet ja kulttuurihenkiset individualistimatkailijat löytävät Suomesta kaiken sen, mitä he lomaltaan haluavat. Modernien humanistien joukosta löytyy yllättävän paljon erilaisia matkailijaprofiileja. Tämä selviää MEKin teettämästä Modernien humanistien kohderyhmätutkimuksesta Euroopan päämarkkinoilla. Kaikki eivät esimerkiksi halua lomallaan metsästää uusia elämyksiä, vaan viettävät mieluummin lomansa tutuissa ja turvallisissa ympyröissä. Suomen matkailumarkkinoinnin kannalta on kiinnostavaa, että moderniin humanismiin liittyvät arvot kulkevat yllättävänkin hyvin käsi kädessä Suomi-kiinnostuksen kanssa. Mitä vahvemmin kohderyhmä on omaksunut moderniin humanismiin liitettäviä ominaisuuksia, sitä vahvempaa on heidän kiinnostuksensa Suomea kohtaan matkailumaana. Modernia humanismia määrittävät vastuullisuuden teemat sekä kiinnostus uusia asioita, kulttuureja ja ihmisiä kohtaan. Kohderyhmätutkimuksessa nämä arvot yhdistettiin ensimmäistä kertaa matkailijan minäkuvaan ja kiinnostukseen suomalaista matkailutarjontaa kohtaan. TUTKIMUS TUO esille kaksi modernin humanistin alasegmenttiä, jotka ovat kiinnostuneita Suomesta matkailumaana. Nämä alasegmentit ovat: monipuolinen ja aktiivinen perhesegmentti sekä varttunut kulttuuriorientoitunut matkailijaryhmä. Näiden kahden toisiaan täydentävän kohderyhmän huomiosta Suomi kilpailee paitsi naapurimaiden, myös laajemman kilpailijajoukon kanssa. Matkan tai kohteen tematiikka ratkaisevat yhä sen, mihin matka suuntautuu. Modernien humanistien joukosta löytyi myös matkailijoita, jotka eivät lomallaan halunneet haastaa itseään uusilla kokemuksilla ja nähdä vaivaa hankkiakseen uusia elämyksiä. Heille on vaikea vakuuttaa, että Suomi on kiinnostava matkailumaa. Tuttua irtiottoa kaipaavia tai turvallisesta seikkailusta pitäviä ei kannatakaan ottaa ensisijaiseksi kohderyhmäksi. Suomi profiloituu Ruotsia haastavammaksi kohteeksi. Ruotsiin liitetään vahvemmin mielikuvat organisoituneesta ympäristöstä, kaupunkikulttuurista ja hallitusta luonnosta. Suomen ja Norjan mielikuvat painottuvat enemmän koskemattomaan luontoon. LUONTOAKTIVITEETEISTA PITÄVÄT aktiiviset perhe-elämysmatkailijat ovat modernien humanistien ydinjoukkoa. Heillä on positiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista. Moni on jo käynytkin Skandinaviassa tai Baltian maissa. Suomi on heidän mielestään trendikäs, luova ja innovatiivinen. Ilmastokaan ei pelota heitä. Aktiiviset elämysmatkailijat matkustavat paljon ja ovat hyvin selvillä tarjonnasta. Heille aktiivisuus tarkoittaa myös suhtautumista avoimin mielin uusiin mahdollisuuksiin. He etsivät ideoita matkakohteisiin ystäviltään, sosiaalisesta mediasta ja internetistä. Matkailumarkkinoinnille he ovat sekä kiinnostava että vaativa ryhmä. Etukäteissuunnittelulla aktiivinen elämysmatkailija haluaa varmistaa onnistuneen loman. Kohteeseen tullessaan he tuntevat tarjonnan ja rakentavat ohjelmansa sen mukaan. He ovat hinta- ja laatutietoisia, mutta valmiita käyttämään tarvittaessa enemmän rahaa kokeakseen haluamansa. Kohteessa kaiken pitää kuitenkin toimia vaivattomasti ja sujuvasti. Loma on irtiotto kiireisestä arjesta. Kohteen mielenkiintoinen kulttuuri ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ovat aktiivisten elämysmatkailijoiden toivomuslistan kärjessä yhdessä luontokiinnostuksen ja liikkumisen kanssa. Suomessa heitä kiinnostaa esimerkiksi sijainti idän ja lännen välissä sekä suomalainen design ja arkkitehtuuri. Lapsiperheitä puhuttelevat omat satuhahmomme eli muumit ja Joulupukki. Matkaohjelmaansa aktiiviset elämysmatkailijat sisällyttävät mielellään omin lihasvoimin tehtäviä kevyitä aktiviteetteja ja eksoottisia elämyksiä. Luontoaktiviteeteista ja erityisesti vesiaktiviteeteista heidät on helppo saada innostumaan. KAUPUNKI- JA KULTTUURILOMIA harrastavat kulttuurihenkiset individualistimatkailijat ovat ajatusmaailmaltaan painottuneita moderniin humanismiin aktiivisten perhe-elämysmatkailijoiden tapaan. Suomi kiinnostaa heitä, ja he 14 matkailusilmä

15 matkustetaan? ajattelevat, että matka Suomeen voisi hyvinkin toteutua. Taloudellisessa mielessä kulturellit individualistimatkailijat on yksi tärkein kohderyhmä. Ryhmän matkailutulopotentiaali on suurin kaikista modernien humanistien alasegmenteistä suuntaa-antavien laskelmien mukaan. Matkakohteelta kulturellit individualistimatkailijat edellyttävät erityisesti kulttuurista mielenkiintoisuutta ja omintakeisuutta. Ryhmään kuuluvia yhdistää laaja-alainen kiinnostus kohdemaan elämäntapaan, paikallisuuteen, historiaan ja ruokakulttuuriin. He haluavat tehdä matkailullisia löytöjä. Kohteen tuttuudella, matkustusajalla tai kielellä ei silloin ole merkitystä. Vastuullinen matkailu on sen sijaan heille tärkeä arvo, jota kannattaakin tuoda esille. Suomen paikalliseen kulttuuriin he haluaisivat tutustua omaehtoisesti. Puoleensa vetävät niin suomalainen arkkitehtuuri, taide-elämä kuin vapaa-ajan tapahtumat ja suomalaiset outoudetkin. He viehättyvät kesälomanvietosta perisuomalaiseen tapaan mökillä, avantoon pulahtamisesta suoraan saunasta ja saamelaiskulttuuriin tutustumisesta. TAVALLISTEN MODERNIEN humanistien ryhmästä löytyy ihmisiä, joita Suomi kiinnostaa matkakohteena, koska täällä voi kokea hiljaisen luonnon. Ryhmässä on sekä aktiivisten perheelämysmatkailijoiden että kulturellien individualistimatkailijoiden piirteitä. Kaikki kolme modernin humanistin alasegmenttiä täydentävät hyvin toisiaan. Aktiivisuus ja vastuullisuus kuvaavat tavallisten modernien humanistien lomanviettoa. He eivät kaipaa rentoa irtiottoa arjesta vaan suunnittelevat ohjelmansa erilaisten toimintojen ympärille. Matka tarjoaa heille seikkailua tuntemattomaan. Tällöin kohteen hintatasolla ei ole merkitystä, vaikka ryhmä muuten käyttääkin matkatarjouksia hyväkseen. Ympäristöystävällisyys on heille tärkeä arvo myös matkailussa. KAIKKEIN MIELUITEN tavalliset modernit humanistit hakeutuvat luontokohteisiin ja liikkumisen pariin. Suomessakin heitä kiinnostavat luontokokemukset yhdistettyinä aktiviteetteihin. Erityisesti vaellus ja patikointi, villieläinten katselu, pyöräily sekä maastohiihto. Suomessa he haluaisivat kokea myös napapiirin ylityksen, arktisen alueen lumoa, nuotiotulen äärellä istumista ja erämaan rauhaa. Pikkukaupunkien idyllisyys, kansanperinne sekä muista erottuva suomalainen arkkitehtuuri ja kansanperinne ovat niin ikään tavallisten uutta etsivien modernien humanistien matkaohjelmassa. Suomen kiehtovuustekijät ovat yhteisiä kolmelle modernin humanistin alasegmentille eli aktiivisille perhe-elämysmatkailijoille, kulturelleille individualistimatkailijoille sekä tavallisille moderneille humanisteille. Luonto kiehtoo kokonaisuutena ja järvien, keskiyön auringon, revontulien, Lapin, saariston sekä metsien kautta. Kohderyhmätutkimus paljasti modernin humanistimatkailijan monet kasvot. Suomelle tärkeimpiä alasegmenttejä yhdistää laaja-alainen kulttuurinen kiinnostus matkakohdetta kohtaan. Vaikka Suomi edustaakin jossain määrin eksoottista, paikoin jopa villin romanttista kohdetta, paljastaa kohderyhmätutkimus myös melko arkisen kuvan moderneista humanisteista. Hyväntuulisuus on valttia Tutkimuksessa oli myös osio, jossa kokeiltiin, miten modernit humanistit arvioivat matkailumarkkinoinnin kuvastoa ja mikä heitä niissä miellyttää. Suosituimmissa kuvissa lämminhenkinen tunnelma yhdistyi johonkin matkailulliseen ikoniimme. Positiivisuus vetosi ikäryhmästä tai perhetilanteesta riippumatta. Perhe- tai ystäväseurue ruokailemassa punamultaisen mökin kuistilla tai iloinen lapsi kohtaamassa poroa herättävät monien sympatiat. Kuvista etsittiin selkeästi tarttumapintaa suomalaisuuteen. Visuaalisuus ja esteettisyys kutsuvat modernia humanistia tutustumaan tarjontaan lähemmin. matkailusilmä 15

16 Zhao Jian ja hänen tyttärensä Zhao Qin Yan pitivät ensimmäisellä Suomen matkallaan eniten lumesta, joulupukista ja raittiista ilmasta. Sade, hirsimökit ja kierrätyspisteet kiehtovat aasialaisia matkailijoita 16 matkailusilmä

17 Ma Rongjuan ja Rukapalvelun Anne Murto tulivat hyvin toimeen keskenään. Rouva Ma oli käynyt ennen talvimatkaa Rukalla jo kesällä. MTV3 TEKSTI JA KUVAT: PETRI SARASTE, PEKING Kiinalaiset ja japanilaiset viehättyvät Suomessa puhtaasta luonnosta, raittiista ilmasta ja tietysti Joulupukista, mutta myös yllättävistä asioista, kuten puhtaasta sadevedestä, kierrätyspisteistä ja vakaista poliittisista oloista. Monelle Suomi on vielä läpikulkumaa Keski-Eurooppaan, mutta yhä useampi viettää täällä myös lomaa. Kiinalaisten ja japanilaisten turistien määrä kasvaa vauhdilla, vaikka yöpymismäärissä venäläiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja englantilaiset ovatkin vielä omassa luokassaan. Kiinalaisista Suomikävijöistä jo 60 prosenttia on lomamatkalaisia. Ulkomaanmatkojen uskotaan ylittävän Kiinassa 100 miljoonan rajan vuoteen 2020 mennessä. JOUKKO KIINALAISIA on kokoontunut joka perjantaiseen tapaamiseen töiden jälkeen changzhoulaiseen hotelliin lähellä Shanghaita Jiangsun maakunnassa. Ryhmä koostuu changzhoulaisista yrittäjistä, eräänlaisesta epävirallisesta kauppakamarista, jolla on oma vuosien mittaan vakiintunut verkosto eli guanxi. He tekevät lomillaan myös yhdessä omatoimimatkoja eri puolille maailmaa. Aasiaa on nähty jo laajalti, mutta myös Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Moni matkustaa töidensä takia paljon Eurooppaan. Osalla perheistä lapsi opiskelee ulkomailla Britanniassa ja Australiassa. Myös Suomessa ryhmä on käynyt. Eräät heistä sekä kesällä että talvella. Tiesimme Suomesta etukäteen vain Joulupukin ja revontulet, kertoo toimitusjohtaja Zhou Jinchi. Hän on ollut Suomessa vaimonsa kanssa kesällä ja talvella. Suomi on salaperäinen maa, ja monille kiinalaisille edelleenkin kovin tuntematon, säestää hänen vaimonsa Ma Rongjuan. Ennestään tiesimme, että Suomi on tuhansien järvien maa, ja että siellä on paljon metsää. Molempien mielestä talvi oli mielenkiintoisempi kokemus kuin kesä. Kiitosta keräävät erityisesti talvinen lumimaisema, husky- ja poroajelut, hiihto, jäänmurtaja, moottorikelkkasafari ja hirsimökit sekä hiljaisuus. > matkailusilmä 17

18 > Koiravaljakolla ajelu oli matkan ehdottomia kohokohtia, vaikka monen ajelu päättyikin lumihankeen. Tiesimme Suomesta etukäteen vain Joulupukin ja revontulet. Suomi on ihmeellinen maa. Hanavesikin on niin puhdasta, ettei se aiheuta minkäänlaisia vatsatauteja, sanoo Ma Rongjuan. KENTIES SUURIN yllätys pariskunnalle oli matkan aikana se, miten paljon suomalaiset tietävät ympäristön suojelusta ja haluavat suojella luontoa. Kierrätyspisteet, ekosähkö ja puhdas hanavesi olivat meille ennestään tuntemattomia asioita. Emme nähneet koko aikana, että joku Ma Haihong sanoo, että lumisessa metsässä kävely oli kuin olisi satuun sukeltanut. Ma Rongjuan ja Zhou Jinchi pitivät moottorikelkalla ajelusta metsässä todella paljon. He olisivat mielellään ajaneet pitempäänkin. olisi roskannut luontoa edes turistialueilla. Näitä asioita on Kiinassa vaikea uskoa todeksi, sanoo Zhou Jinchi. Suomalainen ruoka ei heidän mielestään ollut aina tarpeeksi maustettua. Kahviloissa ja ravintoloissa oli tarjoilijoita liian vähän ja palvelu oli tämän vuoksi liian hidasta. Kaikki olivat tosin hyvin kohteliaita. Ja kala oli tuoretta ja hyvää. Minulle ja osalle kavereistani ruisleipä oli kyllä vähän outoa, kovaa ja hapanta. Kutsuinkin sitä leikkimielellä mätäleiväksi, naureskelee herra Zhou. Pariskunta Li Wei ja Tao Weiyue yllättyivät ensikertalaisina siitä, että suomalaisissa kaupungeissa oli niin vähän asukkaita. He tiesivät Suomesta Nokian kännykät, pitkälle kehittyneen paperiteollisuuden sekä Joulupukin. Suomi on aika kallis maa. Hintataso on moninkertainen Aasian maihin verrattuna, mutta kaupassa elintarvikkeet olivat suhteellisen edullisia, arvioi rouva Tao. Suomalaiset osaavat kyllä palvella, olivat hyvin kohteliaita ja kärsivällisiäkin, kun tiedustelimme kaupassa hintoja, rouva Ma jatkaa. Helsinki-Vantaan lentokentällä taxfreepalvelu oli liian hidasta, siinä on minusta kyllä parantamisen varaa, rouva Tao huomauttaa. MATKA SUOMEEN ei kiinalaisten mielestä tuntunut liian pitkältä. Me kaikki odotimme matkalta paljon, siksi jaksoimme odottaa, muistelee herra Li. Neuvona kiinalaisille ystäville he aikovat kertoa, että aidossa suomalaisessa saunassa on pakko käydä. Meillä Kiinassa sanotaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei ole käynyt Kiinan muurilla. Voisin puolestani sanoa, ettei ole mies eikä mikään, jos ei ole käynyt suomalaisessa saunassa, herra Zhou sanoo. He neuvovat myös yöpymään hirsimajoissa eikä hotelleissa. Kaikkien mielestä Suomen rauhallisuus, vakaat olot ja puhdas ympäristö olivat tärkeimpiä kriteerejä kohdetta valittaessa. Ilmasto ja hintataso eivät olleet ratkaisevia. Tuliaisiksi he ostivat puukkoja, lasitavaraa, lapinpukuja ja poronsarvia. Kiinalaiset ovat kärkiryhmässä, kun lasketaan kuinka paljon he käyttävät rahaa vierailua kohti päivässä. Li Wei ja Tao Weiyue käyttivät poikansa kanssa matkaan yli euroa. Pariskunta Zhou Jinchi ja Ma Rongjuan käyttivät kahdestaan noin euroa. 18 matkailusilmä

19 KUVA: PASI MASSINEN TEKSTI JA KUVA: JARI AHJOHARJU Hospitz on Kuitusen perheen yritys. Kuvassa vasemmalta Veijo Kuitunen, Jari Kuitunen ja Helena Kuitunen. Japanilaiset rakastavat sadetta ja rauhaa Savonlinnalainen hotelliyrittäjä Veijo Kuitunen muistaa ihmetelleensä, kun japanilaisturistit istuivat sadevaatteissa kasvot vesisateeseen päin Olavinlinnan kallioilla. Vasta myöhemmin ymmärsin, että nämä kasvokylvyt olivat heidän tapansa nauttia suomalaisesta puhtaasta luonnosta. He eivät liioin välittäneet syysmyrskyistä, vaan saattoivat mennä junalla Punkaharjulle ja kävellä takaisin aivan muina miehinä, muistelee Kuitunen, joka pitää Savonlinnassa perhehotelli Hospitzia. Aasialaiset turistit ovat Kuitusen perheyritykselle tärkeitä, kun vilske oopperajuhlien ympärillä elokuussa hiljenee. Vieraina käy japanilaisia ainakin toistaiseksi vielä enemmän kuin kiinalaisia. Kuitusen mukaan japanilaiset ovat hyvin innoissaan suomalaisesta kulttuurista. Kiinalaiset eivät ole aivan yhtä tiedonhaluisia. Japanilaiset tulevat mielellään keväällä ja syksyllä. Molemmat pitävät puhtaasta ja tuoreesta suomalaisesta ruoasta. Japanilaisten kanssa on ehkä helpompi tulla toimeen, koska he puhuvat paremmin englantia. He käyttävät myös enemmän rahaa ostoksiin. Japanilaiset kertovat mielellään kokemuksistaan eteenpäin. Molemmat arvostavat yksilöllistä ja henkilökohtaista palvelua ja ovat hyvin ystävällisiä vieraita, Kuitunen listaa. Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka (vas.) saa uuden yhteistyösopimuksen kunniaksi Joulupukilta avaimen hänen luolastoonsa. Oikealla Santaparkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen. Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle Suomen kaksi vahvaa brändiä löysivät toisensa. Angry Birdsin hurja lento maailmankartalle sai lisävahvistusta, kun Joulupukki hyppäsi mukaan siivelle. Shangaissa pidetyssä Visit Finland -päivässä julkaistiin uusi matkailualan päänavaus, kun Rovion Angry Birds ja Santaparkin Joulupukki löivät kättä päälle uuden yhteistyösopimuksen kunniaksi. Joulupukki luovutti tilaisuudessa Angry Birdsille salaisen avaimensa, jolla yhteistyö sinetöintiin. Joulupukkisäätiö oli vahvasti mukana tapahtumassa, koska Santapark on yksi sen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Joulupukkisäätiön tehtävänä on edistää suomalaisen Joulupukin tunnettavuutta ympäri maailmaa ja Kiinassa siinä on onnistuttu erityisen hyvin. Tämän johdosta myös Rovion ja Santaparkin yhteistyösopimus julkistettiin Shanghaissa. Hyvä esimerkki siitä, miten kiinalaiset suhtautuvat Joulupukkiin oli, kun Kiinan tuleva presidentti Xi Jinping vieraili muutama vuosi sitten Suomessa. Hän halusi ehdottomasti käydä tapaamassa Joulupukkia. Santapark avasi Rovaniemelle Joulupukin luolastoonsa uuden Angry Birds -maa- ilman, jolloin matkailijat pääsevät tutustumaan samalla kertaa molempiin maailmanluokan julkkiksiin Angry Birdsiin ja Joulupukkiin. Santaparkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen pitää erittäin tärkeänä yhteistyötä Angry Birdsin kanssa, koska sen kautta tavoitetaan aivan uudenlaista asiakaskuntaa. Rovio avasi Shanghaihin oman toimistonsa kesäkuussa. Angry Birds on saanut koukkuun myös kiinalaiset niin nuoret kuin vanhatkin. Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka on ollut tyytyväinen markkinoiden kehitykseen ja näkee aivan luonnollisena Angry Birdsin ja Joulupukin yhteistyön. Sitä kautta Rovio saa lisäotetta kiinalaisista. Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen on tyytyväinen, kun kerrankin Suomesta löytyy maailmanluokan brändejä, joita muilla ei ole, vaikka myöntääkin Joulupukin tunnettavuuden osin valuneen myös muualle. Mutta Kiinassa kaikki yhdistävät Joulupukin Suomeen ja Rovaniemeen. matkailusilmä 19

20 Intialaiset ihastuivat Suomeen TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO SOININEN Intialaisia matkanjärjestäjiä houkutellaan nyt tosissaan Suomen markkinoille. Noin 70 matkanjärjestäjää ja median edustajaa vieraili maassamme syyskuussa. Intialaiset haluavat matkoillaan ennen kaikkea rentoutua. He yöpyvät mielellään hyvätasoisissa hotelleissa, mutta Suomesta kannattaa kyllä markkinoida myös muita mahdollisuuksia, kuten loistohuviloita ja igluja, sanoo Visit Finlandin In tian markkinointiedustaja Papori Bharati. Olen hämmästynyt siitä, miten paljon Suomessa on saunoja 1,7 miljoonaa. Ja että joissain hotellihuoneissakin on sauna. Se on kerta kaikkiaan ihmeellistä, päivittelee intialaisen The Travellers -matkanjärjestäjän toimitusjohtaja Vikash Tibarewala. Moni muukin intialainen matkanjärjestäjä ja toimittaja yllättyi iloisesti, kun sai kuulla Suomesta matkakohteena Society of Foreign Travel Operators (SFTO) ensimmäisessä Heritage Workshopissa Helsingissä. Suurin osa yli 90 intialaisesta vieraasta oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Poikkeuksen teki J.S. Anand, P. Impex Travel & Toursin vetäjä, joka vieraili Suomessa nyt toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla neljä vuotta sitten hän näki marraskuiset räntäsateet. Alkusyksyn raik kaus teki nyt vaikutuksen. Lisäksi Anand oppi, että Suomessa on paljon muutakin kuin Helsinki. Lappi kuulostaa loistavalta matkakohteelta. Intialaisia on niin paljon, että on vaikea määritellä, mitä he odottavat Suomen matkaltaan. Osa haluaa shoppailla, osa rentoutua ja osa osallistua pieniin aktiviteetteihin, J.S. Anand kertoo. Moni intialainen risteilee herrojen arvion mukaan myös mielellään viisumivapaasti Pietariin. Todellinen valtti Suomelle olisi, jos Pietariin olisi mahdollista matkustaa viisumivapaasti myös pitemmäksi aikaa ja esimerkiksi junalla. SFTO:N SYKSYINEN workshop oli ensimmäinen laatuaan. Mukana oli Intiasta kymmenkunta median edustajaa ja kuutisenkymmentä matkanjärjestäjää sekä lisäksi perheenjäseniä. Suomesta workshopiin osallistui 23 matkailuyrittäjää. Tämä on suurin Intian markkinoille koskaan tehty toimenpide. Workshop tarjoaa suomalaisille elinkeinonharjoittajille loistavan tilaisuuden kohdata kasvoista kasvoihin intialaisia matkanjärjestäjiä, kertoo järjestelyistä vastannut ToolBoxin Kari Halonen. Mukana workshopeissa oli myös muiden Pohjoismaiden matkanjärjestäjiä. Uskon ja toivon, että ensi vuonna intialaisten matkailijoiden määrä nousee viisi prosenttia ja yöpymisten määrässä rikotaan raja, Halonen povaa. HALOSEN ARVIO on optimistinen, mutta potentiaalia on. Keskiluokan vahvistumisten myötä intialaiset suuntaavat entistä sankemmin joukoin Eurooppaan. Kun Euroopan pääkohteet on nähty, on toivottavasti eksoottisen Suomen vuoro. 20 matkailusilmä