Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Transkriptio

1 Helsingin Rudolf Steiner -koulu Vuosikertomus

2 Helsingin Rudolf Steiner -koulu Lehtikuusentie 6, Helsinki Luokat 1-13 A, 9-13C, A-esiluokka Paraistentie 3, Helsinki Luokat 1-8 C, 3 D, C-esiluokka Toimisto Talouspäällikkö Opettajat Rehtori Telefax, opettajat Vahtimestari Rehtoria avustava opettaja Opettajat Vahtimestari Ped. lääkäri / psykologi Isännöitsijä Keittiö Ped. lääkäri / psykologi Esikoulu Keittiö Kouluterveydenhoitaja Esikoulu Telefax, toimisto Kouluterveydenhoitaja Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi Koulumme työ- ja loma-ajat lv ovat seuraavat: Ilmoittautuminen * * esiluokalle ja 1. luokalle * muille luokille pyrittäessä yhteyttä voi ottaa myös suoraan ko. an tai luokanvalvojaan Syyslukukausi Koulupäivä la Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Koulu alkaa klo Toimitus: Carita Salonen, Marita Herlevi, Anna-Mari Karjalainen Kirjapaino G. A. Mäkinen, Helsinki 2

3 Koulullamme uusi opetussuunnitelma luokille 1-9 Koulumme opettajakunta on työskennellyt parin vuoden ajan kirjoittaakseen ajanmukaisten vaatimusten mukaisesti Helsingin Rudolf Steiner koulun opetussuunnitelman luokille 1-9 eli steinerpedagogisen perusopetuksen opetussuunnitelman. Valtakunnallinen opetussuunnitelma on kansallinen kehys ja pohja paikallisesti tehdyille opetussuunnitelmille. Opetushallitus odottaa erityisen pedagogisen järjestelmän mukaan toimivien koulujen kirjoittavan oman pedagogiikkansa mukaiset opetussuunnitelmansa valtakunnallisen jaottelun ja otsikoinnin mukaisesti. Tehtävä ei ole millään muotoa uhannut steinerpedagogiikan omaleimaisuutta vaan on päinvastoin selkeyttänyt opetussuunnitelmaamme ja toimintamme erityispiirteitä. Luokanopettajat ja aineenopettajat työskentelivät yhdessä ongelmien ratkomiseksi. Opetussuunnitelmatyö nosti esiin kehittämiskohteita, kuten matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen, eritoten luokilla 6-9. Se selkeytti arviointia ja oppilaan oikeusturvaa. Eikä työ ole päättynyt vaikka opetussuunnitelma on valmis. Opetussuunnitelma on näet jatkuvan pedagogisen keskustelun ja kehityksen kohde ja elää kehityksen virrassa. Pysyvyyttä edustaa mm. ihmiskäsitys, ikäkausiopetus, rytmit; muuttuvuutta ajan murrokset ja ilmiöt ja syventävä tieteellinen ymmärrys. Vuonna 2007 kasvatustieteessä väitellyt Jan-Eric Mansikka osoitti, että steinerkouluissa filosofisena taustana on kokonaisvaltainen luonnonfilosofia, joka ilmenee opetussuunnitelmien taidepainotteisuudessa. Kun kasvattamista ja koulua uhkaa hyötynäkökohtien ylivalta ja välineellistyminen, tarjoaa steinerkoulu sivistyshumanismia sanan parhaassa merkityksessä: käsitystä ihmisestä henkisenä olentona, kokonaisvaltaista luontokäsitystä, laadullista tietokäsitystä. Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja Jarno Paalasmaa toteaa kirjassaan Omassa rytmissä (2009), että steinerkoulujen tulee kehittyä ja vahvistua itsereflektiossa ja välttämään sulkeutuneisuutta ja itseriittoisuutta. Steinerkoulu voi olla kriittisen ajattelun kehto vain jos koulu verkottuu ulkomaailman kanssa, toteaa Jarno Paalasmaa. Opetussuunnitelman teko on itse asiassa matka omaan aikaan ja yhteiskunnassa vaadittaviin avaintaitoihin. Steinerpedagogiikka tuo siihen oman antinsa toisaalta lapsen yksilöllisen minän tunnistamisena ja vahvistamisena; toisaalta yhteisöllisyyden tukemisena omilla menetelmillään. Koulumme opetussuunnitelma, joka astuu voimaan , on luettavissa verkkosivuillamme. Toivotan opetussuunnitelman parissa uurastaneen opettajakunnan puolesta ja kaikille vanhemmille hyvää kesää ja iloa palata uusin voimin syksyllä 2010 koulutyöhön. Meri Arni-Kauttu rehtori 3

4 Mediakasvatuksen ala-asteen opetussunnitelmasta Sähköisen viestinnän valtava lisääntyminen kostettaa tänä päivänä yhä nuorempia oppilaita.tämän vuoksi koulussamme on laadittu uusi mediakasvatuksen opetussunnitelma alaluokille. Sen tarkoituksena on antaa eväitä siihen, miten eri ikäisille oppilaille opetetaan ikäkausien mukaisesti,kuinka käyttää ja hallita mediatulvaa.yhä nuoremmat lapset ovat tekemisissä erityyppisten viestintätapojen kanssa ja trendi on yhteiskunnassa kasvava. Medialukutaito on avinasemassa siinä, kuinka hyvin nuori selviytyy tässä infotulvassa. Myös mediakriittisyyteen kasvattaminen on opetussunnitelman perusajatuksia. Nettietiketin tarpeellisuus on myös hyvä oppia. Varsinainen mediaopetusjakso on kymmenellä luokalla, jolloin analysoidaan kuvien ja mainosten piilovaikutusta. Äidinkielessä luonnollisesti opetetaan samaa asiaa tekstien osalta. Kodin ja koulun yhteistyö on mediakasvatuksessa erityisen tärkeää jotta nuori oppii sen hyödyt ja haitat mahdollisimman nuorena. Marita Herlevi Sakari Harima Kuvakollaasi 10 C Kaksi akryylimaalausta 13 C:n Sonja Pulkkisen kuvataiteen diplomityön aiheesta Minun Kalevalani 4 Lemminkäisen pelastus

5 Taitoaineiden lukiodiplomit Teoreettisten aineiden lisäksi oppilas voi ylioppilasvuotena suorittaa yo-arvosanan myös taitoaineissa. Opetushallitus julkistaa joka vuosi kaikille kouluille yhteiset tehtävät, jotka oppilas suorittaa itsenäisesti. Arvostelu tapahtuu yhteistuumin oman ja vierailevan opettajan toimesta. Lukiodiplomin suorittaminen on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat jatkaa opintojaan jossain käytännönläheisessä kädentaitoja tai muuta lahjakkuuden erityisaluetta koskevissa korkeakouluissa kuten Taideteollinen, Tekninen korkeakoulu erityisesti sen arkkitehtilinja, graafiset opinnot, mediakoulutus tai jos haluaa pyrkiä vaikka Lahden Muotoiluinstituutin eri osastoille. Koulut antavat diplomista joko lisäpisteitä karsinnoissa tai helpoittavat esitehtäviä. Koulussamme on perinteisesti tehty lähinnä kuvataiteen diplomitehtäviä joskin myös musiikista ja jopa eurytmiasta on nähty ja kuultu hienoja esityksiä vuosien varrella. Nykyään lukiodiplomin skaala on laaja ja niitä voi tehdä seuraavista aineista: kotitalous, käsityö, liikunta, media, musiikki, tanssi johon liittyy koulumme erityislupa suorittaa se eurytmiassa,teatteri ja kuvataide. Yhä useampien abien kannattaisi lukiodiplomi suorittaa ja suohan sen vapaa tekeminen piristävää vaihtelua ylioppilasvuoden teoreettisten aineiden pänttäämiseen. Marita Herlevi Louhen manaus 5

6 Hallitus 2009 Suomenkielisen osaston johtokunta Hallitus 2010 Puheenjohtaja Terho Kylli Puheenjohtaja Juri Panjutin Puheenjohtaja Terho Kylli Varapuheenjohtaja Linda Hellsten Varapuheenjohtaja Maija Pulkkinen Varapuheenjohtaja Linda Hellsten Jäsenet Sirpa Hertell Kari von Hertzen Heikki Lonka Aleksi Siltala Krister Wennström Henrik Winberg Hannele Vitikainen Hallituksen sihteeri Marika Nyholm Jäsenet Venni Ahlberg (oppilaskunta) Eeva Basdekis (henkilökunta) Kauko Huhtinen Marianne Jokinen Sirkka Lehto-Juopperi Suvi Lukander Terhi Luotola (opettaja) Daryl Taylor Johtokunnan sihteeri Esa Tuominen Jäsenet Kari von Hertzen Heikki Lonka Nikolai Riikonen Aleksi Siltala Maria Somppi Krister Wennström Hannele Vitikainen Hallituksen sihteeri Marika Nyholm 6

7 Toimihenkilöt Rehtori Arni-Kauttu Meri Apulaisrehtori Tuominen Esa Opettajakunnan puheenjohtajat Luotola Terhi (9+luokat) Tuomainen Minna (C-luokat) Vahviala Pirjo (A-luokat) Opettajakunnan sihteeri Pentti Tuula Terapiatoiminta ja erityisopetus Furu Tarja, pedagoginen lääkäri Göös-Nurmesniemi Sinikka, erityisopetus Huhtinen Riitta, hoitoeurytmia Joutsijärvi Raija, erityisopetus A-luokat Järnefelt Tiina, erityisopetus Järvenpää Heljä, erityisopetus C-luokat Kivisaari Kati, koulupsykologi Leikas-Mieho Päivi, taideterapia Niskanen Katri, hoitoeurytmia Soila Anneli, erityisopetus Pienryhmäopetus Jaakkola Pirjo, pienryhmä Terveydenhoitajat Korpela Riitta Saxén Karita Koulun henkilökunta Anttonen Kim, iltapäiväkerhon ohjaaja Basdekis Eeva, vahtimestari Björklund Aino, siistijä Feria Garcia Gustavo, siistijä Hacklin Katariina, taloussihteeri Havasara Pirjo, siistijä Hirvonen Kyllikki, siistijä Ilmanen Hilkka, palkanlaskija Juvonen Liisa, siistijä Kalliala Kari, isännöitsijä Karvonen Kaisa, esikoulun iltapäivähoitaja Kaskimies Maija, esikoulun avustaja Kaukinen Aila, kirjanpitäjä Kolehmainen Anne, iltapäiväkerhon koordinaattori Lincopan-Honkamäki Claudia, esikoulun iltapäivähoitaja Makkonen Maarit, siistijä Mattsson Jan, iltapäiväkerhon ohjaaja Nyholm Marika, talouspäällikkö Palomäki Ulla-Riitta, siistijä Peltola Sini, esikoulun iltapäivähoitaja Päivinen Anu, esikoulun avustaja Rinta-Opas Niina, vahtimestari Sakyi Mervi, iltapäiväkerhon ohjaaja Sandberg Sami, siistijä Sandberg Taina, siistijä Selenius Ann-Catrine, koulusihteeri Seppälä Saara, iltapäiväkerhon ohjaaja Subekan Mokhamad, siistijä Vannela Venla, esikoulun iltapäivähoitaja Waroma Risto, iltapäiväkerhon ohjaaja Vettenranta Johanna, esikoulun iltapäivähoitaja 7

8 Opettajat Aaltonen Vesa luokanvalvoja (9 A), matematiikka, fysiikka Arni-Kauttu Meri filosofia, rehtori Aula Kirsi (8 A) Cedeström Inkeri (4 C) Eklund Minna luokanvalv. (9 C), eurytmia, draama Eskelinen Juha luokanvalvoja (10 C), matematiikka, fysiikka, tähtitiede Fogde Päivi ruotsi Göös-Nurmesniemi Sinikka (8 C) Haapala Maire kuvat., draama, arkkiteht., käsityö asti Haapaniemi Ritva esiluokan opettaja Halonen Katja matematiikka, fysiikka, perhevap. Harima Sakari (5 A) Helin Ilmari filosofia Herlevi Marita kuvataide, arkkit., taidehist., media Hietamäki Minna luokanvalvoja (10 C), uskonto, psykologia Huhtinen Riitta eurytmia, hoitoeurytmia Häyrynen Filip musiikki Jaakkola Pirjo pienryhmäopettaja Jokinen Marianne ( 7 C) Joutsijärvi Raija erityisopettaja, oppilashuolto Järnefelt Tiina (3 C) Järvenpää Heljä oppilashuolto, erityisopettaja Kalliala Kari tekninen työ Kalliala Liisa (5 C) Kanniainen Irmeli esiluokan opettaja, vuorotteluvapaa Karjalainen Anna-Mari....luokanvalvoja (11 C), äidinkieli ja kirjallisuus, draama Kerman Riitta englanti Keski-Orvola Jutta esiluokan opettaja Kiiski Heikki musiikki, reht. avustava opettaja Kuusela Eira matematiikka, kemia, perhevap. Kuusela Leila säestäjä Käkelä Krista (7 A) Lagerbohm Pia luokanvalvoja, saksa, perhevapaalla Laulainen Mikko (6 A) Lehtinen Ilona (6 C) Leikas-Mieho Päivi.... maalausterapia Lukkarinen Esa luokanvalvoja (11 C), historia ja yhteiskuntaoppi Luoma Mare (1 A) Luotola Terhi luokanvalvoja (12 A), ruotsi, saksa, opettajakunnan puheenjohtaja Mieho Eero säestäjä Mikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettaja Nakari Ija (2 C) Nurmi-Poikolainen Terttu (1C), käsityö Pelkonen Ari luokanv. (11 A), liikunta, terveystieto Pentti Tuula kotital., kirjansid., perinnekäsityö Piispanen Salla liikunta, terveystieto, perhevapaalla Pipinen Petra , perhevapaalla Putkonen Mer-Inkeri... luokanvalvoja (12 C), englanti Puupponen Heli saksa Ramula Tiina saksa Rantalankila Tiina..... luokanvalvoja (11 A), saksa Salmela Pasi luokanvalvoja (13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja Salonen Carita (2 A) Siltanen Pihle liikunta, terveystieto Soikkeli Kyösti kristiyhteisön usk.opettaja Soila Anneli (3 A) Sorsa Hanna luokanvalvoja (9 C), matematiikka, kemia, fysiikka Tarkkio August ruotsi, ranska Tuomainen Minna..... eurytmia, opettajakunnan puheenjohtaja Tuominen Esa luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtori Vahviala Pirjo eurytmia, opettajakunnan puheenjohtaja Vermilä Riitta (4 A) Viitala Erkki liikunta Wallin Sini (3 D) 8

9 Menestystä saksan kielen kirjoituskilpailussa Suomi-Itävalta -yhdistys ry ja Suomen saksanopettajat ry järjestävät vuosittain le Suomen lukioiden A-saksan opiskelijoil- kaikille saksan kielen kirjoituskilpailun, jolla on jo pitkät perinteet. Pääpalkintona kilpailusta on kaksi kielikurssia lentoineen ja lisäksi kirjaja rahapalkintoja. Juhlallinen palkintojenjako pidetään Itävallan suurlähettilään vastaanotolla. Osallistujia marraskuussa 2009 järjestettyyn kilpailuun oli yhteensä 159 kirjoittajaa 27 koulusta, ja myös meidän koulustamme osallistuttiin. Menestystäkin kilpailusta tuli, kun 12 A-luokan Linda Taylor palkittiin ansiokkaasta Euroopan yhtenäisyyttä ja Berliinin muurin murtumista käsitelleestä kirjoitelmastaan kirjapalkinnolla. Palkintonsa Linda kävi vastaanottamassa Itävallan suurlähettilään Dr. Margit Wästfeldin residenssissä järjestetyssä tilaisuudessa. Linda Taylor palkintojenjakotilaisuudessa 9

10 Oliver Twist 8A Fagin, Nancy kepin kanssa: Nancy, Nancy, puhutaan nyt kohteliaasti. Vai kohteliaasti senkin roisto! Vai kohteliaasti sinä lurjus. Sitäkö sä multa odotat! En enää koskaan käy makuulle elävänä. Tahon kertoo teille, tulkaa tänne, lähemmäksi, en jaksa puhua lujaa. 10

11 3 :n näytelmä 11

12 Peter Pan Matka suureen seikkailuun Kokemuksia viidennen luokan näytelmästä. Valmistellessamme viidennen luokan näytelmää, tuli yksi vanhemmista kysäisseeksi tärkeän kysymyksen: miksi näytelmä tehdään viidennellä luokalla? Hyvä kysymys. Kysymykseen lienee useita hyviä vastauksia, mutta minut se sai todella miettimään näytelmän pedagogista tarvetta ja sitä, miksi olimme valinneet näytelmäksi Peter Panin. Viidennellä luokalla lapsi elää keskilapsuutensa viimeisiä vaiheita. On vielä halua ja intoa innostua niistä asioista, jotka jo seuraavana vuonna saattavat tuntua lapsellisilta. On pakko sännätä välitunnilla hyppäämään narua, kun on niin mukavaa vain hyppiä. Kaikkea tekemistä leimaa vielä iloinen kepeys ja harmonia. Seuraavana vuonna tilanne on usein jo toinen. Kuudennella myrsky saattaa jo heilutella sitä luokan purtta, joka viidennellä iloisesti keikkui laineilla. Valmistelut on kuitenkin tehtävä tyynellä, ei myrskyn silmässä. Sitäpä viidennen luokan näytelmä juuri on: luokan yhteishengen luomista ja vahvistamista varten. Näytelmässä kun joudutaan väistämättä auttajiksi ja autetuiksi. Mitä tehdä, kun kesken näytelmän miekka lennähtääkin liian pitkälle? Silloin nerokas näyttelijäkollega käyttää hyväkseen rooliaan sulavana intiaanina ja hakee miekan. Ja näytelmä jatkuu... En haluaisi myöskään unohtaa sitä tunnetta, mikä arvatenkin saa ammatikseenkin näyttelevät kipuamaan lavalle ilta illan jälkeen uudestaan. Miten hyvältä tuntuukaan esittää jotakin, jonka osaa 12

13 totaalisen hyvin, jotakin jonka vuoksi on uurastanut. Ja miten se hehku, jonka näyttelijä omassa innostuksessaan lähettää yleisöön, palaa moninkertaisena takaisin! Kerrankos sitä saa olla juhlittu sankari! Miksi sitten Peter Pan? Seikkailutarina suurella alkukirjaimella täynnä intoa, iloa, kohellusta ja hyvää mieltä, mutta myös haikeutta ja luopumisen tuskaa. Peter ei halua luopua lapsuudestaan: on vaikeaa myöntää kaipaavansa äitiä, jota ei ole. Koukkukin tiristää kyyneleitä äitinsä vuoksi ja piiloutuu sitten ilkeän kuorensa taakse. Leena, Jukka ja Mikko taas tietävät haluavansa takaisin turvalliseen kotiinsa, mutta he joutuvat luopumaan Peter Panista ja hurjista seikkailuista. Kasvaminen ei aina ole helppoa, vaati rohkeutta jatkaa matkaansa vaikka sitten myrskyä kohti....parasta näytelmässä oli se, että kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yritin olla mukana auttamassa mahdollisimman paljon, toivottavasti onnistuinkin siinä... -Emma Karlsson 5 C...Parasta oli näytelmän esittäminen ja harjoituksissa kaikki! Tylsää ei mielestäni ollut mikään, mutta se oli kun näytelmät loppuivat. -Hanna Julia Grönmark 5 C...Aloitimme improvisaatioharjoituksilla, harjoittelimme hidastuksia, kaatumisia ja muita harjoituksia. Näytelmän teko oli hauskaa! - Ossi Hiltunen 5 C Ilona Lehtinen 5C-luokan opettaja 13

14 8C luokan välipäätöstyöt Kun keväällä 2009 alettiin ottaa puheeksi välipäätöstöitä, minulla ei vielä ollut hajuakaan, mitä olisin voinut tehdä, ja luulen, etten ollut ainut. Hyvin nopeasti ideoita alkoi kuitenkin tulla ja sittemmin olikin ehkä vaikeampaa päättää, minkä niistä toteuttaisi. Minulla vaihtoehtoja oli ainakin neljä kappaletta, mutta mikään niistä ei tuntunut aivan omalta. No, onneksi ei ollut vielä kiire. Syksyllä monet oppilaista palasivat kesälomilta uusien ideoiden kanssa; jotkut olivat jopa aloittaneet työnsä. Useimmat tekivät töitään epäsäännöllisesti, osa ei ollut vielä aloittanutkaan, ja muutama harkitsi vielä eri aiheiden välillä. Kun töiden esittelytilaisuuteen oli enää kuukausi, meistä suurimmalle osalle iski lievä paniikki. Itse asiassa, ellen aivan väärin ollut ymmärtänyt, yksikään luokkamme välipäätöstöistä ei ollut vielä valmis. Olimme siis kaikki enemmän tai vähemmän vaiheessa, joten oli aika pistää loppukiri päälle! Esittelypäivän koittaessa olimme kuin olimmekin koko luokka onnistuneet saamaan työmme valmiiksi. Tosin muutamalle aikataulu oli käynyt hyvinkin tiukaksi: viimeinen töistä valmistui esitystä edeltävänä yönä kello neljän maissa. Työt olivat valtavan hienoja. Aiheita oli laidasta laitaan: valokuvakirjoista ja tutkielmista huoneremontteihin ja käsintehtyihin koruihin! Olimme selvinneet ensimmäisestä vaiheesta; nyt jäljellä oli vielä esittelytilaisuus. Minä ainakin jännitin esittelytilaisuuksia: ensimmäisen yleisö koostui meitä nuoremmista oppilaista, toinen meitä vanhemmista, ja viimeinen iltatilaisuus, olisi vanhemmille ja muille perheenjäsenille. En tiennyt lainkaan, mitä sanoa, vaikka olin suunnitellut puheenvuoroani edellisenä iltana. Pelkäsin, että yht äkkiä menisin puolen koulun edessä lukkoon, enkä saisikaan mitään sanotuksi - enhän ollut onnistunut pitämään koko puhettani onnistuneesti, vaikka olin harjoitellut sitä yksin omassa huoneessani! Vihdoin me sitten istuimme salin edessä, kaikki saman pöytärivistön ääressä, vaivalla tehdyt työt ympärillämme ja oppilaiden katseet vastassamme. Oli itse asiassa todella hyvä, että ensimmäinen tilaisuus pidettiin nuoremmille oppilaille, sillä he eivät olleet niin kriittisiä. Kun ensiluokkalaiset innoissaan viittasivat ja kysyivät kolmatta kertaa samaa asiaa, jännittyneisyys hitaasti haihtui. Saimme hiukan itseluottamusta seuraavia esityksiä varten. Ja näin jälkeenpäin ajatellen, tilaisuus sujui meidän jokaisen osalta oikein hyvin. Kokemuksena välipäätöstöiden teko oli todella hieno ja myös hyvin opettavainen. Jokainen meistä oppi varmasti jotakin uutta tai syvensi vanhaa tietämystään. Henkilökohtaisesti minusta oli myös hienoa, että käytännössä aihe saattoi olla ihan mikä tahansa. Saimme ikään kuin mahdollisuuden kokeilla jotakin, mitä olimme pitkään suunnitelleet, tai mahdollisesti harjoitella jopa työ-elämää varten. Täytyy myöntää, että välipäätöstyö projektiin liittyi yksi valtavan arvokas asia: se, kuinka paljon työt kertoivat tekijöistään. Kuulostaa oudolta, mutta oli todella hienoa, kun töiden kautta joistakin luokkatovereista, jotka oli tuntenut jo monen vuoden ajan, löytyi aivan uusia puolia. Mielestäni se oli yksi koko projektin arvokkaimpia piirteitä. Sitten vain kahdennentoista luokan päätöstöitä suunnittelemaan, eikö? Justiina Saari 8 c lk 14

15 Aiheet Leila Björklöf - Mekon ompeleminen Jaakko Grönmark - Avainkellokaappi Gea Haleyi - Nalle Anniina Harjapää - Mekon ompeleminen Johannes Jylhä - Ramonesin tarina Akseli Kakriainen - Tutkielma maailman seitsemästä ihmeestä Nica Laakso - Lipaston entisöiminen Antti Lahnajärvi - Lasketteluvideo Charlotta Laine - Villakangastakin ompeleminen Marius Muikku - Jakkaran entisöiminen Elina Niemi - Korurasia Nadia Noutere Sävellys Kaunis sisältä Hanna Olsbo - Andy McCoy -maalaus ja elämänkerta Samuel Pihlajamaa - Jakkaran entisöiminen Aino Renko - Valokuvakokoelma Jessica Roostedt - Koruja Hiski Ruuska - Valokuvakokoelma Balilta Justiina Saari - Näytelmä käsikirjoitus Maria Suihkonen - Novellikokoelma Tuija Suojanen - Paidan ompelu Janika Vainikainen - Huoneen remontoiminen Olga Viholainen - Kollaasi Camilla Virtala - Valokuvakirja 8C: näytelmä 15

16 NIMENI ON BLOND, TARKOITAN BOND, JAMES BOND Yhteisnäytelmäprojekti Heti joululoman jälkeen Helsingin Rudolf Steiner -koulussa alettiin työstää luokkien näytelmäprojektia. Haasteellinen tavoitteemme oli tuoda valkokankaalta tuttu seikkailija James Bond näyttämölle. Siispä ohjaajamme Sami Vartiainen käsikirjoitti monen Bond-elokuvan pohjalta parodian James Bond Ja Kultasormen Erittäin Salainen Kuuraketti, ja näin vauhdikas seikkailumme sai alkunsa. Innokkaita osallistujia oli ennätysmäärä, mutta lähes 30 näyttelijän ryhmästämme huolimatta jokaiselle riitti tekemistä, aina veneiden rakentamisesta julisteiden tekoon. Haastetta lisäsi ohjaajan kirjoittamat hyvinkin vauhdikkaat kohtaukset: kun on Bondista on kyse, pitää tietenkin olla venetakaa-ajoa, laskettelua, aseiden pauketta sun muuta melskettä. Näytelmämme oli myös visuaalisesti monipuolinen, ja suuri kiitos tästä kuuluu näytelmän ääni- ja valovastaaville. Esityksiin valopöydän taakse kehkeytyikin melkoinen tietotekniikkakeskus. Näin moninaista visuaalista toteutusta ei Helsingin Steiner-koululla olla hetkeen nähty, ja olikin hauskaa olla mukana luomassa jotain täysin uutta. Kiireestä ja vastoinkäymisistä huolimatta onnistuimme saamaan aikaan hienon, katsojia naurattaneen ja vauhdikkaan esityksen. Tällaiset luokkarajat ylittävät projektit ovat ehdottomasti osa koulumme parasta antia, ja toivon, että draamaprojekti jatkuu vielä tulevinakin vuosina. Suuri kiitos ohjaajalle ja muille projektiin osallistuneille, Bond oli todella kaiken vaivannäön arvoista! 16 Olisi kyllä kivaa ja omaperäistä jos voisi olla edes yksi kohtaus jossa ei olisi uhkailuja, tappelua ja takaa-ajoa. Kaija Ryytty 12C

17 12A ylpeänä esitti: Unikeon päivä Viime syksynä koitti se aika lukuvuodesta, jolloin 12A valtasi Mikael-salin harjoitustilakseen ja alkoi herättää näyttämöllä henkiin toimittaja Lassi Korhosen kasvutarinaa Läyliäisissä. Kasa kopioituja plareja, joukko vuorosanojaan ihmetteleviä oppilaita ja epätietoisuutta siitä määränpäästä, mihin päädyttäisiin ensi-illan koittaessa. Näistä lähtökohdista lähdettiin rakentamaan luokkamme viimeistä kokoillan näytelmää Unikeon päivä ohjaaja Sami Vartiaisen johdolla. Näytelmän lajina oli komedia, joka ei ollut vaihtoehdoista helpoin. On vaikeaa saada yleisö aidosti nauramaan ja nauttimaan esityksestä, jos näyttelijät eivät viitsi tai uskalla kunnolla heittäytyä. Tästä ei kuitenkaan muodostunut ongelmaa, ja luokkamme kokosi näytelmäänsä pala palalta: harjoituksissa muun muassa työstettiin roolihahmoja, tanssittiin, rakennettiin lavasteita ja askarreltiin nukkea, joka tekisi benji-hypyn parvelta. Ohjaajamme teki hämmästyttävän hyvän roolituksen heti ensi yrittämällä. Kaikille löytyi rooli, jota jokainen pääsi täydentämään omalla persoonallaan, oli kyseessä sitten diskossa rokkaavat mummot tai yliajetuksi joutunut urheilutoimittaja. Esitysmaratonin jälkeen tunnelma oli sekä helpottunut että haikea. Niin vuorosanat kuin tanssiaskeleetkin oltiin onnistuttu kokoamaan yhtenäiseksi esitykseksi. Unikeon päivä kuulosti, tuntui ja näytti luokaltamme, mikä hioi lopputuloksesta parhaan mahdollisen ja sai ihmiset aidosti nauramaan. Näytelmäprojekti myös lähensi luokkaamme ja parasta olikin, että näytelmä tehtiin yhteisvoimin ja kiitos onnistuneista esityksistä kuuluu jokaiselle 12A-luokan oppilaalle! Ann-Marie Mäenmaa, 12A 17

18 TOINEN HEIKOMPI TOISTA 12 C:n näytelmä 12C:n synkkääkin synkempää näytelmää keväisenä päivänä muistellessa ei voi olla muistamatta myös niitä surullisia ihmiskohtaloita ja tositapahtumiin perustuvia tarinoita, joita luokkamme näytelmä Toinen heikompi toista sisälsi. On kuin syksyllä lavalla olleet henkilöt olisivat elämäntarinoineen ja traagisine kohtaloineen taas läsnä. Päädyimme näytelmään syksyllä loppuen lopuksi melko sattumalta, monien erilaisten lukukokemusten kautta. Päätös tehdä juuri tämä näytelmä kaikesta karmeudesta huolimatta oli melko selvä. Meitä varoiteltiin niin synkän näytelmän tekemisestä vuoden synkimpään aikaan, mutta emme epäröineet. Epäilyksiä sen sijaan syntyi vain siitä, miten saisimme neljästä erillisestä tarinasta koostuvan näytelmän kasaan yhdeksi tarinaksi tai kauheudet tehtyä uskottavasti. Ohjaajaltamme Juha Pikkaraiselta saamamme viestin sanoma oli yksinkertaistettuna, että kaikki onnistuu, kun toimimme ja päätämme luokkana niin kuin sydämemme sanoo. Ohjaajan tyyli ja ajatukset sopivat luokallemme hyvin. Projektissa oli taustalla koko ajan jotenkin luokan henki tehdä näytelmää tosissaan, uskottavasti ja tietyllä vakavuudella. Sen mitä tekisimme, tulisi olla selkeää, realistista ja koskettavaa eikä melankolista koskettavuutta käsitykseni mukaan näytelmästä puuttunut. Näytelmän tarinat ja henkilöt pohjautuvat Suomessa lähimenneisyydessä tapahtuneisiin henkirikoksiin. Todellisuutta ja kauheutta toivat juuri uhrien ja tekijöiden ympärille kietoutuneet ihmissuhteet, perheet ja elämän aiemmat tapahtumat ja kokemukset. Mediassa ikävän usein kuin pieninä täyteuutisina esiin tulevat henkirikokset ja ihmiset niiden takana saivat näytelmässä nimet ja taustat. Pohdintaa oikeasta ja väärästä ei kauheiden, mutta inhimillisyyttä saaneiden tarinoiden äärellä voinut ohittaa. Raskaat aiheet ja karut ihmiskohtalot vaativat syksyn pimeään aikaan toki paljon ymmärrystä ja työstämistä, eikä ilman erittäinkin mustaa huumoria olisi selvitty. Myös yhteinen tekeminen, järjestelyt ja ponnistelut vaikkapa 10 metristen lavastekankaiden silitysoperaation ympärillä loivat (tragi)koomisia hetkiä synkkien aiheiden keskelle. Stereotyyppinen lause, että näytelmäprojekti oli erittäin rankka, mutta palkitseva, kuvaa oikeastaan hyvin tärkeää ja onnistunutta luokkamme viimeistä yhteistä näytelmää. Lopuksi haluan nostaa esille näytelmässä toistuvat ja sen nimeksikin päätyneet säkeet Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo, jotka kuvaavat mielestäni hyvin näytelmän henkeä ja sen syvintä sanomaa. Ei paha ole kenkään ihminen, on toinen vain heikompi toista. Anniina Hämäläinen 18

19 Kuvia näytelmästä 19

20 S il vous... öh, plait! Takelteluja ja onnistumisia eli Pariisiin ja takaisin Varhain eräänä huhtikuun aamuna kokoontui joukko jännittyneitä ranskanryhmäläisiä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lento kesti noin kolme tuntia, ja olimme perillä Pariisissa puoliltapäivin. Pariisin metrojärjestelmä on kokemisen väärti: lippjenlukulaitteet, sokkelot asemilla, ohi vilistävät ihmiset, kaikki on hyvin erilaista kuin Suomen rauhalliselta tuntuvassa julkisessa liikenteessä. Kaikki toimii nopeasti ja kätevästi, eikä yksityisautoja kaduilla kovin näkynytkään. Ostimme tupakkakaupasta metrolippuja, ja suuntasimme kaupungin valtavaan metroverkostoon. Ensimmäisen Pariisin päivämme vietimme katsellen kaupunkia. Vierailimme kauniissa rikkaan filosofiaa rakastaneen valistusajan 20

21 rouvan mahtavassa kodissa, Musée Carnavalet ssa, jossa jokainen huone oli oma taideteoksensa. Kävimme myös katsomassa Pariisin uutta oopperataloa sekä viimeisen vallankumouksen muistomerkkiä. Sen jälkeen menimme katsomaan Notre Damea. Päädyimme myös sateenkaarikadulle, jolla sijaitsi suloinen elokuvateatteri, ja Seinen varrella käveltyämme Latinalaiskortteliin. Päivän aikana pidettiin monia esitelmiä, ja tämän yliopistokorttelin ensimmäisen kadunkulman luona pidettiin päivän viimeinen. Korttelista etsimme itsellemme hyvän ravintolan ja saimme aivan mahtavaa ranskalaista illallista. Seuraavana aamuna löysimme aamiaispöydistämme hotellin alakerrasta croissantteja, patonkeja, ja niihin vielä marmeladeja! Tällaista aamiaista ei kotona usein tule syötyä. Aamiainen on päivän tärkein ateria, ja tämä totisesti teki päivästä upean! Lähdimme melko varhain aamulla juna-asemalle, josta sain ostettua itse omalla ranskallani postimerkkejä(!) ja josta sitten matkustimme junalla Chateu hon. Chateun steinerkoulu oli hieman erilainen kuin meidän koulumme. Luokkahuoneita oli ripoteltu pitkin pienten talojen ullakoita ja kellareita, joihin tuli kävellä ulkokautta. Koulun eri osat olivat jopa eri paikoissa kadun varrella. Ruokalaan piti kadun alkupään vaihto-oppilasluokasta kävellä parinsadan metrin matka. Puhuimme koululla hieman ranskaa, mutta enimmäkseen englantia. Nonna ja Sonja pitivät vaihto-oppilaille esitelmän Suomesta, ja he ja heidän opettajansa, Babette, kertoivat meille Ranskasta ja sen kouluista. Kävimme katsomassa koulun oppilaiden eurytmiatuntia, joka oli melko samanlainen kuin meidän koulussamme. Menimme syömään koulun hyviä kasvisruokia, joista paikalliset oppilaat valittivat ja vielä seuraamaan viimeistä oppituntia, jolla eräs koululainen mutisi, että voisi kyllä kohta jo päästä kotiin. Eli eivät ne ranskalaiset niin kovin meistä eroakaan. Yömme vietimme kukin eri oppilaiden kodeissa, Paula pääsi jopa nukkumaan laiva-asumukseen Seinellä! Vieraassa paikassa ilman kavereita tai opettajia tuli pärjätä omalla ranskallaan. Seuraavan päivän kohde Versailles oli upeampi kuin kukaan meistä oli osannut kuvitella!. Emme voineet käsittää, miten linnan sisällä ylipäänsä pystyi liikkumaan eksymättä. Palatsissa asui aikoinaan ihmistä, kuningasperhe ja kaikenmaailman aatelisia. Puutarha, jossa ehdimme viettää vain 15 minuuttia, olisi tarvinnut kiertämiseensä kokonaisen päivän. En yhtään ihmettele, että kansa raivostui tästä kaikesta loistosta eläessään itse köyhyydessä. Myöhemmin Musée d Orsay ssa tutustuimme impressionismiin, ekspressionismiin, realismiin, symboliikkaan, modernismiin ja nykytaiteeseen, kuvanveistoon, hiilipiirroksiin öljyvärimaalauk-siin, pienoismalleihin ja pastelleilla tehtyihin tauluihin. Kaikki oli upeaa, mutta museossa olisi pitänyt viettää kaksi kertaa enemmän aikaa kuin vietimme, jotta olisi nähnyt kaiken haluamansa. Viimeisen illan kunniaksi kävimme vielä Tour d Eiffelillä. Aamiaisen jälkeen menimme metrolla Louvreen, missä saimme tutkia taidetta täysin vapaasti. Tapasimme puoli kahdeltatoista, minkä jälkeen kaikki lähtivät taas omille teilleen, joko kaupungille tai takaisin museon sokkeloihin tutkimaan lisää. Itse vietin Louvressa yhteensä viisi ja puoli tuntia, mutta sain katsottua vain kahdeksasosan kaikesta. Louvre on valtava, se ei ole vain museo, vaan suunnattoman suuri taidevarasto, joka on avoin yleisölle. Neljä päivää oli kulunut nopeasti, mutta samalla tuntui, kuin aikaa olisikin ollut paljon enemmän, sillä opimme ja näimme niin paljon. Kaikilla oli hauskaa, osaamme nyt puhua hieman enemmän ja rohkeammin ranskaa, tulemme paremmin toimeen ulkomailla, kun menemme sinne itseksemme, ja huomasimme, että loppujen lopuksi suomalaiset ja ranskalaiset ovatkin molemmat ihan samalta planeetalta, ja molemmat samalla tavalla hauskaa porukkaa. Kiitos Augustille, Esalle, rehtori Merille ja EU:lle, jotka mahdollistivat matkan, ja suuri kiitos myös tietenkin kaikille niille, jotka lähtivät mukaan! Minna-Kerttu Vienola 21