Tampere palvelee verkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere palvelee verkossa"

Transkriptio

1 Tampere palvelee verkossa Tampereen kaupungin palvelutietoprojektin loppuraportti Johdanto 2. Uusia näköaloja itsepalveluun 3. Ilmoitustaulu kansalaisyhteiskunnan pohjaksi 4. Kohti palvelua ja vuorovaikutusta 5. Projekti päättyy ja työ jatkuu 6. Verkon käyttäjä etsii tietoa ja haluaa vaikuttaa 7. Jakelu demokratian hidasteena 8. Tulevaisuus on tiedossa 9. Verkossa rajat ylittyvät 10. Syntyikö uusi palvelukulttuuri 11. Kokonaisnäkemys tulevaisuuteen 12. Tiivistelmä Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta [ :21:14]

2 Johdanto Tampereen rahatoimikamariin hankittiin puhelin vuonna Kuntalaiset saattoivat ryhtyä asioimaan puhelimitse; yhä harvemmin piti juosta virastoon palveltavaksi. Samanlainen kehitys alkoi 1990-luvun alussa, kun kaupungin palveluita alettiin viedä tietoverkkoon. Palvelutietojärjestelmäprojektin päättyessä vuoden 1998 lopussa tamperelaiset - ja kaikki muutkin - pääsevät kaupungin virastoon Internetin kautta ympäri vuorokauden. Tietoa, palveluita ja vuorovaikutusta tarjoava virtuaalivirasto rekisteröi jo puoli miljoonaa kontaktia kuukaudessa. Verkkovirasto ei ole likikään valmis, mutta ei puhelinpalvelukaan hetkessä toiminut. Tampereen kaupunki on kuitenkin jo pitkällä käytännön tietoyhteiskunnassa. "Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa laajasti hyödynnetään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, tuotetaan runsaasti tieto- ja viestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja ja jossa on monipuolinen sisältöteollisuus." (Teknologian kehittämiskeskus TEKES: Teknologia Osaamisella tulevaisuuteen, 1996) Yleisen tietoyhteiskuntakehityksen rinnalla suomalaisten kuntien 1990-luvun haasteet ovat johdatelleet kehitystä luontevasti samaan suuntaan. Kunnallistalous kiristyy ja pakottaa etsimään yhä tehokkaampia toimintamuotoja. Kuntalaisten palvelutarpeet kasvavat, etenkin Tampereen kaltaisissa muuttovoittoisissa ja ikääntyvissä kaupungeissa. Matkailun ja elinkeinotoiminnan kehittäminen samoin kuin monenlainen kansainvälinen kanssakäyminen on entistä tärkeämpää kunnan kehityksen kannalta. Ja entistä tärkeämpänä koetaan myös kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon, valmisteltavien asioiden avoin tiedottaminen ja niistä käytävä keskustelu. Tampereen kaupungin tulevaisuuden strategiaohjelmassa tietotekninen kehitys ja sisällöntuotanto ovat keskeisessä osassa. Tampereesta on määrä kehittää tietoyhteiskunnan keskus, jossa kansalaisilla on merkittävä asema tietoverkkojen palveluja hyödyntävinä osallistujina. Yksi strategian käytännön toteutus on palvelutietojärjestelmä, joka käynnistyi tarpeesta tiedottaa ja kehittyy yhä selvemmin kokonaisvaltaiseksi, jokapäiväiseksi palvelukanavaksi. Kaksisuuntainen, ajasta ja paikasta riippumaton, nopea ja multimedian kaikkia elementtejä sisältävä verkkopalvelu on vieläkin suuri mahdollisuus kunnallishallinnon tarpeisiin Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta [ :21:15]

3 Uusia näköaloja itsepalveluun "Suurin osa kaupungin asiakirjoista kirjoitetaan jo tietokoneen muistiin. Miksei niitä voisi saattaa myös sähköisesti kuntalaisten saataville?" Näin yksinkertaisesta kysymyksestä lähti pieni suunnitteluryhmä johdattelemaan Tampereen kaupunkia tietoyhteiskuntaan 1990-luvun alkaessa. Silloin arvioitiin, että vuosituhannen vaihteessa noin puolet kotitalouksista ja kaikki yritykset ovat sähköisten tietoverkkojen käyttäjiä. "Tietoverkko tarjoaa myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiselle merkittäviä uusia näköaloja. Palvelujen parantaminen yhden luukun periaatteen kautta kohti lisääntyvää itsepalvelua voi tapahtua vain tietojärjestelmien kehittämisen kautta." "Informaatioyhteiskunta on syntymässä. Jatkossa kaupunkien kehityksen ja menestyksen ratkaisevat entistä enemmän niiden kyky luoda ja omaksua uuden yhteiskuntamuodon edellyttämät viestintään pohjautuvat infrastruktuurit." (Jarkko Lumio, Arja Myllykangas, Heli Järvinen, Jari Seppälä / muistio ) Kaupungin tiedotusvastaavat saivat syksyllä 1991 vastattavakseen kyselyn: mitä tietoja ja palveluita kukin yksikkö voisi tarjota sähköisesti kuntalaisille. Tässä esimerkkejä vastauksista: sosiaalitoimi: palvelupisteet, palvelujen tuottajat, etuisuuksien tasot ja normit, koelaskentamahdollisuus, hakemukset, ajanvaraus, hallinto, tiedotteet nuorisotoimi: kurssit, tapahtumat, tilavaraukset kulttuuri: ohjelma- ja tapahtumatiedot, tilat ja varaukset, avustusten haku, lipunmyynti kaupunkimittaus: tonttirekisteri, osoiterekisteri, karttanimistö kirjasto: palvelut, tapahtumat, aineistorekisteri, uutuusluettelo, aloitelaatikko matkailutoimisto: tapahtumakalenteri, matkailukohteet terveystoimi: terveyspalvelut, tilastot, ajanvaraus, omien sairauskertomusten selailu kunnallistekninen virasto: työohjelma taidemuseo: näyttelyohjelma, myytävät julkaisut henkilöstöosasto: työpaikkailmoitukset työväenopisto: kurssitiedot Kyselyn mukaan tiedostot olivat osin täysin valmiita julkiseen jakeluun - osa ehdotetuista palveluista oli tietysti vasta periaatteessa mahdollisia toteuttaa, kuten ajanvaraukset. Säästöä ei uskottu syntyvän ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta palvelun uskottiin paranevan ja samalla helpottuvan. Itsepalvelua ja kaksisuuntaisuutta pidettiin tärkeänä, vaikka ensin aloitettaisiinkin yksisuuntaisesta tiedottamisesta. Tiedon ja palvelujen sähköisen järjestämisen ja julkaisemisen muotoa mietittiin, eri laitevalmistajien ohjelmistoihin ja automaatteihin tutustuttiin, ja käynnistettiin erilaisia kokeiluja. VTKK:n kehittämä PalveluForum hankittiin sisäiseen mikroverkkoon ja yhdelle kirjaston yleisömikrolle. Siihen tuotettiin lähinnä hallinnon ja palvelujen esittelytietoja sekä tilastoja ToolBook-työkalulla. Vastaavia tietoja työstettiin Alexpress Oy:n Infokioskeihin, joita kokeiltiin muutamassa yleisöpisteessä. Rajattuun sisäiseen käyttöön hankittiin VTKK:n Johdon tietojärjestelmä. Elinkeinotoimisto ylläpiti aikuiskoulutusrekisteriä TeleSammossa. Kaupunginkirjasto toteutti aineistorekisterin selailun yhdistämällä Pallas-kirjastojärjestelmän VTKK:n KirjastoForumin itsepalveluautomaattiin. Tekninen sektori oli mukana valtakunnallisessa front office -projektissa, jossa tutkittiin yhteispalvelupisteiden kehittämistä ja tietotekniikan hyväksikäyttöä. Suurimmat ongelmat kokeiluissa olivat sisällön tuottaminen ja ylläpitäminen. Valmiitkin asiakirjat piti työstää alusta pitäen uudelleen erilaisilla välineillä, eikä tietojen päivittäminen onnistunut automaattisesti. Eri järjestelmät eivät sopineet yhteen, ja käyttäjien olisi pitänyt opetella kullekin koneelle ja tietokannalle omat käyttöohjeet. Suljettua tiedotusjärjestelmää pidettiin kuitenkin aluksi ainoana mahdollisena ja myöhemminkin PalveluForumia päivitettiin pitkään Internetin rinnalla. Tammikuussa 1994 Tampereen Puhelinosuuskunta lähestyi kaupungin matkailutoimistoa saadakseen kaupungin matkailuinfoa Internet-verkkoon pystyttämälleen www-palvelimelle. Samalla TPO ehdotti, että kaupunki pystyttäisi oman World Wide Web -palvelimen, joka tavoittaisi maailmanlaajuisesti mm. (1 of 2) [ :21:15]

4 korkean teknologian yritysten henkilökuntaa ja opiskelijoita. "Esitän vapaasti hyödynnettäväksi idean ns. World Wide Web palvelimen pystyttämisen Tampereen Kaupungin / Pirkanmaan matkailuelinkeinon tukemiseksi. Internet -verkossa on kiinni maailmanlaajuisesti n. 2 miljoonaa tietokonetta ja käyttäjiä lukuisasti enemmän. World Wide Web on internetin kaikista uusin resurssi, joka mahdollistaa hypertekstien luvun mistä tahansa maailman WWW -palvelimesta. WWW:n kasvu internetissä on %!!!" (Tuukka Kirveskoski, TPO, ) "Meihin otti yhteyttä reipas nuorimies TPO:sta. Hän puhui kieltä, jota en juurikaan ymmärrä... Kyllä meiltä tiedot saa, sitten kun ja jos matkailulle sivu netistä avataan. Jos ei maksa paljoa." (Matkailusihteeri Leena Luotonen ) "WWW-palvelu on näyttävä informaation katselutapa. Mukana olevat valmistavat omat 'esitteensä', joita muut voivat katsella. Oman materiaalin luominen vie jonkin verran resursseja. Konekustannukset aiheutuvat täällä suoritetusta selailusta, joka ilmeisesti on melko vähäistä. Aluksi tio voi ottaa ne markkinointi- ja kokeilukustannuksina. Muuten mukaan menoa kannattaa harkita positiivisesti." (Tietotekniikan johtaja Heikki Sinervo ) Ensimmäiset, lähinnä ulkomaalaisille suunnatut englanninkieliset Tampereen esittelysivut julkaistiin www:ssä keväällä Kaupungin oma palvelin pystytettiin ensin sisäverkkoon ja keväällä 1995 avoimeen Internet-verkkoon. Eri järjestelmien yhteensovittamista vauhditti merkittävästi syksyllä 1994 käynnistetty diaarin ja asianhallinnan kehittämisprojekti, jonka oli määrä luoda yhteydet diaarin, asiakirjavalmistelun, pöytäkirjajärjestelmän ja muiden tarvittavien tietojärjestelmien kesken. VTKK:n ja Triplan Oy:n Kuntatoimisto-järjestelmä yhdisti asiakirjatuotannon ketjun samaan sähköiseen muotoon. Tätä täydensi sähköposti-, ilmoitustaulu- ja arkistojärjestelmäksi valittu ICL:n ToimistoTiimi. Sähköisen palvelutietojärjestelmän kehittämiseksi käynnistettiin nelivuotinen projekti kaupunginjohtajan päätöksellä Tarkoituksena oli etsiä kaupungille yhtenäinen sähköinen tietojärjestelmä, joka palvelisi viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, asiakaspalvelupisteiden henkilökuntaa, kuntalaisia sekä matkailijoita. Projektin johtoryhmään nimettiin puheenjohtajaksi kehittämispäällikkö Jarkko Lumio sekä jäseniksi kirjastotoimenjohtaja Tuula Martikainen, tulosarviointipäällikkö Antti Puisto, arkistopäällikkö Katriina Avonius, kaupungingeodeetti Mikko Jaskari, projektipäällikkö Jorma Lehtisaari, tietotekniikan johtaja Heikki Sinervo, viestintäpäällikkö Jari Seppälä, toimistopäällikkö Aarne Kuokkanen sekä sihteeriksi tutkimussihteeri Leena Nieminen. Eri yksiköistä koottiin projektiryhmä, jota aluksi johti Leena Nieminen, sittemmin Mia Jusi ja Petri Kyrönviita, josta tuli Tampereen kaupungin ensimmäinen päätoiminen Internet-tiedottaja - ja yksi koko maan ensimmäisistä päätoimisista tiedottajista tällä alueella. Projektiryhmän kokoonpano on elänyt tilanteen mukaan; samalla kun palvelua laajennettiin, koulutettiin eri yksiköihin www-vastuuhenkilöitä palveluja ylläpitämään ja kehittämään. Eri yksiköiden www-palveluja ovat projektiryhmässä olleet keskeisesti luomassa kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva, matkailutiedottaja Kirsti-Liisa Lintula, sosiaali- ja terveystoimen tiedottaja Terhi Leino, kaupunginarkiston toimistosihteeri Helena Pajari, kulttuurisihteeri Johan Strömfors, teknisen toimen tietohallintopäällikkö Jukka Kivelä, ympäristövalvontayksikön terveystarkastaja Keijo Houhala, tiedottaja Arja Eder, oppimateriaalipäällikkö Lauri Mäkelä. Tietotekniikkakeskuksesta projektiryhmään on kuulunut pääsuunnittelija Ismo Leiniö. Tampereen palvelutietoprojektin (Pati) rinnalle käynnistettiin toukokuussa 1996 Pirkanmaan palvelutietoprojekti (Pipa) yhdessä Pirkanmaan liiton ja 26 muun kunnan kanssa. Tarkoituksena oli kehittää kuntien samanlaisia palveluita verkkoon kuten lomakkeita, karttasovelluksia ja äänestysmenettelyä Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (2 of 2) [ :21:15]

5 Ilmoitustaulu kansalaisyhteiskunnan pohjaksi Suomen Kaupunkiliitto lähetti lehdistötiedotteen, jonka mukaan Haminan kaupunki kokeilee ensimmäisenä suomalaisena kuntana sähköistä ilmoitustaulua. Kahdesti viikossa uusittava teksti-tv:n 32 ruudun tietopaketti lähti pyörimään kaupungintalon ja kuuden pankin ikkunoissa ja TeleSammon järjestelmässä. Ilmoitustaulun viemisessä Internet-verkkoon oli aluksi aktiivisin Oulun kaupunki, ja muita määrätietoisesti omia kotisivujaan rakentaneita kaupunkeja olivat Tampereen ohella mm. Helsinki, Kotka ja Kouvola. Vuoden 1995 lopussa Suomen Kuntaliiton www-sivuilla oli jo linkki 43 kaupungin ja kunnan omille kotisivuille. Kuntien ensimmäiset kotisivut olivat lähinnä matkailuesitteitä, mutta varsin pian huomattiin välineen käyttökelpoisuus myös lähiviestintään, omien kuntalaisten ja oman organisaation informoimiseen. Oulun kaupunki sai esityslistat ja pöytäkirjat Internetiin jo vuoden 1995 puolella. "Seuraukset ovat olleet odottamattoman laajoja. Aistin polittisen ilmapiirin avautumista, ja samaa ovat sanoneet monet kunnallispolitiikassa mukana olevat ihmiset. Kuljemme tietoverkkojen vaikutuksesta selvästi avoimempaan suuntaan. Internetin ansiosta kunnallispolitiikka saattaa alkaa kiinnostaa nuoria uudella tavalla." (Oulun kaupungin atk-päällikkö Seppo Pyykkö Journalisti-lehdessä ) kappeleen loppuosa (1 of 2) [ :21:16]

6 Kohti palvelua ja vuorovaikutusta "Yhtäjalkaa kansallisen tietotekniikkastrategian kanssa käy heinäkuun alusta (1995) voimaan tullut uusi kuntalaki. Vanhan kunnallislain mukaan kuntalaiselle kuulutettiin, kuntalaiselle ilmoitettiin ja kuntalaisella oli oikeus tiedonsaantiin. Uusi kuntalaki puolestaan tiedonsaannin ohella korostaa kuntalaisen oikeutta vaikuttaa. Mikäli kuntalaisille ja luottamushenkilöille aiotaan antaa todelliset vaikuttamismahdollisuudet, kehittämistoiminnan painopiste on suunnattava avoimen areenan prosessien kehittämiseen. Nykyinen viestintätekniikka verkkoineen mahdollistaa riittävän joustavan ja nopean tiedon välittämisen. Toimijat voidaan saattaa myös avoimella areenalla tasavertaiseen asemaan vaikutusmahdollisuuksien osalta." (Kuoreveden kunnanjohtaja Pentti Asunmaa ) Tampereen kaupungin www-sivujen ensimmäiset vuorovaikutuksen mahdollisuudet avautuivat virkamiesten sähköpostiosoitteiden kautta. Sitä mukaa kuin sivujen kävijämäärät ovat kasvaneet, on myös palaute lisääntynyt. Järjestelmälliseen vaikuttamiseen www ja sähköposti on valjastettu muun muassa höyrylaivaharrastajien parissa, jotka keväästä 1996 lähtien ovat lähettäneet kaikkialta maailmasta Tampereen kaupunginjohtajalle vetoomuksia höyrylaiva Pohjolan kunnostamiseksi. Posti on otettu asianmukaisesti vastaan ja annettu valmisteltavaksi kuten kirjallisetkin kuntalaisten vetoomukset. Keväällä 1996 avattiin keskustelusivut Tampereen www-palvelussa. Kritiikitöntä vieraskirjaa ei avattu, vaan mielipiteet ohjattiin "palstanpitäjän" kautta sivuille. Asiattomina poistettavia viestejä ei kuitenkaan ole tullut paljon. Myös nimimerkkikirjoitukset on julkaistu. Mielipiteitä haluttiin kerätä merkittävistä valmisteilla olevista asioista. Ensimmäinen tilaisuus avautui keväällä 1996 Keskustorin suunnittelukilpailun myötä, kun torin kunnostuksesta muutenkin kerättiin kuntalaisten mielipiteitä. Torin yleissuunnitelman nähtävillä pidon aikana keskustelusivuille tulleet 108 mielipidettä otettiin mukaan suunnitelman jatkovalmisteluun. Kantakaupungin yleiskaavan nähtävillä pidon aikana Internetin kautta tuli 10 mielipidettä. Virallisina muistutuksina niitä ei kuitenkaan voitu ottaa käsittelyyn sähköisen allekirjoituksen puuttuessa. Sen sijaan epävirallisia mielipiteitä valmisteltavista asioista on kerätty verkkokeskustelun avulla. keskusteluaihe ja -aika mukaan asioiden valmisteluun Keskustori kevät Tulevaisuus kesä Yleiskaava Tunnuslajit 1996 Kunnallisvaalit syksy 1996 Talous ja palvelut Liikenne Vuores nähtävilläpito strategialausunnot kesällä 1997 nähtävilläpito mukaan päätökseen tiedoksi valitulle valtuustolle hallinnon kehittäminen, säästötoimet TASE suunnitelma maankäytön suunnittelu Ensimmäisiä mielipiteitä keskustelusivuilla: Minun mielestäni joutava puuhastelu Keskustorista saa loppua. Voittanut ehdotus on asiallinen ja sinänsä toteuttamiskelpoinen. Kaupungillemme on eduksi saada suuri ja näyttävä keskusaukio. Vaikka olenkin itse autoilija ja pidän keskustan pysäköintiä ryöstönä, pysäköintialueet pois koko torilta. Tämä koskee myös turistibusseja vanhan kirkon edestä! Tehrään vaikka Laukontorille "virallinen" tilausmatkojen täyttö ja purkamis paikka. Että semmosta, litteeks' vaan koko tori ja silee graniitti pintaan. Penkkejä sinne tänne ym. (Paitti Valion peltisiä jätski kojuja ei tarttis tuora). lsy Keskustorin kehittäminen on erittäin positiivinen asia. Täytyy vaan toivoa, että kaupunki todella toteuttaa suunnitelmien parhaat puolet, eikä jätä kilpailun tuloksia käyttämättä. Mielestäni voittaneessa ehdotuksessa on yksi paha puute, se että siihen ei sisälly kulkuväylää Hämeenkadun toiselle puolelle. Ehdottomasti tulisi rakentaa kävelytunneli kadun alitse. Jos sen puuttumiseen on syynä pelko, että siitä tulee iltaisin kuseskelupaikka, niin onhan helppo laittaa yöksi suljettavat portit. Ilman tunnelia/siltaa(joka ei kylläkään sopisi kaupunkikuvaan) Hämeenkadun ylitys on liian vaikeaa. JALANKULKIJA (1 of 3) [ :21:16]

7 mielestäni tampereen pitäisi "eristäytyä" muista kaupungeista siten että kehittäisi omaperäisempiä tapahtumia.on typerää kun matkitaan pääkaupunkiseutua.ja yritetään haalia porukkaa lisää ja saada mainetta lisää!ihan niin kuin sitä jo tarpeeksi olisi. Närkästynyt Tampereen tulevaisuus näyttää hyvältä.jatkakaa samaan malliin! ps:bussimatka halvemmaksi!!! muumio Esityslistojen julkaisemista Internetissä kokeiltiin vuoden 1995 lopulta lähtien, mutta säännöllisesti listat saatiin verkkoon huhtikuun alusta 1996, kun KuntaToimisto -järjestelmä automatisoi julkaisemisen. Lauta- ja johtokuntien, kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistat ilmestyivät kaikkien saataville samaan aikaan kun ne lähtivät valmistelijalta monistukseen. Kokousten jälkeen listat päivitettiin pöytäkirjoiksi samalla tavalla normaalina tekstinkäsittelynä ja levylle tallentamisena. Esityslistat ovat ehkä luontevin ja ensiksi mieleen tuleva kunnallisen www-julkaisemisen muoto. Yksinkertaisimmillaankin tämä tuo monta hyötyä: kuntalaiset voivat tutustua asioihin ennen päätöksentekoa ja ottaa halutessaan yhteyttä päättäjiin tiedotusvälineet saavat listamateriaalin nopeasti ja sähköisessä muodossa käyttöönsä verkkolehtien uutisiin voidaan lisätä linkkejä alkuperäiseen aineistoon hakupalvelulla varustettu pöytäkirja-aineisto on hyvä arkisto valmistelijoille, luottamushenkilöille, toimittajille, tutkijoille ja muille aiempia päätöksiä etsiville paperijakelua tiedotusvälineille ja päättäjille voidaan vähentää Esityslistojen sähköistä jakelua on kehitetty niin pitkälle, että vuoden 1998 alusta lähtien kaupunginhallitus on saanut vain liitemateriaalin paperilla (edellisessä kokouksessa), ja varsinaiset esityslistat on jaettu vain sähköisesti. Samalla kaupunginhallituksen jäsenet saivat sähköpostiosoitteet, joita kuntalaisetkin ovat voineet käyttää viestien välittämiseen. Liitteiden ja muiden asiakirjojen automaattista html-koodausta ja verkossa julkaisemista ei ole saatu vielä toteutettua. Merkittäviä asiakirjoja on muokattu www-muotoon erikseen, kuten yleiskaavaehdotus, kaavoituskatsaukset, strategiat ja ympäristöohjelmat. Tiedotusmateriaalia ryhdyttiin julkaisemaan sähköisessä muodossa sitä mukaa kuin siihen löytyi välineitä. Ensimmäisenä kaupunkina Tampere vei tiedotuslehtensä Internetiin. Neljännesvuosikatsaus Tampere nyt ja sen englanninkielinen versio Tampere news alkoivat ilmestyä verkossa syksyllä Samalla myös henkilöstölehti Vilkku sai sähköisen muodon kaupungin sisäverkossa. Tämä oli käytännöllistä mm. siksi, että samoihin aikoihin lehden postitus siirtyi kotiosoitteisiin, ja sähköinen lehti jäi työpaikalla saataville. Verkkopalvelu soveltuu myös hyvin kaupungin valokuvien jakeluun niitä tarvitseville. Syksyn 1996 kunnallisvaaleissa Internet oli ensi kertaa käytössä. Tampere perusti ennen vaaleja keskustelusivuilleen areenan kuntalaisten ja ehdokkaiden vuoropuhelulle. Verkosta löytyivät myös ehdokaslistojen yhdistelmä, tiedot äänestyspaikoista ja -ajoista sekä edellisten vaalien tulos. Vaalipäivänä Tampereen ääntenlaskennan tuloksia päivitettiin www-sivuille suoraan laskentajärjestelmästä. Tampereen www-palvelimelle on rakennettu myös äänestyskone, jota kokeiltiin Pirkanmaan koululaisten kotisivukilpailun yhteydessä. Internetin käyttäminen vakavassa mielessä kansanäänestykseen odottaa sekä kuntalaisten verkkoyhteyksien leviämistä että äänestäjän sähköistä identifiointia. Keväällä 1997 sovellettiin avointa ja nopeata tiedottamista sekä kuntalaispalautetta kaupunginhallituksen ja -valtuuston matkoilla. Matkojen tapahtumista ystävyyskaupungeissa raportoitiin kuvien kera miltei reaaliajassa kaupungin www-sivuilla kannettavan mikron ja matkapuhelimen avulla, ja samaa tietä otettiin vastaan kuntalaisten terveisiä päättäjille. (2 of 3) [ :21:16]

8 Matkailutoimiston www-etusivu Tietoverkon vahvuuksia on käytetty muun muassa matkailutoimen sivuilla, jotka on paljolti suunnattu oman kaupungin ulkopuolisille kävijöille. Tapahtumakalenteria voidaan päivittää jatkuvasti toisin kuin painettuja esitteitä. Painetun materiaalin tilaus käy kätevästi sähköpostitse. Asiakas voidaan opastaa joustavasti linkeillä muiden organisaatioiden aineistoon kuten hotellien ja ravintoloiden sivuille. Verkossa "matkaileva" voi lähettää sähköisen Tampere-postikortin virtuaalisesta matkailutoimistosta. Kaupungille on asennettu kaksi verkkokameraa, jotka välittävät reaaliaikaista kuvaa Tampereelta ympäri maailmaa. Myös liikkuvaa videokuvaa on tarjottu verkossa Tampereen esittelynä. Tampereen Nykytaiteen museo käytti ensimmäisten museoiden joukossa www-sivuja taidenäyttelyn paikkana. Sen jälkeen myös Museokeskus Vapriikki on valmistanut valokuvanäyttelyn varta vasten verkkoon. Verkkonäyttelyjen toteuttamista vaikeuttavat tekijänoikeuskysymykset, mutta visuaalisena mediana Internet soveltuu tähänkin toimintaan. kappaleen loppuosa Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (3 of 3) [ :21:16]

9 Projekti päättyy ja työ jatkuu Palvelutietoprojektille on osoitettu ensimmäisenä vuonna markkaa ja muutoin markkaa vuodessa. Tästä on rahoitettu myös Tampereen osuus Pirkanmaan palvelutietoprojektista. Vuonna 1997 valtuusto myönsi markan lisämäärärahan Nettikahvilan perustamiseksi. Käynnit kaupungin www-sivuille ovat lisääntyneet nopeasti - tuskin mikään muu kunnallinen palvelu voi raportoida tuhansien prosenttien kasvulukuja. Kaupungin www-sivuille tehdään vuoden 1998 päättyessä yli käyntiä kuukaudessa. Sivulla käynti tarkoittaa yhden, minkä tahansa html-sivun avaamista tampere.fi -palvelimelta. Käyntien määrä on kasvanut yhä suurempina hyppäyksinä, mikä kertonee siitä, että sekä palvelun käyttäjien määrä että heidän selaamiensa sivujen määrä lisääntyy nopeasti. Kun käyntejä alettiin tilastoida kesäkuussa 1995 kaupungin sivuilla käytiin 914 kertaakuukauden aikana. Puolen vuoden päästä samaan suuruusluokkaan päästiin jo yhden yön hiljaisimman tunnin aikana! Yksistään kaupungin kotisivulla kirjattiin joulukuussa 1998 noin käyntiä. Tampereen kaupungin palvelimella (www.tampere.fi) on projektin päättyessä runsaat html-tiedostoa eli sivua. Tässä eivät ole mukana kaupungin sisäinen palvelin (www.tac.fi), koulujen käytössä olevat palvelimet (info1 ja info2) eikä kirjaston palvelin (info3). Käynnit -palvelimella kesäkuu joulukuu 1998 Kaupungin etusivulle vaihdetaan noin viikon välein kuvalinkki, "lööppi" kulloinkin ajankohtaisesta asiasta tai uudesta palvelusta sivuilla. Päivittäin tarkistettavia sivuja ovat esimerkiksi tapahtumakalenteri ja keskustelusivut. Usein uusiutuvia palveluita ovat myös lehdistötiedotteet sekä ilmoitus- ja kuulutussivu. Nettikameroiden kuva on reaaliaikainen, minuutin välein päivittyvä. Muutoin palvelimelle viety uusi materiaali päivittyy verkkoon tasatunnein. Projektin päättyessä käytännössä kaikilla toimintayksiköillä on omat kotisivunsa kaupungin ulkoisella www-palvelimella. Suurin osa mukana olevista yksiköistä ylläpitää sivujaan itsenäisesti osana normaalia päivittäistä toimintaa. Osa sivuista on kuitenkin yhä vain perusesittelysivuja, joita pitäisi kehittää eläväksi palveluksi ja vuorovaikutukseksi. Myös ne yksiköt, jotka pystyvät pitämään itsenäisesti yllä olemassaolevia sivukokonaisuuksia, tarvitsevat apua uusien palvelujen tuottamiseen. Palvelutietoprojektin yksi keskeisiä tehtäviä on ollut kouluttaa eri yksiköiden henkilöstöä huolehtimaan palvelusta omalta osaltaan. Koulutuksessa on ollut noin 400 henkilöä. Koulutuspäivät Kotisivun tekeminen Opettajien koulutus Kuvankäsittely Internetin perusteet (1 of 3) [ :21:17]

10 Yhteensä 47 päivää Koulutettujen määrä Yksiköiden vastuuhenkilöt Opettajat Yhteensä 410 henkilöä Lisäksi projekti on kustantanut jatkokoulutusta noin 25 henkilölle ulkopuolisilla kursseilla (TYT, TAKK ja AK-KK). Kaupungin tiedotusvastaavat ovat saaneet johdatuksen aiheeseen, ja myös Pipa-projektin järjestämään koulutukseen on osallistunut kaupungin henkilökuntaa. Nettikahvila Vuoltsussa on järjestetty kuntalaisille viisi kurssia, joilla on ollut 25 osanottajaa. Projektin ohjauksessa on työskennellyt kaksi henkilöä oppisopimuskoulutuksessa ja joitakin lyhytaikaisia harjoittelijoita. Projekti on esittäytynyt erilaisissa tilaisuuksissa ja antanut asiantuntemusta muualla työryhmissä, seminaareissa ja erikseen konsultoiden mm. seuraavissa yhteyksissä: HiTec-messut Koti ja Internet -messut Kuntien www-ohjetyöryhmän puheenjohtajuus Kuntaliitossa Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntaseminaari Tarton kaupungin ja Viron kansallismuseon konsultointi Union of Baltic Cities -järjestön Task Force -kokoontuminen Eurocities -järjestön East/West -komitean konsultointi (www-sivujen ja sähköpostituslistan toteutus) Pirkanmaan liiton konsultointi ja koulutus Konsultointi- ja koulutuspäivä Parkanossa TAYS:n konsultointi ja koulutus Matkailuasiamiehet ry:n koulutuspäivät Tamperelaisten matkailuyritysten seminaari ENTER konferenssi Ministeriöiden tiedottajien ja tietopalvelun www-seminaari Pirkanmaan Yrittäjien internet-seminaari Nettikahvilan esittely Rotterdamin nuorisokonferenssissa Tilastokeskuksen konsultointi G8-maiden sähköisen kaupankäynnin konferenssi Manchesterissa TYT:n verkkokauppaseminaari Projekti ja kaupungin www-sivut ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Sivut ovat olleet esillä esim. Tietokone-lehdessä esimerkkinä erinomaisesta sivukokonaisuudesta. Helsingin Sanomien arvostelussa Tampere oli mukana ainoana kuntana saaden erinomaiset arvosanat. Tampereen www-sivut ovat saavuttaneet mm. seuraavia tunnustuksia: Best of Europe -palkinto Serverin Viikon Cool (viikko 6/1997) Mukana Serverin vuoden hienoin sivu -äänestyksessä (ainoana kuntana) Tampereen Multimediakilpailun 1997 Tele-sarjan toinen palkinto Projektin aluksi hyväksytty projektisuunnitelma on toteutettu itsepalvelupisteitä lukuunottamatta tavoitteet: Palvelutietojärjestelmän tekninen toteutusmalli on ratkaistu Kaupungin www-kotisivu on valmisteltu (2 of 3) [ :21:17]

11 Jokaisella toimialalla on aloitettu kotisivujen tekeminen Toimialojen/toimintayksiköiden vastuuhenkilöt on nimetty sivujen päivittämiseksi Tiedon tuottajien koulutus on käynnistetty Tiedot on saatettu yleisön saataville itsepalvelukoneilla Erilaisten järjestelmien tiedot on yhdistetty (PalveluForum) Projektin henkilöstölle on avattu internet-yhteydet työpaikalta Sivujen päivitys ja vuorovaikutus kotimikrojen kautta on aloitettu älykorttipohjaisena järjestelmänä Eri toimialojen ja ulkopuolisten tahojen front office -yhteispalvelupisteen kehittäminen ei ole edennyt 1996 tavoitteet: Interaktiivinen itsepalvelu on aloitettu ja kirjastoihin on saatu "tietotupa"-toimintaa Elektronisen maksamisen käyttöönottoa on ryhdytty valmistelemaan Multimedian hyväksikäyttöä on kokeiltu Yhteispalvelupisteiden itsepalvelu ei ole kehittynyt Kaupungin henkilöstön internet-yhteyksiä on lisätty (noin 2000 Netscape-lisenssiä) Kaupungin tietojärjestelmän turvallisuus on taattu 1997 tavoitteet: Aidosti multimediaa hyväksikäyttävä palvelujärjestelmä on käytössä Interaktiivisia palvelusovelluksia on jokaisella toimialalla 1998 tavoitteet: Järjestelmän tekninen kehitys on jatkunut Sisältö on laajentunut kaikille toimialoille ja mm. sähköiseen kaupankäyntiin Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (3 of 3) [ :21:17]

12 Verkon käyttäjä etsii tietoa ja haluaa vaikuttaa Suomessa on asukaslukuun nähden eniten Internetin käyttäjiä maailmassa. Syksyllä 1998 puoli miljoonaa suomalaista kävi verkossa lähes päivittäin. Verkon globaalisuuden ansiosta käynnit suuntautuvat kaikkialle maailmaan, mutta myös maailmalta käydään suomalaisilla sivuilla. Kieli rajoittaa luonnollisesti suomenkielisten sivujen käyttöä, mutta samalla Internet on avannut myös paikallisviestinnälle aivan uuden, helposti tavoitettavan ja tärkeän kohderyhmän: ulkomailla asuvat suomalaiset. Tampereen palvelutietojärjestelmän projektisuunnitelmassa palvelun kohderyhmät määriteltiin tavoitteiden lomassa seuraavasti: kaupunki tiedottaa palveluistaan ja toiminnastaan organisaation sisällä, kuntalaisille, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kaupunkilaiset voivat pitää yhteyttä päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin kaupunkilaiset voivat itsepalveluna hoitaa erilaisia kaupungin palveluihin liittyviä toimenpiteitä Määrittelyn mukaisesti verkon käyttöä interaktiivisiin palveluihin ja vaikuttamiseen on kehitetty erityisesti omia kuntalaisia ajatellen. Muissa kohderyhmissä www-sivujen tiedottava luonne painottuu enemmän, joskin sähköpostin käyttö www-sivujen antaman ensi-informaation ja kontaktitietojen jälkeen on hyvin tärkeätä ja yleistä esimerkiksi ulkomailla asuvien ja muualla toimivien yritysten piirissä. Sisäiseen käyttöön Tampereen kaupunki ei ole suunnitelmallisesti kehittänyt Intranet-palvelua, koska sisäisessä tietoverkossa on jo aiemmin ollut käytössä vastaava ToimistoTiimi -järjestelmä. Toisaalta valtaosa kaupungin tuottamasta materiaalista on julkista, ja siksi se voidaan yhtä hyvin sijoittaa ulkoiseen verkkoon myös oman organisaation käyttöön. Sisäistä tac.fi -palvelinta on käytetty mm. testialustana uusia sivuja ja palveluita kehitettäessä. Sisäiset palveluyksiköt kuten tietotekniikkakeskus ja materiaalikeskus toimivat luonnollisesti muita enemmän sisäisen palvelimen kautta. Tampereen kaupungin oman organisaation piiristä kaupungin www-sivuja käytetään varsin paljon. Muun muassa pöytäkirjat ovat omalle henkilöstölle hyvin käyttökelpoinen palvelu. Suomen kielen ohella Tampere-aineistoa on verkossa vuoden 1998 päättyessä englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Englanninkieliset sivut ovat näistä laajimmat ja päivittyvät periaatteessa suomenkielisten tapaan. Muilla kielillä tarjotaan lähinnä vain melko pysyvää perustietoa Tampereesta. Ulkomaisia vierailijoita Tampereen sivuilla on eniten Yhdysvalloista, Saksasta, Ruotsista ja Britanniasta. Palvelutietoprojekti on kartoittanut Tampereen sivuilla käyvien tarpeita kahdella käyttäjäkyselyllä keväällä 1997 ja Kyselyjen perusteella kaupungin nettiasiakkaista noin kaksi kolmasosaa on tamperelaisia (1997: 60%, 1998: 72%). Suurin ikäryhmä on vuotiaat (38/39 %), ja yleisin ammatti opiskelija (43/38 %). Omien kuntalaisten merkitystä verkkopalvelun asiakkaina korostaa paitsi heidän suuri osuutensa kaikista kotikaupungin sivuilla kävijöistä, myös se, että he käyvät kaupungin sivuilla muita useammin. Noin puolet tamperelaisista käyttäjäkyselyn vastaajista ilmoitti seuraavansa kaupungin sivuja vähintään kerran viikossa (45/53 %). Sivujen selailu on myös määrätietoisempaa tietojen ja palvelujen etsimistä kuin ulkopaikkakuntalaisilla, joilla vielä uteliaisuus on vahvempi motiivi kuin tamperelaisilla. Tärkein syy kaupungin sivuilla käymiseen on tapahtumatietojen etsiminen, mutta pieni osa vastaajista haluaa myös jo vaikuttaa verkon kautta. (1 of 2) [ :21:17]

13 Miksi seuraat kaupungin sivuja / tamperelaiset vastaajat 1998 (n=191) Pirkanmaalla 30-vuotiaiden keskuudessa talvella 1997 tehty kyselytutkimus toi esille mm. seuraavia käytännön toiveita kunnan Internet-palvelulle: terveyskeskusten ajanvaraus, kirjaston palvelut, tapahtumat, liikenne ja ympäristöasiat, kunnan talous ja vuorovaikutus päättäjien kanssa Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (2 of 2) [ :21:17]

14 Jakelu demokratian hidasteena Vaikka Internetin käyttäjien määrä on kasvanut nopeasti, ei voida olettaa, että kaikki kuntalaiset saisivat palvelun käyttöönsä kotoaan, työ- tai opiskelupaikastaan. Tampereen kaupunginirjasto tarjoaa kaikissa toimipisteissään maksuttomat yhteydet kuntalaisille. Yleisön käytössä olevien Internet-yhteyksien määrää on kirjastoissa lisätty 27 mikroon, mutta silti niihin joudutaan jatkuvasti varaamaan aika etukäteen. Kesäkuussa 1997 avattiin Nettikahvila Vuoltsu, jossa on kuusi konetta. Kävijämäärä on alun jälkeen tasaantunut keskimäärin 700:aan kuukaudessa. Nettikahvila Vuoltsun kävijät heinäkuu joulukuu 1998 Jotta kaupunki voisi tarjota omia verkkopalveluitaan tasapuolisesti kaikille kuntalaisille, yleisöpäätteitä pitää edelleen lisätä. Toisaalta tällöin verkon avoimuus tuo lievän haitan ja kustannuslisän: yleisökoneilla surffaillaan varmasti enemmän aivan jossain muualla kuin kaupungin sivuilla. Tämäkin voi tietysti olla kaupungin tavoite: tarjota kuntalaisille väylä monenlaisiin hyöty- ja huvipalveluihin (1 of 2) [ :21:17]

15 maailmanlaajuisessa verkossa. Kaupungin palveluja voidaan pitää yleisömikroilla tarjolla etusijalla ja rajoittaa yhteyksiä esimerkiksi ulkomaille, mutta tiukka rajaaminen ei ole mielekästä eikä mahdollistakaan. Tampereen kaupungin ja puhelinyhtiön rakentama Inforengas-järjestelmä on liittänyt kaikki kaupungin koulut ja kirjastot Internetiin. Inforenkaan kautta koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus myös kotoa saada edullinen yhteys verkkoon. Teknisestä innovatiivisuudestaan kansainvälistä kunniaa saanut Inforengas on omiaan myös lisäämään kuntalaisten tasavertaisuutta verkon käyttäjinä. Inforenkaan teknisen ratkaisun rinnalla Tampereen kouluissa on kehitetty sisällöllistä opetus- ja kulttuuriverkkoprojektia. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineissa ja opetuksen kehittämisessä, koulujen välisessä yhteistyössä ja kansainvälistymisessä sekä kulttuuri ja kasvatustyössä monin tavoin. Inforenkaan avulla opettajat, koululaiset ja opiskelijat ovat voineet rakentaa omat kotisivunsa ja käyttää sähköpostia. Opetukseen on tullut uusi ulottuvuus: sähköiseen palvelukulttuuriin kasvaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen. Oppimisen lisäksi edistetään myös lasten, nuorten ja aikuisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitamisessa Tampereen kaupungissa. Samalla kun inforengas on merkittävästi laajentanut kaupungin www-palvelun saatavuutta, on koulujen sisällöntuotanto tuonut siihen oman lisänsä: Internet on oppimisen, luomisen ja esittämisen kanava sekä tärkeiden kansalaistaitojen opetteluväline. Opetus- ja kulttuuriverkkoprojektiin on liittynyt useita oppimateriaalihankkeita, joissa multimediaa ja www-julkaisemista käytetään hyväksi Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (2 of 2) [ :21:17]

16 Tulevaisuus on tiedossa Suomalaisen tietoyhteiskunnan kansallinen visio on muotoiltu seuraavasti: "Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaa esimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuorovaikutuksen parantamisessa." (Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky. Tietoyhteiskunnan strategisen kehittämisen lähtökohdat ja päämäärät. Sitra 1998) Kaupunginvaltuuston keväällä 1997 hyväksymä Tampereen kaupungin strategiaohjelma painottaa tiedon merkitystä ja Tampereen asemaa tietoyhteiskunnassa niin kaupungin omassa toiminnassa kuin tamperelaisen elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen vahvuutena. Tampereen seudusta on määrä kehittää tietoyhteiskunnan keskus, Suomen keskeisin tietokaupunki ja kansainvälisesti merkittävä tietoteollisuusalue. "Tulevaisuuden kasvualana nähdään erityisesti sisällöntuotanto eli tietotekniikkaa hyödyntävien sovellusten tuottaminen teollisuudelle, koulutukseen, hallintoon ja harrastuksiin. Kansalaisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua tietoyhteiskuntaan edistetään kehittämällä tietoverkkoyhteyksiä ja laajentamalla kunnallisten palvelujen tarjontaa tietoverkkojen kautta." (Tampereen tulevaisuus on tiedossa - kaupunkipolitiikan suuntaviivat 2000-luvulle, ) Palvelutietoprojekti on konkreettisesti toteuttanut kaupungin strategiaa. Projekti on luonut alustan, jolle kunnallisia palveluja voidaan rakentaa sähköiseen muotoon tietoyhteiskunnan edellyttämällä tavalla nopeasti, vaivattomasti ja havainnollisesti saataville. Kunnan tehtävät ovat työvoimavaltaisia, eikä automatisointi koskaan voi korvata palvelevaa henkilöstöä. Sairaanhoitoa tai kadunrakentamista ei voi siirtää tietoverkkoon, mutta kaavojen nähtävilläpidon ja rakennuslupaprosessin periaatteessa voi. Internetin avaama uusi palvelukulttuuri vastaa paljolti sitä muutosta, joka käynnistyi ensimmäisten puhelinten ilmestyessä kunnanvirastoon. Nyt puhelin on luonnollinen ja elintärkeä toiminta- ja palvelukanava kunnallishallinnossa. Kaupungin johto on sitoutunut hyvin strategian toteuttamiseen palvelutietojärjestelmän avulla. Projektiin palkattu tiedottaja vakinaistettiin vuoden 1998 aikana. Järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon tarvittavat määrärahat on sisällytetty myös projektin päättyessä vuoden 1999 talousarvioon. Suuren organisaation ongelma on, että yksi henkilö tai yhteiset määrärahat eivät riitä kaikkien toimintayksiköiden tarpeisiin. Sähköiseen palveluun siirtyminen ei myöskään välittömästi helpota muita, perinteisiä palvelumuotoja. Asiakkaiden erilaisista valmiuksista johtuen kaikki entiset tiedotusja palvelutavat on pidettävä käytössä. Uuden järjestelmän kehittäminen eri toimintayksiköissä on ollut paljolti yksittäisten avainhenkilöiden oman innostuksen varassa ja sitä on tehty kaikkien entisten töiden lisänä. Määrärahoja on vaikea irrottaa uuteen toimintaan, kun kunnallistalouden yleinen tilanne on kiristynyt ja perinteisetkin palvelutarpeet kasvavat varsinkin Tampereella muuttovoiton ja ikääntymisen takia. Pirkanmaan palvelutietoprojekti toteutti syksyllä 1996 kuntien henkilöstön piirissä kyselyn heidän motivaatiostaan, odotuksistaan ja tavoitteistaan Internetin kehittämisessä kunnan palvelutoiminnan välineenä. Tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nimesivät halunsa parantaa kunnallisten palvelujen laatua. Samalla nähtiin juuri Internetin avulla olevan mahdollista kehittää kuntarajoja ylittävää yhteistyötä. Kuntien henkilöstön oma motivaatio ja sitoutuminen uuden sähköisen palvelun kehittämiseen oli kyselyyn vastanneiden keskuudessa korkea. Monet näkivät tässä mahdollisuuden myös oman tietotaidon kehittämiseen. Sen sijaan Pipa-projektin etenemisessä nähtiin selvästi, että monien kuntien ja niiden toimintayksiköiden johto ei pitänyt asiaan paneutumista ja henkilöstön kouluttamista tärkeänä tai ajankohtaisena. Myös henkilöstön piirissä pohdiskeltiin töiden lisääntymistä, mutta toisaalta toivottiin itsepalvelun keventävän työtaakkaa. Kuntien henkilöstön halukkuus ja valmiudet Internetin ja sähköpostin käyttöön ovat yhtä lailla tärkeitä tekijöitä oman työn kuin kuntalaistenkin kannalta. Tiedonhakua, tiedotusta ja keskinäistä viestintää voidaan virastoissa huomattavasti helpottaa tietoverkon avulla. Samalla on kyettävä vastaamaan kuntalaisten lisääntyviin yhteydenottoihin ja odotuksiin sähköisen palvelun kautta. Konkreettisena (1 of 2) [ :21:18]

17 esimerkkinä molemmin puolin helpottuvasta työstä esitettiin Pipa-kyselyssä lomakkeiden käyttö: sekä virkailijan että kuntalaisen aikaa säästyy, kun lomake voidaan tulostaa ja mahdollisesti täyttää ja lähettää Internetin kautta siihen verrattuna, että se tilataan puhelimitse tai haetaan tiskiltä ja palautetaan postitse tai uudelleen viraston tiskille. "Palvelukonseptin muuttamiseen tulee paineita lähivuosina kun yhä enenevässä määrin kuntalaiset tai muut palveluiden käyttäjät saavat valmiuksia toimia verkossa. Henkilöstön keskuudessa ainakin tämän tutkimuksen mukaan on vallalla oletus asiakkaiden kasvavasta halusta saada tietoja myös kunnallisista palveluista verkon välityksellä. Henkilöstön taitojen kehittäminen Internet-palvelujen tuottajana ja ylläpitäjänä on tulevaisuudessa merkittävä toimintatapojen muutoshaaste." (Pirkanmaalaisten kuntien henkilöstön motivaatiot, odotukset ja tavoitteet PiPa-projektista, Marita Sandt, syksy 1996) Omalta osaltaan Tampereen ja Pirkanmaan palvelutietoprojektit ovat toteuttaneet tietoyhteiskuntastrategiaa myös tuottamalla alueen uusmediayrityksille mahdollisuuksia sisällöntuotantoon nimenomaan uusien sovellusten kehittämisessä. Koska omat henkilöstövoimavarat eivät ole riittäneet ja monet ideat ovat edellyttäneet pioneerityötä, on sähköisiä palvelusovelluksia teetetty ulkopuolisilla yrityksillä. Samalla on kuitenkin pidetty tärkeänä sitä, että oma henkilöstö pystyy päivittämään myös ulkopuolella tuotettua materiaalia. Muun muassa verkkokaupan, karttojen, äänestysohjelman ja lomakkeiden kehittämisessä on tehty yhteistyötä yritysten kanssa ja erityisesti Tampereen Teknologiakeskus Oy:n kautta, jossa koordinoidaan kaupungin tietoyhteiskuntahankkeita ja Tampereen seudun informaatioteknologian osaamiskeskusohjelmaa Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (2 of 2) [ :21:18]

18 Verkossa rajat ylittyvät Internetin etuja on vaivaton siirtyminen tiedon lähteeltä toiselle. Ei oikeastaan ole merkitystä, missä tarvittu tieto sijaitsee, kunhan linkit ovat kohdallaan. Samalla tietysti täytyy olla varma tiedon oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Verkossa on siis erityisen järkevää tehdä yhteistyötä samalla alueella ja samojen asioiden kanssa toimivien kesken. Kuntien yhtenevät tarpeet ja tehtävät ovat saattaneet käyntiin monia yhteistyöhankkeita Internetin parissa. Kunnallistalouden kiristyessä on etsitty erilaisia keinoja toiminnan tehostamiseksi, automatisoinnin ja itsepalvelun lisäämiseksi sekä tehtävien hoitamiseksi yhteisesti useamman kunnan alueella. Kun naapurikuntien tehtävät, palvelut, lomakkeet ja säädökset ovat pitkälti samoja, voidaan niitä kustannuksia säästäen tuottaa yhteistyössä etenkin, kun välineenä on rajat ylittävä tietoverkko. Näistä lähtökohdista käynnistettiin Pirkanmaan palvelutietoprojekti Tampereen palvelutietojärjestelmän jo luoman pohjan päälle. "Ajatuksena on yhdistää sama kohderyhmä, sama palvelu, sama toteutustapa ja samat tiedon tuottajat. Verkottumisen edellytys on yhteistyö. Eri osaamisalueiden yhdistäminen johtaa optimaalisen tietotaidon jalostamiseen. Kuntalaisten kannalta peruspalveluiden järjestämisessä kunnanrajoilla ei useinkaan ole merkitystä. Tämä pätee erityisesti sähköisessä muodossa tuotettuihin palveluihin. Sisällöltään palvelut ovat samankaltaisia eri kunnissa, joten kuntien yhteistyö niiden luomisessa on perusteltua päällekkäisen työn välttämiseksi." (Pirkanmaan palvelutietojärjestelmän projektisuunnitelma, Merja Taipaleenmäki ) Pipa-projekti on tuottanut "Pirkanmaan kunnan" mallikotisivut, joilta löytyy kuntien helposti sovellettavia www-palveluita. Näitä ovat mm. erilaiset lomakkeet, yhtenäiset kartat, vertailtavat tilastopohjat, äänestysohjelma, keskustelusivut, palveluhakemistomalli, toimeentulotuen laskuri, rakentajan opas ja kierrätysopas. Kuntien yhteisistä palveluista on viety verkkoon mm. seutuliikenteen aikataulut ja Pirkanmaan matkailuopas. Yhteistyössä on käynnistetty myös laaja Pirkanmaan historiaprojekti, jossa Tampereella on keskeinen osa. Tampereen kaupungin www-palvelujen kehittämiseen Pipa-projekti on tuonut lisäresurssia ja asiantuntevaa tiimitukea. Pipan tuottamat käytännön toteutukset ovat kuitenkin enemmän hyödyttäneet pienempiä kuntia, joilla ei ole ollut peruspalveluita verkossa eikä ole omia resursseja niiden tekemiseen. Tampereen mittasuhteet asettavat myös monessa tapauksessa erityisvaatimuksia palvelujen www-toteutuksille. Joka tapauksessa on todettava, että samaa asiaa palvelevien www-sovellusten tekeminen yhteistyössä on järkevää, mutta niiden soveltaminen kunkin kunnan omaan ympäristöön on vielä yksi työvaihe, johon täytyy löytyä motiivia ja resursseja. Tampere on vetänyt myös valtakunnallista kuntien yhteistyöhanketta, Kuntaliiton www-työryhmää. Ensi vaiheessa tehtiin kunnille yhteiset ohjeet toimivien www-palvelujen rakentamiseksi ja annettiin suosituksia verkkopalvelun periaatteista ja pelisäännöistä. Kuten viestintä ja palvelujen tarjonta yleensäkin, myös verkkojulkaiseminen edellyttää säädösten ja hyvien tapojen noudattamista sekä ammattitaidon hyväksikäyttöä. Kuntien toiminnassa korostuvat avoimuus ja kuntalaisten palvelu. Vuorovaikutus ja kuntalaisnäkökulma ovat erityisen hyvin toteutettavissa verkkoympäristössä, mutta samalla verkon avoimuus, tiedonvälityksen nopeus ja materiaalin paljous asettavat tiettyjä vaatimuksia. Niinpä kuntien on syytä jatkuvasti kehittää yhteisiä verkkoviestinnän periaatteita ja paneutua mm. tekijänoikeuksiin, tietoturvaan, tiedon järjestämiseen, käyttäjäystävälliseen verkkojulkaisemiseen sekä palautteen käsittelyyn. Varsin tärkeitä yhteistyötahoja ovat kunnan alueella toimivat yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja alueelliset organisaatiot. Jälleen rajat ylittävä verkko antaa mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen palveluun: kuntalainen ei välttämättä aina edes tiedä, mikä organisaatio jonkin palvelun tuottaa, mutta sen on oltava helposti löydettävissä. Vähitäänkin kunnan www-sivuilla on syytä olla linkkejä muiden alueen palveluntarjoajien kotisivuille, mutta pitemmällekin meneviä kuntalaisen käyttöliittymiä, portaaleja voidaan ajatella. Tampereen palvelutietoprojekti on pyrkinyt kehittämään lähinnä viranomaisten yhteispalvelua sekä verkossa että fyysisesti yhteispalvelupisteissä. Kovin pitkälle ei kuitenkaan ole päästy. Tämä johtuu monesta tekijästä, mm. yleisestä resurssipulasta, erilaisista asiakaspalvelun lähtökohdista, valtakunnallisten organisaatioiden vaatimuksista sekä myös kunkin tahon oman ilmeen ja oman (1 of 2) [ :21:18]

19 imagon säilyttämisen tarpeesta. Internet on vielä niin uusi asia, että osa sen viehätystä perustuu organisaation omaan esiintymiseen, ja asiakasnäkökulma saattaa vielä jäädä taka-alalle. Sama ilmiö on nähtävissä tiedotusvälineiden verkkojulkaisuissa: lukija halutaan pitää omilla sivuilla, vaikka yksinkertaisen linkin tarjoamalla hänet voisi opastaa halutessaan lukemaan tarkempia tietoja asiasta alkuperäisen tiedonlähteen sivuille. Sähköisen median sisällöntuotannossa Tampereella on vahvat resurssit. Uusmediayritykset ja korkeakoulut ovat kansainvälisiä huippuyksiköitä alalla. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa toimii mm. Digitalisen median instituutti, Tampereen yliopistossa Hypermedialaboratorio ja Tampereen ammattikorkeakoulussa Taiteen ja viestinnän oppilaitos. Tampereen teknologiakeskuksesta hallinnoitava Informaatioteknologian osaamiskeskusohjelma kehittää alan yritystoimintaa. Tampereen kaupungin palvelutietojärjestelmä tarjoaa hyvän koealustan tietoyhteiskuntahankkeille. Yhteistyötä on kuitenkin hidastanut monien projektien pitkäkestoisuus ja henkilövaihdokset, jossain määrin uusimman teknologian vaatimusten ja kaupungin palvelun "jokamiesajattelun" ristiriita sekä jälleen yksinkertainen aikapula. Päivittäisen käytännön palvelutoiminnan hoitaminen jättää yhä vähemmän aikaa pitkän tähtäimen kehitystoiminnalle. Myös yksinkertaisissa www-toteutuksissa yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten kanssa voisi lisätä. Opetuksen ja käytännön toteutusten tarpeet tai niiden aikataulut eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa toisiaan. Oppilastöiden päivitettävyys pitää myös varmistaa pysyvällä tavalla. Esimerkki hyvästä kouluyhteistyöstä on Tampereen museoiden historiajulkaisu, josta koululaiset ovat tehneet omat osansa. Palvelutietoprojekti on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä joidenkin ystävyyskaupunkien kanssa sekä Eurocities- ja Union of Baltic Cities -järjestöjen piirissä. Maailmanlaajuinen tietoverkko tekee periaatteessa myös kansainvälisen yhteistyön mahdolliseksi ja mielekkääksi, mutta käytännössä kielien, kulttuurien ja hallintomallien erot hankaloittavat yhteisten käytännön toteutusten löytämistä Tampereen kaupungin kotisivulle Palautetta (2 of 2) [ :21:18]

20 Syntyikö uusi palvelukulttuuri Tampereen palvelutietoprojekti on toteuttanut sille asetetut tavoitteet luomalla alustan kaupungin tiedotukselle, palvelujen tarjoamiselle, asioimiselle ja osallistumiselle. Useimmat ajateltavissa olevat kaupungin palvelutuotteet ovat saaneet ainakin mallitoteutuksen tietoverkossa. Internet helpottaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja hoitaa asioitaan. Se auttaa ja rationalisoi myös virastotyöskentelyä. Sama väline toimii myös tehokkaana kaupungin markkinointikanavana ulospäin. Uusi palvelukanava on myös osoittautunut käytännössä toimivaksi. Merkittävä osa organisaation sisäisistä toiminnoista, asiakaspalvelusta ja ulkoisista yhteyksistä toteutuu jo Internetin avulla. Joiltain osin sähköinen palvelu on selvästi pienentänyt perinteisten menetelmien käyttöä, mutta pääsääntöisesti kaikki entiset toimintatavat pysyvät yhä uuden rinnalla. Sähköisen palvelukulttuurin kehityksessä on kolme tekijää, joiden pitäisi vahvistua rinta rinnan: itse median ja sen sisältöjen kehitys, kansalaisten tekniset mahdollisuudet ja taidot uuden välineen käyttöön sekä palvelun tarjoajien valmiudet vastata uudenlaiseen kysyntään. Vaikka Tampereen kaupungin www-sivuilla on jo tuhansia dokumentteja ja erilaisia interaktiivisia sovelluksia, palvelun sisältö on vielä monin paikoin ohutta ja staattista. Tämä media edellyttää jatkuvaa uusiutumista ja täydentymistä - se ei ole esite kaupungista, vaan toimiva ja elävä kaupunki kokonaisuudessaan. Internet on nyt pysyvä palvelumuoto, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee suhtautua osana normaalia jokapäiväistä kunnan toimintaa. Tekninen kehitys on ollut nopeata. Silti projektisuunnitelmassa hahmotellut yhteydet eri tietojärjestelmiin ja rekistereihin ovat vielä kehittymättömät. Kuntalaisilla ei ole Internetin kautta pääsyä julkisiin rekistereihin ja tietokantoihin, vaikka periaatteessa näin voisi olla. Sähköpostin mahdollistamat ilmoittautumiset, varaukset, maksut ja hakemukset odottavat vielä monella sektorilla tuloaan. Ohjelmallisesti toteutettavat laskenta- ja esiselvityslomakkeet puuttuvat, vaikka niitä "lupailtiin" jo vuoden 1991 kyselyssä. Tavallisen kuntalaisen mielikuvissa tulevat kunnan asioista ensin pöytäkirjat ja sitten kaavoitus - jälkimmäisen osalta eivät verkkokansalaisen odotukset varmastikaan täyty. Vaikka paljon on tehty, niin työtä riittää ja panostuksia tarvitaan. Resurssipulan ohella kehitystä kahlitsevat virkamiesten asennoitumisvaikeudet uuteen välineeseen - mikä sekin osin johtuu aikaresurssin rajallisuudesta. Palveluprosessien soveltaminen tietoverkkoon edellyttää vähintäänkin lomakkeiden mukauttamista, usein isompaakin muutosta toimintatavoissa. Sähköposti lisää yhteydenottoja, vaikka samalla osa kirjeistä, puhelinsoitoista ja asiakaskäynneistä jääkin pois. Virkamiehet eivät myöskään ole kovin tottuneita keskustelijoita julkisuudessa - sen enempää lehtien yleisönosastoissa kuin tietoverkon keskustelupalstoillakaan. Sähköpostiin vastaaminen - jota väline tuntuu vaativan toisin kuin kirjeposti - tuntuu usein turhalta ajanhukalta. Sähköisiä palveluita tai suoraa osallistumista ei voida kehittää niin nopeasti, että siihen ei kyetä virastoissa vastaamaan. Samalla myös kuntalaisten mahdollisuuksien ja valmiuksien pitää kehittyä. Tiheäkään julkisten yleisöpäätteiden verkko ei yksin opeta kansalaisille uutta toimintakulttuuria, eikä nopeinkaan palautekanava tee passiivisista kuntalaisista aktiivisia. Pikemminkin aktiiviset henkilöt ovat uuden välineen avulla entistäkin aktiivisempia, ja demokratisoitumisen sijasta osallistuminen kasautuu entistä enemmän harvojen hartioille, kuten Tampereen kaupungin keskustelusivuillakin on huomattu. Valtionhallinnon julkistamassa Suomi tietoyhteiskunnaksi -loppuraportissa tietotekniikan käyttötaito nähdään uutena kansalaistaitona luku- ja kirjoitustaidon tapaan. "Tietotekniikka ja tietoverkot tarjoavat kansalaisille uusia mahdollisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, erilaisiin suoran vaikuttamisen muotoihin esimerkiksi asuinalue- ja kuntatasolla." (Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset, valtiovarainministeriö 1995) Internetin käyttäjien piirissä tehty kysely osoittaa, että verkkopalveluihin jo perehtyneet suomalaiset uskovat myös osallistumisen toteutuvan verkossa: kaksi kolmannesta (62%) uskoo teledemokratiaan. (Petteri Järvinen Oy:n Internet-kysely 1998) Tietoverkko ei itsessään muuta kunnallisen päätöksenteon menettelytapoja. Vilkkaankin keskustelun (1 of 2) [ :21:18]

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 1 Oulun Kuntalaisportaali Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 2 Agenda Palveleva ja avoin tietoyhteiskunta Oulun Kaupungin tietohallinnon strategia palvelevaan avoimeen

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Ilkka Lyytikäinen Riku Honkanen Tietopalvelut SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Lähtökohta Tieto siiloutunut sähköpostikansiot ja -liitteet levyhakemistot

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

SADe-palvelut käytettävissä,

SADe-palvelut käytettävissä, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteispalvelu Kiimingissä. Talousjohtaja (Kiiminki) ja rahoituspäällikkö (Oulu) Veli-Matti Keloneva

Yhteispalvelu Kiimingissä. Talousjohtaja (Kiiminki) ja rahoituspäällikkö (Oulu) Veli-Matti Keloneva Yhteispalvelu Kiimingissä Talousjohtaja (Kiiminki) ja rahoituspäällikkö (Oulu) Veli-Matti Keloneva KIIMINGIN KUNTA Oulusta 20 km asukasluku 13 253 as (31.12.2011) keski-ikä 32,6 v uusi Oulu 1.1.2013-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Kuntamarkkinat 10.9.2015 hallinnon erityisasiantuntija Paula Harju hallintoasiantuntija Laura Lyly Taustaa Vantaalla sähköiseen, paperittomaan kokouskäytäntöön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

PIENTALON HUOLTOKONSEPTI

PIENTALON HUOLTOKONSEPTI Pientalon huoltokonsepti joka kodin talonpitojärjestelmä PIENTALON HUOLTOKONSEPTI Vaiheistettu työsuunnitelma 2011 Pentti Heikkurinen PIENTALON HUOLTOKONSEPTI - joka kodin talonpitojärjestelmä Vaiheistettu

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot