LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10. VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34. ROTI 2015 raportti on julkistettu s.

Transkriptio

1 LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10 VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34 ROTI 2015 raportti on julkistettu s

2 Viihtyisä piha ja puisto - jokaisen oikeus Korkeatasoisesti toteutetut pihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalueet, aukiot ja torit lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Ympäristön laatu ja viihtyisyys ovat nousseet keskeisiksi suunnittelijoiden, päättäjien ja asukkaiden yhteisiksi arvoiksi. Esteetön ympäristö hyödyttää meitä kaikkia ja sen voi saavuttaa hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella. Tärkeitä kaikessa piha- ja puistosuunnittelussa ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet, kalusteet sekä liikunta- ja leikkivälineet. Myös kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus luovat viihtyisyyttä. Rakennustiedon tietopalveluista, kirjoista sekä RT esteettömyystieto- ja RT tuotetieto -palveluista löytyy runsaasti tietoa ja tuotteita. Niiden avulla suunnittelijat, rakentajat ja asukkaat voivat toteuttaa viihtyisiä, esteettömiä pihoja ja puistoalueita sekä liikuntapaikkoja. Lue lisää -sivustolta ja ota meihin yhteyttä. Luodaan yhdessä viihtyisiä ympäristöjä Rakennustiedon tietotuotteilla! OHJELMAT ASIAKIRJAT TUOTETIETO KAUPPA

3 Päätoimittaja Helena Lama uhkaa akateemisuutta Akateemisesti koulutettujen työttömyys on Suomessa kasvanut ennätyskorkealle. Viime vuoden lopulla työttömänä oli yli korkeasti koulutettua, mikä on pahin tilanne vuosikymmeniin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Nyt heitä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Lääkkeeksi on tarjottu aloituspaikkojen merkittävää supistamista. Akavalaisten liittojen tahoilta on todettu, että kaupallisten ja teknisten alojen aloituspaikoista voisi karsia prosenttia. Eikä kriittinen tarkastelu rajoitu vain perustutkintoihin, vaan osansa siitä saisivat niin lukiokoulutus kuin jatkotutkinnotkin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kysyi taannoin Talouselämän haastattelussa ( ), onko Suomessa tarvetta nykyisen laajuiselle väitöskirjatuotannolle ja ylioppilastutkintojen määrälle. Suomessa korkeaa koulutusta on pidetty koko kansakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn elinehtona. Näin on tulevaisuudessakin. Yleissivistävän pohjakoulutuksen, laadukkaiden perustutkintojen ja syventävien jatkotutkintojen arvo päinvastoin korostuu yhä nopeammin kehittyvässä ja muuttuvassa työelämässä. Lukiossa rakennettavat valmiudet esimerkiksi kielitaidon osalta ovat tärkeitä riippumatta siitä, mihin jatkokoulutukseen nuori tähtää. Eikä väitöskirjan tekeminen poista sitä osaamista, joka henkilölle on aiemmalla työuralla kertynyt. Tohtorin toimenkuva voi olla paljon tutkijankammiota laajempi. Meidän on pidettävä huoli riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta. Historia on osoittanut, että vaikeissa suhdannetilanteissa tehdyillä hätäisillä päätelmillä ja väärillä ratkaisuilla on kauaskantoiset seuraukset. Rakennusalalla tällainen suurvirhe oli 1990-luvun lamassa tehty päätös lakkauttaa Oulun yliopiston rakennusosasto. Moka pitäisikin korjata viipymättä ja palauttaa rakennusalan opetus omaksi koulutusohjelmakseen myös Oulussa. Kiinteistö- ja rakentamisala on kärvistellyt nykyisessä lamassa jo vuosia. Paineet koulutuspolitiikan tarkastamiselle ja alan koulutusmäärien supistamiselle kasvavat eri suunnista. Nyt jos koskaan meidän on pidettävä huolta omista eduistamme sekä riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Koulutusmäärien mitoituksessa mittatikkuna ei saa olla hetkellinen aallonpohja, vaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä foorumeilla. Helena Soimakallio päätoimittaja 1/2015 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 34 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio pohtii akateemisten työttömyyttä. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Esittelyssä RILin uusi puheenjohtaja Tuomas Särkilahti. 10 Länsimetro Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista kaupunkirakentamista Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää varsin heikolta. 22 Diplomi-insinöörikoulutuksen uusi aika Rakennusalan yliopistotasoisen koulutuksen aloittaa vuosittain n Uudistettu DI-tutkinto on lisännyt opiskelijoiden valmistumismotivaatiota. 30 Rakennusjätteen uudet ulottuvuudet kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä. 34 Vuoden silta 2015 Kilpailussa palkittiin avattavia siltoja. 40 ROTI ROTI 2015 tarjoilee yli 130 tekoa seuraavalle vaalikaudelle Katastrofialueille kaivataan legopalikkataloja ja rakennusalan osaajia. 53 IAET-kassa Tiedätkö oletko yrittäjä vai palkansaaja? 55 Kulma Teemu Vehmaskoski: Diplomi-insinööri eduskunnassa ei tee autuaaksi. 56 Matkakertomus Pariskuntavaihto Singaporessa avasi uusia urapolkuja. 60 Ammatti-identiteetti 63 RILissä tapahtuu 73 Asiantuntija-aineistoa 83 RILin jäsenedut Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 71. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Teemu Vehmaskoski Jaana Henell etunimi.sukunimi@ril.fi Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy jarmo.jokela@jpminfo.fi Henriikka Hellström henriikka.hellström@ril.fi Kansikuva Ylisoutajan silta Kuvaajana Ville Moilanen Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 4 Rakennustekniikka 1/2015

5 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: SKANSKA/AKI RASK Uusi puheenjohtaja toivoo RILin jäseniltä rohkeita kannanottoja RILin puheenjohtajaksi valittu Tuomas Särkilahti sanoo työskentelevänsä Skanskan toimitusjohtajana näköalapaikalla, josta havaitsee urakoinnin kehittymisen niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Isoa yritystä ei voi katsoa vain sisältä päin, vaan pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Skanska on pysynyt tämän asian suhteen ajan hermolla. Sama pätee RILin, joka tuo esille alan yhteisen näkemyksen yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Särkilahden ura on kulkenut 18 Skanska -vuoden aikana suoraviivaisesti kohti nykyistä pallia. Aiemmin hän toimi yrityksessä muun muassa alue-, toimiala- ja varatoimitusjohtajana. On ollut hienoa kiertää eri tehtävissä. Olen oppinut paljon esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvästä johtamisesta, joka on ensimmäisessä vaiheessa valvontaa, kuria ja järjestystä. Kun toiminta kehittyy riittävän pitkälle, turvallisuus ei parane näitä lisäämällä, vaan vastuu siirtyy yksilöille ja tiimeille. Jos asioita pyritään kehittämään vain kovien asioiden kautta, ei päästä eteenpäin. Hyvä johtajuus edellyttää tuoreen puheenjohtajan mukaan ennen kaikkea hyviä kuuntelutaitoja: esimiehellä on oltava yksi suu ja kaksi korvaa. Kaiken toiminnan on myös oltava tasapuolista ja läpinäkyvää sekä vahvasti fokusoitua. Johtajan on lisäksi keksittävä keinot siihen, kuinka asiantuntijoista saa irti parhaan tiedon. Hyvässä esimiestoiminnassa ei ole kyse vain substanssiosaamisesta. Ja mikä tärkeintä, johtajan täytyy itsekin pystyä kehittymään. Se ei ole vain alaisen tehtävä, vaan esimiehen täytyy aistia herkästi eri ikäpolvien viestit ja arvojen muuttuminen. Itseään hän kuvailee analyyttiseksi, johdonmukaiseksi ja nopeaksi päätöksentekijäksi, joka ei usko paljon puhuttuun intuitioon. Vapaa-aikanaan Särkilahti harrastaa monipuolisesta liikuntaa tennistä pelaten ja hiihtäen. Hän asuu rakentamassaan omakotitalossa Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, joista enää nuorimmainen asuu kotona. TkL Tuomas Särkilahti toimii RILin puheenjohtajana vuosina /2015 Rakennustekniikka 5

6 Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntötyö käyntiin Ympäristöministeriö asetti tammikuussa hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Hankkeessa valmistellaan lainsäädäntö ja ohjeet, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Valmistelussa hyödynnetään uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan RES-direktiivin toimeenpanemiseksi tehtyä työtä ja kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hankkeen tuloksia. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu myös seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä. Hankkeen toimikausi päättyy Lisätietoja verkossa: Ympäristöministeriön hankkeen asettamispäätös: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (englanniksi): FInZE-hankkeen kotisivu: VTT:n uusi kyberlaboratorio etsii turva-aukot VTT on lanseerannut palvelun kyberuhkiin varautumiseksi. Uudessa Cyber War Room -laboratoriossa on käytössä täysin kaikesta muusta tietoliikenteestä eristetty pienoisinternet-ympäristö, jossa testattavia laitteita tai ohjelmistoja kohtaan voidaan tehdä hallittuja ja todenmukaisia kyberhyökkäyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmien haltuunottoon tähtäävät hyökkäykset, tyypilliset hakkereiden työkalupakkeihin perustuvat hyökkäykset sekä bottihyökkäykset. Laboratoriossa voidaan myös testata erilaisten järjestelmien puolustautumiskykyä. 6 Rakennustekniikka 1/2015

7 VTT:ltä kestävän rakentamisen ohjauskeinoja kaupungeille VTT esittää kunnille toimenpidesuosituksia rakentamisen ohjaamiseksi nykyistä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Omistajuus kestävässä rakentamisessa eli OKRA-tutkimushankkeessa tehtiin muun muassa ehdotuksia, kuinka hanketavoitteet tulisi asettaa erityisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta. Hankkeessa kuntia opastettiin myös energiatehokkuuden toimintaohjelmien laadintaan. VTT:n tutkimuksen mukaan kunta voi parhaiten vaikuttaa rakennushankkeissaan tuottamalla itse materiaaliresursseiltaan ja energiankulutukseltaan tehokkaita sekä toimivuusominaisuuksiltaan optimoituja toimitiloja ja olemalla näin myös esimerkkinä muille rakennuttajille. Kunnan on myös mahdollista ohjata muiden rakentamista kaavoituksella, tontinluovutusehdoilla, rakennustapaohjeilla ja neuvottelemalla rakennusvalvonnan yhteydessä rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kuntien tulisi laatia kokonaisuudesta strategia eri keinojen käyttöönottamiseksi. Hankkeiden onnistumisen kannalta kriittisiksi kohdiksi tunnistettiin kattavien toimivuusvaatimusten asettaminen jo hankesuunnitteluvaiheessa, tavoitteiden toteutumisen säännöllinen seuranta sekä tietomallien hyödyntäminen hankkeen eri vaiheissa. Tilaajan kannalta tärkein työkalu on hankesuunnitelma. VTT suositteleekin hyödyntämään tilaajakohtaisen kehyksen laatimisessa esimerkiksi ISO standardissa kuvattujen kestävän rakentamisen indikaattoreita. Yhä monimutkaistuvissa hankkeissa osapuolten välistä yhteistyötä kannattaa edistää myös erilaisilla yhteistyökäytännöillä ja sopimuksellisilla kannusteilla. VTT:n yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Tampereen ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja Tekes. Kehitystyö jatkuu mm. Helsingin, Espoon ja Porvoon kanssa VTT:n koordinoimassa Nezer-hankkeessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelmia lähes nollaenergiakorjausrakentamiseen ( OKRA-hankkeen loppuraportti verkossa: Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta käyntiin Raide-Jokeri on kaksiraiteinen seudullinen pikaraitiolinja, joka yhdistäisi 2020-luvulla Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen. Pituudeltaan 25-kilometrinen ratayhteys korvaisi osittain Helsingin vilkkaimmin liikennöidyn runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin, jolla kulkee noin ihmistä vuorokaudessa. Hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioidaan 280 miljoonaa euroa ja toteutuessaan pikaraitiolinja palvelisi vuonna 2040 arkipäivisin jopa käyttäjää. Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiotielinjan hankesuunnitelman laativat yhteisvoimin Ramboll ja WSP. Hankesuunnitelma sisältää radan lisäksi pysäkkien ja liityntä- ja kulkuyhteyksien, vaihtoasemien ja varikon sekä tarvittavien tie- ja katujärjestelyiden suunnittelun. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Lue lisää sivulta 16. 1/2015 Rakennustekniikka 7

8 Ympäristöministeri Grahn-Laasonen: Suomen noustava jätehuollossa EU:n kärkimaiden tasolle. Suomen jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päämääränä on, että jätettä päätyisi kaatopaikalle mahdollisimman vähän. Suurin osa teollisesta toiminnasta syntyvästä jätteestä ohjautuukin nykyisin hyödynnettäväksi pääosin energiana. Vuonna 2013 yhdyskuntajätteistä kierrätettiin kolmannes. EU-maiden yhdyskuntajätteen kierrätysasteiden vertailussa Suomi sijoittuu keskitasolle. Suomen nykyisessä lainsäädännössä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu 50 %:n kierrätystavoite vuoteen 2016 mennessä. Jätehuolto tapahtumassa helmikuussa puhuneen ministerin mukaan Suomen jätehuollon tavoitteena on nostaa Suomi vuosikymmenen loppuun mennessä EU:n kärkimaiden tasolle. Ministerin mukaan kierrätystä on Suomessa tehostettava huomattavasti, mihin tarvitaan jätemateriaalien kysyntää lisääviä innovaatioita sekä erotteluteknologiaa, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja puhtaamman raaka-ainesaannon. Kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiskeinoja selvitetään keväällä käynnistyvän valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamistyön yhteydessä. Euroopan komissio antoi viime kesänä osana kiertotalouspakettiaan ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin uudistamisesta. Komissio ehdotti muun muassa merkittäviä tiukennuksia yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin ja kaatopaikkakäsittelyn kieltämistä asteittain käytännössä kokonaan. Ennen joulua komissio kuitenkin ilmoitti, että se vetää ehdotuksensa pois ja valmistelee tilalle uuden kunnianhimoisemman ehdotuksen vielä kuluvan vuoden aikana. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: Laura Kotila/VNK. 8 Rakennustekniikka 1/2015

9 Luonnonsuojelulakiin uusi ilmoitusmenettely koskien Natura aluetta Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa luonnonsuojeluasetuksen muutoksen, joka liittyy voimaan tulevaan luonnonsuojelulain muutokseen. Luonnonsuojelulakiin on lisätty Natura verkoston heikentämiskielto, jonka mukaan Natura-alueen suojelun perusteena olevien lajien ja luontotyyppien merkittävä heikentäminen on kielletty. Kiellon noudattamista tehostaa lakiin lisätty uusi ilmoitusmenettely, joka koskee Natura alueella tai sen läheisyydessä suoritettavaa toimenpidettä, jos siitä saattaa seurata laissa kiellettyä heikentymistä. Uusi ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät edellytä viranomaisen lupaa tai ilmoittamista viranomaiselle jonkin muun lain perusteella. Kyse on siis yleensä varsin pienimuotoisista alueeseen kohdistuvista toimenpiteistä. Ilmoitusvelvollisuus voi koskea toimenpidettä, jossa alueen luonnonoloja tavalla tai toisella muutetaan, kuten esimerkiksi kiinteistön sisäisen yksityistien tai sähköjohdon rakentamista, latu- tai polkureitin rakentamista, maa-ainesten tai turpeen kotitarveottoa, pellonraivausta, vähäistä ojitusta tai metsänkäsittelyyn liittyvää toimenpidettä. Ilmoitusvelvollisuus ei yleensä koske Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, metsästystä, kalastusta tai muuta virkistyskäyttöä, taikka toimenpidettä, joka ei olennaisesti poikkea alueen jo vakiintuneesta käytöstä. Myöskään maatalousalueiden normaalit viljelytoimet tai laiduntaminen eivät edellytä ilmoittamista. Samoin Natura alueen ulkopuolella tapahtuva toiminta vaatii harvoin ilmoituksen. Ilmoitus tehdään alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä sellaisesta toimenpiteestä, joka perustuu viranomaisen antamaan päätökseen tai lupaan, tai josta on tehtävä ilmoitus muun lainsäädännön perusteella. Ilmoituksen tarkoituksena on, että ELY-keskus voi tarvittaessa ohjata toimenpiteestä vastaavan toteuttamaan toimen luonnonarvojen kannalta haitattomalla tavalla. Mikäli aiottu toimenpide aiheuttaisi laissa kiellettyjä vaikutuksia, ELY-keskus harkitsee, missä määrin sitä on tarpeen rajoittaa ja antaa tarvittaessa asiasta päätöksen. Toimenpiteeseen voi ryhtyä, mikäli ELY-keskus ei ole 30 vuorokauden kuluessa antanut päätöstä. Ilmoituksessa on annettava toimenpiteen yhteys- ja sijaintitietojen ohella kuvaus toimenpiteestä, sen ajoituksesta ja toteuttamistavasta sekä vaikutuksista Natura alueeseen. Lisätietoja ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen tekemisestä sekä ilmoituslomake: ly/1aj3euc ja sähköinen ilmoituslomake: Kuva: Metsähallitus/Sirke Seppänen 1/2015 Rakennustekniikka 9

10 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: LÄNSIMETRO OY JA RAMBOLL FINLAND OY Länsimetron Matti Kokkinen: Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Metron automatisointiveivaus on aiheuttanut monelle taholle harmaita hiuksia. Onneksi metroradan varrelle mahtuu paljon muutakin, kuten hienoa insinööriosaamista muun muassa rakennesuunnittelussa. 10 Rakennustekniikka 1/2015

11 Länsimetron kakkosvaihe yhdistää Matinkylän Kivenlahteen. Helsingin kaupungin liikelaitoksen (HKL) johtokunta päätti joulukuussa 2014 purkaa Siemensin kanssa solmitun metron automatisointihankkeen. Muuten Länsimetron kakkososuuden rakentaminen etenee suunnitellusti. Rakenne-, kalliorakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Länsimetron seitsemän kilometrin matkalle Matinkylästä Kivenlahteen rakennetaan viisi uutta asemaa sekä Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Raideosuuden länsipuolen, Sammalvuoren varikon sekä Kivenlahden ja Espoonlahden asemien rakennesuunnittelun hoitaa Konsulttiryhmä Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy, joka tekee lisäksi myös koko rai deosuuden päärakennesuunnittelun Rambollin Hans Wilkmanin johdolla. Länsipuolen kalliorakennesuunnittelun tekee Konsulttiryhmä Sigma (Finnmap Infra Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, WSP Finland Oy, Sipti Oy ja Saanio & Riekkola Oy), joka toimii lisäksi ratalinjan itäisen osan rakennesuunnittelukonsulttina. Pöyry toteuttaa itäisen osuuden ratalinjan, sille sijoittuvien kuilujen ja kolmen metroaseman eli Finnoon, Soukan ja Kaitaan kalliorakennesuunnittelun. Pöyryn kokemus maanalaisista raideliikennehankkeista auttaa meitä saavuttamaan tämän hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo. Matti Kokkinen kertoo, että Matinkylä Kivenlahti osuuden kustannusarvio on noin 801 miljoonaa euroa. 1/2015 Rakennustekniikka 11

12 Arkkitehtitoimisto HKP Oy on suunnitellut Matinkylän aseman. Pöyryn projektipäällikkö Magnus Långstedt pitää hankkeen kannalta haasteellisimpana aikataulua. Esimerkiksi ensimmäiset tarjouspyynnöt tulevista louhintaurakoista lähtevät laskettaviksi jo juhannuksen tienoilla. Tässä vaiheessa suunnittelussa on mukana kahdeksan hengen ryhmä, joka koostuu projektija aluepäälliköistä. Jokaisella ase Työt alkoivat Kivenlahdessa marraskuussa Kuva: Erkki Kontiolahti. malla on omat projektiryhmänsä, jotka toimivat rinnakkain. Rambollin osuus rakenne- ja päärakennesuunnittelusta kattaa arviolta tuntia ja se painottuu erityisesti vuosille , yrityksen rakennetekniikan johtaja Juha-Pekka Smolander kertoo. Tämän lisäksi Ramboll on toteuttamassa Konsulttiryhmässä Granlund Oy Ramboll Finland Oy myös koko rataosuuden ja asemien LVI-suunnittelua. Työn määräksi on arvioitu Rambollin osalta noin tuntia. Sähkösuunnittelusta vastaa konsulttiryhmä NNG (Insinööritoimisto Tauno Nissinen, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö ja Granlund Oy). Mm. rakenne- ja kalliorakennesuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Louhintatöiden kesto 3,5 vuotta Kaikkiaan Länsimetro maksaa lähes kaksi miljardia euroa. Matinkylän Kivenlahden osuuden kustannusarvio on 801 miljoonaa euroa. Kilpailutukseen osallistui 35 yritystä, lähes kaikki samat tahot kuin ykkösosuudellekin. Louhintatyöt alkoivat jo joulukuussa. Työtunneliurakoita oli 12 Rakennustekniikka 1/2015

13 Matinkylän asema on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. kilpailutuksessa kaikkiaan kuusi. Kaikki edelliselläkin tarjouskierroksella olleet suomalaisyritykset antoivat työtunnelilouhinoista urakkatarjouksen. Sen sijaan esimerkiksi tsekkiläinen Metrostav ja monikansallinen Strabag jättäytyivät työtunnelien tarjouskilpailusta pois, Kokkinen kertoo. Hankkeen suunnittelijat ovat kaikki suomalaisia. Tähän asti louhintavaiheen työntekijöistä prosenttia ja rakennusvaiheessa 55 prosenttia on ollut suomalaisia. Yhteensä hankkeessa on ahkeroinut työntekijöitä 15 maasta. Ison osan budjetista lohkaisee varsinaisen metrotunnelin louhinta, jonka osuus kokonaisuudesta nousee noin prosenttiin. Louhintatyöt kestävät noin 3,5 vuotta ja ne käynnistyvät ensi kesänä. Kilpailutus asetinlaitteestä käynnissä Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti Matinkylä-osuuden rakennustöiden osalta kaikki on sujunut suunnitellusti. Toisin on käynyt metron automatisoinnin kanssa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan päätettyä purkaa automatisoinnin hankintasopimuksen Johtokunnan tekemän päätöksen jälkeen Siemens toimitti uuden ratkaisuehdotuksen tammikuun alussa, johon liikennelaitos puolestaan teki vastaehdotuksen. Siemens ei vastannut kyseiseen ehdotukseen, vaan toimitti neljä uutta ehdotusta. Sopua hankinnan jatkamisesta ei syntynyt. Liikennelaitoksen mukaan Siemensin viimeisimmät ratkaisuehdotukset olivat kokonaistaloudellisilta vaikutuksiltaan useita kymmeniä miljoonia euroja huonommat kuin mitä liikennelaitos itse vastaehdotuksessaan piti mahdollisena. Tämän takia automatisointihankinta päätettiin keskeyttää. Johtokunta kehotti liikennelaitosta samalla käynnistämään välittömästi sellaiset korvaaviin hankintoihin liittyvät toimenpiteet, että länsimetron liikennöinti voidaan aloittaa sen muiden rakennustöiden valmistuttua vuonna Länsimetron Kokkinen sanoo, että käytännössä metroliikennettä ohjaamaan hankitaan joka tapauksessa digitaalinen asetinlaite, joka mahdollistaa automatisoinnin tulevaisuudessa. Asetinlaitehankintakilpailutus on käynnistetty, ja uuden järjestelmän pitäisi olla paikoillaan elokuussa Vaikka HKL:n ja Siemensin automatisointia koskeva sopimus purettiinkin, merkitsee kaupunkirakenteen tiivistyminen niin Helsingissä kuin Espoossakin automaattimetroon siirtymistä 2020-luvulla, Länsimetron Kokkinen arvioi. Kokkisen mukaan uudet metroasemat rakennetaan noin 90 metristä metrojunaa varten. Vanhan metron puolella oleva uusittu asetinlaite ja Länsimetroon asennettava uusi asetinlaite mahdollistavat relepohjaista asetinlaitetta lyhyemmät vuorovälit. 1/2015 Rakennustekniikka 13

14 Länsimetron kokonaismitta on 21 kilometriä. Matinkylän metroaseman työmaalla paiskitaan töitä parhaimmillaan 26 metriä merenpinnan alapuolella. 14 Rakennustekniikka 1/2015

15 Länsimetro lukuina: kilometriä 2 rinnakkaista tunnelia uutta asemaa työtunnelia poistumistiekuilua matkustajaa päivittäin liityntäpysäköintipaikkaa pysäköintipaikkaa pyörille Ruoholahti Matinkylä loppukustannusennuste miljoonaa euroa Matinkylä Kivenlahti kustannusarvio 801 miljoonaa euroa (11/2013 hintatasossa) Työllistää satoja suunnittelijoita ja tuhansia rakentajia ja välillisesti tuhansia alihankkijoita Uudella asetinlaitteella metroa voidaan ajaa 2,5 minuutin vuorovälillä. Palvelutaso paranee nykyisestä neljästä minuutista huomattavasti, Kokkinen huomauttaa. Tulevaisuudessa samat junat liikennöivät niin vanhan kuin uudenkin osuuden asemilla. Lyhyem pi vuoroväli mahdollistaa sen, että vaunuja on ruuhka-aikaan käytössä nykyistä enemmän. Lähde: lansimetro.fi 1/2015 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: ANTTI LEIKAS Kuvat: RAMBOLL JA WSP FINLAND Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista Kasvavien kaupunkien liikennetarpeisiin kehitettiin jo 1800-luvun alussa raitiovaunuja, joita vetivät aluksi hevoset. Myöhemmin energianlähteenä käytettiin höyryvoimaa ja sähköä. Suomessakin käytössä olleet raitiotiet Turussa ja Helsingissä siirtyivät sähkövoimaisiksi heti 1900-luvun alussa. Sen jälkeen Suomessa ja koko Euroopassa raitioteiden rakentaminen oli lähes olematonta aina 1980-luvulle saakka. Uusi aikakausi alkoi vuonna 1985 Ranskan Nantesista, johon rakennettiin uusi raitiotie toisessa maailmansodassa vaurioituneen, ja myöhemmin käytöstä poistuneen raitiotien tilalle. Seuraava uusi järjestelmä tehtiin Sveitsiin, ja vähitellen raitiovaunujen renesanssi levisi muualle Eurooppaan. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana Eurooppaan on avattu 80 uutta raitiotiejärjestelmää, joiden yhteenlaskettu ratapituus on kilometriä. Raitioteiden uuden tulemisen myötä syntyi uudenlainen kaupunkikiskoliikenteen muoto, pi Berniin, Sveitsiin, valmistui pikaraitiotiet, bussilinjat ja rautatien yhdistävä liikennekeskus EM-jalkapallokisojen aattona vuonna Rakennustekniikka 1/2015

17 Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Pekka Kuorikoski, Ramboll. kaupunkirakentamista Bernin ensimmäiset raitiovaunulinjat otettiin käyttöön 1890-luvulla ja pikaraitiotieverkko valmistui vuonna karaitiotie eli light rail. Sillä tarkoitetaan perinteistä raitiotietä nopeampaa kaupunkijunaa, joka on kalustoltaan kevyempi kuin metro tai tavallinen juna. Pikaraitiotie syntyi täyttämään aukkoa tavallisen raitiotien ja esimerkiksi lähijunien välille. Toisaalta sen ei ole tarkoitus korvata mitään muuta liikennemuotoa, vaan suunnittelussa lähdetään liikkeelle eri joukko- ja yksityisliikennevälineiden mahdollisimman hyvästä yhteensovittamisesta. Kapasiteetti kaksinkertainen telibussiin verrattuna Juuri nyt pikaraitiotie näyttää kiinnostavan kaupunkisuunnittelijoita ympäri Eurooppaa enemmän kuin koskaan. Projektipäällikkö Pekka Kuorikoski Ramboll Finland Oy:n Infra & Liikenne- yksiköstä kertoo, että heräävä ympäristötietoisuus kaupunkisuunnittelussa ja yleinen sähköllä liikkumisen trendi tekevät pikaraitiotiestä varteenotettavan vaihtoehdon erityisesti suurten kaupunkien liikennejärjestelmissä. Pikaraitiotie soveltuu parhaiten isojen metropolien kehämäiseen liikenteeseen. Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Helsingin Raide-Jokeri on yksi niistä, Kuorikoski sanoo. Pienemmissä kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, pikaraitiotie sopii myös säteittäiseen liikenteeseen. Kun telibussien eli jäykkäkoristen, kolmiakselisten linja-autojen kapasiteetti alkaa loppua, tarvitaan muita ratkaisuja. Pikaraitiotien kapasiteetti on 2 2,5-kertainen verrattuna telibussiin. Pikaraitiotien suunnittelussa on tavoitteena häiriötön liikennöinti. Suunnittelu lähtee siitä, että junat pysähtyvät vain pysäkeillä. Tämä on haastavaa, mutta mahdollista, kun suunnittelu tehdään hyvin. Liikennejärjestelmien suunnittelussa täytyy päästä eroon eri kulkuneuvojen vastakkainasettelusta, Kuorikoski muistuttaa. 1/2015 Rakennustekniikka 17

18 Pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnittelu on käynnissä. Reitin kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja ennusteen mukaan sitä käyttää arkisin jopa matkustajaa, kun reitti on täysin valmis. Sähkönsyöttöasemien sijoittelussa haasteita Pikaraitiotiet ovat aina osa koko liikennejärjestelmää. Ne eivät vaadi varsinaisia syöttölinjastoja, mutta vaihtopaikat harkitaan tarkkaan. Tavoitteena on mahdollistaa tiiviimpi kaupunkirakentaminen, mutta tämä asettaa myös omat haasteensa. Kukaan ei halua pikaraitiotien varikkoaluetta naapuriinsa. Kuorikoski kertoo, että Raide- Jokerin suunnittelussa törmätään muutamiin haasteisiin, jotka vaativat omat ratkaisunsa. Esimerkiksi Otaniemen alueella ja Viikin kampusalueella on esisuunnittelussa päädytty liian tiukkaan geometriaan, mikä vaatii pohtimista hankesuunnittelussa. Haasteena ovat lisäksi 80-neliöiset sähkönsyöttöasemat, jotka täytyy myös ottaa huomioon. Niitä on oltava rataverkon varrella 1,5 2 kilometrin väleinä. Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa lähdetään tuhannen millin raideleveydestä. Vaunujen leveys on luultavasti 2,4 metriä, mutta suunnittelussa varaudutaan 2,65 metrin leveyteen, mikä on eurooppalainen standardileveys. Haagan ja Maunulan välillä Raide-Jokerin kaavaillaan seuraavan Pirkkolantietä. 18 Rakennustekniikka 1/2015

19 Suunnittelutyön kannalta pikaraitiotieprojektit ovat erittäin monialaisia. Kooltaan Raide-Jokerin hankesuunnittelu on lähes Länsimetron jatkeen kokoinen projekti. Suunnittelijoiden on paitsi tunnettava kunnallistekniikkaa ja hallittava raiteen geometrinen suunnittelu, mutta myös liikennesuunnittelun ja järjestelmäosaamisen on oltava hyvällä tasolla. Ratasähköjärjestelmät ja tunnelisuunnittelu vaativat vielä erikseen omaa osaamista. Raide-Jokerin hankesuunnittelua on toteuttamassa Rambollin lisäksi WSP. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Pohjoismaissa vireillä tai suunnitteilla olevat, uudet raitiotiehankkeet Suomi: Turku, Tampere, Helsinki Ruotsi: Helsingborg, Lund, Malmö, Uppsala Tanska: Kööpenhamina, Odense, Århus Norja: Bergen (olemassa olevan verkon laajennus) Faktoja Raide-Jokerista: Helsingin ja Espoon välille tuleva poikittainen raideyhteys, joka otetaan käyttöön 2020-luvun alussa. Sen kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja sen varrelle noin 32 pysäkkiparia. Raide-Jokeri on osa Helsingin uuden yleiskaavan mukaista kestävän liikkumisen kehittämistä, johon kuuluvat paremmat poikittaiset raideyhteydet. Raide-Jokerin suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotieverkon laajenemiseen tulevaisuudessa. Raide-Jokeri yhdistää Helsingissä Itäkeskusta, Viikkiä, Oulunkylää ja Maunulaa. Viikki on yksi vilkkaimmista solmukohdista. 1/2015 Rakennustekniikka 19

20 Teksti: SAMI PAKARINEN, PÄÄEKONOMISTI, RAKENNUSTEOLLISUUS RT Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Rakentamisen suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää edelleen varsin heikolta. Suomen taloudessa ei ole nähtävissä nopeaa elpymistä. Siitä huolimatta pessimistinen näkemys Suomen talouden tulevasta kehityksestä alkaa olla jo niin yksituumaista, että se herättää miettimään, olemmeko jo nousun partaalla. Vuoden 2014 loppupuolella oli havaittavissa pieniä positiivisia signaaleita, joihin kuuluivat bruttokansantuotteen varovainen kääntyminen kasvuun vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä, teollisuuden saamien tilausten tasainen kasvu sekä asuntolainamarkkinoiden heikkenemisen pysähtyminen. Näiden lisäksi talouden kasvua vauhdittavat lähitulevaisuudessa merkittävästi alentunut raakaöljyn hinta sekä euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tästä huolimatta suhdannekuvaan liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Venäjän tuleva kehitys on yhä varsin epäselvä ja eurokriisi voi puhjeta uudelleen kuluvan kevään aikana. Kuinka Kiina pystyy hallitsemaan hitaampaan kasvuun siirtymisen? Myös kotimaan politiikassa on tulossa mielenkiintoinen kevät eduskuntavaalien myötä. Toivoa sopii, että kansainvälisistä tapahtumista huolimatta politiikan painopiste olisi Suomen taloudessa. Mikäli rakentaminen supistuu edelleen vuonna 2015, kyseessä on jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun tuotanto supistuu. Rakentamisen näkymät tästä vuodesta eteenpäin ovat kuitenkin positiiviset. Näkymiä kohentaa erityisesti heikko lähtötaso. Asuntojen uudisrakentaminen vilkastuu, koska etenkin kasvukeskuksissa riittää kysyntää. Myös toimitilojen uudisrakentaminen vauhdittuu selvästi, koska nykyinen taso on erittäin matala. Kiinteistössä piilevä korjausvelka, joka Rakennetun omaisuuden tila (ROTI 2013) -raportin mukaan on arviolta miljardia euroa, pitää yllä korjausrakentamista. Kun rakentamisen näkymiä tarkastellaan yli suhdannevaihteluiden, voidaan rakentamiseen vaikuttavia trendejä löytää seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakin neljä: Ensinnäkin kaupungistuminen jatkaa Suomessa tulevina vuosina kiihtymistään. Suomi tulee muita Pohjoismaita selvästi jäljessä kaupungistumiskehityksessä ja on väistämätöntä, että sama kehitys toteutuu ajan mittaan myös Suomessa. Muuttopotentiaali kaupunkeihin on arviolta yhä noin puoli miljoonaa ihmistä. Väestön keskittyminen tuleekin lähivuosina painottumaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Väestön määrä kasvaa koko ajan nopeammin kuin väestöennusteet antavat olettaa, pääasiassa kasvavan maahanmuuton seurauksena. Kasvava ja keskittyvä väestö lisää väistämättä rakentamistarpeita. Lisäksi tämän hetkinen rakennuskanta ei sijaitse kaikilta osin kasvavilla alueilla, joten uu 20 Rakennustekniikka 1/2015