LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10. VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34. ROTI 2015 raportti on julkistettu s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10. VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34. ROTI 2015 raportti on julkistettu s."

Transkriptio

1 LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10 VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34 ROTI 2015 raportti on julkistettu s

2 Viihtyisä piha ja puisto - jokaisen oikeus Korkeatasoisesti toteutetut pihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalueet, aukiot ja torit lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Ympäristön laatu ja viihtyisyys ovat nousseet keskeisiksi suunnittelijoiden, päättäjien ja asukkaiden yhteisiksi arvoiksi. Esteetön ympäristö hyödyttää meitä kaikkia ja sen voi saavuttaa hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella. Tärkeitä kaikessa piha- ja puistosuunnittelussa ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet, kalusteet sekä liikunta- ja leikkivälineet. Myös kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus luovat viihtyisyyttä. Rakennustiedon tietopalveluista, kirjoista sekä RT esteettömyystieto- ja RT tuotetieto -palveluista löytyy runsaasti tietoa ja tuotteita. Niiden avulla suunnittelijat, rakentajat ja asukkaat voivat toteuttaa viihtyisiä, esteettömiä pihoja ja puistoalueita sekä liikuntapaikkoja. Lue lisää -sivustolta ja ota meihin yhteyttä. Luodaan yhdessä viihtyisiä ympäristöjä Rakennustiedon tietotuotteilla! OHJELMAT ASIAKIRJAT TUOTETIETO KAUPPA

3 Päätoimittaja Helena Lama uhkaa akateemisuutta Akateemisesti koulutettujen työttömyys on Suomessa kasvanut ennätyskorkealle. Viime vuoden lopulla työttömänä oli yli korkeasti koulutettua, mikä on pahin tilanne vuosikymmeniin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Nyt heitä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Lääkkeeksi on tarjottu aloituspaikkojen merkittävää supistamista. Akavalaisten liittojen tahoilta on todettu, että kaupallisten ja teknisten alojen aloituspaikoista voisi karsia prosenttia. Eikä kriittinen tarkastelu rajoitu vain perustutkintoihin, vaan osansa siitä saisivat niin lukiokoulutus kuin jatkotutkinnotkin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kysyi taannoin Talouselämän haastattelussa ( ), onko Suomessa tarvetta nykyisen laajuiselle väitöskirjatuotannolle ja ylioppilastutkintojen määrälle. Suomessa korkeaa koulutusta on pidetty koko kansakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn elinehtona. Näin on tulevaisuudessakin. Yleissivistävän pohjakoulutuksen, laadukkaiden perustutkintojen ja syventävien jatkotutkintojen arvo päinvastoin korostuu yhä nopeammin kehittyvässä ja muuttuvassa työelämässä. Lukiossa rakennettavat valmiudet esimerkiksi kielitaidon osalta ovat tärkeitä riippumatta siitä, mihin jatkokoulutukseen nuori tähtää. Eikä väitöskirjan tekeminen poista sitä osaamista, joka henkilölle on aiemmalla työuralla kertynyt. Tohtorin toimenkuva voi olla paljon tutkijankammiota laajempi. Meidän on pidettävä huoli riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta. Historia on osoittanut, että vaikeissa suhdannetilanteissa tehdyillä hätäisillä päätelmillä ja väärillä ratkaisuilla on kauaskantoiset seuraukset. Rakennusalalla tällainen suurvirhe oli 1990-luvun lamassa tehty päätös lakkauttaa Oulun yliopiston rakennusosasto. Moka pitäisikin korjata viipymättä ja palauttaa rakennusalan opetus omaksi koulutusohjelmakseen myös Oulussa. Kiinteistö- ja rakentamisala on kärvistellyt nykyisessä lamassa jo vuosia. Paineet koulutuspolitiikan tarkastamiselle ja alan koulutusmäärien supistamiselle kasvavat eri suunnista. Nyt jos koskaan meidän on pidettävä huolta omista eduistamme sekä riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Koulutusmäärien mitoituksessa mittatikkuna ei saa olla hetkellinen aallonpohja, vaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä foorumeilla. Helena Soimakallio päätoimittaja 1/2015 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 34 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio pohtii akateemisten työttömyyttä. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Esittelyssä RILin uusi puheenjohtaja Tuomas Särkilahti. 10 Länsimetro Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista kaupunkirakentamista Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää varsin heikolta. 22 Diplomi-insinöörikoulutuksen uusi aika Rakennusalan yliopistotasoisen koulutuksen aloittaa vuosittain n Uudistettu DI-tutkinto on lisännyt opiskelijoiden valmistumismotivaatiota. 30 Rakennusjätteen uudet ulottuvuudet kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä. 34 Vuoden silta 2015 Kilpailussa palkittiin avattavia siltoja. 40 ROTI ROTI 2015 tarjoilee yli 130 tekoa seuraavalle vaalikaudelle Katastrofialueille kaivataan legopalikkataloja ja rakennusalan osaajia. 53 IAET-kassa Tiedätkö oletko yrittäjä vai palkansaaja? 55 Kulma Teemu Vehmaskoski: Diplomi-insinööri eduskunnassa ei tee autuaaksi. 56 Matkakertomus Pariskuntavaihto Singaporessa avasi uusia urapolkuja. 60 Ammatti-identiteetti 63 RILissä tapahtuu 73 Asiantuntija-aineistoa 83 RILin jäsenedut Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 71. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Teemu Vehmaskoski Jaana Henell Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy Henriikka Hellström Kansikuva Ylisoutajan silta Kuvaajana Ville Moilanen Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 4 Rakennustekniikka 1/2015

5 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: SKANSKA/AKI RASK Uusi puheenjohtaja toivoo RILin jäseniltä rohkeita kannanottoja RILin puheenjohtajaksi valittu Tuomas Särkilahti sanoo työskentelevänsä Skanskan toimitusjohtajana näköalapaikalla, josta havaitsee urakoinnin kehittymisen niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Isoa yritystä ei voi katsoa vain sisältä päin, vaan pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Skanska on pysynyt tämän asian suhteen ajan hermolla. Sama pätee RILin, joka tuo esille alan yhteisen näkemyksen yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Särkilahden ura on kulkenut 18 Skanska -vuoden aikana suoraviivaisesti kohti nykyistä pallia. Aiemmin hän toimi yrityksessä muun muassa alue-, toimiala- ja varatoimitusjohtajana. On ollut hienoa kiertää eri tehtävissä. Olen oppinut paljon esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvästä johtamisesta, joka on ensimmäisessä vaiheessa valvontaa, kuria ja järjestystä. Kun toiminta kehittyy riittävän pitkälle, turvallisuus ei parane näitä lisäämällä, vaan vastuu siirtyy yksilöille ja tiimeille. Jos asioita pyritään kehittämään vain kovien asioiden kautta, ei päästä eteenpäin. Hyvä johtajuus edellyttää tuoreen puheenjohtajan mukaan ennen kaikkea hyviä kuuntelutaitoja: esimiehellä on oltava yksi suu ja kaksi korvaa. Kaiken toiminnan on myös oltava tasapuolista ja läpinäkyvää sekä vahvasti fokusoitua. Johtajan on lisäksi keksittävä keinot siihen, kuinka asiantuntijoista saa irti parhaan tiedon. Hyvässä esimiestoiminnassa ei ole kyse vain substanssiosaamisesta. Ja mikä tärkeintä, johtajan täytyy itsekin pystyä kehittymään. Se ei ole vain alaisen tehtävä, vaan esimiehen täytyy aistia herkästi eri ikäpolvien viestit ja arvojen muuttuminen. Itseään hän kuvailee analyyttiseksi, johdonmukaiseksi ja nopeaksi päätöksentekijäksi, joka ei usko paljon puhuttuun intuitioon. Vapaa-aikanaan Särkilahti harrastaa monipuolisesta liikuntaa tennistä pelaten ja hiihtäen. Hän asuu rakentamassaan omakotitalossa Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, joista enää nuorimmainen asuu kotona. TkL Tuomas Särkilahti toimii RILin puheenjohtajana vuosina /2015 Rakennustekniikka 5

6 Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntötyö käyntiin Ympäristöministeriö asetti tammikuussa hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Hankkeessa valmistellaan lainsäädäntö ja ohjeet, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Valmistelussa hyödynnetään uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan RES-direktiivin toimeenpanemiseksi tehtyä työtä ja kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hankkeen tuloksia. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu myös seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä. Hankkeen toimikausi päättyy Lisätietoja verkossa: Ympäristöministeriön hankkeen asettamispäätös: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (englanniksi): FInZE-hankkeen kotisivu: VTT:n uusi kyberlaboratorio etsii turva-aukot VTT on lanseerannut palvelun kyberuhkiin varautumiseksi. Uudessa Cyber War Room -laboratoriossa on käytössä täysin kaikesta muusta tietoliikenteestä eristetty pienoisinternet-ympäristö, jossa testattavia laitteita tai ohjelmistoja kohtaan voidaan tehdä hallittuja ja todenmukaisia kyberhyökkäyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmien haltuunottoon tähtäävät hyökkäykset, tyypilliset hakkereiden työkalupakkeihin perustuvat hyökkäykset sekä bottihyökkäykset. Laboratoriossa voidaan myös testata erilaisten järjestelmien puolustautumiskykyä. 6 Rakennustekniikka 1/2015

7 VTT:ltä kestävän rakentamisen ohjauskeinoja kaupungeille VTT esittää kunnille toimenpidesuosituksia rakentamisen ohjaamiseksi nykyistä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Omistajuus kestävässä rakentamisessa eli OKRA-tutkimushankkeessa tehtiin muun muassa ehdotuksia, kuinka hanketavoitteet tulisi asettaa erityisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta. Hankkeessa kuntia opastettiin myös energiatehokkuuden toimintaohjelmien laadintaan. VTT:n tutkimuksen mukaan kunta voi parhaiten vaikuttaa rakennushankkeissaan tuottamalla itse materiaaliresursseiltaan ja energiankulutukseltaan tehokkaita sekä toimivuusominaisuuksiltaan optimoituja toimitiloja ja olemalla näin myös esimerkkinä muille rakennuttajille. Kunnan on myös mahdollista ohjata muiden rakentamista kaavoituksella, tontinluovutusehdoilla, rakennustapaohjeilla ja neuvottelemalla rakennusvalvonnan yhteydessä rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kuntien tulisi laatia kokonaisuudesta strategia eri keinojen käyttöönottamiseksi. Hankkeiden onnistumisen kannalta kriittisiksi kohdiksi tunnistettiin kattavien toimivuusvaatimusten asettaminen jo hankesuunnitteluvaiheessa, tavoitteiden toteutumisen säännöllinen seuranta sekä tietomallien hyödyntäminen hankkeen eri vaiheissa. Tilaajan kannalta tärkein työkalu on hankesuunnitelma. VTT suositteleekin hyödyntämään tilaajakohtaisen kehyksen laatimisessa esimerkiksi ISO standardissa kuvattujen kestävän rakentamisen indikaattoreita. Yhä monimutkaistuvissa hankkeissa osapuolten välistä yhteistyötä kannattaa edistää myös erilaisilla yhteistyökäytännöillä ja sopimuksellisilla kannusteilla. VTT:n yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Tampereen ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja Tekes. Kehitystyö jatkuu mm. Helsingin, Espoon ja Porvoon kanssa VTT:n koordinoimassa Nezer-hankkeessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelmia lähes nollaenergiakorjausrakentamiseen (www.nezer-project.eu). OKRA-hankkeen loppuraportti verkossa: Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta käyntiin Raide-Jokeri on kaksiraiteinen seudullinen pikaraitiolinja, joka yhdistäisi 2020-luvulla Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen. Pituudeltaan 25-kilometrinen ratayhteys korvaisi osittain Helsingin vilkkaimmin liikennöidyn runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin, jolla kulkee noin ihmistä vuorokaudessa. Hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioidaan 280 miljoonaa euroa ja toteutuessaan pikaraitiolinja palvelisi vuonna 2040 arkipäivisin jopa käyttäjää. Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiotielinjan hankesuunnitelman laativat yhteisvoimin Ramboll ja WSP. Hankesuunnitelma sisältää radan lisäksi pysäkkien ja liityntä- ja kulkuyhteyksien, vaihtoasemien ja varikon sekä tarvittavien tie- ja katujärjestelyiden suunnittelun. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Lue lisää sivulta 16. 1/2015 Rakennustekniikka 7

8 Ympäristöministeri Grahn-Laasonen: Suomen noustava jätehuollossa EU:n kärkimaiden tasolle. Suomen jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päämääränä on, että jätettä päätyisi kaatopaikalle mahdollisimman vähän. Suurin osa teollisesta toiminnasta syntyvästä jätteestä ohjautuukin nykyisin hyödynnettäväksi pääosin energiana. Vuonna 2013 yhdyskuntajätteistä kierrätettiin kolmannes. EU-maiden yhdyskuntajätteen kierrätysasteiden vertailussa Suomi sijoittuu keskitasolle. Suomen nykyisessä lainsäädännössä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu 50 %:n kierrätystavoite vuoteen 2016 mennessä. Jätehuolto tapahtumassa helmikuussa puhuneen ministerin mukaan Suomen jätehuollon tavoitteena on nostaa Suomi vuosikymmenen loppuun mennessä EU:n kärkimaiden tasolle. Ministerin mukaan kierrätystä on Suomessa tehostettava huomattavasti, mihin tarvitaan jätemateriaalien kysyntää lisääviä innovaatioita sekä erotteluteknologiaa, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja puhtaamman raaka-ainesaannon. Kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiskeinoja selvitetään keväällä käynnistyvän valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamistyön yhteydessä. Euroopan komissio antoi viime kesänä osana kiertotalouspakettiaan ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin uudistamisesta. Komissio ehdotti muun muassa merkittäviä tiukennuksia yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin ja kaatopaikkakäsittelyn kieltämistä asteittain käytännössä kokonaan. Ennen joulua komissio kuitenkin ilmoitti, että se vetää ehdotuksensa pois ja valmistelee tilalle uuden kunnianhimoisemman ehdotuksen vielä kuluvan vuoden aikana. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: Laura Kotila/VNK. 8 Rakennustekniikka 1/2015

9 Luonnonsuojelulakiin uusi ilmoitusmenettely koskien Natura aluetta Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa luonnonsuojeluasetuksen muutoksen, joka liittyy voimaan tulevaan luonnonsuojelulain muutokseen. Luonnonsuojelulakiin on lisätty Natura verkoston heikentämiskielto, jonka mukaan Natura-alueen suojelun perusteena olevien lajien ja luontotyyppien merkittävä heikentäminen on kielletty. Kiellon noudattamista tehostaa lakiin lisätty uusi ilmoitusmenettely, joka koskee Natura alueella tai sen läheisyydessä suoritettavaa toimenpidettä, jos siitä saattaa seurata laissa kiellettyä heikentymistä. Uusi ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät edellytä viranomaisen lupaa tai ilmoittamista viranomaiselle jonkin muun lain perusteella. Kyse on siis yleensä varsin pienimuotoisista alueeseen kohdistuvista toimenpiteistä. Ilmoitusvelvollisuus voi koskea toimenpidettä, jossa alueen luonnonoloja tavalla tai toisella muutetaan, kuten esimerkiksi kiinteistön sisäisen yksityistien tai sähköjohdon rakentamista, latu- tai polkureitin rakentamista, maa-ainesten tai turpeen kotitarveottoa, pellonraivausta, vähäistä ojitusta tai metsänkäsittelyyn liittyvää toimenpidettä. Ilmoitusvelvollisuus ei yleensä koske Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, metsästystä, kalastusta tai muuta virkistyskäyttöä, taikka toimenpidettä, joka ei olennaisesti poikkea alueen jo vakiintuneesta käytöstä. Myöskään maatalousalueiden normaalit viljelytoimet tai laiduntaminen eivät edellytä ilmoittamista. Samoin Natura alueen ulkopuolella tapahtuva toiminta vaatii harvoin ilmoituksen. Ilmoitus tehdään alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä sellaisesta toimenpiteestä, joka perustuu viranomaisen antamaan päätökseen tai lupaan, tai josta on tehtävä ilmoitus muun lainsäädännön perusteella. Ilmoituksen tarkoituksena on, että ELY-keskus voi tarvittaessa ohjata toimenpiteestä vastaavan toteuttamaan toimen luonnonarvojen kannalta haitattomalla tavalla. Mikäli aiottu toimenpide aiheuttaisi laissa kiellettyjä vaikutuksia, ELY-keskus harkitsee, missä määrin sitä on tarpeen rajoittaa ja antaa tarvittaessa asiasta päätöksen. Toimenpiteeseen voi ryhtyä, mikäli ELY-keskus ei ole 30 vuorokauden kuluessa antanut päätöstä. Ilmoituksessa on annettava toimenpiteen yhteys- ja sijaintitietojen ohella kuvaus toimenpiteestä, sen ajoituksesta ja toteuttamistavasta sekä vaikutuksista Natura alueeseen. Lisätietoja ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen tekemisestä sekä ilmoituslomake: ly/1aj3euc ja sähköinen ilmoituslomake: Kuva: Metsähallitus/Sirke Seppänen 1/2015 Rakennustekniikka 9

10 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: LÄNSIMETRO OY JA RAMBOLL FINLAND OY Länsimetron Matti Kokkinen: Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Metron automatisointiveivaus on aiheuttanut monelle taholle harmaita hiuksia. Onneksi metroradan varrelle mahtuu paljon muutakin, kuten hienoa insinööriosaamista muun muassa rakennesuunnittelussa. 10 Rakennustekniikka 1/2015

11 Länsimetron kakkosvaihe yhdistää Matinkylän Kivenlahteen. Helsingin kaupungin liikelaitoksen (HKL) johtokunta päätti joulukuussa 2014 purkaa Siemensin kanssa solmitun metron automatisointihankkeen. Muuten Länsimetron kakkososuuden rakentaminen etenee suunnitellusti. Rakenne-, kalliorakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Länsimetron seitsemän kilometrin matkalle Matinkylästä Kivenlahteen rakennetaan viisi uutta asemaa sekä Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Raideosuuden länsipuolen, Sammalvuoren varikon sekä Kivenlahden ja Espoonlahden asemien rakennesuunnittelun hoitaa Konsulttiryhmä Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy, joka tekee lisäksi myös koko rai deosuuden päärakennesuunnittelun Rambollin Hans Wilkmanin johdolla. Länsipuolen kalliorakennesuunnittelun tekee Konsulttiryhmä Sigma (Finnmap Infra Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, WSP Finland Oy, Sipti Oy ja Saanio & Riekkola Oy), joka toimii lisäksi ratalinjan itäisen osan rakennesuunnittelukonsulttina. Pöyry toteuttaa itäisen osuuden ratalinjan, sille sijoittuvien kuilujen ja kolmen metroaseman eli Finnoon, Soukan ja Kaitaan kalliorakennesuunnittelun. Pöyryn kokemus maanalaisista raideliikennehankkeista auttaa meitä saavuttamaan tämän hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo. Matti Kokkinen kertoo, että Matinkylä Kivenlahti osuuden kustannusarvio on noin 801 miljoonaa euroa. 1/2015 Rakennustekniikka 11

12 Arkkitehtitoimisto HKP Oy on suunnitellut Matinkylän aseman. Pöyryn projektipäällikkö Magnus Långstedt pitää hankkeen kannalta haasteellisimpana aikataulua. Esimerkiksi ensimmäiset tarjouspyynnöt tulevista louhintaurakoista lähtevät laskettaviksi jo juhannuksen tienoilla. Tässä vaiheessa suunnittelussa on mukana kahdeksan hengen ryhmä, joka koostuu projektija aluepäälliköistä. Jokaisella ase Työt alkoivat Kivenlahdessa marraskuussa Kuva: Erkki Kontiolahti. malla on omat projektiryhmänsä, jotka toimivat rinnakkain. Rambollin osuus rakenne- ja päärakennesuunnittelusta kattaa arviolta tuntia ja se painottuu erityisesti vuosille , yrityksen rakennetekniikan johtaja Juha-Pekka Smolander kertoo. Tämän lisäksi Ramboll on toteuttamassa Konsulttiryhmässä Granlund Oy Ramboll Finland Oy myös koko rataosuuden ja asemien LVI-suunnittelua. Työn määräksi on arvioitu Rambollin osalta noin tuntia. Sähkösuunnittelusta vastaa konsulttiryhmä NNG (Insinööritoimisto Tauno Nissinen, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö ja Granlund Oy). Mm. rakenne- ja kalliorakennesuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Louhintatöiden kesto 3,5 vuotta Kaikkiaan Länsimetro maksaa lähes kaksi miljardia euroa. Matinkylän Kivenlahden osuuden kustannusarvio on 801 miljoonaa euroa. Kilpailutukseen osallistui 35 yritystä, lähes kaikki samat tahot kuin ykkösosuudellekin. Louhintatyöt alkoivat jo joulukuussa. Työtunneliurakoita oli 12 Rakennustekniikka 1/2015

13 Matinkylän asema on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. kilpailutuksessa kaikkiaan kuusi. Kaikki edelliselläkin tarjouskierroksella olleet suomalaisyritykset antoivat työtunnelilouhinoista urakkatarjouksen. Sen sijaan esimerkiksi tsekkiläinen Metrostav ja monikansallinen Strabag jättäytyivät työtunnelien tarjouskilpailusta pois, Kokkinen kertoo. Hankkeen suunnittelijat ovat kaikki suomalaisia. Tähän asti louhintavaiheen työntekijöistä prosenttia ja rakennusvaiheessa 55 prosenttia on ollut suomalaisia. Yhteensä hankkeessa on ahkeroinut työntekijöitä 15 maasta. Ison osan budjetista lohkaisee varsinaisen metrotunnelin louhinta, jonka osuus kokonaisuudesta nousee noin prosenttiin. Louhintatyöt kestävät noin 3,5 vuotta ja ne käynnistyvät ensi kesänä. Kilpailutus asetinlaitteestä käynnissä Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti Matinkylä-osuuden rakennustöiden osalta kaikki on sujunut suunnitellusti. Toisin on käynyt metron automatisoinnin kanssa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan päätettyä purkaa automatisoinnin hankintasopimuksen Johtokunnan tekemän päätöksen jälkeen Siemens toimitti uuden ratkaisuehdotuksen tammikuun alussa, johon liikennelaitos puolestaan teki vastaehdotuksen. Siemens ei vastannut kyseiseen ehdotukseen, vaan toimitti neljä uutta ehdotusta. Sopua hankinnan jatkamisesta ei syntynyt. Liikennelaitoksen mukaan Siemensin viimeisimmät ratkaisuehdotukset olivat kokonaistaloudellisilta vaikutuksiltaan useita kymmeniä miljoonia euroja huonommat kuin mitä liikennelaitos itse vastaehdotuksessaan piti mahdollisena. Tämän takia automatisointihankinta päätettiin keskeyttää. Johtokunta kehotti liikennelaitosta samalla käynnistämään välittömästi sellaiset korvaaviin hankintoihin liittyvät toimenpiteet, että länsimetron liikennöinti voidaan aloittaa sen muiden rakennustöiden valmistuttua vuonna Länsimetron Kokkinen sanoo, että käytännössä metroliikennettä ohjaamaan hankitaan joka tapauksessa digitaalinen asetinlaite, joka mahdollistaa automatisoinnin tulevaisuudessa. Asetinlaitehankintakilpailutus on käynnistetty, ja uuden järjestelmän pitäisi olla paikoillaan elokuussa Vaikka HKL:n ja Siemensin automatisointia koskeva sopimus purettiinkin, merkitsee kaupunkirakenteen tiivistyminen niin Helsingissä kuin Espoossakin automaattimetroon siirtymistä 2020-luvulla, Länsimetron Kokkinen arvioi. Kokkisen mukaan uudet metroasemat rakennetaan noin 90 metristä metrojunaa varten. Vanhan metron puolella oleva uusittu asetinlaite ja Länsimetroon asennettava uusi asetinlaite mahdollistavat relepohjaista asetinlaitetta lyhyemmät vuorovälit. 1/2015 Rakennustekniikka 13

14 Länsimetron kokonaismitta on 21 kilometriä. Matinkylän metroaseman työmaalla paiskitaan töitä parhaimmillaan 26 metriä merenpinnan alapuolella. 14 Rakennustekniikka 1/2015

15 Länsimetro lukuina: kilometriä 2 rinnakkaista tunnelia uutta asemaa työtunnelia poistumistiekuilua matkustajaa päivittäin liityntäpysäköintipaikkaa pysäköintipaikkaa pyörille Ruoholahti Matinkylä loppukustannusennuste miljoonaa euroa Matinkylä Kivenlahti kustannusarvio 801 miljoonaa euroa (11/2013 hintatasossa) Työllistää satoja suunnittelijoita ja tuhansia rakentajia ja välillisesti tuhansia alihankkijoita Uudella asetinlaitteella metroa voidaan ajaa 2,5 minuutin vuorovälillä. Palvelutaso paranee nykyisestä neljästä minuutista huomattavasti, Kokkinen huomauttaa. Tulevaisuudessa samat junat liikennöivät niin vanhan kuin uudenkin osuuden asemilla. Lyhyem pi vuoroväli mahdollistaa sen, että vaunuja on ruuhka-aikaan käytössä nykyistä enemmän. Lähde: lansimetro.fi 1/2015 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: ANTTI LEIKAS Kuvat: RAMBOLL JA WSP FINLAND Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista Kasvavien kaupunkien liikennetarpeisiin kehitettiin jo 1800-luvun alussa raitiovaunuja, joita vetivät aluksi hevoset. Myöhemmin energianlähteenä käytettiin höyryvoimaa ja sähköä. Suomessakin käytössä olleet raitiotiet Turussa ja Helsingissä siirtyivät sähkövoimaisiksi heti 1900-luvun alussa. Sen jälkeen Suomessa ja koko Euroopassa raitioteiden rakentaminen oli lähes olematonta aina 1980-luvulle saakka. Uusi aikakausi alkoi vuonna 1985 Ranskan Nantesista, johon rakennettiin uusi raitiotie toisessa maailmansodassa vaurioituneen, ja myöhemmin käytöstä poistuneen raitiotien tilalle. Seuraava uusi järjestelmä tehtiin Sveitsiin, ja vähitellen raitiovaunujen renesanssi levisi muualle Eurooppaan. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana Eurooppaan on avattu 80 uutta raitiotiejärjestelmää, joiden yhteenlaskettu ratapituus on kilometriä. Raitioteiden uuden tulemisen myötä syntyi uudenlainen kaupunkikiskoliikenteen muoto, pi Berniin, Sveitsiin, valmistui pikaraitiotiet, bussilinjat ja rautatien yhdistävä liikennekeskus EM-jalkapallokisojen aattona vuonna Rakennustekniikka 1/2015

17 Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Pekka Kuorikoski, Ramboll. kaupunkirakentamista Bernin ensimmäiset raitiovaunulinjat otettiin käyttöön 1890-luvulla ja pikaraitiotieverkko valmistui vuonna karaitiotie eli light rail. Sillä tarkoitetaan perinteistä raitiotietä nopeampaa kaupunkijunaa, joka on kalustoltaan kevyempi kuin metro tai tavallinen juna. Pikaraitiotie syntyi täyttämään aukkoa tavallisen raitiotien ja esimerkiksi lähijunien välille. Toisaalta sen ei ole tarkoitus korvata mitään muuta liikennemuotoa, vaan suunnittelussa lähdetään liikkeelle eri joukko- ja yksityisliikennevälineiden mahdollisimman hyvästä yhteensovittamisesta. Kapasiteetti kaksinkertainen telibussiin verrattuna Juuri nyt pikaraitiotie näyttää kiinnostavan kaupunkisuunnittelijoita ympäri Eurooppaa enemmän kuin koskaan. Projektipäällikkö Pekka Kuorikoski Ramboll Finland Oy:n Infra & Liikenne- yksiköstä kertoo, että heräävä ympäristötietoisuus kaupunkisuunnittelussa ja yleinen sähköllä liikkumisen trendi tekevät pikaraitiotiestä varteenotettavan vaihtoehdon erityisesti suurten kaupunkien liikennejärjestelmissä. Pikaraitiotie soveltuu parhaiten isojen metropolien kehämäiseen liikenteeseen. Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Helsingin Raide-Jokeri on yksi niistä, Kuorikoski sanoo. Pienemmissä kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, pikaraitiotie sopii myös säteittäiseen liikenteeseen. Kun telibussien eli jäykkäkoristen, kolmiakselisten linja-autojen kapasiteetti alkaa loppua, tarvitaan muita ratkaisuja. Pikaraitiotien kapasiteetti on 2 2,5-kertainen verrattuna telibussiin. Pikaraitiotien suunnittelussa on tavoitteena häiriötön liikennöinti. Suunnittelu lähtee siitä, että junat pysähtyvät vain pysäkeillä. Tämä on haastavaa, mutta mahdollista, kun suunnittelu tehdään hyvin. Liikennejärjestelmien suunnittelussa täytyy päästä eroon eri kulkuneuvojen vastakkainasettelusta, Kuorikoski muistuttaa. 1/2015 Rakennustekniikka 17

18 Pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnittelu on käynnissä. Reitin kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja ennusteen mukaan sitä käyttää arkisin jopa matkustajaa, kun reitti on täysin valmis. Sähkönsyöttöasemien sijoittelussa haasteita Pikaraitiotiet ovat aina osa koko liikennejärjestelmää. Ne eivät vaadi varsinaisia syöttölinjastoja, mutta vaihtopaikat harkitaan tarkkaan. Tavoitteena on mahdollistaa tiiviimpi kaupunkirakentaminen, mutta tämä asettaa myös omat haasteensa. Kukaan ei halua pikaraitiotien varikkoaluetta naapuriinsa. Kuorikoski kertoo, että Raide- Jokerin suunnittelussa törmätään muutamiin haasteisiin, jotka vaativat omat ratkaisunsa. Esimerkiksi Otaniemen alueella ja Viikin kampusalueella on esisuunnittelussa päädytty liian tiukkaan geometriaan, mikä vaatii pohtimista hankesuunnittelussa. Haasteena ovat lisäksi 80-neliöiset sähkönsyöttöasemat, jotka täytyy myös ottaa huomioon. Niitä on oltava rataverkon varrella 1,5 2 kilometrin väleinä. Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa lähdetään tuhannen millin raideleveydestä. Vaunujen leveys on luultavasti 2,4 metriä, mutta suunnittelussa varaudutaan 2,65 metrin leveyteen, mikä on eurooppalainen standardileveys. Haagan ja Maunulan välillä Raide-Jokerin kaavaillaan seuraavan Pirkkolantietä. 18 Rakennustekniikka 1/2015

19 Suunnittelutyön kannalta pikaraitiotieprojektit ovat erittäin monialaisia. Kooltaan Raide-Jokerin hankesuunnittelu on lähes Länsimetron jatkeen kokoinen projekti. Suunnittelijoiden on paitsi tunnettava kunnallistekniikkaa ja hallittava raiteen geometrinen suunnittelu, mutta myös liikennesuunnittelun ja järjestelmäosaamisen on oltava hyvällä tasolla. Ratasähköjärjestelmät ja tunnelisuunnittelu vaativat vielä erikseen omaa osaamista. Raide-Jokerin hankesuunnittelua on toteuttamassa Rambollin lisäksi WSP. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Pohjoismaissa vireillä tai suunnitteilla olevat, uudet raitiotiehankkeet Suomi: Turku, Tampere, Helsinki Ruotsi: Helsingborg, Lund, Malmö, Uppsala Tanska: Kööpenhamina, Odense, Århus Norja: Bergen (olemassa olevan verkon laajennus) Faktoja Raide-Jokerista: Helsingin ja Espoon välille tuleva poikittainen raideyhteys, joka otetaan käyttöön 2020-luvun alussa. Sen kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja sen varrelle noin 32 pysäkkiparia. Raide-Jokeri on osa Helsingin uuden yleiskaavan mukaista kestävän liikkumisen kehittämistä, johon kuuluvat paremmat poikittaiset raideyhteydet. Raide-Jokerin suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotieverkon laajenemiseen tulevaisuudessa. Raide-Jokeri yhdistää Helsingissä Itäkeskusta, Viikkiä, Oulunkylää ja Maunulaa. Viikki on yksi vilkkaimmista solmukohdista. 1/2015 Rakennustekniikka 19

20 Teksti: SAMI PAKARINEN, PÄÄEKONOMISTI, RAKENNUSTEOLLISUUS RT Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Rakentamisen suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää edelleen varsin heikolta. Suomen taloudessa ei ole nähtävissä nopeaa elpymistä. Siitä huolimatta pessimistinen näkemys Suomen talouden tulevasta kehityksestä alkaa olla jo niin yksituumaista, että se herättää miettimään, olemmeko jo nousun partaalla. Vuoden 2014 loppupuolella oli havaittavissa pieniä positiivisia signaaleita, joihin kuuluivat bruttokansantuotteen varovainen kääntyminen kasvuun vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä, teollisuuden saamien tilausten tasainen kasvu sekä asuntolainamarkkinoiden heikkenemisen pysähtyminen. Näiden lisäksi talouden kasvua vauhdittavat lähitulevaisuudessa merkittävästi alentunut raakaöljyn hinta sekä euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tästä huolimatta suhdannekuvaan liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Venäjän tuleva kehitys on yhä varsin epäselvä ja eurokriisi voi puhjeta uudelleen kuluvan kevään aikana. Kuinka Kiina pystyy hallitsemaan hitaampaan kasvuun siirtymisen? Myös kotimaan politiikassa on tulossa mielenkiintoinen kevät eduskuntavaalien myötä. Toivoa sopii, että kansainvälisistä tapahtumista huolimatta politiikan painopiste olisi Suomen taloudessa. Mikäli rakentaminen supistuu edelleen vuonna 2015, kyseessä on jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun tuotanto supistuu. Rakentamisen näkymät tästä vuodesta eteenpäin ovat kuitenkin positiiviset. Näkymiä kohentaa erityisesti heikko lähtötaso. Asuntojen uudisrakentaminen vilkastuu, koska etenkin kasvukeskuksissa riittää kysyntää. Myös toimitilojen uudisrakentaminen vauhdittuu selvästi, koska nykyinen taso on erittäin matala. Kiinteistössä piilevä korjausvelka, joka Rakennetun omaisuuden tila (ROTI 2013) -raportin mukaan on arviolta miljardia euroa, pitää yllä korjausrakentamista. Kun rakentamisen näkymiä tarkastellaan yli suhdannevaihteluiden, voidaan rakentamiseen vaikuttavia trendejä löytää seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakin neljä: Ensinnäkin kaupungistuminen jatkaa Suomessa tulevina vuosina kiihtymistään. Suomi tulee muita Pohjoismaita selvästi jäljessä kaupungistumiskehityksessä ja on väistämätöntä, että sama kehitys toteutuu ajan mittaan myös Suomessa. Muuttopotentiaali kaupunkeihin on arviolta yhä noin puoli miljoonaa ihmistä. Väestön keskittyminen tuleekin lähivuosina painottumaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Väestön määrä kasvaa koko ajan nopeammin kuin väestöennusteet antavat olettaa, pääasiassa kasvavan maahanmuuton seurauksena. Kasvava ja keskittyvä väestö lisää väistämättä rakentamistarpeita. Lisäksi tämän hetkinen rakennuskanta ei sijaitse kaikilta osin kasvavilla alueilla, joten uu 20 Rakennustekniikka 1/2015

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 9.12.2016 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 547 henkilöä. Edellisvuonna 2015 ensisijaisia

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaista kiinteistöalalla VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaiskatsauksen sisältö Lähes nollaenergiarakennukset Tulevia/valmistelussa olevia säädösmuutoksia

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Olli Mattila Lsl 64 a Heikentämiskielto Natura 2000 -verkostoon kuuluvan

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu 25.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoi/eet ja rakennuksia koskevat EU säädökset Rakennusten energiatehokkuusdirek3iv

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 Tiedekuntaneuvosto Kokous 25.8.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 21 A 23 A 21/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 22/2010 2 Ilmoitusasiat A 23/2010 3 Toiminta-

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot