LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10. VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34. ROTI 2015 raportti on julkistettu s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10. VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34. ROTI 2015 raportti on julkistettu s."

Transkriptio

1 LÄNSIMETRO etenee Matinkylästä Kivenlahteen s.10 VUODEN SILTA on Ylisoutajan silta Joensuussa s.34 ROTI 2015 raportti on julkistettu s

2 Viihtyisä piha ja puisto - jokaisen oikeus Korkeatasoisesti toteutetut pihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalueet, aukiot ja torit lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Ympäristön laatu ja viihtyisyys ovat nousseet keskeisiksi suunnittelijoiden, päättäjien ja asukkaiden yhteisiksi arvoiksi. Esteetön ympäristö hyödyttää meitä kaikkia ja sen voi saavuttaa hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella. Tärkeitä kaikessa piha- ja puistosuunnittelussa ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet, kalusteet sekä liikunta- ja leikkivälineet. Myös kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus luovat viihtyisyyttä. Rakennustiedon tietopalveluista, kirjoista sekä RT esteettömyystieto- ja RT tuotetieto -palveluista löytyy runsaasti tietoa ja tuotteita. Niiden avulla suunnittelijat, rakentajat ja asukkaat voivat toteuttaa viihtyisiä, esteettömiä pihoja ja puistoalueita sekä liikuntapaikkoja. Lue lisää -sivustolta ja ota meihin yhteyttä. Luodaan yhdessä viihtyisiä ympäristöjä Rakennustiedon tietotuotteilla! OHJELMAT ASIAKIRJAT TUOTETIETO KAUPPA

3 Päätoimittaja Helena Lama uhkaa akateemisuutta Akateemisesti koulutettujen työttömyys on Suomessa kasvanut ennätyskorkealle. Viime vuoden lopulla työttömänä oli yli korkeasti koulutettua, mikä on pahin tilanne vuosikymmeniin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Nyt heitä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Lääkkeeksi on tarjottu aloituspaikkojen merkittävää supistamista. Akavalaisten liittojen tahoilta on todettu, että kaupallisten ja teknisten alojen aloituspaikoista voisi karsia prosenttia. Eikä kriittinen tarkastelu rajoitu vain perustutkintoihin, vaan osansa siitä saisivat niin lukiokoulutus kuin jatkotutkinnotkin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kysyi taannoin Talouselämän haastattelussa ( ), onko Suomessa tarvetta nykyisen laajuiselle väitöskirjatuotannolle ja ylioppilastutkintojen määrälle. Suomessa korkeaa koulutusta on pidetty koko kansakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn elinehtona. Näin on tulevaisuudessakin. Yleissivistävän pohjakoulutuksen, laadukkaiden perustutkintojen ja syventävien jatkotutkintojen arvo päinvastoin korostuu yhä nopeammin kehittyvässä ja muuttuvassa työelämässä. Lukiossa rakennettavat valmiudet esimerkiksi kielitaidon osalta ovat tärkeitä riippumatta siitä, mihin jatkokoulutukseen nuori tähtää. Eikä väitöskirjan tekeminen poista sitä osaamista, joka henkilölle on aiemmalla työuralla kertynyt. Tohtorin toimenkuva voi olla paljon tutkijankammiota laajempi. Meidän on pidettävä huoli riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta. Historia on osoittanut, että vaikeissa suhdannetilanteissa tehdyillä hätäisillä päätelmillä ja väärillä ratkaisuilla on kauaskantoiset seuraukset. Rakennusalalla tällainen suurvirhe oli 1990-luvun lamassa tehty päätös lakkauttaa Oulun yliopiston rakennusosasto. Moka pitäisikin korjata viipymättä ja palauttaa rakennusalan opetus omaksi koulutusohjelmakseen myös Oulussa. Kiinteistö- ja rakentamisala on kärvistellyt nykyisessä lamassa jo vuosia. Paineet koulutuspolitiikan tarkastamiselle ja alan koulutusmäärien supistamiselle kasvavat eri suunnista. Nyt jos koskaan meidän on pidettävä huolta omista eduistamme sekä riittävästä ja laadukkaasta alan koulutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Koulutusmäärien mitoituksessa mittatikkuna ei saa olla hetkellinen aallonpohja, vaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä foorumeilla. Helena Soimakallio päätoimittaja 1/2015 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 34 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio pohtii akateemisten työttömyyttä. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Esittelyssä RILin uusi puheenjohtaja Tuomas Särkilahti. 10 Länsimetro Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista kaupunkirakentamista Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää varsin heikolta. 22 Diplomi-insinöörikoulutuksen uusi aika Rakennusalan yliopistotasoisen koulutuksen aloittaa vuosittain n Uudistettu DI-tutkinto on lisännyt opiskelijoiden valmistumismotivaatiota. 30 Rakennusjätteen uudet ulottuvuudet kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä. 34 Vuoden silta 2015 Kilpailussa palkittiin avattavia siltoja. 40 ROTI ROTI 2015 tarjoilee yli 130 tekoa seuraavalle vaalikaudelle Katastrofialueille kaivataan legopalikkataloja ja rakennusalan osaajia. 53 IAET-kassa Tiedätkö oletko yrittäjä vai palkansaaja? 55 Kulma Teemu Vehmaskoski: Diplomi-insinööri eduskunnassa ei tee autuaaksi. 56 Matkakertomus Pariskuntavaihto Singaporessa avasi uusia urapolkuja. 60 Ammatti-identiteetti 63 RILissä tapahtuu 73 Asiantuntija-aineistoa 83 RILin jäsenedut Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 71. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Teemu Vehmaskoski Jaana Henell Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy Henriikka Hellström Kansikuva Ylisoutajan silta Kuvaajana Ville Moilanen Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 4 Rakennustekniikka 1/2015

5 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: SKANSKA/AKI RASK Uusi puheenjohtaja toivoo RILin jäseniltä rohkeita kannanottoja RILin puheenjohtajaksi valittu Tuomas Särkilahti sanoo työskentelevänsä Skanskan toimitusjohtajana näköalapaikalla, josta havaitsee urakoinnin kehittymisen niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Isoa yritystä ei voi katsoa vain sisältä päin, vaan pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Skanska on pysynyt tämän asian suhteen ajan hermolla. Sama pätee RILin, joka tuo esille alan yhteisen näkemyksen yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Särkilahden ura on kulkenut 18 Skanska -vuoden aikana suoraviivaisesti kohti nykyistä pallia. Aiemmin hän toimi yrityksessä muun muassa alue-, toimiala- ja varatoimitusjohtajana. On ollut hienoa kiertää eri tehtävissä. Olen oppinut paljon esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvästä johtamisesta, joka on ensimmäisessä vaiheessa valvontaa, kuria ja järjestystä. Kun toiminta kehittyy riittävän pitkälle, turvallisuus ei parane näitä lisäämällä, vaan vastuu siirtyy yksilöille ja tiimeille. Jos asioita pyritään kehittämään vain kovien asioiden kautta, ei päästä eteenpäin. Hyvä johtajuus edellyttää tuoreen puheenjohtajan mukaan ennen kaikkea hyviä kuuntelutaitoja: esimiehellä on oltava yksi suu ja kaksi korvaa. Kaiken toiminnan on myös oltava tasapuolista ja läpinäkyvää sekä vahvasti fokusoitua. Johtajan on lisäksi keksittävä keinot siihen, kuinka asiantuntijoista saa irti parhaan tiedon. Hyvässä esimiestoiminnassa ei ole kyse vain substanssiosaamisesta. Ja mikä tärkeintä, johtajan täytyy itsekin pystyä kehittymään. Se ei ole vain alaisen tehtävä, vaan esimiehen täytyy aistia herkästi eri ikäpolvien viestit ja arvojen muuttuminen. Itseään hän kuvailee analyyttiseksi, johdonmukaiseksi ja nopeaksi päätöksentekijäksi, joka ei usko paljon puhuttuun intuitioon. Vapaa-aikanaan Särkilahti harrastaa monipuolisesta liikuntaa tennistä pelaten ja hiihtäen. Hän asuu rakentamassaan omakotitalossa Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, joista enää nuorimmainen asuu kotona. TkL Tuomas Särkilahti toimii RILin puheenjohtajana vuosina /2015 Rakennustekniikka 5

6 Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntötyö käyntiin Ympäristöministeriö asetti tammikuussa hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Hankkeessa valmistellaan lainsäädäntö ja ohjeet, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Valmistelussa hyödynnetään uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan RES-direktiivin toimeenpanemiseksi tehtyä työtä ja kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hankkeen tuloksia. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu myös seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä. Hankkeen toimikausi päättyy Lisätietoja verkossa: Ympäristöministeriön hankkeen asettamispäätös: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (englanniksi): FInZE-hankkeen kotisivu: VTT:n uusi kyberlaboratorio etsii turva-aukot VTT on lanseerannut palvelun kyberuhkiin varautumiseksi. Uudessa Cyber War Room -laboratoriossa on käytössä täysin kaikesta muusta tietoliikenteestä eristetty pienoisinternet-ympäristö, jossa testattavia laitteita tai ohjelmistoja kohtaan voidaan tehdä hallittuja ja todenmukaisia kyberhyökkäyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmien haltuunottoon tähtäävät hyökkäykset, tyypilliset hakkereiden työkalupakkeihin perustuvat hyökkäykset sekä bottihyökkäykset. Laboratoriossa voidaan myös testata erilaisten järjestelmien puolustautumiskykyä. 6 Rakennustekniikka 1/2015

7 VTT:ltä kestävän rakentamisen ohjauskeinoja kaupungeille VTT esittää kunnille toimenpidesuosituksia rakentamisen ohjaamiseksi nykyistä kestävämpään ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Omistajuus kestävässä rakentamisessa eli OKRA-tutkimushankkeessa tehtiin muun muassa ehdotuksia, kuinka hanketavoitteet tulisi asettaa erityisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta. Hankkeessa kuntia opastettiin myös energiatehokkuuden toimintaohjelmien laadintaan. VTT:n tutkimuksen mukaan kunta voi parhaiten vaikuttaa rakennushankkeissaan tuottamalla itse materiaaliresursseiltaan ja energiankulutukseltaan tehokkaita sekä toimivuusominaisuuksiltaan optimoituja toimitiloja ja olemalla näin myös esimerkkinä muille rakennuttajille. Kunnan on myös mahdollista ohjata muiden rakentamista kaavoituksella, tontinluovutusehdoilla, rakennustapaohjeilla ja neuvottelemalla rakennusvalvonnan yhteydessä rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kuntien tulisi laatia kokonaisuudesta strategia eri keinojen käyttöönottamiseksi. Hankkeiden onnistumisen kannalta kriittisiksi kohdiksi tunnistettiin kattavien toimivuusvaatimusten asettaminen jo hankesuunnitteluvaiheessa, tavoitteiden toteutumisen säännöllinen seuranta sekä tietomallien hyödyntäminen hankkeen eri vaiheissa. Tilaajan kannalta tärkein työkalu on hankesuunnitelma. VTT suositteleekin hyödyntämään tilaajakohtaisen kehyksen laatimisessa esimerkiksi ISO standardissa kuvattujen kestävän rakentamisen indikaattoreita. Yhä monimutkaistuvissa hankkeissa osapuolten välistä yhteistyötä kannattaa edistää myös erilaisilla yhteistyökäytännöillä ja sopimuksellisilla kannusteilla. VTT:n yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Tampereen ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja Tekes. Kehitystyö jatkuu mm. Helsingin, Espoon ja Porvoon kanssa VTT:n koordinoimassa Nezer-hankkeessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelmia lähes nollaenergiakorjausrakentamiseen (www.nezer-project.eu). OKRA-hankkeen loppuraportti verkossa: Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta käyntiin Raide-Jokeri on kaksiraiteinen seudullinen pikaraitiolinja, joka yhdistäisi 2020-luvulla Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen. Pituudeltaan 25-kilometrinen ratayhteys korvaisi osittain Helsingin vilkkaimmin liikennöidyn runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin, jolla kulkee noin ihmistä vuorokaudessa. Hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioidaan 280 miljoonaa euroa ja toteutuessaan pikaraitiolinja palvelisi vuonna 2040 arkipäivisin jopa käyttäjää. Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiotielinjan hankesuunnitelman laativat yhteisvoimin Ramboll ja WSP. Hankesuunnitelma sisältää radan lisäksi pysäkkien ja liityntä- ja kulkuyhteyksien, vaihtoasemien ja varikon sekä tarvittavien tie- ja katujärjestelyiden suunnittelun. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Lue lisää sivulta 16. 1/2015 Rakennustekniikka 7

8 Ympäristöministeri Grahn-Laasonen: Suomen noustava jätehuollossa EU:n kärkimaiden tasolle. Suomen jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jätteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päämääränä on, että jätettä päätyisi kaatopaikalle mahdollisimman vähän. Suurin osa teollisesta toiminnasta syntyvästä jätteestä ohjautuukin nykyisin hyödynnettäväksi pääosin energiana. Vuonna 2013 yhdyskuntajätteistä kierrätettiin kolmannes. EU-maiden yhdyskuntajätteen kierrätysasteiden vertailussa Suomi sijoittuu keskitasolle. Suomen nykyisessä lainsäädännössä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu 50 %:n kierrätystavoite vuoteen 2016 mennessä. Jätehuolto tapahtumassa helmikuussa puhuneen ministerin mukaan Suomen jätehuollon tavoitteena on nostaa Suomi vuosikymmenen loppuun mennessä EU:n kärkimaiden tasolle. Ministerin mukaan kierrätystä on Suomessa tehostettava huomattavasti, mihin tarvitaan jätemateriaalien kysyntää lisääviä innovaatioita sekä erotteluteknologiaa, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja puhtaamman raaka-ainesaannon. Kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiskeinoja selvitetään keväällä käynnistyvän valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamistyön yhteydessä. Euroopan komissio antoi viime kesänä osana kiertotalouspakettiaan ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin uudistamisesta. Komissio ehdotti muun muassa merkittäviä tiukennuksia yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin ja kaatopaikkakäsittelyn kieltämistä asteittain käytännössä kokonaan. Ennen joulua komissio kuitenkin ilmoitti, että se vetää ehdotuksensa pois ja valmistelee tilalle uuden kunnianhimoisemman ehdotuksen vielä kuluvan vuoden aikana. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: Laura Kotila/VNK. 8 Rakennustekniikka 1/2015

9 Luonnonsuojelulakiin uusi ilmoitusmenettely koskien Natura aluetta Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa luonnonsuojeluasetuksen muutoksen, joka liittyy voimaan tulevaan luonnonsuojelulain muutokseen. Luonnonsuojelulakiin on lisätty Natura verkoston heikentämiskielto, jonka mukaan Natura-alueen suojelun perusteena olevien lajien ja luontotyyppien merkittävä heikentäminen on kielletty. Kiellon noudattamista tehostaa lakiin lisätty uusi ilmoitusmenettely, joka koskee Natura alueella tai sen läheisyydessä suoritettavaa toimenpidettä, jos siitä saattaa seurata laissa kiellettyä heikentymistä. Uusi ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät edellytä viranomaisen lupaa tai ilmoittamista viranomaiselle jonkin muun lain perusteella. Kyse on siis yleensä varsin pienimuotoisista alueeseen kohdistuvista toimenpiteistä. Ilmoitusvelvollisuus voi koskea toimenpidettä, jossa alueen luonnonoloja tavalla tai toisella muutetaan, kuten esimerkiksi kiinteistön sisäisen yksityistien tai sähköjohdon rakentamista, latu- tai polkureitin rakentamista, maa-ainesten tai turpeen kotitarveottoa, pellonraivausta, vähäistä ojitusta tai metsänkäsittelyyn liittyvää toimenpidettä. Ilmoitusvelvollisuus ei yleensä koske Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, metsästystä, kalastusta tai muuta virkistyskäyttöä, taikka toimenpidettä, joka ei olennaisesti poikkea alueen jo vakiintuneesta käytöstä. Myöskään maatalousalueiden normaalit viljelytoimet tai laiduntaminen eivät edellytä ilmoittamista. Samoin Natura alueen ulkopuolella tapahtuva toiminta vaatii harvoin ilmoituksen. Ilmoitus tehdään alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä sellaisesta toimenpiteestä, joka perustuu viranomaisen antamaan päätökseen tai lupaan, tai josta on tehtävä ilmoitus muun lainsäädännön perusteella. Ilmoituksen tarkoituksena on, että ELY-keskus voi tarvittaessa ohjata toimenpiteestä vastaavan toteuttamaan toimen luonnonarvojen kannalta haitattomalla tavalla. Mikäli aiottu toimenpide aiheuttaisi laissa kiellettyjä vaikutuksia, ELY-keskus harkitsee, missä määrin sitä on tarpeen rajoittaa ja antaa tarvittaessa asiasta päätöksen. Toimenpiteeseen voi ryhtyä, mikäli ELY-keskus ei ole 30 vuorokauden kuluessa antanut päätöstä. Ilmoituksessa on annettava toimenpiteen yhteys- ja sijaintitietojen ohella kuvaus toimenpiteestä, sen ajoituksesta ja toteuttamistavasta sekä vaikutuksista Natura alueeseen. Lisätietoja ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen tekemisestä sekä ilmoituslomake: ly/1aj3euc ja sähköinen ilmoituslomake: Kuva: Metsähallitus/Sirke Seppänen 1/2015 Rakennustekniikka 9

10 Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: LÄNSIMETRO OY JA RAMBOLL FINLAND OY Länsimetron Matti Kokkinen: Seuraava mahdollisuus siirtyä automatisointiin on vuonna Metron automatisointiveivaus on aiheuttanut monelle taholle harmaita hiuksia. Onneksi metroradan varrelle mahtuu paljon muutakin, kuten hienoa insinööriosaamista muun muassa rakennesuunnittelussa. 10 Rakennustekniikka 1/2015

11 Länsimetron kakkosvaihe yhdistää Matinkylän Kivenlahteen. Helsingin kaupungin liikelaitoksen (HKL) johtokunta päätti joulukuussa 2014 purkaa Siemensin kanssa solmitun metron automatisointihankkeen. Muuten Länsimetron kakkososuuden rakentaminen etenee suunnitellusti. Rakenne-, kalliorakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Länsimetron seitsemän kilometrin matkalle Matinkylästä Kivenlahteen rakennetaan viisi uutta asemaa sekä Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Raideosuuden länsipuolen, Sammalvuoren varikon sekä Kivenlahden ja Espoonlahden asemien rakennesuunnittelun hoitaa Konsulttiryhmä Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy, joka tekee lisäksi myös koko rai deosuuden päärakennesuunnittelun Rambollin Hans Wilkmanin johdolla. Länsipuolen kalliorakennesuunnittelun tekee Konsulttiryhmä Sigma (Finnmap Infra Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, WSP Finland Oy, Sipti Oy ja Saanio & Riekkola Oy), joka toimii lisäksi ratalinjan itäisen osan rakennesuunnittelukonsulttina. Pöyry toteuttaa itäisen osuuden ratalinjan, sille sijoittuvien kuilujen ja kolmen metroaseman eli Finnoon, Soukan ja Kaitaan kalliorakennesuunnittelun. Pöyryn kokemus maanalaisista raideliikennehankkeista auttaa meitä saavuttamaan tämän hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo. Matti Kokkinen kertoo, että Matinkylä Kivenlahti osuuden kustannusarvio on noin 801 miljoonaa euroa. 1/2015 Rakennustekniikka 11

12 Arkkitehtitoimisto HKP Oy on suunnitellut Matinkylän aseman. Pöyryn projektipäällikkö Magnus Långstedt pitää hankkeen kannalta haasteellisimpana aikataulua. Esimerkiksi ensimmäiset tarjouspyynnöt tulevista louhintaurakoista lähtevät laskettaviksi jo juhannuksen tienoilla. Tässä vaiheessa suunnittelussa on mukana kahdeksan hengen ryhmä, joka koostuu projektija aluepäälliköistä. Jokaisella ase Työt alkoivat Kivenlahdessa marraskuussa Kuva: Erkki Kontiolahti. malla on omat projektiryhmänsä, jotka toimivat rinnakkain. Rambollin osuus rakenne- ja päärakennesuunnittelusta kattaa arviolta tuntia ja se painottuu erityisesti vuosille , yrityksen rakennetekniikan johtaja Juha-Pekka Smolander kertoo. Tämän lisäksi Ramboll on toteuttamassa Konsulttiryhmässä Granlund Oy Ramboll Finland Oy myös koko rataosuuden ja asemien LVI-suunnittelua. Työn määräksi on arvioitu Rambollin osalta noin tuntia. Sähkösuunnittelusta vastaa konsulttiryhmä NNG (Insinööritoimisto Tauno Nissinen, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö ja Granlund Oy). Mm. rakenne- ja kalliorakennesuunnittelu on jaettu ratalinjalla Matinkylä Kivenlahti kahteen osaan. Louhintatöiden kesto 3,5 vuotta Kaikkiaan Länsimetro maksaa lähes kaksi miljardia euroa. Matinkylän Kivenlahden osuuden kustannusarvio on 801 miljoonaa euroa. Kilpailutukseen osallistui 35 yritystä, lähes kaikki samat tahot kuin ykkösosuudellekin. Louhintatyöt alkoivat jo joulukuussa. Työtunneliurakoita oli 12 Rakennustekniikka 1/2015

13 Matinkylän asema on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. kilpailutuksessa kaikkiaan kuusi. Kaikki edelliselläkin tarjouskierroksella olleet suomalaisyritykset antoivat työtunnelilouhinoista urakkatarjouksen. Sen sijaan esimerkiksi tsekkiläinen Metrostav ja monikansallinen Strabag jättäytyivät työtunnelien tarjouskilpailusta pois, Kokkinen kertoo. Hankkeen suunnittelijat ovat kaikki suomalaisia. Tähän asti louhintavaiheen työntekijöistä prosenttia ja rakennusvaiheessa 55 prosenttia on ollut suomalaisia. Yhteensä hankkeessa on ahkeroinut työntekijöitä 15 maasta. Ison osan budjetista lohkaisee varsinaisen metrotunnelin louhinta, jonka osuus kokonaisuudesta nousee noin prosenttiin. Louhintatyöt kestävät noin 3,5 vuotta ja ne käynnistyvät ensi kesänä. Kilpailutus asetinlaitteestä käynnissä Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti Matinkylä-osuuden rakennustöiden osalta kaikki on sujunut suunnitellusti. Toisin on käynyt metron automatisoinnin kanssa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan päätettyä purkaa automatisoinnin hankintasopimuksen Johtokunnan tekemän päätöksen jälkeen Siemens toimitti uuden ratkaisuehdotuksen tammikuun alussa, johon liikennelaitos puolestaan teki vastaehdotuksen. Siemens ei vastannut kyseiseen ehdotukseen, vaan toimitti neljä uutta ehdotusta. Sopua hankinnan jatkamisesta ei syntynyt. Liikennelaitoksen mukaan Siemensin viimeisimmät ratkaisuehdotukset olivat kokonaistaloudellisilta vaikutuksiltaan useita kymmeniä miljoonia euroja huonommat kuin mitä liikennelaitos itse vastaehdotuksessaan piti mahdollisena. Tämän takia automatisointihankinta päätettiin keskeyttää. Johtokunta kehotti liikennelaitosta samalla käynnistämään välittömästi sellaiset korvaaviin hankintoihin liittyvät toimenpiteet, että länsimetron liikennöinti voidaan aloittaa sen muiden rakennustöiden valmistuttua vuonna Länsimetron Kokkinen sanoo, että käytännössä metroliikennettä ohjaamaan hankitaan joka tapauksessa digitaalinen asetinlaite, joka mahdollistaa automatisoinnin tulevaisuudessa. Asetinlaitehankintakilpailutus on käynnistetty, ja uuden järjestelmän pitäisi olla paikoillaan elokuussa Vaikka HKL:n ja Siemensin automatisointia koskeva sopimus purettiinkin, merkitsee kaupunkirakenteen tiivistyminen niin Helsingissä kuin Espoossakin automaattimetroon siirtymistä 2020-luvulla, Länsimetron Kokkinen arvioi. Kokkisen mukaan uudet metroasemat rakennetaan noin 90 metristä metrojunaa varten. Vanhan metron puolella oleva uusittu asetinlaite ja Länsimetroon asennettava uusi asetinlaite mahdollistavat relepohjaista asetinlaitetta lyhyemmät vuorovälit. 1/2015 Rakennustekniikka 13

14 Länsimetron kokonaismitta on 21 kilometriä. Matinkylän metroaseman työmaalla paiskitaan töitä parhaimmillaan 26 metriä merenpinnan alapuolella. 14 Rakennustekniikka 1/2015

15 Länsimetro lukuina: kilometriä 2 rinnakkaista tunnelia uutta asemaa työtunnelia poistumistiekuilua matkustajaa päivittäin liityntäpysäköintipaikkaa pysäköintipaikkaa pyörille Ruoholahti Matinkylä loppukustannusennuste miljoonaa euroa Matinkylä Kivenlahti kustannusarvio 801 miljoonaa euroa (11/2013 hintatasossa) Työllistää satoja suunnittelijoita ja tuhansia rakentajia ja välillisesti tuhansia alihankkijoita Uudella asetinlaitteella metroa voidaan ajaa 2,5 minuutin vuorovälillä. Palvelutaso paranee nykyisestä neljästä minuutista huomattavasti, Kokkinen huomauttaa. Tulevaisuudessa samat junat liikennöivät niin vanhan kuin uudenkin osuuden asemilla. Lyhyem pi vuoroväli mahdollistaa sen, että vaunuja on ruuhka-aikaan käytössä nykyistä enemmän. Lähde: lansimetro.fi 1/2015 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: ANTTI LEIKAS Kuvat: RAMBOLL JA WSP FINLAND Pikaraitiotiet tukevat nykyaikaista Kasvavien kaupunkien liikennetarpeisiin kehitettiin jo 1800-luvun alussa raitiovaunuja, joita vetivät aluksi hevoset. Myöhemmin energianlähteenä käytettiin höyryvoimaa ja sähköä. Suomessakin käytössä olleet raitiotiet Turussa ja Helsingissä siirtyivät sähkövoimaisiksi heti 1900-luvun alussa. Sen jälkeen Suomessa ja koko Euroopassa raitioteiden rakentaminen oli lähes olematonta aina 1980-luvulle saakka. Uusi aikakausi alkoi vuonna 1985 Ranskan Nantesista, johon rakennettiin uusi raitiotie toisessa maailmansodassa vaurioituneen, ja myöhemmin käytöstä poistuneen raitiotien tilalle. Seuraava uusi järjestelmä tehtiin Sveitsiin, ja vähitellen raitiovaunujen renesanssi levisi muualle Eurooppaan. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana Eurooppaan on avattu 80 uutta raitiotiejärjestelmää, joiden yhteenlaskettu ratapituus on kilometriä. Raitioteiden uuden tulemisen myötä syntyi uudenlainen kaupunkikiskoliikenteen muoto, pi Berniin, Sveitsiin, valmistui pikaraitiotiet, bussilinjat ja rautatien yhdistävä liikennekeskus EM-jalkapallokisojen aattona vuonna Rakennustekniikka 1/2015

17 Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Pekka Kuorikoski, Ramboll. kaupunkirakentamista Bernin ensimmäiset raitiovaunulinjat otettiin käyttöön 1890-luvulla ja pikaraitiotieverkko valmistui vuonna karaitiotie eli light rail. Sillä tarkoitetaan perinteistä raitiotietä nopeampaa kaupunkijunaa, joka on kalustoltaan kevyempi kuin metro tai tavallinen juna. Pikaraitiotie syntyi täyttämään aukkoa tavallisen raitiotien ja esimerkiksi lähijunien välille. Toisaalta sen ei ole tarkoitus korvata mitään muuta liikennemuotoa, vaan suunnittelussa lähdetään liikkeelle eri joukko- ja yksityisliikennevälineiden mahdollisimman hyvästä yhteensovittamisesta. Kapasiteetti kaksinkertainen telibussiin verrattuna Juuri nyt pikaraitiotie näyttää kiinnostavan kaupunkisuunnittelijoita ympäri Eurooppaa enemmän kuin koskaan. Projektipäällikkö Pekka Kuorikoski Ramboll Finland Oy:n Infra & Liikenne- yksiköstä kertoo, että heräävä ympäristötietoisuus kaupunkisuunnittelussa ja yleinen sähköllä liikkumisen trendi tekevät pikaraitiotiestä varteenotettavan vaihtoehdon erityisesti suurten kaupunkien liikennejärjestelmissä. Pikaraitiotie soveltuu parhaiten isojen metropolien kehämäiseen liikenteeseen. Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin 20 pikaraitiotieprojektia. Helsingin Raide-Jokeri on yksi niistä, Kuorikoski sanoo. Pienemmissä kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, pikaraitiotie sopii myös säteittäiseen liikenteeseen. Kun telibussien eli jäykkäkoristen, kolmiakselisten linja-autojen kapasiteetti alkaa loppua, tarvitaan muita ratkaisuja. Pikaraitiotien kapasiteetti on 2 2,5-kertainen verrattuna telibussiin. Pikaraitiotien suunnittelussa on tavoitteena häiriötön liikennöinti. Suunnittelu lähtee siitä, että junat pysähtyvät vain pysäkeillä. Tämä on haastavaa, mutta mahdollista, kun suunnittelu tehdään hyvin. Liikennejärjestelmien suunnittelussa täytyy päästä eroon eri kulkuneuvojen vastakkainasettelusta, Kuorikoski muistuttaa. 1/2015 Rakennustekniikka 17

18 Pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnittelu on käynnissä. Reitin kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja ennusteen mukaan sitä käyttää arkisin jopa matkustajaa, kun reitti on täysin valmis. Sähkönsyöttöasemien sijoittelussa haasteita Pikaraitiotiet ovat aina osa koko liikennejärjestelmää. Ne eivät vaadi varsinaisia syöttölinjastoja, mutta vaihtopaikat harkitaan tarkkaan. Tavoitteena on mahdollistaa tiiviimpi kaupunkirakentaminen, mutta tämä asettaa myös omat haasteensa. Kukaan ei halua pikaraitiotien varikkoaluetta naapuriinsa. Kuorikoski kertoo, että Raide- Jokerin suunnittelussa törmätään muutamiin haasteisiin, jotka vaativat omat ratkaisunsa. Esimerkiksi Otaniemen alueella ja Viikin kampusalueella on esisuunnittelussa päädytty liian tiukkaan geometriaan, mikä vaatii pohtimista hankesuunnittelussa. Haasteena ovat lisäksi 80-neliöiset sähkönsyöttöasemat, jotka täytyy myös ottaa huomioon. Niitä on oltava rataverkon varrella 1,5 2 kilometrin väleinä. Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa lähdetään tuhannen millin raideleveydestä. Vaunujen leveys on luultavasti 2,4 metriä, mutta suunnittelussa varaudutaan 2,65 metrin leveyteen, mikä on eurooppalainen standardileveys. Haagan ja Maunulan välillä Raide-Jokerin kaavaillaan seuraavan Pirkkolantietä. 18 Rakennustekniikka 1/2015

19 Suunnittelutyön kannalta pikaraitiotieprojektit ovat erittäin monialaisia. Kooltaan Raide-Jokerin hankesuunnittelu on lähes Länsimetron jatkeen kokoinen projekti. Suunnittelijoiden on paitsi tunnettava kunnallistekniikkaa ja hallittava raiteen geometrinen suunnittelu, mutta myös liikennesuunnittelun ja järjestelmäosaamisen on oltava hyvällä tasolla. Ratasähköjärjestelmät ja tunnelisuunnittelu vaativat vielä erikseen omaa osaamista. Raide-Jokerin hankesuunnittelua on toteuttamassa Rambollin lisäksi WSP. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Pohjoismaissa vireillä tai suunnitteilla olevat, uudet raitiotiehankkeet Suomi: Turku, Tampere, Helsinki Ruotsi: Helsingborg, Lund, Malmö, Uppsala Tanska: Kööpenhamina, Odense, Århus Norja: Bergen (olemassa olevan verkon laajennus) Faktoja Raide-Jokerista: Helsingin ja Espoon välille tuleva poikittainen raideyhteys, joka otetaan käyttöön 2020-luvun alussa. Sen kokonaispituudeksi on tulossa 25 kilometriä, ja sen varrelle noin 32 pysäkkiparia. Raide-Jokeri on osa Helsingin uuden yleiskaavan mukaista kestävän liikkumisen kehittämistä, johon kuuluvat paremmat poikittaiset raideyhteydet. Raide-Jokerin suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotieverkon laajenemiseen tulevaisuudessa. Raide-Jokeri yhdistää Helsingissä Itäkeskusta, Viikkiä, Oulunkylää ja Maunulaa. Viikki on yksi vilkkaimmista solmukohdista. 1/2015 Rakennustekniikka 19

20 Teksti: SAMI PAKARINEN, PÄÄEKONOMISTI, RAKENNUSTEOLLISUUS RT Rakentamisen näkymät vuoteen 2025 Rakentamisen suhdannekuva vuodelle 2015 näyttää edelleen varsin heikolta. Suomen taloudessa ei ole nähtävissä nopeaa elpymistä. Siitä huolimatta pessimistinen näkemys Suomen talouden tulevasta kehityksestä alkaa olla jo niin yksituumaista, että se herättää miettimään, olemmeko jo nousun partaalla. Vuoden 2014 loppupuolella oli havaittavissa pieniä positiivisia signaaleita, joihin kuuluivat bruttokansantuotteen varovainen kääntyminen kasvuun vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä, teollisuuden saamien tilausten tasainen kasvu sekä asuntolainamarkkinoiden heikkenemisen pysähtyminen. Näiden lisäksi talouden kasvua vauhdittavat lähitulevaisuudessa merkittävästi alentunut raakaöljyn hinta sekä euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tästä huolimatta suhdannekuvaan liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Venäjän tuleva kehitys on yhä varsin epäselvä ja eurokriisi voi puhjeta uudelleen kuluvan kevään aikana. Kuinka Kiina pystyy hallitsemaan hitaampaan kasvuun siirtymisen? Myös kotimaan politiikassa on tulossa mielenkiintoinen kevät eduskuntavaalien myötä. Toivoa sopii, että kansainvälisistä tapahtumista huolimatta politiikan painopiste olisi Suomen taloudessa. Mikäli rakentaminen supistuu edelleen vuonna 2015, kyseessä on jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun tuotanto supistuu. Rakentamisen näkymät tästä vuodesta eteenpäin ovat kuitenkin positiiviset. Näkymiä kohentaa erityisesti heikko lähtötaso. Asuntojen uudisrakentaminen vilkastuu, koska etenkin kasvukeskuksissa riittää kysyntää. Myös toimitilojen uudisrakentaminen vauhdittuu selvästi, koska nykyinen taso on erittäin matala. Kiinteistössä piilevä korjausvelka, joka Rakennetun omaisuuden tila (ROTI 2013) -raportin mukaan on arviolta miljardia euroa, pitää yllä korjausrakentamista. Kun rakentamisen näkymiä tarkastellaan yli suhdannevaihteluiden, voidaan rakentamiseen vaikuttavia trendejä löytää seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakin neljä: Ensinnäkin kaupungistuminen jatkaa Suomessa tulevina vuosina kiihtymistään. Suomi tulee muita Pohjoismaita selvästi jäljessä kaupungistumiskehityksessä ja on väistämätöntä, että sama kehitys toteutuu ajan mittaan myös Suomessa. Muuttopotentiaali kaupunkeihin on arviolta yhä noin puoli miljoonaa ihmistä. Väestön keskittyminen tuleekin lähivuosina painottumaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Väestön määrä kasvaa koko ajan nopeammin kuin väestöennusteet antavat olettaa, pääasiassa kasvavan maahanmuuton seurauksena. Kasvava ja keskittyvä väestö lisää väistämättä rakentamistarpeita. Lisäksi tämän hetkinen rakennuskanta ei sijaitse kaikilta osin kasvavilla alueilla, joten uu 20 Rakennustekniikka 1/2015

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 974 henkilöä. Edellisvuonna 2014 ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 9.12.2016 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 547 henkilöä. Edellisvuonna 2015 ensisijaisia

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 7.2.2017 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 547 henkilöä. Edellisvuonna 2015 ensisijaisia

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (9) 63 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Eteneminen automaattimetrohankkeessa HEL 2011-005973 T 08 00 02 Päätös Käsittely päätti pysyttää liikennelaitos

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa

Lisätiedot

Metro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan koulu

Metro länteen Asukastilaisuus Soukka Soukan koulu Metro länteen Asukastilaisuus Soukka 6.10. Soukan koulu Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen, Länsimetro Oy Kiinteistökatselmukset projektipäällikkö Eero Hurmalainen,

Lisätiedot

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaista kiinteistöalalla VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaiskatsauksen sisältö Lähes nollaenergiarakennukset Tulevia/valmistelussa olevia säädösmuutoksia

Lisätiedot

Metro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy

Metro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy Metro länteen Kuukausi-info 15.9.2016 Länsimetro Oy Länsimetro Oy Helsingin ja Espoon yhteisesti omistama yhtiö Tehtävänä metron rakentaminen Ruoholahdesta Kivenlahteen Toimii läheisessä yhteistyössä molempien

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely

Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Heikentämiskielto ja ilmoitusvelvollisuus ja toimintamallin esittely Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Olli Mattila Lsl 64 a Heikentämiskielto Natura 2000 -verkostoon kuuluvan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa Jussi Koskinen 11.4.2013 Rakennusinsinööri AMK Perusopinnot 60 op Ammattiopinnot 120 op koulutusohjelman yhteiset 60 op

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta

Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Sammalvuoren varikon louhinta; työmaa-alue, työajat ja -vaiheet

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan OPS2015-2019 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus 2015-2019 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Rakennusinsinöörin perusosaaminen 84 op. Ammatillinen osaaminen 60

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät. Rakennusfoorumi Sami Pakarinen

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät. Rakennusfoorumi Sami Pakarinen Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät Rakennusfoorumi 2.5.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa alkuvuonna Rakennusteollisuus RT 2.5.2017 2 Keskeiset ennusteluvut 2016 2016 2017 2018

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Maininkitien asukastilaisuus

Maininkitien asukastilaisuus Maininkitien asukastilaisuus 25.4.2017 Ohjelma Tervetuliaissanat: viestintäjohtaja Satu Linkola Espoonlahden työmaan esittely: valvoja Juha-Pekka Olli, tuotantopäällikkö Rami Tuovinen Kivenlahden työmaan

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisala 2011 Mistä rakennusalalle tulevaisuuden tekijät?

Kiinteistö- ja rakentamisala 2011 Mistä rakennusalalle tulevaisuuden tekijät? Kiinteistö- ja rakentamisala 2011 Mistä rakennusalalle tulevaisuuden tekijät? 26.1.2011 Timo Kohtamäki :n hallituksen puheenjohtaja 520 000 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi Talonrakentaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi lähes nollaenergiarakentaminen Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari

HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi lähes nollaenergiarakentaminen Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi lähes nollaenergiarakentaminen 14.3.2016 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot