Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti

Transkriptio

1 Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti Kallion pikkuruinen Vegemesta laajentaa Kamppiin ja koettaa, kävisikö kauppa myös öisin. Kallion pikkuruinen Juttusarjassa kuulostellaan, Elina Kervinen HS Vegemesta laajentaa Kamppiin kuinka ja koettaa, kaupungin MONITOIMIYRITTÄJÄ Robert kävisikö kortteliyrittäjät kauppa jaksavat Ramstedtin soijanakki-hotdogit olivat aluksi kuuluisia vain Sarja päättyy. KIVIJALOISTA myös taantuman öisin. taitteessa. KAIKUJA Juttusarjassa kuulostellaan, kaveripiirissä: aina kun hän Elina Kervinen HS kuinka kaupungin teki niitä, nakkipaketti loppui MONITOIMIYRITTÄJÄ Robert kortteliyrittäjät jaksavat Ramstedtin soijanakki-hotdogit olivat aluksi kuuluisia vain Sarja päättyy. taantuman taitteessa. kesken, yrittäjä kertoo. kaveripiirissä: aina kun hän Menestys jatkui, kun Ramstedt vuonna 2007 perusti ke-menestys jatkui, kun Ram- teki niitä, nakkipaketti loppui kesken, yrittäjä kertoo. säkahvion Suomenlinnaan. stedt vuonna 2007 perusti kesäkahvion Suomenlinnaan. Asiakkaat antoivat palautetta, Asiakkaat antoivat palautetta, että hyvää on, mutta samanlaista kasvispikaruokaa pitäisi että hyvää on, mutta samanlaista kasvispikaruokaa pitäisi saada myös mantereelta. Syksyllä Ramstedt jo perusti saada myös mantereelta. oikean kasvispikaruokaravintolan Kallion Vaasankadulle. Syksyllä Ramstedt jo perusti Se ei kuitenkaan riittänyt, heti vaadittiin taas lisää, Ramstedt kertoo suurliikemiehen oikean kasvispikaruokaravintolan Kallion Vaasankadulle. elkein. Seuraavan Vegemestan on Se ei kuitenkaan riittänyt, heti vaadittiin taas lisää, Ram- keskuksen kupeeseen. nyt määrä avata ovensa parin kuukauden sisällä Kampin Ramstedtista, joka ennen stedt kertoo suurliikemiehen soijanakkihommia elätti itsensä lähinnä it-konsultoin- elkein. nilla, on tullut täysverinen ravintoloitsija. Seuraavan Vegemestan on nyt määrä avata ovensa parin RAVINTOLA-ALALLA taantuma vei kuukauden sisällä Kampin Robert asiakkaat ennen Ramstedt muuta valkoisten pöytäliinojen haukkaa Kippari-hampurilaista, Laatuviini virtaa nyt siis kauralei- keskuksen kupeeseen. paikoista. vaisummin. Yritysillallisilla Ramstedtista, joka ennen avoin piikki pää on soijapihvillä yhä harvempien herkkua. verrattuna, hän sanoo. kasvuvauhtia ja savujuustolla. soijanakkihommia elätti itsensä lähinnä it-konsultoinnilla, on tullut täysverinen ravintoloitsija. RAVINTOLA-ALALLA taantuma vei asiakkaat ennen muuta valkoisten pöytäliinojen paikoista. Laatuviini virtaa nyt vaisummin. Yritysillallisilla avoin piikki on yhä harvempien herkkua. Kallion Vegemestan asiakkaista valtaosa on lähikortteleiden asukkaita. Yrittäjä Robert Ramstedt kantaa kyltin kadulle muistuttamaan, että purilaispaikka on auki. Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti KAIKUJA KIVIJALOISTA Robert Ramstedt haukkaa Kippari-hampurilaista, siis kauraleipää soijapihvillä ja savujuustolla. Halvahkot pikaruokalat ovat sen sijaan selvinneet kehnoina aikoina hyvin. Vegemestan myynti on Ramstedtin mukaan kasvanut noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Taantuma on kuitenkin hidastanut edellisvuoteen Halvahkot pikaruokalat ovat sen sijaan selvinneet kehnoina aikoina hyvin. Vegemestan myynti on Ramstedtin mukaan kasvanut noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Taantuma on kuitenkin hidastanut kasvuvauhtia edellisvuoteen verrattuna, hän sanoo. Noin kolmannes asiakka ta tulee naapurikortteleista se joukko käy niin tasaise ettei sitä muuta mikään. S sijaan satunnaisia turist käy vähemmän, varsinkin on lumisadetta tai muut Ramstedt sanoo. Hänen mukaansa kysyn Noin kolmannes asiakkais- on ta tulee riittänyt naapurikortteleista, siksikin, ja että k se joukko käy niin tasaisesti, visruokaa ettei sitä muuta mikään. tarjoavaa Sen pikaru kapaikkaa sijaan satunnaisia oli turisteja odotettu Hels käy vähemmän, varsinkin jos kiin on lumisadetta vuosikausia. tai muuta, Nyt kun k Ramstedt sanoo. vishampurilaisia Hänen mukaansa kysyntääviimein s on riittänyt siksikin, että kas- asiakkaat ovat uskollisia. visruokaa tarjoavaa pikaruokapaikkaa oli odotettu Helsinkiin vuosikausia. Nyt kun kas- KAMPIN vishampurilaisia uuden viimein saa, ravinto asiakkaat ovat uskollisia. avaaminen odottaa nyt en KAMPIN uuden ravintolan viranomaisten viimeistä s avaaminen odottaa nyt enää nausta. viranomaisten Ramstedt viimeistä siunausta. Ramstedt on suunnitellut, että että paikka paikka pitäisi oven-pitäisi ov on suun sa auki ympäri vuorokauden. Ensin sitä kokeillaan ympäri kesällä, vuorokaud Ensin ja jos bisnes sitä kannattaa, kokeillaan käytännöstä tehdään pysyvä. kesä ja Kalliossa jos bisnes sama ei Ramstedtin mukaan luultavasti kan- kannattaa, k tännöstä nattaisi. Kello tehdään kolmen jälkeenpysyvä. Vaasankadulla ei kyllä liiku ketään Kalliossa ostovoimaista, sama hän sa-enoo ja mukaan naurahtaa. luultavasti k Ramst tin nattaisi. KOVIN suuriin Kello voittoihin kolmen jälke Ramstedt ei yllä soijanakkikaupalla, tuskin yltää jatkossa- ei kyllä li Vaasankadulla kaan. Viime vuonna Vegemesta tuotti voittoa euroa. ketään ostovoimaista, hän noo Yrittäjä ja naurahtaa. toteaa, että soijatuotteiden maahantuonnissa kilpailu on yhä vähäistä ja raaka-ainekustannukset yritykselle ovat siksi melko suuriin korkeat. voittoih KOVIN Ramstedt Burgerit pitää ei Kallion yllä kulmilla myydä melko halvalla, soijanak kaupalla, jos meinaa pitää tuskin asiakkaansa. yltää jatkos Yhtälö ei tee rikkaaksi, mutta kyllä sillä Viime elää, Ramstedt vuonna sa- Vegem kaan. noo. ta tuotti voittoa euro Yrittäjä toteaa, että so tuotteiden maahantuonni kilpailu on yhä vähäistä ja r ka-ainekustannukset yrityks le ovat siksi melko korkeat. Burgerit pitää Kallion k milla myydä melko halva jos meinaa pitää asiakkaans Yhtälö ei tee rikkaaksi, m ta kyllä sillä elää, Ramstedt noo. Yritys Hyvä 1

2 Yritys Hyvä 2011 Sisällysluettelo Yritys Hyvä 2011 Ohjeistus Tehtäviä Aineistot: Yritys Hyvä on valtakunnallinen kilpailu peruskoulun yläluokkien ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista kohtaan sekä antaa eväitä yrittäjämäiseen toimintaan. Kilpailusarjoja on neljä, joista kukin arvioidaan omana ryhmänä. Parhaat työt palkitaan! Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti 8 Yritysten tukea ja työtä ympäristön hyväksi 9 Rengashotelli rantautui Lahteen 10 Tulilinja näyttää taivaan merkit 12 Sarjoihin 1 3 voivat osallistua peruskoulun 9.-luokkalaiset, lukiolaiset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat itsenäisesti tehdyllä kirjoituksella. Sarjaan neljä voivat osallistua kaikki peruskoulun luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat yhdessä tehdyllä ryhmätyöllä. Tässä vihkosessa on tehtävät, ohjeet ja tausta-aineisto, joiden pohjalta kilpailuun voi osallistua. Surkeaa palvelua suomalaiseen tapaan Palkittuja töitä 2010 Voittajat 2010 Palaute Muistiinpanoja Kilpailuaika on Lopputapahtuma ja palkintojenjako järjestetään Helsingissä toukokuussa Kirjoituskilpailua järjestävät Kerhokeskus ja Yksityisyrittäjäin Säätiö yhteistyössä Opetushallituksen ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Monet opetusalan järjestöt ja yrittäjyyttä edistävät tahot ovat mukana kilpailun toteuttamisessa. Toimittajat Anne Helttunen Annika Jokinen Tiina Rytkölä Annamari Saure Elise Tarkoma Taitto Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö Julkaisija Kerhokeskus koulutyön tuki ry Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2010 Lisätietoja Kerhokeskus koulutyön tuki ry Annika Jokinen, (09) Tiina Rytkölä, yrityshyva@kerhokeskus.fi Loppukilpailuun lähetettävät työt arvioidaan kilpailulautakunnassa, jossa ovat edustettuna Historian ja Yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kerhokeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Nuori Yrittäjyys, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kilpailuun lähetettyjä töitä tai niiden osia korvauksetta kilpailusta järjestettävään tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin ja omiin julkaisuihin. Kirjoituksia ei palauteta. Sarjan 4 työt palautetaan pyydettäessä. Yritys Hyvä

3 Ohjeistus Sarjat Sarja 1, 9.-luokkien oppilaat Sarjaan voivat osallistua kaikki 9.-luokkien oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1 3 kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2, lukiolaiset Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion opiskelijat. Opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1 5 kirjoitusta opetusryhmää kohti. Sarja 3, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1 5 kirjoitusta opetusryhmää kohti. Sarja 4, yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaryhmät Sarjaan voivat osallistua kaikki yläkoulun oppilasryhmät sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaryhmät. Opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1 5 ryhmätyötä jokaiselta luokalta tai jokaista opetusryhmää kohti. Arviointi ja palkinnot Sarja 1 3 Kirjoitus Kilpailuun toivotaan lähetettävän mahdollisimman monenlaisia kirjoituksia. Kirjoitus voi olla asia-aine, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, kertova ja kuvaileva teksti, raportti, lehtiartikkeli, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka kriittinen pakina. Osallistua voi myös muulla kuin tehtäväaiheissa annetulla yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. Kirjoitukset toivotaan lähetettävän sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi. Sähköisesti lähetettyjen kirjoitusten tulee olla sähköpostin liitteenä Word-, tai rtf-tiedostona vakioasetteluja noudattaen rivivälillä 1,5. Käsinkirjoitetut tai tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyt tekstit voi lähettää postitse osoitteeseen Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, Helsinki (palautuskuori). Lähetettäviin kirjoituksiin (ei sähköpostikenttään / erilliselle paperille) tulee merkitä selkeästi opiskelijan nimi ja sähköpostiosoite sarja, johon kirjoitus osallistuu opettajan/opettajien nimet ja sähköpostiosoitteet oppilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero Lähetettyjen kirjoitusten kirjoittajat opettajineen palkitaan Golla-tuotelahjalla. Loppukilpailun voittajat palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Sarjasta 1 kymmenen parasta ja sarjasta 2 3 kahdesta viiteen parasta kirjoittajaa palkitaan. Järjestäjät kustantavat voittajille lopputapahtuman matkan mahdollisine majoituksineen. Sarja 4, ryhmätyö Ryhmätyö voi olla mikä tahansa yrittäjyysaiheinen projekti, josta ryhmä kokoaa näytekansion eli portfolion. Ryhmätyö toteutetaan vähintään kolmen hengen ryhmässä. Ryhmätyönä tehty portfolio arvioidaan monipuolisen sisällön ja esitystavan mukaan. Siinä tulee näkyä yrittäjyys ja yritteliäisyys sekä ryhmän yhteistoiminta. Lisäansioiksi luetaan oppiainerajoja ja aihekokonaisuuksia yhdistelevät teemat. Jokaisen ryhmätyön arvioinnissa huomioidaan yrittäjyysaiheisen projektin valinnan ja tavoitteiden perustelu sekä lopputuloksen arviointi, ryhmän erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen sekä prosessimaisuus että ryhmän yhteinen itsearviointi. Arvosteluraati arvostaa yksilöllistä toteuttamistapaa. Kilpailuun voi lähettää myös sellaisia töitä, jotka kootaan jo aiemmin toteutetuista projekteista. Ryhmätyöt voi lähettää toteuttamistavan mukaan joko sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi tai postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, Helsinki. Isompien töiden lähettämistä varten voitte pyytää valmiiksi maksetun pakettiosoitekortin Kerhokeskuksesta. Ryhmätyöhön tulee merkitä selkeästi opiskelijoiden nimet ja sähköpostiosoitteet opettajan/opettajien nimet ja sähköpostiosoitteet oppilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero minkä oppiaineen/oppiaineiden tunneilla / kurssilla työ on toteutettu Lähetettyjen ryhmätöiden tekijät opettajineen palkitaan Golla-tuotelahjalla. Loppukilpailun 1-3 ansiokkainta työtä palkitaan 1000 euron rahapalkinnolla. Järjestäjät kustantavat lopputapahtuman matkan mahdollisine majoituksineen kolmelle voittajaryhmän edustajalle. Seuraavilla sivuilla on tehtävät sekä yrittäjyyteen liittyvää aineistoa, joka tarjoaa tietoja, esimerkkejä ja tunnelmia yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Tässä vihkosessa tarjotun aineiston lisäksi voit hankkia lisätietoa haastattelemalla lähiympäristösi, tuttavapiirisi tai oman alasi yrittäjiä sekä tutustumalla yritysten kotisivuihin ja vuosikertomuksiin. Tutustu aineistoon ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi tai tekemään ryhmätyötä. Sarjassa 1 3 voit käyttää aineistoa hyväksesi haluamallasi tavalla tai tehtävästä riippuen laatia oman kirjoituksesi ilman aineistoa. Jos käytät omassa tekstissäsi aineistoa, muista mainita mihin viittaat. Jos käytät tehtävävihkosen aineistoa virikkeenä, aineistoon ei tarvitse erikseen viitata. On suotavaa merkitä käytetyt lähteet tekstin loppuun. Sarjassa 4 voit hyödyntää aineistoa ryhmäsi haluamalla tavalla. Yritys Hyvä

4 Tehtäviä Teemana Eettinen yrittäminen Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8) ja katkelma artikkelista Yritysten tukea ja työtä ympäristön hyväksi (s. 9). a) Perusta kuvitteellinen yritys, joka jollakin tapaa toteuttaa sinulle tärkeää aatetta tai arvoa. Yrityksesi voi siis liittyä esimerkiksi luonnonsuojeluun, kasvissyöntiin, taisteluun rasismia tai lapsityövoimaa vastaan tai olla vaikkapa uskonnollinen yritys. Otsikoi itse tai ota otsikoksesi Yritys on aatteeni. b) Perusta kuvitteellinen yritys, jolle ympäristöystävällisyys on tärkeää. Ota huomioon myös, miten ympäristöystävällisyys toimii yrityksesi markkinoinnissa. Voit kirjoittaa yrityksestä kertovan tai pohtivan kirjoitelman. Ota otsikoksi Ympäristöystävällinen yritykseni. c) Kirjoita mielipideteksti siitä, miten yrityksen on mielestäsi otettava huomioon ympäristöystävällisyys. Otsikoi napakasti. 2. Tutustu johonkin yritykseen: sen nettisivuihin ja mainoksiin. Voit myös haastatella yrittäjää. Selvitä yrityksen ympäristöystävällisyyttä. Kirjoita aiheesta artikkeli oman paikkakuntasi sanomalehteen. Muista hyvä otsikko ja väliotsikot. Sarja 2 Lukio 1. Lue artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8) ja katkelma artikkelista Yritysten tukea ja työtä ympäristön hyväksi (s. 9). a) Pohdi, minkälainen olisi yritys, joka jollakin tapaa toteuttaisi sinulle tärkeää aatetta tai arvoa. Yrityksesi voi siis liittyä esimerkiksi luonnonsuojeluun, kasvissyöntiin, taisteluun rasismia tai lapsityövoimaa vastaan tai olla vaikkapa uskonnollinen yritys. Otsikoi itse tai ota otsikoksesi Yritys on aatteeni. b) Kirjoita mielipideteksti kuluttajan näkökulmasta. Minkälaisia eettisiä valintoja haluaisit ostaessasi tehdä vai otatko lainkaan huomioon eettisiä seikkoja tuotetta valitessasi? Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on tietää, miten eettisesti ostamasi tuote on valmistettu? Minkälainen tuote on mielestäsi eettisesti tuotettu? Sarja 3 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat 1. Lue artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8) ja katkelma artikkelista Yritysten tukea ja työtä ympäristön hyväksi (s. 9). a) Kirjoita lehtiartikkeli siitä, miten jokin kotipaikkakunnallasi toimiva yritys ottaa huomioon ympäristökysymykset. Voit kirjoittaa myös oman alasi yrityksestä, kuten esimerkiksi siitä, joka on sinulle tuttu työharjoittelun kautta. Etsi lisätietoa aiheeseen haastattelemalla, tutustumalla yrityksen vuosikertomuksiin, esitteisiin ja lehdistömateriaaliin sekä yrityksen kotisivuihin. Teksti voi olla myös yhteiskirjoittamisen tulos. Kirjoittajatiimissä voi olla korkeintaan kaksi opiskelijaa. Otsikoi teksti itse tai kirjoita jostakin seuraavista otsikoista. Käytä myös sopivia väliotsikoita. Yritys on ympäristöystävällinen Parasta mutta ei hinnalla millä hyvänsä Eettisen yrittämisen periaatteita b) Pohdi, minkälainen olisi yritys, joka jollakin tapaa toteuttaisi sinulle tärkeää aatetta tai arvoa. Yrityksesi voi liittyä omaan opiskelualaasi tai sitten se voi liittyä esimerkiksi luonnonsuojeluun, kasvissyöntiin, taisteluun rasismia tai lapsityövoimaa vastaan tai olla vaikkapa uskonnollinen yritys. Otsikoi itse tai kirjoita otsikosta Yritys on aatteeni. c) Kirjoita mielipideteksti kuluttajan näkökulmasta. Minkälaisia eettisiä valintoja haluaisit ostaessasi tehdä vai otatko lainkaan huomioon eettisiä seikkoja tuotetta valitessasi? Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on tietää, miten eettisesti ostamasi tuote on valmistettu? Minkälainen tuote on mielestäsi eettisesti tuotettu? Otsikoi itse tai kirjoita jommastakummasta aiheesta Eettiset valintani kuluttajana Voiko kuluttaja kantaa vastuuta? 2. Kirjoita pohtiva teksti tai kolumni yritysten kasvusta. Voit halutessasi käyttää virikkeenäsi artikkelia Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8) ja seuraavia apukysymyksiä. Tarvitseeko yrityksen aina kasvaa? Riittääkö, että yritys työllistää vain omistajansa ja ehkä muutaman työntekijän? Miten käy yrityksen, joka ei kasva? Mikä on yrittäjän taloudellisen menestyksen ja onnellisuuden suhde? Mikä saa yrittäjän onnelliseksi? 4 Yritys Hyvä

5 Teemana Palveluyrittäminen Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue kolumni Surkeaa palvelua suomalaisen tapaan (s. 13) ja artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8). Kirjoita asiakaspalvelusta kertomus, pohtiva teksti tai mielipideteksti. Valitse jokin seuraavista otsikoista Tässä yrityksessä palvellaan hyvin Nuori asiakkaana Minun yritykseni osaa palvella Onko asiakas aina oikeassa? Sarja 2 Lukio 1. Lue kolumni Surkeaa palvelua suomalaisen tapaan (s. 13) ja artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8). Kirjoita asiakaspalvelusta pohtiva teksti tai mielipideteksti. Valitse jokin seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Näin minä palvelisin Hyvä palvelu takaa yrityksen menestymisen Nuori asiakkaana Onko asiakas aina oikeassa? Suomalaista / helsinkiläistä / lammilaista / kemiläistä / thaimaalaista / ranskalaista /xxxx palvelukulttuuria Sarja 3 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat 1. Yhä suurempi osa suomalaisista saa leipänsä palvelutyöstä tai palveluyrittäjinä. Tulevaisuudessa erityisesti hoiva- ja hyvinvointiala sekä elämys- ja matkailuala tarvitsevat palvelualan osaajia. Yksityisiä palveluntuottajia tarvitaan myös siksi, että kunnat ulkoistavat palvelujaan. Lue kolumni Surkeaa palvelua suomalaisen tapaan (s. 13) ja artikkeli Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti (s. 8). Pohdi, mikä on oma käsityksesi asiakaspalvelusta yleensä tai omalla alallasi? Mitkä ovat asiakaspalvelun kipupisteitä? Miten asiakaspalvelua tulisi kehittää? Mihin seikkoihin tulisi jo koulutuksessa kiinnittää huomiota? Millaisia eroja olet havainnut asiakaspalvelussa eri kulttuureissa? Kirjoita pohtiva teksti tai mielipideteksti jostakin seuraavista aiheista tai otsikoi itse. Näin minä palvelisin Hyvä palvelu takaa yrityksen menestymisen Nuori /vanhus asiakkaana Millaista on hyvä palvelu hoiva-alalla / matkailualalla? Suomalaista / helsinkiläistä / lammilaista / kemiläistä / thaimaalaista / ranskalaista / xxxx palvelukulttuuria Teemana Ideasta yritykseksi Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue lehtiartikkelit Rengashotelli rantautui Lahteen (s. 10) ja Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s. 12). a) Kehittele yritys jonkin aivan uudenlaisen, kenties vähän hassunkin idean pohjalta. Käytä mielikuvitustasi. Kirjoita kertomus, jossa yritys perustetaan ja toimii. Keksi itse otsikko tai ota otsikoksi jokin seuraavista. Näinkin voi lentää! Mopon osat uudessa tehtävässä Mustikoista mitä vain! Rakkauskirjepalvelu sydämen asialla Pullonkorkeista pöytälevyjä Omalaatuinen aikakone Sinitarrasta / linnunlaulusta / kaasuttimen hihnasta / x:stä se alkoi b) Kuvittele, että olet perustanut yrityksen, joka on syntynyt jonkin harrastuksesi pohjalta. Keksi itse otsikko tai ota otsikoksesi yksi seuraavista. Tervetuloa pelaamaan Rakastan eläimiä Kameran linssin takaa Tahdon tanssia aina! Keräilijän seitsemäs taivas Sarja 2 Lukio 1. Lue lehtiartikkelit Rengashotelli rantautui Lahteen (s. 10) ja Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s. 12). a) Kirjoita hauska pakina, jossa kehittelet yrityksen jostakin hulvattoman hassusta ideasta. Otsikoi itse. b) Ideoi, minkälaisen yrityksen voisit perustaa harrastuksesi pohjalta. Ota otsikoksi jokin seuraavista tai otsikoi itse. Muusikosta / tanssijasta / uimarista / akvaarioharrastajasta / x:stä yrittäjäksi Sarja 3 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat 1. Lue lehtiartikkelit Rengashotelli rantautui Lahteen (s. 10) ja Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s. 12). a) Kirjoita pakina, jossa kehittelet yrityksen jostakin hulvattoman hassusta ideasta. Otsikoi itse. b) Minkälaisen yrityksen voisit perustaa harrastuksesi pohjalta? Ota otsikoksi jokin seuraavista tai otsikoi itse. Muusikosta / tanssijasta / uimarista / akvaarioharrastajasta / mikroautoharrastajasta / x:stä yrittäjäksi Yritys Hyvä

6 Tehtäviä Teemana Yritetään yhdessä Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue artikkeli Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s. 12). a) Kirjoita kannustava ja opastava teksti itsellesi tai jollekin kuvittelemallesi nuorelle, joka aikoo perustaa yrityksen. Mistä nuorelle syntyy idea yrityksen perustamiseen? Minkälaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia nuori yrittäjä tarvitsee? Mistä hän saa pääoman yritykseensä? Otsikoi itse. b) Yrittäjä ei useinkaan perusta yritystä yksin, vaan hänellä on työpari tai tiimi. Yrittäjällä on yleensä myös alainen tai alaisia. Joskus yrittäjinä ovat perheenjäsenet tai sukulaiset. Kirjoita pohtiva teksti tai kertomus siitä, miten yhdessä yrittäminen on tärkeää. Voit kirjoittaa tekstisi kuvitteellisesta tai oikeasta yrityksestä. Ota jokin seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Yritetään yhdessä Isä ja minä oiva parivaljakko Perheen / suvun yhteinen yritys Yksin en jaksaisi yrittää Sarja 3 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat Lue artikkeli Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s.12). 1. Pohdi oman opiskelualasi näkökulmasta minkälaisia ominaisuuksia, taitoja ja tietoja nuorena yrittäjäksi ryhtyvä tarvitsee. Otsikoi itse tai kirjoita otsikolla Näin nuorikin onnistuu yrittäjänä. 2. Pohdi yhteistyön merkitystä oman alasi yrittämisessä. Keitä kaikkia yrittäjä tarvitsee onnistuakseen työssään: alaisia, asiakkaita, eri yhteistyökumppaneita. Ota otsikoksi Yritetään yhdessä. 3. Moni nuori joutuu päättämään, jatkaako vanhempiensa tai kenties sukunsa yritystä tai haluaako muutoin mukaan perheyritykseen. Kirjoita aiheesta pohtiva teksti. Otsikoi itse tai ota otsikoksi Minustako yrittäjä? Sarja 2 Lukio 1. Lue artikkeli Tulilinja näyttää taivaanmerkit (s.12). a) Pohdi, minkälaisia ominaisuuksia, taitoja ja tietoja nuorena yrittäjäksi ryhtyvä tarvitsee. Valitse yksi seuraavista otsikoista. Minustako nuori yrittäjä? Näin nuorikin onnistuu yrittäjänä Nuoruus on yrittäjälle etu b) Kirjoita teksti, jossa pohdiskelet niitä ihmisiä ja eri tahoja, joita yrittäjä tarvitsee onnistuakseen työssään: alaisia, asiakkaita, eri yhteistyökumppaneita. Ota otsikoksi Yritetään yhdessä. c) Moni nuori joutuu päättämään, jatkaako vanhempiensa tai kenties sukunsa yritystä tai haluaako muutoin mukaan perheyritykseen. Kirjoita aiheesta pohtiva teksti. Keksi itse otsikko. 6 Yritys Hyvä

7 Sarja luokan, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaryhmät Yrittäjyysaiheinen projekti Muodostakaa vähintään kolmen hengen pienryhmiä. Ryhmä voi muodostua myös koko opetusryhmästä tai laajemmasta ryhmästä. Toteuttakaa ryhmässä jokin yrittäjyysaiheinen projekti. Projektin aiheen, toteuttamistavan ja muodon voitte päättää itse. Se voi olla esimerkiksi harjoitusyritystoiminta, tapahtuman järjestäminen tai eri oppiaineita yhdistävä työ. Kootkaa projektista yhteinen näytekansio eli portfolio. Portfolio tulee sisältää kokoelman projektin suunnitelmia, luonnoksia ja valmiita töitä. Valmis portfolio koostuu projektin eri vaiheissa syntyneestä materiaalista, oppijoiden omasta ja yhteisestä pohdinnasta sekä itsearvioinnista. Projektin eri vaiheiden dokumentoinnissa voi hyödyntää muun muassa oppimispäiväkirjaa muistiinpanoja miellekarttaa sähköpostiviestintää blogikirjoittelua piirroksia valokuvia videoita mainoksia. Valmis portfolio saa olla muodoltaan vapaa. Portfolion voi rakentaa verkkoon sähköiseen muotoon tai se voi olla esimerkiksi työsalkku, lautapeli tai aarrearkku. Olennaista on, että valmis tuotos on tekijöidensä näköinen ryhmän luovuutta ja innovatiivisuutta saa hyödyntää vapaasti! Vinkkejä ja ideoita portfolion tekemiseen saa myös osoitteesta Yritys Hyvä

8 Aineistot , Helsingin Sanomat Kuva: Sirpa Räihä Teksti: Elina Kervinen HS Kallion Vegemestan asiakkaista valtaosa on läh taa kyltin kadulle muistuttamaan, että purilais Kallion Vegemestan asiakkaista valtaosa on lähikortteleiden asukkaita. Yrittäjä Robert Ramstedt kantaa kyltin kadulle muistuttamaan, että purilaispaikka on auki. Yrittäjä elää kasvispurilaisilla, mutta niukasti Kallion pikkuruinen Vegemesta laajentaa Kamppiin ja koettaa, kävisikö kauppa myös öisin. Elina Kervinen HS MONITOIMIYRITTÄJÄ Robert kapaikkaa oli odotettu Helsinkiin vuosikausia. Nyt kun kas- kesken, yrittäjä kertoo. Ramstedtin soijanakki-hotdogit olivat aluksi kuuluisia vain vishampurilaisia viimein saa, Menestys jatkui, kun Ramstedt vuonna 2007 perusti kesäkahvion Suomenlinnaan. kaveripiirissä: aina kun hän asiakkaat ovat uskollisia. teki niitä, nakkipaketti loppui Asiakkaat antoivat palautetta, kesken, yrittäjä kertoo. KAMPIN uuden ravintolan että hyvää on, mutta samanlaista kasvispikaruokaa pitäisi Menestys jatkui, kun Ramstedt vuonna 2007 perusti ke- viranomaisten viimeistä siu- avaaminen odottaa nyt enää saada myös mantereelta. säkahvion Suomenlinnaan. nausta. Ramstedt on suunnitellut, että paikka pitäisi oven- Syksyllä Ramstedt jo perusti Asiakkaat antoivat palautetta, oikean kasvispikaruokaravintolan Kallion Vaasankadulle. että hyvää on, mutta samanlaista kasvispikaruokaa pitäisi Ensin sitä kokeillaan kesällä, sa auki ympäri vuorokauden. Se ei kuitenkaan riittänyt, heti vaadittiin taas lisää, Ram- saada myös mantereelta. ja jos bisnes kannattaa, käytännöstä tehdään pysyvä. Syksyllä Ramstedt jo perusti stedt kertoo suurliikemiehen oikean kasvispikaruokaravintolan Kallion Vaasankadulle. tin mukaan luultavasti kan- Kalliossa sama ei Ramsted- elkein. Seuraavan Vegemestan on Se ei kuitenkaan riittänyt, heti vaadittiin taas lisää, Ram- Vaasankadulla ei kyllä liiku nattaisi. Kello kolmen jälkeen nyt määrä avata ovensa parin kuukauden sisällä Kampin stedt kertoo suurliikemiehen ketään ostovoimaista, hän sanoo ja naurahtaa. keskuksen kupeeseen. elkein. Ramstedtista, joka ennen Seuraavan Vegemestan on soijanakkihommia elätti itsensä lähinnä it-konsultoin- nyt määrä avata ovensa parin KOVIN suuriin voittoihin kuukauden sisällä Kampin Robert Ramstedt haukkaa Kippari-hampurilaista, siis kauraleikaupalla, tuskin yltää jatkossa- Ramstedt ei yllä soijanakkinilla, on tullut täysverinen ravintoloitsija. keskuksen kupeeseen. Ramstedtista, joka ennen pää soijapihvillä ja savujuustollata tuotti voittoa euroa. kaan. Viime vuonna Vegemes- soijanakkihommia elätti itsensä lähinnä it-konsultoin- Yrittäjä toteaa, että soija- RAVINTOLA-ALALLA taantuma vei asiakkaat ennen muuta valkoisten pöytäliinojen nilla, on tullut täysverinen ravintoloitsija. Halvahkot pikaruokalat ovat kilpailu on yhä vähäistä ja raatuotteiden maahantuonnissa paikoista. Laatuviini virtaa nyt sen sijaan selvinneet kehnoina on lähikortteleiden aikoina hyvin. asukkaita. Vegemestan Yrittäjä Robert le ovat Ramstedt siksi melko kan- vaisummin. Yritysillallisilla ka-ainekustannukset yrityksel- Kallion RAVINTOLA-ALALLA Vegemestan asiakkaista taantu- valtaosa korkeat. taa kyltin kadulle muistuttamaan, että purilaispaikka on auki. avoin piikki on yhä harvempien Burgerit pitää Kallion kul- herkkua. ma vei asiakkaat ennen muuta valkoisten pöytäliinojen paikoista. Laatuviini virtaa nyt vaisummin. Yritysillallisilla avoin piikki on yhä harvempien Yrittäjä elää herkkua. 8 Yritys Hyvä KAIKUJA KIVIJALOISTA Juttusarjassa kuulostellaan, kuinka kaupungin kortteliyrittäjät jaksavat taantuman taitteessa. Sarja päättyy. myynti on Ramstedtin mukaan kasvanut noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Taantuma on kuitenkin hidastanut kasvuvauhtia edellisvuoteen verrattuna, hän sanoo. Noin kolmannes SIRPA RÄIHÄ asiakkaista tulee naapurikortteleista, ja se joukko käy niin tasaisesti, myös öisin. ettei sitä muuta mikään. Sen sijaan satunnaisia turisteja käy vähemmän, varsinkin Elina jos Kervinen HS on lumisadetta tai muuta, MONITOIMIYRITTÄJÄ Robert Ramstedt sanoo. Ramstedtin soijanakki-hotdogit olivat aluksi kuuluisia vain Hänen mukaansa kysyntää on riittänyt siksikin, että kasvisruokaa tarjoavaa pikaruo- kaveripiirissä: aina kun hän teki niitä, nakkipaketti loppui milla myydä melko halvalla, jos meinaa pitää asiakkaansa. Yhtälö ei tee rikkaaksi, mutta kyllä sillä elää, Ramstedt sanoo. Yrittäjä elää kasvispurila mutta niuk Kallion pikkuruinen Vegemesta laajentaa Kamppiin ja koettaa, kävisikö kauppa KAIKUJA KIVIJAL Juttusarjass kuinka kaup kortteliyritt taantuman Sarja päätty Robert Ram pari-hampur pää soijapih la. Halvahko sen sijaan na aikoina myynti on kaan kasva senttia ede tuma on ku kasvuvauht verrattuna,

9 ä elää ntaa se joukko käy niin tasaisesti, ttaa, ettei sitä muuta mikään. Sen purilaisilla, sijaan satunnaisia turisteja käy vähemmän, varsinkin jos on lumisadetta tai muuta, KAIKUJA niukasti Ramstedt sanoo. KIVIJALOISTA Hänen mukaansa kysyntää Juttusarjassa kuulostellaan, on riittänyt siksikin, että kasvisruokaa tarjoavaa pikaruo- kuinka kaupungin Robert kortteliyrittäjät jaksavat kapaikkaa oli odotettu Helsinkiin Noin vuosikausia. kolmannes Nyt asiakkais- kun kas- -hotdoia vain Sarja päättyy. vishampurilaisia ta tulee naapurikortteleista, viimein saa, ja en taantuman taitteessa. ntaa n hän asiakkaat se joukko ovat käy uskollisia. niin tasaisesti, ttaa, loppui ettei sitä muuta mikään. Sen KAMPIN sijaan satunnaisia uuden ravintolan turisteja Ramusti avaaminen käy vähemmän, odottaa varsinkin nyt enää jos ke- viranomaisten on lumisadetta viimeistä tai muuta, siu- innaan. KAIKUJA nausta. Ramstedt Ramstedt sanoo. on suunnitellut, Hänen että mukaansa paikka pitäisi kysyntää oven- autetta, KIVIJALOISTA samanpitäisi a. Robert i-hotdosia aravin- vain perusti adulle. n hän nyt, loppui he-, Rammiehen n Ramusti keinnaan. Juttusarjassa kuulostellaan, kuinka kaupungin kortteliyrittäjät jaksavat taantuman taitteessa. Sarja päättyy. sa on auki riittänyt ympäri siksikin, vuorokauden. että kasvisruokaa sitä tarjoavaa kokeillaan pikaruo- kesällä, Ensin ja kapaikkaa jos bisnes oli odotettu kannattaa, Helsinkiin vuosikausia. tehdään Nyt pysyvä. kun kas- käytännöstvishampurilaisia Kalliossa sama viimein Ramstedtin asiakkaat mukaan ovat luultavasti uskollisia. kan- saa, nattaisi. Kello kolmen jälkeen Vaasankadulla KAMPIN uuden ei kyllä ravintolan liiku ketään avaaminen ostovoimaista, odottaa nyt hän enää sanoo viranomaisten ja naurahtaa. viimeistä siu- on tan nausta. Ramstedt on suunni- a n autetta, asukkaita. parin Yrittäjä Robert Ramstedt kanki. KOVIN tellut, että suuriin paikka pitäisi voittoihin ovensa ampin samanpitäisi a. ennen perusti tti itsultoinnen ra- aravinkadulle. nyt, he-, Rammiehetaantun muuiinojen on tan a taa parin nyt Kampin allisilla arvemennen Robert Ramstedt haukkaa Kippari-hampurilaista, siis kauraleipää soijapihvillä ja savujuustolla. Halvahkot pikaruokalat ovat sen sijaan selvinneet kehnoina aikoina hyvin. Vegemestan myynti on Ramstedtin mukaan kasvanut noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Taantuma Robert on Ramstedt kuitenkin haukkaa hidastanut Kippari-hampurilaista, edellisvuoteen siis kauralei- kasvuvauhtia verrattuna, pää soijapihvillä hän sanoo. ja savujuustollata auki ympäri ei yllä vuorokauden. soijanakki- Ramstedt kaupalla, Ensin sitä tuskin kokeillaan yltää jatkossakaan. ja jos Viime bisnes vuonna kannattaa, Vegemes- käy- kesällä, ta tännöstä tuotti voittoa tehdään 25pysyvä. 000 euroa. Yrittäjä Kalliossa toteaa, sama ei että Ramstedtin mukaan maahantuonnissa luultavasti kan- soijatuotteiden kilpailu nattaisi. on Kello yhä kolmen vähäistä jälkeen ja raaka-ainekustannukset Vaasankadulla ei kyllä yritykselle ketään ovat siksi ostovoimaista, melko korkeat. hän sa- liiku noo Burgerit ja naurahtaa. pitää Kallion kulmilla myydä melko halvalla, jos KOVIN meinaa suuriin pitää asiakkaansa. voittoihin Ramstedt Yhtälö ei ei tee yllä rikkaaksi, soijanakkikaupalla, kyllä sillä tuskin elää, yltää Ramstedt jatkossa- sa- muttnookaan. Viime vuonna Vegemes- ätti itsultoininen tuotti voittoa euroa. Noin kolmannes asiakkais- Yrittäjä toteaa, että soijataantun rata tulee naapurikortteleista, ja tuotteiden maahantuonnissa muuliinojen rtaa nyt lallisilla an, arvemse Halvahkot joukko käy pikaruokalat niin tasaisesti, ovat ettei sen sijaan sitä muuta selvinneet mikään. kehnoina aikoina satunnaisia hyvin. Vegemestan turisteja Sen sijaan käy myynti vähemmän, on Ramstedtin varsinkin mukaan lumisadetta kasvanut noin tai muuta, 10 pro- jos on Ramstedt senttia edellisvuodesta. sanoo. Taantuma Hänen on kuitenkin mukaansa hidastanut kysyntää on kasvuvauhtia riittänyt siksikin, edellisvuoteen että kasvisruokaa verrattuna, tarjoavaa hän sanoo. pikaruokapaikkaa oli odotettu Helsinkiin vuosikausia. Nyt kun kasvishampurilaisia viimein saa, asiakkaat ovat uskollisia. kilpailu on yhä vähäistä ja raaka-ainekustannukset yritykselle ovat siksi melko korkeat. Burgerit pitää Kallion kulmilla myydä melko halvalla, jos meinaa pitää asiakkaansa. Yhtälö ei tee rikkaaksi, mutta kyllä sillä elää, Ramstedt sanoo. lla, i KAMPIN uuden ravintolan avaaminen odottaa nyt enää viranomaisten viimeistä siunausta. Ramstedt on suunnitellut, että paikka pitäisi ovensa auki ympäri vuorokauden. Ensin sitä kokeillaan kesällä, ja jos bisnes kannattaa, käytännöstä tehdään pysyvä. Kalliossa sama ei Ramstedtin mukaan luultavasti kannattaisi. Kello kolmen jälkeen Vaasankadulla ei kyllä liiku ketään ostovoimaista, hän sanoo ja naurahtaa. PANDAN POLKU WWF Suomi 2009 Vuosikertomus Yritysten tukea ja työtä ympäristön hyväksi WWF tekee tuloksellista yhteistyötä yritysten kanssa suojellakseen luontoa ja ympäristöä sekä edistääkseen kestävää kulutusta ja tuotantoa. Yritysyhteistyö on sisällöllistä ja ratkaisuhakuista. WWF edistää yhteistyöllä yritysten vastuullisuutta ympäristöasioissa ja vahvistaa yritysten tuella toimintansa rahoittamista. WWF innostaa yrityksiä ja niiden sidosryhmiä vähentämään omia ympäristövaikutuksiaan. Suuren suosion saavuttaneeseen WWF:n Green Office ohjelmaan kuului vuoden 2009 loppuun mennessä 168 yritystä ja organisaatiota. Yritysyhteistyötä ovat myös perinteiset kaupalliset royalti-sopimukset. Niissä valmistaja tai markkinoija tukee luonnonsuojelua lahjoittamalla osan myyntituloista WWF:lle. Lue lisää WWF:n yritysyhteistyöstä: Yritys Hyvä KOVIN suuriin voittoihin

10 Petri Pel vetämäs gashote riittää tä kolla sui Aineistot MARJAANA KONTU Petri Peltosen vetämässä rengashotellissa riittää tällä viikolla suihketta. n elto- vuu- help- attaa kaskere säiutuu uton uu- teki- aste- ta ti- nnal- inen a on loyhsäi- lytyksen tiloissaan. Autonrenkaathan palavat roihuten. Meillä renkaat on vakuutettu täydestä arvostaan. Peltonen sanoo rengashotellinsa panostavan asiakaspalveluun. Räätälöimme sellaisen palvelun kuin asiakas tarvitsee. Helpoimmillaan ei tarvitse kuin tuoda auto sovittuna aikana renkaanvaihtoon. Osa kuitenkin haluaa vaihtaa renkaansa itse, kuljetuskin järjestyy. Sesonkiaikoina rengashotelli työllistää 6-7 asentajaa, muulloin toiminta pyörii pari, kolmen hengen voimin. Sesonkeina aukioloajat ovat pidemmät ja pystymme vaihtamaan renkaita tarvittaessa jopa kuudella autopaikalla. Marjaana Kontu 10 Rengashotelli Yritys Hyvä

11 , Uusi Lahti Teksti ja kuva: Marjaana Kontu Rengashotelli rantautui Lahteen Petri Peltosen vetämässä rengashotellissa riittää tällä viikolla suihketta. Renkaiden kausisäilytyksen suosio kasvaa. Tämä viikko on rengasliikkeissä kevään kiireisin, kun autoilijat havahtuvat vaihdattamaan kesärenkaita. Yhä useampi autoilija on myös halukas maksamaan renkaiden kausisäilytyksestä. Kysyntää riittää Kysyntää sille on, mutta monen rengasliikkeen tilat ovat rajalliset, tietää parikymmentä vuotta rengasalalla ollut Petri Peltonen. Hän pisti viime syksynä pystyyn Lahdessa uudentyyppisen palvelun, rengashotellin. Kaikissa isoissa kaupungeissa rengashotelleja jo on, joten ajattelin, että eiköhän olisi aika saada Lahteenkin ensimmäinen. Meillä renkaiden kausisäilytys on yrityksen pääidea, kun se muilla on lisäpalvelu, Rengashotelli toimii Saksalassa, yrityksen käytössä on 650 neliön hallitilat, joten tilat eivät lopu kesken. Saamme säilöön tarvittaessa jopa 3000 rengassarjaa. Ja varastotilat ovat a-luokkaa, sopivan lämpöiset ja turvalliset. Renkaat vievät tilaa Rengashotelli-idea on lähtöisin Keski-Euroopan suurista kaupungeista, Suomessa se on yleistynyt erityisesti 2000-luvulla, enää ei säilytetä vain leasing- ja yritysautojen renkaita vaan myös yksityisten autoilijoiden. Asiakkaita on tasaisesti kaikista ryhmistä, opiskelijoista eläkeläisiin. Kasvavan suosioon on Peltosesta monia syitä. Ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, tämä on helppo tapa säilyttää ja vaihdattaa renkaat. Lisäksi rengaskoot ovat kasvaneet, mikä tietää etenkin kerros- ja rivitaloissa asuville säilytysongelmia. Jos häkkikopissa joutuu säilyttämään kahden auton renkaita, ei sinne paljon muuta mahdukaan. Hotelli tuo turvaa Turvallisuuskin on tärkeä tekijä, sillä renkaita myös varastetaan heikommin lukituista tiloista. Paloturvallisuuden kannaltakin renkaiden säilyttäminen asuntojen varastotiloissa on riskialtista, siksi moni taloyhtiö on kieltänyt renkaiden säilytyksen tiloissaan. Autonrenkaathan palavat roihuten. Meillä renkaat on vakuutettu täydestä arvostaan. Peltonen sanoo rengashotellinsa panostavan asiakaspalveluun. Räätälöimme sellaisen palvelun kuin asiakas tarvitsee. Helpoimmillaan ei tarvitse kuin tuoda auto sovittuna aikana renkaanvaihtoon. Osa kuitenkin haluaa vaihtaa renkaansa itse, kuljetuskin järjestyy. Sesonkiaikoina rengashotelli työllistää 6-7 asentajaa, muulloin toiminta pyörii pari, kolmen hengen voimin. Sesonkeina aukioloajat ovat pidemmät ja pystymme vaihtamaan renkaita tarvittaessa jopa kuudella autopaikalla. Marjaana Kontu Yritys Hyvä 11

12 Aineistot , Etelä-Suomen Sanomat Kuva: ESS/Pertti Louhalainen Teksti: ESS-Ursula Lehtivuori Tulilinja näyttää taivaanmerkit Tulilinja näyttää taivaanmerkit kuja. Saman katon alle on parhaillaan valmistumassa myös ESS Ursula Lehtivuori Hollola sauna edustustiloineen. Keskellä hollolalaista maalaiskuja. Hallin Saman seinustalla katon on alle erikokoi- on parmaisemaa ESS Ursula jököttää Lehtivuori pihalla musta Hummer. Jättiauton kyljessä dällä sauna on edustustiloineen. salaperäinen mötikkä, sia haillaan onttoja valmistumassa lasikuituputkia. myös Pöy- Hollola lukee Keskellä Tulilinja. hollolalaista Ja Tulilinjan maalais- takamaisemaa pilkottaa jököttää myös isäntä, pihalla ilo- musriinsia Esineen onttoja lasikuituputkia. toisessa päässä Pöy- on joka Hallin on paketoitu seinustalla voimapape- on erikokoitulitusalata Hummer. yrittäjä Jättiauton Mika Lemi- kyljessä häntä. dällä on salaperäinen mötikkä, nen, lukee 21. Tulilinja. Ja Tulilinjan ta- joka Mötikkä on paketoitu on ruutia, voimapape- jonka Lemineriin. Esineen lataa putkeen. toisessa päässä Yhdistel- on ta Lemisellä tulitusalan on yrittäjä 10 vuoden Mika Lemi- komän häntä. nimi on tähtipommi. Kun Nuoresta kaa pilkottaa iästään myös huolimat- isäntä, ilokemunen, ilotulitusten 21. tekemisestä. Hän saa leipänsä tuottamaltävä tähdistö. ta Lemisellä on 10 vuoden komän nimi on tähtipommi. Kun la iloa toisille. Pommin ääreltä ei enää juosta kemus ilotulitusten tekemises- se räjähtää, taivaalle leviää näyt- Aloitin tä. Hän isän saa leipänsä kanssa. tuottamal- Hän on tuhatta tävä tähdistö. ja sataa suojaan, vaan se se räjähtää, Mötikkä taivaalle on ruutia, leviää jonka näyt- Le- Nuoresta iästään huolimatminen lataa putkeen. Yhdistel- tehnyt la iloa tätä toisille. puoliksi harrastuksena, Leminen Aloitin kertoo. isän kanssa. Hän on la tuhatta kauempaa. ja sataa suojaan, vaan se Yrittäjäperheen tehnyt tätä puoliksi lapselle harrastukse- oli laukaistaan Ilotulitusonnettomuudet sähköisellä laitteel- ta- laukaistaan Pommin sähköisellä ääreltä ei enää laitteel- juosta luontaista na, Leminen perustaa kertoo. yritys. Hän pahtuvatkin la kauempaa. pikkupojille ja vähän Ilotulitusonnettomuudet isommille, jotka eivät takeen luontaista opiskelemaan perustaa insinöö- yritys. Hän muista pahtuvatkin suojata pikkupojille silmiään ja vä- lu- kertoo Yrittäjäperheen päässeensä lukion lapselle jäl- oli riksi, kertoo mutta päässeensä veri veti kuitenkin lukion jälkehän käyttöohjeita. isommille, jotka eivät omaan. keen opiskelemaan insinöö- muista Lemisen suojata työ on silmiään pitkäjänteis- ja lu- Kannattaako riksi, mutta veri nuoren veti kuitenkin ruveta tä. kea Ensin käyttöohjeita. suunnitellaan näytös yrittäjäksi? omaan. ja sitten Lemisen rakennetaan työ on pitkäjänteis- puitteet. Mikä Kannattaako ettei, jos nuoren on hyvä ruveta liikeidea. yrittäjäksi? jakin. ja sitten Tuorein rakennetaan iso työ yhdessä Pohjatyöhön tä. Ensin suunnitellaan voi mennä viikko- näytös puitteet. Mikä ettei, jos on hyvä lii- Pohjatyöhön voi mennä viikko- Uusyrityskeskuksen mielestä Leminen Uusyrityskeskuksen oli oikealla asialla. mielespausselän toisen yrityksen kisojen kanssa juhlailotuli- oli Sal- Mies tä kävi Leminen yrittäjäkurssin oli oikealla ja asialla. saa tus. pausselän Sen kustansi kisojen tänä juhlailotuli- vuonna toisen yrityksen kanssa oli Salkeideajakin. Tuorein iso työ yhdessä starttirahaa, Mies kävi jota yrittäjäkurssin uusi yrittäjä ja voi saa 110 tus. vuotta Sen kustansi täyttävä tänä Etelä-Suo- vuonna saada. starttirahaa, jota uusi yrittäjä voi men 110 Sanomat. vuotta täyttävä Etelä-Suo- Leminen saada. on tosissaan liikmen Sanomat. keellä. Leminen Viime vuonna tosissaan hän osti liik- Sydänkuvioita työtilakseen keellä. Viime hallin vuonna Aikkalantiel- hän osti Tulilinja Sydänkuvioita tekee muutakin. Kesällä tä Hollolan työtilakseen Vesalasta. hallin Aikkalantiel- Tilaa riittää valmistaa tä Hollolan pommeja Vesalasta. ja Tilaa pauk- riitlotulituksia työllistävät rakennetaan monet festarit. myös Sisäitää valmistaa pommeja ja pauklotulituksia rakennetaan myös työllistävät Tulilinja tekee monet muutakin. festarit. Kesällä Sisäi- Mika Leminen tekee työkseen ilotulituksia. Mika Leminen tekee työkseen ilotulituksia. konsertteihin, ja elokuviin tehdään tehosteita. ja elokuviin Duudsonit teh- se- tullut häätulitukset. niihinkin. Uutta Yrittäjä ovat näyttää myös vi- Pa dään koilivat tehosteita. vuosi sitten Duudsonit Ylläksellä, se- ja häätulitukset. deolta vaaleanpunaista Yrittäjä näyttää sydäntä, vikoilivat Leminen vuosi hoiteli sitten kuvauksien Ylläksellä, ja ilodeolta joka vaaleanpunaista lopuksi lähtee sydäntä, ruudin voi- Ilot Leminen tulitukset. hoiteli Synttärikeikkoja kuvauksien ilo- tulee joka malla lopuksi pyörimään. lähtee ruudin voi- täji tulitukset. ympäri vuoden. Synttärikeikkoja tulee malla Digitekniikan pyörimään. ansiosta ilotuli- hel ympäri Ilotulitusnäytökset vuoden. eivät ole Digitekniikan tusnäytökset ansiosta esitetään ilotuli- nykyään L enää Ilotulitusnäytökset pelkkää pauketta, eivät sihinää ole tusnäytökset asiakkaan esitetään valitseman nykyään musiikin pai enää ja vihellystä, pelkkää pauketta, vaan musiikki sihinää on asiakkaan tahdissa. valitseman musiikin uu ja vihellystä, vaan musiikki on tahdissa. mu tullut niihinkin. Uutta ovat myös konsertteihin, 12 Yritys Hyvä

13 , Helsingin Sanomat Teksti: Antti Manninen ESS / PErtti louhelainen ESS / PErtti louhelainen Panostajaksi Päivä venyy pitkäksi. yös Panostajaksi Hän Päivä monipuolistaa venyy pitkäksi. ammat- ä viäntätäjiä, Ilotulitusalalla eikä leipä tule on kenellekään muitakin yrit-joktitaitoaan on viittä panostajatutkinnolla, vaille suoritettu. voi- helposti. täjiä, eikä leipä tule kenellekään Panostajan joka on viittä papereilla vaille suoritettu. pää- Ilotulitusalalla on muitakin yrittitaitoaan Hän monipuolistaa panostajatutkinnolla, ammat- Leminen helposti. pitää yllä omaa kilpailukykyään Leminen pitää opiskelemalla yllä omaa kil-ksee laventaa räjäyttämään toimeentuloa kalliota, ja eh- misee räjäyttämään Panostajan papereilla kalliota, mi- päätuliyään uutta pailukykyään ja tekemällä yhteistyötä opiskelemalla kä myös kä laventaa tulevaisuudennäkymiä. toimeentuloa ja eh- iikin muiden uutta kanssa. ja tekemällä yhteistyötä Silti kä saa myös pysyä tulevaisuudennäkymiä. Tulilinjalla. muiden kanssa. Silti saa pysyä Tulilinjalla. Nuori yrittäjä ANTI- MANNINEN ministeri Sinnemäen Nuori Tällä palstalla yrittäjä toimittaja valittaa kaikenkarvaisista pikkuasioista, myös lukijoiden täyttymys puolesta. antti.manninen@hs.fi ministeri Sinnemäen toiveiden ESS toiveiden Surkeaa täyttymys palvelua Työministeri Anni Sinnemäki (vihr) suomalaiseen rohkaisi talvella Lah- tapaan tuu alusta asti tekemään töitä. Riittävä määrä yrittäjäkoulutusta on venyvä käsite. Myös tuu tradenomin alusta asti tekemään tutkinnon töitä. suorittaneen Riittävä papereista määrä yrittäjäkou- katsotaan, dessa ESS nuoria yrittäjiksi. Yrittäjät Työministeri olisivat pois Anni työttömyyskortistostaki (vihr) rohkaisi merkkejä, talvella jotka Lah- ovat tyypillisiä. tradenomin hänsä myös Kun tutkinnon asiakas yrittäjäoppia tulee suorit- eli dessa Ministerin nuoria kauppaan yrittäjiksi. toive on tai ymmär- Yrittä- toimistoon, taneen ainakin henkilökuntaan papereista yritystoiminnan katsotaan, kuulu- perus- Suomalaisella Sinnemä- palvelulla lutusta on että muutamia tämä on venyvä on tunnus- päntännyt käsite. Myös päärettäväjät olisivat sillä pois vat nuorisotyöttömyys keskittyvät työttömyyskortistosta. ole viime huomaavinaankaan, vuonna Hämees- että hänsä tiskille Muut myös tai lasikopin starttirahan yrittäjäoppia ulko- hakijat eli puhelemaan että teet tämä on keskenään. oltava on päntännyt hallussa. He eivät pää- kasvoi sä Ministerin lähes puolelle 80 prosenttia on toive tullut on palvelun ymmärrettävä, jono. sillä Asiakas nuorisotyöttömyys on kuin ilmaa. teet voimapoliittisen on oltava hallussa. koulutuksen. kasvoi Mika viime Leminen vuonna Sinnemä- Hämees- Kolmen Muut starttirahan viikon täyspäiväis- hakijat edellis-tarvitsijvuodesta. ainakin voivat yritystoiminnan tai käydä peräti te-toimiston kasvanut perus-työesä mieleen. lähes TERVEYSKESKUKSESSA 80 prosenttia Hollolalainen edellisvuodestavoimapoliittisen koulutuksen. ilotulitusyrittäjä että virkailija täyttää istuu vasta kopissaan 22 puhelemassa si Cimson Moisionkadulla. niitä näitä Pi- Mika Leminen on Sinnemä- Kolmen viikon täyspäiväis- tai Kelan voivat tä kurssia toimistossa käydä te-toimiston tarjoaa voi sattua, esimerkik- työ- vuotta kännykkäänsä. tänä vuonna. Lasin läpi kuuluu, kakurssiksi kun kännykkään voi kutsua puhuja kikattaa ei ole Kiipuen mieleen. Hollolalainen ilotä kurssia tarjoaa esimerkiktulitusyrittäjä Leminen täyttää yksin. ja kaakattaa, vasta Nuoria eikä 22 si la-opiston ole huomaavinaankaan Cimson Moisionkadulla. viikon mittaista Pikakurssikstakurssia. yhtäkkiä hänelle tulee voi kutsua Kiipu- il- alle vuotta 30-vuotiaita jonoa kopin tänä vuonna. yrittäjiksi ulkopuolella. aikovia Leminen on Sitten kiire. kolmannes Sitä ei olisi ei ole yksin. Lahden tullut, Nuoria seudun alle 30-vuotiaita Uusyrityskeskuksen yrittäjiksi aiko- asiak- Toimeentulotukea takurssia. jos työt olisi hoidettu heti, kun tulevat eteen. la-opiston viikon mittaista ilkaistavia on kolmannes Keskus neuvoo Lahden yrittäjik- seudun Uusyrityskeskuksen asiak- Toimeentulotukea Aloittavan yrittäjän toimeentulotueksi TOISAALTA ASIAKKAAN ei parane neuvoakaan ainakaan si aikovia taksinkuljettajaa, alkuun. joka voi kivahtaa, että kutsuttua kumpi tässä starttirahaa kaista. Leminen ajaa, Keskus hän aloitti vai neuvoo asiakas. yrittäjiksi aikovia yrittäjän Silloin ei Aloittavan saa kannata ensimmäisen yrittäjän jatkaa keskuste- toimeentulotueksi 720 euroa kutsuttua kuussa starttirahaa ja siitä eteen- puoli vuotta uransa lua, viime muuten alkuun. syksynä joutuu starttirahalla Leminen kuten niin aloitti monet yrittäjän muut- saa päin ensimmäisen 550 euroa kuussa. puoli vuotta Raha on kävelemään. kin. uransa Starttirahan viime syksynä starttira- 720 euroa kuussa ja siitä eteenpäin Raha 550 euroa ei kuussa. tule valuut- puoltatoista Raha on SUOMALAISESSA myöntää palvelussa paikkakunnahalla on veronalaista vielä selviä itäisiä tuloa. piirteitä. kuten Asiakas te-toimisto niin monet on riesa Uusyri- muutkin. Starttirahan kuin neuvostoliittolaisessa tyskeskuksen tamyymälässä lausunnosta. myöntää muinoin. paikkakunnan Henkilökunnan veronalaista vuotta itsestään. käytös tuloa. paljastaa työnantajan te-toimisto todellisen Uusyrityskeskuksen asenteen: Raha Ensimmäinen Ei ei voisi tule vähempää puoltatoista katko on puolen vuoden oppiminen kuluttua on toiminnan Ensimmäinen katko on puo- Yrittäjäoppia kiinnostaa. lausunnosta. Luontevan palvelualttiuden vuotta itsestään. Uusyrityskeskuksen Yrittäjäoppia vaikeaa, koska suomalainen johtaja myy- Uusyrityskeskuksen Pekka Mantila sanoo, asiakas haluaa ensin katsella kaupassa ympärilleen ilman len aloittamisesta, liian vuoden tungettelevaa kuluttua jolloin toiminnan on esitettävä te-toimistossa jää. Kokenut myyjä johtaja Pekka Mantila saamisen sanoo, edelly- että tettävä kelma te-toimistossa ja tase. tuloslas- että osaa arvioida aloittamisesta, tilanteen. jolloin on tuloslas- esi- starttirahan tyksenä starttirahan Antti on Manninen todistus saamisen riittäväs- edellykelma Vuoden ja tase. kuluttua seuraa toinen Vuoden tarkastelun kuluttua seuraa paikka. toi-vii- laadittu tä yrittäjäkoulutuksesta suunnitelma aiotusta ja itse nen meistään tarkastelun tuolloin paikka. on työllistet- Viittyksenä yrittäjäkoulutuksesta on todistus riittäväs- ja itse liiketoiminnasta. laadittu suunnitelma aiotusta meistään tävä joku tuolloin ulkopuolinen on työllistettävlö, joku jolle ulkopuolinen maksetaan kuukausi- henki- henki- liiketoiminnasta. Me emme jaa helppoa rahaa, Me vaan emme yrittäjäksi jaa helppoa aikova jou- ralöpalkkaa. jolle maksetaan kuukausihaa, vaan yrittäjäksi aikova joupalkkaa. Yritys Hyvä 13

14 Palkittuja töitä 2010 Sarja 1 Ilona Sekiguchi Laanilan koulu, Oulu Kun 9 b luokka perusti kahvilan Kuusmäen koulu on yksi kaupungin suosituimmista opinahjoista. Monia vierailijoita läheltä ja kaukaa on käynyt tutustumassa Kuusmäen henkeen, koulun laadukkaaseen opetukseen ja toimivaan oppilashuoltoon. Minä en ole kuitenkaan tulossa vierailemaan yläkoulun ja lukion tiloissa, vaan suuntaan kulkuni vanhaa sivusiipeä kohti. Puurakennuksen ovessa lukee Kahvila Tauonpaikka. Sisääntulijaa vastaan leijuu kodikas tuoksu, kevätaurinko paistaaa ikkunoista sisään ja seinillä riippuvat kuvat ja muut taidonnäytteet ovat ilmiselvästi kuvataide- ja käsityötuntien tuotoksia. Istahdan punaiselle sohvalle kahden oppilaan joukkoon. On suorastaan ihmeellistä, miten paljon eloa olemme saaneet tähän vanhaan siipeen sitten viime syksyn, toteaa Paula Savikko, 9 b -luokan tarmokas luottamusoppilas ja luokan yhteisen liikeidean äiti. Kun luokanvalvojamme syksyllä herätteli meitä miettimään varainkeruutapaa luokkaretkeä varten, ajattelin, että voisimme perustaa yhdessä kouluumme kahvilan. Kuusmäellä ei ollut ennen kahvilaa, joten sellaiselle oli tarvetta. Koulupäivät ovat pitkiä lukiossa ja usein jo yläluokillakin. Moni joutui ennen opiskelemaan päivän viimeiset tunnit väsyneenä nälän takia. Pian luokka syttyi ideasta. Toimitiloiksi järjestettiin varastona toiminut koulun pieni siipirakennus. Tilan käyttöön myönnettiin lupa, sillä kaupungin epämääräisen purku-uhan alla oleva rakennus ei ollut vaarassa ainakaan vielä tänä vuonna. Alussa oli kuitenkin kitkaa ennen kuin homma lähti käyntiin. Kaikilla oli omia ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miten kahvilaa lähdettäisiin toteuttamaan. Oli vaikeaa saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Pääasia oli, että energiaa silti löytyi niin paljon. Ilman motivaatiota ei mistään olisi tullut mitään. Pikkuhiljaa luokka oivalsi, miten saisi oman yrityksensä toimimaan. Kaikkien oli tehtävä omien päämäärien pohjalta kompromisseja yhteisten tavoitteiden eteen. Yrittäjyysprojekti toi luokalle suurenmoisen väylän oppia omin käsin ja käytännön kautta yrittäjyyden periaatteita. Rahalliset voittomme eivät ehkä maailmaa kaada, mutta olemme oppineet jokaisen tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, aikoipa sitten yrittäjäksi tai ei. Luokanvalvojamme ei missään vaiheessa ole ottanut ohjaksia omiin käsiinsä, vaan rohkaissut meitä yrittämään itse. Pallo on pysynyt hyvin hallussa, kun olemme kaikki pitäneet kahvilaa tärkeänä työnä ja panostaneet siihen, kertoo Akseli Holm, Tauonpaikan tiedotusvastaava. Kotitekoista leipää ja paperisotaa Tauonpaikka sai alkunsa talkoohengestä. Oppilaat eivät olisi selvinneet ilman vanhempiensa ja opettajien tukea. Kahvila muistuttaa kommandiittiyhtiötä, jossa luokkalaiset ovat vastuunalaisina yhtiömiehinä huolehtimassa yrityksen toiminnasta, mutta tukijoukkoina heillä on lisäksi paljon vanhempia ns. äänettöminä yhtiömiehinä, jotka ovat sijoittaneet kahvilaan vaikkapa vanhoja huonekaluja. 9 b halusi myydä kahvilassaan ainakin hedelmiä, kotitekoista leipää, välipalakeksejä ja tietysti juotavaa joka lähtöön, kahvista ja teestä alkaen. Liikeideaamme kuuluu päivää piristävän lepohetken tarjoaminen koululaisille. Siksi myymme vain terveellisiä välipaloja. Karkkeja ja limukoita emme huoli, sillä kunnianhimoiseen suunnitelmaamme kuuluu olla omalta osaltamme tukemassa nuorten terveellisiä elämäntapoja. Yrityksillä, vaikka sitten pienilläkin, on väylä vaikuttaa ympäröivään elämään, ja se kannattaa käyttää vastuullisesti, Paula kuvailee. Tauonpaikka toimii erilaisten vastuuryhmien varassa. Oppilaat laativat syksyllä tasa-arvosuunnitelman, jonka perusteella jakaannuttiin muutaman hengen ryhmiin. Vastuuryhmät muodostuivat nuorten omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Näin jokainen pääsee varmasti osallistumaan ja kaikkien lahjakkuudet ja taidot käytetään hyväksi. Yhden ryhmän vastuulla on mainostus- ja tiedotustyö, toinen huolehtii myynnistä, joku taas elintarvikkeista, jotka osin ostetaan ja osin itse leivotaan. Kahvilanpitäjän on myös otettava huomioon monia virallisia säännöksiä. Niitä ilmestyi syksyllä kaupungin kanssa käydyssä paperisodassa kuin sieniä sateella. Esimerkiksi ruoan myyntiä ei voi suorittaa julkisesti tuosta vain. Elintarvikkeiden käsittelyyn tarvitaan hygieniapassi, jonka leipomisryhmäläiset ovat pitkällä kotitalouden valinnaiskurssilla suorittaneet. Kuusmäen koulu on ottanut Tauonpaikan innokkaasti vastaan. Kävijöitä riittää ja kauppa käy. Asiakaskunnan positiivinen suhtautuminen onkin ollut yksi tärkeimmistä yrityksen menestykseen vaikuttaneista tekijöistä. Yritys itsessään on nimittäin vasta puolikas ilman asiakkaitaan. Akselin tiedotusryhmä on onnistunut työssään. Aktiivinen vuorovaikutus asiakkaiden ja kahvilan välillä poiki yhteistyötä myös Tauonpaikan sisustamisessa. Kuvataide- ja käsityöoppilaat lupautuivat urakoitsijoiksi lainaamaan toteuttamiaan töitä kahvilaan. Opintiellä kohti onnistumista Vaikka kahvilan pitämiseen tarvittava työpanos tuntuu suurelta, oppilaat vakuuttavat, ettei se ole vienyt mitään koulutyöhön keskittymiseltä. Kullakin yksilöllä on kohtuullinen työmäärä kahvilassa, kun yritys on jakautunut eri toimialoihin. Liian usein yrittäjyys mielletään yksinäiseksi puurtamiseksi, mutta parhaimmillaan se on voimavarojen moninkertaistumista yhteistyön arvokkaassa koneistossa. Suositteleeko 9 b yritysmuotoista toimintaa koululuokille? Myönteinen vastaus ei jätä epäilyn sijaa, kun syitä löytyy kuin apteekin hyllyltä: 14 Yritys Hyvä

15 Luokkahenkeä kahvilan pitäminen on tiivistänyt valtavasti, Akseli huomauttaa, ja oppimiseen ja opiskeluintoonhan vaikuttaa suoraan se, miten hyvin ryhmäläiset tuntevat toisensa. Olemme oppineet myös arvostamaan työntekoa ja erilaisten ihmisten erilaisia vahvuuksia. Kahvilan kautta olemme ryhmäytymisen lisäksi paljon itsenäistyneet. Omaehtoinen ja pitkäjänteinen työskentely ei osoittautunutkaan niin ruusuiseksi kuin etukäteen kuvittelimme, mutta se on ollut sitäkin opettavaisempaa. Kun joutuu kerran myymään eioota tiskin takana, muistaa seuraavan kerran leipoa leivät ajoissa. Paulan mielestä monen asenne on vuoden aikana muuttunut paljon aktiivisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Yhden oppilaan äiti oli ihmetellyt, kun poika oli vapaaehtoisesti kotona imuroinut talon, vaikkei ennen avannut siivouskomeroakaan. Nuorten mukaan yrittäjyys sopii kaikille ainakin sisukkaana ja lannistumattomana asenteena. Yrittäjävuosi on riskeistä ja järsimästään vapaa-ajasta huolimatta antanut enemmän kuin ottanut. Tauonpaikan tulevaisuus näyttää valoisalta. Tulevina vuosina se on rikastuttamassa nuorempien oppilaiden rahallista ja henkistä pääomaa. Kaupunginvaltuustossa käsitellään parhaillaan Kuusmäen koulun siipirakennuksen purkumääräyksen kumoamista siiven ansiokkaan käyttöönoton vuoksi. Entä luokan tulevaisuus? Toukokuussa 9 b:llä koittaa tauon paikka. Hyvä ryhmä on ansainnut hyvän luokkaretken Pohjois-Norjaan. Harvemmin kohtaa tällaista luokkaa, jolla on sekä innovatiivisuutta, että yhteistyökykyä toteuttaa unelmansa. Se on seurausta ahkeruudestamme, nuoret selittävät. Jos harjoitus tekee meistä mestareita, niin yrittäminen tekee onnistujia. Maisa Vuorte Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Kultaakin arvokkaampi Kaupungin katuja reunustaa lukuisten pikkuruisten putiikkien kirjo. Pikkuiset liikkeet ja puljut valloittavat asuirakennusten pohjakerroksia ja metrotunneleita. Rautatieaseman käytävälle on ilmestynyt uusi kioski, jonka omahyväinen omistaja ripustaa parhaillaan Kahvi & munkki -mainosplakaattia tuliterän, vesihöyryä sylkevän kahviautomaatin yläpuolelle. Kello lyö lounasaikaa. Pian nälkäiset työläiset raahustavat pitkin katuja kohti lounaspaikkojen kutsuvia lasiovia. Läheisen pikaruokalan ovi narahtaa auki, kun joukko nuoria koulupinnaajia astuu sisään. Pian he jo astuvatkin ulos ruskeine paperipusseineen ja limumukeineen. Rasvan ja suolan lemu leijailee heidän perässään tukahduttavan viitan lailla. Hampurilaisen rapiseva kääre leijailee maahan, eikä kukaan vaivaudu nostamaan sitä. Pian nälkäiset pulut ovat se kimpussa nahistellen siihen tarttuneista, olemattomista juusto- ja majoneesitahroista. Roskaa, rasvaa, suolaa ja lisää roskaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana asuinkeskuksiemme katukuvat ovat täyttyneet yhä uusista pikaravintoloista ja hampurilaisbaareista. Roskaruoan vallankumous on täällä, ja me olemme ottaneet sen avosylein vastaan. Terveysviranomaiset ja media valittavat, kuinka yhteiskuntamme paisuu vaatteistaan ulos liikakilojen kertyessä salakavalasti vyötärölle. Yhä useampi ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, laihdutusbisnes tekee voittoa katteettomilla pillereillä ja muulla huuhaalla ja normaalipainoisista on tullut katoava luonnonvara. Huolestuttavaa ei ole vain ylipainoisten väestöryhmän räjähdysmäinen kasvu, mutta roskaruoan ja take-away:n suosiosta kärsivät myös perheen jälkikasvu. Perinteisen lihamakaronilaatikon tuoksu, joka tuo veden kielelle, on monessa perheessä historiaa. Sen sijaan mikroaaltouuni käy tiuhaa päälle pois kierrettä ja lähikaupan pakastealtaasta on tullut oman talon keittiötä tutumpi kolkka. Perheenjäsenillä tuskin löytyy aikaa istuutua yhdessä keittiön pöydän ääreen nauttimaan edes yhtä kotitekoista ateriaa toistensa seurassa ja ne harvinaiset illat, jotka kyetään viettämään yhdessä, tuhlataan joutilaina töllöttimen ääressä järsien pitsaa, jonka pitsalähetti on ovelle tuonut. Monet pikaruokaan turvautuvat ihmiset vetoavat valinnoissaan raffinoidun muonan alhaiseen hintaan, helppoon saatavuuteen ja siihen, ettei heillä yksinkertaisesti ole aikaa tai taitoja tuhlattavaksi kattiloiden ja hellan ääressä. Mitä ihmeessä on tapahtunut hyvän, terveellisen kotiruuan maineelle. Lieneekö tulevaisuutemme uppopaistetuissa kanankoivissa ja vakuumipakatuissa perunoissa. Mielestäni ei ainakin toivon niin. Yrityksemme keskeinen tavoite on tarjota kaikelle kansalle valmiudet terveellisen, maittavan kotiruoan valmistamiseen. Me ojennamme auttavan käden niille, joilta kotitaloustunneilla hankitut opit ovat unohtuneet. Pyydämme kiireisiä ihmisiä pysähtymään ja hengähtämään hetkeksi näyttääksemme heille, ettei maittavan aterian loihtimiseen tarvita mestarikokin taitoja ja tietoja. Maukkaan aterian saa aikaan Yritys Hyvä 15

16 omaamalla muutamat perustaidot, eikä sen valmistamiseen kulu sen enemmän aikaa kuin pakastepitsan noutamiseen ja uunissa lämmittämiseen. Ohjaajinamme eivät toimi minkäänlaiset tuttu tv:stä tai maailman kuulut mestarikokit, vaan tavalliset ihmiset, joilla kaikilla on yhteinen intohimo ruoanlaittoa kohtaan. Henkilökuntamme laaja ikähaarukka takaa sen, että vanhat suomalaiset ruokaperinteet jatkavat hengen vetämistä, mutta nuorempi sukupolvi tuo vanhoihin perinteisiin vivahduksen nykyaikaa ravistellen ne puhtaaksi historian pölystä. Tarjoamme palvelujamme kaikenikäisille innokkaille kokkaajille, sekä vasta alkaville taaperoille ruoanlaitossa. Oppitunneilla teoria on toissijainen asia, sillä pääpaino on käytännöllisessä ruoanlaitossa. Pääasiassa käsiteltävät asiat pyörivät vanhan suomalaisen ruokaperinteen parissa, mutta tarjoamme satunnaisesti innokkaimmille keittiössä häärääjille makumatkoja kaukaisten maiden keittiöihin. Itse kokkaamisen lisäksi tunneilla perehdytään myös käytettyihin raaka-aineisiin tutkien niiden alkuperää ja käyttötapoja keittiössä. Pyrimme näyttämään ihmisille, että jokainen voi halutessaan tarttua vispilän varteen, tarvitaan vain tahdonvoimaa. Ohjattujen sessioiden lisäksi pyöritämme tiloissamme myös pienehköä ravintolaa, joka on toimintamme säihkyvä helmi. Se on suunnattu kiireiselle asiakaskunnalle, jonka edustajat haluavat valita raffinoidusta moskasta koostuvan lounaan tilalle jotain muuta tai haluavat vain kokea uudenlaisen, makuaisteja hipovan makuelämyksen. Ruoan ei tarvitse lillua rasvassa eikä olla niin suolaista, että se laukaisee sietämättömän, järvellisen vettä vaativan janontunteen, maistuakseen hyvältä. Laadukkaiden raaka-aineiden ei myöskään tarvitse olla vakuumipakattuja tai matkustaa maapallon ympäri ennen keittiöön päätymistä. Tästä syystä panostamme raaka-aine valinnoissamme kotimaisuuteen ja lähiruokaan sekä eettisistä että ympäristö syistä. Suosimalla lähiruokaa pyrimme pitämään kuljetuskustannuksemme minimissä. Lisäksi ravintolassamme tarjotaan sesonkikohtaisista raaka-aineista valmistettuja aterioita, joten listamme sisältö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tämä vaihtelu lienee pelkkää hyvää; kukapa jaksaisi mättää samaa lihapullia muusilla suuhunsa ympäri vuoden, vaikka se niin maukasta onkin. Ateriat tarjoillaan muovisista, uudelleenkäytettävistä astioista, jotka ovat kevyitä ja ne voidaan pestä kerta toisensa jälkeen. Oletteko koskaan uhranneet ajatusta sille, kuinka paljon nykyajan pikaruoka ateriasta syntyy jätettä? Vastaus on yleensä kielteinen. Ravintolamme ei myöskään harjoita pöytiin tarjoilua, vaan kaikki tilaukset maksetaan ja vastaanotetaan tiskillä. Lisäksi yrityksemme velvoittaa asiakkaamme huolehtimaan itse käyttämistään astioista ja ruokailun tuloksena syntyneistä jätteistä ja toimittamaa ne lajittelupisteisiin. Tällöin syntyy säästöä henkilöstökuluissa ja toimintamme pyörii sujuvasti pienemmälläkin työntekijä määrällä. Nykyajan trendit näyttävät tukevan yrityksemme toimintaa suotuisasti. Yhä useampi kansalainen pyrkii tekemään elämässään terveellisiä valintoja, jotka tukevat heidän asettamiaan arvoja ja moraaleja. Naistenlehtien hälinä bikinikunnosta ja mallinmitta kropasta on pelkkää ihanneunta. Ihmisellä on täysi oikeus nauttia elämästään, juuri selaisin tavoin, kuin itse haluaa, eikä kukaan ole oikeutettu sanelemaan hänelle elämisen sääntöjä. Me vain pyrimme opastamaan ihmisiä tekemään valintoja, jotka tukevat heitä heidän tavoitellessaan parempaa elämää. Yhteinen ruokailuhetki perheen kanssa voi kuulostaa merkitsemättömältä, mutta todellisuudessa se voi olla kultaakin arvokkaampi. Tarjoamme joka arkipäivä noutopöytälounaan, joka koostuu raikkaasta salaatista, lämpimästä pääruoasta sekä itseleivottujen, uunituoreiden leipien valikoimasta, että juomista (vesi tai maito). Erilliseltä listaltamme löytyy useita tuiki tavallisia ruokalajeja tyydyttämään jokaisen nälkäisen suun. Olemme nimittäin ottaneet huomioon myös erikoisruokavalioita noudattavien tarpeet ja täten sisällyttäneet listaan myös joukon laktoosittomia, gluteenittomia ja vegaani-ruokavalioon sopivia nautintoja. Hintamme ovat kohtuullisen huomioiden laatu-hinta suhteen, jota yleensä ei pikaruokaloiden jonoissa edes pyritä pohtimaan. Monet ihmiset yllättyvät huomatessaan, miten edulliseksi kunnon kotiruoka oikeasti tullee, jos vain osaa olla viisas valintoja tehdessään. Eihän se edullisuus mikään ihme oikeastaan ole; ovathan maamme opinahjot valmistaneet ruokaa nälkäisille suille jo vuosia minimibudjetilla. 16 Yritys Hyvä

17 Palkittuja töitä 2010 Sarja 4, ryhmätyöt Reetta Aaltola, Marinika Korobova, Laura Palo Euran yhteiskoulu Hyväntekeväisyysprojekti, Unicef Hyväntekeväisyysprojekti lähti liikkeelle liikeideasta: Keräisimme vanhojen tavaroiden avulla rahaa hyväntekeväisyyteen. Tavaroita voisimme uudistaa, korjaamalla esim. vaatteita. Myisimme tavaroita kirppiksella. Hyväntekeväisyyskohteeksi valittiin Unicef. Ryhmä sopi ensi töikseen Unicefin kanssa yhteistyöstä ja mahdollisuudesta käyttää Unicefia hyväksi mainostaessaan kirpputoria. Tavaroita kerättäisiin sekä oman koulun oppilailta ja henkilökunnalta että kunnan asukkailta laajemmin. Asiaa mainostettiin seuraavasti: Nurkissa lojuvat vanhat tavarat ja vaatteet auttavat maailman lapsia! Tuo vanhoja tavaroita ja vaatteita meille. Uudistamme ne ja myymme ne kirpputorilla. Tuotot lahjoitetaan Unicefin hyväksi maailmanlaajuiseen työhön lasten hyväksi. Tavaroiden keräämisessä hyödynnettiin myös paikallismediaa, sillä tyttöjen mukaan projekti saattaisi kiinnostaa myös paikallislehtiä. Käynnissä olevasta projektista tehtiinkin kaksi lehtijuttua. Kun olimme kunnostaneet ja tuunanneet osan tavaroista, veimme ne kirppikselle. Koska tavaroita tuli paljon, hinnoitteluun kului paljon aikaa. Lopulta tavarat olivat myynnissä kaksi viikkoa, josta toisen viikon kirpputori lahjoitti ilmaiseksi. Voittoa saatiin yhteensä 115 euroa. Ylijääneet tavarat ryhmä lupasi lähettää hyväntekeväisyyteen vaatekeräyksien kautta. Projektin onnistumista ryhmä kuvaa itsearvioinnissaan seuraavasti: Kaikki kolme olimme täysillä mukana, otimme asioista selvää, soitimme lehtiin, kuulutimme koulun keskusradiossa ( ). Mukavaa oli huomata, että myös ulkopuoliset ihmiset olivat mielellään auttamassa, toivat tavaroita ja vaatteita meille ja antoivat meille vinkkejä ja ideoita projektia varten. Loistavinta projektissa oli se, että rahat menisivät hyväntekeväisyysjärjestölle ja sitä kautta auttaisivat maailman lapsia. Olen hyvin onnellinen ja iloinen, että saimme näin paljon aikaan ja saimme näin paljon tehtyä! Kirppisprojekti oli melko suuritöinen, mutta ihanan ryhmän ansiosta työt sujuivat nopeasti ja reippain mielin. Se, että ryhmässämme ei ollut yhtä pomoa, eikä ketään perässä roikkujaa, joka ei tehnyt mitään, vaan olimme kaikki yhtä innokkaina ja täysillä mukana, oli mielestäni projektin onnistumisen ydin. Miia Hulkkonen, Eini Huupponen, Laura Issakainen, Laura Janhunen Rantasalmen lukio Tuotantotiimi Suomineidot, musikaalin tuottaminen Tuotantotiimi Suomineidot tuottivat lukiolaisten ja yläkoululaisten tähdittämän kokoperheen musikaalin Hukassa on hyvä paikka. Musikaali toteutetaan vuosittain osana lukion musiikkilinjaa. Valitsimme projektiksemme musikaalin. Tämä tuli luontevaksi valinnaksi, sillä olimme käyneet markkinointikurssin ( ). Musikaalin tuottamisprojekti tarjottiin meille jatkoksi tälle kurssille, ja näin saimme mahdollisuuden syventyä tuottajien ammattiin. Projektin tavoitteena oli tuottaa musikaali aina osoitteistojen keräämisestä käsiohjelman tekoon asti. Työ aloitettiin syksyllä markkinointisuunnitelman teolla, jonka ryhmä arvioi olleen yksi projektin suurimmista osioista. Tyttöjen tärkeimpiin tavoitteisiin kuului saada musikaalille uusi yleisöennätys, mihin pyrittiin tehokkailla ja uusilla markkinointikeinoilla. Näihin kuuluvat mm. lahjakortti, banderolli sekä tekstiviestien julkaisu lehtien lukijan lyhyissä. Olemme myös tehostaneet markkinointia aloittamalla kouluille ja yrityksille mainonnan aikaisemmin kuin muina vuosina, sekä järjestämällä ensimmäisen lehdistötilaisuuden jo joulukuussa. Saman tilaisuuden ohessa saimme musikaalin kuuluville myös paikallisessa radiossa. Ryhmä hyödynsi myös paikallisen nuorisoteatterin internetsivuja. Projekti oli vielä osittain kesken ja ryhmän työlistalla oli vielä käsiohjelman, julisteen, lehtolehtisten ja lehtimainoksien tekeminen. Esimerkiksi julisteen tekoa ryhmä kuvaa mielenkiintoiseksi ja helpoksi, sillä ryhmän kaikkien jäsenten ajatukset osuivat yksiin ja kuvasta tuli juuri sellainen kuin haluttiin. Keväällä järjestämme toisen, isomman lehdistötilaisuuden, jonka avulla saamme musikaalin taas kaikkien mieliin. Tilaisuuden rinnalla olisi myös tarkoitus saada radioon kuulumaan katkelma musikaalista. Ryhmä arvioi projektia ja toimintaansa seuraavasti: ( ) saimme myös oivan mahdollisuuden päästä käyttämään ryhmämme erilaisia taitoja hyväksi. Miialta löytyy kokemusta musikaalin näyttelemisen saralta, sekä Laura J:llä on takanaan soittamista orkesterissa että yksin, joten he osaavat arvioida ja korostaa tarvittaessa taustalle jääviä musikaalin asioita. Einillä ja Laura I:llä on takanaan ATK-kursseja, joten tarvittavat etsinnät netin kautta, sekä erilaiset tekstinmuokkausohjelmat olivat hallussa. Aivan projektin alussa tytöt saivat apua opettajalta. Tämän jälkeen meidän oli pärjättävä ryhmänä omillamme ( ). Ryhmän mukaan työpanoksella pyrimme suureen kävijämäärään, ja ikimuistoiseen musikaalikevääseen. Yritys Hyvä 17

18 Voittajat 2010 Sarja 1 9.luokat Vasemmalta: Marjo Kauppinen, Vieremän Kirkonkylän koulu, Kristiina Myller, Vesannon yhtenäiskoulu, Kaisa Nurminen, Itä-Suomen koulu, Imatra Narda Ortila, Herttoniemen yhteiskoulu, Helsinki, Ilona Sekiguchi, Laanilan koulu, Oulu, Henna Soininen, Kettukallion koulu, Kihniö Teemu Tervala, Kuusiston koulu, Toholampi, Maisa Vuorte, Helsingin yliopiston Viikin Normaalikoulu kuvasta puuttuvat voittajat: Margarita Kondakova, Variskan koulu, Vaasa, Aino Korhonen, Ivalon yläasteen koulu Sarja 2 Lukio Vasemmalta: Krista Salmela, Kannuksen lukio Charlotta Wendelin, Rauman lukio Sarja 3 Ammatilliset oppilaitokset Vasemmalta: Niina Ahola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Samuel Heinonen, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Äänekoski 18 Yritys Hyvä

19 SARJA 4, ryhmätyöt Hyväntekeväisyysprojekti Unicef vasemmalta: Aaltola Reetta, Korobova Marinika, Palo Laura Euran yhteiskoulu Tuotantotiimi Suomineidot, musikaalin tuottaminen vasemmalta: Hulkkonen Miia, Huupponen Eini, Issakainen Laura, Janhunen Laura Rantasalmen lukio Viretytöt Oy, yrityksen perustaminen vasemmalta: Huhtinen Johanna, Ruohonen Kirsikka, Similä Laura Helsingin Kuvataidelukio Yritys Hyvä 19

20 Palaute Näillä lomakkeilla voit antaa palautetta Yritys Hyvä -kilpailusta ja sen aineistosta. Saatuja vastauksia käytetään kilpailun kehittämisessä. Voit lähettää palautteet kirjoitusten / kilpailutöiden mukana tai täyttää saman kyselyn osoitteessa OPETTAJAN PALAUTE Mistä sait tietää Yritys Hyvä 2011 kilpailusta? Rehtorilta tai kollegalta Opettaja-lehdestä tai muusta opetusalan lehdestä Kerhokeskuksen internet-sivuilta Yrittäjyyskasvatusta tekevältä järjestöltä tai toimijalta (esim. YES-keskus) Muualta, mistä? Miten Yritys Hyvä -kilpailu esiteltiin opiskelijoille? Kirjoittivatko opiskelijat vain Yritys Hyvä -aineistosta vai oliko esillä myös muita yrittäjyyteen/yrittäjyyskasvatukseen liittyviä aineistoja? Kilpailuun osallistui opiskelijoita alle yli 100 Kuinka arvioit Yritys Hyvän ryhmätyösarjaa? Mitkä seikat vaikuttivat siihen, että opiskelijat osallistuivat / eivät osallistuneet sarjaan? Ehdotuksia ja toivomuksia kilpailun kehittämiseksi / Vapaamuotoista palautetta esimerkiksi kilpailun taustamateriaalista, tehtävistä, kirjoitusaiheista jne. OPISKELIJAN PALAUTE Tähän voit antaa vapaamuotoista palautetta esimerkiksi kilpailun taustamateriaalista, tehtävistä, kirjoitusaiheista jne. 20 Yritys Hyvä