Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle. Kyllikki. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle. Kyllikki. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle Kyllikki Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke Loppuraportti Anne Lahikainen 12/2007

2 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTAA 1 2. HANKKEEN YDINKYSYMYKSET 2 3. HANKKEEN ORGANISAATIO 2 4. PILOTTIKYLIEN VALINTA 3 Kurhila-Hillilä (Asikkala) Urajärvi (Asikkala) Lusi (Heinola) Villähde (Nastola) Lappila (Kärkölä) 5. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla Palvelujen tarpeen kartoitus Syntyneitä palvelumalleja a) ruokapalvelu kyläkoululla b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa a) yhdistys työllistäjänä b) päivähoidon edistäminen 5.2 Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen Maakunnallinen kartoitus Maakunnallinen teemapäivä Muuta huomioitavaa 6. MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN SIIRTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN ARVIO HANKKEEN PALVELUOSION TOTEUTUKSESTA 12 (kyläkoulut ja kylätalot) 8. MATKAPUHELINPALVELUN PILOTTIHANKE Pilotin tavoitteet ja aikataulu 8.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus 8.3 Arviointi pilotin toteutuksesta 8.4 Mobilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 9. HANKKEEN RAHOITUS OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 20 LIITTEET: Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville -toimintamalli Matkapuhelinpalvelun markkinointikirje Kylien palvelukartoitus 2006

3 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kyllikki kyläkouluista monipalvelukeskuksia hanke Hankkeen toteuttaja: Lahden Tiede- ja yrityspuisto/aluekeskusohjelma ja Päijät-Hämeen kylät ry (yhteishanke) Hankkeen toteutusaika: Hankkeen taustaa Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat ajankohtaisia. Palveluiden tuottamistavat ovat jäsentymässä uudelleen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin roolin uskotaan nousevan yhä tärkeämmäksi. Alueen maaseutukylissä ollaan huolissaan palvelujen karkaamisesta kauemmaksi keskuksiin. Kylät haluavat säilyttää vielä olemassa olevat kyläkoulunsa ja useassa kylässä on halua löytää ja kehittää uusia keinoja palvelujen säilyttämiseksi ja uusien palvelujen luomiseksi. Päijät-Hämeen kouluverkkoselvityksen (2005) maakunnallisen kouluverkon perusopetuksen toiminnallinen tavoite on, että haja-asutusalueella osaa kouluista voidaan kehittää toimintakeskuksiksi, jotka palvelevat alueensa asukkaita monipuolisesti ja hallintorajakunnat ylittäen. Kouluverkon muina tavoitteina on esitetty muun muassa, että kouluverkon tulee tukea maakunnan ja sen alueiden vetovoimaa ja imagoa sekä osaltaan houkutella alueelle uusia asukkaita sekä vaikuttaa asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kehittymiseen mahdollistamalla hallintokuntien välinen yhteistyö. Tilankäytön tehokkuudessa painotetaan mahdollisuuksien mukaan myös tilojen käyttöä monitoimitiloina. Aluekeskusohjelma on valtioneuvoston kaupunki- ja aluepolitiikkaa toteuttava erikoisohjelma. Sen tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat osaamisen vahvistaminen sekä elinkeinojen, ympäristön ja palvelujen kehittäminen. Ohjelma vahvistaa eri toimijoiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaa sosiaalista pääomaa, kykyä vastata yhdessä ja seudullisesti kehittämishaasteisiin. Lahden alueella aluekeskusohjelman teemaksi on valittu hyvinvointi. Hyvinvointiklusteriin määritellään Päijät-Hämeessä kuuluviksi hoito-, hoiva-, turva- ja elämys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä niitä palveleva tuotevalmistus. Yksityisen sektorin lisäksi tarkastellaan myös julkisten palvelujen uudentyyppistä tuottamista erilaisilla public-private-partnership -ratkaisuilla. Lahden alueen hyvinvointialan yhteistyöverkostossa ovat mukana myös alan tutkimuslaitokset sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijat. Ohjelman puitteissa on toteutettu kehittämistoimenpiteitä, joiden lähtökohtana on ollut yli alue- ja sektorirajojen ulottuva verkostoituminen. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry (Päijänne-LEADER) toimii maaseudun kehittäjänä pohjoisessa Päijät-Hämeessä (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä ja Pertunmaa) yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja paikallisten viranomaisten sekä muiden organisaatioiden kanssa. Se toteuttaa Päijänne-LEADER+ kehittämisohjelmaa vuoteen 2008 asti ja uutta ohjelmaa vuoteen 2013 asti. Kehitystoiminnan kolme painopistealuetta on: tukea pienyritystoimintaa ja vastata yritysten palvelutarpeeseen, tarjota elämän laatua nykyisille ja uusille asukkaille sekä vahvistaa maaseutuasumisen erinomaisia edellytyksiä alueella. Lisäksi toiminnan tavoitteena on vahvistaa paikallista aloitteellisuutta ja kerryttää sosiaalista pääomaa alueella. 1

4 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Päijät-Hämeen kyläohjelma sisältää strategian siitä, mitä on tehtävä, että kylät säilyvät Päijät- Hämeessä viihtyisinä ja elinvoimaisina. Ohjelman tärkeä painopiste on palveluiden säilyttäminen ja monipuolistaminen kylissä. Päijät-Hämeen kylät ry valmisteli hanketta avoimesti haluamalla vastata kylien huoleen kyläkoulujen ja palvelujen säilymiseksi. 2. Hankkeen ydinkysymykset Hankkeen ydinkysymyksiksi nousivat seuraavat asiat: 1) Miten julkinen, yksityinen ja kolmas sektori voivat toimia yhdessä lähipalvelujen tuottamisessa alueen maaseudulla? 2) Miten tiloja voisi käyttää useampi toimija? 3) Voivatko kylän yhdistykset tuottaa eri ikäryhmien tarpeisiin sopivia palveluita? Entä yrittäjät? 4) Mitä tuotetaan vapaaehtoisvoimin ja mistä maksetaan? 5) Miten kyläläisten palvelutarpeisiin vastataan? 3. Hankkeen organisaatio Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy / Aluekeskusohjelma (AKO), joka vastasi myös hankkeen kirjanpidosta. Hankkeesta tehtiin yhteistyösopimus Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. Yhteistyösopimukseen liittyen, Päijät-Hämeen kylät vastasi hankkeen toteutuksesta ja toimi työnantajana hankekoordinaattorille, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Kyllikki hanke oli ensimmäinen Päijät-Hämeen kylät ry:n ja :n hallinnoiman Lahden alueen aluekeskusohjelman yhteistyöhanke. Hankketta toteutettiin kahdella eri rahoituksella, niin että kustannuksista 60 % tuli Päijänne- Leaderistä ja 40 % aluekeskusohjelmasta. Perusteluna tälle jaolle oli Leader-alueen maantieteellinen laajuus ja useampi pilottikylä. Toiminta painotettiin Leader-alueelle rahoituksen suhteessa (hankkeen rahoitus tarkemmin kohta 9). Hankkeen henkilöt: Riitta Vesala, tilaajan vastuuhenkilö ja hankkeen johtaja saakka Ari Kalmari lähtien (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Elina Leppänen, toteuttajan vastuuhenkilö (Päijät Hämeen kylät ry) Erja Hakkarainen, projektikoordinaattori Anne Lahikainen, projektikoordinaattori Anne Suomäki, hankkeen kirjanpito (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Pirjo Nylund, palkanlaskenta (Päijät-Hämeen kylät) Hankkeen ohjausryhmä: koostui rahoittajien, kuntien ja mukana olleiden kylien edustajista: Eija Viitanen, myöhemmin Heidi Heino, Lusin kyläyhdistys Ari Lindqvist, TE keskus Calle Leonhard, Lappilan kyläyhdistys Riitta Vesala, myöhenmmin Ari Kalmari, AKO / Lahden tiede- ja yrityspuisto Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto Kristiina Mattila, Päijänne-Leader Juha Leppialho, Asikkalan kunta Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät Hannu Markkanen, Urajärven kyläyhdistys 2

5 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Asko Määttä, Nastolan kunta Heimo Mattila, Kärkölän kunta Liisa Helanto, Irma Peltola, myöhemmin Maritta Virtanen, Päijänne-Leader Mirja Sallmen, Villähteen kyläyhdistys Heikki Toukola, Kurhila-Hillilän kyläyhdistys Salla Wallden, Heinolan kaupunki 4. Pilottikylien valinta Avoimessa haussa alustavasti reilu kymmenen kylään eri puolelta Päijät-Hämettä oli kiinnostunut mukaan tulosta hankkeeseen. Kriteeriksi kylien valinnalle asetettiin: - Aktiivinen kylätoiminta, halu lähteä kehittämään ja mahdollisesti tuottamaan lähipalveluja. Alustavat ideat palveluista. Yhdistysten sitoutuminen hankkeeseen. - Kunnan sitoutuminen ja valmius lähteä toimimaan yli sektorirajojen kylän lähipalvelujen parantamiseksi. Päätökset kunnan eri viranhaltijoiden osallistumisesta. - Mahdolliset kiinnostuneet paikalliset yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat. - Kyläkoulu ja/tai muu kylän yhteistila. - Yhteyshenkilö tai henkilöt kylältä. Pilottikylähakemuksia saatiin määräaikaan mennessä kuudelta kylältä, joista hankkeeseen valittiin viisi pilottikylää: Mukana olleet kylät: Kurhila-Hillilä (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) Vajaan 500 asukkaan kylästä matkaa Vääksyn taajamaan 9 kilometriä ja Lahteen 35 kilometriä. Kurhilan kolmiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 59 (syksy 2007). Kunnallinen perhepäivähoitaja hoitaa alle kouluikäiset. Lähin päiväkoti on Vääksyssä, jossa myös lähin kauppa ja muut palvelut. Kyläkoululla kerhotoimintaa lapsille ja harrastustoimintaa aikuisille. Koulun lisäksi kyläläisten kokoontumispaikkana toimii vuonna 2007 kunnostettu Nuorisoseuran talo. Kylää on kehitetty omaehtoisesti ja aktiivisesti, esim. hanketoiminnan avulla rakennettiin kylämaisemaan soveltuva pyörätie. Myös asukashankintaan on panostettu. Tunnusomaista Kurhilan-Hillilän kylälle on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kulttuurihistoriallinen maalaismaisema. 3

6 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Urajärvi (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) 400 asukkaan kylän väkiluku kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Matkaa Vääksyn taajamaan 15 km, Vierumäelle 10km ja Lahteen 25 km. Urajärven kaksiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 24 (syksy 2007). Koulun säilymisen eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan ja paineet oppilaiden siirtämisestä viereiselle Vesivehmaan koululle ovat edelleen olemassa. Perhepäivähoitajat hoitavat alle kouluikäiset, vuorohoitoa saatavilla Vääksyssä. Lähin kauppa 10 km:n päässä Vierumäellä. Kylässä kokoontumis- ja juhlapaikkana myös toimiva Nuorisoseurantalo. Kyläläisten ja kunnan aktiivisen asukashankinnan ansiosta kylässä paljon uudisrakentamista ja väkiluku onkin saatu käännettyä nousuun. Kylän tunnusmerkkinä on Urajärven rannalla sijaitseva Urajärven kartano, joka toimii museoviraston hoidossa Suomen vanhimpana kartanomuseokohteena matkailijoille. Lusi (Heinola) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) Vakituisten 500 asukkaan väkimäärä lähes kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Kylä sijaitsee Heinolan keskustasta 11 kilometriä pohjoiseen, Helsinki Lusi moottoritien ja Jyväskyläntien risteyksen tuntumassa. Lusin vuonna 2002 laajennetulla kolmeopettajaisella ala-asteella on luokat eskarilaisista kuudenteen ja oppilaita koulussa on 49 (syksy 2007). Koulun läheisyydessä (entisessä vanhainkodin tiloissa) myös koululaisten iltapäiväkerho. Samassa pihapiirissä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti Satulinna. Lähin kauppa 6 km päässä Heinolan kirkonkylässä ja myymälä-auto vierailee kylässä. Vireä urheiluseura Lusin Lukko ry järjestää kyläläisille erilaisia urheilu- ja kuntourheilutapahtumia ympäri vuoden. Lusista monelle tuttua ovat moottoritien valmistumisen myötä (2006) jo historiaan jääneet viikonloppuruuhkat Heinolan Lusissa. 4

7 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Villähde (Nastola) (hankkeen toimenpiteitä ) 4000 asukkaan keskus, joka muodostuu useista eri asuntoalueista. Villähde sijaitsee Nastolan kunnan lounaisosassa hyvien liikenneyhteyksien keskellä. Matkaa Nastolan taajamaan noin 8 km ja Lahden torille n. 9 km. Villähteen alueella on kolme ala-astetta: Erstan koulussa on 231, Tapiolan koulussa on 43 ja Villähteen koulussa on 130 oppilasta. Alle kouluikäisiä hoidetaan Erstan päiväkodissa ja alueella on myös kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi perhepäivähoitajia. Kylässä runsaasti myös muita palveluja muun muassa päivittäistavarakauppa, ABCliikenneasema, kahvila-ravintola, grillikioski, ravintola, Villähteen leipomo myymälöineen sekä asiamiesposti. Villähteeen kyläyhdistyksen ylläpitämä kylätoimisto on kyläläisten kokoontumispaikka, jossa myös talkoolaisten lisäksi palkattua työvoimaa. Kylätoimistolla monipuolista kerhotoimintaa sekä muun muassa kyläkirjasto. Läheinen sijainti Lahden kupeessa houkuttaa kylän alueelle erityisesti nuoria lapsiperheitä. Lappila (Kärkölä) (hankkeen toimenpiteitä ) Eläväinen 600 asukkaan kylä, joka sijaitsee Kärkölän lounaisosassa eteläisessä Päijät- Hämeessä. Matkaa Järvelän taajamaan 6 km, Lahteen, Riihimäelle ja Mäntsälään kuhunkin 30 km. Lappilan kylässä rautatien paikallispysäkki, mikä takaa hyvät kulkuyhteydet Lahteen ja Helsinkiin, sillä junia pysähtyy molempiin suuntiin lähes tunnin välein. Kolmiopettajaisessa kyläkoulussa on oppilaita 45. Kyläläisten yhteisenä olohuoneena toimii Lappilan kylätupa, jonka toimintaa pyöritetään sekä talkoilla että palkatun työvoiman turvin. Kylätuvalla toimii kahvila, tietotupa, kirpputori, suoramyynti, pesulan- ja elektroniikkakorjaamon vastaanottoppisteet, tilaus- ja vähittäismyyntiä, kylän infopiste ja lasten tilapäishoitopaikka. Päivittäistavarakauppa, myymälä-auto, Viialan leipomon toriauto sekä Korpelan lihajalosteen auto palvelevat kyläläisiä ruoka ja muissa ostoksissa. Lappilan kylässä sijaitsee pohjoismaiden suurin raakatiilitehdas. 5

8 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Hankkeen päätavoitteena oli löytää uudenlaisia tapoja maaseutuasumista tukevien palvelujen tuottamiseen, painopisteenä kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kylien sisäiseen tiedottamisen halpa, helppo ja nopea mobiiliviestintätapa (kohta 8). 5.1 Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla - Tavoitteena oli luoda ja pilotoida uusia palvelukonsepteja ja toimintatapoja lähipalvelujen järjestämiseen yhteistyössä julkisen sektorin/kunnan eri sektorien, yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli luoda ns. kyläpalvelukeskuksia Palvelujen tarpeen kartoitus Kylän tarpeita kartoitettiin useissa eri kyläkohtaisissa ideariihissä ja näiden pohjalta tehtiin myös kyläkohtaiset kyselyt asukkaille. Yhteensä kyselyjä postitettiin 867 kpl ja vastauksia saatiin yhteensä 96 kpl, jolloin vastausprosentti oli 11%. Kyläkohtaisesti vastausprosentit olivat Urajärvi (143 kyselyä, 18 vastausta) vastausprosentti 13 %, Lusi (325 kyselyä, 37 vastausta) 11 %, Lappila (293 kyselyä, 13 vastausta) 4 % ja Kurhila-Hillilä (106 kyselyä, 28 vastausta) 26 %. Villähteelle ei kyselyä tehty). Kyselyn ja ideariihien perusteella tärkeimmiksi palvelukohteiksi nousivat: - ruokailumahdollisuus kyläkouluilla - terveyspalvelut - muut hyvinvointipalvelut (hieroja-, jalkahoito-, kampaamopalvelut) - kylätalkkaripalvelut - siivouspalvelut - erilaiset tapahtumat. Kuvat 1. ja 2. Lappilan kyläaktivistit miettimässä palvelutarpeita sekä Urajärven ja Kurhila-Hillilän yhteistyöpalaveri kunnan kanssa. 6

9 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Hankkeen aikana käytiin kyläkohtaisten ideariihien lisäksi neuvotteluja kyläyhdistyksien ja kuntien/kaupungin virkamiesten kanssa uusien palveluiden toteuttamismahdollisuuksista. Kyläläisille suunnatussa kyselyssä oli myös osio, jossa kartoitettiin yksittäisten henkilöiden mahdollisuutta tuottaa kylillä tarvittavia palveluja. Myös kyläkoulujen kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta tuottaa palveluja kyläkouluilla. Lisäksi hankkeen aikana tehty maakunnallinen kartoitus hyvistä käytännöistä antoi lisäinformaatiota uusien palvelujen tuottamismahdollisuuksista Syntyneitä palvelumalleja a) Ruokapalvelu kyläkouluilla Hankkeen aikana luotiin ja kokeiltiin uuden tyyppistä ruokapalvelua kyläkouluilla Kurhilassa, Urajärvellä ja Lusissa. Kevätlukukaudella 2007 aloitetussa kokeilussa kyläläisillä oli mahdollisuus aterioida ennakkoon ilmoittautumalla kouluruokailun yhteydessä. Aterian hinnaksi sovittiin kuntien ruokahuoltoyksikön kanssa Arvio kokeilusta: Määrällisesti ruokapalvelun käyttö ei ollut suurta, mutta sitäkin tärkeämpää muutamalle omaishoitajana toimivalle sekä yksin kotona asuvalle vanhukselle. Lisäksi esim. Kurhilan koululla on käynyt myös yksityisiä henkilöitä ja talkooporukoita aterioimassa, sillä kylältä puuttuu ateriointipalvelut. Palvelu on lähellä kotia ja antaa samalla mahdollisuuden irtiottoon arjen normaaleista rutiineista. Kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu sekä koululaisten ja muiden aikuisten läsnäolo antavat iloa ja voimaantumista normaaliin arkeen ja parantaa näiltä osin vanhusten elämänlaatua ja kotona selviytymistä. Ilmoittautuminen ruokailuun kolme arkipäivää ennen ruokailuun tuloa (raaka-aineiden tilauksen vuoksi) karsii kävijöitä. Lisäksi jotkut kävijöistä kokivat myös, ettei kouluruokailu ollut riittävän monipuolinen aikuiselle työssäkäyvälle henkilölle (esim. puuropäivät). Jatkuva tiedottaminen ateriointimahdollisuudesta kyläkoululla lisäisi mahdollisesti kävijöiden määrää jatkossa. Koulun ruokahuollossa koettiin, ettei palvelusta aiheutunut lisävaivaa ruokahuollolle ja samalla kylän koululaiset saivat yhteisen kylämummon ja kyläpapan. Kuvat 2. ja 3. Kouluruokailua Urajärven ja Kurhilan kouluilla Asikkalassa 7

10 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 4. ja 5. Lusin palvelupäivässä muun muassa seurakunta järjestää verenpaineen mittausta ja palvelupäivään osallistujat voivat aterioida maksua vastaan kouluruokailun yhteydessä. b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville Lusin koululla ruokapalvelun yhteyteen luotiin laajempi palvelukokonaisuus, mukaan liitettiin kutsutaksikuljetukset, yhteinen oppitunti/yhdessäoloa lasten kanssa, tilattavat hieronta-, jalkahoitoja kampaamopalvelut, diakoniapalvelut sekä yhteinen liikuntahetki. Heinolan kaupungin kanssa ruokailun hinnaksi neuvoteltiin 4,40 /ateria ja kutsutaksikuljetusten hinnaksi 2,70 /suunta. Yrittäjät itse määrittelivät hinnat tarjoamilleen palveluille, joita tarjottiin toiveiden mukaisesti. Toiminnan kohderyhmänä oli koti- ja ateriointipalvelun piirissä olevat, joiden yhteystiedot saatiin kunnan kotipalvelusta. Lisäksi kohderyhmänä oli myös kaikki alueella asuvat ikääntyvät henkilöt ja muut maaseudun asukkaat koskien yrittäjien tarjoamia palveluja. Tiedotus toiminnasta tapahtui kylätiedotteiden ja muiden lehtijuttujen avulla, sähköpostilla, kylän nettisivuilla sekä suorilla yhteydenotoilla (kylän oma verkosto alueen asukkaista). Lusin kyläpalvelupäivän toteutuksessa mukana olivat Lusin kyläyhdistys, Lusin koulun vanhempainyhdistys, Lusin Lukko, Lusin kyläkoulu, Heinolan kyläsihteerihanke, Heinolan kaupunki (ruokapalvelu, kotihoito, tekninen toimi ja sivistystoimi), Heinolan seurakunta ja alueen yrittäjät. Lusissa kyläpalvelupäivä järjestettiin kevätlukukauden 2007 aikana keskiviikkoisin 19 kertaa. Mukana Lusin palvelupäivässä oli 16 alueen eri vanhusta, keskimäärin kävijöitä oli 13/kerta. Kesällä koulun suljettua palvelupäivää järjestettiin yhteistyössä Lusin päiväkodin kanssa. Syksyllä 2007 toiminta siirtyi jälleen Lusin koululle ja kävijämäärät ovat lisääntyneet keväästä. Arvio kokeilusta: Palvelupäivästä Lusin koululla on muodostunut ikäihmisten ja koulun odotetuin tapahtuma viikottain. Lasten ja ikäihmisten vuorovaikutus on tukenut myös koko kylän yhteisöllisyyden kehittymistä. Palaute osallistujilta, koulun henkilökunnalta, oppilailta ja kylän aktiivisilta toimijoilta on ollut positiivista. Palvelupäivän toteutus kyläkouluilla vaatii vahvaa sitoutumista koulun henkilökunnalta ja aktiivista kasaan juoksijaa kylältä. Lisäksi vielä muuta toiminnan käynnistämiseen liittyvää tukea vaikkapa hankkeesta. Välttämätöntä on myös yhteistyö kunnan, yrittäjien ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Lusin kyläpalvelupäivämalli loppuraportin liitteenä. 8

11 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle Palvelupäivä hyvään ikään ehtineille aloitettiin syksyllä 2007 myös Kurhilan koululla, missä päivä sai heti hyvän ja innostuneen vastaanoton. Kokoontumisia pidettiin kerran kuukaudessa ja kävijöitä on ollut keskimäärin 14/kerta. Kurhilan palvelupäivän rakentamisessa ja kokeilun onnistumisessa on vahva rooli ollut kyläyhdistyksellä (hyvään ikään ehtineiden aktivoiminen ja tiedottaminen palvelupäivään liittyen), Kurhilan koulun henkilökunnalla sekä koulun vanhempainyhdistyksellä. Palvelupäivän sisältö rakennetaan kävijöiden toiveiden mukaisesti. Palvelupäivän toiminnon jatkuvuus jää hankkeen päätyttyä kyläyhdistyksen vastuulle. Kuvat 6. ja 7. Kurhilassa hyvään ikään ehtineiden palvelupäivässä vietetään yhteistä aikaa oppilaiden kanssa ja liikutaan ryhmässä Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa a) Yhdistys työllistäjänä Hanke aloitti yhteistyön Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Liitu-projektin kanssa, jonka avulla kyläyhdistyksillä oli mahdollisuus palkata työntekijöitä kehittämään/toteuttamaan palveluita kyläläisille. Hankkeen aikana Lappilassa (1 henkilö) ja Villähteellä (2 henkilöä) palkattiin työntekijät kylätoimistoille, myös Kurhila-Hillillään ja Urajärvelle haettiin hankkeen aikana sopivaa työntekijää. Lusissa Heinolan kaupungin liikuntatoimi myöntää erityisryhmien ohjaukseen 7 euroa / kerta ja tätä hyödynnettiin hankittaessa liikuntatuokion vetäjäksi paikallisen urheiluseuran edustaja. b) Päivähoidon edistäminen Kesän 2007 aikana aloitettiin Urajärven kyläläisten toiveiden pojalta päivähoitoasioiden edistäminen yhteistyössä kunnan kanssa. Syksyllä 2007 kunta palkkasi Urajärvelle uuden perhepäivähoitajan. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut Vierumäen kylän ja Heinolan kaupungin kanssa yli kuntarajat ylittävästä yhteistyömahdollisuudesta kylien päivähoitoon liittyen. Useat Urajärveläisten lapsiperheiden vanhemmat käyvät työssä Lahden suunnalla ja Vierumäki sopisi sijaintinsa puolesta hyvin päivähoitoyksikön paikaksi myös Urajärveläisille järjestettiin Vierumäellä neljän kunnan ja alueen kylien sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistilaisuus päivähoitoasioihin liittyen. 9

12 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 8. ja 9. Päivähoitoasioiden edistäminen nousi Urajärvellä palvelutarvekartoituksessa esille ja asiaa edistettiin muun muassa yhteispalaverilla Vierumäen kanssa Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen Tavoitteena oli kyläkoulujen vahvistaminen lisäämällä tilojen käyttöä myös muiden palveluiden tuottamiseen, puuttumatta kuitenkaan opetukseen, joka on koulun päätehtävä ja josta opettajat vastaavat Maakunnallinen kartoitus Hanke tuotti maakunnallisen kartoituksen ja etsi ehdotuksia toimintatavoista kyläkoulujen tilojenkäyttöön ja tukipalveluihin sekä uudentyyppisiin palveluihin liittyen. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla 47 koululle ja Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläkirjeen mukana noin sadalle yhdistykselle kesäkuun alussa Vastauksia saatiin kaikkiaan 19 koululta ja 14 eri yhdistykseltä kymmenestä eri kunnasta. Myös pilottikylien koulut osallistuivat kartoitukseen. Kartoitus erillisenä yhteenvetona loppuraportin liitteenä Maakunnallinen teemapäivä Kyllikki-hanke järjesti Päijät-Hämeen kyläohjelman koordinaatiohanke 2:n kanssa Päijät-Hämeen Kyläkoulupäivän Koulun monet roolit kyläyhteisössä, rajoja ylittävän yhteistyön mahdollisuudet Lusin kyläkoululla. Tilaisuudessa asiantuntijoina toimivat Taina Peltonen (yhdysluokkaopetuksen asiantuntija), Juha Juurikkala (Halmeniemen yksiopettajainen kyläkoulukokeilu), Kari Hahl (Lahden seudun sivistystoimen seutukehittäjä), Marita Mattila (Halmeniemen kyläyhdistys), Kirsi Ojansuu (Eduskunta), Tuomas Perheentupa (Suomen Kylätoiminta ry), Elina Leppänen (Päijät-Hämeen kylät ry), Antti Laaksonen (Kuivannon kyläkoulu), Riitta Vesala (aluekeskusohjelman johtaja) ja Erja Hakkarainen (Kyllikki-hanke). Tilaisuuteen tehtiin videohaastattelu Opetusministeriöstä sekä videoesittely Kuivannon koulusta monipalvelukeskuksena. Tilaisuudesta tuotettiin videoita/dvd ja lyhyet koosteet ovat nähtävillä myös netissä osoitteessa 10

13 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 10. ja 11. Kyläkoulupäivässä Heinolan Lusissa kuultiin asiantuntijoita sekä myös Lusin koulun oppilaiden musiikkiesityksiä Muuta huomioitavaa Vuoden 2007 aikana Viillähteen kylässä Nastolassa aktivoitiin kyläyhdistyksen toimesta kyläläisiä kerhotoiminnan käynnistämiseen. Kylän papparaiset alkoivat kokoontumaan kylätuvalla vapaamuotoiseen juttutuokioon kerran viikossa. Samoissa kyläyhdistyksen tiloissa aloitti myös äitilapsikerho Vilske omaehtoiset kokoontumiset kerran viikossa maanantaisin. Kävijöitä on ollut viidestä viiteentoista äitiä lapsineen. Hankkeen aikana Lappilan kylän kohdalla panostettiin kyläkoulun säilymiseen sekä vahvistamiseen ja tällä hetkellä on menossa selvitystyö esikouluopetuksen ja ryhmäpäivähoidon siirtymisestä Lappilan kyläkoulun yhteyteen. Lappilan kyläyhdistys ryhtyi toimimaan aktiivisesti myytävien tonttien kartoittamiseksi ja markkinoimiseksi. 6. Mallien ja toimintatapojen siirtäminen ja levittäminen Hankkeen sisäisessä tiedottamisessa panostettiin pilottikylien omaan tiedottamiseen, joka vahvisti kyläläisten laajaa osallistumista hankkeeseen, mm. ideariihien, kylätiedotteiden, kylän nettisivujen sekä kylän sisäiseen tiedottamiseen kehitetyn mobiilisovellutuksen avulla. Pilottikylien välinen kokemusten vaihto kuului myös tähän. Ulkoisessa tiedottamisessa käytettiin Päijät-Hämeen kylät ry:n tiedotuskanavia (sähköpostilista, kyläkirjeet, kotisivut, Suomen Kylätoiminta ry:n verkosto) sekä tiedotusvälineitä. Kokemuksien (mm. kartoituksen tulokset) levittäminen ja hankkeen eteneminen olivat tiedottamisen aiheita. Kyllikki-hanke näkyi hyvin alueellisissa lehdissä ja radioissa sekä Lusin kyläpalvelupäivän tiedotuksen yhteydessä maakunnallisessa aluetelevisiossa. Pilottikylien edustajia tutustui Viron Kodukant -projektin Palvelut kylissä -hankkeeseen ja vaihtoivat kokemuksiaan virolaisten kylien sekä muiden matkalla olleiden kylien edustajien kanssa. Pilottikylien edustajia tutustui myös Repoveden Porttiin Hanketta on esitelty muun muassa Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla , Päijät-Hämeen kyläpäivillä , Etelä-Karjalaisille Villähteellä, LounaPlussa ry:n seminaarissa Jokioisissa, Varsinais-Suomen kylille Loimaalla, Tammelassa, 11

14 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Inhappytants - Eloisa maaseutu kylätalotapaamisessa Heinola kk/kyläpirtti, Pirkanmaan kyläkouluillassa, Vähähaaran kotiseututalolla Äetsässä, Päijät-Hämeen kylien ja maaseudun tulevaisuus Viimeinen sammuttaa valot? -seminaarissa Lahdessa, Toimi-välittäjäorganisaatiohankkeen Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -koulutusja tiedotustilaisuudessa Tampereella. Hanke osallistui Hyvinvointi messuille AKO:n järjestämällä yhteisosastolla ja hanketta esiteltiin myös toukokuussa 2007 Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla Lahden satamassa. Loppuraportti dvd valmistui marraskuussa 2007 ja oli esittelyssä Elma messuilla Toimi välittäjäorganisaatiohankkeen päätösseminaarissa Helsingin messukeskuksessa. Kyllikki-hankkeen tulosten levittäminen kansainvälisesti Inhappytants Eloisa maaseutu Leader-hankkeen itävaltalaiset kumppanit tutustuivat vierailullaan Kyllikki-hankkeeseen Lusin palvelupäivästä tehdyn dvd:n avulla. Kansainvälisen hankkeen yksi tarkoitus on vaihtaa hyviä käytäntöjä. Itävaltalaiset tekstittivät Lusin palvelupäivä videon saksaksi. Ylä-Itävallan kylien kehittämismessuilla Kleinrahmingissa Elina Leppänen piti asiantuntijaseminaarissa esityksen suomalaisesta kylien kehittämisestä, jonka lopuksi esitettiin palvelupäivävideo, mikä sai erittäin hyvän vastaanoton. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa: virkamiehiä, pormestareita ja kylätoimijoita. Messuilla Inhappytants Suomi-Itävalta yhteisosastolla video oli myynnissä sekä pyöri kannettavalta. Työpajassa Steinbachissa esiteltiin myös Kyllikki-hankkeen tuloksia videon avulla. Työpajaan osallistui Itävallasta kylätoimijoita, toimintaryhmäihmisiä ja seudullisesta kehittämisyhtiöstä, yhteensä 10. Virolaisia alueen- ja maaseudunkehittäjiä kävi tutustumassa Lusin palvelupäivämalliin Lusin koululla Kyllikki hankkeen loppuraportti dvd esitettiin myös Padasjoella Päijät-Hämeen kylien hallituksen kokouksen yhteydessä Walesilaisille Carnigie RARP (Participative Community Planning -osallistava kuntien/yhteisöjen suunnittelu) hankkeen edustajille. Vieraat pitivät mallia mielenkiintoisena ja halusivat dvd:n myös omaan käyttöönsä levitettäväksi edelleen. 7. Arvio hankkeen palveluosion (kyläkoulut ja kylätalot) toteutuksesta Hankkeen aikana on syntynyt uudenlaisia tapoja toimia. Hankkeen avulla on saatu käynnistettyä etenkin maaseudun ikääntyvän väestön tarpeisiin toimintaa, jossa maaseudun palveluja tuottavat yhteistyössä kylän yhdistykset, alueen palveluyrittäjät ja julkinen sektori. Vahva rooli toiminnan käynnistymisessä oli alueen asukkailla. Tämän tyyppisen toiminnan on ennustettu avaavan uusia mahdollisuuksia käyttämättömille voimavaroille, joita tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Hankkeen avulla alueellamme saatiin käynnistettyä maaseudun palvelurakenteen uudistamiseen ns. sektorirajoja ylittävää toimintaa, pyrkimyksenä kolmannen sektorin panoksen lisääminen lähipalvelujen tuottamisessa. Hankkeen päättymisen jälkeen, vastuu kyläpalvelupäivän jatkumisesta jäi kuitenkin vapaaehtoistoiminnan eli kylän yhdistysten vastuulle. Itse toiminta sekä myös toimijat tarvitsevat jatkossa tukea toiminnan ylläpitämiseen ja tämän tyyppisen toiminnan kehittämiseen. Jatkossa julkinen sektorin sopisi tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun tilaajaksi. Tähän kannattaisi kehittää jonkinlainen sopimusmenettely. Palvelupäivämallin soveltamisesta on oltu kiinnostuneita myös muualla Päijät-Hämeessä ja laajemminkin. 12

15 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Positiivista oli se, että myös niissä kohdekylissä, joissa hankkeen päätyttyä ei varsinaisia toimintamalleja jäänyt elämään, tunnustettiin asukkaiden aktiivisuuden ja yhteistyön lisääntyminen. Hankkeen tiedottamisen, neuvottelujen ja kokoontumisten kautta on saatu kyläläisiä kiinnostumaan yhteistyöstä ja kylän oman asuinalueen kehittämisestä. Hankkeen aikana on käynnistynyt erinäisiä tapahtumasarjoja muun muassa liikunnan, yhdessäolon, kylän tonttien markkinoinnin, internetsivujen kehittymisen ja kylän asioiden tiedottamiseen liittyen sekä monella muulla kylää koskettavalla osa-alueella. Uusia toimijoita ja asukkaita on saatu toimintaan mukaan ja kaikissa kohdekylissä sanottiin kylän yhteisöllisyyden lisääntyneen hankkeen ansiosta. Maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen, tämänkin hankkeen toteuttamiseen, toi oman haasteensa myös jatkuvasti kiristyvä kuntien rahatilanne, jolloin taloudellisiin lukuihin vedoten haetaan säästöjä myös palveluja karsimalla ja palveluja kokonaan lopettamalla, esim. kyläkoulujen lakkauttamisilla. Hanketta kirjoitettaessa ei vielä tiedetty että moni maakunnan kyläkoulu lopetetaan hankkeen aikana. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia hankkeen nimi saattoi myös joissain tapauksissa olla este yhteistyön ja sektorirajat ylittävän palvelutuotannon laajemmalle kehittymiselle hankkeen aikana. Oman haasteensa maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen tuo myös palveluyrittäjyyden osittainen puuttuminen maaseudulta lähes kokonaan. Palvelun tarjoajia ei ole riittävästi tarjolla, toisaalta hyvinvointipalveluja ei osata paikallisesti myöskään kylissä vielä riittävästi käyttää. Myös palveluiden markkinointi on puutteellista. Jotta hyvinvointi- ja muita palveluja voidaan jatkossa tuottaa myös maaseudulla, tulee tulevassa toiminnassa yhtenä lähtökohtana olla palveluyrittäjyyden tukeminen. Lähtökohta oli haasteellinen myös hankkeen hallinnointiin liittyen, olihan kyseessä kahden aivan erityyppisen toimijan ensimmäinen yhteistyöhanke (Lahden Tiede- ja yrityspuisto, AKO sekä Päijät- Hämeen kylät). Hankkeen vastuuhenkilön, rahoittajan vastuuhenkilön sekä myös hankkeeseen palkatun henkilön vaihtuminen kesken hanketta lisäsivät hankeen toteuttamisen haasteellisuutta ja eivät voineet olla vaikuttamatta hankeen sisällön toteuttamiseen ja yhteistyöhön esim. pilottikylien osalta. 8. Matkapuhelinpalvelujen pilottihanke 8.1. Pilotin tavoitteet ja aikataulu Mobiilipilotti oli osa Kyllikki -hanketta omilla yksilöllisillä tavoitteilla sekä aikataululla ilman erillistä budjettia. Tavoitteena oli pilotoida Kyllikki-hankkeen viidessä eri kylässä matkapuhelinpohjaista kyläportaalia, jonka kautta kyläläiset voisivat vaivattomasti seurata oman kylän tapahtumia (tiedottaminen ryhmätekstiviestillä) ja luoda omia tekstiviestipalveluja kylän yrittäjien avuksi sekä tukemaan naapuriavun antamista muille kyläläisille (sisällön markkinointi sekä yhteystietojen jakaminen; eli sisältöpalvelut, jossa tekstiviestillä haetaan halutun palvelun tarjoajan tietoja). Pilotin alkuvaiheessa tehtiin useita erilaisia arvioita niistä haasteista, joita pilotin aikana kohdataan. Heti alussa arvioitiin, että tarkoituksen mukaisuus, helppokäyttöisyys ja toimivuus ovat palvelun toteutuksen tärkeimmät kriteerit. Lisäksi arvioitiin, että pilotin aikana tekniikasta tuskin tullaan oppimaan juurikaan uutta. Sitä vastoin palvelujen sopivuus kyläläisten käteen arvioitiin olevan 13

16 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 12. ja 13. Pilottihankkeen aluksi kokoonnuttiin yhteiseen palaveriin Lahden Tiede- ja yrityspuistoon kuulemaan hankeen etenemistä. loppuanalyysin mielenkiintoisinta ja tärkeintä antia. Edelleen arvioitiin, että palvelun tekninen hyvyys ei pelkästään ratkaise pilotin positiivista onnistumista. Pilotti käynnistyi loppuvuodesta 2006 ja tekstiviestipalvelun tarjonta loppui syyskuun lopussa Tekstiviestipalvelut olivat käytössä lähes vuoden ajan. Pääasialliseksi käyttötavaksi muodostui tiedotteiden lähettäminen ryhmätekstiviestinä. Tekstiviestipalvelujen sekä niiden hallinnan työkalun tarjosi pilotin käyttöön Oy Wireless Media Finland Ltd (WMF). WMF osallistui myös pilotin tavoitteiden määrittelyyn tuoden tietotaitoa matkapuhelinpalveluista pilotin käyttöön. a. Pilotin keskeiset haasteet - Miten koko pilotin eli palvelujen käytön markkinointi pitää tehdä, jotta; o palvelujen hyödyt ymmärretään ja niitä halutaan käyttää o palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen halutaan panostaa o palvelujen käyttö muodostuu helpoksi - Miten palvelujen kehittäminen laadukkaasti pilotin aikana tapahtuu; o uusien palvelujen joustava ja laadukas käyttöönotto ja markkinointi o miten arvioidaan palvelujen hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä o miten uuden palvelun kehittäminen käynnistyy (kyläläisten toimesta) b. Markkinoinnin merkitys hankkeen onnistumiselle Tekniikan hienous tai uutuus ei ratkaise sen menestystä markkinoilla. Ainoastaan hyvin harvat ottavat uutta tekniikkaa käyttöön sen uutuuden tai viehätysvoiman vuoksi. Pilotin tavoitteena oli kuitenkin luoda ja testata matkapuhelimen tekstiviestillä käytettäviä kyläläisten palveluja. Se oli konseptina uusi sekä käytti modernia tekniikkaa hyväkseen ja pilotiksi siis erittäin haastava. Hankkeen alkusuunnittelussa arvioitiin, että pilotin onnistuminen on kiinni siitä, miten markkinointi pystyy tekemään palvelun käytön suoritteista arkisia ja jättämään teknisen argumentoinnin ja uutuuden taka-alalle. Palvelujen monipuolisuus pikemminkin rajaa kuin kasvattaa käyttäjäkuntaa. Käytön kokemuksia haluttiin saada useammalta käyttäjältä palvelua kohti, kuin harvoja kommentteja useasta palvelusta. 14

17 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Hankkeen toteutuksen kuvaus Palveluja käytettiin www pohjaisella MediosoPro työkalulla, jonka kautta palvelujen luominen koettiin helpoksi. Työkalu mahdollisti useiden eri palveluratkaisujen luomisen. Palvelut olivat heti käyttövalmiita, ja niitä pystyi käyttämään Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Kolumbuksen ja TeleFinlandin gsm.-liittymillä. Eri palvelutyyppien rakentaminen oli ohjeistettu kyseisen palvelun rakentamissivulla. Hallintatyökalu oli laaja kokonaisuus, joka hyödynsi laajasti käytettynä tekstiviestien vastaanottamista, lähettämistä, sähköpostia sekä esim. yhdistyksen www-sivuja. a. Koulutus- ja ideointitilaisuudet Palvelujen rakentaminen ja käyttökoulutus alkoi samanaikaisesti suunnittelutyön kanssa. Palvelujen suunnitteluun osallistuivat kylien mobiili-palveluista vastaavat henkilöt. WMF antoi käyttökoulutuksen eri palvelujen käytettävyydestä, mielekkyydestä, rakentamisesta ja hallinnoinnista yhteisissä koulutustilaisuuksissa, joita järjestettiin ja Koulutuksessa palvelujen tarjoajille annettiin myös ideapaperi alustavista palveluideoista. Jokaiselle kylälle järjestettiin WMF:n toimesta käyttökoulutus ennen palvelujen tarjoamisen ja markkinoinnin aloittamista. Uudet palvelut siis luotiin www sivulla osoitteessa Jokaiselle kylälle luotiin omat käyttäjätunnukset ja jokainen kylä hallinnoin omia palveluja. Koko pilotin ajan teknisestä tuesta vastasi tekstiviestipalvelun tarjoaja WMF. Pilotin alkuvaiheessa tunnistettiin palvelun käytön kaksi perustyyppiä: 1. lähetetään yksisuuntainen viesti (ryhmätekstiviesti) kohderyhmälle 2. palvelun käyttäjä lähettää haluamansa palvelun palvelutunnisteen (palvelun hakusanan, jotka on määritelty kullekin palvelulle) tekstiviestillä palvelunumeroon ja saa välittömästä palvelupyyntöönsä vastauksen tekstiviestillä. Koulutustilaisuuksissa keskityttiin tunnistamaan molempien palvelutyyppien ominaispiirteet sekä ideoimaan palveluja niihin. Koulutustilaisuuksien lisäksi järjestetyissä yhteisissä tapaamissa arvioitiin esiin tulleiden palvelujen mahdollisia hyötyjä käyttäjille. Monien palvelujen osalta hyötyjen löytäminen koettiin vaikeaksi. Siitä huolimatta useita eri palveluja kuitenkin lähdettiin kokeilemaan. Kaksisuuntaisten palvelujen osalta kokeilut eivät sanottavassa määrin onnistuneet toivotulla tavalla. Ideointityön tehostamiseksi palvelun tarjoaja WMF listasi mahdollisia ensivaiheen palvelu ideoita kyläyhdistyksen arvioitavaksi. Kuvat 14. ja 15. Kylien mobiili-palvelusta vastaavat henkilöt saamassa käyttökoulutusta palvelusta. 15

18 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 b. Ensivaiheen palvelut ja niiden käyttö Yhdistykset ja muut yhteisöt - viestitään (markkinoidaan) kohderyhmälle joukkotekstiviestillä - vastaanottaja voi myös vastata viestiin, esimerkiksi ilmoittautuessaan tapahtumaan Työpalvelujen tarjoajat - voi ilmoittaa omalle kohderyhmälleen tarjoamistaan työpalveluista o mökkiläisille halkojen toimittaminen, laiturin nosto, talven ajan kunnossapito jne. - palvelujen käyttäjät voivat kysyä, ketkä tarjoavat esim. lasten iltahoitopalveluja, jne. - voi varata tai tilata itselleen palvelun, jonka palvelun tarjoaja vahvistaa tilaajalle Kyselyjen järjestäminen - voidaan selvittää mikä olisi paras aika kylätapahtuman järjestämiseen (pikkujoulut) o äänestyksen tulos kirjautuu automaattisesti palveluun o samalla voidaan kerätä ilmoittautuneet o kohderyhmälle voidaan myös tehdä joukkotiedote tapahtumapaikasta Viikkotiedotteet (tai kuukausittain) - tavoitteena on viestiä kyläläisiä lähiajan tapahtumista - antaa mahdollisuuden myös palvelujen tarjonnan markkinointiin - samalla palvelua tehdään myös tutuksi Tiedotuslistoille ilmoittautumiset - mahdollistaa käyttäjien ilmoittautua esim. yhdistyksen tiedotuslistalle - antaa luvan markkinointiviestien lähettämiseen (mökkiläiset) Palvelun käytön ohjeet tekstiviestillä - palvelu antaa lyhyet ohjeet palvelutarjonnan hyödyntämisestä - mahdollistaa aina ohjeiden saannin ja palvelujen hyödyntämisen - palvelu toimisi esim. lähetä kylän nimi palvelunumeroon c. Markkinointitoimenpiteet Markkinointi ja onnistuneet palvelut on menestyksen avaimia. Palvelujen käytöstä oli saatava arkisia ja joka päivä hyödynnettäviä. Palvelun markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen aloitettiin helmikuussa Markkinoinnin tavoitteena oli tuoda kyläläisten kehittämiä ja toteuttamia mobiilipalvelusovelluksia muiden kyläläisten tietoisuuteen sekä innostaa heitä kokeilemaan ja käyttämään tehtyjä matkapuhelinpalveluja. Markkinointia tehtiin suoramarkkinointina kylälehtien kautta, kertomalla palvelusta kylien tilaisuuksissa ja toteuttamalla esitteet palvelusta, jotka jaettiin kotitalouksiin. Palveluja esiteltiin Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla ja Hyvinvointimessuilla Lahdessa. Lisäksi palvelusta tehtiin esittely DVD, joka on nähtävillä myös osoitteessa: [kohdassa Mobiilivideo] Uusien palveluideoiden saamiseksi järjestettiin ideakilpailu uusista matkapuhelinpalveluista. Kilpailuun osallistui noin 10 ehdotusta. Kilpailu järjestettiin toukokuussa Kilpailun tulosten hyödyntäminen jäi vähäiseksi. Kilpailun kautta ei kokonaan uusia käyttöideoita saatu. WMF vastasi palvelujen markkinoinnin suunnittelusta ja sisällöstä. 16

19 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Arviointi pilotin toteutuksesta Tekstiviestipalvelut olivat kyläläisten käytössä alkaen. Palvelujen käyttöön otto käynnistyi odotettua hitaammin. Palvelujen käytön koulutus alkoi myös loppuvuonna 2006 ja viimeisten kylien osalta koulutukset pidettiin vuoden 2007 alussa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli , jossa olivat kaikkien kylien edustajat paikalla. Matkapuhelinpalvelut arvioitiin olevan hyödyllisiä juuri haja-asutusalueella asuville, koska laajakaista liittymiä ei arvioitu olevan joka taloudessa sekä monesti asioiden hoitaminen tapahtuu muualla kuin tietokoneen äärellä. Tästä johtuvaa tarvetta ei kuitenkaan havaittu. a. Sopivuus kohderyhmälle ja hyötyjen arviointia Palvelujen kehittämistä tehtiin yhteisissä tapaamissa, joissa tavoitteena oli vaihtaa ideoita toisten kylien palveluista. Alkuasetelman mukaisesti monet palvelut kohdistuivat tietojen hakupalveluiksi. Näissä ideana oli, että lähettämällä hakusanan johonkin palvelutarpeeseen liittyen sai tiedon ko. palvelujen tarjoajista. Monessa yhteydessä tuli kuitenkin havaittua, että vastaavat tiedot täydellisempänä oli saatavilla kylien verkkosivuilta (palveluluettelot). Matkapuhelinpalvelut koettiin myös vanhemman väen keskuudessa vielä hankaliksi käyttää. Lisäksi palvelujen käyttö vaatii eri palvelujen tunnisteiden (hakusanojen) muistamista. Ilmeisesti tietoa palvelujen tarjoajista haettiin muuta kautta. Yhteisissä tapaamissa esitettiin myös arvioita, joiden mukaan asiointi matkapuhelimella yleistyy, kun nettiselaimet yleistyvät sekä matkapuhelinten näytöt tarkentuvat, jolloin tietoa voidaan hakea suoraan nettisivuilta matkapuhelimella. Tähän ei ilmeisesti mene kovinkaan pitkää aikaa. Palvelun pilotoinnin suurimmat hyödyt itse hankkeelle oli saada tietoa matkapuhelinpalvelujen soveltuvuudesta kyläyhdistyksille sekä haja-asutusalueella asuville ihmisille. Palvelujen jatkokehittämisen kannalta on tärkeää havainnoida, että vaikka puhelinkanta uudistuukin kovaa vahtia, niin käytössä on hyvin paljon vielä puhelimia, joilla www-selaaminen ei onnistu tai sitä ei osata käyttää. Tekstiviestit voivat siis tuoda lisäarvoa kylien väliseen tiedottamiseen ainakin ryhmätekstiviestin kautta. Palvelu käyttömäärien raportti, eriteltynä eri seurantajaksoille, on liitteenä. b. Yksisuuntaiset (ryhmätekstiviestit) Ryhmätekstiviestit saavuttivat kohtuullisen käyttöasteen. Viestejä lähetettiin pilotin kuluessa yhteensä 4000 kappaletta. Eniten keskustelua herätti se, että minkälaisia viestejä on sopivaa lähettää kyläläisille. Lisäksi mietittiin milloin viesti on markkinointia, johon tarvitaan vastaanottajan lupa. Kaikkien kyläläisten matkapuhelinnumeroita ei saatu kerättyä, joten tiedotteiden lähettäminen rajoittui kohtuullisen pieneen ryhmään. Kurhilan koululla palvelua käytettiin oppilaiden vanhempien tiedottamiseen. Käyttö oli kohtuullisen aktiivista. Palvelun kautta lähetettiin vanhemmille yhteensä yli 600 viestiä keväällä Palvelu koettiin helpoksi ja nopeaksi tavaksi tiedottaa oppilaiden vanhempia. c. Kaksisuuntaiset palvelut Kaksisuuntaisia palveluja käytettiin alle 100 kertaa. Tätä voidaan pitää erittäin vähäisenä määrä. Jokainen kylä oli kuitenkin rakentanut useita erilaisia tekstiviestipalveluja; Kurhila Hillilä (16), Lappila (2), Lusi (6), Villähde (2) ja Urajärvi (12). Yhteensä palveluja oli siis tarjolla eri kylissä 38 kappaletta. Keskimäärin palveluja on käytetty noin kaksi kertaa. 17

20 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Mobiilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Tekstiviestipilotti oli sinällään erittäin haastava hanke. Siinä lähdettiin ennakkoluulottomasti kokeilemaan tekstiviestien soveltuvuutta kyläyhdistysten sekä kyläläisten väliseen viestintään. Lisäksi pilotin aikana testattiin erilaisten sisältöpalvelujen tarpeellisuutta naapuriaputiedon jakamisessa. Pilotin kokonaiskannattavuus on suhteessa saadun kokemuksen arvoon. Joka tapauksessa vastaavan tyyppisen kokeilun aika olisi ollut edessä jossain vaiheessa. Pilotin tavoitteiden asettamisessa olisi ollut hyvä, mikäli käytössä olisi ollut kokemuspohjaista tietoa yksityishenkilöiden matkapuhelinpalvelujen käyttötottumuksista. Lisäksi käytön helppoutta olisi voinut mallintaa ja testata ennen pilotin käynnistämistä, jolloin olisi saatu etukäteistietoa kehittämissuunnista. Pilotin kesto oli käytännössä noin 10 kuukautta, joka on erittäin lyhyt uuden tekniikan pilotoimiseen. Yleensä uusi tekniikka vaatii huomattavasti pidemmän käyttöönottoajan. Tästä syystä pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikeaa tehdä. Palvelutarjontaa pitäisi ensivaiheessa kohdistaa ryhmätekstiviestipalveluihin pilotin kokemusten perusteella. Taloudellisena haasteena on löytää helppokäyttöinen työkalu, jolla ryhmätekstiviestien lähettäminen sekä ryhmien hallinta onnistuu. Lisäksi lähetettävät viesti eivät saisi nousta yksikköhinnaltaan kovin korkeaksi. Kyläyhdistysten pitää myös arvioida kyseisen palvelun hyödyt itselleen sekä miettiä omia taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastaavanlainen palvelu jatkuvaan käyttöönsä. Ryhmätekstiviestipalvelut voidaan toteuttaa myös siten, että viestin vastaanottaja maksaa omassa puhelinlaskussaan vastaanottamansa viestit. Tällöin kyläyhdistykset vastaisivat ainoastaan lisensoimansa lähettämis- ja hallinnointityökalun kustannukset. Koska tiedotettavat asiat ovat monesti myös hyvin yksiselitteisiä ja lyhyitä, voisi viestin loppuosaan myydä paikallisten yrittäjien mainoksia, jonka tulolla voidaan kattaa hallinnointityökalun lisenssikustannuksia. Palvelulle on myös mahdollista etsiä sponsoria, jolla olisi muuta kaupallista mielenkiintoa koko palvelun tarjoamiseen. Puhelinoperaattoreilla on vastaavaa tekniikkaa käytössä, joten heillä saattaisi olla laajassa mittakaavassa toteutettuna mielenkiintoa kuvatun palvelun tarjoamiseen. Markkinoinnissa se saattaa toki kääntyä itseään vastaan, mikäli palveluja liikaa sidotaan toisiinsa (esim. laajakaistan jatkuvamarkkinointi kyläläisille). Kuvat 16. ja 17. Lappilan ja Villähteen yhteyshenkilöt pohtimassa mobiiliviestinnän mahdollisuuksia kylän sisäisessä tiedottamisessa. 18

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot