Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle. Kyllikki. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle. Kyllikki. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja lähipalveluja maaseudulle Kyllikki Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke Loppuraportti Anne Lahikainen 12/2007

2 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTAA 1 2. HANKKEEN YDINKYSYMYKSET 2 3. HANKKEEN ORGANISAATIO 2 4. PILOTTIKYLIEN VALINTA 3 Kurhila-Hillilä (Asikkala) Urajärvi (Asikkala) Lusi (Heinola) Villähde (Nastola) Lappila (Kärkölä) 5. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla Palvelujen tarpeen kartoitus Syntyneitä palvelumalleja a) ruokapalvelu kyläkoululla b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa a) yhdistys työllistäjänä b) päivähoidon edistäminen 5.2 Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen Maakunnallinen kartoitus Maakunnallinen teemapäivä Muuta huomioitavaa 6. MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN SIIRTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN ARVIO HANKKEEN PALVELUOSION TOTEUTUKSESTA 12 (kyläkoulut ja kylätalot) 8. MATKAPUHELINPALVELUN PILOTTIHANKE Pilotin tavoitteet ja aikataulu 8.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus 8.3 Arviointi pilotin toteutuksesta 8.4 Mobilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 9. HANKKEEN RAHOITUS OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 20 LIITTEET: Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville -toimintamalli Matkapuhelinpalvelun markkinointikirje Kylien palvelukartoitus 2006

3 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kyllikki kyläkouluista monipalvelukeskuksia hanke Hankkeen toteuttaja: Lahden Tiede- ja yrityspuisto/aluekeskusohjelma ja Päijät-Hämeen kylät ry (yhteishanke) Hankkeen toteutusaika: Hankkeen taustaa Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat ajankohtaisia. Palveluiden tuottamistavat ovat jäsentymässä uudelleen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin roolin uskotaan nousevan yhä tärkeämmäksi. Alueen maaseutukylissä ollaan huolissaan palvelujen karkaamisesta kauemmaksi keskuksiin. Kylät haluavat säilyttää vielä olemassa olevat kyläkoulunsa ja useassa kylässä on halua löytää ja kehittää uusia keinoja palvelujen säilyttämiseksi ja uusien palvelujen luomiseksi. Päijät-Hämeen kouluverkkoselvityksen (2005) maakunnallisen kouluverkon perusopetuksen toiminnallinen tavoite on, että haja-asutusalueella osaa kouluista voidaan kehittää toimintakeskuksiksi, jotka palvelevat alueensa asukkaita monipuolisesti ja hallintorajakunnat ylittäen. Kouluverkon muina tavoitteina on esitetty muun muassa, että kouluverkon tulee tukea maakunnan ja sen alueiden vetovoimaa ja imagoa sekä osaltaan houkutella alueelle uusia asukkaita sekä vaikuttaa asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kehittymiseen mahdollistamalla hallintokuntien välinen yhteistyö. Tilankäytön tehokkuudessa painotetaan mahdollisuuksien mukaan myös tilojen käyttöä monitoimitiloina. Aluekeskusohjelma on valtioneuvoston kaupunki- ja aluepolitiikkaa toteuttava erikoisohjelma. Sen tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat osaamisen vahvistaminen sekä elinkeinojen, ympäristön ja palvelujen kehittäminen. Ohjelma vahvistaa eri toimijoiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaa sosiaalista pääomaa, kykyä vastata yhdessä ja seudullisesti kehittämishaasteisiin. Lahden alueella aluekeskusohjelman teemaksi on valittu hyvinvointi. Hyvinvointiklusteriin määritellään Päijät-Hämeessä kuuluviksi hoito-, hoiva-, turva- ja elämys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä niitä palveleva tuotevalmistus. Yksityisen sektorin lisäksi tarkastellaan myös julkisten palvelujen uudentyyppistä tuottamista erilaisilla public-private-partnership -ratkaisuilla. Lahden alueen hyvinvointialan yhteistyöverkostossa ovat mukana myös alan tutkimuslaitokset sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijat. Ohjelman puitteissa on toteutettu kehittämistoimenpiteitä, joiden lähtökohtana on ollut yli alue- ja sektorirajojen ulottuva verkostoituminen. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry (Päijänne-LEADER) toimii maaseudun kehittäjänä pohjoisessa Päijät-Hämeessä (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä ja Pertunmaa) yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja paikallisten viranomaisten sekä muiden organisaatioiden kanssa. Se toteuttaa Päijänne-LEADER+ kehittämisohjelmaa vuoteen 2008 asti ja uutta ohjelmaa vuoteen 2013 asti. Kehitystoiminnan kolme painopistealuetta on: tukea pienyritystoimintaa ja vastata yritysten palvelutarpeeseen, tarjota elämän laatua nykyisille ja uusille asukkaille sekä vahvistaa maaseutuasumisen erinomaisia edellytyksiä alueella. Lisäksi toiminnan tavoitteena on vahvistaa paikallista aloitteellisuutta ja kerryttää sosiaalista pääomaa alueella. 1

4 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Päijät-Hämeen kyläohjelma sisältää strategian siitä, mitä on tehtävä, että kylät säilyvät Päijät- Hämeessä viihtyisinä ja elinvoimaisina. Ohjelman tärkeä painopiste on palveluiden säilyttäminen ja monipuolistaminen kylissä. Päijät-Hämeen kylät ry valmisteli hanketta avoimesti haluamalla vastata kylien huoleen kyläkoulujen ja palvelujen säilymiseksi. 2. Hankkeen ydinkysymykset Hankkeen ydinkysymyksiksi nousivat seuraavat asiat: 1) Miten julkinen, yksityinen ja kolmas sektori voivat toimia yhdessä lähipalvelujen tuottamisessa alueen maaseudulla? 2) Miten tiloja voisi käyttää useampi toimija? 3) Voivatko kylän yhdistykset tuottaa eri ikäryhmien tarpeisiin sopivia palveluita? Entä yrittäjät? 4) Mitä tuotetaan vapaaehtoisvoimin ja mistä maksetaan? 5) Miten kyläläisten palvelutarpeisiin vastataan? 3. Hankkeen organisaatio Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy / Aluekeskusohjelma (AKO), joka vastasi myös hankkeen kirjanpidosta. Hankkeesta tehtiin yhteistyösopimus Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. Yhteistyösopimukseen liittyen, Päijät-Hämeen kylät vastasi hankkeen toteutuksesta ja toimi työnantajana hankekoordinaattorille, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Kyllikki hanke oli ensimmäinen Päijät-Hämeen kylät ry:n ja :n hallinnoiman Lahden alueen aluekeskusohjelman yhteistyöhanke. Hankketta toteutettiin kahdella eri rahoituksella, niin että kustannuksista 60 % tuli Päijänne- Leaderistä ja 40 % aluekeskusohjelmasta. Perusteluna tälle jaolle oli Leader-alueen maantieteellinen laajuus ja useampi pilottikylä. Toiminta painotettiin Leader-alueelle rahoituksen suhteessa (hankkeen rahoitus tarkemmin kohta 9). Hankkeen henkilöt: Riitta Vesala, tilaajan vastuuhenkilö ja hankkeen johtaja saakka Ari Kalmari lähtien (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Elina Leppänen, toteuttajan vastuuhenkilö (Päijät Hämeen kylät ry) Erja Hakkarainen, projektikoordinaattori Anne Lahikainen, projektikoordinaattori Anne Suomäki, hankkeen kirjanpito (AKO / Lahden Tiede- ja yrityspuisto) Pirjo Nylund, palkanlaskenta (Päijät-Hämeen kylät) Hankkeen ohjausryhmä: koostui rahoittajien, kuntien ja mukana olleiden kylien edustajista: Eija Viitanen, myöhemmin Heidi Heino, Lusin kyläyhdistys Ari Lindqvist, TE keskus Calle Leonhard, Lappilan kyläyhdistys Riitta Vesala, myöhenmmin Ari Kalmari, AKO / Lahden tiede- ja yrityspuisto Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto Kristiina Mattila, Päijänne-Leader Juha Leppialho, Asikkalan kunta Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät Hannu Markkanen, Urajärven kyläyhdistys 2

5 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Asko Määttä, Nastolan kunta Heimo Mattila, Kärkölän kunta Liisa Helanto, Irma Peltola, myöhemmin Maritta Virtanen, Päijänne-Leader Mirja Sallmen, Villähteen kyläyhdistys Heikki Toukola, Kurhila-Hillilän kyläyhdistys Salla Wallden, Heinolan kaupunki 4. Pilottikylien valinta Avoimessa haussa alustavasti reilu kymmenen kylään eri puolelta Päijät-Hämettä oli kiinnostunut mukaan tulosta hankkeeseen. Kriteeriksi kylien valinnalle asetettiin: - Aktiivinen kylätoiminta, halu lähteä kehittämään ja mahdollisesti tuottamaan lähipalveluja. Alustavat ideat palveluista. Yhdistysten sitoutuminen hankkeeseen. - Kunnan sitoutuminen ja valmius lähteä toimimaan yli sektorirajojen kylän lähipalvelujen parantamiseksi. Päätökset kunnan eri viranhaltijoiden osallistumisesta. - Mahdolliset kiinnostuneet paikalliset yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat. - Kyläkoulu ja/tai muu kylän yhteistila. - Yhteyshenkilö tai henkilöt kylältä. Pilottikylähakemuksia saatiin määräaikaan mennessä kuudelta kylältä, joista hankkeeseen valittiin viisi pilottikylää: Mukana olleet kylät: Kurhila-Hillilä (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) Vajaan 500 asukkaan kylästä matkaa Vääksyn taajamaan 9 kilometriä ja Lahteen 35 kilometriä. Kurhilan kolmiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 59 (syksy 2007). Kunnallinen perhepäivähoitaja hoitaa alle kouluikäiset. Lähin päiväkoti on Vääksyssä, jossa myös lähin kauppa ja muut palvelut. Kyläkoululla kerhotoimintaa lapsille ja harrastustoimintaa aikuisille. Koulun lisäksi kyläläisten kokoontumispaikkana toimii vuonna 2007 kunnostettu Nuorisoseuran talo. Kylää on kehitetty omaehtoisesti ja aktiivisesti, esim. hanketoiminnan avulla rakennettiin kylämaisemaan soveltuva pyörätie. Myös asukashankintaan on panostettu. Tunnusomaista Kurhilan-Hillilän kylälle on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kulttuurihistoriallinen maalaismaisema. 3

6 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Urajärvi (Asikkala) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) 400 asukkaan kylän väkiluku kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Matkaa Vääksyn taajamaan 15 km, Vierumäelle 10km ja Lahteen 25 km. Urajärven kaksiopettajaisella ala-asteella on oppilaita 24 (syksy 2007). Koulun säilymisen eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan ja paineet oppilaiden siirtämisestä viereiselle Vesivehmaan koululle ovat edelleen olemassa. Perhepäivähoitajat hoitavat alle kouluikäiset, vuorohoitoa saatavilla Vääksyssä. Lähin kauppa 10 km:n päässä Vierumäellä. Kylässä kokoontumis- ja juhlapaikkana myös toimiva Nuorisoseurantalo. Kyläläisten ja kunnan aktiivisen asukashankinnan ansiosta kylässä paljon uudisrakentamista ja väkiluku onkin saatu käännettyä nousuun. Kylän tunnusmerkkinä on Urajärven rannalla sijaitseva Urajärven kartano, joka toimii museoviraston hoidossa Suomen vanhimpana kartanomuseokohteena matkailijoille. Lusi (Heinola) (toimenpiteitä koko hankkeen ajan) Vakituisten 500 asukkaan väkimäärä lähes kolminkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden ansiosta. Kylä sijaitsee Heinolan keskustasta 11 kilometriä pohjoiseen, Helsinki Lusi moottoritien ja Jyväskyläntien risteyksen tuntumassa. Lusin vuonna 2002 laajennetulla kolmeopettajaisella ala-asteella on luokat eskarilaisista kuudenteen ja oppilaita koulussa on 49 (syksy 2007). Koulun läheisyydessä (entisessä vanhainkodin tiloissa) myös koululaisten iltapäiväkerho. Samassa pihapiirissä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti Satulinna. Lähin kauppa 6 km päässä Heinolan kirkonkylässä ja myymälä-auto vierailee kylässä. Vireä urheiluseura Lusin Lukko ry järjestää kyläläisille erilaisia urheilu- ja kuntourheilutapahtumia ympäri vuoden. Lusista monelle tuttua ovat moottoritien valmistumisen myötä (2006) jo historiaan jääneet viikonloppuruuhkat Heinolan Lusissa. 4

7 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Villähde (Nastola) (hankkeen toimenpiteitä ) 4000 asukkaan keskus, joka muodostuu useista eri asuntoalueista. Villähde sijaitsee Nastolan kunnan lounaisosassa hyvien liikenneyhteyksien keskellä. Matkaa Nastolan taajamaan noin 8 km ja Lahden torille n. 9 km. Villähteen alueella on kolme ala-astetta: Erstan koulussa on 231, Tapiolan koulussa on 43 ja Villähteen koulussa on 130 oppilasta. Alle kouluikäisiä hoidetaan Erstan päiväkodissa ja alueella on myös kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi perhepäivähoitajia. Kylässä runsaasti myös muita palveluja muun muassa päivittäistavarakauppa, ABCliikenneasema, kahvila-ravintola, grillikioski, ravintola, Villähteen leipomo myymälöineen sekä asiamiesposti. Villähteeen kyläyhdistyksen ylläpitämä kylätoimisto on kyläläisten kokoontumispaikka, jossa myös talkoolaisten lisäksi palkattua työvoimaa. Kylätoimistolla monipuolista kerhotoimintaa sekä muun muassa kyläkirjasto. Läheinen sijainti Lahden kupeessa houkuttaa kylän alueelle erityisesti nuoria lapsiperheitä. Lappila (Kärkölä) (hankkeen toimenpiteitä ) Eläväinen 600 asukkaan kylä, joka sijaitsee Kärkölän lounaisosassa eteläisessä Päijät- Hämeessä. Matkaa Järvelän taajamaan 6 km, Lahteen, Riihimäelle ja Mäntsälään kuhunkin 30 km. Lappilan kylässä rautatien paikallispysäkki, mikä takaa hyvät kulkuyhteydet Lahteen ja Helsinkiin, sillä junia pysähtyy molempiin suuntiin lähes tunnin välein. Kolmiopettajaisessa kyläkoulussa on oppilaita 45. Kyläläisten yhteisenä olohuoneena toimii Lappilan kylätupa, jonka toimintaa pyöritetään sekä talkoilla että palkatun työvoiman turvin. Kylätuvalla toimii kahvila, tietotupa, kirpputori, suoramyynti, pesulan- ja elektroniikkakorjaamon vastaanottoppisteet, tilaus- ja vähittäismyyntiä, kylän infopiste ja lasten tilapäishoitopaikka. Päivittäistavarakauppa, myymälä-auto, Viialan leipomon toriauto sekä Korpelan lihajalosteen auto palvelevat kyläläisiä ruoka ja muissa ostoksissa. Lappilan kylässä sijaitsee pohjoismaiden suurin raakatiilitehdas. 5

8 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Hankkeen päätavoitteena oli löytää uudenlaisia tapoja maaseutuasumista tukevien palvelujen tuottamiseen, painopisteenä kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kylien sisäiseen tiedottamisen halpa, helppo ja nopea mobiiliviestintätapa (kohta 8). 5.1 Asumista tukevien palvelujen tuottaminen uudella tavalla - Tavoitteena oli luoda ja pilotoida uusia palvelukonsepteja ja toimintatapoja lähipalvelujen järjestämiseen yhteistyössä julkisen sektorin/kunnan eri sektorien, yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli luoda ns. kyläpalvelukeskuksia Palvelujen tarpeen kartoitus Kylän tarpeita kartoitettiin useissa eri kyläkohtaisissa ideariihissä ja näiden pohjalta tehtiin myös kyläkohtaiset kyselyt asukkaille. Yhteensä kyselyjä postitettiin 867 kpl ja vastauksia saatiin yhteensä 96 kpl, jolloin vastausprosentti oli 11%. Kyläkohtaisesti vastausprosentit olivat Urajärvi (143 kyselyä, 18 vastausta) vastausprosentti 13 %, Lusi (325 kyselyä, 37 vastausta) 11 %, Lappila (293 kyselyä, 13 vastausta) 4 % ja Kurhila-Hillilä (106 kyselyä, 28 vastausta) 26 %. Villähteelle ei kyselyä tehty). Kyselyn ja ideariihien perusteella tärkeimmiksi palvelukohteiksi nousivat: - ruokailumahdollisuus kyläkouluilla - terveyspalvelut - muut hyvinvointipalvelut (hieroja-, jalkahoito-, kampaamopalvelut) - kylätalkkaripalvelut - siivouspalvelut - erilaiset tapahtumat. Kuvat 1. ja 2. Lappilan kyläaktivistit miettimässä palvelutarpeita sekä Urajärven ja Kurhila-Hillilän yhteistyöpalaveri kunnan kanssa. 6

9 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Hankkeen aikana käytiin kyläkohtaisten ideariihien lisäksi neuvotteluja kyläyhdistyksien ja kuntien/kaupungin virkamiesten kanssa uusien palveluiden toteuttamismahdollisuuksista. Kyläläisille suunnatussa kyselyssä oli myös osio, jossa kartoitettiin yksittäisten henkilöiden mahdollisuutta tuottaa kylillä tarvittavia palveluja. Myös kyläkoulujen kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta tuottaa palveluja kyläkouluilla. Lisäksi hankkeen aikana tehty maakunnallinen kartoitus hyvistä käytännöistä antoi lisäinformaatiota uusien palvelujen tuottamismahdollisuuksista Syntyneitä palvelumalleja a) Ruokapalvelu kyläkouluilla Hankkeen aikana luotiin ja kokeiltiin uuden tyyppistä ruokapalvelua kyläkouluilla Kurhilassa, Urajärvellä ja Lusissa. Kevätlukukaudella 2007 aloitetussa kokeilussa kyläläisillä oli mahdollisuus aterioida ennakkoon ilmoittautumalla kouluruokailun yhteydessä. Aterian hinnaksi sovittiin kuntien ruokahuoltoyksikön kanssa Arvio kokeilusta: Määrällisesti ruokapalvelun käyttö ei ollut suurta, mutta sitäkin tärkeämpää muutamalle omaishoitajana toimivalle sekä yksin kotona asuvalle vanhukselle. Lisäksi esim. Kurhilan koululla on käynyt myös yksityisiä henkilöitä ja talkooporukoita aterioimassa, sillä kylältä puuttuu ateriointipalvelut. Palvelu on lähellä kotia ja antaa samalla mahdollisuuden irtiottoon arjen normaaleista rutiineista. Kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu sekä koululaisten ja muiden aikuisten läsnäolo antavat iloa ja voimaantumista normaaliin arkeen ja parantaa näiltä osin vanhusten elämänlaatua ja kotona selviytymistä. Ilmoittautuminen ruokailuun kolme arkipäivää ennen ruokailuun tuloa (raaka-aineiden tilauksen vuoksi) karsii kävijöitä. Lisäksi jotkut kävijöistä kokivat myös, ettei kouluruokailu ollut riittävän monipuolinen aikuiselle työssäkäyvälle henkilölle (esim. puuropäivät). Jatkuva tiedottaminen ateriointimahdollisuudesta kyläkoululla lisäisi mahdollisesti kävijöiden määrää jatkossa. Koulun ruokahuollossa koettiin, ettei palvelusta aiheutunut lisävaivaa ruokahuollolle ja samalla kylän koululaiset saivat yhteisen kylämummon ja kyläpapan. Kuvat 2. ja 3. Kouluruokailua Urajärven ja Kurhilan kouluilla Asikkalassa 7

10 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 4. ja 5. Lusin palvelupäivässä muun muassa seurakunta järjestää verenpaineen mittausta ja palvelupäivään osallistujat voivat aterioida maksua vastaan kouluruokailun yhteydessä. b) Lusin kyläpalvelupäivä alueen ikääntyville Lusin koululla ruokapalvelun yhteyteen luotiin laajempi palvelukokonaisuus, mukaan liitettiin kutsutaksikuljetukset, yhteinen oppitunti/yhdessäoloa lasten kanssa, tilattavat hieronta-, jalkahoitoja kampaamopalvelut, diakoniapalvelut sekä yhteinen liikuntahetki. Heinolan kaupungin kanssa ruokailun hinnaksi neuvoteltiin 4,40 /ateria ja kutsutaksikuljetusten hinnaksi 2,70 /suunta. Yrittäjät itse määrittelivät hinnat tarjoamilleen palveluille, joita tarjottiin toiveiden mukaisesti. Toiminnan kohderyhmänä oli koti- ja ateriointipalvelun piirissä olevat, joiden yhteystiedot saatiin kunnan kotipalvelusta. Lisäksi kohderyhmänä oli myös kaikki alueella asuvat ikääntyvät henkilöt ja muut maaseudun asukkaat koskien yrittäjien tarjoamia palveluja. Tiedotus toiminnasta tapahtui kylätiedotteiden ja muiden lehtijuttujen avulla, sähköpostilla, kylän nettisivuilla sekä suorilla yhteydenotoilla (kylän oma verkosto alueen asukkaista). Lusin kyläpalvelupäivän toteutuksessa mukana olivat Lusin kyläyhdistys, Lusin koulun vanhempainyhdistys, Lusin Lukko, Lusin kyläkoulu, Heinolan kyläsihteerihanke, Heinolan kaupunki (ruokapalvelu, kotihoito, tekninen toimi ja sivistystoimi), Heinolan seurakunta ja alueen yrittäjät. Lusissa kyläpalvelupäivä järjestettiin kevätlukukauden 2007 aikana keskiviikkoisin 19 kertaa. Mukana Lusin palvelupäivässä oli 16 alueen eri vanhusta, keskimäärin kävijöitä oli 13/kerta. Kesällä koulun suljettua palvelupäivää järjestettiin yhteistyössä Lusin päiväkodin kanssa. Syksyllä 2007 toiminta siirtyi jälleen Lusin koululle ja kävijämäärät ovat lisääntyneet keväästä. Arvio kokeilusta: Palvelupäivästä Lusin koululla on muodostunut ikäihmisten ja koulun odotetuin tapahtuma viikottain. Lasten ja ikäihmisten vuorovaikutus on tukenut myös koko kylän yhteisöllisyyden kehittymistä. Palaute osallistujilta, koulun henkilökunnalta, oppilailta ja kylän aktiivisilta toimijoilta on ollut positiivista. Palvelupäivän toteutus kyläkouluilla vaatii vahvaa sitoutumista koulun henkilökunnalta ja aktiivista kasaan juoksijaa kylältä. Lisäksi vielä muuta toiminnan käynnistämiseen liittyvää tukea vaikkapa hankkeesta. Välttämätöntä on myös yhteistyö kunnan, yrittäjien ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Lusin kyläpalvelupäivämalli loppuraportin liitteenä. 8

11 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 c) Lusin palvelupäivämallin siirtäminen Kurhilan koululle Palvelupäivä hyvään ikään ehtineille aloitettiin syksyllä 2007 myös Kurhilan koululla, missä päivä sai heti hyvän ja innostuneen vastaanoton. Kokoontumisia pidettiin kerran kuukaudessa ja kävijöitä on ollut keskimäärin 14/kerta. Kurhilan palvelupäivän rakentamisessa ja kokeilun onnistumisessa on vahva rooli ollut kyläyhdistyksellä (hyvään ikään ehtineiden aktivoiminen ja tiedottaminen palvelupäivään liittyen), Kurhilan koulun henkilökunnalla sekä koulun vanhempainyhdistyksellä. Palvelupäivän sisältö rakennetaan kävijöiden toiveiden mukaisesti. Palvelupäivän toiminnon jatkuvuus jää hankkeen päätyttyä kyläyhdistyksen vastuulle. Kuvat 6. ja 7. Kurhilassa hyvään ikään ehtineiden palvelupäivässä vietetään yhteistä aikaa oppilaiden kanssa ja liikutaan ryhmässä Muita syntyneitä tuloksia hankkeessa a) Yhdistys työllistäjänä Hanke aloitti yhteistyön Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Liitu-projektin kanssa, jonka avulla kyläyhdistyksillä oli mahdollisuus palkata työntekijöitä kehittämään/toteuttamaan palveluita kyläläisille. Hankkeen aikana Lappilassa (1 henkilö) ja Villähteellä (2 henkilöä) palkattiin työntekijät kylätoimistoille, myös Kurhila-Hillillään ja Urajärvelle haettiin hankkeen aikana sopivaa työntekijää. Lusissa Heinolan kaupungin liikuntatoimi myöntää erityisryhmien ohjaukseen 7 euroa / kerta ja tätä hyödynnettiin hankittaessa liikuntatuokion vetäjäksi paikallisen urheiluseuran edustaja. b) Päivähoidon edistäminen Kesän 2007 aikana aloitettiin Urajärven kyläläisten toiveiden pojalta päivähoitoasioiden edistäminen yhteistyössä kunnan kanssa. Syksyllä 2007 kunta palkkasi Urajärvelle uuden perhepäivähoitajan. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut Vierumäen kylän ja Heinolan kaupungin kanssa yli kuntarajat ylittävästä yhteistyömahdollisuudesta kylien päivähoitoon liittyen. Useat Urajärveläisten lapsiperheiden vanhemmat käyvät työssä Lahden suunnalla ja Vierumäki sopisi sijaintinsa puolesta hyvin päivähoitoyksikön paikaksi myös Urajärveläisille järjestettiin Vierumäellä neljän kunnan ja alueen kylien sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistilaisuus päivähoitoasioihin liittyen. 9

12 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 8. ja 9. Päivähoitoasioiden edistäminen nousi Urajärvellä palvelutarvekartoituksessa esille ja asiaa edistettiin muun muassa yhteispalaverilla Vierumäen kanssa Kyläkoulujen ja kylätalojen käytön monipuolistaminen Tavoitteena oli kyläkoulujen vahvistaminen lisäämällä tilojen käyttöä myös muiden palveluiden tuottamiseen, puuttumatta kuitenkaan opetukseen, joka on koulun päätehtävä ja josta opettajat vastaavat Maakunnallinen kartoitus Hanke tuotti maakunnallisen kartoituksen ja etsi ehdotuksia toimintatavoista kyläkoulujen tilojenkäyttöön ja tukipalveluihin sekä uudentyyppisiin palveluihin liittyen. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla 47 koululle ja Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläkirjeen mukana noin sadalle yhdistykselle kesäkuun alussa Vastauksia saatiin kaikkiaan 19 koululta ja 14 eri yhdistykseltä kymmenestä eri kunnasta. Myös pilottikylien koulut osallistuivat kartoitukseen. Kartoitus erillisenä yhteenvetona loppuraportin liitteenä Maakunnallinen teemapäivä Kyllikki-hanke järjesti Päijät-Hämeen kyläohjelman koordinaatiohanke 2:n kanssa Päijät-Hämeen Kyläkoulupäivän Koulun monet roolit kyläyhteisössä, rajoja ylittävän yhteistyön mahdollisuudet Lusin kyläkoululla. Tilaisuudessa asiantuntijoina toimivat Taina Peltonen (yhdysluokkaopetuksen asiantuntija), Juha Juurikkala (Halmeniemen yksiopettajainen kyläkoulukokeilu), Kari Hahl (Lahden seudun sivistystoimen seutukehittäjä), Marita Mattila (Halmeniemen kyläyhdistys), Kirsi Ojansuu (Eduskunta), Tuomas Perheentupa (Suomen Kylätoiminta ry), Elina Leppänen (Päijät-Hämeen kylät ry), Antti Laaksonen (Kuivannon kyläkoulu), Riitta Vesala (aluekeskusohjelman johtaja) ja Erja Hakkarainen (Kyllikki-hanke). Tilaisuuteen tehtiin videohaastattelu Opetusministeriöstä sekä videoesittely Kuivannon koulusta monipalvelukeskuksena. Tilaisuudesta tuotettiin videoita/dvd ja lyhyet koosteet ovat nähtävillä myös netissä osoitteessa 10

13 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 10. ja 11. Kyläkoulupäivässä Heinolan Lusissa kuultiin asiantuntijoita sekä myös Lusin koulun oppilaiden musiikkiesityksiä Muuta huomioitavaa Vuoden 2007 aikana Viillähteen kylässä Nastolassa aktivoitiin kyläyhdistyksen toimesta kyläläisiä kerhotoiminnan käynnistämiseen. Kylän papparaiset alkoivat kokoontumaan kylätuvalla vapaamuotoiseen juttutuokioon kerran viikossa. Samoissa kyläyhdistyksen tiloissa aloitti myös äitilapsikerho Vilske omaehtoiset kokoontumiset kerran viikossa maanantaisin. Kävijöitä on ollut viidestä viiteentoista äitiä lapsineen. Hankkeen aikana Lappilan kylän kohdalla panostettiin kyläkoulun säilymiseen sekä vahvistamiseen ja tällä hetkellä on menossa selvitystyö esikouluopetuksen ja ryhmäpäivähoidon siirtymisestä Lappilan kyläkoulun yhteyteen. Lappilan kyläyhdistys ryhtyi toimimaan aktiivisesti myytävien tonttien kartoittamiseksi ja markkinoimiseksi. 6. Mallien ja toimintatapojen siirtäminen ja levittäminen Hankkeen sisäisessä tiedottamisessa panostettiin pilottikylien omaan tiedottamiseen, joka vahvisti kyläläisten laajaa osallistumista hankkeeseen, mm. ideariihien, kylätiedotteiden, kylän nettisivujen sekä kylän sisäiseen tiedottamiseen kehitetyn mobiilisovellutuksen avulla. Pilottikylien välinen kokemusten vaihto kuului myös tähän. Ulkoisessa tiedottamisessa käytettiin Päijät-Hämeen kylät ry:n tiedotuskanavia (sähköpostilista, kyläkirjeet, kotisivut, Suomen Kylätoiminta ry:n verkosto) sekä tiedotusvälineitä. Kokemuksien (mm. kartoituksen tulokset) levittäminen ja hankkeen eteneminen olivat tiedottamisen aiheita. Kyllikki-hanke näkyi hyvin alueellisissa lehdissä ja radioissa sekä Lusin kyläpalvelupäivän tiedotuksen yhteydessä maakunnallisessa aluetelevisiossa. Pilottikylien edustajia tutustui Viron Kodukant -projektin Palvelut kylissä -hankkeeseen ja vaihtoivat kokemuksiaan virolaisten kylien sekä muiden matkalla olleiden kylien edustajien kanssa. Pilottikylien edustajia tutustui myös Repoveden Porttiin Hanketta on esitelty muun muassa Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla , Päijät-Hämeen kyläpäivillä , Etelä-Karjalaisille Villähteellä, LounaPlussa ry:n seminaarissa Jokioisissa, Varsinais-Suomen kylille Loimaalla, Tammelassa, 11

14 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Inhappytants - Eloisa maaseutu kylätalotapaamisessa Heinola kk/kyläpirtti, Pirkanmaan kyläkouluillassa, Vähähaaran kotiseututalolla Äetsässä, Päijät-Hämeen kylien ja maaseudun tulevaisuus Viimeinen sammuttaa valot? -seminaarissa Lahdessa, Toimi-välittäjäorganisaatiohankkeen Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -koulutusja tiedotustilaisuudessa Tampereella. Hanke osallistui Hyvinvointi messuille AKO:n järjestämällä yhteisosastolla ja hanketta esiteltiin myös toukokuussa 2007 Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla Lahden satamassa. Loppuraportti dvd valmistui marraskuussa 2007 ja oli esittelyssä Elma messuilla Toimi välittäjäorganisaatiohankkeen päätösseminaarissa Helsingin messukeskuksessa. Kyllikki-hankkeen tulosten levittäminen kansainvälisesti Inhappytants Eloisa maaseutu Leader-hankkeen itävaltalaiset kumppanit tutustuivat vierailullaan Kyllikki-hankkeeseen Lusin palvelupäivästä tehdyn dvd:n avulla. Kansainvälisen hankkeen yksi tarkoitus on vaihtaa hyviä käytäntöjä. Itävaltalaiset tekstittivät Lusin palvelupäivä videon saksaksi. Ylä-Itävallan kylien kehittämismessuilla Kleinrahmingissa Elina Leppänen piti asiantuntijaseminaarissa esityksen suomalaisesta kylien kehittämisestä, jonka lopuksi esitettiin palvelupäivävideo, mikä sai erittäin hyvän vastaanoton. Seminaarissa oli noin sata osallistujaa: virkamiehiä, pormestareita ja kylätoimijoita. Messuilla Inhappytants Suomi-Itävalta yhteisosastolla video oli myynnissä sekä pyöri kannettavalta. Työpajassa Steinbachissa esiteltiin myös Kyllikki-hankkeen tuloksia videon avulla. Työpajaan osallistui Itävallasta kylätoimijoita, toimintaryhmäihmisiä ja seudullisesta kehittämisyhtiöstä, yhteensä 10. Virolaisia alueen- ja maaseudunkehittäjiä kävi tutustumassa Lusin palvelupäivämalliin Lusin koululla Kyllikki hankkeen loppuraportti dvd esitettiin myös Padasjoella Päijät-Hämeen kylien hallituksen kokouksen yhteydessä Walesilaisille Carnigie RARP (Participative Community Planning -osallistava kuntien/yhteisöjen suunnittelu) hankkeen edustajille. Vieraat pitivät mallia mielenkiintoisena ja halusivat dvd:n myös omaan käyttöönsä levitettäväksi edelleen. 7. Arvio hankkeen palveluosion (kyläkoulut ja kylätalot) toteutuksesta Hankkeen aikana on syntynyt uudenlaisia tapoja toimia. Hankkeen avulla on saatu käynnistettyä etenkin maaseudun ikääntyvän väestön tarpeisiin toimintaa, jossa maaseudun palveluja tuottavat yhteistyössä kylän yhdistykset, alueen palveluyrittäjät ja julkinen sektori. Vahva rooli toiminnan käynnistymisessä oli alueen asukkailla. Tämän tyyppisen toiminnan on ennustettu avaavan uusia mahdollisuuksia käyttämättömille voimavaroille, joita tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Hankkeen avulla alueellamme saatiin käynnistettyä maaseudun palvelurakenteen uudistamiseen ns. sektorirajoja ylittävää toimintaa, pyrkimyksenä kolmannen sektorin panoksen lisääminen lähipalvelujen tuottamisessa. Hankkeen päättymisen jälkeen, vastuu kyläpalvelupäivän jatkumisesta jäi kuitenkin vapaaehtoistoiminnan eli kylän yhdistysten vastuulle. Itse toiminta sekä myös toimijat tarvitsevat jatkossa tukea toiminnan ylläpitämiseen ja tämän tyyppisen toiminnan kehittämiseen. Jatkossa julkinen sektorin sopisi tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun tilaajaksi. Tähän kannattaisi kehittää jonkinlainen sopimusmenettely. Palvelupäivämallin soveltamisesta on oltu kiinnostuneita myös muualla Päijät-Hämeessä ja laajemminkin. 12

15 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Positiivista oli se, että myös niissä kohdekylissä, joissa hankkeen päätyttyä ei varsinaisia toimintamalleja jäänyt elämään, tunnustettiin asukkaiden aktiivisuuden ja yhteistyön lisääntyminen. Hankkeen tiedottamisen, neuvottelujen ja kokoontumisten kautta on saatu kyläläisiä kiinnostumaan yhteistyöstä ja kylän oman asuinalueen kehittämisestä. Hankkeen aikana on käynnistynyt erinäisiä tapahtumasarjoja muun muassa liikunnan, yhdessäolon, kylän tonttien markkinoinnin, internetsivujen kehittymisen ja kylän asioiden tiedottamiseen liittyen sekä monella muulla kylää koskettavalla osa-alueella. Uusia toimijoita ja asukkaita on saatu toimintaan mukaan ja kaikissa kohdekylissä sanottiin kylän yhteisöllisyyden lisääntyneen hankkeen ansiosta. Maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen, tämänkin hankkeen toteuttamiseen, toi oman haasteensa myös jatkuvasti kiristyvä kuntien rahatilanne, jolloin taloudellisiin lukuihin vedoten haetaan säästöjä myös palveluja karsimalla ja palveluja kokonaan lopettamalla, esim. kyläkoulujen lakkauttamisilla. Hanketta kirjoitettaessa ei vielä tiedetty että moni maakunnan kyläkoulu lopetetaan hankkeen aikana. Kyläkouluista monipalvelukeskuksia hankkeen nimi saattoi myös joissain tapauksissa olla este yhteistyön ja sektorirajat ylittävän palvelutuotannon laajemmalle kehittymiselle hankkeen aikana. Oman haasteensa maaseudun ja kylien palvelujen kehittämiseen tuo myös palveluyrittäjyyden osittainen puuttuminen maaseudulta lähes kokonaan. Palvelun tarjoajia ei ole riittävästi tarjolla, toisaalta hyvinvointipalveluja ei osata paikallisesti myöskään kylissä vielä riittävästi käyttää. Myös palveluiden markkinointi on puutteellista. Jotta hyvinvointi- ja muita palveluja voidaan jatkossa tuottaa myös maaseudulla, tulee tulevassa toiminnassa yhtenä lähtökohtana olla palveluyrittäjyyden tukeminen. Lähtökohta oli haasteellinen myös hankkeen hallinnointiin liittyen, olihan kyseessä kahden aivan erityyppisen toimijan ensimmäinen yhteistyöhanke (Lahden Tiede- ja yrityspuisto, AKO sekä Päijät- Hämeen kylät). Hankkeen vastuuhenkilön, rahoittajan vastuuhenkilön sekä myös hankkeeseen palkatun henkilön vaihtuminen kesken hanketta lisäsivät hankeen toteuttamisen haasteellisuutta ja eivät voineet olla vaikuttamatta hankeen sisällön toteuttamiseen ja yhteistyöhön esim. pilottikylien osalta. 8. Matkapuhelinpalvelujen pilottihanke 8.1. Pilotin tavoitteet ja aikataulu Mobiilipilotti oli osa Kyllikki -hanketta omilla yksilöllisillä tavoitteilla sekä aikataululla ilman erillistä budjettia. Tavoitteena oli pilotoida Kyllikki-hankkeen viidessä eri kylässä matkapuhelinpohjaista kyläportaalia, jonka kautta kyläläiset voisivat vaivattomasti seurata oman kylän tapahtumia (tiedottaminen ryhmätekstiviestillä) ja luoda omia tekstiviestipalveluja kylän yrittäjien avuksi sekä tukemaan naapuriavun antamista muille kyläläisille (sisällön markkinointi sekä yhteystietojen jakaminen; eli sisältöpalvelut, jossa tekstiviestillä haetaan halutun palvelun tarjoajan tietoja). Pilotin alkuvaiheessa tehtiin useita erilaisia arvioita niistä haasteista, joita pilotin aikana kohdataan. Heti alussa arvioitiin, että tarkoituksen mukaisuus, helppokäyttöisyys ja toimivuus ovat palvelun toteutuksen tärkeimmät kriteerit. Lisäksi arvioitiin, että pilotin aikana tekniikasta tuskin tullaan oppimaan juurikaan uutta. Sitä vastoin palvelujen sopivuus kyläläisten käteen arvioitiin olevan 13

16 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 Kuvat 12. ja 13. Pilottihankkeen aluksi kokoonnuttiin yhteiseen palaveriin Lahden Tiede- ja yrityspuistoon kuulemaan hankeen etenemistä. loppuanalyysin mielenkiintoisinta ja tärkeintä antia. Edelleen arvioitiin, että palvelun tekninen hyvyys ei pelkästään ratkaise pilotin positiivista onnistumista. Pilotti käynnistyi loppuvuodesta 2006 ja tekstiviestipalvelun tarjonta loppui syyskuun lopussa Tekstiviestipalvelut olivat käytössä lähes vuoden ajan. Pääasialliseksi käyttötavaksi muodostui tiedotteiden lähettäminen ryhmätekstiviestinä. Tekstiviestipalvelujen sekä niiden hallinnan työkalun tarjosi pilotin käyttöön Oy Wireless Media Finland Ltd (WMF). WMF osallistui myös pilotin tavoitteiden määrittelyyn tuoden tietotaitoa matkapuhelinpalveluista pilotin käyttöön. a. Pilotin keskeiset haasteet - Miten koko pilotin eli palvelujen käytön markkinointi pitää tehdä, jotta; o palvelujen hyödyt ymmärretään ja niitä halutaan käyttää o palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen halutaan panostaa o palvelujen käyttö muodostuu helpoksi - Miten palvelujen kehittäminen laadukkaasti pilotin aikana tapahtuu; o uusien palvelujen joustava ja laadukas käyttöönotto ja markkinointi o miten arvioidaan palvelujen hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä o miten uuden palvelun kehittäminen käynnistyy (kyläläisten toimesta) b. Markkinoinnin merkitys hankkeen onnistumiselle Tekniikan hienous tai uutuus ei ratkaise sen menestystä markkinoilla. Ainoastaan hyvin harvat ottavat uutta tekniikkaa käyttöön sen uutuuden tai viehätysvoiman vuoksi. Pilotin tavoitteena oli kuitenkin luoda ja testata matkapuhelimen tekstiviestillä käytettäviä kyläläisten palveluja. Se oli konseptina uusi sekä käytti modernia tekniikkaa hyväkseen ja pilotiksi siis erittäin haastava. Hankkeen alkusuunnittelussa arvioitiin, että pilotin onnistuminen on kiinni siitä, miten markkinointi pystyy tekemään palvelun käytön suoritteista arkisia ja jättämään teknisen argumentoinnin ja uutuuden taka-alalle. Palvelujen monipuolisuus pikemminkin rajaa kuin kasvattaa käyttäjäkuntaa. Käytön kokemuksia haluttiin saada useammalta käyttäjältä palvelua kohti, kuin harvoja kommentteja useasta palvelusta. 14

17 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Hankkeen toteutuksen kuvaus Palveluja käytettiin www pohjaisella MediosoPro työkalulla, jonka kautta palvelujen luominen koettiin helpoksi. Työkalu mahdollisti useiden eri palveluratkaisujen luomisen. Palvelut olivat heti käyttövalmiita, ja niitä pystyi käyttämään Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Kolumbuksen ja TeleFinlandin gsm.-liittymillä. Eri palvelutyyppien rakentaminen oli ohjeistettu kyseisen palvelun rakentamissivulla. Hallintatyökalu oli laaja kokonaisuus, joka hyödynsi laajasti käytettynä tekstiviestien vastaanottamista, lähettämistä, sähköpostia sekä esim. yhdistyksen www-sivuja. a. Koulutus- ja ideointitilaisuudet Palvelujen rakentaminen ja käyttökoulutus alkoi samanaikaisesti suunnittelutyön kanssa. Palvelujen suunnitteluun osallistuivat kylien mobiili-palveluista vastaavat henkilöt. WMF antoi käyttökoulutuksen eri palvelujen käytettävyydestä, mielekkyydestä, rakentamisesta ja hallinnoinnista yhteisissä koulutustilaisuuksissa, joita järjestettiin ja Koulutuksessa palvelujen tarjoajille annettiin myös ideapaperi alustavista palveluideoista. Jokaiselle kylälle järjestettiin WMF:n toimesta käyttökoulutus ennen palvelujen tarjoamisen ja markkinoinnin aloittamista. Uudet palvelut siis luotiin www sivulla osoitteessa Jokaiselle kylälle luotiin omat käyttäjätunnukset ja jokainen kylä hallinnoin omia palveluja. Koko pilotin ajan teknisestä tuesta vastasi tekstiviestipalvelun tarjoaja WMF. Pilotin alkuvaiheessa tunnistettiin palvelun käytön kaksi perustyyppiä: 1. lähetetään yksisuuntainen viesti (ryhmätekstiviesti) kohderyhmälle 2. palvelun käyttäjä lähettää haluamansa palvelun palvelutunnisteen (palvelun hakusanan, jotka on määritelty kullekin palvelulle) tekstiviestillä palvelunumeroon ja saa välittömästä palvelupyyntöönsä vastauksen tekstiviestillä. Koulutustilaisuuksissa keskityttiin tunnistamaan molempien palvelutyyppien ominaispiirteet sekä ideoimaan palveluja niihin. Koulutustilaisuuksien lisäksi järjestetyissä yhteisissä tapaamissa arvioitiin esiin tulleiden palvelujen mahdollisia hyötyjä käyttäjille. Monien palvelujen osalta hyötyjen löytäminen koettiin vaikeaksi. Siitä huolimatta useita eri palveluja kuitenkin lähdettiin kokeilemaan. Kaksisuuntaisten palvelujen osalta kokeilut eivät sanottavassa määrin onnistuneet toivotulla tavalla. Ideointityön tehostamiseksi palvelun tarjoaja WMF listasi mahdollisia ensivaiheen palvelu ideoita kyläyhdistyksen arvioitavaksi. Kuvat 14. ja 15. Kylien mobiili-palvelusta vastaavat henkilöt saamassa käyttökoulutusta palvelusta. 15

18 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/2007 b. Ensivaiheen palvelut ja niiden käyttö Yhdistykset ja muut yhteisöt - viestitään (markkinoidaan) kohderyhmälle joukkotekstiviestillä - vastaanottaja voi myös vastata viestiin, esimerkiksi ilmoittautuessaan tapahtumaan Työpalvelujen tarjoajat - voi ilmoittaa omalle kohderyhmälleen tarjoamistaan työpalveluista o mökkiläisille halkojen toimittaminen, laiturin nosto, talven ajan kunnossapito jne. - palvelujen käyttäjät voivat kysyä, ketkä tarjoavat esim. lasten iltahoitopalveluja, jne. - voi varata tai tilata itselleen palvelun, jonka palvelun tarjoaja vahvistaa tilaajalle Kyselyjen järjestäminen - voidaan selvittää mikä olisi paras aika kylätapahtuman järjestämiseen (pikkujoulut) o äänestyksen tulos kirjautuu automaattisesti palveluun o samalla voidaan kerätä ilmoittautuneet o kohderyhmälle voidaan myös tehdä joukkotiedote tapahtumapaikasta Viikkotiedotteet (tai kuukausittain) - tavoitteena on viestiä kyläläisiä lähiajan tapahtumista - antaa mahdollisuuden myös palvelujen tarjonnan markkinointiin - samalla palvelua tehdään myös tutuksi Tiedotuslistoille ilmoittautumiset - mahdollistaa käyttäjien ilmoittautua esim. yhdistyksen tiedotuslistalle - antaa luvan markkinointiviestien lähettämiseen (mökkiläiset) Palvelun käytön ohjeet tekstiviestillä - palvelu antaa lyhyet ohjeet palvelutarjonnan hyödyntämisestä - mahdollistaa aina ohjeiden saannin ja palvelujen hyödyntämisen - palvelu toimisi esim. lähetä kylän nimi palvelunumeroon c. Markkinointitoimenpiteet Markkinointi ja onnistuneet palvelut on menestyksen avaimia. Palvelujen käytöstä oli saatava arkisia ja joka päivä hyödynnettäviä. Palvelun markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen aloitettiin helmikuussa Markkinoinnin tavoitteena oli tuoda kyläläisten kehittämiä ja toteuttamia mobiilipalvelusovelluksia muiden kyläläisten tietoisuuteen sekä innostaa heitä kokeilemaan ja käyttämään tehtyjä matkapuhelinpalveluja. Markkinointia tehtiin suoramarkkinointina kylälehtien kautta, kertomalla palvelusta kylien tilaisuuksissa ja toteuttamalla esitteet palvelusta, jotka jaettiin kotitalouksiin. Palveluja esiteltiin Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla ja Hyvinvointimessuilla Lahdessa. Lisäksi palvelusta tehtiin esittely DVD, joka on nähtävillä myös osoitteessa: [kohdassa Mobiilivideo] Uusien palveluideoiden saamiseksi järjestettiin ideakilpailu uusista matkapuhelinpalveluista. Kilpailuun osallistui noin 10 ehdotusta. Kilpailu järjestettiin toukokuussa Kilpailun tulosten hyödyntäminen jäi vähäiseksi. Kilpailun kautta ei kokonaan uusia käyttöideoita saatu. WMF vastasi palvelujen markkinoinnin suunnittelusta ja sisällöstä. 16

19 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Arviointi pilotin toteutuksesta Tekstiviestipalvelut olivat kyläläisten käytössä alkaen. Palvelujen käyttöön otto käynnistyi odotettua hitaammin. Palvelujen käytön koulutus alkoi myös loppuvuonna 2006 ja viimeisten kylien osalta koulutukset pidettiin vuoden 2007 alussa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli , jossa olivat kaikkien kylien edustajat paikalla. Matkapuhelinpalvelut arvioitiin olevan hyödyllisiä juuri haja-asutusalueella asuville, koska laajakaista liittymiä ei arvioitu olevan joka taloudessa sekä monesti asioiden hoitaminen tapahtuu muualla kuin tietokoneen äärellä. Tästä johtuvaa tarvetta ei kuitenkaan havaittu. a. Sopivuus kohderyhmälle ja hyötyjen arviointia Palvelujen kehittämistä tehtiin yhteisissä tapaamissa, joissa tavoitteena oli vaihtaa ideoita toisten kylien palveluista. Alkuasetelman mukaisesti monet palvelut kohdistuivat tietojen hakupalveluiksi. Näissä ideana oli, että lähettämällä hakusanan johonkin palvelutarpeeseen liittyen sai tiedon ko. palvelujen tarjoajista. Monessa yhteydessä tuli kuitenkin havaittua, että vastaavat tiedot täydellisempänä oli saatavilla kylien verkkosivuilta (palveluluettelot). Matkapuhelinpalvelut koettiin myös vanhemman väen keskuudessa vielä hankaliksi käyttää. Lisäksi palvelujen käyttö vaatii eri palvelujen tunnisteiden (hakusanojen) muistamista. Ilmeisesti tietoa palvelujen tarjoajista haettiin muuta kautta. Yhteisissä tapaamissa esitettiin myös arvioita, joiden mukaan asiointi matkapuhelimella yleistyy, kun nettiselaimet yleistyvät sekä matkapuhelinten näytöt tarkentuvat, jolloin tietoa voidaan hakea suoraan nettisivuilta matkapuhelimella. Tähän ei ilmeisesti mene kovinkaan pitkää aikaa. Palvelun pilotoinnin suurimmat hyödyt itse hankkeelle oli saada tietoa matkapuhelinpalvelujen soveltuvuudesta kyläyhdistyksille sekä haja-asutusalueella asuville ihmisille. Palvelujen jatkokehittämisen kannalta on tärkeää havainnoida, että vaikka puhelinkanta uudistuukin kovaa vahtia, niin käytössä on hyvin paljon vielä puhelimia, joilla www-selaaminen ei onnistu tai sitä ei osata käyttää. Tekstiviestit voivat siis tuoda lisäarvoa kylien väliseen tiedottamiseen ainakin ryhmätekstiviestin kautta. Palvelu käyttömäärien raportti, eriteltynä eri seurantajaksoille, on liitteenä. b. Yksisuuntaiset (ryhmätekstiviestit) Ryhmätekstiviestit saavuttivat kohtuullisen käyttöasteen. Viestejä lähetettiin pilotin kuluessa yhteensä 4000 kappaletta. Eniten keskustelua herätti se, että minkälaisia viestejä on sopivaa lähettää kyläläisille. Lisäksi mietittiin milloin viesti on markkinointia, johon tarvitaan vastaanottajan lupa. Kaikkien kyläläisten matkapuhelinnumeroita ei saatu kerättyä, joten tiedotteiden lähettäminen rajoittui kohtuullisen pieneen ryhmään. Kurhilan koululla palvelua käytettiin oppilaiden vanhempien tiedottamiseen. Käyttö oli kohtuullisen aktiivista. Palvelun kautta lähetettiin vanhemmille yhteensä yli 600 viestiä keväällä Palvelu koettiin helpoksi ja nopeaksi tavaksi tiedottaa oppilaiden vanhempia. c. Kaksisuuntaiset palvelut Kaksisuuntaisia palveluja käytettiin alle 100 kertaa. Tätä voidaan pitää erittäin vähäisenä määrä. Jokainen kylä oli kuitenkin rakentanut useita erilaisia tekstiviestipalveluja; Kurhila Hillilä (16), Lappila (2), Lusi (6), Villähde (2) ja Urajärvi (12). Yhteensä palveluja oli siis tarjolla eri kylissä 38 kappaletta. Keskimäärin palveluja on käytetty noin kaksi kertaa. 17

20 Kyllikki hanke Loppuraportti 12/ Mobiilipilotin loppuyhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Tekstiviestipilotti oli sinällään erittäin haastava hanke. Siinä lähdettiin ennakkoluulottomasti kokeilemaan tekstiviestien soveltuvuutta kyläyhdistysten sekä kyläläisten väliseen viestintään. Lisäksi pilotin aikana testattiin erilaisten sisältöpalvelujen tarpeellisuutta naapuriaputiedon jakamisessa. Pilotin kokonaiskannattavuus on suhteessa saadun kokemuksen arvoon. Joka tapauksessa vastaavan tyyppisen kokeilun aika olisi ollut edessä jossain vaiheessa. Pilotin tavoitteiden asettamisessa olisi ollut hyvä, mikäli käytössä olisi ollut kokemuspohjaista tietoa yksityishenkilöiden matkapuhelinpalvelujen käyttötottumuksista. Lisäksi käytön helppoutta olisi voinut mallintaa ja testata ennen pilotin käynnistämistä, jolloin olisi saatu etukäteistietoa kehittämissuunnista. Pilotin kesto oli käytännössä noin 10 kuukautta, joka on erittäin lyhyt uuden tekniikan pilotoimiseen. Yleensä uusi tekniikka vaatii huomattavasti pidemmän käyttöönottoajan. Tästä syystä pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikeaa tehdä. Palvelutarjontaa pitäisi ensivaiheessa kohdistaa ryhmätekstiviestipalveluihin pilotin kokemusten perusteella. Taloudellisena haasteena on löytää helppokäyttöinen työkalu, jolla ryhmätekstiviestien lähettäminen sekä ryhmien hallinta onnistuu. Lisäksi lähetettävät viesti eivät saisi nousta yksikköhinnaltaan kovin korkeaksi. Kyläyhdistysten pitää myös arvioida kyseisen palvelun hyödyt itselleen sekä miettiä omia taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastaavanlainen palvelu jatkuvaan käyttöönsä. Ryhmätekstiviestipalvelut voidaan toteuttaa myös siten, että viestin vastaanottaja maksaa omassa puhelinlaskussaan vastaanottamansa viestit. Tällöin kyläyhdistykset vastaisivat ainoastaan lisensoimansa lähettämis- ja hallinnointityökalun kustannukset. Koska tiedotettavat asiat ovat monesti myös hyvin yksiselitteisiä ja lyhyitä, voisi viestin loppuosaan myydä paikallisten yrittäjien mainoksia, jonka tulolla voidaan kattaa hallinnointityökalun lisenssikustannuksia. Palvelulle on myös mahdollista etsiä sponsoria, jolla olisi muuta kaupallista mielenkiintoa koko palvelun tarjoamiseen. Puhelinoperaattoreilla on vastaavaa tekniikkaa käytössä, joten heillä saattaisi olla laajassa mittakaavassa toteutettuna mielenkiintoa kuvatun palvelun tarjoamiseen. Markkinoinnissa se saattaa toki kääntyä itseään vastaan, mikäli palveluja liikaa sidotaan toisiinsa (esim. laajakaistan jatkuvamarkkinointi kyläläisille). Kuvat 16. ja 17. Lappilan ja Villähteen yhteyshenkilöt pohtimassa mobiiliviestinnän mahdollisuuksia kylän sisäisessä tiedottamisessa. 18

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 Laurellintie 55 15140 Lahti 17320 Asikkala p. (03) 8114 280, 050 594 9980 p.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 Laurellintie 55 15140 Lahti 17320 Asikkala p. (03) 8114 280, 050 594 9980 p. Kyllikki Kyläkouluista monipalvelukeskuksia Hankesuunnitelma 4.1.2006 Yhteishanke: Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy / Aluekeskusohjelma Päijät-Hämeen kylät ry Yhteyshenkilöt: Riitta Vesala Elina Leppänen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot