LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA Hanna Hämäläinen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Hämäläinen, Hanna. Liikuntarajoitteisten seurakuntaan kohdistamat odotukset diakoniatyön näkökulmasta. Pieksämäki kevät 2008, 45 s, 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Tutkimus pyrkii selvittämään, mitä erityistä seurakunnassa pitää ottaa huomioon, kun järjestetään toimintaa henkilöille, joiden liikuntakyky on rajoittunut sairauden tai vamman vuoksi. Tutkimusaineisto kerättiin Heinolan Seudun Invalidit ry:n jäseniltä (N=8) kyselylomakkeilla vuoden 2008 alussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tulosten mukaan liikuntavammaiset odottivat seurakunnan toiminnan olevan sisällöltään ensisijaisesti hengellistä. Liikuntavamma ei estä henkilöä osallistumasta seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin, vaan esteet ovat rakenteellisia, kuten pitkät välimatkat, hissin puute, puuttuvat tai väärin asennetut kaiteet ja korkeat kynnykset. Tutkimuksen tulokset osoittivat ettei liikuntavamma tee ihmisestä odotuksiltaan poikkeavaa. Ympäristön rakenteet ja asenteet estävät häntä osallistumasta täysivaltaisena yhteisön jäsenenä toimintaan ja itseään koskevaan toiminnan suunnitteluun. Hän on kiinnostunut tekniikan tuomista mahdollisuuksista ja haluaa saada seurakunnan tiedotteet nykyaikaisilla tiedonkulun välineillä. Avainsanat: diakonia, esteettömyys, kvalitatiivinen tutkimus, liikuntaesteiset, seurakunta, yhdenvertaisuus

3 ABSTRACT Hämäläinen, Hanna Expectations of the People with Physical Disabilities for the Congregation from viewpoint of Diaconal Work. 45 p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences, East, Pieksämäki. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse, Deaconess The aim of the study was to characterize what are the special issues to be taken care of when the congregation is arranging activities for people with physical disabilities caused by disease or injury. The data for this study was gathered by a questionnaire in Heinola in the beginning of the year Participants (N=8) were members of Heinolan Seudun Invalidit ry (Association of Disabled People in Heinola). The answers were assessed with inductive content analysis. According to the results people with physical disability expected the events arranged by the congregation to be mainly spiritual of their content. Physical disability did not hinder a person to participate any events in his/her congregation. The barriers to the participation were structural: long distances, absence of the elevator, missing or uncorrectly installed handrails and too high doorsteps. Conclusion is that physical disability does not make the persons expectations to be exceptional. Structures and attitudes of the enviroment are hindering him/her of being an equal partaker in his/her society and making plans for things he/she is involved in. He/she is interested in possibilities of technology and is willing to get the announcements from the congregation through the information technology. Keywords: barriers, congregation, diaconal work, equality, physical disability, qualitative study

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VAMMAISUUS ILMIÖNÄ Vammaisuuden määrittelyä Erilaisia lähestymistapoja vammaisuuteen Vammaisuuden ilmenemismuotoja Esteettömyys ja lähimmäisen huomioiminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa DIAKONIAN TOIMINTA-AJATUS RAAMATUSTA Ihminen Jumalan kuvana Diakoniatyöja ihmisen kohtaaminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelmat Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen sisältö Kyselylomakkeiden jakelu ja palautus Aineiston analysonti Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Liikuntaesteiset odottavat monimuotoista hengellistä toimintaa Osallistumisen esteet Tiedotukselta toivotaan henkilökohtaisuutta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liikuntaesteiset haluaisivat itse toimia Lopuksi LÄHTEET LIITE 1: Saatekirje LIITE 2: Kyselylomakeet LIITE 3: Taulukot

5 1. JOHDANTO Diakoniatyön tehtävänä on auttaa sairaita ja vammautuneita sekä eri tavoin syrjäytyneitä. Kirkon diakoniatyö toimii myös heidän puolestapuhujanaan. Diakoniatyö ei pidä syrjätyneitä ja heikko-osaisia vain avustustoiminnan kohteina, vaan ennenkaikkea tasavertaisina matkakumppaneina ja yhteisen perheen täysivaltaisina jäseninä. (Läsnäolon kirkko 2010.) Käytännön työ toteutuu etsivän diakoniatyön kautta. Siinä kysymykseksi nousee, miten etsiä niin, että tavoiteryhmä saavutetaan. Suomen evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluu 81,7 % ( ) väestöstä (Kirkon tiedotuskeskus 2008). Diakoniatyö ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan seurakuntien jäseniin. Vammaisuus ja erilaisuus ovat monitahoinen ilmiö. Jo pelkästään tieliikenteessä Suomessa vammautuu vuosittain tuhansia ihmisiä, joko pysyvästi tai joksikin aikaa (Tilastokeskus 2008). Erilaiset etenevät sairaudet vammauttavat ihmisiä, ja osalla inhimilliset mahdollisuudet ovat rajallisia syntymästä saakka. Vammaisuuteen käsitteenä sisältyy negatiivisia mielleyhtymiä. Sen vuoksi monet vammaiset eivät pidä nimityksestä. Kuurot ovat mieluummin kuurojen kulttuurin edustajia ja liikuntavammaiset liikuntarajoitteisia tai -esteisiä. Virallisissa yhteyksissä kuitenkin käytetään termiä vammainen. Sairaanhoidon näkökulma potilaisiin on objektiivinen. Potilas on hoitotyön kohde, jolta pyritään poistamaan ei-toivottuja ominaisuuksia ja ohjaamaan häntä oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä tai parantamisessa. Diakoniatyössä ihmisen kohtaaminen on ensisijaista. Vasta toiseksi tulevat terveydenhoidolliset tai muut tuki- ja auttamistoimet. Suhteessa vammaisuuteen näkökulma on kuitenkin sekä terveydenhuollon että diakoniatyön piirissä vahvasti medikaalisesti värittynyt. Ehkä tämän vuoksi ei myöskään ole tehty tutkimusta siitä, mitä vammaiset aktiivisina subjekteina odottavat seurakunnalta tai miten he haluavat tulla kohdatuiksi. Olen päivittämässä lähes 30 vuotta vanhaa sairaanhoitajatutkintoani puolitoista vuotisella muuntokoulutuksella. Valitsin vammaisten omat odotukset sairaanhoitaja (AMK) +diakonissa -tutkinnon opinnäytetyön aiheeksi osittain henkilökohtaisista kokemuksista johtuen. Olen ollut naimisissa 35 vuotta syntymästään saakka liikuntaesteisen miehen kanssa. En näe häntä kuitenkaan vammaisena, vaan ennemminkin henkilönä, jonka lii-

6 6 kuntakyvyssä on rajoitteita. Hankaluudet, joihin olemme yhdessä törmänneet, ovat usein helposti poistettavista esteistä johtuvia. Lisäksi olen pohtinut, miksi en ole nähnyt vammaisten osallistuvan seurakunnan tilaisuuksiin. Aihe kiinnostaa minua tulevana seurakunnan diakoniatyöntekijänä, sillä haluaisin osaltani nähdä ne toiveet ja tarpeet, joita liikuntaesteiset ihmiset seurakuntaan kohdistavat, ja olla vastaamassa niihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata liikuntaesteisten odotuksia Heinolan seurakunnalta ja antaa ehdotuksia, miten saadaan toimintaympäristö sellaiseksi, että osallistuminen olisi mahdollisimman esteetöntä. Etsivää diakoniatyötä sovelletaan tässä työssä palvelemaan seurakunnallista toimintaa kokonaisuutena siten, että osa esiin nousevista toiveista voidaan ottaa huomioon seurakunnan muiden toiminta-alojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

7 7 2 VAMMAISUUS ILMIÖNÄ 2.1 Vammaisuuden määrittelyä Vammaisuus on erilaisuutta, jonka vuoksi henkilö ei voi toimia täysipainoisesta yhteiskunnan jäsenenä. WHO:n uusi vuonna 2001 hyväksymä vammaisuuden määrittely perustuu tautien sijasta terveyden määrittelyyn keskittyvään standardiin, ICF (International Classification of Functioning). Vammaisuuden luonnetta kuvataan usean ulottuvuuden avulla. Niitä ovat ruumiin, aistien toiminnan tai rakenteen poikkeavuus, josta seuraa toiminnallinen poikkeavuus. (Haarni 2006, 11) Tästä taas seuraa kuvion 1 mukaisesti osallistumisen rajoite eli vamma. Yksilön sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat ympäristön vaatimuksiin Ympäristö: Vaatimukset Patologia Poikkeavuus tai häiriö Toiminnalliset rajoitukset Osallistumisen rajoite eli vamma Yksilö: Kyvykkyys Yksilön sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat käytettävissä oleviin voimavaroihin. KUVIO 1. Vammaisuus vaatimusten ja kyvykkyyden välisenä kuiluna (Verbrugge & Jette 1994)

8 8 Vammaisuudella tarkoitetaan henkilön elimellisestä vauriosta, ympäröivän yhteisön käytänteistä tai näiden yhteisvaikutuksesta syntyvää tilaa. Vammaisuus nähdään usein yksilön ongelmana ja ei-toivottavana ominaisuutena, jota pyritään ehkäisemään, parantamaan tai korjaamaan. Perinteisesti vammaisuus on yksilöön kohdistuva negatiivinen ominaisuus. Vammaisuutta pidetään yksilön ja yhteisön kannalta patologisena tilana, joka väistämättä rajoittaa ihmisen elämää. Näin tulkittuna vammaisuus saattaa olla inhimillisen kukoistuksen ja täyden inhimillisen elämän esteenä. (Haarni 2006, 31.) Vehmas (2005, 15) kirjoittaa, että vammaisen ihmisen ei ajatella olevan kokonainen ihminen, vaan jonkinlainen typistetty muoto, vajaa ihminen. Tutkimuksissa on todettu, että vammaisten omilla kokemuksilla elimellisen vaurion vaikutuksesta heidän elämälleen ei ole riittävää painoarvoa. Monet vammaiset kokevat elämänsä tyydyttäväksi, mutta heidän kokemustaan vähätellään ja se tulkitaan todellisuuden torjumiseksi. Vammaisten ihmisten elämästä voidaan saada monipuolinen ja totuudenmukainen kuva, kun kuunnellaan vammaisten omia kertomuksia heidän kokemuksistaan ja siitä, miten he näkevät itsensä suhteessa omiin ominaispiirteisiinsä, vertaisryhmäänsä, läheisiinsä ja valtaväestöön. Vammaisten ihmisten subjektiuden tunnustaminen on keskeinen tekijä tasa-arvoisen sosiaalisen ja moraalisen aseman saavuttamisessa. (Vehmas 2005, 210.) Sanoilla liikuntaesteinen, -rajoitteinen ja -vammainen tarkoitetaan samaa asiaa. Puhujasta riippuu, mitä sanaa hän käyttää tarkoittaessaan henkilöä, jolla on liikkumiseen liittyviä ongelmia. Käsite liikuntavammaisuus esiintyy medikaalisessa vammaisuuden määrittelyssä, jossa vammainen on objekti, tekemisen kohde. Sitä käytetään mm. määriteltäessä vammaispalveluja. Korostettaessa henkilön subjektiutta puhutaan liikuntaesteisyydestä tai -rajoitteisuudesta. Liikuntaesteiseksi määritellään tässä tutkimuksessa Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) mukaisesti sellainen vammainen henkilö, jolla on sairauden, synnynnäisen vian, vamman tai tapaturman vuoksi liikuntaeste, minkä vuoksi henkilön kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Liikuntaesteisellä voi olla myös sairauksia. Monet sairaudet, esim. CP-vamma, vaikeuttavat henkilön kykyä liikkua tai selviytyä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Tässä tutkimuksessa henkilöt, joilla on tämänkaltaisia liitännäissairauksia, on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkasteltaessa liikuntaesteisten ihmisten elämää, on muistettava, että he ovat vain pieni osa kaikista vammaisista.

9 9 2.2 Erilaisia lähestymistapoja vammaisuuteen Vammaisuutta voidaan lähestyä kolmelta eri suunnalta: medikaaliselta, sosiaaliselta tai oikeudelliselta. Lähestymistapojen erot havannollistuvat niiden määritelmissä vammaisen ihmisen asemasta. Medikaalisessa lähestymistavassa vammainen ihminen nähdään objektina eli toiminnan kohteena ja potilaana, sosiaalinen malli korostaa subjektiutta ja asiakkuutta, kun taas oikeudellinen malli painottaa vammaista ihmistä kansalaisena ja määräävänä toimijana. (Penttilä 2006.) Lähestymistavat eroavat myös tavoitteissa: medikaalinen malli perustuu eksluusion eli erottamiseen yhteiskunnasta, sosiaalinen malli inkluusioon eli sisällyttämiseen ja poliittinen malli yhteiskuntaan osallistumiseen. Vammaisuuteen liittyvät ongelmat on hahmotettu joko yksilöllisinä, sosiaalisina tai poliittisina. Ongelmia ratkaistaan siten joko lääketieteeseen, saavutettavuusajatteluun tai ihmisoikeuksiin tukeutuen. (Vehmas 2005, 121; Penttilä 2006.) Ihminen ei voi olla samanaikaisesti terve ja sairas, mutta vammainen ja terve hän voi olla (Vehmas 2005, 16). Terveys ja sairaus ovat aina subjektiivisia kokemuksia. On ihmisiä, jotka eivät mielestään tervettä päivää näe, kun taas toiset tuntevat olevansa hyvässä kunnossa vaikeista sairauksista huolimatta. Vammaisuus ja sairaus eivät ole rinnasteisia käsitteitä, vaikka usein niiden välille halutaan laittaa yhtäläisyysmerkki. Arjen elämässä vammainen ihminen harvoin kokee olevansa sairas perusvammansa aiheuttamien hankalienkaan terveysongelmien takia. (Loijas 1994, 12-13; Terve vammainen i.a.) Vammaisuus on erilaisuutta, joka edellyttää sopeutumista sekä vammaiselta että hänen ympäristöltään. Vammaisten henkilöiden kohtaamat ongelmat kohdistuvat epäsuorasti myös hänen läheistensä elämään. (Haarni 2006, 15.) Lääketieteen nopea kehittyminen on tuonut esiin kysymyksen vammaisuuden ehkäisemisestä. Tämä on johtanut keskusteluun, onko vammaisella lapsella oikeus syntyä. Lapsen hankintaa harkitsevat aikuiset joutuvat vaikeiden pohdintojen eteen, varsinkin jos tulevan lapsen lähisuvussa esiintyy perinnöllisiä sairauksia tai vammaisuutta. Vammaisuutta ja sen estämistä voidaan käsitellä mm. yksilön hyvinvoinnin kannalta tai vammaisuus ajatellaan taakaksi sekä muille ihmisille että yhteiskunnan hyvinvoinnille. (Vehmas 2005, )

10 10 Ihmisen ajatellaan voivan henkisesti hyvin, kun hän on löytänyt oman paikkansa yhteisössä, elämäänsä tarkoituksen ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Henkinen hyvinvointi on sidoksissa työhön, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja ympäristöön. Tämän perusteella vammaisuus nähdään henkistä hyvinvointia uhkaavana. Psyykkinen kriisiapu ja vertaistuki ovat keinoja vähentää vammaisuudesta aiheutuvia henkisiä haittoja. Kriisiapua tarvitaan vammautumisen ja vammaisen lapsen syntymisen yhteydessä. Vertaistuki voi auttaa arjen vaikeuksissa ja kohentaa oloa kokonaisvaltaisesti. Siksi vastavammautuneille ja terveydentilan käännekohdissa tarjotaan psyykkistä apua. (Invalidiliitto i.a.) Vammaiset saivat 1960-luvulla mahdollisuuden saada äänensä kuuluville, kun Yhdysvalloissa perustettiin itsenäisen asumisen liike (The Independent Living Movement). Liike ajoi vammaisten aseman parantamista vaatimalla heille riippumattomuutta, avoimmuutta ja mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Siihen asti vammaista henkilöä ei oltu huomioitu sosiaaliselta kannalta, mikä vaikeutti heidän elämäänsä huomattavasti. Uuden näkökulman myötä vammaisesta tuli subjekti eikä vain toiminnan kohde. (Vehmas 2005, 109.) Syntyi vammaisuuden sosiaalinen malli. Sosiaalisessa mallissa vammaisuuden lähde ja sitä kautta koko ongelma sijoitetaan yhteiskuntaan. Rajoitteet luo yhteisö, joka asettamillaan normaaliuden kriteereillä estää niiden ihmisten, jotka eivät kykene täyttämään näitä kriteerejä, osallistumasta täysivaltaisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ja elämään. (Vehmas 2005, ) Sosiaalisesti syntyvää vammaisuutta voi aiheuttaa erilainen liikkumistapa tai ruokavalio (Laki vammaisetuuksista 2007). Liikuntarajoitteinen tarvitsee kaiteet ja mahdollisesti hissin tai kulkuluiskan. Erityisruokavalioinen voidaan sulkea ulkopuolelle jättämällä hänet huomioimatta yhteisiä ruokailutilanteita järjestettäessä, jolloin käytäntö vammauttaa hänet. Ateriasuunnittelussa hänen tarpeidensa huomioonottamisella eriarvoistuminen voidaan välttää. (Alho 2007, ) Kukin yhteisö määrittelee itse normaaliuden ja ihanteellisen tai hyväksyttävän ihmisen kriteerit, joita se noudattaa. Voidaan myös kysyä, onko joidenkin ihmisten vammaiseksi julistaminen moraalisesti oikein. Löydetäänkö vammaisuus yksilöistä vai onko se luotu yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa? Edelleen voidaan pohtia, tukevatko vammaisille tarkoitetut palvelut, kuten kuntoutus ja erityisopetus viime kädessä vammaisen henkilön

11 11 eriarvoista yhteiskunnallista asemaa ja syrjintää. (Ladonlahti; Naukkarinen & Vehmas 1998, 103.) Yksilökeskeisillä ajattelutavoilla ja toimintamalleilla on hyväntahtoinen tarkoitus kohdata jokaisen yksilön ainutlaatuiset tarpeet yksilöllisesti. Ongelmalliseksi asia tulee kuvattaessa näitä yksilöllisiä tarpeita kielteisinä, jolloin yksilöllinen tarve merkitsee yksilön ei-toivottua tapaa olla ja toimia. Vehmas (2005, 105) kiinnittää huomiota koulujärjestelmän erilaisuutta ja erillisyyttä luoviin ongelmiin. Jos lapsi asetetaan varhain marginaaliseen asemaan oman sujuvan toiminnan takaamiseksi, se ylläpitää keskeisesti syrjintää yhteiskunnassa. Lapselta voi samalla jäädä oppimatta tavanomaiseen inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja, koska avustava henkilö saattaa ratkaista tai ohjata toimintaa lapsen kohtaamissa ristiriitatilanteessa liikaa (Loijas 1994, 194). 2.3 Vammaisuus ja vammaisuuden ilmenemismuotoja Vammaisuudella tarkoitetaan sosiaalista ilmiötä, joka tapahtuu yhteisön ja yksilön, jolla on elimellinen vamma, välisessä vuorovaikutuksessa. (Vehmas 2005, 17.) Vaikka tämän tutkimuksen kohteena ovat liikuntaesteiset ihmiset, on hyvä huomioida vammaisuuden monitahoisuus. Työllistymisen yhteydessä ei puhuta vammaisista vaan vajaakuntoisista, joihin myös vammaiset ihmiset sisällytetään. Loijaksen mukaan (Haarni 2006, 12) vammainen ei ole vajaakuntoinen, jos työ on hänelle sopiva. Vammautuminen on mahdollista kenelle tahansa jossakin elämänsä vaiheessa joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Vammaisuus merkitsee eri asioita eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa. (Haarni 2006, ) Esteettömän liikkumisen mahdollisuus on huomioitava päivittäisissä toiminnoissa monissa vammaisryhmissä. Aistivammaisia ovat henkilöt, joiden näön tai kuulon tarkkuus on poikkeuksellisella tasolla ja haittaa heidän selviytymistään jokapäiväisissä toiminnoissa. Näkövammaiseksi määritellään Maailman terveysjärjestön WHO:n luokituksen mukaisesti henkilö, joka on heikkonäköinen tai sokea. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä. Täydellinen sokeus on harvinaista. Sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja. (Näkövammaisten Keskusliitto i.a..) Kuulovammaisia arvioidaan olevan aikuisväestöstä prosenttia. Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaisia lasta. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2010 Suo-

12 12 messa kuulon apuvälineitä tarvitsee noin henkilöä. (Kuulonhuoltoliitto 2008.) Aistivammaisten liikkumista voidaan helpottaa mm. käyttämällä eri aistein välitettäviä opastus- ja varoitustapoja, kuten äänet ja valot. Oppimisvaikeus vammaisuuden tai poikkeavuuden muotona on jäänyt erittäin vähälle huomiolle yhteiskunnassa, vaikka siitä kärsii 5-10 % väestöstä koko ikänsä. Oppimisvaikeuksien ei tarvitse muotoutua esteeksi opinnoissa eikä työuralla. Opiskelua voidaan monissa tapauksissa helpottaa yksinkertaisilla tukitoimilla. Kaikki hyötyisivät luentokalvojen etukäteen saamisesta verkosta tai riittävän ajan järjestämisestä tentin suorittamiseen ja oman osaamisensa osoittamiseen. (Korkeamäki 2008.) Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Vamma voi olla seurausta syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista tai tapaturmista. Osa syistä jää selvittämättä. Kehitysvammaiset ihmiset voivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, mutta he tarvisevat tukea, ohjausta ja palveluita. (Kehitysvammaliitto 2008.) Omaksumisen ja havainnoin vaikeudet hankaloittavat teknisten laitteiden kuten pankkiautomaatin käyttöä. Osallisuutta yhteiskuntaan helpotetaan myös selkokielisin kirjoin ja uutisin. Mielikuvien tasolla yksi tunnetuimmista vammaisuuden muodoista on CP-vamma (cerebral palsy). CP-vammaan liittyy usein kehitysvammaisuutta, mutta se ei kuulu itse oireyhtymään. Cp-vammaisella on liikuntaan, kommunikointiin, syömiseen ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Pakkoliikkeet vaikeuttavat usein cp-vammaisen selviytymistä arjessa sekä tuottavat ympäristölle vaikeuksia kohdata hänet yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Autti-Rämö 2006.) Liikuntaesteisillä henkilöillä on jokin liikkumiseen liittyvä elimellinen rajoite (Nevala- Puranen 2001). Käytännössä sillä tarkoitetaan raajojen poikkeavaa toimivuutta tai epämuodostumista. Invalidiliitto määrittelee jäsenistöönsä kuuluviksi henkilöt, joilla on jokin pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma (Invalidiliitto 2008). Vammaisuuden kokemuksen aiheuttajaksi koetaan pyörätuoli, kyynärsauvat, hissi tai kuntouttaja, jota ilman ei pystytä kuvittelemaan vammaisuutta ilmiönä. Toisaalta vammaisuuden kokemiseen vaikuttavat ympäristön tekniset esteet, sosiaaliset rajoitukset ja ennakkoluulot. (Murto 1992, 12; Haarni 2006, 31.) Kaikki liikuntarajoitteiset eivät käytä apuvälineitä, mutta

13 13 tarvitsevat esteettömän ympäristön voidakseen täysipainoisesti olla osallisia yhteiskunnassa. Liikuntavammaisuus haittaa yksilön jokapäiväistä selviytymistä, koska liikuntakyky on rajoittunut tai itsenäinen toimintakyky on puutteellinen (Murto 1992, 10). 2.4 Esteettömyys ja lähimmäisen huomioiminen Esteettömyydellä tarkoitetaan vammaisten tarpeiden huomioimista ja kaikki yhteiskunnan sektorit läpäisevää, monipuolista esteettömyysajattelua. Tuotteet, palvelut ja ympäristö suunnitellaan siten, että erilaisten ihmisten tarpeet ja toimintarajoitteet tulevat huomioiduiksi. Esteettömyys ei ole vain luiskien rakentamista, vaan kokonaisvaltaista erilaisten käyttäjien huomioimista. Ei riitä, että rakennetaan inva-wc, vaan sinne on myös päästävä helposti ja tavanomaista useammin, koska vammoihin ja vammauttaviin sairauksiin liittyy usein myös puutteellinen virtsan tai ulosteen pidätyskyky. Erilaiset vammat tuottavat erilaisia tarpeita. Tärkeää on, että esteettömyyttä edistettäessä ei leimata vammaisia ihmisiä yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Käytännössä esteettömyyttä voidaan toteuttaa sekä kaikille sopivan suunnittelun eli valtavirtaistamisen että vammaisille ihmisille suunnattujen erityispalvelujen avulla. Tällainen kaksoisstrategia tuottaa vammaisille ihmisille saavutettavan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan. (Haarni 2006, 30.) Esteettömyyden kannalta on tärkeää yleinen avoimuus ja erilaisuuden kohtaaminen. Vaikeaksi sen tekee erilaisuus, joka ei ole näkyvää. Esteettömyys tarkoittaa myös, että tarjolla olevista erityispalveluista tiedotetaan ymmärrettävästi. (Korkeamäki 2008.) Esimerkiksi tietämättömyys oikeudesta kuljetuspalveluun voi estää sosiaalista elämää, sillä sosiaalisuutta ei synny ilman kontaktia muihin ihmisiin. Vammaisjärjestöjen asiantuntijoiden mukaan vammaisten henkilöiden osallistuminen esim. kulttuuriharrastuksiin tai uskonnon harjoittamiseen on rajallista. Asiasta ei kuitenkaan ole saatavana tutkimustietoa. (Haarni 2006, 24.) Vammaisen henkilön itsenäinen liikkuminen, selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, kaupassa käynnistä tai toisten henkilöiden tapaaminen tai työmatkoista suoriutuminen ovat tärkeä osa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Esteettömyysnäkökulma tulisi tuoda esille erityisesti suunniteltaessa uusia tiloja tai korjattaessa vanhoja. Suunnitteluvaiheessa yksityiskohdat on suhteellisen helppoa määrittää. Jälkeenpäin korjaukset ovat kalliita

14 14 ja vaikeita, joskus jopa mahdottomia toteuttaa. On tärkeää, että vammaiset saavat osallistua heitä koskevien päätösten valmisteluun. Väestön ikääntyessä esteettömyys ei ole vain vammaispolitiikkaa, vaan osa hyvää suunnittelua yleisemminkin. Liikuntaesteisille henkilöille tarkoitetut hyvät ratkaisut, ovat hyviä kaikille. (Haarni 2006, 30.) 2.5 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa Valtakunnallisen vammaisneuvoston tavoitteena on vammaisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tasa-arvon edistäminen. Hallinnonalojen ja eri vammaisryhmien yhteistyö on kiteytynyt YK:n aloitteesta vammaispoliittiseksi ohjelmaksi. Tämän ohjelman rinnalle tarvitaan paikallisia vammaispoliittisia ohjelmia. Ohjelman päämääränä on luoda edellytykset henkilöiden täysivaltaistumiselle (empowerment) yhteiskunnassamme. Täysivaltaistumisella tarkoitetaan, että vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Lisäksi täysivaltaistumiseen vaikuttavat vammaisten asioihin vaikuttamaan pystyvät työntekijät, jotka yrittävät pitää heikoimpien puolia paikallisia valtarakenteita vastaan. Liikuntarajoitteisten kannalta tämä merkitsee sitä, että heitä otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ongelmien määrittelyssä sekä vaikutusten arvioinnissa heillä tulee olla keskeinen rooli. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile vammaisten ihmisten elämää. (Kohti yhteiskuntaa kaikille - vammaispoliittinen ohjelma 1996; Södergren 2002; Haarni 2006, 43.) Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. (Yhdenvertaisuuslaki 2004.) Tasavertainen elämä nähdään vammaispolitiikan ja -palvelujen ensisijaisena tavoitteena (Haarni 2006, 12). Lääninhallituksen tehtävänä on varmistaa alueensa perusoikeuksien turvaaminen ja palvelujen toteutuminen. Tavoitteena on turvata palvelut myös tulevaisuudessa väestörakenteen muuttuessa. (Penttilä 2006.) Perustuslaki turvaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisuuden lain edessä. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. sukupuolen, iän, uskonnon, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän

15 15 syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 1999.) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. (Yhdenvertaisuuslaki 2004.) Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien yksilöiden ihmisarvon ja osallisuuden tunnustamista riippumatta heidän fyysisistä ominaisuuksistaan. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Vammaispalvelulaki 380/1987.) Heinolassa on laadittu vammaispoliittinen ohjelma, jonka tarkoituksena on ollut luoda edellytykset vammaisten ihmisten taysivaltaistumiselle Heinolan kaupungissa. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaisten oikeudet tiedostetaan ja tunnistetaan kaikilla elämän alueilla painottaen vammaisten itsensä läsnäoloa heitä koskevassa päätöksenteossa. (Heinolan vammaispoliittinen ohjelma 2000.) Heinolan uuden valmisteilla olevan vammaispoliittisen ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2008 lopulla (Markku Sorsa henkilökohtainen tiedonanto 2008). Yhdenvertaisuuslaki on sinällään syrjivä, koska eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä kohdellaan eri tavoin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat paremman suojan ja tuen kuin vammaiset. YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus edellyttää kansallista seurantaa ja vammaisten ihmisten osallistumista päätöksentekoon. Suomi ei ole vielä ratifioinnut sopimusta. Tällä hetkellä vammaisten mahdollisuudet osallistua asioiden valmisteluun ja seurantaan ovat olemattomat. Könkkölän (2007) mielestä vammaisten syrjintä tulee esille monissa käytännön tilanteissa, kuten liikkumisen mahdollisuudessa ja vapaudessa ja perhe-elämän toteuttamisessa. Kyse ei hänen mukaansa ole niinkään rahasta, vaan asenteista. Vammaisnäkökulmasta ympäristön suunnittelu perustuu suunittelijoiden käsityksiin vammaisuudesta. Määttä on tuonut esiin näkemyksen, jonka mukaan suunnittelijoiden mielestä vammaiset eivät halua huvitella eivätkä liikkua, saatikka urheilla. Tällä tavoin ajateltaessa vammaiset eristetään muista yhteiskunnan jäsenistä. (Loijas 1994, 20.) Pitkäaikainen sairaus tai vamma ei sinällään aiheuta syrjäytymistä tai vaikuta sosiaaliseen selviytymiseen, vaan niihin vaikuttavat yksilön muut ominaisuudet ja ulkoiset

16 16 olosuhteet. Vammaiset eivät syrjäydy vammaisuutensa vuoksi ryhmänä, vaan yksilöinä. Koska vammaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, syrjäytyminen koetaan yksilöllisesti. (Loijas 1994, 19.) Vammaisilla on sama ihmisarvo kuin ei-vammaisilla, mutta se ei toteudu samalla tavoin. Koska vammaisuus on toiminnallisen esteen kokemista, ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat henkilön omaan kokemukseen vamman aiheuttamasta haitasta. (Murto 1992, 8.) Vammainen joutuu arkisissa toimissaan ponnistelemaan monien asioiden kanssa, jotka vammattomille sujuvat kädenkäänteessä. Jokapäiväisessä elämässä selviytyminen riippuu niistä voimavaroista, joita ihmisellä on itsessään, ihmissuhteissaan, elämäntilanteessaan ja ympäristössään. Vammaisuus sinänsä ei horjuta henkistä hyvinvointia, mutta se kuormittaa sitä monin eri tavoin. (Terve vammainen i.a.; Verbrugge & Jette 1994.) Tutkimuksen mukaan varsinkin nuoret henkilöt kokivat vammaisuuden sosiaalisen haitan vaikeimpana. Sosiaalinen eli ihmisympäristö tarkoittaa kaikkia niitä kontakteja, joiden kanssa ihminen tulee kosketuksiin päivittäisiä toimintoja suorittaessaan. Sosiaalinen haitta koettiin fyysistä ja toiminnallista vajavuutta merkittävämpänä. Se haittasi erityisesti osallistumista, harrastamista, työhön pääsyä ja siellä olemista, ystävyyssuhteita ja kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen (Loijas 1994, ) Sanalla kirkko on useita merkityksiä. Kirkko on maailmanlaaja kristittyjen yhteisö, jonka jäseniksi tullaan kasteessa. Kirkon perustaja ja ylläpitäjä on Jumala itse. Kirkko sanalla voidaan myös tarkoittaa rakennusta, jonka piispa on vihkinyt ja pyhittänyt julkisesti Herran huoneeksi. Kirkko on rakennus, jonka rakentamisesta päätetään kirkkolain määräämässä järjestyksessä. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008.) Kirkko on myös julkinen rakennus. Julkisissa tiloissa erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan, jolloin sitä koskevat yhdistymis- ja kokoontumisvapauden säännöt. Jos henkilö ei pääse fyysisten esteiden vuoksi lainkaan rakennukseen, on kysymys liikkumisvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen loukkaamisesta eli syrjinnästä. Kirkko, johon vammainen ei pääse, rajoittaa hänen uskonnonvapauttaan. (Kumpuvuori 2007.) Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999).

17 17 Koska diakoniatyön tehtävänä on auttaa sairaita ja vammautuneita sekä eri tavoin syrjäytyneitä, on syytä pohtia, onko vammaisuus sinänsä asia, joka johtaa syrjäytymiseen tai aiheuttaa syrjäytymistä jollakin elämän osa-alueella? Kirkon vammaispoliittisen ohjelman tarkoituksena on saada vammaisten ihmisten ääni kuuluville kirkon toiminnassa ja päätöksenteossa. Vammaisuus on asiantila, joka vaikuttaa ihmisten arkitoimintoihin, mutta kirkko ei halua määritellä vammaisia ensisijaisesti heidän vammaisuutensa perusteella, vaan se hyväksyy ihmisten erilaisuuden. (Kirkko kaikille 2003, 9-10.) Turun kirkkopäivillä järjestetyssä seminaarissa painotettiin sitä, ettei kenelläkään asiantuntijalla saisi olla mahdollisuutta ohittaa tukea tarvitsevaa ihmistä ja tehdä hänen puolestaan ratkaisuja ja valintoja. Vammaisten mielipidettä ei puhujan mukaan ole kysytty, eikä vammaisia henkilöitä ole otettu toimikuntiin, jotka ovat valmistelleet vammaisiin liittyviä ohjeistuksia. Seminaarissa kysyttiin, voiko terve ihminen tietää, mitä vammainen tarvitsee liikkuessaan pyörätuolilla tai suorittaessaan arkisia asioitaan. Ei ajatella, että vammaiset henkilöt haluaisivat olla itse myös tekijöinä, eikä vain tekemisen kohteina. (Kumpuvuori 2007.) Invalidiliiton puheenjohtaja arvostelee romanialaisten kerjäläisten näkymistä suomalaisessa katukuvassa. On moraalitonta ja epäeettistä vedota vammaisuuteen varsinkin, kun on ilmeistä, että nämä ihmiset eivät aina edes todella ole vammaisia. Myöskään mielikuva, että vammaiset ihmiset tarvitsisivat juuri vammaisuutensa vuoksi armopaloja kansalaisilta, ei ole oikea. (Tuominen 2008.)

18 18 3 DIAKONIAN TOIMINTA-AJATUS NOUSEE RAAMATUSTA 3.1 Ihminen Jumalan kuvana Raamattussa kerrotaan, kuinka Jumala loi ihmisen kuvakseen. (I Moos.1: 26-27). Koska kristillinen ajattelu ei aseta ihanteeksi virheettömyyttä, ei vammaisuus myöskään himmennä tätä kuvaa (Kirkko kaikille 2003, 9-10.) Raamatussa puhutaan täydellisistä ihmisistä (Matt.5: 43, 45). Sitä ei tulisi kuitenkaan rajata tarkoittamaan ruumiillista täydellisyyttä tai vammattomuutta. Ennemminkin se on Uuden testamentin opetuksen valossa nähtävissä ihmisen mielen sisäisenä täydellisyytenä ja Jumalan täydellisen rakkauden heijastumisena toisia ihmisiä kohtaan. Toisaalta vammaisuus voidaan nähdä välineellisenä arvona Jeesuksen jumaluuden todentamisessa (Vehmas 2005, 27). Diakoniassa pyritään aina tasavertaiseen yhteistyöhön, jossa tunnistetaan yhteinen keskeneräisyys, haavoittuvuus ja riippuvuus. Avun tarpeessa olevia ihmisiä kohdattaessa pidetään huoli siitä, ettei heitä alisteta. (Diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet 2001.) Vanha testamentti opettaa rakastamaan lähimmäistä kuin itseään (3. Moos.19:18). Myös Jeesus viittaa tähän omassa opetuksessaan. Raamattu kertoo ontuvista, rammoista ihmisistä, joiden jalkojen tai käsien rampaantuminen on ollut synnynnäistä (Apt. 3:2) tai tapahtunut myöhemmin hermojen tai selkäytimen vioittumisen seurauksena (2. Sam. 4:4). Vanhan testamentin aikaan tuollainen vammautuminen oli suuri onnettomuus. Oli kyse parantumattomasta tilasta, ja se aiheutti kanssaihmisissä lohduttavaa osannottoa ja auttamisen halua. (Saarisalo 2008.) Vanhan testamentin kuva siitä, miten vammaisiin tulisi suhtautua vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Toisaalta he eivät saaneet tuoda ruokauhria Jumalalle, toisaalta kielletään laittamasta esteitä sokean tielle. (Vehmas 2005, ) Raamattu on ohjannut ajattelua ja ollut kulttuurin aatteellisena kulmakivenä länsimaissa. Vanhan testamentin kuvaamassa juutalaisuudessa vammaiset ja sairaat monissa tilanteisissa suljettiin ulkopuolelle sekä uskonnollisesta että sosiaalisesta yhteisöstä. Eristämisen syyt olivat hygienisiä. Sen avulla ympärillä olevat ihmiset haluttiin säästää tartunnoilta. Jeesus mullisti juutalaisen ajattelumallin. Hän ei katsonut ihmisen ulkoiseen olemukseen, vaan Jeesukselle tärkeintä oli sisäinen ihminen. Kaikessa kanssakäymisessä ihmisen sydäntä tuli hallita pyyteetön, hyväntahtoinen rakkaus (agape), joka

19 19 kunnioittaa jokaisen ihmisen tasavertaista arvoa. Agape toimi perustana kristilliselle armeliaisuudelle ja hyväntekeväisyydelle, jossa vähäosaisista huolehtiminen nähtiin keskeisenä Jumalan valtakunnan ilmentymänä maan päällä. (Vehmas 2005, ) Uusi Testamentti kertoo Jeesuksen ja sairaan miehen kohtaamisesta Betesdan altaalla (Joh. 5:5). Raamattua lukiessa tulee mielikuva, että kyseinen mies oli juuri tutkimuksen kohderyhmään kuuluva liikuntaesteinen. Jeesus kohtasi miehen yksilönä, joka ei ollut hänelle vammainen, vaan arvokas ihminen. Jeesus kysyi mieheltä, tahtoiko hän tulla terveeksi. Mies kertoi tahtovansa ja niin Jeesus paransi hänet. Vaikka diakoniatyössä ei saada aikaan kuvattua ihmeparantumista, voidaan ihmistä lähestyä Jeesuksen esimerkin mukaisesti kunnioittavasti. Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa muodostuu paikallisista seurakunnista. Seurakunnan tärkein tilaisuus on sunnuntaisin järjestettävä jumalanpalvelus. Seurakunnan tarkoitus on olla uskon, toivon ja rakkauden yhteisö, jossa on tilaa kaikille, ja hyvä olla yhdessä toisten kanssa. Kirkkolaki määrää tarkoin kirkon ja seurakunnan tehtävät. Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (Kirkkolaki 1993, 4 luku 1 ). Kirkko antaa mahdollisuuden kohdata pyhää sekä arjessa että juhlassa. Jumalan läsnäolon yhteisönä kirkko vaikuttaa koko suomalaisessa todellisuudessa ja kohtaa ihmiset siinä elämänpiirissä, jossa he elävät, vaikka terveydenhoito onkin eriytynyt kuntasektorin hoidettavaksi. Tulevaisuuden kirkolle on haaste olla juuri läsnäolon kirkko. Uuden vuosituhannen eurooppalainen ei kiinnity henkisesti eikä maantieteellisesti yhteen paikkaan. Hänen kirkkonsa antaa lepoa ja suojaa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden löytää uusia suuntia, uusia päämääriä ja uusia matkakumppaneita. (Läsnäolon kirkko 2010.) Evankelis-luterilaisella kirkolla on vammaisille ihmisille tarkoitettua seurakuntatoimintaa sekä Kirkko kaikille -vammaisohjelma. Vammaisten ihmisten uskonnollisesta toiminnasta löytyy hyvin niukalti tutkittua tietoa. (Treloar 2002; Haarni 2006, 25.)

20 Diakoniatyö ja ihmisen kohtaaminen Diakoniatyöntekijä toimii inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja elinolosuhteiden ja elämänlaadun parantamiseksi. Diakoniatyössä rakkaus merkitsee välittämistä, jakamista ja ihmisten tukemista omaehtoiseen selviytymiseen. Diakonatyöntekijä kunnioittaa jokaista ihmistä Jumalan luomana. Diakonia perustuu jokaisen henkilön ainutkertaiseen ja ehdottomaan ihmisarvoon. Ihmisarvo ei koskaan perustu henkilön onnistumiseen tai menestymiseen. Toiseen ihmiseen kohdistuva välinpitämättömyys ja suoranainen laiminlyönti ovat aina ihmisarvon mitätöimistä. Diakoniatyöntekijä toimii luottamuksellisesti ja totuudellisesti sekä rehellisesti. Asiakkaalle se merkitsee luottamuksellisuutta ja varmuutta vaitiolovelvollisuudesta, totuudellisuudesta ja rehellisyydestä. Diakoniatyöntekijän tulee osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun puolustaen erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia ja edistää yhteisöllisyyttä. (Diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet 2001.) Kirkon diakoniatyö perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on jakamaton kokonaisuus. Ihmisellä on fyysisten tarpeiden lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet, jotka sielunhoito ottaa huomioon osana hoitotyötä. Ihminen on Jumalan kuva ja hänet on luotu vuoropuheluun ja yhteistyöhön Jumalan kanssa. Valitettavasti elämän todellisuuteen sisältyy sairautta, kärsimystä, syyllisyyttä ja elämän rikkinäisyyttä. Jeesuksen esimerkki ja hänen opetuksensa ovat diakoniatyön lähtökohtana. Jeesus kohtasi apua tarvitsevat, köyhät, sairaat ja syrjäytetyt, kuunteli heitä, auttoi ja julisti anteeksiantamuksen sanomaa. Diakoniatyöntekijä kohtaa päivittäin työssään inhimillistä hätää. Samalla hän on tuomassa ihmisille Jumalan antamaa mahdollisuutta, armoa ja anteeksiantamusta, jonka turvin joka päivä on mahdollisuus aloittaa alusta yhä uudelleen. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2007.) Vammaisiin suhtautuminen on ollut vaihtelevaa uuden ajan alkuun asti. Kirkko järjesti heille turvapaikkoja. Vammaisia sääliteltiin ja hoivattiin osoituksena lähimmäisenrakkaudesta, vaikka osaltaan heitä saatettiin pitää riivaajien vaivaamina. Maaseudulla suku huolehti vammaisista tai he joutuivat hankkimaan elatuksensa kerjäämällä luvulla vammaiset haluttiin pois silmistä ja heitä alettiin sijoittaa syrjäisillä seuduilla sijaitseviin laitoksiin. Vasta 1960-luvun vammaisliikkeen myötä vammaisille ollaan vähitellen palauttamassa ihmisarvo ja ottamassa heitä mukaan yhteisöön. (Vehmas 2005, 110.)

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 8.6.2017 Taltionumero 2732 Diaarinumero 2349/2/16 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Yhdessä vai erikseen?

Yhdessä vai erikseen? Yhdessä vai erikseen? 1 TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.4.2013 Taltionumero 1494 Diaarinumero 2340/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus Hyvinvointikuntayhtymä

Lisätiedot

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Kehitysvammaisten Tukiliitto ry UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Alustavia esityksiä sääntömuutoksista: Järjestön tarkoitus Esitykset 1.-3. Sisältö III ESITYS TUKILIITON UUDISTAMISEKSI 1.

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot