LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 LIIKUNTAESTEISTEN SEURAKUNTAAN KOHDISTAMAT ODOTUKSET DIAKONIATYÖN NÄKÖKULMASTA Hanna Hämäläinen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Hämäläinen, Hanna. Liikuntarajoitteisten seurakuntaan kohdistamat odotukset diakoniatyön näkökulmasta. Pieksämäki kevät 2008, 45 s, 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Tutkimus pyrkii selvittämään, mitä erityistä seurakunnassa pitää ottaa huomioon, kun järjestetään toimintaa henkilöille, joiden liikuntakyky on rajoittunut sairauden tai vamman vuoksi. Tutkimusaineisto kerättiin Heinolan Seudun Invalidit ry:n jäseniltä (N=8) kyselylomakkeilla vuoden 2008 alussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tulosten mukaan liikuntavammaiset odottivat seurakunnan toiminnan olevan sisällöltään ensisijaisesti hengellistä. Liikuntavamma ei estä henkilöä osallistumasta seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin, vaan esteet ovat rakenteellisia, kuten pitkät välimatkat, hissin puute, puuttuvat tai väärin asennetut kaiteet ja korkeat kynnykset. Tutkimuksen tulokset osoittivat ettei liikuntavamma tee ihmisestä odotuksiltaan poikkeavaa. Ympäristön rakenteet ja asenteet estävät häntä osallistumasta täysivaltaisena yhteisön jäsenenä toimintaan ja itseään koskevaan toiminnan suunnitteluun. Hän on kiinnostunut tekniikan tuomista mahdollisuuksista ja haluaa saada seurakunnan tiedotteet nykyaikaisilla tiedonkulun välineillä. Avainsanat: diakonia, esteettömyys, kvalitatiivinen tutkimus, liikuntaesteiset, seurakunta, yhdenvertaisuus

3 ABSTRACT Hämäläinen, Hanna Expectations of the People with Physical Disabilities for the Congregation from viewpoint of Diaconal Work. 45 p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences, East, Pieksämäki. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse, Deaconess The aim of the study was to characterize what are the special issues to be taken care of when the congregation is arranging activities for people with physical disabilities caused by disease or injury. The data for this study was gathered by a questionnaire in Heinola in the beginning of the year Participants (N=8) were members of Heinolan Seudun Invalidit ry (Association of Disabled People in Heinola). The answers were assessed with inductive content analysis. According to the results people with physical disability expected the events arranged by the congregation to be mainly spiritual of their content. Physical disability did not hinder a person to participate any events in his/her congregation. The barriers to the participation were structural: long distances, absence of the elevator, missing or uncorrectly installed handrails and too high doorsteps. Conclusion is that physical disability does not make the persons expectations to be exceptional. Structures and attitudes of the enviroment are hindering him/her of being an equal partaker in his/her society and making plans for things he/she is involved in. He/she is interested in possibilities of technology and is willing to get the announcements from the congregation through the information technology. Keywords: barriers, congregation, diaconal work, equality, physical disability, qualitative study

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VAMMAISUUS ILMIÖNÄ Vammaisuuden määrittelyä Erilaisia lähestymistapoja vammaisuuteen Vammaisuuden ilmenemismuotoja Esteettömyys ja lähimmäisen huomioiminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa DIAKONIAN TOIMINTA-AJATUS RAAMATUSTA Ihminen Jumalan kuvana Diakoniatyöja ihmisen kohtaaminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelmat Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen sisältö Kyselylomakkeiden jakelu ja palautus Aineiston analysonti Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Liikuntaesteiset odottavat monimuotoista hengellistä toimintaa Osallistumisen esteet Tiedotukselta toivotaan henkilökohtaisuutta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liikuntaesteiset haluaisivat itse toimia Lopuksi LÄHTEET LIITE 1: Saatekirje LIITE 2: Kyselylomakeet LIITE 3: Taulukot

5 1. JOHDANTO Diakoniatyön tehtävänä on auttaa sairaita ja vammautuneita sekä eri tavoin syrjäytyneitä. Kirkon diakoniatyö toimii myös heidän puolestapuhujanaan. Diakoniatyö ei pidä syrjätyneitä ja heikko-osaisia vain avustustoiminnan kohteina, vaan ennenkaikkea tasavertaisina matkakumppaneina ja yhteisen perheen täysivaltaisina jäseninä. (Läsnäolon kirkko 2010.) Käytännön työ toteutuu etsivän diakoniatyön kautta. Siinä kysymykseksi nousee, miten etsiä niin, että tavoiteryhmä saavutetaan. Suomen evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluu 81,7 % ( ) väestöstä (Kirkon tiedotuskeskus 2008). Diakoniatyö ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan seurakuntien jäseniin. Vammaisuus ja erilaisuus ovat monitahoinen ilmiö. Jo pelkästään tieliikenteessä Suomessa vammautuu vuosittain tuhansia ihmisiä, joko pysyvästi tai joksikin aikaa (Tilastokeskus 2008). Erilaiset etenevät sairaudet vammauttavat ihmisiä, ja osalla inhimilliset mahdollisuudet ovat rajallisia syntymästä saakka. Vammaisuuteen käsitteenä sisältyy negatiivisia mielleyhtymiä. Sen vuoksi monet vammaiset eivät pidä nimityksestä. Kuurot ovat mieluummin kuurojen kulttuurin edustajia ja liikuntavammaiset liikuntarajoitteisia tai -esteisiä. Virallisissa yhteyksissä kuitenkin käytetään termiä vammainen. Sairaanhoidon näkökulma potilaisiin on objektiivinen. Potilas on hoitotyön kohde, jolta pyritään poistamaan ei-toivottuja ominaisuuksia ja ohjaamaan häntä oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä tai parantamisessa. Diakoniatyössä ihmisen kohtaaminen on ensisijaista. Vasta toiseksi tulevat terveydenhoidolliset tai muut tuki- ja auttamistoimet. Suhteessa vammaisuuteen näkökulma on kuitenkin sekä terveydenhuollon että diakoniatyön piirissä vahvasti medikaalisesti värittynyt. Ehkä tämän vuoksi ei myöskään ole tehty tutkimusta siitä, mitä vammaiset aktiivisina subjekteina odottavat seurakunnalta tai miten he haluavat tulla kohdatuiksi. Olen päivittämässä lähes 30 vuotta vanhaa sairaanhoitajatutkintoani puolitoista vuotisella muuntokoulutuksella. Valitsin vammaisten omat odotukset sairaanhoitaja (AMK) +diakonissa -tutkinnon opinnäytetyön aiheeksi osittain henkilökohtaisista kokemuksista johtuen. Olen ollut naimisissa 35 vuotta syntymästään saakka liikuntaesteisen miehen kanssa. En näe häntä kuitenkaan vammaisena, vaan ennemminkin henkilönä, jonka lii-

6 6 kuntakyvyssä on rajoitteita. Hankaluudet, joihin olemme yhdessä törmänneet, ovat usein helposti poistettavista esteistä johtuvia. Lisäksi olen pohtinut, miksi en ole nähnyt vammaisten osallistuvan seurakunnan tilaisuuksiin. Aihe kiinnostaa minua tulevana seurakunnan diakoniatyöntekijänä, sillä haluaisin osaltani nähdä ne toiveet ja tarpeet, joita liikuntaesteiset ihmiset seurakuntaan kohdistavat, ja olla vastaamassa niihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata liikuntaesteisten odotuksia Heinolan seurakunnalta ja antaa ehdotuksia, miten saadaan toimintaympäristö sellaiseksi, että osallistuminen olisi mahdollisimman esteetöntä. Etsivää diakoniatyötä sovelletaan tässä työssä palvelemaan seurakunnallista toimintaa kokonaisuutena siten, että osa esiin nousevista toiveista voidaan ottaa huomioon seurakunnan muiden toiminta-alojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

7 7 2 VAMMAISUUS ILMIÖNÄ 2.1 Vammaisuuden määrittelyä Vammaisuus on erilaisuutta, jonka vuoksi henkilö ei voi toimia täysipainoisesta yhteiskunnan jäsenenä. WHO:n uusi vuonna 2001 hyväksymä vammaisuuden määrittely perustuu tautien sijasta terveyden määrittelyyn keskittyvään standardiin, ICF (International Classification of Functioning). Vammaisuuden luonnetta kuvataan usean ulottuvuuden avulla. Niitä ovat ruumiin, aistien toiminnan tai rakenteen poikkeavuus, josta seuraa toiminnallinen poikkeavuus. (Haarni 2006, 11) Tästä taas seuraa kuvion 1 mukaisesti osallistumisen rajoite eli vamma. Yksilön sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat ympäristön vaatimuksiin Ympäristö: Vaatimukset Patologia Poikkeavuus tai häiriö Toiminnalliset rajoitukset Osallistumisen rajoite eli vamma Yksilö: Kyvykkyys Yksilön sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat käytettävissä oleviin voimavaroihin. KUVIO 1. Vammaisuus vaatimusten ja kyvykkyyden välisenä kuiluna (Verbrugge & Jette 1994)

8 8 Vammaisuudella tarkoitetaan henkilön elimellisestä vauriosta, ympäröivän yhteisön käytänteistä tai näiden yhteisvaikutuksesta syntyvää tilaa. Vammaisuus nähdään usein yksilön ongelmana ja ei-toivottavana ominaisuutena, jota pyritään ehkäisemään, parantamaan tai korjaamaan. Perinteisesti vammaisuus on yksilöön kohdistuva negatiivinen ominaisuus. Vammaisuutta pidetään yksilön ja yhteisön kannalta patologisena tilana, joka väistämättä rajoittaa ihmisen elämää. Näin tulkittuna vammaisuus saattaa olla inhimillisen kukoistuksen ja täyden inhimillisen elämän esteenä. (Haarni 2006, 31.) Vehmas (2005, 15) kirjoittaa, että vammaisen ihmisen ei ajatella olevan kokonainen ihminen, vaan jonkinlainen typistetty muoto, vajaa ihminen. Tutkimuksissa on todettu, että vammaisten omilla kokemuksilla elimellisen vaurion vaikutuksesta heidän elämälleen ei ole riittävää painoarvoa. Monet vammaiset kokevat elämänsä tyydyttäväksi, mutta heidän kokemustaan vähätellään ja se tulkitaan todellisuuden torjumiseksi. Vammaisten ihmisten elämästä voidaan saada monipuolinen ja totuudenmukainen kuva, kun kuunnellaan vammaisten omia kertomuksia heidän kokemuksistaan ja siitä, miten he näkevät itsensä suhteessa omiin ominaispiirteisiinsä, vertaisryhmäänsä, läheisiinsä ja valtaväestöön. Vammaisten ihmisten subjektiuden tunnustaminen on keskeinen tekijä tasa-arvoisen sosiaalisen ja moraalisen aseman saavuttamisessa. (Vehmas 2005, 210.) Sanoilla liikuntaesteinen, -rajoitteinen ja -vammainen tarkoitetaan samaa asiaa. Puhujasta riippuu, mitä sanaa hän käyttää tarkoittaessaan henkilöä, jolla on liikkumiseen liittyviä ongelmia. Käsite liikuntavammaisuus esiintyy medikaalisessa vammaisuuden määrittelyssä, jossa vammainen on objekti, tekemisen kohde. Sitä käytetään mm. määriteltäessä vammaispalveluja. Korostettaessa henkilön subjektiutta puhutaan liikuntaesteisyydestä tai -rajoitteisuudesta. Liikuntaesteiseksi määritellään tässä tutkimuksessa Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) mukaisesti sellainen vammainen henkilö, jolla on sairauden, synnynnäisen vian, vamman tai tapaturman vuoksi liikuntaeste, minkä vuoksi henkilön kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Liikuntaesteisellä voi olla myös sairauksia. Monet sairaudet, esim. CP-vamma, vaikeuttavat henkilön kykyä liikkua tai selviytyä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Tässä tutkimuksessa henkilöt, joilla on tämänkaltaisia liitännäissairauksia, on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkasteltaessa liikuntaesteisten ihmisten elämää, on muistettava, että he ovat vain pieni osa kaikista vammaisista.

9 9 2.2 Erilaisia lähestymistapoja vammaisuuteen Vammaisuutta voidaan lähestyä kolmelta eri suunnalta: medikaaliselta, sosiaaliselta tai oikeudelliselta. Lähestymistapojen erot havannollistuvat niiden määritelmissä vammaisen ihmisen asemasta. Medikaalisessa lähestymistavassa vammainen ihminen nähdään objektina eli toiminnan kohteena ja potilaana, sosiaalinen malli korostaa subjektiutta ja asiakkuutta, kun taas oikeudellinen malli painottaa vammaista ihmistä kansalaisena ja määräävänä toimijana. (Penttilä 2006.) Lähestymistavat eroavat myös tavoitteissa: medikaalinen malli perustuu eksluusion eli erottamiseen yhteiskunnasta, sosiaalinen malli inkluusioon eli sisällyttämiseen ja poliittinen malli yhteiskuntaan osallistumiseen. Vammaisuuteen liittyvät ongelmat on hahmotettu joko yksilöllisinä, sosiaalisina tai poliittisina. Ongelmia ratkaistaan siten joko lääketieteeseen, saavutettavuusajatteluun tai ihmisoikeuksiin tukeutuen. (Vehmas 2005, 121; Penttilä 2006.) Ihminen ei voi olla samanaikaisesti terve ja sairas, mutta vammainen ja terve hän voi olla (Vehmas 2005, 16). Terveys ja sairaus ovat aina subjektiivisia kokemuksia. On ihmisiä, jotka eivät mielestään tervettä päivää näe, kun taas toiset tuntevat olevansa hyvässä kunnossa vaikeista sairauksista huolimatta. Vammaisuus ja sairaus eivät ole rinnasteisia käsitteitä, vaikka usein niiden välille halutaan laittaa yhtäläisyysmerkki. Arjen elämässä vammainen ihminen harvoin kokee olevansa sairas perusvammansa aiheuttamien hankalienkaan terveysongelmien takia. (Loijas 1994, 12-13; Terve vammainen i.a.) Vammaisuus on erilaisuutta, joka edellyttää sopeutumista sekä vammaiselta että hänen ympäristöltään. Vammaisten henkilöiden kohtaamat ongelmat kohdistuvat epäsuorasti myös hänen läheistensä elämään. (Haarni 2006, 15.) Lääketieteen nopea kehittyminen on tuonut esiin kysymyksen vammaisuuden ehkäisemisestä. Tämä on johtanut keskusteluun, onko vammaisella lapsella oikeus syntyä. Lapsen hankintaa harkitsevat aikuiset joutuvat vaikeiden pohdintojen eteen, varsinkin jos tulevan lapsen lähisuvussa esiintyy perinnöllisiä sairauksia tai vammaisuutta. Vammaisuutta ja sen estämistä voidaan käsitellä mm. yksilön hyvinvoinnin kannalta tai vammaisuus ajatellaan taakaksi sekä muille ihmisille että yhteiskunnan hyvinvoinnille. (Vehmas 2005, )

10 10 Ihmisen ajatellaan voivan henkisesti hyvin, kun hän on löytänyt oman paikkansa yhteisössä, elämäänsä tarkoituksen ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Henkinen hyvinvointi on sidoksissa työhön, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja ympäristöön. Tämän perusteella vammaisuus nähdään henkistä hyvinvointia uhkaavana. Psyykkinen kriisiapu ja vertaistuki ovat keinoja vähentää vammaisuudesta aiheutuvia henkisiä haittoja. Kriisiapua tarvitaan vammautumisen ja vammaisen lapsen syntymisen yhteydessä. Vertaistuki voi auttaa arjen vaikeuksissa ja kohentaa oloa kokonaisvaltaisesti. Siksi vastavammautuneille ja terveydentilan käännekohdissa tarjotaan psyykkistä apua. (Invalidiliitto i.a.) Vammaiset saivat 1960-luvulla mahdollisuuden saada äänensä kuuluville, kun Yhdysvalloissa perustettiin itsenäisen asumisen liike (The Independent Living Movement). Liike ajoi vammaisten aseman parantamista vaatimalla heille riippumattomuutta, avoimmuutta ja mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Siihen asti vammaista henkilöä ei oltu huomioitu sosiaaliselta kannalta, mikä vaikeutti heidän elämäänsä huomattavasti. Uuden näkökulman myötä vammaisesta tuli subjekti eikä vain toiminnan kohde. (Vehmas 2005, 109.) Syntyi vammaisuuden sosiaalinen malli. Sosiaalisessa mallissa vammaisuuden lähde ja sitä kautta koko ongelma sijoitetaan yhteiskuntaan. Rajoitteet luo yhteisö, joka asettamillaan normaaliuden kriteereillä estää niiden ihmisten, jotka eivät kykene täyttämään näitä kriteerejä, osallistumasta täysivaltaisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ja elämään. (Vehmas 2005, ) Sosiaalisesti syntyvää vammaisuutta voi aiheuttaa erilainen liikkumistapa tai ruokavalio (Laki vammaisetuuksista 2007). Liikuntarajoitteinen tarvitsee kaiteet ja mahdollisesti hissin tai kulkuluiskan. Erityisruokavalioinen voidaan sulkea ulkopuolelle jättämällä hänet huomioimatta yhteisiä ruokailutilanteita järjestettäessä, jolloin käytäntö vammauttaa hänet. Ateriasuunnittelussa hänen tarpeidensa huomioonottamisella eriarvoistuminen voidaan välttää. (Alho 2007, ) Kukin yhteisö määrittelee itse normaaliuden ja ihanteellisen tai hyväksyttävän ihmisen kriteerit, joita se noudattaa. Voidaan myös kysyä, onko joidenkin ihmisten vammaiseksi julistaminen moraalisesti oikein. Löydetäänkö vammaisuus yksilöistä vai onko se luotu yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa? Edelleen voidaan pohtia, tukevatko vammaisille tarkoitetut palvelut, kuten kuntoutus ja erityisopetus viime kädessä vammaisen henkilön

11 11 eriarvoista yhteiskunnallista asemaa ja syrjintää. (Ladonlahti; Naukkarinen & Vehmas 1998, 103.) Yksilökeskeisillä ajattelutavoilla ja toimintamalleilla on hyväntahtoinen tarkoitus kohdata jokaisen yksilön ainutlaatuiset tarpeet yksilöllisesti. Ongelmalliseksi asia tulee kuvattaessa näitä yksilöllisiä tarpeita kielteisinä, jolloin yksilöllinen tarve merkitsee yksilön ei-toivottua tapaa olla ja toimia. Vehmas (2005, 105) kiinnittää huomiota koulujärjestelmän erilaisuutta ja erillisyyttä luoviin ongelmiin. Jos lapsi asetetaan varhain marginaaliseen asemaan oman sujuvan toiminnan takaamiseksi, se ylläpitää keskeisesti syrjintää yhteiskunnassa. Lapselta voi samalla jäädä oppimatta tavanomaiseen inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja, koska avustava henkilö saattaa ratkaista tai ohjata toimintaa lapsen kohtaamissa ristiriitatilanteessa liikaa (Loijas 1994, 194). 2.3 Vammaisuus ja vammaisuuden ilmenemismuotoja Vammaisuudella tarkoitetaan sosiaalista ilmiötä, joka tapahtuu yhteisön ja yksilön, jolla on elimellinen vamma, välisessä vuorovaikutuksessa. (Vehmas 2005, 17.) Vaikka tämän tutkimuksen kohteena ovat liikuntaesteiset ihmiset, on hyvä huomioida vammaisuuden monitahoisuus. Työllistymisen yhteydessä ei puhuta vammaisista vaan vajaakuntoisista, joihin myös vammaiset ihmiset sisällytetään. Loijaksen mukaan (Haarni 2006, 12) vammainen ei ole vajaakuntoinen, jos työ on hänelle sopiva. Vammautuminen on mahdollista kenelle tahansa jossakin elämänsä vaiheessa joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Vammaisuus merkitsee eri asioita eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa. (Haarni 2006, ) Esteettömän liikkumisen mahdollisuus on huomioitava päivittäisissä toiminnoissa monissa vammaisryhmissä. Aistivammaisia ovat henkilöt, joiden näön tai kuulon tarkkuus on poikkeuksellisella tasolla ja haittaa heidän selviytymistään jokapäiväisissä toiminnoissa. Näkövammaiseksi määritellään Maailman terveysjärjestön WHO:n luokituksen mukaisesti henkilö, joka on heikkonäköinen tai sokea. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä. Täydellinen sokeus on harvinaista. Sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja. (Näkövammaisten Keskusliitto i.a..) Kuulovammaisia arvioidaan olevan aikuisväestöstä prosenttia. Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaisia lasta. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2010 Suo-

12 12 messa kuulon apuvälineitä tarvitsee noin henkilöä. (Kuulonhuoltoliitto 2008.) Aistivammaisten liikkumista voidaan helpottaa mm. käyttämällä eri aistein välitettäviä opastus- ja varoitustapoja, kuten äänet ja valot. Oppimisvaikeus vammaisuuden tai poikkeavuuden muotona on jäänyt erittäin vähälle huomiolle yhteiskunnassa, vaikka siitä kärsii 5-10 % väestöstä koko ikänsä. Oppimisvaikeuksien ei tarvitse muotoutua esteeksi opinnoissa eikä työuralla. Opiskelua voidaan monissa tapauksissa helpottaa yksinkertaisilla tukitoimilla. Kaikki hyötyisivät luentokalvojen etukäteen saamisesta verkosta tai riittävän ajan järjestämisestä tentin suorittamiseen ja oman osaamisensa osoittamiseen. (Korkeamäki 2008.) Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Vamma voi olla seurausta syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista tai tapaturmista. Osa syistä jää selvittämättä. Kehitysvammaiset ihmiset voivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, mutta he tarvisevat tukea, ohjausta ja palveluita. (Kehitysvammaliitto 2008.) Omaksumisen ja havainnoin vaikeudet hankaloittavat teknisten laitteiden kuten pankkiautomaatin käyttöä. Osallisuutta yhteiskuntaan helpotetaan myös selkokielisin kirjoin ja uutisin. Mielikuvien tasolla yksi tunnetuimmista vammaisuuden muodoista on CP-vamma (cerebral palsy). CP-vammaan liittyy usein kehitysvammaisuutta, mutta se ei kuulu itse oireyhtymään. Cp-vammaisella on liikuntaan, kommunikointiin, syömiseen ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Pakkoliikkeet vaikeuttavat usein cp-vammaisen selviytymistä arjessa sekä tuottavat ympäristölle vaikeuksia kohdata hänet yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Autti-Rämö 2006.) Liikuntaesteisillä henkilöillä on jokin liikkumiseen liittyvä elimellinen rajoite (Nevala- Puranen 2001). Käytännössä sillä tarkoitetaan raajojen poikkeavaa toimivuutta tai epämuodostumista. Invalidiliitto määrittelee jäsenistöönsä kuuluviksi henkilöt, joilla on jokin pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma (Invalidiliitto 2008). Vammaisuuden kokemuksen aiheuttajaksi koetaan pyörätuoli, kyynärsauvat, hissi tai kuntouttaja, jota ilman ei pystytä kuvittelemaan vammaisuutta ilmiönä. Toisaalta vammaisuuden kokemiseen vaikuttavat ympäristön tekniset esteet, sosiaaliset rajoitukset ja ennakkoluulot. (Murto 1992, 12; Haarni 2006, 31.) Kaikki liikuntarajoitteiset eivät käytä apuvälineitä, mutta

13 13 tarvitsevat esteettömän ympäristön voidakseen täysipainoisesti olla osallisia yhteiskunnassa. Liikuntavammaisuus haittaa yksilön jokapäiväistä selviytymistä, koska liikuntakyky on rajoittunut tai itsenäinen toimintakyky on puutteellinen (Murto 1992, 10). 2.4 Esteettömyys ja lähimmäisen huomioiminen Esteettömyydellä tarkoitetaan vammaisten tarpeiden huomioimista ja kaikki yhteiskunnan sektorit läpäisevää, monipuolista esteettömyysajattelua. Tuotteet, palvelut ja ympäristö suunnitellaan siten, että erilaisten ihmisten tarpeet ja toimintarajoitteet tulevat huomioiduiksi. Esteettömyys ei ole vain luiskien rakentamista, vaan kokonaisvaltaista erilaisten käyttäjien huomioimista. Ei riitä, että rakennetaan inva-wc, vaan sinne on myös päästävä helposti ja tavanomaista useammin, koska vammoihin ja vammauttaviin sairauksiin liittyy usein myös puutteellinen virtsan tai ulosteen pidätyskyky. Erilaiset vammat tuottavat erilaisia tarpeita. Tärkeää on, että esteettömyyttä edistettäessä ei leimata vammaisia ihmisiä yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Käytännössä esteettömyyttä voidaan toteuttaa sekä kaikille sopivan suunnittelun eli valtavirtaistamisen että vammaisille ihmisille suunnattujen erityispalvelujen avulla. Tällainen kaksoisstrategia tuottaa vammaisille ihmisille saavutettavan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan. (Haarni 2006, 30.) Esteettömyyden kannalta on tärkeää yleinen avoimuus ja erilaisuuden kohtaaminen. Vaikeaksi sen tekee erilaisuus, joka ei ole näkyvää. Esteettömyys tarkoittaa myös, että tarjolla olevista erityispalveluista tiedotetaan ymmärrettävästi. (Korkeamäki 2008.) Esimerkiksi tietämättömyys oikeudesta kuljetuspalveluun voi estää sosiaalista elämää, sillä sosiaalisuutta ei synny ilman kontaktia muihin ihmisiin. Vammaisjärjestöjen asiantuntijoiden mukaan vammaisten henkilöiden osallistuminen esim. kulttuuriharrastuksiin tai uskonnon harjoittamiseen on rajallista. Asiasta ei kuitenkaan ole saatavana tutkimustietoa. (Haarni 2006, 24.) Vammaisen henkilön itsenäinen liikkuminen, selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, kaupassa käynnistä tai toisten henkilöiden tapaaminen tai työmatkoista suoriutuminen ovat tärkeä osa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Esteettömyysnäkökulma tulisi tuoda esille erityisesti suunniteltaessa uusia tiloja tai korjattaessa vanhoja. Suunnitteluvaiheessa yksityiskohdat on suhteellisen helppoa määrittää. Jälkeenpäin korjaukset ovat kalliita

14 14 ja vaikeita, joskus jopa mahdottomia toteuttaa. On tärkeää, että vammaiset saavat osallistua heitä koskevien päätösten valmisteluun. Väestön ikääntyessä esteettömyys ei ole vain vammaispolitiikkaa, vaan osa hyvää suunnittelua yleisemminkin. Liikuntaesteisille henkilöille tarkoitetut hyvät ratkaisut, ovat hyviä kaikille. (Haarni 2006, 30.) 2.5 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa Valtakunnallisen vammaisneuvoston tavoitteena on vammaisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tasa-arvon edistäminen. Hallinnonalojen ja eri vammaisryhmien yhteistyö on kiteytynyt YK:n aloitteesta vammaispoliittiseksi ohjelmaksi. Tämän ohjelman rinnalle tarvitaan paikallisia vammaispoliittisia ohjelmia. Ohjelman päämääränä on luoda edellytykset henkilöiden täysivaltaistumiselle (empowerment) yhteiskunnassamme. Täysivaltaistumisella tarkoitetaan, että vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Lisäksi täysivaltaistumiseen vaikuttavat vammaisten asioihin vaikuttamaan pystyvät työntekijät, jotka yrittävät pitää heikoimpien puolia paikallisia valtarakenteita vastaan. Liikuntarajoitteisten kannalta tämä merkitsee sitä, että heitä otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ongelmien määrittelyssä sekä vaikutusten arvioinnissa heillä tulee olla keskeinen rooli. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile vammaisten ihmisten elämää. (Kohti yhteiskuntaa kaikille - vammaispoliittinen ohjelma 1996; Södergren 2002; Haarni 2006, 43.) Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. (Yhdenvertaisuuslaki 2004.) Tasavertainen elämä nähdään vammaispolitiikan ja -palvelujen ensisijaisena tavoitteena (Haarni 2006, 12). Lääninhallituksen tehtävänä on varmistaa alueensa perusoikeuksien turvaaminen ja palvelujen toteutuminen. Tavoitteena on turvata palvelut myös tulevaisuudessa väestörakenteen muuttuessa. (Penttilä 2006.) Perustuslaki turvaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisuuden lain edessä. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. sukupuolen, iän, uskonnon, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän

15 15 syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 1999.) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. (Yhdenvertaisuuslaki 2004.) Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien yksilöiden ihmisarvon ja osallisuuden tunnustamista riippumatta heidän fyysisistä ominaisuuksistaan. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Vammaispalvelulaki 380/1987.) Heinolassa on laadittu vammaispoliittinen ohjelma, jonka tarkoituksena on ollut luoda edellytykset vammaisten ihmisten taysivaltaistumiselle Heinolan kaupungissa. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaisten oikeudet tiedostetaan ja tunnistetaan kaikilla elämän alueilla painottaen vammaisten itsensä läsnäoloa heitä koskevassa päätöksenteossa. (Heinolan vammaispoliittinen ohjelma 2000.) Heinolan uuden valmisteilla olevan vammaispoliittisen ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2008 lopulla (Markku Sorsa henkilökohtainen tiedonanto 2008). Yhdenvertaisuuslaki on sinällään syrjivä, koska eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä kohdellaan eri tavoin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat paremman suojan ja tuen kuin vammaiset. YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus edellyttää kansallista seurantaa ja vammaisten ihmisten osallistumista päätöksentekoon. Suomi ei ole vielä ratifioinnut sopimusta. Tällä hetkellä vammaisten mahdollisuudet osallistua asioiden valmisteluun ja seurantaan ovat olemattomat. Könkkölän (2007) mielestä vammaisten syrjintä tulee esille monissa käytännön tilanteissa, kuten liikkumisen mahdollisuudessa ja vapaudessa ja perhe-elämän toteuttamisessa. Kyse ei hänen mukaansa ole niinkään rahasta, vaan asenteista. Vammaisnäkökulmasta ympäristön suunnittelu perustuu suunittelijoiden käsityksiin vammaisuudesta. Määttä on tuonut esiin näkemyksen, jonka mukaan suunnittelijoiden mielestä vammaiset eivät halua huvitella eivätkä liikkua, saatikka urheilla. Tällä tavoin ajateltaessa vammaiset eristetään muista yhteiskunnan jäsenistä. (Loijas 1994, 20.) Pitkäaikainen sairaus tai vamma ei sinällään aiheuta syrjäytymistä tai vaikuta sosiaaliseen selviytymiseen, vaan niihin vaikuttavat yksilön muut ominaisuudet ja ulkoiset

16 16 olosuhteet. Vammaiset eivät syrjäydy vammaisuutensa vuoksi ryhmänä, vaan yksilöinä. Koska vammaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, syrjäytyminen koetaan yksilöllisesti. (Loijas 1994, 19.) Vammaisilla on sama ihmisarvo kuin ei-vammaisilla, mutta se ei toteudu samalla tavoin. Koska vammaisuus on toiminnallisen esteen kokemista, ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat henkilön omaan kokemukseen vamman aiheuttamasta haitasta. (Murto 1992, 8.) Vammainen joutuu arkisissa toimissaan ponnistelemaan monien asioiden kanssa, jotka vammattomille sujuvat kädenkäänteessä. Jokapäiväisessä elämässä selviytyminen riippuu niistä voimavaroista, joita ihmisellä on itsessään, ihmissuhteissaan, elämäntilanteessaan ja ympäristössään. Vammaisuus sinänsä ei horjuta henkistä hyvinvointia, mutta se kuormittaa sitä monin eri tavoin. (Terve vammainen i.a.; Verbrugge & Jette 1994.) Tutkimuksen mukaan varsinkin nuoret henkilöt kokivat vammaisuuden sosiaalisen haitan vaikeimpana. Sosiaalinen eli ihmisympäristö tarkoittaa kaikkia niitä kontakteja, joiden kanssa ihminen tulee kosketuksiin päivittäisiä toimintoja suorittaessaan. Sosiaalinen haitta koettiin fyysistä ja toiminnallista vajavuutta merkittävämpänä. Se haittasi erityisesti osallistumista, harrastamista, työhön pääsyä ja siellä olemista, ystävyyssuhteita ja kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen (Loijas 1994, ) Sanalla kirkko on useita merkityksiä. Kirkko on maailmanlaaja kristittyjen yhteisö, jonka jäseniksi tullaan kasteessa. Kirkon perustaja ja ylläpitäjä on Jumala itse. Kirkko sanalla voidaan myös tarkoittaa rakennusta, jonka piispa on vihkinyt ja pyhittänyt julkisesti Herran huoneeksi. Kirkko on rakennus, jonka rakentamisesta päätetään kirkkolain määräämässä järjestyksessä. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008.) Kirkko on myös julkinen rakennus. Julkisissa tiloissa erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan, jolloin sitä koskevat yhdistymis- ja kokoontumisvapauden säännöt. Jos henkilö ei pääse fyysisten esteiden vuoksi lainkaan rakennukseen, on kysymys liikkumisvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen loukkaamisesta eli syrjinnästä. Kirkko, johon vammainen ei pääse, rajoittaa hänen uskonnonvapauttaan. (Kumpuvuori 2007.) Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999).

17 17 Koska diakoniatyön tehtävänä on auttaa sairaita ja vammautuneita sekä eri tavoin syrjäytyneitä, on syytä pohtia, onko vammaisuus sinänsä asia, joka johtaa syrjäytymiseen tai aiheuttaa syrjäytymistä jollakin elämän osa-alueella? Kirkon vammaispoliittisen ohjelman tarkoituksena on saada vammaisten ihmisten ääni kuuluville kirkon toiminnassa ja päätöksenteossa. Vammaisuus on asiantila, joka vaikuttaa ihmisten arkitoimintoihin, mutta kirkko ei halua määritellä vammaisia ensisijaisesti heidän vammaisuutensa perusteella, vaan se hyväksyy ihmisten erilaisuuden. (Kirkko kaikille 2003, 9-10.) Turun kirkkopäivillä järjestetyssä seminaarissa painotettiin sitä, ettei kenelläkään asiantuntijalla saisi olla mahdollisuutta ohittaa tukea tarvitsevaa ihmistä ja tehdä hänen puolestaan ratkaisuja ja valintoja. Vammaisten mielipidettä ei puhujan mukaan ole kysytty, eikä vammaisia henkilöitä ole otettu toimikuntiin, jotka ovat valmistelleet vammaisiin liittyviä ohjeistuksia. Seminaarissa kysyttiin, voiko terve ihminen tietää, mitä vammainen tarvitsee liikkuessaan pyörätuolilla tai suorittaessaan arkisia asioitaan. Ei ajatella, että vammaiset henkilöt haluaisivat olla itse myös tekijöinä, eikä vain tekemisen kohteina. (Kumpuvuori 2007.) Invalidiliiton puheenjohtaja arvostelee romanialaisten kerjäläisten näkymistä suomalaisessa katukuvassa. On moraalitonta ja epäeettistä vedota vammaisuuteen varsinkin, kun on ilmeistä, että nämä ihmiset eivät aina edes todella ole vammaisia. Myöskään mielikuva, että vammaiset ihmiset tarvitsisivat juuri vammaisuutensa vuoksi armopaloja kansalaisilta, ei ole oikea. (Tuominen 2008.)

18 18 3 DIAKONIAN TOIMINTA-AJATUS NOUSEE RAAMATUSTA 3.1 Ihminen Jumalan kuvana Raamattussa kerrotaan, kuinka Jumala loi ihmisen kuvakseen. (I Moos.1: 26-27). Koska kristillinen ajattelu ei aseta ihanteeksi virheettömyyttä, ei vammaisuus myöskään himmennä tätä kuvaa (Kirkko kaikille 2003, 9-10.) Raamatussa puhutaan täydellisistä ihmisistä (Matt.5: 43, 45). Sitä ei tulisi kuitenkaan rajata tarkoittamaan ruumiillista täydellisyyttä tai vammattomuutta. Ennemminkin se on Uuden testamentin opetuksen valossa nähtävissä ihmisen mielen sisäisenä täydellisyytenä ja Jumalan täydellisen rakkauden heijastumisena toisia ihmisiä kohtaan. Toisaalta vammaisuus voidaan nähdä välineellisenä arvona Jeesuksen jumaluuden todentamisessa (Vehmas 2005, 27). Diakoniassa pyritään aina tasavertaiseen yhteistyöhön, jossa tunnistetaan yhteinen keskeneräisyys, haavoittuvuus ja riippuvuus. Avun tarpeessa olevia ihmisiä kohdattaessa pidetään huoli siitä, ettei heitä alisteta. (Diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet 2001.) Vanha testamentti opettaa rakastamaan lähimmäistä kuin itseään (3. Moos.19:18). Myös Jeesus viittaa tähän omassa opetuksessaan. Raamattu kertoo ontuvista, rammoista ihmisistä, joiden jalkojen tai käsien rampaantuminen on ollut synnynnäistä (Apt. 3:2) tai tapahtunut myöhemmin hermojen tai selkäytimen vioittumisen seurauksena (2. Sam. 4:4). Vanhan testamentin aikaan tuollainen vammautuminen oli suuri onnettomuus. Oli kyse parantumattomasta tilasta, ja se aiheutti kanssaihmisissä lohduttavaa osannottoa ja auttamisen halua. (Saarisalo 2008.) Vanhan testamentin kuva siitä, miten vammaisiin tulisi suhtautua vaikuttaa hieman ristiriitaiselta. Toisaalta he eivät saaneet tuoda ruokauhria Jumalalle, toisaalta kielletään laittamasta esteitä sokean tielle. (Vehmas 2005, ) Raamattu on ohjannut ajattelua ja ollut kulttuurin aatteellisena kulmakivenä länsimaissa. Vanhan testamentin kuvaamassa juutalaisuudessa vammaiset ja sairaat monissa tilanteisissa suljettiin ulkopuolelle sekä uskonnollisesta että sosiaalisesta yhteisöstä. Eristämisen syyt olivat hygienisiä. Sen avulla ympärillä olevat ihmiset haluttiin säästää tartunnoilta. Jeesus mullisti juutalaisen ajattelumallin. Hän ei katsonut ihmisen ulkoiseen olemukseen, vaan Jeesukselle tärkeintä oli sisäinen ihminen. Kaikessa kanssakäymisessä ihmisen sydäntä tuli hallita pyyteetön, hyväntahtoinen rakkaus (agape), joka

19 19 kunnioittaa jokaisen ihmisen tasavertaista arvoa. Agape toimi perustana kristilliselle armeliaisuudelle ja hyväntekeväisyydelle, jossa vähäosaisista huolehtiminen nähtiin keskeisenä Jumalan valtakunnan ilmentymänä maan päällä. (Vehmas 2005, ) Uusi Testamentti kertoo Jeesuksen ja sairaan miehen kohtaamisesta Betesdan altaalla (Joh. 5:5). Raamattua lukiessa tulee mielikuva, että kyseinen mies oli juuri tutkimuksen kohderyhmään kuuluva liikuntaesteinen. Jeesus kohtasi miehen yksilönä, joka ei ollut hänelle vammainen, vaan arvokas ihminen. Jeesus kysyi mieheltä, tahtoiko hän tulla terveeksi. Mies kertoi tahtovansa ja niin Jeesus paransi hänet. Vaikka diakoniatyössä ei saada aikaan kuvattua ihmeparantumista, voidaan ihmistä lähestyä Jeesuksen esimerkin mukaisesti kunnioittavasti. Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa muodostuu paikallisista seurakunnista. Seurakunnan tärkein tilaisuus on sunnuntaisin järjestettävä jumalanpalvelus. Seurakunnan tarkoitus on olla uskon, toivon ja rakkauden yhteisö, jossa on tilaa kaikille, ja hyvä olla yhdessä toisten kanssa. Kirkkolaki määrää tarkoin kirkon ja seurakunnan tehtävät. Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (Kirkkolaki 1993, 4 luku 1 ). Kirkko antaa mahdollisuuden kohdata pyhää sekä arjessa että juhlassa. Jumalan läsnäolon yhteisönä kirkko vaikuttaa koko suomalaisessa todellisuudessa ja kohtaa ihmiset siinä elämänpiirissä, jossa he elävät, vaikka terveydenhoito onkin eriytynyt kuntasektorin hoidettavaksi. Tulevaisuuden kirkolle on haaste olla juuri läsnäolon kirkko. Uuden vuosituhannen eurooppalainen ei kiinnity henkisesti eikä maantieteellisesti yhteen paikkaan. Hänen kirkkonsa antaa lepoa ja suojaa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden löytää uusia suuntia, uusia päämääriä ja uusia matkakumppaneita. (Läsnäolon kirkko 2010.) Evankelis-luterilaisella kirkolla on vammaisille ihmisille tarkoitettua seurakuntatoimintaa sekä Kirkko kaikille -vammaisohjelma. Vammaisten ihmisten uskonnollisesta toiminnasta löytyy hyvin niukalti tutkittua tietoa. (Treloar 2002; Haarni 2006, 25.)

20 Diakoniatyö ja ihmisen kohtaaminen Diakoniatyöntekijä toimii inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja elinolosuhteiden ja elämänlaadun parantamiseksi. Diakoniatyössä rakkaus merkitsee välittämistä, jakamista ja ihmisten tukemista omaehtoiseen selviytymiseen. Diakonatyöntekijä kunnioittaa jokaista ihmistä Jumalan luomana. Diakonia perustuu jokaisen henkilön ainutkertaiseen ja ehdottomaan ihmisarvoon. Ihmisarvo ei koskaan perustu henkilön onnistumiseen tai menestymiseen. Toiseen ihmiseen kohdistuva välinpitämättömyys ja suoranainen laiminlyönti ovat aina ihmisarvon mitätöimistä. Diakoniatyöntekijä toimii luottamuksellisesti ja totuudellisesti sekä rehellisesti. Asiakkaalle se merkitsee luottamuksellisuutta ja varmuutta vaitiolovelvollisuudesta, totuudellisuudesta ja rehellisyydestä. Diakoniatyöntekijän tulee osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun puolustaen erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia ja edistää yhteisöllisyyttä. (Diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet 2001.) Kirkon diakoniatyö perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on jakamaton kokonaisuus. Ihmisellä on fyysisten tarpeiden lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet, jotka sielunhoito ottaa huomioon osana hoitotyötä. Ihminen on Jumalan kuva ja hänet on luotu vuoropuheluun ja yhteistyöhön Jumalan kanssa. Valitettavasti elämän todellisuuteen sisältyy sairautta, kärsimystä, syyllisyyttä ja elämän rikkinäisyyttä. Jeesuksen esimerkki ja hänen opetuksensa ovat diakoniatyön lähtökohtana. Jeesus kohtasi apua tarvitsevat, köyhät, sairaat ja syrjäytetyt, kuunteli heitä, auttoi ja julisti anteeksiantamuksen sanomaa. Diakoniatyöntekijä kohtaa päivittäin työssään inhimillistä hätää. Samalla hän on tuomassa ihmisille Jumalan antamaa mahdollisuutta, armoa ja anteeksiantamusta, jonka turvin joka päivä on mahdollisuus aloittaa alusta yhä uudelleen. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2007.) Vammaisiin suhtautuminen on ollut vaihtelevaa uuden ajan alkuun asti. Kirkko järjesti heille turvapaikkoja. Vammaisia sääliteltiin ja hoivattiin osoituksena lähimmäisenrakkaudesta, vaikka osaltaan heitä saatettiin pitää riivaajien vaivaamina. Maaseudulla suku huolehti vammaisista tai he joutuivat hankkimaan elatuksensa kerjäämällä luvulla vammaiset haluttiin pois silmistä ja heitä alettiin sijoittaa syrjäisillä seuduilla sijaitseviin laitoksiin. Vasta 1960-luvun vammaisliikkeen myötä vammaisille ollaan vähitellen palauttamassa ihmisarvo ja ottamassa heitä mukaan yhteisöön. (Vehmas 2005, 110.)

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot