PUHU MULLE! JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHU MULLE! JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008"

Transkriptio

1 PUHU MULLE! Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja dialogisten palveluiden kehittäminen Järvenpäässä JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008 Jukka Riikonen

2 VARHAISEN PUUTTUMISEN, VARPU HANKKEEN RAPORTTI uudet haasteet elämässä muutokset lapsuudessa, perheessä, yhteydenpidossa, informaatioyhteiskunnassa.. ovat luoneet tarpeen palveluiden kehittämisen tämän ajan haasteita vastaaviksi.. Henkilökunnan kouluttaminen uuteen palvelukulttuuriin ja dialogiseen kohtaamiseen. Varpu toimintamalli neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Dialogisen verkostotyön ja verkostomenetelmien käyttöönotto sekä kehittäminen Järvenpäässä. -Jukka Riikonen- 2

3 Julkaisija: JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hankeraportti sanat odottavat vastausta.. Ulkoasun toteutus: Jukka Riikonen Teksti: Jukka Riikonen Painopaikka: Järvenpään kopiopalvelu ISBN (nid.) ISBN (pdf) 3

4 - TIIVISTELMÄ - Varhainen puuttuminen (Varpu) on ollut tässä hankkeessa ylisektorisen kehittämisen kohde ja otsikko. Kehittämisprosessiin sisältyi ajatus ottaa askel kohti välittämisen kulttuuria. Varpu -hankkeen tehtävä oli luoda Varhaisen puuttumisen toimintamalli neuvolatoimintaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tämä tehtiin yhteisissä Varpu Verstaissa sekä ohjaus- ja tukiryhmän työkokouksissa. Hanke organisoi 40 Huoli puheeksi koulutusta. Koulutustoiminnalla pyrittiin edistämään työntekijöiden kykyä kohdata asiakkaita dialogisemmin. Huoli puheeksi koulutukset tuottivat menetelmän, jonka avulla voi mahdollistua hyvän yhteistyösuhteen muodostuminen asiakkaan ja työntekijän välillä haasteellisissa tilanteissa. Nämä koulutukset koskettivat käytännössä lähes koko sosiaali- ja terveystoimialan ja sivistystoimialan lasten- ja perheiden parissa kasvatus, opetus tai hoitotehtävissä toimivia ammattilaisia, eli yli 700 hengen ammattilaisjoukkoa. Toimintamalli ja -koulutustoiminta loi yhteistä teoreettista viitekehystä ja periaatteita, joidenka kautta Varpu työskentelyä hahmotetaan kaupungissa. Työntekijät jäsentävät omaa huoltaan Stakesin kehittämän huolen vyöhykkeistön avulla, riippumatta ammatista tai työpisteestä. Yhtenäinen toimintamalli ja viitekehys voivat tuottaa kuntalaisille tasalaatuisempaa kohtelua riippumatta siitä, missä palvelussa asioidaan. Koulutuksien anti koettiin palauteaineiston perusteella hyvin hyödylliseksi ja hyvin hyödynnettäväksi käytännön työhön. Verkostomenetelmien osaamista kehitettiin ja organisoitiin konsulttipankin toimintaa. Hankkeen aikana valmistui kaupunkiin lisää verkostokonsultteja. Vuosina 2007 ja 2008 verkostokonsultit vetivät suunnitteluneuvonpitoja ja asiakasneuvonpitoja, joista kerättiin osallistujapalautetta yli 350 hengeltä. Palauteaineiston perusteella ennakointidialogit koettiin erittäin hyödyllisinä, koska ne edistivät osapuolten välistä hyvää vuoropuhelua. Ennakointidialogien rakenne mahdollistaa osallistujille tasapuolisen puhumisen ja kuulluksi tulemisen. Verkostokonsulttien vetämien palaverin rakenne on tukenut voimavarakeskeisyyttä, asiakaslähtöistä keskustelua, yhteistä vastuunjakoa ja konkreettisia sopimuksia. Tämän dialogisen verkostotyön saatavuus ja verkostokonsulttien toiminta tulee jatkossa turvata Järvenpään palveluvalikossa. Nurmijärven ja Järvenpään Varpu -hankkeet järjestivät yhteistyössä Läheisneuvonpitokoulutuksen kuntien lastensuojeluhenkilöstölle. Läheisneuvonpidon koollekutsujatoiminta aloitettiin Järvenpäässä koulutuksen jälkeen. Hyvien käytäntöjen kokoajien ja huolten kartoittajien toimintaa (Huka/hykä) oli ollut Järvenpäässä ennen Varpu hanketta ja toimintaa yritettiin starttailla uudelleen käyntiin Varpun aikana, tosin laihoin tuloksin. Varhainen puuttuminen herätti laajan keskustelun poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa, johdossa, ammattilaisten keskuudessa ja kaupunkilaistenkin

5 keskuudessa. Paikallislehdissä käytiin vilkasta ajatusten vaihtoa hankkeessa edistettyjen asioiden johdosta. Kesäkuussa 2008 Kuumakunnat käsittelivät kokouksessaan Varpu toiminnan ja dialogisten verkostomenetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan asiakasryhmille, sekä aloittaa aluetta koskeva hanke. Järvenpään Varpu sai kansainvälistä huomiota, kun sitä kutsuttiin pitämään esitys ja Workshop projektin parhaista tuotoksista IFCW:n järjestämään Early Intervention seminaariin Walesiin lokakuussa International Forum for Child Welfare on kansainvälinen valtioista riippumaton järjestö, joka on perustettu vuonna IFCW pyrkii edistämään lasten hyvinvointia ympäri maailmaa. 5

6 - ALKUSANAT - Varhaisen puuttumisen (Varpu) hanke Järvenpäässä perustuu pitkäjänteiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemiseen julkisin palveluin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (Lastu) v.2004 suuntasi lasten, nuorten, vanhempien, yhteisöjen, yrittäjien ja julkisen toiminnan yhteistyötä samaan suuntaan. Varpun systemaattinen kehittäminen aloitettiin v olleessa Vanhemmuudesta voimaa verkostoista vahvuutta hankkeessa. Tämän hankkeen aikana alettiin rakentaa kokonaista toimintajärjestelmää palvelujen dialogiseksi kehittämiseksi koskemaan kaikkia kunnan toimijoita. Alkuvaiheessa henkilöstön osaamista vahvistettiin huolen puheeksiottamiskoulutuksilla ja verkostokonsulttitoiminnan aloittamisella. Tätä työtä on jatkettu v.2006 alkaneella ja lokakuussa 2008 päättyvällä hankkeella Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Varpu-mallin rakentaminen on ollut kunnianhimoinen pyrkimys kehittää konkreettista toimintaa ja toimintakulttuuria yli hallintorajojen. Kehittämisen tuloksena on kehitetty neuvolatoiminnan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tueksi kaikille yhteinen toimintamalli. Kehittämisen osana on vahvistettu henkilökunnan osaamista. Toimintamalli on kunnan sisäinen sopimus yhteisistä toimintatavoista. Samalla on kehitetty toiminnan yhteistä johtamista poikkihallinnollisesti. Varpu-malli on osa laajaa ja pitkäjänteistä kaupungin toiminnan muutosta asiakaslähtöiseen prosessimaisesti toimivaan palveluorganisaatioon. Toimintakulttuuria ja palvelujen järjestämistä muutetaan ohjautumaan asiakaslähtöisesti niin, että hallintokuntarajoilla ei ole palvelujen toteuttamisessa ja johtamisessa perinteistä merkitystä. Varhaisen puuttumisen perimmäinen tarkoitus on tukea asiakasta heti työntekijän huolen herätessä niin, että huolet saadaan poistumaan tai vähenemään ja näin mahdollisesti vältetään tilanteiden turhaa monimutkaistumista. Lisäksi mallin tarkoitus on taata tarvittavien palvelujen saatavuus oikea-aikaisesti. Varpumainen toiminta on konkreettista strategian mukaista ennaltaehkäisyä. Arviointipalautteen perusteella kehittäminen on tuottanut toivottuja tuloksia. Työ ei pääty tähän. Yhteinen haasteemme on juurruttaa tähän mennessä tehty työ pysyväksi osaksi arkitoimintaa. Lisäksi tehtävämme on laajentaa tätä osaamista ja toimintatapaa. Varpu-mallin kehittämiseen on osallistunut laaja joukko esimiehiä ja kaikki näissä palveluissa toimivat työntekijät. Lisäksi erityisen vaativan työn muutoksen tekemisessä ovat tehneet eri menetelmiin koulutetut ja hankkeen tuki- ja ohjausryhmässä kehittämisestä vastanneet henkilöt. Hankkeen käytännön vetämisestä on erinomaisesti vastannut hankerahoituksella palkattu projektikoordinaattori. Kaikille kiitokset tästä ansiokkaasta kehittämistyöstä! Malli perustuu Stakesin asiantuntijoiden työhön ja koulutusta on hankittu myös Stakesilta. Nurmijärven kunnan kanssa olemme tehneet tuloksekasta yhteistyötä samankaltaisen mallin rakentamisessa. Sosiaalitaito Oy on arvioinut työtämme. Molemmat hankkeet on voitu toteuttaa Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoitustuella. Kiitokset myös näille kaikille yhteistyökumppaneille! Jouko Ranta osastopäällikkö lasten nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessin prosessipäällikkö Varpu -hankkeen vastuuhenkilö 6

7 - SAATTEEKSI Suomessa otsikoitiin vuonna 2007 talouden kasvavan ennennäkemättömäksi, ennustettiin jopa 4,3% kokonaistuotannon kasvua. Mediassa kerrottiin, että talouskasvusta versoo ensisijaisesti positiivisia asioista; työllisyys paranee, ostovoima kasvaa, syntyy positiivinen kierre, joka vahvistuu vahvistumistaan. Nämä lisäävät kansalaisten uskoa tulevaisuuteen. On sanottu, että suomalainen kestää hyvin vaikeita ja niukkoja aikoja, mutta maltti pettää, kun ajat ovat hyvät. Mitä opimme tästä? Aloittaessani työn lasten ja perheiden hyvinvoinnin hankkeessa marraskuussa 2006 sain luettavakseni Järvenpäätä koskevan hyvinvointiselvityksen, jonka viestit olivat toisensuuntaisia mitä talouskasvun ennakoitiin tuottavan. Raportista ilmeni huoli lapsiperheiden lisääntyneestä pahoinvoinnista ja erityispalveluiden kasvavasta tarpeesta. Samanlaisia viestejä kuului ympäri Suomen kuntia. Emme siis olleet näiden asioiden äärellä yksin. On mielenkiintoista seurata edistääkö hyvä taloustilanne lasten ja perheiden hyvinvointia? Lisääntyvätkö resurssit lapsiperhepalveluissa? Tuoko hyvä talousolosuhde mahdollisuuden kehittää palveluita ja ovatko ammattilaiset valmiita työn kehittämiseen? Tarvitaanko hyvinvointiin muutakin kuin taloutta? Jos tarkastelemme Suomen lähihistoriaa perhe-elämän näkökulmasta, voitaneen todeta, että jokapäiväisen leivän eteen piti muutama vuosikymmen sitten ponnistella huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Hyvä taloudellinen tilanne ei ollut tuolloin itsestään selvää. Olivatko perheet onnellisia ja oliko hyvinvointia? Tämän hetken Suomessa on lähes kaikkien saatavilla asunto, lämpö, vesi, ruoka, sähkö, vaatteet, televisio, auto, matkapuhelin jne. Elämästä on muodostunut ylellisempää tavaroiden määrässä ja laadussakin mitattuna. Myös yhteiskunnan palveluverkko on kehittynyt peruspalveluiden tuottamisesta erikoisosaamisen suuntaan. Tästä huolimatta kolikon kääntöpuolena on ollut lasten ja perheiden henkisen pahoinvoinnin jatkuva lisääntyminen, jota kuvaa uutisoinnit voimattomuudesta, tarkoituksettomuudesta ja elämän hallinnan menettämisestä. Lasten elämänkenttä on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi. Nykyaika on tuonut tullessaan perustavaa laatua olevia kysymyksiä: Saako lapsi olla lapsi ja voiko aikuinen olla aikuinen? Lapsien elämään liittyvät ihmissuhteet ovat olleet rajussa muutoksessa viimevuosina. Kodin verkostot ovat samanaikaisesti rikastuneet ja köyhtyneet. Nykyisin lapset voivat olla esimerkiksi suorassa kuva- ja ääniyhteydessä vaikkapa maapallon toiselle puolelle ja samanaikaisesti isän, äidin, sisarusten ja isovanhempien läsnäolo ei ole itsestään selvää. 7

8 Haasteet elämässä muutokset perheessä, lapsuudessa, informaatioyhteiskunnassa, yhteydenpidossa jne. on luonut tarpeen julkisten palveluiden kehittämisen tämän ajan haasteita vastaaviksi. Kehittämistarpeita on toimintatavoissamme. Tarvitsemme uudenlaista otetta ja suhtautumista välittämisen kulttuuriin. Nykyinen aika on tuonut tarpeen ottaa askel kohti dialogista kohtaamista. Tarvitsemme verkostotyön kehittämistä suuntaan, joka huomioi asiakkaan oman verkoston ja viranomaisverkoston voimavarat. Joillekin meistä hyvinvoinnin tavoittelu on kuin 1600 luvulla vaikuttaneen matemaatikko Blaise Pascalin keksimä rulettipeli. Ruletissa pelaajat pyrkivät veikkaamaan kuulan pysähtymiskohtaa pyöritettävässä rulettipelissä, jossa osuma on suunnitelman ja sattuman summa. Roulette pieni pyörä voi olla samanaikaisesti toisen pelaajan onni ja toisen epäonni, mutta peli on mielenkiintoinen kaikille pelaajille. Näin voi olla myös elo tässä maailman suuressa pyörässä - onni tai epäonni, mutta silti elämä on mielenkiintoinen kaikille täällä kulkijoille Jukka Riikonen Projektikoordinaattori Varpu hanke Järvenpään kaupunki 8

9 - SISÄLLYSLUETTELO - TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SAATTEEKSI 1. HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS Hyvinvointi, mitä se on? 1.2 Hyvinvoinnin tila ja varhaisen puuttumisen tarve Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistoimintaa 1.4 Huoli -kartoituksista saatua informaatiota Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista 2. HANKKEEN TAVOITTEET Varpu toimintamalli ja ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin Varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä 2.2 Henkilöstön kouluttaminen ja työn kehittäminen dialogiseen palvelukulttuuriin Konkreettiset tavoitteet 3. TOTEUTUS Hankkeen hallinnointi 3.2. Hankkeen markkinointi Varpun viestintäsuunnitelma Etenemissuunnitelma Painettu materiaali, sähköposti, Intranet ja Internet Infot, keskustelutilaisuudet ja aamukahvit Lehtikirjoitukset Vierailut lautakunnissa ja toimipisteissä Osallistuminen Ehjäkkeen toimintaan 9

10 - SISÄLLYSLUETTELO 3.3 Varhaisen puuttumisen toimintamallin suunnittelu peruspalveluihin Huoli puheeksi koulutukset Hupu koulutukset v Järvenpään lukio Hupu koulutukset v Verkostokonsulttipankin lähtökohdat ja toiminta Verkostokonsulttien käyttämät työmuodot huolen vyöhykkeillä Verkostoneuvonpitojen asiakaspalaute 3.6 Läheisneuvonpidon koulutus ja koollekutsujatoiminnan starttailua Huka ja Hykä -toiminta 4. HANKKEEN TULOKSET Varpu toimintamalli peruspalveluihin 4.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Verkostomaisen työn kehittäminen 4.4 Läheisneuvonpitotoiminnan käynnistäminen ja Huka/Hykä 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOHAASTEET. 53 LIITTEET Järvenpään Varpu toimintamalli 2. Huoli puheeksi koulutuksen palautelomake 3. Verkostoneuvonpidon asiakaspalautelomake 4. Seurantapalaverin palautelomake 5. Verkostoneuvonpidon lapsen palautelomake 6. Verkostokonsulttiesite 7. Verkostoneuvonpidon tilauslomake 8. Hankkeen arviointilausunto 9. Posteri, Early Intervention, Cardiff, Wales LÄHDELUETTELO.89 10

11 1. HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1.1 Hyvinvointi, mitä se on? Hyvinvointia yleisesti on pyritty mittaamaan eri tavoin ja lähestymällä asiaa erilaisista näkökulmista. Kansantalouden menestystä on mitattu bruttokansantuotteella, joka on ollut 1940 luvulta lähtien merkittävä hyvinvointia ja menestystä kuvaava mittari. Tämä mittari on vaikuttanut päätöksentekoprosesseihin ja politiikkaan. Kotitalouksien aineellista hyvinvointia on mitattu kotitalouden saamilla tuloilla. Tulot kertovat, kuinka paljon kotitalous voi saamillaan tuloilla ostaa tavaroita ja palveluita markkinoilta. Nämä mittarit eivät ole kuitenkaan ottaneet huomioon mm. terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisen yhteisön elämään liittyviä asioita. Kun halutaan arvioida lasten ja perheiden hyvinvointia, tulee arvioida myös yhteiskunnan toiminnan vaikutuksia. Hyvinvoinnin arviointiin liittyy keskeisesti ihmisen oma kokemus hyvästä elämästä (Kajanoja v.2005). Yksi tapa arvioida hyvinvointia on tehdä se niin, että ihmiset arvioivat itse hyvinvointiansa. Onnellisuustutkimuksilla on selvitetty ihmisten omaa arviota hyvinvoinnista. Tällöin on kysytty mm. elämään tyytyväisyyttä, jolloin ihmisen ajatellaan pohtivan koko elämänsä kulkua. Tällaisia subjektiivisen hyvinvoinnin mittauksia on tehty eripuolilla maailmaa. Ongelmana näissä subjektiivisissa hyvinvoinnin mittareissa on ollut sanojen erilainen ymmärtäminen eri kulttuureissa. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) teki onnellisen elämän tutkimuksen v Suomessa. Tutkimus kertoo suomalaisten asettavan onnellisuuden osatekijöiden kärkeen: Perhe-elämän, hyvän terveyden, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet ja rakkauden kokemuksen. Tutkimuksen mukaan, vasta sijalta nro 12 löytyy: Hyvät tulot, varakkuus ja korkea elintaso. Taloudellisesti mitattuna elänemme nyt Suomen historian rikkainta ajanjaksoa, vaikkakin kuntataloudessa on ollut tiukka talousnäkymä. Päivittäinen leipä on turvattu ja koneet tuottavat orjallisesti tavaroita ja palveluja markkinoille. Voidaanko EVA:n tutkimuksesta ja taloutemme lähiajan tilanteesta vetää sellaisia johtopäätöksiä, että perustarpeet ovat tulleet Suomessa eläjillä tyydytetyiksi? Onko haavekuva Sammosta toteutunut? Ainakin tavaraa ja palveluja tuntuu olevan vähintäänkin riittävästi tarjolla. Olemmeko siirtyneet tarvehierarkiaketjussa ylöspäin, perustarpeista kohti henkisempiin tarpeisiin (Kajanoja v. 2005) 1.2 Hyvinvoinnin tila ja varhaisen puuttumisen tarve Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa lähdettiin selvittämään tarkemmin vuosina , kun osastopäällikkö Jouko Ranta ja opetuspäällikkö Seppo 11

12 Rantanen saivat hyvinvoinnin tilan selvitettäväkseen kaupungin johtoryhmältä. Raportti valmistui maaliskuussa 2006 ja se sisälsi havaintoja lapsiperheiden hyvinvoinnista, jota arvioitiin palvelujen käytön näkökulmasta. Raportin keskeinen havainto oli lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista aiheutuneiden kulujen kasvaminen. Kasvuprosentit vuodesta 2001 vuoteen 2005 olivat peruspalveluissa 20% ja erityispalveluissa jopa 42%! Perusopetuksessa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä oli kasvanut runsaasti ja lastensuojelun tarpeen määrällinen kasvu oli huomattavaa. Lisäksi, selvityksen mukaan lasten psykiatrisen hoidon tarve oli kasvanut. Voidaan olettaa, että monet lasten ja perheiden tilanteet eivät olleet syntyneet lyhyessä ajanjaksossa. Ehkäpä vaikeudet olivat kehittyneet pitkässä ajanjaksossa, kun tilanteiden hoitamiseen ei oltu tartuttu riittävän varhaisessa vaiheessa. Myös Stakesin keräämät tilastot koko maan lastensuojelunpiiriin kuuluvista lapsista ja nuorista kuvaavat lasten, nuorten ja perheiden kasvavaa avun tarvetta ja perheiden pahoinvoinnin lisääntymistä. Vuonna 2005 oli koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18 -vuotiaita lapsia lasta ja nuorta. Stakesin tilaston mukaan sijoitettujen lasten kokonaismäärä on kasvanut 2-5% vuosivauhtia. Stakes, Tilastot Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina

13 Pitkälle ajelehtineiden tilanteiden raiteille saattaminen muodostuu usein prosessiksi, joka kuluttaa asiakkaiden voimavaroja äärirajoille saakka. Näiden henkisten kärsimysten lisäksi tulee huomattavia taloudellisia kuluja. Vallitseva tilanne on luonut tarpeen puuttua asioihin varhaisemmassa vaiheessa, kuin vasta sitten kun on pakko. Lapsien vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutoimen tarkoitus kunnissa on tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä. Joissain tilanteissa on työntekijöiden puututtava lapsen tilanteeseen, joskus jopa heti. Uusi lastensuojelulaki velvoittaa ammattilaisia entistä laajemmin turvaamaan lapsen kasvu- ja kehitysolosuhteet. 1.3 Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistoimintaa Lasten ja perheiden asiat ovat olleet huomiota herättävästi esillä koko maan politiikassa ja tiedotusvälineissä. Suomen hallituksen politiikkaohjelmassa v.2007 on todettu olevan ratkaisevan tärkeää että lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia. Ohjelmien tavoitteena on lisätä myös lasten vanhempien hyvinvointia. Erityistä huomiota hallituksen politiikkaohjelmassa kiinnitetään huostaanottojen tarpeen vähentämiseen ja syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. Järvenpään Varhaisen puuttumisen hanke (Varpu) on ollut osa laajempaa kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämistä. Samalla Varpu hanke on ollut jatkumo aiemmin Järvenpäässä toteutetuille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lisääviä kehittämisprosesseja. Vuosina kehitettiin lasten ja perheiden hyvinvointia Vanhemmuudesta voimaa, verkostoista vahvuutta hankkeessa, joka oli alku Varpulle, verkostokonsulttitoiminnalle, huoli puheeksi kouluttajille ja hyvien käytäntöjen kokoajien toiminnalle. Järvenpään kaupungin strategioissa ja päätöksenteossa on ollut keskeisesti esillä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen näkökulma. Hyvinvointipalveluissa on pidetty esillä mm. seuraavia periaatteita: Toiminta on asiakaskeskeistä ja lähtöistä, toimitaan ennalta ja varhain, perhekeskeisyyden näkökulma, pyrkimys hyvinvointiin, pyrkimys vuorovaikutukselliseen otteeseen työssä ja että ammatillista toimintaa hallitaan ja johdetaan tietoperusteisesti. Lisäksi kehitystoiminta, oppiminen ja johtaminen ovat ylisektorisia. 11/2006 kaupungin johtoryhmä alkoi työstää koko kaupungin kehittämisen perustaksi ydinprosesseja, jotka tuottaisivat ne palvelut joita varten kaupungin organisaatio on olemassa. Yhdeksi ydinprosessiksi nousi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessi. 1.4 Huoli -kartoituksista saatua informaatiota Eripuolilla Suomea on tehty huoli kartoituksia, joilla on pyritty jäsentämään työntekijän asiakasta koskevaa huolta ja verkostomaisen työn tarvetta. Kartoituksilla on 13

14 selvitetty työntekijän huolta auttamismahdollisuuksistaan ja työntekijän kokemaa tarvetta saada tilanteeseen lisävoimavaroja. Kartoituksilla ja vyöhykeistöllä ei ole pyritty luokittelemaan eikä määrittelemään asiakasta tai hänen asioitaan. Vyöhykkeistön avulla työntekijä on tarkastellut omia mahdollisuuksiaan auttaa asiakasta. Järvenpäässä toteutettiin v.2005 päivähoidossa tämäntyyppinen huolikartoitus. Noin 90% työntekijöiden huolista auttaa asiakasta sijoittui ei huolta ja pienen huolen vyöhykkeelle. Reilu seitsemän prosenttia työntekijöiden huolista auttaa asiakasta sijoittui ns. harmaalle vyöhykkeelle. Harmaalla vyöhykkeellä työntekijä kokee tehtävästään käsin, omien tuki- ja auttamismahdollisuuksiensa kaventuneen merkittävällä tavalla. Suuren huolen alueelle sijoittui Järvenpään kartoituksessa 1,5 % työntekijöiden huolista, eli koettiin että lisävoimavaroja ja apua on saatava nopeasti tilanteeseen. JÄRVENPÄÄ PH ,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 52,0 % 39,1 % 20,0 % 0,0 % EI HUOLTA PIENI HUOLI 7,4 % HARMAA VYÖHYKE 1,5 % SUURI HUOLI 52,0 % 39,1 % 7,4 % 1,5 % N=2142 N=1607 N=305 N=61 Kohtaamisia yhteensä 4115 Eripuolilla Suomea on tehty vastaavanlaisia huoli kartoituksia. Kainuussa ja Länsi- Uudellamaalla tehtiin v ja 2002 varsin laaja huoli kartoitus, joka toi samansuuntaista informaatiota, kuin Järvenpäässä. Kainuun ja Länsi-Uusimaan kartoituksessa sijoittui harmaalle vyöhykkeelle n. 8% ja suuren huolen vyöhykkeelle n. 1,5% työntekijöiden kokemista huolista auttaa asiakasta. Harmaan vyöhykkeen tilanteissa ovat työntekijät kokeneet lisääntynyttä tarvetta saada mukaan muita auttajatahoja. Tehdyt huolikartoitukset ovat tuoneet esille yhteistyön, verkostomaisen ja dialogisen työn tarpeen. 14

15 1.5 Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista Lasten ja perheiden elämänkenttä on ollut voimakkaassa muutoksessa menneinä vuosikymmeninä ja erityisesti viime vuosina kodin ihmissuhteet, perheiden verkostot, yhteydenpitokulttuuri jne. ovat olleet muutoksen kourissa. Myös julkisen sektorin palvelutuotanto on ollut muutosliikkeessä peruspalveluiden tuottamisesta palveluihin, jotka edellyttävät erikoisosaamista. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla on vallinnut sektorijakoinen, asiantuntija- ja ongelmakeskeinen työorientaatio, joka on pyrkinyt tuottamaan hyvinvointia satavuotisen historiansa aikana tehdasmaisella palveluiden tuotantonäkökulmalla. Sektorirakenteisessa palveluorganisaatioissa on ollut haastavaa toteuttaa työntekijäverkostojen rajojen ylityksiä. Pulmat eivät ole liittyneet pelkästään resursseihin, lainsäädäntöön tai yhteistyön toteuttamiseen liittyviin näkökohtiin. Näiden lisäksi haasteena on ollut myös, kuinka saada asiakkaan omat verkostot mukaan yhteistoimintaan. Näyttää siltä, että palvelujärjestelmän kyky toimia hyvinvointia lisäävällä tavalla puuttumisen paikoissa kasvaa tulevaisuudessa. Työssä korostuu oikea-aikaisuus, yhteistyö sekä tuen ja kontrollin sopivan balanssin löytäminen. Kuinka hyvin pystymme jatkossa vastaamaan tämän ajan tuomiin haasteisiin, on ratkaiseva menestystekijä kuntapalveluissa. Nykyinen tilanne on luonut tarpeen palveluiden kehittämisen dialogiseen palvelukulttuuriin. Yhteistyön tunnustelu, varhainen puuttuminen ja tuki edellyttävät yhteyden syntymistä työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutustilanteissa. Kuinka huolta käsitellään ja kuinka huolesta puhutaan? Vuorovaikutuksen onnistuminen on asiakastilanteen jatkon edistymisen kannalta merkityksellistä. On siis syntynyt tarve kouluttaa hyvinvointiammattilaisia dialogiseen työkulttuuriin. Palvelujärjestelmämme kykyä vastata nykyisiin haasteisiin tulee kehittää pitkäjänteisesti ja prosessimaisesti. Projekteina toteutetut palveluiden ja hyvinvoinnin kehittämiset eivät ole ottaneet juurtuakseen arjen työkäytäntöihin. Palvelukulttuuriimme ja työorientaatioomme kohdistuu muutostarpeita, joista ainakin seuraavat asiat antavat ajattelemisen aihetta: - Tarve siirtyä ongelmakeskeisyydestä voimavarasuuntautuneeseen työotteeseen - Tarve siirtyä dialogiseen palvelun - Ylisektorisuus. Tarve siirtyä yksin työskentelystä verkostomaiseen työskentelyyn ja yhdessä tekemiseen. - Asioiden käsittelytapaan liittyvä muutostarve. Esimerkiksi asiakkaan asioiden käsittely ilman asiakkaan läsnäoloa tai suostumusta, vain perustellusta syystä tai poikkeustapauksessa - Oman toiminnan muuntelumahdollisuuksien tarve 15

16 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa huomioitiin, että projektilla on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon sekä sivistystoimen palvelujärjestelmän kehittämiseen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen -hanke oli osa kaupunkistrategian toteuttamista, ei siis erillinen projektipyrähdys. Organisaation toiminnasta oli valittu kaksi palvelukokonaisuutta erityisen kehittämisen kohteiksi: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä toimintaedellytyksiä luovat palvelut. Hankkeessa mukana olisivat kaikki kaupungin toimialat. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen -hankkeen päätavoitteeksi tuli Järvenpääläisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen korostaen toimivaa perhekokonaisuutta: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen prosessimaisesti yli hallintokuntarajojen Oppilashuoltotoiminnan systemaattinen kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen luominen v päättyvässä hankkeessa aloitettujen varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallien ja henkilöstön osaamisen syventäminen. Tässä raportissa käsitellään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hankkeesta erityisesti Varhaisen puuttumisen osaa, ei siis koko hankerahoituksella tapahtunutta toimintaa Varpu toimintamalli ja ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin Keskeinen Varpu hankkeen tavoite oli luoda ja ottaa käyttöön pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli peruspalveluihin. Tämä suunniteltiin tuotettavaksi niin, että kokonaisuuden ohjaus on vastuutettu, henkilökunnan jatkuva koulutus ja tuki on järjestetty, toimintaa seurataan ja siitä raportoidaan. Lisäksi toimintaa kehitettäisiin edelleen ja tavoitteena luoda kaupungin sisäinen ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin. Peruspalveluiksi tässä yhteydessä määriteltiin neuvolatoiminta, varhaiskasvatus ja perusopetus. Siten tämä malli koskisi Järvenpäässä noin tuhannen hengen ammattilaisjoukkoa, joka toimii lasten ja perheiden parissa eri tehtävissä. Varhaisen puuttumisen toimintamallin suunniteltiin sisältävän työntekijöille tarkoitettuja konkreettisia toimintaohjeita, jotka selkeyttäisivät kuinka toimitaan erilaisissa huoli tilanteissa Varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä Varhaisen puuttumisen verkostodialogista toimintajärjestelmää jota Järvenpään hankkeessa tavoiteltiin kuvaa hyvin Stakesin ja RovaNur -kuntien (Rovaniemen kunta ja Nurmijärven kunta) suunnitelma Varpun verkostodialogisen toiminnan vakiinuttamisesta ja arvioimisesta. 16

17 Tutkimusprofessori Tom Arnkilin mukaan Stakesin ja RovaNur kuntien suunnitelmaa verkostomaisen ja dialogisen varhaisen puuttumisen toimintajärjestelmää voi generoida toisissa yhteyksissä, esimerkiksi Järvenpäässä. Kuten seuraavasta kuviosta voidaan havaita, tulisi eri osien liittyä systeemisesti yhteen, jotta muodostuu verkostomainen ja dialoginen varhaisen puuttumisen toimintajärjestelmä. Tunnetuksi teko Koulutus Johtaminen Koordinaatio Toteutus ja generointi Seuranta ja arviointi Palaute Kuva: Koordinaation välittämä varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä - Varhaisen puuttumisen ja sen perustan tekeminen tunnetuksi kuntalaisten ja työntekijöiden keskuudessa - Koulutus joka tukee käytäntöjä (dialoginen ajattelutapa ja dialogisia menetelmiä vahvistava koulutus) - Käytäntöjen toteuttaminen ja generointi (dialogisten käytäntöjen liittäminen työntekijöiden tietoon ja taitoon) - Välitön palaute osallisilta - Vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi - Johtaminen (ylisektorisen ohjaustoiminnan ja sektorikohtaisen johtamisen yhdistäminen sekä dialogisuus henkilöstön toiminnan suuntaamisessa) - Koordinointi myös johtamisena (koordinaatiotukena verkostoituneissa asiakastilanteissa ) Järjestelmän osat ruokkivat toinen toisiaan. Tämä edellyttää koordinaatiota ja koordinaatiorakenteita. (Arnkil T, v. 2008) 17

18 2.2 Henkilöstön kouluttaminen ja työn kehittäminen dialogiseen palvelukulttuuriin Hankkeen tavoite oli lasten ja perheiden kanssa työskentelevien kunnan ammattilaisten valmiuksien vahvistaminen dialogiseen kohtaamiseen ja palveluun. Järvenpäässä nähtiin tärkeäksi kehittää vuorovaikutuksellista työotetta. Tätä tavoitetta suunniteltiin saavutettavan laajamittaisella henkilöstön koulutuksella. Koulutukset tuotettaisiin kaikille samansisältöisinä ja samanrakenteisina. Tämä tavoite sisälsi ajatuksen yli 700 henkilön kouluttamisen puheeksiottoon. Pyrkimyksenä oli, että koulutusten anti siirtyy arkityön käytäntöihin mm. puheeksiottoina. Koulutustoiminta oli määrätietoinen panostus lisätä työntekijöiden työkalupakkiin dialogisia työtapoja ja lisätä ko. työtapojen osaajien määrää henkilöstössä. *Voimavarasuuntautuneen työotteen ja ylisektorisen palvelurakenteen vahvistaminen. Varpu -toimintamallin käyttöönottoon sisältyi verkostomaisten työkäytäntöjen vahvistamistavoitteita mm. koulutustoiminnan kautta. Erityisesti ennakointidialogit asiakastyössä ja suunnittelutyössä sekä läheisneuvonpito menetelmän vahvistaminen olivat suunnitelmissa. Ammattilaisten hyvien työkäytäntöjen kokoamista ja ns. hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä edistettäisiin eri toimipisteiden välillä. Tätä varten suunnattaisiin resursseja huolen vyöhykkeistöön liittyvän ajattelutavan edistämiseen Konkreettiset tavoitteet 1) Luodaan ja otetaan käyttöön pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli Järvenpäähän. Varpu mallin suunnittelun pohjana on Stakesin huolen vyöhykkeistö 2) Dialogisten työtapojen koulutukset henkilökunnalle Koulutetaan kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat työntekijät (hoito- ja kasvatushenkilökunta) dialogiseen työskentelyyn ja puheeksioton -menetelmään. Koulutettavia oli alkuvaiheen arvion mukaan yli 700 ammattilaista. 3) Verkostotyön menetelmien kehittäminen ja käyttöönoton lisäämisen tavoite. Kehitetään Järvenpäässä aloitettua verkostokonsulttitoimintaa. Verkostokonsulttien vetämien neuvonpitojen tilaamista edistetään (markkinointi, tiedotus ja koulutus) ja toiminnasta raportoidaan. 4) Läheisneuvonpito toiminnan käynnistäminen. Lastensuojelun henkilöstö saa hankkeen aikana koulutusta läheisneuvonpitotoiminnasta. Koulutetaan läheisneuvonpidon koollekutsujia. 18

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö

Varhainen avoin yhteistyö Verkostotyön koordinaattori OlliLaiho Varhainen avoin yhteistyö Sijainti: Uudenmaan maakunta Helsingin seutu Kuuma-alue (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) Pinta-ala 367 km 2

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos 18.8. 2010 Dos. Tarja Heino, THL 4.5.2010 1 Sopimus

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot