syyskuu vuotta sitten raitistunut Hannu Pirinen : Jeesus otti kuormani kannettavakseen

Transkriptio

1 No 9 Olkoon tämä aika vaatimaton esine ei ainoastaan velvoittavasti muistuttamassa paimensauvan haltijaa vaan myös innoittamassa palveluksen työhön. Onhan suuri Ylipaimen kutsunut jaloon työhön syyskuu Holmit jatkavat yhä edelleen vierailujaan aina kesäisin Aunen kotikylällä ja me paikkakunnan uskovat opimme odottamaan, että saamme puhujan Ruotsista kokouksiimme. 28 vuotta sitten raitistunut Hannu Pirinen : Jeesus otti kuormani kannettavakseen

2 Saarnaaja sanoo niin osuvasti: Kaikella on määräaika. Jokaisella asialla on aikansa taivaan alla. Meidänkin perheen on ollut taas aika astua uuteen. Kun suunnittelimme seurakunnan pappilasta muuttoa Kallaan vaaraan, poikamme Venni sanoi: Mä kyllä kerron koulussa että taas me muutetaan. Lapset ovat uskomattoman sopeutumiskykysiä. Olemme toki itkumme itkeneet. Elämässä tapahtuvat uudet asiat vaativat niiden käsittelyn, vasta sitten voi astua uuteen. Olen huomannut kuinka tärkeä on lasten muutoksissa kokea turvallisuutta. Tämä pätee meihin aikuisiinkin. Siksi Jeesus puhuu Hänen rauhastaan. On ihmeellistä kuinka Hän laskee rauhansa elämän muutoksiin. Kaija ja Arto Pöllänen Elämässä voi tulla vastaan niin hyviä kuin huonojakin muutoksia. Saarnaaja jatkaa: Aika on syntyä ja kuolla, istuttaa ja repiä istutus, surmata ja parantaa, purkaa ja rakentaa, itkeä ja nauraa, valittaa ja hypellä, heitellä kivet ja kerätä kivet, syleillä ja olla syleilemättä, etsiä ja kadottaa, säilyttää ja viskata pois, repäistä rikki ja ommella yhteen, olla vaiti ja puhua, rakastaa ja vihata, aika on sodalla ja rauhalla. Saarnaaja ymmärsi, että ihmisen elo pitää sisällään erilaisia vaiheita ja tulee aina pitämään. Kaikella on aikansa. Nyt on myös seurakunnallamme aika astua uuteen ajanjaksoon. Ehkä seurakunnan sydän tunnistaa historiastaan myös jotain noista Salomon kirjoittamista elämän vaiheista. Iloa ja kipua. Ainakin omasta sydämestä löydän niitä kumpaakin. Salomo Jumalan antamalla viisaudellaan kiteyttää kauniisti elämän raadollisuuden: Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanaan, myös ikuisuuden hän on pannut heidän sydämeensä. Ihminen ei kuitenkaan käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei niiden alkua eikä loppua. Jumala, luodessaan ihmisen, panosti kauneuteen. Jumala arvostaa kauneutta! Samoin hän teki ihmisestä niin arvokkaan, että hän antoi ihmiselle iankaikkisen sielun. Hänen antama kauneus ei ole vain ulkoista, vaan paljon syvempää! Uskon vakaasti, että seurakunnan sydän voi löytää sitä Jumalan antamaa kauneutta kaikista kivunkin hetkistä. Uskon myös että Hän haluaa antaa seurakunnalle kauneuttaan tulevanakin aikana. Kaikki tämä voi tapahtua vain yksin Kristuksessa. Paavali oli elämässään löytänyt jotain arvokasta, mistä hän kirjoittaa roomalaiskirjeessään: Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut. Ihminen ei vain aina käsitä Jumalan tekoja, eikä hänen mahdollisuuksiaan tehdä kivusta kaunista. Teitä kaikkia siunaten, t: Pekka. Salme ja Keijo Lindeman

3 Paimensauva uudelle pastorillemme siunasimme Pekka Visalan seurakuntamme työyhteyteen ja annoimme hänelle paimensauvan. Paimensauva oli lammaspaimenten työkalu, joilla he paimensivat ja ohjasivat lammaslaumaansa. Paimenet huolehtivat, että lampailla oli mahdollisimman hyvät laitumet ja kylliksi vettä janoonsa. Paimenen tuli suojella laumaansa petojen hyökkäyksiltä ja puolustaa laumaansa. Nyt, kun Pekkapastori aloittaa toimintansa, ei pidä ajatella niin, että hän kirjaimellisesti tulisi meitä sauvansa kanssa ojentamaan, jos alamme liikaa vikuroida. Seurakunnan pastori, paimen, ohjaa laumaa ensisijaisesti Jumalan Sanalla, evankeliumin terveellä opilla. Rukouksella, kärsivällisellä keskustelulla, rakkaudella, suuren Ylipaimenen Jeesuksen alaisuudessa. Olkoon tämä aika vaatimaton esine ei ainoastaan velvoittavasti muistuttamassa paimensauvan haltijaa vaan myös innoittamassa palveluksen työhön. Onhan suuri Ylipaimen kutsunut jaloon työhön, Hänen Valtakuntansa palvelukseen seurakunnan pastorina! Ja kun Hän kutsuu, Hän myös varustaa palvelijansa kaikella tarvittavalla armoituksella mitä työssä tarvitaan. Näillä sanoilla rohkaisemme sinua Pekka! Veli Leif Teresa-vaimonsa kanssa sai idean, että annamme uudelle pastorillemme siunatessamme hänet seurakuntamme palvelukseen ns paimensauvan. Olin sattumoisin vähän aikaisemmin googlettanut eräästä eteläsuomalaisesta Helluntaiseurakunnasta missä pastori jäi sapattivapaalle vuodeksi, kuinka uudelle väliaikaiselle pastorille luovutettiin paimensauva vuoden ajaksi kunnes vanha pastori palaa takaisin työhön. Lyhyellä varoitusajalla, noin viikko oli aikaa, aloin suunnitella projektia. Ensin Leilavaimoni toi hillareisulla löytämänsä maassa lojuneen sopivan muotoisen kepin, mutta lyhyenlaisen. Aloin kuitenkin hiomaan ja työstämään sitä ja jouduin vielä vähän lisää lyhentämään. Tarkasteltuani keppiä huomasin sen olevan kävelykeppi! Tuli mieleen, että mitähän pastori tuumisi, jos antaisimme hänelle kävelykepin, nuorelle, hyväkuntoiselle miehelle? Siitä olisi tullut vitsi varmaankin. Niinpä jouduin itse lähtemään metsään. Ajelin autolla hiljaa Akanvaaran tietä ja kappas vain huomasin jo hyvissä ajoin kaatuneen puun, jossa oli sopivanmuotoinen käyrä oksa ja oikean paksuinenkin. Sahasin sen siitä irti ja lähdin etsimään pitempää samanpaksuista sauvaosaa. Sen tiesin löytyvän helposti jostain tiheäkasvuisesta taimikosta ja sehän löytyi. Paimensauva oli tehtävä kahdesta osasta, koska aikaa etsiä valmista luonnon muovaamaa puuta ei ollut. Kuorin puut puhtaaksi ja sahasin liitettävät päät suoraan poikki, 1 0mm terällä molempiin puihin noin 3-4cm syvät reiät, sitten sopiva tappi ja kiilat päihin ja erikeeperin kanssa osat tiukasti yhteen. Liitoskohdan päälle vielä muotoilin ympärille koivupuisen renkulan ja siihen kirjoitin teksin Joh21 :1 6 Kaitse Minun lampaitani. Vielä lisäsin renkulan ja sauvan väliseen pieneen rakoon vihreän tekokukkalehden symboloimaan uutta kasvua, toivoa, uskoa. Vanhimmisto; Pekka Ruotsala ja Leif Flink sekä Erkki Talvensaari ja Aatos Tuovinen siunaamassa Visalat työyhteyteen. Pekka pastoriksi ja Johanna palvelee musiikissa ja lapsityössä.

4 Aina kesäisin heinä-elokuun aikaan paikkakunnallemme saapuu vieraita Ruotsista, Hälleforsista, Aune ja Veikko Holm. Aunen sukujuuret saavat heidät tulemaan Kairalan kylälle, mistä Aune on lähtöisin. Itse tutustuin heihin joskus -80 luvun alkupuolella, kun kokouksiimme saapui innokas todistaja puhumaan Herrastaan Jeesuksesta, johon oli itse saanut tulla uskomaan vuonna Veikolla on tapana, varsinkin silloin alkuaikoina sanoa joka väliin halleluja ja yhä vieläkin, siksi häntä kutsutaan halleluja-veikoksi ja siitä nimestä heti tunnistetaan kenestä on kysymys. Veikko kertoo, että nimen keksi pieni romanityttö, joka oli kuunnellut Veikon puhetta ja se nimi jäi elämään. Veikko ja Aune on helluntaiyhteisöissä niin paljon tunnettuja, että päätin kirjoittaa heistä jotain lehteemme ihan haastattelun kautta. Veikko syntyi Peräseinäjoella torpparin poikana. Hän oli perheen nuorin viidestätoista lapsesta. Kaikki lapset syntyi 23 vuoden sisällä ja sekaan mahtuu parit kaksosetkin. Viisi lapsista oli tyttöjä ja loput 1 0 poikia. Perhe sai elantonsa maataloudesta ja Pohojanmaalla kun ollaan niin Holmin perheyritys valmisti tiiliä pienimuotoisessa tiilitehtaassa. Aivan pienenä poikana Veikko sai kokea myös sota-ajan todellisuutta, kun näki venäläisten tulevan pommittamaan Seinäjoen aluetta. Koneet lensivät niin matalalla, että lentäjien kasvot saattoi nähdä, kun he katselivat kohteita.. Veikon täti asui muutaman kilometrin päässä ja hänellä oli tapana käydä vierailuilla Holmeilla. Kun hän talviaikaan lähti polkupyörällä ajaen matkaan, hän varasi aina valkean lakanan mukaansa. Jos venäläiskone lähestyi, laittautui täti pyörineen lakanan alle, ettei pommittaja näkisi häntä. Ilta ja yöaikaan piti huolehtia ettei ikkunoista näkynyt ulos valoa pommittajien takia. Sota-aikana ja heti sodan jälkeenkin kristillisyys näkyi aivan eri tavalla kuin nykyään tavan kansan keskuudessa. Sunnuntaisin kuunneltiin Jumalanpalvelus radiosta koko perheen voimin niinkuin iltahartauskin, kukaan ei juuri epäillyt etteikö Jeesus olisi ollut olemassa vaikkei sillä tavalla uskonutkaan, että olisi voinut sanoa olevansa uskovainen. Ei Veikkokaan ollut vielä silloin uskossa vaikka rippikouluaikana osasikin mm katekismuksen ulkoa ja voitti yhtenä viidestä palkinnon saajasta Uuden Testamentin omakseen. Veikko arvelee, että hän olisi voinut tulla jo silloin uskoon, jos joku olisi osannut johdattaa uskon tielle. Lapsikasteesta äiti oli kertonut Veikolle, että kastava pappi oli nostanut Veikon korkealle ilmaan ja siunannut lasta sanoen, että Veikko Tauno Samuel Holmista tulee Herran palvelija eli aivan oikein pappi ennusti. Veikko sai ensituntuman työntekoon jo lapsena perheyrityksen toiminnassa. Eräs tehtävä, jo 6 vuotiaana, oli ajaa hevosella ympyrää ja Veikko, vilkas poika kun oli, ei olisi jaksanut paikallaan kovin kauan istua, pyrki hän karkailemaan työpaikalta. Silloin vanhemmat veljet ottivat Veikon kiinni ja köyttivät pienen työmiehen kiinni työpaikalleen! Sellaista se veljesten elämä joskus on, mutta ilmeisesti Veikolle ei jäänyt katkeruutta tästä asiasta. Lapsuus ja nuoruusajan harrastuksiin kuului pohjanmaalla paini ja pesäpallo. Veikosta sukeutui kova painija vaikka vanhemmista veljistä ei ollutkaan sopivaa harjoitusvastustajaa vaan he olivat liian kovia haasteita eri sarjassa siinä vaiheessa, kun Veikko oli lapsi. Luulisin, että suuri perheyhteisö ja veljesten kisailu on osaltaan kasvattanut Veikosta niin sosiaalisen ja kaikkien kanssa toimeentulevan ihmisen, mistä on varmasti ollut paljon hyötyä myöhemmin seurakuntaelämässä uskoontulon jälkeen. Työuransa alkuaikoina 60 luvun vaihteessa Veikko toimi rakennusmiehenä eri työmailla. Vanhempi veli muutti Rovaniemelle rakennushommiin ja Veikko seurasi myöhemmin perässä. Veikon rakentamia taloja on pystyssä Rovaniemellä edelleen mm vanha Lapin Kansan talo ja pari pankkirakennusta ym. Rovaniemeltä Veikko siirtyi sitten savottatöihin Lapin suurille savotoille Suoltijoelle Tundsan maisemiin. Savotalla oli töissä satakunta miestä ja keittiöllä toimi emäntänä eräs Aune Vaara niminen nuori nainen. Aunen nähdessään Veikko tiesi heti hän se on, minun naiseni ja rakastui raakasti, sanojensa mukaan. Savotalla oli töissä sata miestä, mutta Aunen mielestä Veikko oli parrain kaikista eli paras ja niin syntyi onnellinen nuori pari, jotka pian purjehtivat avioliiton satamaan. Pian perhe alkoi kasvaa, kun syntyi esikoisena Juha ja sitten seuraavaksi Jari. Työllisyystilanne Suomessa heikkeni varmaankin teollisen rakennemuutoksen ja suurten ikäluokkien tullessa työikään. Ruotsissa taas oli työvoimasta pulaa, niinpä suuri muuttoliike työn perässä sai monet lähtemään kotikonnuilta Ruotsiin. Holmin nuori perhe muutti vuonna Hälleforsiin Veikon saadessa työpaikan terästehtaalta. Aune hoiti poikia kotona perheen vielä kasvaessa kahdella pojalla, Jouko ja Jorma. Veikko oli innokas toimija vapaa-aikoinaan järjestäen mm latotansseja siirtolaisten vapaa-ajan viettoon. Maahanmuuttajat pitivät yhtä ja huolta toinen toisistaan Veikon ollessa mukana kaikenlaisten tapahtumien järjestäjänä. Kaiken aikaa elämänsä varrella Veikko on ollut rakentaja ja hän ei edes tiedä kuinka monta saunaa on ollt rakentamassa niin suomalaisille kuin ruotsalaisille. Myös kesälomallaan mies ei kaihda tarttua vasaraan, jos jotain rakentamista vaan osuu kohdalle. Näin elämä jatkui luvun alkuun asti kunnes iso muutos kohtasi ensin Aunea ja sitten kolmen viikon päästä Veikkoa.

5 Uskoontulo Aune oli kuntoutuslaitoksessa ja siellä oli tapana pitää eri kristillisten piirien tilaisuuksia asiakkaille. Evankeliumin sanoma Jeesuksesta kosketti Aunea niin, että hän tuli uskoon ja elämä muuttui, jos ei ulkoisesti niin paljon, mutta sisäisesti sitäkin enemmän. Veikko sai uuden vaimon. Aluksi Veikko ihmetteli asiaa ja epäili hetken onko vaimo nyt aivan seonnut, mutta pian myös Veikon kaipaus sisäiseen muutokseen johti siihen, että välillä tuli Veikolla itku niin, että Aunen piti toppuutella mitä sinä itket iso mies? Aune sai rukoilla ja siunata miehensä uskon tielle ja Jeesuksen yhteyteen. Veikko koki valtavan vapautuksen syntien anteeksisaamisesta ja häneltä pääsi ensimmäisen kerran Halleluja! Tästä lähti Halleluja-Veikon uskonvaellus ja lapsena kastaneen papin profetia toteutui Veikon elämässä, kun hän oli heti innokas todistaja ja vaikuttaja seurakunnassa. Holmit jatkavat yhä edelleen vierailujaan aina kesäisin Aunen kotikylällä ja me paikkakunnan uskovat opimme odottamaan, että saamme puhujan Ruotsista kokouksiimme. Vuosien saatossa olemme saaneet pitää kymmeniä ellei satoja tilaisuuksia eri puolilla Koillis-Lapin aluetta. Nyt viime vierailullansa Veikko oli puhujana Katu3:n tilaisuudessa, mistä oheinen kuvakin on otettu. Veikolle on uskottu vastuuta hengellisessä työssä mm radio-ohjelman hartaushetken pitämisessä. Se tulee sunnuntaisin Suomen aikaa klo 1 7,45 Radio Hällefors (Googleta radio Hällefors niin löydät ohjelman jos haluat joskus kuunnella) Rukous sairaiden puolesta ja siunatut rukousliinat on myös käytössä Veikon tilaisuuksissa. Monia vaikeastikin sairaita mm syöpäpotilaita on parantunut Veikon kertoman mukaan. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon mitä kaikkea matkan varrella on tapahtunut Herran palvelijan elämässä, mutta lehtijutun yhteydessä riittäköön tämä. Haastattelun lopuksi kysyin Veikolta mitä hän nyt odottaa tulevaisuudelta? Olimme hetken keskustelleet mm nykyisin paljon puheenaiheena olevasta maahanmuutto- ja pakolaisasioista. Lainaan sanatarkasti Veikon sanat kirjoitukseni loppuun ikäänkuin evästykseksi tulevaa varten: Minä odotan, että evankeliumi menisi eteenpäin ja olis armonaika ja ihmisiä tulisi uskoon. Jeesus olisi armollinen ja pelastaisi, ihmiset ymmärtäisivät tämän lopunajan missä me eletään, että Hänen tulemuksensa on lähellä, kuinka tärkeää se on, että ihminen tulee uskoon ja pääsisi taivasten valtakuntaan. Se on mun näkyni niin omaisten kuin sukulaisten ja kaikkien ihmisten kohdalla, koska Jeesus rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa, että kaikki pelastuisivat! Amen! Halleluja!

6 Syöksykierre katkesi Hannu oli ehtinyt juoda ennen Jumalan väliintuloa parikymmentä vuotta kiihtyvällä tahdilla. Viimeiset neljä vuotta menivät niin, ettei hänellä ollut montaakaan täysin selvää päivää. Hannun vaimo oli tullut uskoon pari vuotta aikaisemmin, mutta se ei hidastanut miehen vauhtia. Hän vain pilkkasi vaimon uskoa. Tilanne paheni ja itsetuhoajatukset lisääntyivät. Vaikka Hannu oli melkein joka päivä töissä humalassa, niin hän ei menettänyt työpaikkaansa. Yksi syy tähän oli se, että ryyppäsin esimiesteni kanssa. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että Jumala varjeli minua tuolloin. Lopulta tuli tuo yö, jolloin Jumala puuttui asioihin ja vastasi vaimon rukouksiin. He kävivät varmuuden vuoksi sairaalassa, ja Hannulta otettiin muun muassa sydänfilmi. Kaikki oli kunnossa. Minua vain nauratti ja oli kevyt olo. Se ei johtunut siitä, että olin 1,2 promillen humalassa, vaan siitä, että Jeesus oli tullut sydämeeni ja ottanut minunkin kuormat kannettavakseen. Uusi elämä Kan-kodissa Seuraavana päivänä Hannu meni aamulla krapulassa töihin, kuten oli tehnyt aina ennenkin. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan jatkanut juomista esimiehen kanssa. Hannu muisti, että vaimo oli puhunut hänelle joskus Kan-kodista. Hän soitti pari puhelua ja oli jo hetken päästä työterveyslääkärin puheilla. Sain kuukauden sairaslomaa. Sossusta sain yllättävän helposti kuukauden maksusitoumuksen Muhoksen Kan-kodille. Jumala laittoi asioihin vauhtia, jotta en vain ehtisi muuttaa mieltäni. Hannu kyydittiin jo seuraavana päivänä Kankodille. Muutos oli lyhyessä ajassa melkoinen: kaksi päivää aikaisemmin hän ryyppäsi työpaikalla pomonsa kanssa ja nyt hän oli Muhoksella alkoholisti- ja narkomaanikodissa. Odotin kauheaa krapulaa, sillä olinhan juonut nelisen vuotta putkeen. Mutta krapulaa ei tullut koskaan. Jumala varmaankin ajatteli, että vapautetaan mies siitä, kun on vielä noin heikko.hannu kotiutui melko pian talon tapoihin ja alkoi viihtyä siellä. Kan-kodilta oli keskustaan noin 1 0 kilometriä, ja ruokakaupassa piti käydä päivittäin. Henkilökunta ei aina ehtinyt ja asiakkailla oli kortit kuivumassa. Hannulla oli ihme kyllä säilynyt ajokortti, ja niin hänestä tuli kuski. Kun Hannu lähti ensimmäistä kertaa kylälle käyttämään keittiöpoikia kaupassa, hän huomasi kauhukseen, että parkkipaikkaa vastapäätä luki kissankorkuisin kirjaimin ALKO. Yhtäkkiä minulle tuli voimakas tunne, että Jumala haluaa sanoa minulle, että Hannu, sinun ei tarvitse enää koskaan mennä viinakauppaan. Eikä ole tarvinnut. Kan-kodilla vietetty aika oli Hannulle erittäin mieluista. Sain hyvää opetusta ja kasvaa Herran tuntemisessa. Lisäksi siellä syntyi ystävyyssuhteita, jotka jatkuvat edelleen. 28 vuotta sitten raitistunut Hannu Pirinen: Jeesus otti kuormani kannettavakseen Hannu Pirinen heräsi huhtikuun 28. päivänä vuonna noin klo kovaan puristukseen rinnassa ja kurkussa. Luulin, että kuolen siihen paikkaan. Huusin hädässäni: Jumala auta, en jaksa juoda enää! Jumala auttoi, ja siitä alkoi minun ja perheeni uusi elämä. Tuosta tapahtumasta on kulunut 28 vuotta, ja viinapullon korkki on pysynyt kiinni. Todistuksen hedelmää Kun Hannu palasi töihin, esimies kertoi, että hänestä liikkuu työpaikalla kaikenlaisia huhuja. Sanoin, etten välitä pätkääkään, koska olen tullut uskoon ja rukoillut hänenkin puolestaan. Lähipäivinä todistin uskoontulostani monille työkavereilleni, Hannu kertoo. Kukaan ei ole tähän päivään mennessä vinoillut. Päinvastoin, työkaverit ovat humalassa ollessaan sanoneet kadehtivansa minua. Olen sanonut, että sama vapautus ja rauha on tarjolla heillekin, ja vielä ilmaiseksi. Hannu on saanut iloita työpaikallaan myös uskoontulosta. Eräs työkaveri etsi elämäntarkoitusta kaikista mahdollisista opeista ja ismeistä. Eräänä yönä Jumala ilmestyi hänelle. unessa ja sanoi: Seuraa Hannua, Hannu on oikealla tiellä. Jonkin ajan kuluttua kävimme yhdessä kasteella. Leppoisilla eläkepäivillä Hannu sanoo oppineensa, että Jumala varjelee ja pitää huolta, kunhan ihminen vain riippuu Hänessä kiinni. Hän on oivaltanut myös sen, ettei armolla voi leikkiä, ja sen, miten valtava voima onkaan rukouksessa. Kun silloin huhtikuun yönä huusin Jumalaa avuksi, niin samalla hetkellä minulle julistettiin tuomio maailmankaikkeuden korkeimmassa tuomioistuimessa kaikkein korkeimman tuomarin edessä. Tuomio kuului: Vapaa, Jeesuksen tähden, eikä tuomiosta ole valitusoikeutta. Hannu jäi noin 3 vuotta sitten vanhuuseläkkeelle ja keskittyy nyt perheeseen ja harrastuksiin. Meillä on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta, joiden ehdoilla mennään. Kun jää aikaa, niin hiihdän talvisin ja ajelen moottoripyörällä kesäisin vaimoni kanssa. Olemme myös mukana seurakunnan, Kan ry:n ja Gospel Ridersien toiminnassa Jumalan armoa sekin. Hannu Pirinen oli su 9.8. vierailemassa Rovaniemen Gospel Ridersien ja Pekka Marinin kanssa seurakunnassamme.

7 KOHTI UUTTA SYYSLUKUKAUTTA ISOSSA KIRJASSA Helluntaiseurakuntien koulutus- ja konferenssikeskus Iso Kirja on täynnä toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Vuoden kesäjuhlat ovat konferenssin ja Ison Soiton osalta jo historiaa, nuorison Youth Celebration järjestetään elokuun lopulla. Kiitämme Taivaan Isää hyvistä juhlista. Konferenssia vietettiin vahvasti Pyhän Hengen teeman alla ja samalla iloittiin tapahtuman 70-vuotismerkkivuodesta. Iso Soitto kokosi musiikin ystäviä vaikuttaviin konserttitilaisuuksiin, kuten Heurekan nostalgiakonserttiin. Amerikkalainen tunnettu progeartisti Neal Morse houkutti paikalle paljon myös seurakuntapiirien ulkopuolisia ihmisiä. Iloitsemme seurakuntien yhteistyöstä myös kesätapahtumissamme. Konferenssissa palvelee yli talkoolaista ja Isossa Soitossa yli 80. Kiitos kaikille uskollisille vapaaehtoistyöntekijöillemme, jotka edustavat kaikkia ikäryhmiä eri puolilta maata! Raamattukoulu kutsuu Elokuussa alkaa jälleen opiston syyslukukausi. Uusi koulutusyhteistyö Australian helluntailiikkeen Alphacrucis Collegen kanssa tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden opiskella kansainvälisiä sekä alemman että ylemmän korkeakoulutason tutkintoja suomen kielellä. Viime hetken opiskelupaikoista kannattaa vielä kysyä Isosta Kirjasta. ACohjelmien rinnalla kulkee myös Ison Kirjan oma FolLOW- Elokeräys Isoon Pataan Yhteinen raamattuopisto on erityisesti syksyisin ollut lähellä seurakuntalaisten sydäntä perinteisen elokeräyksen merkeissä. Jälleen tänä syksynä elokeräys suoritetaan monissa maakunnissa. Keräysautojen odotetaan tuovan maan satoa Ison Padan keittiölle lauantaina Keräykseen on mahdollista osallistua myös nykyaikaisin keinoin: esimerkiksi soittamalla Ison Kirjan kannatuspuhelinnumeroihin. Apu on tervetullutta, sillä esimerkiksi konferenssin tuotot jäivät tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia euroja jälkeen tavoitteesta. Isona Kirjana tahdomme edistää seurakuntien, perheiden ja koko yhteiskunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi tärkein tuki, mitä niin seurakunnat kuin yksilöuskovat voivat Isolle Kirjalle antaa, on esirukous. Kiitollisin yhteistyöterveisin Ison Kirjan puolesta, Marko Halttunen Syyskuussa alkaville yhdessä Hyvä Sanoma ry:n kanssa kehitetyille Evankelista- ja Diakoniapoluille on edelleen myös mahdollista hakea. Vajaan vuoden mittaiset monimuotoohjelmat antavat hyviä valmiuksia palvella seurakunnan evankeliointi- ja lähimmäistyössä. Myös laajaan seminaari- ja lyhytkurssitarjontaan kannattaa tutustua vaikkapa Ison Kirjan uudistuneilla nettisivuilla Seurakunnat voivat tehdä Isoon Kirjaan myös tutustumis- ja virkistysretkiä. Miten olisi esimerkiksi päiväpiirin vierailu, johon sisältyisi lounas Isossa Padassa, opiston esittelyhetki rantasaunalla ja miksei vielä frisbeegolfin heitto Ison Kirjan upealla frisbeegolfradalla? Myös nuorten leirit, vanhimmistojen palaverit jne. voidaan toteuttaa opistolla, josta löytyy niin kokous- kuin majoitustiloja. Kannatuspuhelinnumerot: (Iso Pata -keräykseen 20,28 euroa + mpm/pvm) (toiminnan tukemiseen 1 0,1 8 euroa + mpm/pvm) Iso Kirja ry:n tilitiedot: FI Viite 60202: Ison Kirjan toiminnan tukeminen Viite 60257: Iso Remppa -keräys Viite 60309: Iso Pata -keräys Rahankeräysluvan numero: POL Evankelista, matkamies Marcus Hämäläinen vieraili Kemijärven Siionissa Matkamieheksi miestä voi sanoa jo siksikin, että aivan pienenä hänet sijoitettiin matkalaukkuun nukkumaan perheen muuttaessa Brasiliaan. Matkalaukku oli äidin luova ratkaisu. " Siitä taisi tarttua minuun sellainen virus, että minusta taisi tulla matkamies koko elämäni ajaksi", toteaa Marcus. Hämäläisen perhe muutti Brasiliaan Pelastusarmeijan palvelukseen ja sieltä varmaankin myös Markukseen on jäänyt kipinä evankelistan tehtävään. Marcus ja Marja-vaimo toteuttivat kutsuaan yhdessä Etelä-Amerikassa, Karibialla ja Euroopassa. Brasilialainen avoimuus, monipuolinen kielitaito ja iloinen musiikki auttoivat kaikkialla luomaan kontakteja ja kertomaan sanoman ymmärrettävästi. Kuusi vuotta sitten Marjan elämä ja tehtävät päättyivät vaikea sairauden jälkeen. Marcus jatkaa seuranaan uskollinen haitari, josta iloiset latinorytmit ja kiitoslaulut eivät ole loppuneet.

8 Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta, niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta. Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. Fil.1 :1-11 Sähköpostiosoite mm lehtiasioihin liittyen: Vanhimmisto: Pekka Visala Pekka Ruotsala pj Leif Flink Vanh.työssä mukana: Aatos Tuovinen E. Talvensaari Hallitus: Kari Lahtela pj Pekka Ruotsala siht. Aatos Tuovinen Maija Similä Tarja Ruotsala Mauri Hanhisuanto Seurakunnan pankkiyhteys: Tilinumero: Kemijärven Helluntaiseurakunta FI TULEVAT TILAISUUDET (alustava) su klo 11 Päivätilaisuus, ehtoollinen, OR+MH ti 1.9. ti 1.9. ke 2.9. to 3.9. to 3.9. (pe 4.9. su 6.9. klo 1 3 Päiväpiiri Katu3, PV klo 1 8 Lasten ilta klo 1 9 Sana ja rukousilta, 2. Kor. 6-luku, MM klo Käsityöpiiri Katu3 klo Miesten ilta Katu3 klo 1 8 Taivas tutuksi ilta ) klo 11 Päivätilaisuus, ehtoollinen, HR+PR ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. to pe su klo Naistenilta Katu3 klo 1 8 Lasten ilta klo 1 9 Sana ja rukousilta, 2. Kor. 7-luku, LF klo Käsityöpiiri Katu3 klo 1 8 Taivas tutuksi ilta, P + J klo 11 Päivätilaisuus, ehtoollinen, LF + PV ti klo 1 3 Päiväpiiri Katu3, MH ti klo 1 8 Lasten ilta ke klo 1 9 Sana ja rukousilta, 2. Kor. 8-luku, TF to klo Käsityöpiiri Katu3 to klo Miesten ilta Katu3 pe klo 1 8 Taivas tutuksi ilta, P + J la ja su Päiväpiirin Ivalon retki su klo 11 Päivätilaisuus, JV ma klo Naistenilta Katu3 ti klo 1 8 Lasten ilta ke klo 1 9 Sana ja rukousilta, 2. Kor. 9-luku, LF to klo Käsityöpiiri Katu3 pe klo 1 8 Taivas tutuksi ilta, P + J su klo 11 Päivätilaisuus, TF ti ke to to pe su klo 1 3 Päiväpiiri Katu3, LF klo 1 9 Sana ja rukousilta, 2. Kor. 1 0-luku, PR klo Käsityöpiiri Katu3 OR=Olli Ruotsala klo Miesten ilta Katu3 Hanhisuanto klo 1 8 Taivas tutuksi ilta, P + J MH=Mauri PV=Pekka Visala klo 11 Päivätilaisuus, PV MM=Mirja Mikkola HR=Hannu Ruotsala PR=Pekka Ruotsala TF=Timi Flink LF=Leif Flink Katso tilaisuudet vielä Kotilappi lehdestä tai PjaJ=Pekka ja Johanna seurakunnan nettisivulta