riiiift=/1 II! J; flrt- 1=

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "riiiift=/1 II! J; flrt- 1=-111. 4"

Transkriptio

1

2 riiiift=/1. II! J; flrt- 1=

3 Virtahepo olohuoneessa

4 Tommy Hellsten Virtahepo olohuoneessa KIRJAPAJA OY HELSINKI

5 Tommy Helistenin muuta tuotantoa Elämän lapsi, 10. painos Ihminen tavattavissa, 4. painos Vanhemmuus- vastuullista vallankäyttöä, 2. painos Vinahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, yhteisnide, 1. painos Saat sen mistä \uovut, 5. painos 13. painos Tommy Hellslen ja Kirjapaja Oy, Helsinki 1001 Kansi Petri Kovåcs Painopaikka Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001 ISBN

6 Kahdelle perheelleni, sille josta tulin ja sille jonka sain

7 Uiheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy kun ihminen elää jonkin hyvin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonauisuudessaan vaan sopeutuu sen olemassaoloon.

8 Sisällys Lukijalle 11 HAAVOIITUVA LAPSI 15 Lapsiominaisuus 17 Lapsiominaisuuden hylkääminen 23 KAHDEN SUKUPOLVEN KOHTAAMIS TAPAHTUMA 27 Peilaus 29 Häiriöt peilauksessa 34 LAPSI ALKOHOLISTIPERHEESSÄ 41 Alkoholismin luonteesta 43 Vanhemmuus alkoholistiperheessä 47 Virtahepo olohuoneessa 51 Lapsiominaisuuden syväjäädytys 54 Häpeään sidottu persoonallisuus 62 LÄHEISRIIPPUVUUS 69 Minän jakautuminen 71 Muita eläimiä olohuoneessa 74 Kriisin läpieläminen 77 Läheisriippuvuuden

9 määrittelyä 80 Läheisriippuvuuden tuntomerkkejä 84 Läheisriippuvuus ja suomalaiset 1 10 LÄHEISRIIPPUVUUS ja PÄIHTEET 115 Alkoholi 117 Muita päihteitä 125 Päihteet ihmista pahtuman korvikkeina 142 Läheisriippuvuus suku polvien ketjussa 147 SISÄISEN LAPSEN KOHTAAMINEN!55 Eräitä filosofisia kysymyksiä 157 Sisäinen matka lapsuuteen 168 Uudenlaisen vanhemmuuden kohtaa minen 173 Toipumisen kolme vaihetta 178 Toipu minen elinikäisenä kasvutapahtumana 20 l Uudistu va vanhemmuus 209 Päättymätön lapsuus 214 Kirjallisuutta

10 Lukijalle Tämä kirja on kirjoitettu lapselle, sille lapselle, joka asuu meidän sisällämme mutta myös sille lapselle, joka on meidän ulkopuolellamme. Se on kirjoitettu niille ihmisille, jotka voivat huonosti mutta eivät oikein tiedä miksi. Olen yrittänyt puhua asioista, joista yleensä vaietaan. Olen liikkunut lapsen maassa, siellä missä pahoinvointi on saanut alkunsa. Etsin niitä ihmisiä, jotka ovat kasvaneet kodeissa joista vanhemmuus syystä tai toisesta on kadonnut joko kokonaan tai osittain. Olen erityisesti puhunut alkoholistiperheiden aikuisille lapsille mutta myös niille, jotka ovat menettäneet lapsuutensa ahdasmieliselle uskonnollisuudelle, työnarkomanialle, insestille, väkivaltaisuudelle, materialismille. Etsin myös ammattiauttajia, kasvattajia, terapeutteja, opettajia, hoitajia, vaikuttajia, erilaisia vanhemmuuden tehtävää edustavia ihmisiä. Puhun myös ja erityises ti isille ja äideille. Ennen kaikkea olen pyrkinyt tavoittamaan heissä olevaa lasta. Erityisen tärkeäksi asiaksi minulle on tullut, että se joka auttaa muita, saisi myös itse avun. Olen huomannut, että hoito- ja kasvatusalan ammattilaiset voivat tässä maassa huonosti. Harva on II

11 kiinnittänyt tähän huomiota. On jopa tuntunut siltä, että ammattiauttajat eivät edes saa voida huonosti. Niinpä monet ovat laukussa: he voivat huonosti mutta eivät voi tunnustaa sitä edes itselleen, sillä auttajan oma hätä olisi merkki ammatillisesta epäonnistumisesta. Ehkä varsinkin seurakuntien työntekijöiden on vaikeata myönteisesti käsitellä omaa heikkouttaan. Olen pyrkinyt antamaan lupaa meille ammattiautta jille voida myös huonosti ja kiinnittää huomiota omaan persoonaamme, sillä sehän on ainoa työvälineemme. En kirjoita mistään uusista asioista vaan asioista, joi ta ihmiskunta on pohtinut niin kauan kuin se on ollut olemassa. Olen ehkä lähestynyt niitä uudella tavalla, uusin sanoin ja käsittein. En ole karttanut niin sanottuja perimmäisiäkään kysymyksiä: hengellisyyttä, Jumalaa, perisyntiä ja ihmisen elämän tarkoitusta. En ole pyrki nyt antamaan mitään lopullisia vastauksia. Siihen en olisi kyennytkään, mutta olen silti rohjennut kirjoittaa ymmärrettyäni ettei lopullisia vastauksia minulta ku kaan vaadikaan. Olen itse kasvanut perheessä, jossa molemmat van hemmat ovat sairastaneet alkoholismia. Minun piti elää yli kolmekymmenvuotiaaksi ennen kuin aloin ymmär tää tämän tosiseikan vaikutuksia elämääni. Tämän kir jan aineisto on pitkälti syntynyt siksi, että sen on ollut pakko syntyä. Oma hätäni on taustastani johtuen ollut niin suuri että minun on ollut pakko selvittää itselleni, mistä siinä kaikessa oikeastaan oli kysymys. Mitä siinä kodissa tapahtui? Mitä siitä seurasi minun aikuisuutee ni! 11

12 Toisaalta aineiston syntymiseen on myös vaikutca, nut oma terapiatyöni. Olen työskennellyt noin kymmenen vuoden ajan alkoholismin parissa terapeuttina, koulutcajana, konsultcina ja kehittäjänä. Olen tavannut paitsi alkoholisteja myös heidän puolisoitaan, lapsiaan, vanhempiaan, esimiehiään, ammattiaunajiaan. Eniten olen saanut vaikutteita työssäni aikuisten alkoholistien lasten parissa. Toivon tämän kirjan antavan vastauksia- tai aineksia vastauksiin- seuraavanlaisiin kysymyksiin: - mikä on lapsuuden merkitys aikuisuudelle - mitä on vanhemmuus - mitä on vanhemmuuden menettäminen - miksi vanhempana oleminen on niin vaikeaa - mitä on päihderiippuvuus - miksi uskonto usein koetaan vastenmieliseksi - miksi elämä usein koetaan tarkoituksettomaksi - voiko menetettyä lapsuutta elää uudelleen - voiko ihminen muuttua - millainen on hyvä ammatciauttaja. Kirjani pyrkii olemaan henkilökohtainen puheenvuoro. Olen itse vastuussa kaikista kannanotoista ja ajatuksista. En edusta niillä mitään yhteisöä. Olen kiirollisuudenve, lassa monille henkilöille. Haluan mainita niistä muuta, mia. Työtoveriani Irene Kristeriä haluan kiittää tuesta työssäni ja tämän kirjan tekemisessä. Ann W. Smithiä kiitän siitä että hän on rohkaissut minua kirjoittamaan ja jatkamaan työtäni kokemusterapian kehitcämisessä. 13

13 Haluan myös kiinää kaikkia niitä ihmisiä joiden toipumiskamppailussa olen saanut olla mukana. He ovat openaneet minulle hyvin paljon paitsi itsestäni myös ihmisestä yleensä. Erityisesti haluan kiittää meidän kaikkien sisällä olevaa lasta sen elämänhalusta, rohkeudesta ja viisaudesta. Kirjan lopussa olevassa kirjallisuusluettelossa olen maininnut keskeiset teokset jotka ovat vaikuttaneet omaan ajatteluuni tätä kirjaa tehdessäni. 14

14 Haavoittuva lapsi

15

16 Lapsiominaisuus Mitä tarkoitamme, kun käytämme sanoja "lapsi", "lap suus" Onko meillä mielessä ihmisen jokin tietty kehi tysvaihe, joka alkaa yhdessä kohdassa ja päänyy johon kin toiseen kohtaan! Tarkoitammeko lapsi-sanalla biologisesti nuorta ihmistä ja onko lapsuus vastaavasti jotain, joka selvästi päättyy, kun aikuisuus alkaa? Onko aikuisuus lapsuuden vastakohta? Kun sanomme, että joku aikuinen ihminen on lapsellinen, mitä haluamme tällä sanoa? Jotain kielteistäkö, vai myönteistä? Entä milloin aikuisuus alkaa, mikä on sen merkki! Lapsekkuuden häviäminenkö? Mistä tiedän olevani aikuinen? On mielestäni mielenkiintoista ajatella, että lapsikäsitteellä voitaisiin tarkoittaa jotain muutakin kuin vain biologisesti nuorta ihmistä. Sen voisi myös ajatella kuvaavan jotain inhimillistä ominaisuutta, jotain, joka voi olla olemassa ihmisessä riippumatta hänen biologisesta iästään. Tässä mielessä lapsuus ei ole mitään sellaista, joka päättyy, kun aikuisuus alkaa vaan aikuisuus tulee tavallaan lapsuuden lisäksi, sen päälle, alle, sivulle tai sisään. Näin ajareltuna lapsi-sanalla kuvataan pikemminkin jotain inhimillistä mahdollisuutta, ulonu- 17

17 vuutta, joka voi erityisesti ilmetä esimerkiksi vanhuksella tai keski-ikäisellä tai olla ilmenemärtä. Voisiko näin olla? Mielenkiintoista tässä yhteydessä on myös muistella Kristuksen kehotusta: ''Tulkaa lasten kaltaisiksi" tai "Antakaa lasten tulla minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta". Ei kai Kristus tässä tarkoita, että vain tietyn ikäiset ihmiset kuuluvat taivasten valtakuntaan, että esimerkiksi ikäraja on 18 vuorta tai lo vuotta? Pikemminkin hän käyttää lapsi-sanaa tässä merkitsemässä juuri jotain inhimillistä ulottuvuutta tai ominaisuutta. Joissain muissa yhteyksissä hän myös puhuu lapsenmielisistä hyvin myönteisessä merkityksessä ikään kuin juuri lapsenmielisyydessä olisi jotain erityisen tavoittelemisen arvoista. Mekin sanomme usein vanhuksista, että heistä tulee uudelleen lapsia tai miehistä, että he ovat aina myös poikia. Mitä sitten tällainen ihmisen lapsiominaisuus voisi pitää sisällään? Minkälaisia inhimillisiä ominaisuuksia voisi nimittää lapsiominaisuuksiksi? Kun lähdemme tätä kyselemään tulee ensimmäiseksi mieleen, että tässä olemme tekemisissä joidenkin sellaisten piirteiden kans sa, jotka ovat meille hyvin tuttuja. Onhan ihminen ollut olemassa jo satoja tuhansia vuosia, joten kaikki inhimilliseen tiewisuuteen ja tajuntaan kuuluva on varmasti jo ennestään koettua eikä sisällä varsinaisesti meille mi tään uutta. Toiseksi lapsiominaisuus on jotain haurasta ja haavoiuuvaa, sillä se ei näytä kykenevän väkisin tunkeutumaan inhimilliseen tietoisuuteen ja kulttuuriin. Näyttää pikemminkin siltä, että se pidetään loitolla ja IR

18 sitä peitellään ja suojataan. Kolmanneksi siinä näyttää olevan jotain hyvin uhkaavaa ja vaarallista. Ihminen näet näyttää ponnistelevan pitääkseen sen loitolla ko; kemuspiiristään ja saadakseen olla siltä rauhassa. Miksi häntä muuten pitäisi kehottaa tulemaan lapsen kaltaiseksi! Neljänneksi lapsiominaisuus näyttää myös kiehw; van ihmistä. Siinä on jotain hyvin salaperäistä ja mystistä, jotain, jota ilman ihminen ei halua elää. Vaikka hän toden teolla ponnistelee hylätäkseen itsessään olevan lapsiominaisuuden, hän ei näytä lopullisesti kuitenkaan sitä tekevän. Jokin siinä kiehtoo ihmistä niin paljon, että hän kaivaa sen yhä uudelleen esiin ja näyttää tarvit; sevan kosketusta siihen. Lapsiominaisuus voisi siis olla jotain, joka on hyvin tuttua mutta samalla salaperäisen kiehtovaa ja tuntematonta. Se on myös jotain haurasta, haavoittuvaa ja vaarallisen uhkaavaa. Mikä lapsiominaisuudessa voisi olla haurasta! Hau; raudella on juurensa ihmisen avuttomuudessa. Avutto; muus on inhimillisen olemassaolon ehkä kaikkein kes; keisin piirre. Tämä olemassaolon arkkityyppineo avuttomuus nousee siitä tosiasiasta, että ihminen ei tiedä mistä hän tulee ja minne hän menee vai tuleeko hän mistään ja meneekö hän minnekään. Ihminen ei ymmärrä sitä maailmaa, jossa hän elää. Hän ei ymmärrä elämää, ei kuolemaa, ei avaruutta eikä edes itseään. Haurasta lapsiominaisuudessa on myös ihmisen avutto; muudesta nouseva muiden tarvitseminen ja riippuvuus muista. Riippuvuus on armottoman totta jo siltä pohja!; ta, että yksikään nyt elossa oleva ihminen ei olisi elossa 19

19 ilman toisia ihmisiä. Tämä muiden tarvitseminen jatkuu läpi koko elämän ja yhtä armonomana. Eristyneenä ihminen sairastuu ja kuolee. Erityisen haavoinuvaksi ja hauraaksi ihmisen tekee se, että hän tuntee tunteita. Tuntiessaan ihminen on hau ras ja haavoittuva, sillä tunteita ei voi hallita, tunteet ovat ja niissä on voimaa ja dynamiikkaa. Ne eivät tule vain silloin kun niiden toivotaan tulevan vaan ne ilmentävät itseään omaehtoisesti. Hauraana lapsiominaisuutena pitäisin myös luottamusta. Lapsi ei kykene epäi lemään, se odottaa luonnostaan, enä elämä haluaa sille hyvää. Tämän luottamuksen se myös siirtää ihmissuhteisiin. Se ei tiedä, että ihminen voi olla ihmiselle susi. Tämä tekee ihmisen haavoittuvaksi. Entä mikä lapsessa uhkaa? Mikä on pelottavaa ja vaarallista? Ensimmäiseksi tulee mieleen lapsen totuudellisuus. Lapsi ei valehtele vaan kaikki hänessä on totta. Totuudellisuus tekee lapsen haavoittuvaksi, sillä sitä voidaan käyttää hyväksi. Lapsen maailmassa valheenpaljastuskone on turha laite, sillä valhetta ei ole siellä olemassa. Totuudellisuuden lisäksi lapsessa pelottaa hänen yksinkertaisuutensa. En tarkoita yksinkertaisuutta merkityksessä tyhmä vaan sitä, että lapsi tyytyy elämän sille tarjoamaan. Se ei kykene vaatimaan loistokkaam paa, ylellisempää, komeampaa. Lapsi tyytyy yksinkertaiseen. On huomionarvoista, että yksinkertainen-sana on myös tullut merkitsemään tyhmää ja jollain tavoin ha\ veksittavaa. Olisiko se merkki siitä, että yksinkertaisuus todella muodostaa uhkan? Todella uhkaavaa lapsessa on sen hengeuisyys. lapsi 20

20 on olento, joka tajuaa luonnollisella tavalla yhteytensä maailmankaikkeuden ytimeen, itseään korkeampaan voimaan, Jumalaan. Tämä on vahvalle ihmiselle kauhis tus, sillä tämän asian näkeminen merkitsisi todella pit källe kantavien johtopäätösten tekemistä oman elämän suhteen. En voisi enää itse päättää elämästäni, jos kuuluisin johonkin suurempaan yhteyteen. En saakaan itse olla jumala. On sanottu, että ihmisellä ei itse asiassa muuta syntiä olekaan kuin se, että hän haluaa itse olla jumala. Minä, minä, heti, heti! Ja kuitenkin: paradoksaalisesti Jumala onkin ihmisessä mutta paljon inhimil lisempänä kuin ihminen itse. Jumala on tullut niin ih miseksi, että ihmiselle tämä on sietämätöntä. Jumala on läsnä ihmisessä, juuri siinä, missä ihminen on: tiskaa massa, auton sytytystulppia vaihtamassa, lapsen pyllyä pyyhkimässä, onkimatoja kaivamassa, teho-osastolla heräämässä. Lapsi uskaltaa myös olla elämän riepoteltavano.. Se ei vaadi itselleen varmistettua asemaa, jossa saisi turvallisesti tarkkailla elämää syrjästä, silloin tällöin toisille viisaita neuvoja jakaen. Ei. lapsen rokki ryveuyy. Jos haluamme oppia elämästä jotain arvokasta, katsokaam me ihmisen lapsen syntymistä: siinä veri roiskuu ja Iima kiiltää. Elämän rajussa ensisyleilyssä ihmislapsi on me nettää henkensä. Syntyminen sisältää jo elämän vihjeen ja signaalin siitä, millaista se pääosin tulee olemaan jatkossakin: riepoteltavana olemista, rajua syntymistä, tuskaista luopumista ja riemukasta löytämistä ja kotiin palaamista. Lapsiominaisuuteen ei sisälly elämän kontrolloimi- 21

21 nen ja hallinta vaan sekaan meneminen ja hullunrohkea hyppääminen tuntemattomaan. Se on riskien otta mista ja luottamista siihen, että elämä kantaa sittenkin. Se on turvallisuutta turvanomuudessa, järjestystä kaaoksessa, rohkeutta olla tietämätön ja vasta matkalla. Se on myöskin perilläoloa ja lepoa, mutta aina vain lepoa matkalla. Mikä sitten lapsessa kiehtoo ja on salaperäistä ja tutkimatonta? Ilmeisesti kaikki se, joka ylittää meidän loogisen ajattelukykymme, meidän järkemme. Luovuus ja intuitio, uteliaisuus ja k-yky ihmetellä ovat aina olleet tällaisia asioita. Myös lapsen ilo ja elämänhalu ovat asioita, joita kaipaamme ja tavoittelemme. Näistä asioista voisi muodostua jokin, jota tässä olen kutsunut lapsiominaisuudeksi, asioista, jotka ovat sa malla kertaa sekä kiehtovia, hauraita ja haavoittuvia että vaarallisia ja uhkaavia. Käsitän, että nämä ominaisuudet kulkevat jotenkin "käsi kädessä". Ne on syvällä ihmisen psyyken rakenteessa kytketty monimutkaisella tavalla yhte!.!n. Ei voi esimerkiksi tavoitella sitä mikä on kiehtovaa ja sulkea pois sitä mikä on vaarallista. Lapsi ominaisuuden lähestyminen merkitsee sen lähestymistä koko rintamalla. Sen vuoksi totuudellisuutta seuraa elämänilo, hengellisyyttä seuraa ihmettely, tarpeiden tyy dyttymistä seuraa uskallus olla haavoinuva jne. Jotenkin vaistomaisesti tiedämme tämän ja siksi olemme hyvin varovaisia lapsiominaisuuden suhteen kokonaisuudes 22

22 Lapsiominaisuuden hylkääminen Voisiko olla totta, että "lapsi" on jokin sellainen asia, joka on meissä kaikissa, riippumatta biologisesta iästämme? Minusta näin on. Miksi sitten käytämme lapsi-sanaa aivan toisessa merkityksessä tarkoittaen sillä vain biologisesti nuoria ihmisiä? Miksi lapsuus-käsite on olemassa? Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoinen kysymys. Voisiko olla niin, että lapsuus-käsite on otettu käyttöön, jotta sillä saataisiin pidetyksi ihmisen lapsi ominaisuus loitolla aikuisuudesta? Tällä käsitteellä olemme sopineet, ertä "nämä asiat" kuuluvat lapsuuteen, menneisyyteen, ne eivät enää kosketa meitä, ne eivät kuulu tänne missä me nyt olemme. Kysymykseen voisi etsiä vastausta esimerkiksi katsomalla sitä yhteiskuntaa, jonka olemme rakentaneet. Minkälaiset arvot ovat täällä vallitsevia! Ihmisten tarpeet ja tunteet, hengellisyys, ihmettely, uskallus olla tie tämätön, ilo, yksinkertaisuus, kontrolloimattomuus, totuudellisuus? Helposti näkee, enä näin ei ole. Tässä toisenlainen lista: kilpailu, järki, loogisuus, hallinta, Z3

23 kontrolli, kateus, omistaminen, menestyminen, riisto ja hyväksikäyttäminen. Heti tulee kotoisampi olo, kun laatii tällaista luetteloa. Kaikkialla meitä näyttää ympäröivän yhä lisääntyvä pahoinvointi. Työelämän suorituskeskeisyys, koulujemme lisääntyvä väkivalta, naisten pahoinvointi, miesten pahoinvointi, luonnon tekisi mieli sanoa alkava kuolankouristus, avioliittojen yhä yleistyvämpi rikkoutuminen. Lueneloa voisi jatkaa hyvin pitkälle. Oireellista on myös, että yhteiskuntamme on pitkään kokenut suuria vaikeuksia lastensa hoidon järjestämisessä. Jostain käsittämättömästä syystä meillä on jon kin aikaa vallinnut kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa vaihe, jonka aikana lasten vanhemmat on ajettu tai he ovat paenneet kotoaan lastensa luota. Kodit ovat jäämässä autioiksi. Ensin meni mies. Hän ei enää viljellytkään kotipeltoaan tai paikannut kotonaan naapurien kenkiä vaan hän katosi johonkin, jota nimitettiin "työksi". Kotona oleminen ei enää ollutkaan työ tä eikä siinä.:nää ollut merkittävyyttä. Nainen jäi yksin lasten kanssa eikä hän enää ollut merkittävä. Sitten naiselle tuli ikävä. Hän ei enää jaksanut olla kotona ilman kumppaniaan ja hänkin halusi olla merkittävä, niinpä hän lähti miehensä perään. Hänen oli tukahdutettava paha olonsa ryhtyessään mieheksi mutta sen hän oli valmis tekemään, sillä yksin oli vielä pahempi olo. Samalla hän tietysti huomasi, että lapset jäivät yksin kotiin. Tämä herätti hänessä suurta syyllisyyttä, joten hän alkoi nopeasti järjestää lapsiaan pois kotoa jonnekin, jossa he saisivat hoitoa. Koska näitä miehiä ja naisia 24

24 oli paljon, he päättivät yhdessä tuumin järjestää jälkeläisilleen erityisiä lapsireservaatteja, joita he kutsuivat päiväkodeiksi. Näitä alettiin sitten täyttää lapsilla. Tavoite oli saavutettu: kodit oli tyhjennetty, niissä ei ollut enää mitään, ei miehiä, ei naisia, ei lapsia. Mutta nyt oli tehtaita, konttoreita, konsulttifirmoja, kauppakeskuk sia, sosiaalitoimistoja, pankkeja ja kiinteistövälityksiä ja päiväkoteja. Mutta sitten oli lisäksi erityisiä yökoteja. Mitä ne ovat? Mitä niissä tapahtuu? Ne ovat niitä paikkoja, joihin päiväkotien lapset menevät yöksi, sinne menevät myös konsuhit ja pankkivirkailijat. Sieltä he ovat. Mutta mitä yökodeissa tapahtuu, mitä niissä on? Voisiko olla niin, että yhteiskunnassamme ilmenevä syvenevä pahoinvointi on yhteydessä aikuisten maailmassa vallitsevaan lapsiominaisuuden kieltämiseen? Olemmeko tunkeneet myös oman lapsiominaisuutemme re.'iervaattiin perustaessamme päiväkoteja? Voimme huonosti, sillä emme enää osaa kuunnella sisällämme olevaa lasta. Olemme ohittaneet sen ja nyt maksamme siitä tiettyä hintaa. Lapsi on olemassa, se ei ole kuollut. Se on olemassa meidän pahoinvoinnissamme, meidän sairaudessamme. Emme voi tästä hypätä noin vain hyvinvointiin kuuntelematta vakavasti ensin pahoin vaivaa lastamme. Nousuhumalasta ei voi suoraan raitistua! Jos lapsiominaisuutta ei kuunnella, jos sen ohittaminen jatkuu riittävän pitkään, sen tilalle astuu helposti kiukkuinen ja vaativa lapsi, jota on työläs käsitellä. Tällainen olento alkaa sabotoida ympäristöään ja jos tilanne jatkuu, se muuttuu demoniseksi hirviöksi, joka taiste 25

25 Iee silmittömästi oikeudestaan saada olla olemassa. Lap siominaisuuden ohittaminen ja hylkääminen ei koskaan voi tapahtua ilman seurauksia. Lapsiominaisuus on haavoittuvuutta ja jotain helposti särkyvää. Sen vuoksi myös jo hyvin pieni lapsi saattaa wmea houkutusta jättää itsessään oleva lapsiominaisuus pimentoon. Jo hyvin pienetkin ihmiset osaavat valita helpomman tien kuin olla haavoittuvia. Jos lapsiominaisuus on jotain, joka ei erityisesti kuulu pelkästään lapselle, vaan ihmiselle, tästä seuraa, että pienet lapset tietyssä mielessä ovat enemmän ihmisiä kuin lapsia. Lapsuus-käsite menettää liiallista dramatiikkaansa ja tätä kauna saattaa olla helpommin käsitettävissä, että pienet lapset eivät aina ole pel kästään suloisia ja viattomia, vaan he saattavat valita oman lapsiominaisuutensa hylkäämisen kuten ihmiset yleensä. 26

26 Kahden sukupolven kohtaamis tapahtuma

27

28 Peilaus Jos lapsi ominaisuutena ihmisessä on näin ratkaisevan tärkeä, voisi kuvitella, että luoma on kaikin tavoin var mistanut, että siitä todella piderään hyvää huolta ja että se pääsee keskeisesti vaikuttamaan kaikkiin ihmisen elä män eri tasoihin, yksilöihin, yhteisöihin, yhteiskumiin ja koko tämän planeetan ihmiskuntaan. Muna onko näin? Ei ole, sillä kaikki uudet lapset lasketaan maapallolle heitä edeltävän sukupolven syliin. Tämä on elämän majesteetin ihmetystä herättävä veto. Miksi se tekee näin? Eikö se tiedä, että lapselle tehdään pahaa, eikö se ole tietoinen ihmisen maailmassa vallitsevasta pahuudesta, eikö se käsitä, että vanhemmat eivät kykene vaalimaan lasta siten kuin sen arvo edellyttäisi! Heittää kö elämä helmiä sioille uskoessaan näin arvokkaan lah jan susilauman keskelle? Tuntuu siltä, ertä tämän kysy myksen ääreen on hyvä hetkeksi pysähtyä. Mitä itse asiassa tapahtuu, kun kaksi sukupolvea kohtaa tapahtumassa, jota olemme tottuneet nimittä mään kasvatukseksi? Ensinnäkin, on sovittu, että edelli nen sukupolvi toimii jälkimmäisen vanhempana, van hemmat huolehtivat lapsistaan. Näin on järjestetty, kas 29

29 ka tiedetään että tulokkaat ovat avuttomia, haavoittuvia ja tuoreen täynnä osaamattomuuna ja neuvottomuutta. Muna jo tästä sopimuksesta livetään. Tu lemme myöhemmin näkemään kuinka vaikeaa tästä sopimuksesta kiinni pitäminen itse asiassa on. Tämä joh(uu siitä, että edellisen sukupolven lapsiominaisuutta on sitäkin kohdeltu kaltoin. To inen perussääntö kohtaamistapahtumassa onkin, että vanhemmat kykenevät näkemään lastensa lapsiominaisuutta vain siinä määrin kuin he näkevät sitä ' itsessään. Voimme antaa vain sitä mitä olemme itse saaneet. Tästä perussäännöstä seuraa, että edeltävä sukupolvi "sanoo" tulevalle: ''Tähän saakka olemme selvinneet, jatkakaa tästä eteenpäin". Ta i: "Näin paljon lapsiominaisuutemme sai olla olemassa, näin paljon saa teissä oleva lapsi syntyä, loppu jääköön syntymättömäksi". Miten tämä sitten käytännössä tapahtuu! Asian voisi ilmaista esimerkiksi niin, että tulokassukupolven lapsiominaisuus katsoo edeltävään sukupolveen ja kysyy: saanko olla tällaisena olemassa? Siitä, mitä se katsoessaan näkee, se tekee omat johtopäätöksensä. Tällaisena saan olla olemassa, tällaisena en. Tapahtumasta voisi käyttää nimitystä peilaus (Winnicon). Lapsi on luonteeltaan sellainen, ettei se voi kasvaa eristyneenä omista mahdollisuuksistaan loputtomasti ammentaen. Lapsi on ominaisuutena loputtoman rikas, täynnä elämän runsaita mahdollisuuksia. Mutta nämä mahdollisuudet ovat ikään kuin lapsen selän takana, hänen näkymättömissään ja ulottumattomissaan. Ne ovat mahdollisuuksia, eivät mitään automaattisesti toteutuvia faktoja. Tästä 30

30 syystä lapsi tarvitsee eteensä peilejä, joihin katsomalla hän näkee, kuka hän on, mitä hänen selkänsä takana on. Peileinä toimivat muut ihmiset. Lapsen kehityksen kannalta kaikkein ratkaisevimmat peilit ovat ne, jotka on asetettu lapsen eteen hänen varhaisimmissa kehitysvaiheissaan, usein siis edeltävän sukupolven edustajat äiti ja isä. Peiliin katsomalla lapsi näkee kuka hän on. Jos lapsi esimerkiksi kokee voimakasta surua, hän ei ole siitä aluksi tietoinen, suru on, mutta lapsi ei käsitä sitä omaksi surukseen, osaksi häntä itseään. Jos lapsen suru näkyy peilistä, se merkitsee, että lapsi ottaa surun tunteen omalle itselleen ja omaksi itsekseen. Lapsen psyykkinen johtopäätös on tällöin, että minä saan olla surullinen, surun tunne on hyvä asia. Suru näkyy peilistä silloin, kun äiti tai isä näkee sen, hyväksyy sen ja antaa lapselle tilaa elää suruaan. Jos vanhemmilla ei ole itsessään tilaa suru-nimiselle tunteelle, he eivät kykene näkemään sitä lapsessaankaan. Peili mykistyy tässä kohtaa eikä se näytä sitä mitä lapsessa on. Kerron tässä pienen esimerkin omasta perheestämme. Kun vanhin poikamm"'oli kuusivuotias, päätimme viedä hänet leikkikouluun. t'aimoni vei hänet. Leikkikoulun alkamispäivä oli e immäinen päivä poikamme elämässä, jolloin hänen oli määrä jäädä johonkin paikkaan ilman äitiä. Seurauksena oli, että poika oli kau huissaan ja itki. Näin tekivät samana päivänä myös monet muut lapset leikkikoulussa. Vaimoni kertoi seuranneensa leikkikoulutätien käyttäytymistä. Itkevät tytöt otettiin syliin ja heitä lohdutettiin. Jos sovellamme pei- 3/

31 lausasiaa tähän, voisimme sanoa, että tytöt näkivät peilistä, että pelon tunne on hyvä asia, se saa olla olemassa, minut hyväksytään pelkäävänä, joten hyväksyn itsekin pelkoni. Toiseksi peilistä näkyi, että minun lohdutuksen tarpeeni on hyvä asia, saan omia sen itselleni ja saan käsittää, että minulla on lohdutuksen tarve, jonka tulee tyydyttyä. Lapsi näki siis peilistä oman pelon tunteensa ja lohdutetuksi tulemisen tarpeensa. Entä poikalapset? Poikia tädit ottivat kädestä ja sanoivat heille: "Älä itke, tule katsomaan tänne hyllylle, täällä on näin paljon jännittäviä autoja." Mitä lapsi näki peilistä? Hän näki, että pelon tunne ei ole hyvä asia, en voi omia sitä itselleni. Lisäksi hän oppi tekniikan, jolla kääntää huomionsa pois tunteistaan: keskitytään autoi hin! Kolmas asia, jonka hän oppi oli, että ei ole mitään syytä pitää lohdutuksen tarvena todellisena, sen voi unohtaa. Onneksi lapsi ei ole niin oppivainen, että hän yhdellä kertaa uskoisi. Vasta toistuvat kokemukset alkavat vaikuttaa. Näin lapsi peilaa kaikki muutkin tunteen sa: vihan, surun, ilon, yksinäisyyden jne. Jälleen: vain sen, minkä vanhemmat ovat saaneet itselleen, he kykenevät peilaamaan lapselleen. Näin tapahtuu myös kun ovat kysymyksessä tarpeet: turvallisuuden tarve, arvos tulesen tarve, läheisyyden tarve, hyväksytyksi tulemisen tarve jne. Katsomalla toistuvasti peileihin lapsi alkaa rakentaa kuvaa ja käsitystä itsestään. Siitä, mikä siellä toistuvasti heijastuu, päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, alkaa muodostua lapsen minäkuva, sellaiseksi hän tulee. Voi sanoa, että me muutumme sellaisiksi millaisina muu1 32

32 meidät näkevät. Näin suuri valta muilla ihmisillä on meihin. Peilaustapahtuma muistuttaa luomistapahtumaa, siinä ihmisen persoonallisuus luodaan suurelta osin. Sama peilaustapahtuma jatkuu itse asiassa läpi elämämme. Yhä edelleen me jatkamme muotoutumistamme katsomalla kaikkiin niihin peileihin, joita elämä eteemme asettaa. Tosin näyttää siltä kuin me olisimme varhaisen lapsuutemme kuvien lumotruja vankeja, koska me pyrimme ikään kuin toistamaan näitä varhaisia peilaustapahtumia yhä uudestaan ja uudestaan. Tämän me teemme hakeutumalla sellaisten ihmisten lähelle, jotka kohtelevat meitä kuten meidän vanhempamme aikoinaan tekivät. Tämä seikka näyttää ohjaavan meitä ratkaisevasti valitessamme aviopuolisoa itsellemme. On kuin haluaisimme tarkistaa syntyneen minuutemme: olenko minä tuollainen, tämäkö minä olen? Ehkä pei laamatta jääneet mahdollisuutemme selkämme takana, nuo lukuisat syntymättömät minuutemme, hakevat yhä uudestaan ja uudestaan lupaa syntyä ja tulla osaksi minuuttamme. Ehkä minämme viisaasti tietää, että ei tässä ole kaikki, vielä olen valmis syntymään. 33

33 Häiriöt peilauksessa Olen jo moneen otteeseen viitannut siihen, että van hemmat kykenevät heijastamaan vain niitä asioita, jotka ovat saaneet syntyä heissä itsessään. Tämä tosiasia johtaa väistämättä siihen, enä peilaustapahtuma on altis erilaisille häiriöille. Häiriöt ovatkin hyvin yleisiä ja näynää siltä, että olemme kaikki joutuneet niitä kokemaan. Tämä on se elämän majesteetin ihmetystä herät tävä veto, josta mainitsin aiemmin. Uudet ihmiset lasketaan edeltävän sukupolven eteen tilanteeseen, jossa jo ennakolta voidaan nähdä, että syntyminen tulee tapahtumaan monen kohdalla vain osittain jos ollenkaan. Tämäkö on syy siihen, että tätä maailmaa on nimitetty murheen laaksoksi? Millaisia häiriöitä peilaustapahtumassa voi ilmetä? Useimmat peilit heijastavat uain osittain. Tällainen peili voi esimerkiksi heijastaa vain myönteisiä tunteita ja jät tää ns. kielteiset heijastamatta. On olemassa perheitä, jotka ovat kykenemättömiä läpielämään mitään, mikä viittaisi tuskaan tai kärsimykseen tai edes siihen, että aina ei ole niin hyvä olla. Kaiken pitää olla moitteeton ta, kiillotettua ja esimerkillistä. Isä saattaa sanoa vihai 34

34 selle tyttärelleen, kuin ohimennen: "Etkös sinä enää olekaan isin pikku tyttö, kun olet noin vihainen!" Lausahdus kuulostaa tavanomaiselta eikä se herättäne sen suurempaa kummastusta. Muna jos katsomme hieman tarkemmin, huomaamme, että siihen sisältyvä viesti on todella murhaava: "Jos näytät vihan tunnetta, tulen hylkäämään sinut tyttärenäni. En enää ole isäsi. Sitä paitsi tuollaisena et ole edes tyttö, et ole kelpo sukupuolesi edustaja." Näin lapsi sen kuulee. Viesti on niin kauhistuttava että lapsi haluaa muunua sellaiseksi, enei isä häntä hylkää. Toinen esimerkki, vielä yleisempi ja tavanomaisempi, pienelle pojalle sanottuna: "Mikäs mies sinusta tulee, kun vaan itkeä vollotat!" Mitä lapsiominaisuus tässä kuulee! "ltkeminen on merkki siitä, että olen uhkaavai Ja tavalla kasvamassa joksikin olioksi, joka ei olekaan mies vaan kummajainen, jota isäni ja muut miehet eivät voi hyväksyä vaan hylkäävät." Terapiatyöntekijänä minulla on lukuisia kokemuksia siitä, kuinka tiukassa paketissa monet miehet ovat vailla luonnon heille antamaa suremisen välinertä: itkua. Sivumennen sanottuna, on mielenkiintoista havaita, että olemme luokitelleet tunteet kielteisiin ja myönteisiin. Miksi näin! Onko tämä merkkinä juuri edelläkuvatun kaltaisesta osittain heijastamisesta, jossa myönteiset tunteet saavat olla olemassa mutta kielteiset eivät? Joskus peilit voivat puuttua lähes kokonaan. Puuttumisen syynä voi olla se, että vanhemmat eivät ole fyysisesti läsnä, tai etteivät he ole psyykkisesti läsnä. Tällöin peili on himmeä eikä se heijasta mitään. Peilin totaalinen 35

35 puuttuminen johtaa siihen, eträ lapsi jää psykologisesti syntymänä. Lapsen minuus jää hänelle itselleen arvoitukseksi eikä hän tiedä kuka hän on. Ihmisen minuuden kokemus riippuu paljolti hänen yhteydestään omiin tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Omien tunteiden ja tarpeiden omistaminen merkitsee vahvaa kokemusta omasta identiteetistä. Sijaitsen jossain, olen keskuksessani. Tästä peilien puuttumisesta ja hirnmeistä peileistä tulee tarkemmm puhe jatkossa, jolloin puhutaan alkoholismi perheistä. Peilit voivat olla myös vain silloin tällöin paikalla. Tähänkin voi olla syynä vanhempien ajoittainen fyysinen poissaolo mutta myös se, että peilit heijastavat milloin yhdellä tavalla, milloin toisella. Tämäkin on tyypillistä alkoholistiperheessä, sillä vanhemmat käyttäytyvät hyvin eri tavoin ollessaan humalassa kuin selvin päin. Isä saattaa selvin päin luvata ostaa tyttärelleen uudet luisti met, kun hän tulee huomenna töistä kotiin. Seuraavana päivänä isä meneekin kapakan kauna ja unohtaa luistimet kokonaan. Tavatessaan tyttärensä murjottamassa ja koko luistinasian unohdettuaan hän tokaisee: "Mitä ihmettä sinustakin vielä tulee, aina murjottamassa ja alahuulta roikuttamassa. Samanlainen inisijä kuin äiusikin!" Olen keskustellut alkoholistiperheiden aikuisten lasten kanssa ja he sanovat, että tällaiset kokemukset johtavat hyvin suureen turvattomuuteen. Maailmassa ei ole jatkuvuutta, mihinkään ei voi luottaa. Ei tiedä mikä on totta. Suureen turvattomuuteen lapsessa johtaa myös se, että hänelle ei anneta turvallisia rajoja. Ihmisessä oleva 36

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot