EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TYÖKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TYÖKIRJA"

Transkriptio

1 1 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TYÖKIRJA 2006 Petri Kylmänen

2 2 SISÄLLYS ALKUSANAT 4 1. TAUSTAA Päihteet Nuorisokulttuurien vaikutus EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Yhteistyö Sovellettuja periaatteita Valistuksen pulmia PÄIHDEKASVATUS Mahdollisuudet päihdekasvatuksessa Nuorten toiveita päihdeasioiden käsittelyyn PÄIHDEOHJELMAN ABC Varhainen puuttuminen vai puheeksi ottaminen Päihdeohjelman rakentaminen Päihdeohjelman laadinnassa ja toteutuksessa ilmenneitä vaikeuksia Tarvittava tuki KOULUTUSOHJELMAN RUNKO Koulutukseen valmistautuminen 31

3 3 6. HARJOITTEET JA MALLIT 32 Päihdeohjelma-malli 1 32 Päihdeohjelma-malli 2 35 Esimerkki päihdeohjelmakyselystä 39 Esimerkki imppaustiedotteesta 43 Harjoite nro 1: Päihdeohjelman runko 44 Harjoite nro 2: Oma rooli verkostossa 45 Harjoite nro 3: Nuoren tilanteeseen puuttuminen 46 Harjoite nro 4: Tehtävä työ-yhteisöön ja alueelliseen verkostoon 47 Harjoitteet nro 5 8: Varhaisen puuttumisen malleja 48 Harjoite nro 9: Suuri päihdekeskustelu 55 Harjoite nro 10: Ryhmätyötehtäviä vanhempainiltaan pohdittavaksi 58 Harjoite nro 11: Kannabistehtävä 59 Harjoite nro 12: Ehkäisevä päihdetyö nyt tehtävä 60 LÄHTEET 61

4 4 ALKUSANAT Alaikäisten päihteiden käyttö on eräs vilkkaimmin keskustelluista aiheista. Keskusteluissa syrjäytetään pohdinta siitä, mitkä tekijät johtavat päihteiden kokeiluun tai vakiintuneeseen käyttöön. Tähän työkirjaan on koottu aiheeseen liittyvää materiaalia Sinun työsi tueksi. Työkirja on suunniteltu käytettäväksi koulutuksissa ja kirjani -Kun kaikki muutkintukimateriaalina. Kohtaat alaikäisiä ja saatat joutua tilanteeseen jossa huolestut alaikäisen elämäntilanteesta, käyttäytymisestä tai hänen kertomista asioista. Vastuusi on merkittävä, toisaalta vastuusi on myös mahdollisuus monelle. Päihdekeskusteluja värittävät usein tunteet ja asenteet, joskus ne myös estävät asiallisen keskustelun. Päihteistä keskusteltaessa olisi tärkeää, että tarkastelu koskisi päihdekäyttäytymistä kokonaisvaltaisesti. Yhden näkökulman esiin tuominen ei välttämättä auta lapsia ja nuoria tai heidän läheisiään. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt erilaisen syrjäytymisen seurauksena, Syrjäytymisen saattaa aiheuttaa se, ettei kasvuympäristössä ole turvallista aikuista roolimalleineen tai elinympäristössä ei ole päihteetöntä mallia. Monilta puuttuu elämästä mielekäs tekeminen ja säännöllinen harrastus. Suurimmissa kaupungeissa sekä taajamissa esimerkiksi huumausaineiden käyttö vakiintuu pysyväksi ongelmaksi ja sen seurauksena huumausainekokeilun pystyy tekemään helposti niin halutessaan. Perinteinen päihde on kuitenkin alkoholi ja sen käyttötavat (humalahakuisuus) periytyvät aikuisilta nuoremmille. Kokonaisuudessaan tilanne asettaa suuria haasteita kaikille, jotka lasten ja nuorten kanssa ovat tekemisissä. Sinut ja minut, meidät kaikki. Päihdetyössä on erilaisia tehtäviä. Päihdetyötä tehdään maailmanlaajuisesti mm. lainsäädännön ja yhteistyösopimusten keinoin. Valtiovalta vastaa suurimmasta osasta valvonnasta ja palveluista, myös perinteisellä yhdistystoiminnalla on erittäin merkittävä rooli kokonaisuudesta. Se täydentää julkisensektorin toimintaa tekemällä välitöntä työtä lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi tai tukee perheitä kriisitilanteissa. Ota siis selvää alueellasi toimivista yhdistyksistä ja ota heidät myös mukaan toimintaan. Yhteistyössä on voimaa ja mahdollisuus. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, yhteistyöllä saamme paljon aikaiseksi!

5 5 Vastuusi on suuri. Oma suhtautuminen ja esimerkki on siis tärkeää. Päihteistä keskusteltaessa täytyy selvittää myös oma asenne päihteitä kohtaan. Tutkia ja tarkastella asioita monipuolisesti. Aihepiiri elää koko ajan ja siksi myös palaute on tärkeää. Päihdetietoa jakaessasi on tunnettava vastuu. Jos tietoa ei ole, jätä keskustelu henkilölle joka asian hallitsee. Oman työn tavoitteet kirjaamalla voitte työryhmässä muodostaa yhteisen käsityksen asioista. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi; luoda uusia ja koota toimivia päihdekasvatuksen menetelmiä oman työskentelyn tueksi päihdetietoisuuden lisääminen päihteettömyyden tukeminen eri menetelmin vanhempaintoiminnan kehittäminen osana nuorisotyötä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen edistäminen lasten ja nuorten itsetuntoa ja itsetuntemusta edistäminen eri menetelmin Miten näihin tavoitteisiin päästään? Toivotan menestystä haastavassa työssäsi ja toiminnassasi Petri Kylmänen

6 6 1. TAUSTAA Nuorten parissa tehtävässä työssä on tärkeää laatia ohjeistus myös päihdetyötä sivuten. Ohjeistuksilla on monta nimitystä; päihdeohjelma, päihdetoimintamalli tai päihdestrategia. Oleellista on se, että siihen sitoutuvat kaikki työntekijät ja toimijat. Tässä koulutusmateriaalissa käytetään nimitystä päihdeohjelma. Se sisältää ajatuksia toimintamallista, joka tulisi puolestaan sisältää ehkäisevän päihdetyön, kuten varhaisen puuttumisen, riskiryhmien ja yksilöiden tunnistamisen sekä hoitoonohjauksen ja tukitoimiin ohjaamisen. Yleisesti ottaen päihdetoimintamallin tavoitteena on tuottaa työntekijöille perustyön tueksi toimiva työväline eli yhteiset päihteisiin liittyvät toimintatavat ja ulkopuolinen tukiverkosto konsultaatioapua varten. Toinen tavoite on rakentaa toimintamalli sisällöllisesti nuorten elämänhallintaa lisääväksi. Ehkäisevää päihdetyötä ovat ennen kaikkea arkirutiinit, mielekäs tekeminen ja sosiaalisten kontaktien sekä terveellisten elämäntapojen vahvistaminen. Lisäksi päihdetoimintamallin avulla pyritään kiinnittämään huomiota päihteidenkäyttöön ja siihen liittyviin tekijöihin. Ohjattujen toimintojen tulee olla kasvatuksellisesti korkealaatuisia. Varsinaisen ohjaamisen lisäksi siihen liittyy oleellisesti ohjaajan oma malli nuorille. Yhdessä sovittujen sääntöjen avulla vaikutetaan toimintatapoihin ja asenteisiin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kun varaudutaan ongelmatilanteisiin täytyy myös valmistautua oikeudenmukaiseen kohteluun luottamuksen säilyttämiseksi. Ongelman lieventämisessä ehkäisevällä päihdetyöllä on suuri merkitys ja nuorisotyöllä merkittävä rooli sen toteuttaja. Tavoitteet voidaan kirjata seuraavasti; luoda uusia ja koota vanhoja ja toimivia päihdekasvatuksen menetelmiä nuorisotyön käyttöön päihdetietoisuuden lisääminen ja päihteettömyyden tukeminen toiminnallisin menetelmin toiminnallisten elementtien ja menetelmien tuominen osaksi työskentelyä vanhempaintoiminnan kehittäminen

7 7 vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen edistäminen toiminnallisin menetelmin lasten ja nuorten itsetuntoa ja itsetuntemusta edistävän toiminnan toteuttaminen 1.2 Päihteet Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa törmää usein käsitteisiin päihteet ja huumausaineet (huumeet). Päihteillä tarkoitetaan laajassa merkityksessä sekä laillisia, että laittomia päihdyttäviä aineita. Viime aikoina huumeiden käytön raju lisääntyminen nuorten keskuudessa on kuitenkin luonut tarpeen puhua erikseen huumeista, jolloin huumeet halutaan käsitteenä erottaa muista päihteistä. Päihde -nimitystä käytetään kaikista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat humalatilan tai päihtymyksen tunteen. Suomessa päihteisiin luetaan tupakka, alkoholi, huumausaineet ja tekniset liuottimet. Päihteiden alaisuudessa huumausaineiksi luokitellaan jotkut lääkkeet, sienet ja niin sanotut klassiset huumeet, kuten kannabis, LSD, heroiini ja amfetamiini. Ne jaetaan vaikutuksen mukaan alaryhmiin: kannabistuotteet, hallusinogeenit eli harha-aistimuksia aiheuttavat aineet, keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaannuttavat aineet. Omana ryhmänään päihteissä pidetään vielä sekakäyttöä. Päihteiden aiheuttama vaikutus riippuu käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä, käyttöajasta, käyttöympäristöstä, käyttäjän persoonallisuustekijöistä ja yleistilasta, iästä sekä kehon koosta. Päihteitä voidaan käyttää suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen), nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvolta, lihaksen- tai suonenesisäisesti ja imppaamalla. Huumausaineet eroavat muista päihteistä niiden laittomuuden vuoksi. KANNABIS (HASIS, MARIJUANA) Hasis on yleisimmin käytetty huumausaine Suomessa. Sen tärkein vaikuttava aine on THC eli tetrahydrokannabinoli. Koska kannabis on huumausaine, suuri osa nuorista ei hyväksy kannabiksen käyttöä ja käytön puolesta puhujat jäävät vähemmistöön. Terveystapakyselyt osoittavat, että tupakoivilla nuorilla kannabiksen käyttö on yleisempää kuin tupakoimattomilla. Kannabiskokeilun mahdollisuus tulee yleensä kavereiden kautta ja kokeilijoiden määrä saattaa olla paikallisesti erittäin suuri. Tämä näkyy selvimmin

8 8 esimerkiksi oikeudenkäynneissä, joissa yleensä kuulusteltuina ja syytettyinä on kymmeniä nuoria. Verkostokauppa on tehokasta, tuttu henkilö välittää sekä myy ja näin myös rahoittaa oman kannabiksen käytön. Ne nuorten ryhmät, joissa kannabiksen käyttöä esiintyy on myös mielenkiintoa kokeiluun. Tästä syystä nuorten päihteiden käyttöä selvitettäessä on tärkeää myös kartoittaa heidän mahdollinen mielenkiinto kannabiskokeiluun. Kannabiksen vaikutukset ovat yksilöllisiä ja mitään tuotetakuuta kannabiksen osalta ei ole. Osa nuorista saa erittäin pahoja ahdistus- ja pelkotiloja jo yhdenkin polttokerran jälkeen. Toisilla taas kannabiksen käyttö saattaa jatkua pidempään, ennen kuin negatiiviset vaikutukset on havaittavissa. Kannabiksenkaan osalta käyttäjä ei itse välttämättä koe negatiivisia vaikutuksia, vaan pyrkii maksimoimaan päihtymyksestä saadun hyödyn. Kannabiksen terveysvaikutuksista on tärkeä keskustella, koska ne ovat yllättävän huonosti nuorten tiedossa. Tietous perustuu yleensä opeteltuihin mantroihin ja keskustelut liikkuvat lähinnä siinä, onko kannabis vaarallisempaa kuin alkoholi ja miksi kannabiksen käyttö ei ole laillista. Keskusteluissa täytyy siis varata mahdollisuus siihen, että nuoret pääsevät sanomaan ääneen mitä positiivisia vaikutuksia kannabiksella väitetään olevan. Tässä osiossa käsitellään kannabiksen käytön yleisyyttä ja terveysvaikutuksia. Osio päättyy kannabiksen käytön itsearviointiin, jota voi hyödyntää työvälineenä tai tarjota nuorelle itselleen pohdittavaksi. Teksti saatetaan kokea provosoivaksi ja jopa ikään kuin kannabiksen käytön hyväksyväksi sisällöltään. Siitä kuitenkaan ei ole kyse, päinvastoin. Itsearvioinnin mahdollisuuksia tarjotaan ihmisille erilaisiin tilanteisiin, kuten sairauksien ehkäisyyn, omaan alkoholin tai tupakan käyttöä arvioimaan ja ruokailutottumuksia mittaamaan. Miksi kannabis olisi poikkeus? Kannabis itsearviointeja on käytetty maailmalla eri muotoisina. Itsearvioinnin kieliasu poikkeaa kirjan muusta tekstistä, jotta lukija itse pohtisi omaa suhtautumista kannabikseen. KANNABIKSEN KÄYTTÖ JA HOIDON TARVE Kannabiksen käyttöön liittyvä asiointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lisääntyi 1990-luvun loppupuolella. Se on myös merkittävä huumausaine ensisijaisena huumehoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä (18 % huumehoidon asiakkaista). Kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuneiden osuus on suurin alle 25-vuotiaille

9 9 päihteidenkäyttäjille tarkoitetuilla nuorisoasemilla. Käyttäjille ei ole erityisiä hoitopaikkoja tai -muotoja, vaan kannabiksen vuoksi hoitoa tarvitsevat nuoret voivat hakeutua paikkakuntansa päihdehuoltopalveluihin (terveyskeskus, nuorisoasemat). Kannabikseen keskittyneitä hoitomuotoja on kuitenkin kehitteillä, koska hoidon tarve on ilmeinen. Nuorisoasemien asiakkaista 26 prosenttia hakeutuu hoitoon ensisijaisesti kannabiksen käytön vuoksi. Kannabiksen vuoksi päihdehoitoon hakeutuminen tapahtuu ensimmäisen kerran keskimäärin 20-vuotiaana. Hoitoon hakeutumista edeltää noin viisi vuotta kestänyt kannabiksen käyttö. Alle 20-vuotiailla on yleensä enemmän sosiaalista tukea, koska hoitoon ohjauksen on tehnyt vanhemmat, lastensuojelu, joku muu läheinen tai viranomainen. Sosiaalisen tuen merkitys on erittäin tärkeä kannabiksesta irrottautumisessa. Vanhempien huolen taustalla voi olla nuoren kannabiksen kokeilukäyttö tai satunnainen käyttö. Tällaisissa tilanteissa riittävän ajoissa tehty puuttuminen ehkäisee vakavampien ongelmien kehittymistä. Nuori saattaa myös itse hakea apua, tällöin kannabiksen käyttö on yleensä säännöllistä, useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Tällaisissa tilanteissa nuorta on kyettävä ohjaamaan avun piiriin. Ensimmäisen tilannearvion voi tehdä terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri. Hoidollisen tarpeen voi muodostaa myös kannabiksen aiheuttama masennus tai kannabispsykoosi. Kannabiksen käyttöön liittyvät psykoosit, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet ( ) sitä mukaan kun tutkimustieto ja sen tiedostaminen ovat lisääntyneet. Nuorten kohdalla hoidon arvioinnissa korostuu psyykkisen tilanteen arviointi. Kannabiksen on arvioitu lisäävän riskiä skitsofrenian ilmaantumiseen ja altistavan myös masennukselle (Jääskeläinen, J. 2003, Poikolainen, K. 2002b). Mielenterveysongelmien tulkitaan useimmiten olevan kannabiksen käytön seuraus kuin sen käytön syy. Toisaalta herkässä iässä aloitettu ja vakiintunut kannabiksen käyttö saattaa peittää mielenterveysongelmia. TERVEYSVAIKUTUKSISTA Koska kannabiksen sisältämistä aineosista ei ole varmuutta, jokaiseen käyttötilanteeseen liittyy riskejä. Aineessa olevat epäpuhtaudet ovat yleensä eri kuljetus- tai jakeluportaassa lisättyjä aineita. Vaikka kyseessä ei ole suonensisäisesti käytettävä huumausaine, on muistettava että poltettunakin saattaa keuhkojen kautta verenkiertoon imeytyä myrkyllisiä aineita tai infektioita aiheuttavia mikrobeja. Kannabiksen käyttö saattaa altistaa mm. hengitystieinfektioille ja astmaan sairastumiseen. Käyttö voi myös pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita, esimerkiksi vaikuttava aineosa THC laskee elimistön

10 10 verensokeripitoisuutta ja muodostaa näin ollen riskin diabeetikolle. Nuorelle henkilölle eräs keskeinen riski on THC:n vaikutus aivojen stressi- ja mielihyvämekanismeihin. Varhain alkanut kannabiksen käyttö lisää myös riskiä muiden päihteiden riippuvuuskäyttöön. Kannabiksen käyttö itsehoitolääkityksenä ilmenee esimerkiksi siten, että sillä lievitetään ahdistusta, masennusta tai alakuloisuutta. Ongelmaksi tilanne muodostuu silloin, kun käyttäjä kokee kannabiksen auttavan ja käyttö vakiintuu. Kannabiksen käyttö saattaa peittää vakavia mielenterveysongelmia pitkää ja ongelmat alkavat, kun aine ei enää toimi itsehoitomuotona. Huumausaineet ja niiden vaikutukset pääalueittain HUUMAUSAINEET 1. LÄÄKKEET o Huumausaineiksi luettaviin lääkkeisiin kuuluvat psykoosija neuroosilääkkeet, depressiolääkkeet sekä särky- ja kipulääkkeet. o Lääkkeiden väärinkäyttöä ovat liikakäyttö, sekakäyttö ja tottumuskäyttö. o Nuoret saattavat esim. kotibileissä kokeilla uteliaisuudesta ja seurauksia ajattelematta mitä tahansa lääkettä, erityisesti alkoholin kanssa sekaisin. 2. HUUMEET o Monivaikutteinen huumausaine aiheuttaa harha-aistimuksia, Kannabistuotteet kiihottaa ja rauhoittaa keskushermostoa. (hasis,marihuana) o Jatkuva kannabiksen käyttö aiheuttaa muutoksia persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja sosiaalisissa suhteissa. o Nuorella käyttäjällä henkinen kehitys saattaa jäädä ikätovereista jälkeen, mikä tarkoittaa murrosiän viivästymistä. o Kannabis aiheuttaa myös oppimiskyvyn, lyhytkestoisen muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä, joihin liittyy passiivisuutta ja haluttomuutta. Hallusinogeenit eli o LSD on voimakkain aistiharhoja aiheuttava huumausaine.

11 11 harha-aistimuksia aiheuttavat aineet (LSD, sienet) Sitä voi nauttia sokeripaloina, pieniin kuviollisiin paperilappuihin imeytettynä, tabletteina ja kapseleina. o LSD:n käyttö johtaa mielenhäiriötä muistuttavaan tilaan. Se aiheuttaa epätodellisia mielikuvia ja minäkuva häiriintyy. Näkö- ja kuuloharhat sekä kiihtymystilat ovat tyypillisiä. Hilpeys ja masentuneisuus vuorottelevat. o Aiheuttaa voimakasta kiihtyneisyyttä, hermostuneisuutta, aggressiivisuutta, kärsimättömyyttä, aistiharhoja, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta. Keskushermostoa kiihottavat aineet (amfetamiini, kokaiini) o Amfetamiinin johdannainen ekstaasi on Euroopan neuvoston arvioiden mukaan suosituin huume kannabiksen jälkeen vuotiaiden keskuudessa. Välittömät oireet ennustamattomia sekä psyykkisiä että fyysisiä. o Kokaiinin johdannainen crack on suosittu erityisesti USA:ssa. Se aiheuttaa voimakkaan kiihotustilan ja riippuvuuden. Keskushermostoa lamaavat aineet (opiaatit: heroiini, oopiumi, morfiini) o Oireita ovat epätodellinen hyvänolontunne, halujen katoaminen, vajoaminen omaan sisäiseen maailmaan. o Riippuvuus syntyy nopeasti. Muut päihteet ja niiden vaikutukset pääalueittain MUUT PÄIHTEET 1. ALKOHOLI o Yleisin suomalaisten nuorten käyttämä päihde. o Aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä käyttäytymishäiriöitä. o Pidempään käytettynä vaurioittaa maksaa ja mielenterveyden järkkymistä.

12 12 o Alkoholistille tyypillistä levottomuus, harhanäyt ja muistin menetykset. 2. TEKNISET o Impattavia aineita ovat liimat, tinneri, tolueeni, aerosolit, LIUOTTIMET lakat, tupakansytyttimen polttoaine ja bensiini. Impattavat eli o Välittömiä vaikutuksia ovat sekavuus, aistiharhat, hourailu haisteltavat aineet ja puhehäiriöt. Imppaus vaurioittaa limakalvoja. o Imppaukseen sisältyy hermomyrkkyjen vuoksi tajuttomuuden ja äkkikuoleman vaara. 3. TUPAKKA o Hermostuneisuus, haju ja makuaistin häviäminen, fyysisen kestävyyden huononeminen. o Saattaa johtaa helpommin poltettavien huumausaineiden kokeiluun. SEKAKÄYTTÖ o Sekakäyttäjä käyttää vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä. o Yleisin sekakäytön muoto on alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö. o Sekakäyttäjät yhdistävät alkoholin, lääkkeiden ja kannabiksen lisäksi mm. amfetamiinia, ekstaasia, LSD:tä, heroiinia ja toisinaan myös impattavia aineita. o Sekakäytön yhteisvaikutukset ovat aina arvaamattomia ja yksilöllisiä: kouristukset, rytmihäiriöt, pahoinvointi, ahdistus, sekavuus ja käytöshäiriöt.

13 Nuorisokulttuurien vaikutus Tutkija Kati Rantalan mukaan syyt nuorten huumeiden käyttöön ovat moninaiset. Toisaalta kyse on tietoisesta valinnasta ja toisaalta kapinoinnista muun muassa vanhempia ja yhteiskuntaa kohtaan. Rantalan mukaan huumeiden käytön lisääntymiseen vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää nuorisokulttuurisia trendejä, yhteiskunnan polarisoitumista ja huumeiden käytön kuulumista osaksi kulttuuria esimerkiksi Rave-juhlat. Rantalan mukaan huumeiden käyttäjät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kokeilijat, ongelmakäyttäjät ja viihdekäyttäjät. Klubikulttuurista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi viikonloppuihin painottuvaa bileissä ja juhlissa tapahtuvaa huumeiden käyttöä. Kyse on satunnaisesta käytöstä, jolla pyritään hakemaan lisää vauhtia juhlimiseen. Käyttäjät ovat yleensä hyvin toimeentulevia ja normaaleja nuoria aikuisia tai hyvistä perheistä tulevia nuoria. Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietinnössä noudatetaan suunnilleen samaa linjaa Rantalan kanssa huumeiden käyttäjien jaottelussa. Toimikunta hahmotti kaksi pääsuuntaa huumeiden käyttäjäksi rekrytoitumisessa: syrjäytymismalli ja nuorisokulttuurimalli. Ensimmäisen mukaan huonoista sosiaalisista oloista oleville nuorille kynnys siirtyä huumeiden käyttäjäksi on matala, ja käyttö on yksi monista toisiinsa kietoutuvista ongelmista. Nuorisokulttuurinen malli viittaa tietoiseen hyvänolon maksimointiin huumeiden käytön avulla, erityisesti juhlimiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvässä niin sanotussa bile-käytössä. Tällaiset käyttäjät ovat verrattain hyväosaisia nuoria, jotka seuraavat kansainvälisiä nuorisokulttuurisia virtauksia. Mallit on esitetty äärimmäisinä yleistyksinä, joista on olemassa lukuisia variaatioita elävässä elämässä.

14 14 2. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevässä päihdetyössä pyritään ensisijaisesti välttämään tai siirtämään myöhemmäksi huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä ja ongelmakäyttöä. Tässä koulu on perinteinen työkenttä. On tehtävä ero virallisiin opetusohjelmiin kuuluvan ehkäisevän työn ja päivittäiseen koulutyöhön kuuluvien ehkäisevien toimien välillä. Koulun ehkäisevässä työssä ei pitäisikään keskittyä pelkästään huumeisiin, vaan mukaan pitäisi ottaa myös henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen opettaminen, mielellään ja usein yhteistyössä koko perheen kanssa. Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteidenkäyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Huumeiden käytön ehkäisy on laaja-alaista toimintaa, jossa ovat mukana viranomaiset sekä järjestöt, yksityiset kansalaiset ja muu yksityinen sektori. Työtä tehdään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. Ehkäisevän päihdetyön tavoite on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pohjimmiltaan se on laaja-alaista yhteistyötä, jonka sisältö saattaa vaihdella paljonkin. Käytännön yhteistyö tapahtuu monista eri lähtökohdista käsin ja siihen osallistuvilla on myös erilaisia odotuksia toiminnan sisältöön, tavoitteisiin ja tuloksiin nähden. Ehkäisevä päihdetyö on käsitteenä laaja, ja se voidaankin jakaa kolmeen ryhmään toiminnan tason ja kohderyhmän mukaan. Primaaripreventiolla tarkoitetaan koko väestöön tai yleisryhmiin kohdistuvaa toimintaa. Päihdevalistuksen ja kasvatuksen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden käyttöön ja haittoihin liittyvää tietoutta, sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Koulussa tehtävä ehkäisevä päihdetyö liittyy suurelta osin juuri primaaripreventiona pidettäviin toimenpiteisiin. Koulun päihteidenkäyttöä ehkäisevä rooli toteutuu koulun terveystiedon ja terveys- ja laillisuuskasvatuksen kautta. Tällöin kouluissa tehtävä työ on osa laajempaa

15 15 kokonaisuutta, jonka yhtenä tavoitteena on ehkäistä päihteidenkäytön aloittaminen ja lisäksi tarjota terveyden edistämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Sekundaaripreventio menee jo huomattavasti pidemmälle ja keskittyy riskiryhmiin ja niihin, jotka ovat päihteidenkäyttöä jo kokeilleet. Koulussa päihteidenkäytön varhainen havaitseminen, käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus toteutetaan yhteistyössä kotien ja koulun oman oppilashuollon kanssa. Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan käytännössä jo vakavan riippuvuuden hoitamista, mikä edellyttää fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta. 2.1 Yhteistyö Huumeidenkäytön ehkäisytoimikunta katsoo, että päihdekasvatuksessa käytettäviä strategioita on syytä monipuolistaa. Yhtään yleistä ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. On tarkasteltava nuorisokulttuuria ja sen muutoksia ja pyrittävä ymmärtämään nuorten elämäntilanteita kokonaisuudessaan. Toimikunta korostaakin paikallistason, verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä ehkäisevässä työssä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään ainakin terveydenhuollon, sosiaalihuollon, nuoriso- ja koulutoimen sekä poliisihallinnon alalla. Kouluissa tapahtuva päihdekasvatus tapahtuu usein yhteistyössä erilaisten terveys-, raittius- ja päihdejärjestöjen kanssa. Päihteidenkäytön ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä käsitellään monissa tilanteissa eri hallinnonalojen keskinäistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävänä. Laajassa mielessä ehkäisevän päihdetyön ajatellaan edellyttävän niin viranomaisten kuin eri järjestöjenkin ja yksityisten kansalaisten osallistumista. Tästä yhteistyöstä voidaan käyttää nimeä verkostoyhteistyö. Käytännössä verkostoyhteistyössä on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Toisaalta yhteistyön ei tule olla itsetarkoitus vaan väline tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiakseen verkostoyhteistyö edellyttää hyväksyttävää tehtävää tai visiota, joka motivoi yhteistyökumppaneita toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Myös ryhmädynamiikan osuus korostuu yhteistyöverkoston toiminnassa. Osallistujat tuovat ryhmään oman ammatillisen tietonsa ja panoksensa. Näin jokainen pääsee soveltamaan omaa erityisosaamistaan. Verkostoyhteistyön hyödyt tulevat esiin vähitellen ja parhaimmillaan verkostoyhteistyö koetaan välttämättömäksi osaksi omaa ammatillista osaamista ja jaksamista.

16 16 Laadukkaaseen verkostoyhteistyöhön kuuluu kaikissa vaiheissa avoin keskustelu, työhön liittyvien haasteiden ja ongelmien määritteleminen, toimintamallien kehittäminen niiden ratkaisemiseksi sekä yhteisten ja yksittäisten voimavarojen rikastuttaminen, ei riistäminen. VERKOTOYHTEISTYÖN EDELLYTYKSIÄ JA SUDENKUOPPIA EDELLYTYKSET SUDENKUOPAT o Resurssit o Arvot ovat erilaiset o Tarve ja motivaatio o Yhteinen kieli puuttuu o Täydentävyys o Odotukset ovat epärealistiset tai o Yhteensopivuus epäselvät o Toimintatavoista sopiminen o Salassapitovelvollisuudesta on erilaiset o Vastavuoroisuus tulkinnat o Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus o Yhteistyö on ylimitoitettua o Sitoutuminen o Koulun rajat häviävät o Luottamus, avoimuus ja o Yhteistyö jää irralliseksi tapahtumaksi tasavertaisuus o Tieto ei kulje tai ei saavuta o Jatkuvuudesta ei ole huolehdittu o Vastuu katoaa o Seuraukset yllättävät o Sitoumukset jää pitämättä o Yhteistyötä ei arvioida (Mustalampi & Koskinen -Ollonqvist )

17 Sovellettuja periaatteita Huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietinnön mukaan nuorille annettavassa toimivassa päihdekasvatuksessa tulisi soveltaa seuraavia perusperiaatteita ja elementtejä. o Ehkäisytyö tulisi suunnitella vahvistamaan suojaavia tekijöitä ja vähentämään riskitekijöitä. o Ehkäisytyön tulisi koskea kaikkia päihteitä ja käyttömuotoja tupakka mukaan lukien. o Ehkäisytyön tulisi harjaannuttaa taitoja vastustaa päihteitä niitä tarjottaessa, vahvistaa henkilökohtaista päihteidenvastaista sitoutumista ja vahvistaa sosiaalisia taitoja (vuorovaikutus, toverisuhteet, itsetunto ja kieltäytymistaidot) yhdessä päihteidenvastaisten asenteiden vahvistamisen kanssa. o Nuorille suunnattujen ehkäisyohjelmien ja projektien tulisi sisältää vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä kuten pienryhmäkeskusteluja. o Ehkäisyohjelmiin ja projekteihin tulisi sisällyttää vanhempien tai huoltajien osuus. Lasten oppimaa tietoa päihteistä ja niiden haittavaikutuksista voidaan vahvistaa tavalla, joka mahdollistaa keskustelua perheen kesken laillisten ja laittomien aineiden käytöstä ja perheen linjauksista päihteidenkäytön suhteen. o Päihde-ehkäisyn erillisten ohjelmien tulisi olla pitkiä, koko kouluajan kestäviä ja sisältää toistuvia interventioita, joissa alkuperäisiä tavoitteita vahvistetaan. Esimerkiksi alaasteen ohjelmien tulisi sisältää yläasteella jatkosessioita, samoin yläasteen ohjelmien tulisi saada vahvistusta seuraavalla opiskeluasteella. o Perhekeskeisillä preventiomalleilla on suurempi vaikutus kuin pelkästään vanhempiin tai lapsiin kohdennetuilla. o Yhteisölliset lähestymistavat, joihin sisältyy myös mediakampanjoita ja esimerkiksi alkoholin, tupakan tai muiden päihteiden saatavuutta koskevan säätelyn muutoksia, ovat tehokkaampia, mikäli niihin yhdistetään kouluissa ja perheissä tapahtuvat interventiot. o Yhteistason työn tulee vahvistaa päihteidenkäytön vastaisia normeja kaikilla ehkäisevän työn areenoilla; perheessä, koulussa, koko yhteisössä. o Koulu tarjoaa mahdollisuuden koko ikäluokan tavoittamiseen, myös päihteidenkäytön riskiryhmien kohtaamiseen (nuoret joilla on käyttäytymishäiriöitä tai oppimisvaikeuksia sekä potentiaaliset koulupudokkaat). o Tavoitteet ja toimenpiteet tulisi mukauttaa paikallisiin päihdeolosuhteisiin.

18 18 o Mitä suuremmaksi kohderyhmän riskit arvioidaan, sitä intensiivisempää ja aiemmin aloitettua tulisi myös ehkäisytyön olla. o Ehkäisytoimenpiteiden tulisi olla ikäspesifejä, kehitystasoon sopivia ja kulttuurisesti sensitiivisiä. o Tehokkaissa ehkäisytoimenpiteissä on oltava hyvä kustannushyötysuhde. Yllä esitettyjä periaatteita voidaan edelleen pitää monin osin suositeltavina ja pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan sopivina. Puhtaasti projektiluontoinen ja ohjelmakeskeinen lähestyminen ei ole kuitenkaan suotavaa, seurannaistutkimukset ovat osoittaneet ne suhteellisen hyödyttömiksi. Toimenpiteiden pitkäkestoinen suunnittelu ja toteutus on suositeltavampaa. 2.3 Valistuksen pulmia Huumetietouden tulee olla ajanmukaista, objektiivista sekä asiallista ja tiedon sisältö on aina pyrittävä suhteuttamaan kohderyhmään, vertaa ala-asteen vanhempainilta tai yläasteen oppilaat. Yleensä valistuksen asetelma ja käytäntö ovat aikuisten suunnittelemia ja toteuttamia. Koska valistus on perinteisesti noussut aikuisten maailmasta, se ei istu kovinkaan hyvin nuorten maailmaan. Nuorten puheista on noussut toive, että valistus muuttuisi keskustelevammaksi ja nuoria kuulevammaksi. Huumevalistus näyttää toisinaan aiheuttavan myös tarkoitettua päinvastaisia vaikutuksia. Australiassa, samoin kuin Englannissa ja Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa, nuoret kiinnostuivat aineista huumevalistuksen yhteydessä. Tämän vuoksi alan suomalaiset asiantuntijat Tor-Björn Hägglund ja Kari Pylkänen esittävät, että kampanjoissa tulisi painottaa huumeiden tylsiä ja mielenkiinnottomia puolia, joiden vuoksi huumeita ei kannata käyttää ja korostaa, että huumeet ovat elämän laihoja korvikkeita. Toiset ovat sitä mieltä, että pelkkä tieto ei riitä, on annettava myös tunnetta. Huumetiedottamisen sudenkuopat on syytä tunnistaa ja väistää. Pylkäsen mukaan niitä ovat: o Tunteisiin vetoava tiedottaminen. Huumetiedottamisen ei tulisi perustua tunteisiin vetoaviin toimintatapoihin. Ne voivat horjuttaa murrosikäisen tunne-elämän tasapainoa, ellei niitä seuraa asiallinen keskustelu.

19 19 o Vierailevat asiantuntijat. Ulkopuolisten vierailijoiden kutsuminen kertomaan erityisesti vain huumeista voi olla harkitsematonta. Vierailevat tähdet voivat herättää liiallista kiinnostusta huumeisiin. o Autoritaarisuus, vaarojen liiallinen korostaminen. Vaarojen korostaminen ei hyödytä, koska ajatellaan, että riskien ottaminen kuuluu itsenäistymiskäyttäytymiseen. o Käyttöohjeet. Nuorille ei pitäisi esittää sellaisia seikkaperäisiä kuvauksia huumeista, jotka saattavat toimia ohjeina käytölle ja houkutella kokeiluihin. o Entiset huumeiden käyttäjät. Käyttönsä lopettaneiden, mutta huumeista edelleen psyykkisesti riippuvaisten huumeveteraanien kertomukset voivat viehättää enemmän kuin vierottaa. Nuorille voi tulla myös sellainen virheellinen käsitys, että huumeista voi aina luopua, vaikka niihin joskus sortuisikin. o Tosiasioiden kaaos. Nuoria ei saa jättää yksin vaikeaselkoisten asiatietojen kanssa. Huumeista on olemassa niin paljon tietoa, että on voitava erottaa olennainen epäolennaisesta. o Huumeiden esittäminen tärkeänä. Ei pidä toistaa käyttäjien virheitä ja nostaa huumeita korokkeelle. o Tiedottamisen nostaminen huumeongelman ehkäisykeinoksi. o Huumetiedottamisen huumeiden käyttöä ehkäisevää vaikutusta ei ole voitu pätevästi osoittaa. Sen sijaan on syytä olla huolissaan siitä, että ehkäiseväksi tarkoitetut tiedotuskampanjat saavatkin aikaan päinvastaisia tuloksia. (Pylkänen 1992, ) 3. PÄIHDEKASVATUS Ehkäisevän toiminnan tulee perustua tietoon ja selkeisiin suunnitelmiin. Tarkoituksena on lisätä koko väestön tietoja nuorten päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa ja taitoja ohjata nuoret kohti mahdollisimman päihteetöntä elämää. Kouluterveydenhuollon tuleekin koulukohtaisesti varmistua siitä, että päihdetietous ja päihteidenkäytön ehkäisyä koskeva kasvatus kuuluu koulujen opetusohjelmaan. Kouluilla tulee olla suunnitelmat, joissa näkyy mitä asioita opetetaan ja kuka niitä opettaa sekä miten tuloksia seurataan. Opetuksen tulee olla pitkäjänteistä ja päämäärätietoista ja sitä tulee tehdä kaikilla luokka tasoilla huomioiden oppilaiden ikä ja kehitystaso. Kouluterveydenhuollon tulisi olla aktiivisesti mukana tässä työssä ja kantaa vastuuta siitä, että koko koulu saataisiin nuorten päihteidenkäyttöä ehkäiseväksi. Kouluterveydenhuollon tulisi omalla paikkakunnallaan varmistua siitä, että päihdehuolto on kokonaisvaltaista, ennalta ehkäisevästä työstä aina

20 20 raskaaseen hoitoon saakka. Samalla tulisi varmistaa, että kouluterveydenhuoltoon ja muuhun lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ehkäisevään toimintaan varataan riittävästi resursseja. 3.1 Mahdollisuudet päihdekasvatuksessa Päihdeopetuksen tavoitteena on asiallinen ja riittävä tieto päihteistä, omien arvojen ja käsitysten selkiyttäminen sekä päihteettömyyttä tukevien valintojen ja käyttäytymisen vahvistaminen. Toinen tärkeä tehtävä on huolehtia riskiryhmiin kuuluvien nuorten tukemisesta ja estää koulutuksesta syrjäytyminen. Tämä edellyttää ongelmien varhaista tunnistamista, niihin puuttumista ja vaihtoehtoisia kouluttautumismuotoja. Koulun tulee myös verkostoitua ympäröivään yhteisöön. Samalla koulun tehtävänä on huolehtia muun muassa huumeisiin liittyvien säännösten noudattamisesta koulun tiloissa ja kouluaikana. Käynnissä oleva opetussuunnitelmauudistus tukee terveys- ja laillisuuskasvatuksen laadun kehittämistä sekä yhteistyömallien luomista kodin ja koulun sekä muiden keskeisten toimijoiden välille. Kouluissa huumevalistus on usein painottunut tiedon jakamiseen. Huumeisiin liittyvä opetus on osa terveyskasvatusta ja terveystietoa. Aihetta käsitellään myös laillisuuskasvatuksen yhteydessä (usein yhteistyössä poliisin kanssa). Ainetiedon välittämiseen keskittyneestä valistuksesta ollaan siirtymässä myös kohti elämyksellistä ja osallistuvaa tiedon omaksumista. Opetuksessa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Terveystiedon opetuksessa tavoitteena on lisätä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä, esimerkiksi liikunnan, biologian ja yhteiskuntaopin kanssa. Myös oppilashuolto tulisi ottaa osaksi opetuksen suunnittelua. Terveystiedon tavoitteissa vuosiluokille oppilaan tulisi oppia arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja. Lisäksi oppilaan tulisi oppia ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmien ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. Samalla oppilaan tulisi oppia arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä turvallisuuden ja terveyden

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

NUORISOTOIMI PERUSKOULUT PERUSPALVELUT YHDISTYKSET

NUORISOTOIMI PERUSKOULUT PERUSPALVELUT YHDISTYKSET 1 NUORISOTOIMI PERUSKOULUT PERUSPALVELUT YHDISTYKSET EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOULUTUSOHJELMA 2006 & PÄIHDEOHJELMAN TYÖKALUPAKKI Kun kaikki muutkin -koulutus 2 KOULUTUSOHJELMAN RUNKO Yhteistyö perustuu koulutusohjelmaan,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot