PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969"

Transkriptio

1 PUOLUETOIMIKUNNAN Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

2 Paasipaino, Helsinki 1969

3 SISÄLLYSLUETTELO Kansainvälisten asiain valiokunta Sivu 1. SDP:n kanta kehitysmaa- ja YK-politiikkaan 5 2. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston perustaminen.. 11 Laki- ja hallintoasiainvaliokunta 14. Esitys valtiosäännön ja presidentin vaalitavan uudistamiseksi SDP:n kanta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan 17 Yhdyskuntasuunnittelu- ja luonnonhoitovaliokunta 28. Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteet Yhdyskuntien liikennepolitiikan tavoitteet Luonnon- ja ympäristönhoidon tavoitteet 47 Talouspoliittinen valiokunta I 38. Talouspolitiikan kehityslinjat Maatalouspolitiikan tavoitteet Kokonaisvaltainen metsäpolitiikka 97 Talouspoliittinen valiokunta II 52. Osuuskauppapolitiikan suunta Tutkimus vakuutustoiminnasta ja sen lähiajan kehittämistavoitteista (Työryhmän selvitys) 117 Sosiaalipoliittinen valiokunta I 83. Sosiaalihuollon suuntaviivat Perhepoliittiset toimenpiteet Asuntopoliittiset tavoitteet Työsuhdepoliittiset tavoitteet 169 Sosiaalipoliittinen valiokunta II 101. Terveyspolitiikan suuntaviivat Kriminaalipolitiikka muuttuvassa yhteiskunnassa Mustalaisväestön ongelmat Ehdotuksia saamelaisten olojen parantamiseksi (Työryhmän selvitys) 205 Eläkepoliittinen valiokunta 110. Eläkepolitiikan kysymyksiä 211 Kulttuuri- ja koulupoliittinen valiokunta 122. Taidepolitiikka. Puolueneuvosto on hyväksynyt esityksen Uudistuva koulu Tiede- ja korkeakoulupolitiikka Liikuntapolitiikan linjat Kannanottoja yleisradiotoimintaa koskevista kysymyksistä 257 Verotus- ja kunnallispoliittinen valiokunta 143. Veropolitiikan suuntaviivat 263 Sääntövaliokunta 192. Muutokset puolueen sääntöihin Muutokset piirijärjestön sääntöihin Muutokset kunnallisjärjestön sääntöihin Muutokset kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 283

4 Tässä kirjassa olevat kannanotot ja tavoiteohjelmat ovat SDP:n puoluetoimikunnan nimeämien toimikuntien ja työryhmien val>mistamia ja puoluetoimikunnan esityksiä XXVIII puoluekokoukselle. Niihin sisältyvät kannanotot, tavoitteet ja ehdotetut ratkaisukeinot perustuvat laajaan ja huolelliseen tutkimus- ja valmistelutyöhön. Vaikka niihin sisältyy sosialidemokraattisen ideologian mukaisia periaatteellisia näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia, ne eivät kuitenkaan ole periaateohjelman luonteisia, vaan nyky-yhteiskunnan eri alojen ongelmiin paneutuvia selvityksiä ja ohjelmallisia suuntaviivoja. Ne ovat tietoa jakavia, tavoitteita asettavia ja ratkaisukeinoja esittäviä apuvälineitä tehtäessä sosialidemokraattista käytännön politiikkaa. Ohjelmat ovat yleistä ohjetta antavia eikä niissä pyritä ehdottomaan sitovuuteen enempää ajallisesti kuin yksityiskohdissakaan. Niitä voidaan ja tulee tarkistaa ajan ja kehityksen mukanaan tuomien muutosten vaatimalla tavalla. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi ja toteutettaviksi niiltä osin ja niin pitkälle kuin mahdollista pyrittäessä yhtenäiseen sosialidemokraattiseen politiikkaan ja päämääriin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta

5 1 SDP:n KANTA KEHITYSMAA. JA YK-POLITIIKKAAN Yhteiskuntaryhmien ja kansojen luokkavastakohtaisuudet yhdessä joukkotuhoaseiden kanssa muodostavat vakavimman ja jatkuvasti kärjistyvän uhkan maailmanrauhalle. Työn ja pääoman ristiriita sekä kansallisissa että erityisesti kansainvälisissä suhteissa estää edelleen kaikkialla kapitalistisen järjestelmän valtapiirissä oikeudenmukaisen kehityksen. Se on suurimmaksi osaksi syynä niihin taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ongelmiin, jotka kärjistävät alikehittyneiden maiden sisäisiä oloja ja niiden suhteita teollistuneisiin valtioihin. Entiset siirtomaavallat ja muut teollisuusvaltiot käyttävät yhä taloudellisesti hyväkseen alikehittyneitä maita. Tämän kansainvälisen riiston, uuskolonialismin, vuoksi pelkkä valtiollinen itsenäisyys ei nykyisten kansainvälisten suhteiden vallitessa takaa kehitysmaiden kansalaisille oikeutta ja mahdollisuutta persoonallisuutensa täyteen kehittämiseen eikä todellista valtaa päättää omasta työstään ja yhteisönsä toiminnasta syntyvistä aineellisista ja henkisistä saavutuksista. 5

6 Kansainvälisten perinteidensä mukaisesti sosialidemokratia vaatii jokaiselle ihmiselle oikeuden poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen päätäntävaltaan. Teollisuusvaltioiden kehitysmaihin verrattuna suhteellisessa hyvinvoinnissa elävät sosialidemokraatit pysyvät uskollisina kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden periaatteilleen eivätkä anna saavuttamansa aineellisen edistyksen vieraannuttaa itseään pääoman puolelle. Sosialidemokraatit soveltavat demokraattisen sosialismin periaatteita myös kansainväliseen elämän yhteiskunnallisten vastakohtaisuuksien sekä poliittisen, taloudellisen ja rodullisen sorron poistamiseksi maailmasta. Sosialidemokratian tavoitteena on yhteistyön maailma. Yhdistyneet Kansakunnat ovat Suomelle tärkeä poliittinen, taloudellinen ja sivistyksellinen side useimpiin kehitysmaihin. Siksi maailmanjärjestöä on kehitettävä niin, että se toiminnallaan auttaa poistamaan kansallisten ja kansainvälisten ristiriitojen syyt sekä sovitellen estää puhkeavia väkivaltaisuuksia laajenemasta. Kansainvälisen sosialidemokratian yhtenäisenä elimenä Sosialistinen Internationaali on velvollinen käytännössä osoittamaan solidaarisuuttaan alikehittyneiden maiden kansoille. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii määrätietoisesti solmimaan myös suoria suhteita kehitysmaiden sosialistisiin ja edistyksellisiin puolueisiin. I YHDISTYNEET KANSAKUNNAT Yhdistyneet Kansakunnat luotiin toisen maailmansodan jälkeen pääasiassa vakiinnuttamaan silloinen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen voima-asetelma. Tosiasiallinen poliittinen päätösvalta on järjestön elimissä rikkaiden ja sotilaallisesti voimakkaiden valtioiden käsissä vaikka ns. kolmannen maailman valtiot ovat määrällisenä enemmistönä. Järjestäytyneen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen takaa parhaiten pienten ja puolueettomien valtioiden turvallisuuden. YK:sta on kehitettävä tällaisen kansainvälisen rauhanomaisen muutoksen järjestelmän perusta. Sosialidemokratian tunnuksena kansainvälisessä yhteistyössä on kaikkien kansojen yhtäläinen osallistumisoikeus. Perusedellytyksenä Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnalle on siksi kaikkien maailman valtioiden todellinen edustusoikeus maailmanjärjestössä. YK:n poliittista päätöksentekoa on muutettava oikeudenmukaisemmaksi lisäämällä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää ja ottamalla valinnassa huomioon sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen vallan lisäksi myös valtioiden väkiluku. Tie oikeudenmukaiseen maailmanjärjestykseen käy kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja poliittisen sovittelun kautta. Teollistuneena valtiona Suomi on velvollinen Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien mukaisesti nostamaan lähimpänä tavoitteena kehitysyhteistyöhön käyttämiensä varojen määrän 6

7 yhdeksi prosentiksi bruttokansantuotteestaan. Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen alajärjestöjen ponnistuksia kansainvälisten kulttuuriyhteyksien lisäämiseksi on voimakkaasti tuettava ja aktiivisesti tarjottava eri alojen asiantuntijoita YK:n käytettäväksi. Samoin on laajennettava kansainvälistä yhteistyötä YK:n järjestelmään kohdistuvassa tutkimustyössä ja erityisesti yleisessä rauhan- ja kinfliktintutkimuksessa. Suomen YK-valtuuskunnan yleisenä linjana tulee olla sitoutumattomuus suurvaltaristiriitoihin, ihmisoikeuksien horjumaton puolustaminen ja kehitysmaamyönteisyys. Suomen YK-politiikan on oltava aktiivista ja aloitteellista. Suomen osuutta Yhdistyneiden Kansakuntien monenkeskeisten sitomattomien avustusohjelmien rahoittamisessa on voimakkaasti lisättävä, jos siten saavutetun poliittisen vaikutusvallan avulla voidaan vahvistaa kehitysmaiden ja pienempien teollistuneiden maiden päätäntävaltaa YK:ssa. Monenkeskeisiä avustussitoumuksia tehtäessä on edellytettävä, että järjestön taloudellista voimaa ei käytetä kehitysmaille vahingollisten ja Suomen puolueettomuuspolitiikan vastaisten poliittisten tai sotilaallisten päämäärien hyväksi. Suomen politiikka YK:n eri elimissä ja erityisjärjestöissä on mukautettava sen yleisen YK-politiikan periaatteisiin. Määrätietoinen YK-politiikka edellyttää tehokkaan hallinnon ja riittävän henkilökunnan lisäksi aktiivista tukea ja valvontaa eduskunnan, puolueiden ja yleisen mielipiteen taholta. Eduskunnan asemaa YK-politiikan valvonnassa on vahvistettava ja YK-valtuuskunnan toimintavaltuuksia laajennettava sekä huolehdittava, että sen kokoonpano vastaa poliittisia voimasuhteita. Valtiovallan tulee tukea riittävästi YK:n toiminnassa tarvittavien asiantuntijoiden koulutusta, siihen liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä niitä kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät YK:n periaatteita ja toimintaa tunnetuksi. II POLIITTISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Kehitysmaiden aineellisen ja henkisen nousun perusedellytyksenä on niiden omien yhteiskunnallisten voimien kokoaminen. Vasta alikehittyneen maan koko kansan henkiset ja aineelliset voimat liikkeelle panevan poliittisen tahdon turvin teollistuneiden maiden antama aineellinen ja tiedollinen apu vaikuttavat todella virittävästi taloudelliseen nousuun. Rakenteellinen väkivalta, olosuhteet joissa kansan enemmistö on vailla poliittisia, taloudellisia ja kulttuurioikeuksia ja sen perustarpeet tyydyttämättä, on olojen uudistumiselle yhtä vakava este kuin avoin väkivalta, poliittisten vastustajien nujertaminen asevoimin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että kansainvälisten ongelmien rauhanomainen ratkaiseminen ja demokraattinen sosialismi viitoittavat tien oikeudenmukaisempaan ja turvallisempaan maailmaan. Sosialidemokraatit eivät silti voi 7

8 ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että taantumukselliset vallanpitäjät ovat useissa alikehittyneissä maissa omin voimin tai ulkomaisen sotilasavun turvin luoneen valtansa tueksi väkivaltakoneiston ja siten sulkeneet tien rauhanomaiselta muutokselta. Jatkuva kurjistuminen useilla alikehittyneillä alueilla on siksi vakava maailmanlaajuinen ongelma, että SDP on valmis tukemaan taloudellisesti ja poliittisesti myös sellaisia kehitysmaiden kansallisia vapautusliikkeitä, joiden kaikkien muiden mahdollisuuksien puuttuessa on pakko turvautua väkivaltaan riiston ja sorron lopettamiseksi. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee kehitysmaissa sellaisia voimia, joiden tavoitteena on kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä. Kapitalistinen teollistumisprosessi ei ole kehitysmaissa tarkoituksenmukainen eikä riittävän nopea. Lisäksi se aivan ilmeisesti johtaa vielä suurempaan riistoon ja vääryyksiin kuin teollisuusmaissa. Sosialidemokraatit pitävät demokraattista sosialismia parhaana järjestelmänä muutoksen toteuttamiseksi oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Ottaen kuitenkin huomioon alikehittyneiden maiden olosuhteet SDP ei pidä monipuoluejärjestelmää kehitysmaissa kansanvallan toteuttamisen välttämättömänä lähtökohtana. Suppean yläluokan ja ulkomaalaisten hallitsema näennäisdemokratia ei saa sumentaa sitä tosiasiaa, että alikehittyneiden maiden alati kärjistyvänä ongelmana on kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen, aineellisen kurjuuden ja tiedollisen takapajuisuuden poistaminen. Sosialistisen Internationaalin jäsenenä SDP edellyttää, että tämä järjestö politiikassaan tarkkaan noudattaa imperialismin, kolonialismin ja uuskolonialismin vastaisia ohjelmakohtaan. Internationaalin yleismaailmallisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että jäsenistöön kuuluu nykyistä useampia kehitysmaiden edistyksellisiä puolueita. Sosialistisen Internationaalin jäsenyysperusteissa tulee erityisesti ottaa huomioon ne vaikeat olot, joissa kehitysmaiden veljespuolueet toimivat, ja jotka pakottavat ne usein valitsemaan länsimaiselle sosialidemokratialle etäisiä toimintamuotoja. Jäsenkunnan laajentuessa Internationaali voi yhä enemmän muodostua elimeksi, jossa erilaisissa olosuhteissa ja erilaisin kansallisin tavoittein toimivat sosialistiset puolueet voivat vaihtaa mielipiteitä ja tietoja demokraattisen sosialismin soveltumisesta. III TALOUDELLISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Teollistuneiden ja alikehittyneiden maiden välisen taloudellisen tasoeron ja sitä tietä myös niiden välisten ristiriitojen kasvu on yleisen turvallisuuden vuoksi nopeasti pysäytettävä. Kehitysapu on kansallisen, oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen perustuvan tulonjaon ulottamista kansainvälisiin suhteisiin. Siten se on Suomelle luonnollinen taloudellinen ja poliittinen tavoite. Aatteena sosialidemokratia velvottaa puolueen jäseniä huolehtimaan siitä, että Suomessa on riittävästi poliittista tahtoa 8

9 irrottaa kehitysapuun tarvittavia taloudellisia ja tiedollisia voimia. Samalla SDP:n velvollisuutena on valvoa, ettei Suomen kansantaloudelle näin syntyvää rasitetta siirretä vähävaraisen kansanosan kannettavaksi. Kansainvälistä kauppaa säätelee markkinamekanismi, joka toimiessaan nykyisellään kärjistää teollistuneiden hyvinvointivaltioiden ja maatalousvaltaisten köyhien maiden välistä luokkajakoa. Muuttamatta kehittyneiden ja kehitysmaiden välisen kaupan suuntaa ja rakennetta ei kehitysmailla ole mahdollisuuksia ansaita itse oman talouselämänsä monipuolistamiselle välttämättömiä vientituloja. Siksi Suomen on talouspolitiikassaan otettava huomioon kehitysmaiden vientiä rajoittavien tullien ja kulutusverojen keventäminen asteittain siten, ettei siitä aiheudu vakavia häiriöitä Suomen omalle taloudelle. Suomen julkiseen kehitysaputoimintaan osoitetut varat on sijoitettava niin, että ne ennen muuta edistävät kehitysmaiden ongelmien ratkaisemista. Niiden avulla ei saa tehdä perusteettomia tai epäoikeudenmukaisia tulonsiirtoja Suomessa tai kehitysmaissa. SDP on hyvin selvillä siitä, että Suomen tuotantorakenne ja kehitysmaiden tarpeet eivät ole ongelmattomasti yhteen sovitettavissa. Puolue katsoo, että Suomi voi antaa kahdenvälisin sopimuksin myös sidottua finanssiapua ja tarvikkeita. Taloudellisen rakenteemme asettamien rajoitusten vuoksi suurin osa finanssiavustusta on kuitenkin syytä ohjata kansainvälisten sitoumusten ja sopimusten puitteissa monenkeskisiin avustusprojekteihin. Kaikessa Suomen kehitysaputyössä tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjoismaisen yhteistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hallinnollisesta kalleudesta huolimatta ja pohjoismaiset ja kahdenväliset sopimukset teknisistä avustusprojekteista ovat SDP:n mielestä suositeltavin kehitysyhteistyön muoto tässä vaiheessa. Siten voidaan käyttää tehokkaasti kansainvälisiin tehtäviin sellaista suomalaista asiantuntijavoimaa, jota taloudellisen rakenteemme vuoksi on riittävästi irrotettavissa ja joka ammatillisesti vastaa kansainvälisessä yhteistyössä asetettavia vaatimuksia. Suomalaisten asiantuntijoiden työskentely Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen kahdenvälisesti solmimissa avustusprojekteissa avaa samalla Suomelle mahdollisuuden kouluttaa kansainvälisten suhteiden ja kaupan lisääntyvässä määrin vaatimaa pätevää henkilökuntaa. Sosialidemokraattien perustavoitteena on rauhanomainen muutos kohti demokraattista sosialismia ja oikeudenmukaista maailmanjärjestystä. Kehitysmaille annettu aineellinen ja tiedollinen tuki viitoittaa käytännössä tien, jota kulkien alikehittyneisyyden luoman vakavaan ongelmaan on löydettävissä ratkaisu keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja vuorovaikutuksessa. 9

10

11 2 KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma "SDPn kanta kansainvälisiin kysymyksiin", joka hyväksyttiin 26. puoluekokouksessa vuonna 1963, ja puoluetoimikunnan esitys SDPn kehitysmaa- ja YK-poliittiseksi ohjelmaksi edellyttävät,että puolue tukee aktiivisesti alikehittyneiden maiden sosialistisia ja edistysmielisiä liikkeitä sekä kansallisia vapautusjärjestöjä. Tällainen tuki voi olla joko poliittista tai taloudellista. Poliittisen tuen antaminen voi tapahtua joko puolueen kannanotoin kotimaassa ja Sosialistisen Internationaalin piirissä tai vaikuttamalla Suomen hallituksen politiikkaan. Taloudellisen tuen muodot ovat sensijaan epäselvempiä. Satunnaiset avustukset eivät voi muodostua tarkoituksenmukaisen avustustoiminnan keinoksi. Useilla mu H la sosialidemokraattisilla puolueilla on jo kauan ollut järjestettyä kansainvälistä taloudellista avustustoimintaa. Ruotsin sosialidemokraattisella työväenpuolueella on ollut useamman 11

12 vuoden ajan erityinen stipendirahasto, josta on jaettu stipendejä, mm. kehitysmaiden em. järjestöjen edustajille. Vuoden 1967 ylimääräisessä puoluekokouksessa puolue perusti erityisen Kansainvälisen solidaarisuusrahaston, johon puolueen järjestöt, jäsenet ja muut halukkaat voivat lahjoittaa varoja. Keräys tapahtuu mm. kampanjoiden muodossa. Rahastosta jaetaan vuosittain rahaston sääntöjen puitteissa avustuksia useille järjestöille. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston puitteissa voidaan harjoittaa valvottua ja pitkäjänteistä avustustoimintaa. Suurempia summia voidaan jakaa erityisiä projekteja varten valtiollisen kehitysaputoiminnan tapaan. Avustusten kohteina olisivat ensi sijassa koulutus- ja opetustoiminta sekä ns. humanitaarinen apu, kuten lääkintähuolto. Lisäksi voidaan avustaa mm. järjestöjen järjestötoimintaa. Puolueen jäsenten kannalta kansainvälinen solidaarisuusrahasto on käytännöllinen osallistumismuoto puolueen kansainvälisten päämäärien toteuttamisessa. Rahaston toimintaan yhdistetty tiedotustoiminta lisää puolueen jäsenten kansainvälistä tietoutta. Edellämainituilla perusteilla puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätökseksi, että Sosialidemokraattinen Puolue perustaa erityisen Kansainvälisen Solidaarisuusrahaston, josta jaetaan avustuksia kehitysmaiden edistyksellisille ja sosialistisille järjestöille sekä vapautusjärjestöihe. Avustusten kohteiden tulee olla kasvatus- ja koulutustoimintaa tai mainittujen järjestöjen järjestötoimintaa edistäviä tai humanitaarisia kohteita. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan laatimaan rahastolle päätöksensä edellyttämässä hengessä säännöt ja valitsemaan rahaston hoitokunnan sekä järjestämään koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä varojen keräyksen. 12

13 14 ESITYS VALTIOSÄÄNNÖN JA PRESIDENTIN VAALITAVAN UUDISTAMISEKSI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pitää tärkeänä maamme valtiollisen demokratian jatkuvaa kehittämistä siten, että kaikkien kansalaisten mahdollisuudet osallistua demokraattisten valtioelinten valintaan, toimintaan ja valvontaan sekä eriasteiseen poliittiseen päätöksentekoon nykyisestään lisääntyvät. Vaikka vuonna 1919 hyväksytty Hallitusmuoto on kyennyt luomaan vakiintuneet puitteet parlamentilliselle demokratialle, valtiosääntöä on pyrittävä jatkuvasti uudistamaan yhteiskunta- ja valtioelämän kehityksen mukaisesti. Valtiosäännön uudistaminen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että valtioneuvoston olisi asetettava erityinen perustuslakikomitea, jonka tehtävänä on laatia kokonaisselvitys siitä, missä suhteissa maamme valtiosääntö on vanhentunut ja kuinka sitä olisi kehitettävä kansanvallan laajentamiseksi ja yksilön oikeusturvan lisäämiseksi. Olennaista perustuslakikomitean työn onnistumiselle on riittävän täsmällinen ja yksilöity toimeksianto. Komitean kokoon- 13

14 panossa tulee ottaa huomioon sekä parlamentillinen edustavuus että oikeus- ja valtiotieteellinen asiantuntemus. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen käsityksen mukaan tasavallan presidentin vaalitapaa koskeva uudistus on sikäli erikoisasemassa, että siitä on jo olemassa useita riittävän perusteellisia selvityksiä. Puolue katsoo, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus on toteutettava kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Tasavallan presidentin vaalitavan uudistuksessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: Välitön kansanvaali Tasavallan presidentin nykyinen välillinen vaalitapa ei takaa sitä, että valittu presidentti nauttii valitsijoiden enemmistön kannatusta. Alkuvalitsijoilla ei täten ole ollut riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Kansanvallan laajentamiseksi on siirryttävä välillisestä vaalista välittömään kansanvaaliin. Presidentin toimikausi Presidentin valta-asema on Suomessa erittäin vahva. Hän ei ole tärkeissä ratkaisuissa riippuvainen eduskunnan luottamusta nauttivan ministeristön mielipiteestä. Välitön kansanvaali saattaisi sinänsä johtaa siihen, että presidentinvalta lisääntyisi vielä entisestään. Vahva presidentinvalta on ollut ja on edelleenkin vastoin sosialidemokratian perinteisesti kansanvaltaisia yhteiskuntaihanteita. Tavoitteena on sen vuoksi pidettävä pikemminkin tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamista kuin niiden laajentamista. Välittömään kansanvaaliin siirtymisen edellytyksenä on, että presidentin toimikausi on viisi vuotta ja että valtiosääntöön otetaan säännös, jonka mukaan sama henkilö voidaan valita vain kerran välittömästi uudelleen. Ehdokkaan asettaminen Kansanvaalin toteuttamiseksi ehdokasasettelu on tehtävä toisaalta riittävän yksinkertaiseksi ja toisaalta on lähdettävä siitä, että presidenttiehdokkaalla on riittävä valtakunnallinen kannatus. Vaalin toimittaminen 14 Välitön kansanvaali on toimitettava kaksivaiheisena niin, että mikäli kukaan asetetuista ehdokkaista ei saa ensimmäisellä ikerralla valitsijoiden yksinkertaista enemmistöä, suoritetaan uusintavaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tässä vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas.

15 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue toteaa, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus, kuten keskustelu valtiosäännöstä yleensä, on suoritettava normaaleissa sisä- ja ulkopoliittisissa olosuhteissa. Tilapäiset näkökohdat eivät saa olla ratkaisun pohjana. Koska valtiosääntöön liittyvät kysymykset ovat kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme kannalta keskeisimpiä, on tärkeää, että uudistukset perustuvat riittävään selvitystyöhön. Johtavana periaatteena on valtiollisen järjestelmämme kehittäminen kansanvaltaiseen suuntaan sekä yksilön oikeusturvan lujittaminen. 15

16 < i i i 1 * I i <

17 15 SDP:n KANTA TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAAN I TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT Turvallisuuspolitiikan päämäärät Suomen turvallisuuspolitiikan tarkoituksena on maan valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden suojaaminen. Valtiollisella itsenäisyydellä tarkoitetaan laillista ja käytännöllistä mahdollisuutta säilyttää ja kehittää yhteiskuntaa omien arvostustemme mukaisesti poliiittlsesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sivistyksellisesti. Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittymällä Suomi on tosin jossakin määrin muiden jäsenmaiden tavoin rajoittanut suvereenisuuttaan. Kun koko ihmiskunnan säiilymistä nykyisin uhkaavat vakavat vaarat, kuten ydimasetutio, ylikansoitus ja elinympäristön saastuminen, ei maailmanjärjestön hyväksi tapahtuvaa suvereenisuuden rajoittamista ole syytä vastustaa, jos täten avataan mahdollisuuksia ihmiskunnan elintärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. 2 17

18 Toisaalta on huomattava, että kansainvälisen taloudellisen työnjaon ja yhteistyön lisääntyessä saattavat, paitsi vieraat valtiot, myös suuret kansainväliset liikeyritykset olennaisesti rajoittaa mahdouisuuksiamime kehittää yhteiskuntaamme omien arvostustemme mukaisesti. Siksi toimenpiteet taloudellisen itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat tärkeitä. Ydinaseiden aikakaudella maamme turvallisuus riippuu sodan uhkaa ajatellen ensi sijassa kansainvälisen rauhantilan säilymisestä, josta päävastuu on suurvalloilla. Pieni maa ei voi varustautumalla olennaisesti lisätä turvallisuuttaan sodan varalta, sillä sotatekniikan kehitys kasvattaa jatkuvasti suurten ja pienten maiden sotilaallisten mahdollisuuksien eroa. Luottamalla vain aseelliseen varusteluun emme myöskään paranna rauhantilan säilymisen ja lujittumisen edellytyksiä. Sen vuoksi pieni puolueeton maa voi parhaiten säilyttää turvallisuutensa harjoittamalla aktiivista rauhantahtoista ulkopolitiikkaa, päämääränä sodan ennalta ehkäisy ja ristiriitojen sääntely sekä yleinen aseriisunta. Sodan todennäköisyys pienen maan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta uhkaavana mahdollisuutena on vähentynyt ydinaseiden pelotusvoiman ja syntyneen suurvaltojen sotilaallisen tasapainotilan takia. Niin kauan kuin yleistä aseriisuntaa ei ole toteutettu, on sotilaallinen uhka kuitenkin olemassa. Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että ylläpitämällä puolustusvoimia voidaan nykyisissä olosuhteissa tukea ja täydentää maamme turvallisuuspoliittisia pyrkimyksiä. Suomen on sen vuoksi kehitettävä puolustuslaitosta pienen maan turvallisuusnäkökohtien ja imeitä sitovien velvoitusten mukaisesti. Puolue 'katsoo, että turvallisuuspolitiikan muuttuvan ja kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi on kehitettävä myös muita sellaisia toimenpiteitä, joilla maamme turvallisuuspoliittisia päämääriä voi^ daan edistää, ja jatkuvasti punnittava erilaisia vaihtoehtoja. Tässä ohjelmassa ikäsitellään varsinaisen aseellisen maanpuolustuksen lisäksi eräitä muita yleiseen turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä. Ulkopolitiikan piiriin lähemmin kuuluvat toimenpitet, kuten aseriisunta ja muut rauhanpoliittiset ohjelmat jäävät tämän ohjelman ulkopuolelle. Suomen turvallisuuspoliittinen asema Toinen maailmansota ja sen jälkeen tapahtunut kehitys ovat perusteellisesti muuttaneet Suomen turvallisuuspoliittisen aseman. Suomen ja sen naapurimaiden välillä ei ole nykyisin ratkaisemattomia turvallisuuisongelmia. Nykyinen kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä perustuu suurten sotilasliittoutumien väliseen ydinasetasapainoon, jonka vallitessa suursodan todennäköisyys on molemminpuolisen pelon takia vähäinen. Myös rajoitettuja konflikteja pyritään etenkin Euroopassa huolellisesti välttämään, koska ne voisivat johtaa mitä todennäköisimmin suursotaan. 18

19 Suomi ei sellaisenaan muodosta mahdolliselle hyökkääjälle ensisijaista kohdetta. Massiivinen hyökkäys, jonka tarkoituksena olisi Suomen alueen valloittaminen, on epätodennäköinen mahdollisuus. Teoreettisesti todennäköisin on nykyisissä olosuhteissa rajoitettu yllätyshyökkäys, joka suoritettaisiin suursodan yhteydessä johonkin maamme osaan, päämääränä edullisemman aseman saavuttaminen jotakin maamme ulkopuolella sijaitsevaa strategista kohdetta vastaan suoritettavaa hyökkäystä varten. Suomen syrjäisen aseman huomioonottaen tällaisenkin hyökkäyksen suorittaminen olisi niin suuria uhrauksia vaativa tehtävä, että sitä voidaan suursodankin yhteydessä pitää epätodennäköisenä. Maahamme ei siten kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa eikä nähtävissä oleva kehitys merkitse tässä suhteessa olennaista muutosta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua epäedulliseksi kilpavarustelun jatkuessa. Valtiosopimukset Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 asettaa määräillisiä ja laadullisia rajoituksia puolustusvoimien rauhanaikaisehe vahvuudelle ja aseistukselle. Rajoitukset eivät kuitenkaan vuonna 1963 tapahtuneen rauhansopimuksen tulkinnan tarkistuksen jälkeen käytännössä estä puolustusvoimien kehittämistä. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus vuodelta 1948 määrää Suomen turvallisuuspoliittisen linjan. Sopimus velvoittaa Suomen kaikin käytettävissä oleviin keinoin puolustamaan alueensa koskemattomuutta, jos Suomi tai Neuvostoliitto Suomen kautta joutuvat hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion taholta. Tarpeen vaatiessa Suomi ja Neuvostoliitto sopivat yhteisistä puolustustoimenpiteistä. Yya-sopimus ei aseta määrällisiä tai laadullisia tavoitteita puolustusvoimien kehittämiselle. Niiden asettaminen riippuu rauhansopimuksen puitteissa omasta harkinnastamme. Suomen etujen mukaista on pyrkiä itse mahdollisimman pitkälle vastaamaan oman alueensa puolustuksesta. Suomen puolustusvoimien varustuiksen lisääminen ei kuitenkaan vähennä yya-sopimuksen meriktystä Suomen turvallisuuspolitiikassa. Puolustuspolitiikan päämäärät Puolustuspolitiikalla tarkoitetaan niitä lainsäädännöllisiä ja hat- RnnoHisia toimenpiteitä, joiden päämääränä on Suomen alueeseen ja väestöön kohdistettujen aseellisten toimenpiteiden torjuminen. Aseellisen maanpuolustuksen on varauduttava niiden hyökkäysten tai alueloukkausten torjumiseen, jotka ovat mahdollisia ja joihin voidaan vastata pienen maan voimavaroilla. Puolueettomuuden ylläpitämisen ja valtiosopimusten velvotteiden kannalta ensisijaisena tehtävänä on pidettävä valtakuntamme alueen val- 19

20 vontaa ja mahdollisten alueloukkausten torjuntaa. Puolustusvoimien tulee myös varautua torjumaan vieraiden sotajoukkojen tunkeutuminen alueellemme ja niiden.mahdolliset yritykset käyttää maatamme hyökkäystukikohtana naapureiltamme vastaan. Tällöin saattaa tulla 'kysymykseen rajoitetun, tavanomaisin asein suoritettavan strategisen yllätyshyökkäyksen torjuminen. Ydinasein suoritettava hyökkäys tai muu suurhyökkäys ovat ylivoimaisia pienen maan yksin torjuttaviksi. Aselllseen vastarintaan ryhtyminen vaarantaa aina kansalaisten fyysistä turvallisuutta. Tämän vuoksi puolustuspolitiikassa on otettava huomioon myös siviilivastarinnan eli väkivallattoman puolustuksen mahdollisuus kansanvallan ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. II TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OSANA Puolustuslaitoksen kehittäminen Maanpuolustuksen tulee suhteellisen suuria voimavaroja vaativana toimintana sopeutua yleisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin ; Ja voimavaroihin. Sen tarpeet eivtä ole muista yhteiskunnallisista tarpeista erillään, vaan niitä on punnittava muiden rinnalla. Puolustuspolitiikan tule olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. On 'laadittava useamman vuoden kehittämissuunnitelmia, joita voidaan määräajoin tarkistaa ja uuiea. Taloudelliset suhdannevaihtelut on kuitenkin tarvittaessa otettava huomioon määrärahoista päätettäessä. Suunnitelmallisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi on parannettava puolustustaloudellisen ja turvallisuuspoliittisen tutkimuksen edellytyksiä sekä valtionhallinnon puitteissa että riippumattoni i ss a tutk im u s la itoks i ss a. Puolustusmäärärahojen harkinnassa on lähdettävä puolustuslaitoksen kehittämistarpeesta niiden tehtävien varalta, jotka sille on asetettu. Määrärahoja ei siten voida sitoa mihinkään kiinteään osuuteen budjetista tai bruttokansantuotteesta eikä tätä osuutta voida suoraan johtaa kansainvälisistä vertailusta vaan Suomen omista turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. Kansantaloudelliselta kannalta on otettava huomioon, että puolustuslaitoksen hankinnat voivat merkitä vain vähäistä työllisyystai kasvutekijää. Toisaalta materiaalihankinnat rasittavat maksutasetta. Puolustuslaitoksen piiriin ei myöskään ole tarkoituksenmukaista sijoittaa sellaisia taloudellisia toimintoja, kuten siviilitarkoituksia palveleva tutkimus, jotka ovat muuten yhtenäistämisen ja keskittämisen tarpeessa. 20

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ MUISTIO 19.3.2010 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot