PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969"

Transkriptio

1 PUOLUETOIMIKUNNAN Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

2 Paasipaino, Helsinki 1969

3 SISÄLLYSLUETTELO Kansainvälisten asiain valiokunta Sivu 1. SDP:n kanta kehitysmaa- ja YK-politiikkaan 5 2. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston perustaminen.. 11 Laki- ja hallintoasiainvaliokunta 14. Esitys valtiosäännön ja presidentin vaalitavan uudistamiseksi SDP:n kanta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan 17 Yhdyskuntasuunnittelu- ja luonnonhoitovaliokunta 28. Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteet Yhdyskuntien liikennepolitiikan tavoitteet Luonnon- ja ympäristönhoidon tavoitteet 47 Talouspoliittinen valiokunta I 38. Talouspolitiikan kehityslinjat Maatalouspolitiikan tavoitteet Kokonaisvaltainen metsäpolitiikka 97 Talouspoliittinen valiokunta II 52. Osuuskauppapolitiikan suunta Tutkimus vakuutustoiminnasta ja sen lähiajan kehittämistavoitteista (Työryhmän selvitys) 117 Sosiaalipoliittinen valiokunta I 83. Sosiaalihuollon suuntaviivat Perhepoliittiset toimenpiteet Asuntopoliittiset tavoitteet Työsuhdepoliittiset tavoitteet 169 Sosiaalipoliittinen valiokunta II 101. Terveyspolitiikan suuntaviivat Kriminaalipolitiikka muuttuvassa yhteiskunnassa Mustalaisväestön ongelmat Ehdotuksia saamelaisten olojen parantamiseksi (Työryhmän selvitys) 205 Eläkepoliittinen valiokunta 110. Eläkepolitiikan kysymyksiä 211 Kulttuuri- ja koulupoliittinen valiokunta 122. Taidepolitiikka. Puolueneuvosto on hyväksynyt esityksen Uudistuva koulu Tiede- ja korkeakoulupolitiikka Liikuntapolitiikan linjat Kannanottoja yleisradiotoimintaa koskevista kysymyksistä 257 Verotus- ja kunnallispoliittinen valiokunta 143. Veropolitiikan suuntaviivat 263 Sääntövaliokunta 192. Muutokset puolueen sääntöihin Muutokset piirijärjestön sääntöihin Muutokset kunnallisjärjestön sääntöihin Muutokset kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 283

4 Tässä kirjassa olevat kannanotot ja tavoiteohjelmat ovat SDP:n puoluetoimikunnan nimeämien toimikuntien ja työryhmien val>mistamia ja puoluetoimikunnan esityksiä XXVIII puoluekokoukselle. Niihin sisältyvät kannanotot, tavoitteet ja ehdotetut ratkaisukeinot perustuvat laajaan ja huolelliseen tutkimus- ja valmistelutyöhön. Vaikka niihin sisältyy sosialidemokraattisen ideologian mukaisia periaatteellisia näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia, ne eivät kuitenkaan ole periaateohjelman luonteisia, vaan nyky-yhteiskunnan eri alojen ongelmiin paneutuvia selvityksiä ja ohjelmallisia suuntaviivoja. Ne ovat tietoa jakavia, tavoitteita asettavia ja ratkaisukeinoja esittäviä apuvälineitä tehtäessä sosialidemokraattista käytännön politiikkaa. Ohjelmat ovat yleistä ohjetta antavia eikä niissä pyritä ehdottomaan sitovuuteen enempää ajallisesti kuin yksityiskohdissakaan. Niitä voidaan ja tulee tarkistaa ajan ja kehityksen mukanaan tuomien muutosten vaatimalla tavalla. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi ja toteutettaviksi niiltä osin ja niin pitkälle kuin mahdollista pyrittäessä yhtenäiseen sosialidemokraattiseen politiikkaan ja päämääriin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta

5 1 SDP:n KANTA KEHITYSMAA. JA YK-POLITIIKKAAN Yhteiskuntaryhmien ja kansojen luokkavastakohtaisuudet yhdessä joukkotuhoaseiden kanssa muodostavat vakavimman ja jatkuvasti kärjistyvän uhkan maailmanrauhalle. Työn ja pääoman ristiriita sekä kansallisissa että erityisesti kansainvälisissä suhteissa estää edelleen kaikkialla kapitalistisen järjestelmän valtapiirissä oikeudenmukaisen kehityksen. Se on suurimmaksi osaksi syynä niihin taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ongelmiin, jotka kärjistävät alikehittyneiden maiden sisäisiä oloja ja niiden suhteita teollistuneisiin valtioihin. Entiset siirtomaavallat ja muut teollisuusvaltiot käyttävät yhä taloudellisesti hyväkseen alikehittyneitä maita. Tämän kansainvälisen riiston, uuskolonialismin, vuoksi pelkkä valtiollinen itsenäisyys ei nykyisten kansainvälisten suhteiden vallitessa takaa kehitysmaiden kansalaisille oikeutta ja mahdollisuutta persoonallisuutensa täyteen kehittämiseen eikä todellista valtaa päättää omasta työstään ja yhteisönsä toiminnasta syntyvistä aineellisista ja henkisistä saavutuksista. 5

6 Kansainvälisten perinteidensä mukaisesti sosialidemokratia vaatii jokaiselle ihmiselle oikeuden poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen päätäntävaltaan. Teollisuusvaltioiden kehitysmaihin verrattuna suhteellisessa hyvinvoinnissa elävät sosialidemokraatit pysyvät uskollisina kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden periaatteilleen eivätkä anna saavuttamansa aineellisen edistyksen vieraannuttaa itseään pääoman puolelle. Sosialidemokraatit soveltavat demokraattisen sosialismin periaatteita myös kansainväliseen elämän yhteiskunnallisten vastakohtaisuuksien sekä poliittisen, taloudellisen ja rodullisen sorron poistamiseksi maailmasta. Sosialidemokratian tavoitteena on yhteistyön maailma. Yhdistyneet Kansakunnat ovat Suomelle tärkeä poliittinen, taloudellinen ja sivistyksellinen side useimpiin kehitysmaihin. Siksi maailmanjärjestöä on kehitettävä niin, että se toiminnallaan auttaa poistamaan kansallisten ja kansainvälisten ristiriitojen syyt sekä sovitellen estää puhkeavia väkivaltaisuuksia laajenemasta. Kansainvälisen sosialidemokratian yhtenäisenä elimenä Sosialistinen Internationaali on velvollinen käytännössä osoittamaan solidaarisuuttaan alikehittyneiden maiden kansoille. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii määrätietoisesti solmimaan myös suoria suhteita kehitysmaiden sosialistisiin ja edistyksellisiin puolueisiin. I YHDISTYNEET KANSAKUNNAT Yhdistyneet Kansakunnat luotiin toisen maailmansodan jälkeen pääasiassa vakiinnuttamaan silloinen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen voima-asetelma. Tosiasiallinen poliittinen päätösvalta on järjestön elimissä rikkaiden ja sotilaallisesti voimakkaiden valtioiden käsissä vaikka ns. kolmannen maailman valtiot ovat määrällisenä enemmistönä. Järjestäytyneen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen takaa parhaiten pienten ja puolueettomien valtioiden turvallisuuden. YK:sta on kehitettävä tällaisen kansainvälisen rauhanomaisen muutoksen järjestelmän perusta. Sosialidemokratian tunnuksena kansainvälisessä yhteistyössä on kaikkien kansojen yhtäläinen osallistumisoikeus. Perusedellytyksenä Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnalle on siksi kaikkien maailman valtioiden todellinen edustusoikeus maailmanjärjestössä. YK:n poliittista päätöksentekoa on muutettava oikeudenmukaisemmaksi lisäämällä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää ja ottamalla valinnassa huomioon sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen vallan lisäksi myös valtioiden väkiluku. Tie oikeudenmukaiseen maailmanjärjestykseen käy kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja poliittisen sovittelun kautta. Teollistuneena valtiona Suomi on velvollinen Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien mukaisesti nostamaan lähimpänä tavoitteena kehitysyhteistyöhön käyttämiensä varojen määrän 6

7 yhdeksi prosentiksi bruttokansantuotteestaan. Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen alajärjestöjen ponnistuksia kansainvälisten kulttuuriyhteyksien lisäämiseksi on voimakkaasti tuettava ja aktiivisesti tarjottava eri alojen asiantuntijoita YK:n käytettäväksi. Samoin on laajennettava kansainvälistä yhteistyötä YK:n järjestelmään kohdistuvassa tutkimustyössä ja erityisesti yleisessä rauhan- ja kinfliktintutkimuksessa. Suomen YK-valtuuskunnan yleisenä linjana tulee olla sitoutumattomuus suurvaltaristiriitoihin, ihmisoikeuksien horjumaton puolustaminen ja kehitysmaamyönteisyys. Suomen YK-politiikan on oltava aktiivista ja aloitteellista. Suomen osuutta Yhdistyneiden Kansakuntien monenkeskeisten sitomattomien avustusohjelmien rahoittamisessa on voimakkaasti lisättävä, jos siten saavutetun poliittisen vaikutusvallan avulla voidaan vahvistaa kehitysmaiden ja pienempien teollistuneiden maiden päätäntävaltaa YK:ssa. Monenkeskeisiä avustussitoumuksia tehtäessä on edellytettävä, että järjestön taloudellista voimaa ei käytetä kehitysmaille vahingollisten ja Suomen puolueettomuuspolitiikan vastaisten poliittisten tai sotilaallisten päämäärien hyväksi. Suomen politiikka YK:n eri elimissä ja erityisjärjestöissä on mukautettava sen yleisen YK-politiikan periaatteisiin. Määrätietoinen YK-politiikka edellyttää tehokkaan hallinnon ja riittävän henkilökunnan lisäksi aktiivista tukea ja valvontaa eduskunnan, puolueiden ja yleisen mielipiteen taholta. Eduskunnan asemaa YK-politiikan valvonnassa on vahvistettava ja YK-valtuuskunnan toimintavaltuuksia laajennettava sekä huolehdittava, että sen kokoonpano vastaa poliittisia voimasuhteita. Valtiovallan tulee tukea riittävästi YK:n toiminnassa tarvittavien asiantuntijoiden koulutusta, siihen liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä niitä kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät YK:n periaatteita ja toimintaa tunnetuksi. II POLIITTISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Kehitysmaiden aineellisen ja henkisen nousun perusedellytyksenä on niiden omien yhteiskunnallisten voimien kokoaminen. Vasta alikehittyneen maan koko kansan henkiset ja aineelliset voimat liikkeelle panevan poliittisen tahdon turvin teollistuneiden maiden antama aineellinen ja tiedollinen apu vaikuttavat todella virittävästi taloudelliseen nousuun. Rakenteellinen väkivalta, olosuhteet joissa kansan enemmistö on vailla poliittisia, taloudellisia ja kulttuurioikeuksia ja sen perustarpeet tyydyttämättä, on olojen uudistumiselle yhtä vakava este kuin avoin väkivalta, poliittisten vastustajien nujertaminen asevoimin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että kansainvälisten ongelmien rauhanomainen ratkaiseminen ja demokraattinen sosialismi viitoittavat tien oikeudenmukaisempaan ja turvallisempaan maailmaan. Sosialidemokraatit eivät silti voi 7

8 ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että taantumukselliset vallanpitäjät ovat useissa alikehittyneissä maissa omin voimin tai ulkomaisen sotilasavun turvin luoneen valtansa tueksi väkivaltakoneiston ja siten sulkeneet tien rauhanomaiselta muutokselta. Jatkuva kurjistuminen useilla alikehittyneillä alueilla on siksi vakava maailmanlaajuinen ongelma, että SDP on valmis tukemaan taloudellisesti ja poliittisesti myös sellaisia kehitysmaiden kansallisia vapautusliikkeitä, joiden kaikkien muiden mahdollisuuksien puuttuessa on pakko turvautua väkivaltaan riiston ja sorron lopettamiseksi. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee kehitysmaissa sellaisia voimia, joiden tavoitteena on kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä. Kapitalistinen teollistumisprosessi ei ole kehitysmaissa tarkoituksenmukainen eikä riittävän nopea. Lisäksi se aivan ilmeisesti johtaa vielä suurempaan riistoon ja vääryyksiin kuin teollisuusmaissa. Sosialidemokraatit pitävät demokraattista sosialismia parhaana järjestelmänä muutoksen toteuttamiseksi oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Ottaen kuitenkin huomioon alikehittyneiden maiden olosuhteet SDP ei pidä monipuoluejärjestelmää kehitysmaissa kansanvallan toteuttamisen välttämättömänä lähtökohtana. Suppean yläluokan ja ulkomaalaisten hallitsema näennäisdemokratia ei saa sumentaa sitä tosiasiaa, että alikehittyneiden maiden alati kärjistyvänä ongelmana on kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen, aineellisen kurjuuden ja tiedollisen takapajuisuuden poistaminen. Sosialistisen Internationaalin jäsenenä SDP edellyttää, että tämä järjestö politiikassaan tarkkaan noudattaa imperialismin, kolonialismin ja uuskolonialismin vastaisia ohjelmakohtaan. Internationaalin yleismaailmallisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että jäsenistöön kuuluu nykyistä useampia kehitysmaiden edistyksellisiä puolueita. Sosialistisen Internationaalin jäsenyysperusteissa tulee erityisesti ottaa huomioon ne vaikeat olot, joissa kehitysmaiden veljespuolueet toimivat, ja jotka pakottavat ne usein valitsemaan länsimaiselle sosialidemokratialle etäisiä toimintamuotoja. Jäsenkunnan laajentuessa Internationaali voi yhä enemmän muodostua elimeksi, jossa erilaisissa olosuhteissa ja erilaisin kansallisin tavoittein toimivat sosialistiset puolueet voivat vaihtaa mielipiteitä ja tietoja demokraattisen sosialismin soveltumisesta. III TALOUDELLISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Teollistuneiden ja alikehittyneiden maiden välisen taloudellisen tasoeron ja sitä tietä myös niiden välisten ristiriitojen kasvu on yleisen turvallisuuden vuoksi nopeasti pysäytettävä. Kehitysapu on kansallisen, oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen perustuvan tulonjaon ulottamista kansainvälisiin suhteisiin. Siten se on Suomelle luonnollinen taloudellinen ja poliittinen tavoite. Aatteena sosialidemokratia velvottaa puolueen jäseniä huolehtimaan siitä, että Suomessa on riittävästi poliittista tahtoa 8

9 irrottaa kehitysapuun tarvittavia taloudellisia ja tiedollisia voimia. Samalla SDP:n velvollisuutena on valvoa, ettei Suomen kansantaloudelle näin syntyvää rasitetta siirretä vähävaraisen kansanosan kannettavaksi. Kansainvälistä kauppaa säätelee markkinamekanismi, joka toimiessaan nykyisellään kärjistää teollistuneiden hyvinvointivaltioiden ja maatalousvaltaisten köyhien maiden välistä luokkajakoa. Muuttamatta kehittyneiden ja kehitysmaiden välisen kaupan suuntaa ja rakennetta ei kehitysmailla ole mahdollisuuksia ansaita itse oman talouselämänsä monipuolistamiselle välttämättömiä vientituloja. Siksi Suomen on talouspolitiikassaan otettava huomioon kehitysmaiden vientiä rajoittavien tullien ja kulutusverojen keventäminen asteittain siten, ettei siitä aiheudu vakavia häiriöitä Suomen omalle taloudelle. Suomen julkiseen kehitysaputoimintaan osoitetut varat on sijoitettava niin, että ne ennen muuta edistävät kehitysmaiden ongelmien ratkaisemista. Niiden avulla ei saa tehdä perusteettomia tai epäoikeudenmukaisia tulonsiirtoja Suomessa tai kehitysmaissa. SDP on hyvin selvillä siitä, että Suomen tuotantorakenne ja kehitysmaiden tarpeet eivät ole ongelmattomasti yhteen sovitettavissa. Puolue katsoo, että Suomi voi antaa kahdenvälisin sopimuksin myös sidottua finanssiapua ja tarvikkeita. Taloudellisen rakenteemme asettamien rajoitusten vuoksi suurin osa finanssiavustusta on kuitenkin syytä ohjata kansainvälisten sitoumusten ja sopimusten puitteissa monenkeskisiin avustusprojekteihin. Kaikessa Suomen kehitysaputyössä tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjoismaisen yhteistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hallinnollisesta kalleudesta huolimatta ja pohjoismaiset ja kahdenväliset sopimukset teknisistä avustusprojekteista ovat SDP:n mielestä suositeltavin kehitysyhteistyön muoto tässä vaiheessa. Siten voidaan käyttää tehokkaasti kansainvälisiin tehtäviin sellaista suomalaista asiantuntijavoimaa, jota taloudellisen rakenteemme vuoksi on riittävästi irrotettavissa ja joka ammatillisesti vastaa kansainvälisessä yhteistyössä asetettavia vaatimuksia. Suomalaisten asiantuntijoiden työskentely Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen kahdenvälisesti solmimissa avustusprojekteissa avaa samalla Suomelle mahdollisuuden kouluttaa kansainvälisten suhteiden ja kaupan lisääntyvässä määrin vaatimaa pätevää henkilökuntaa. Sosialidemokraattien perustavoitteena on rauhanomainen muutos kohti demokraattista sosialismia ja oikeudenmukaista maailmanjärjestystä. Kehitysmaille annettu aineellinen ja tiedollinen tuki viitoittaa käytännössä tien, jota kulkien alikehittyneisyyden luoman vakavaan ongelmaan on löydettävissä ratkaisu keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja vuorovaikutuksessa. 9

10

11 2 KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma "SDPn kanta kansainvälisiin kysymyksiin", joka hyväksyttiin 26. puoluekokouksessa vuonna 1963, ja puoluetoimikunnan esitys SDPn kehitysmaa- ja YK-poliittiseksi ohjelmaksi edellyttävät,että puolue tukee aktiivisesti alikehittyneiden maiden sosialistisia ja edistysmielisiä liikkeitä sekä kansallisia vapautusjärjestöjä. Tällainen tuki voi olla joko poliittista tai taloudellista. Poliittisen tuen antaminen voi tapahtua joko puolueen kannanotoin kotimaassa ja Sosialistisen Internationaalin piirissä tai vaikuttamalla Suomen hallituksen politiikkaan. Taloudellisen tuen muodot ovat sensijaan epäselvempiä. Satunnaiset avustukset eivät voi muodostua tarkoituksenmukaisen avustustoiminnan keinoksi. Useilla mu H la sosialidemokraattisilla puolueilla on jo kauan ollut järjestettyä kansainvälistä taloudellista avustustoimintaa. Ruotsin sosialidemokraattisella työväenpuolueella on ollut useamman 11

12 vuoden ajan erityinen stipendirahasto, josta on jaettu stipendejä, mm. kehitysmaiden em. järjestöjen edustajille. Vuoden 1967 ylimääräisessä puoluekokouksessa puolue perusti erityisen Kansainvälisen solidaarisuusrahaston, johon puolueen järjestöt, jäsenet ja muut halukkaat voivat lahjoittaa varoja. Keräys tapahtuu mm. kampanjoiden muodossa. Rahastosta jaetaan vuosittain rahaston sääntöjen puitteissa avustuksia useille järjestöille. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston puitteissa voidaan harjoittaa valvottua ja pitkäjänteistä avustustoimintaa. Suurempia summia voidaan jakaa erityisiä projekteja varten valtiollisen kehitysaputoiminnan tapaan. Avustusten kohteina olisivat ensi sijassa koulutus- ja opetustoiminta sekä ns. humanitaarinen apu, kuten lääkintähuolto. Lisäksi voidaan avustaa mm. järjestöjen järjestötoimintaa. Puolueen jäsenten kannalta kansainvälinen solidaarisuusrahasto on käytännöllinen osallistumismuoto puolueen kansainvälisten päämäärien toteuttamisessa. Rahaston toimintaan yhdistetty tiedotustoiminta lisää puolueen jäsenten kansainvälistä tietoutta. Edellämainituilla perusteilla puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätökseksi, että Sosialidemokraattinen Puolue perustaa erityisen Kansainvälisen Solidaarisuusrahaston, josta jaetaan avustuksia kehitysmaiden edistyksellisille ja sosialistisille järjestöille sekä vapautusjärjestöihe. Avustusten kohteiden tulee olla kasvatus- ja koulutustoimintaa tai mainittujen järjestöjen järjestötoimintaa edistäviä tai humanitaarisia kohteita. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan laatimaan rahastolle päätöksensä edellyttämässä hengessä säännöt ja valitsemaan rahaston hoitokunnan sekä järjestämään koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä varojen keräyksen. 12

13 14 ESITYS VALTIOSÄÄNNÖN JA PRESIDENTIN VAALITAVAN UUDISTAMISEKSI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pitää tärkeänä maamme valtiollisen demokratian jatkuvaa kehittämistä siten, että kaikkien kansalaisten mahdollisuudet osallistua demokraattisten valtioelinten valintaan, toimintaan ja valvontaan sekä eriasteiseen poliittiseen päätöksentekoon nykyisestään lisääntyvät. Vaikka vuonna 1919 hyväksytty Hallitusmuoto on kyennyt luomaan vakiintuneet puitteet parlamentilliselle demokratialle, valtiosääntöä on pyrittävä jatkuvasti uudistamaan yhteiskunta- ja valtioelämän kehityksen mukaisesti. Valtiosäännön uudistaminen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että valtioneuvoston olisi asetettava erityinen perustuslakikomitea, jonka tehtävänä on laatia kokonaisselvitys siitä, missä suhteissa maamme valtiosääntö on vanhentunut ja kuinka sitä olisi kehitettävä kansanvallan laajentamiseksi ja yksilön oikeusturvan lisäämiseksi. Olennaista perustuslakikomitean työn onnistumiselle on riittävän täsmällinen ja yksilöity toimeksianto. Komitean kokoon- 13

14 panossa tulee ottaa huomioon sekä parlamentillinen edustavuus että oikeus- ja valtiotieteellinen asiantuntemus. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen käsityksen mukaan tasavallan presidentin vaalitapaa koskeva uudistus on sikäli erikoisasemassa, että siitä on jo olemassa useita riittävän perusteellisia selvityksiä. Puolue katsoo, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus on toteutettava kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Tasavallan presidentin vaalitavan uudistuksessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: Välitön kansanvaali Tasavallan presidentin nykyinen välillinen vaalitapa ei takaa sitä, että valittu presidentti nauttii valitsijoiden enemmistön kannatusta. Alkuvalitsijoilla ei täten ole ollut riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Kansanvallan laajentamiseksi on siirryttävä välillisestä vaalista välittömään kansanvaaliin. Presidentin toimikausi Presidentin valta-asema on Suomessa erittäin vahva. Hän ei ole tärkeissä ratkaisuissa riippuvainen eduskunnan luottamusta nauttivan ministeristön mielipiteestä. Välitön kansanvaali saattaisi sinänsä johtaa siihen, että presidentinvalta lisääntyisi vielä entisestään. Vahva presidentinvalta on ollut ja on edelleenkin vastoin sosialidemokratian perinteisesti kansanvaltaisia yhteiskuntaihanteita. Tavoitteena on sen vuoksi pidettävä pikemminkin tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamista kuin niiden laajentamista. Välittömään kansanvaaliin siirtymisen edellytyksenä on, että presidentin toimikausi on viisi vuotta ja että valtiosääntöön otetaan säännös, jonka mukaan sama henkilö voidaan valita vain kerran välittömästi uudelleen. Ehdokkaan asettaminen Kansanvaalin toteuttamiseksi ehdokasasettelu on tehtävä toisaalta riittävän yksinkertaiseksi ja toisaalta on lähdettävä siitä, että presidenttiehdokkaalla on riittävä valtakunnallinen kannatus. Vaalin toimittaminen 14 Välitön kansanvaali on toimitettava kaksivaiheisena niin, että mikäli kukaan asetetuista ehdokkaista ei saa ensimmäisellä ikerralla valitsijoiden yksinkertaista enemmistöä, suoritetaan uusintavaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tässä vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas.

15 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue toteaa, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus, kuten keskustelu valtiosäännöstä yleensä, on suoritettava normaaleissa sisä- ja ulkopoliittisissa olosuhteissa. Tilapäiset näkökohdat eivät saa olla ratkaisun pohjana. Koska valtiosääntöön liittyvät kysymykset ovat kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme kannalta keskeisimpiä, on tärkeää, että uudistukset perustuvat riittävään selvitystyöhön. Johtavana periaatteena on valtiollisen järjestelmämme kehittäminen kansanvaltaiseen suuntaan sekä yksilön oikeusturvan lujittaminen. 15

16 < i i i 1 * I i <

17 15 SDP:n KANTA TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAAN I TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT Turvallisuuspolitiikan päämäärät Suomen turvallisuuspolitiikan tarkoituksena on maan valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden suojaaminen. Valtiollisella itsenäisyydellä tarkoitetaan laillista ja käytännöllistä mahdollisuutta säilyttää ja kehittää yhteiskuntaa omien arvostustemme mukaisesti poliiittlsesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sivistyksellisesti. Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittymällä Suomi on tosin jossakin määrin muiden jäsenmaiden tavoin rajoittanut suvereenisuuttaan. Kun koko ihmiskunnan säiilymistä nykyisin uhkaavat vakavat vaarat, kuten ydimasetutio, ylikansoitus ja elinympäristön saastuminen, ei maailmanjärjestön hyväksi tapahtuvaa suvereenisuuden rajoittamista ole syytä vastustaa, jos täten avataan mahdollisuuksia ihmiskunnan elintärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. 2 17

18 Toisaalta on huomattava, että kansainvälisen taloudellisen työnjaon ja yhteistyön lisääntyessä saattavat, paitsi vieraat valtiot, myös suuret kansainväliset liikeyritykset olennaisesti rajoittaa mahdouisuuksiamime kehittää yhteiskuntaamme omien arvostustemme mukaisesti. Siksi toimenpiteet taloudellisen itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat tärkeitä. Ydinaseiden aikakaudella maamme turvallisuus riippuu sodan uhkaa ajatellen ensi sijassa kansainvälisen rauhantilan säilymisestä, josta päävastuu on suurvalloilla. Pieni maa ei voi varustautumalla olennaisesti lisätä turvallisuuttaan sodan varalta, sillä sotatekniikan kehitys kasvattaa jatkuvasti suurten ja pienten maiden sotilaallisten mahdollisuuksien eroa. Luottamalla vain aseelliseen varusteluun emme myöskään paranna rauhantilan säilymisen ja lujittumisen edellytyksiä. Sen vuoksi pieni puolueeton maa voi parhaiten säilyttää turvallisuutensa harjoittamalla aktiivista rauhantahtoista ulkopolitiikkaa, päämääränä sodan ennalta ehkäisy ja ristiriitojen sääntely sekä yleinen aseriisunta. Sodan todennäköisyys pienen maan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta uhkaavana mahdollisuutena on vähentynyt ydinaseiden pelotusvoiman ja syntyneen suurvaltojen sotilaallisen tasapainotilan takia. Niin kauan kuin yleistä aseriisuntaa ei ole toteutettu, on sotilaallinen uhka kuitenkin olemassa. Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että ylläpitämällä puolustusvoimia voidaan nykyisissä olosuhteissa tukea ja täydentää maamme turvallisuuspoliittisia pyrkimyksiä. Suomen on sen vuoksi kehitettävä puolustuslaitosta pienen maan turvallisuusnäkökohtien ja imeitä sitovien velvoitusten mukaisesti. Puolue 'katsoo, että turvallisuuspolitiikan muuttuvan ja kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi on kehitettävä myös muita sellaisia toimenpiteitä, joilla maamme turvallisuuspoliittisia päämääriä voi^ daan edistää, ja jatkuvasti punnittava erilaisia vaihtoehtoja. Tässä ohjelmassa ikäsitellään varsinaisen aseellisen maanpuolustuksen lisäksi eräitä muita yleiseen turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä. Ulkopolitiikan piiriin lähemmin kuuluvat toimenpitet, kuten aseriisunta ja muut rauhanpoliittiset ohjelmat jäävät tämän ohjelman ulkopuolelle. Suomen turvallisuuspoliittinen asema Toinen maailmansota ja sen jälkeen tapahtunut kehitys ovat perusteellisesti muuttaneet Suomen turvallisuuspoliittisen aseman. Suomen ja sen naapurimaiden välillä ei ole nykyisin ratkaisemattomia turvallisuuisongelmia. Nykyinen kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä perustuu suurten sotilasliittoutumien väliseen ydinasetasapainoon, jonka vallitessa suursodan todennäköisyys on molemminpuolisen pelon takia vähäinen. Myös rajoitettuja konflikteja pyritään etenkin Euroopassa huolellisesti välttämään, koska ne voisivat johtaa mitä todennäköisimmin suursotaan. 18

19 Suomi ei sellaisenaan muodosta mahdolliselle hyökkääjälle ensisijaista kohdetta. Massiivinen hyökkäys, jonka tarkoituksena olisi Suomen alueen valloittaminen, on epätodennäköinen mahdollisuus. Teoreettisesti todennäköisin on nykyisissä olosuhteissa rajoitettu yllätyshyökkäys, joka suoritettaisiin suursodan yhteydessä johonkin maamme osaan, päämääränä edullisemman aseman saavuttaminen jotakin maamme ulkopuolella sijaitsevaa strategista kohdetta vastaan suoritettavaa hyökkäystä varten. Suomen syrjäisen aseman huomioonottaen tällaisenkin hyökkäyksen suorittaminen olisi niin suuria uhrauksia vaativa tehtävä, että sitä voidaan suursodankin yhteydessä pitää epätodennäköisenä. Maahamme ei siten kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa eikä nähtävissä oleva kehitys merkitse tässä suhteessa olennaista muutosta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua epäedulliseksi kilpavarustelun jatkuessa. Valtiosopimukset Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 asettaa määräillisiä ja laadullisia rajoituksia puolustusvoimien rauhanaikaisehe vahvuudelle ja aseistukselle. Rajoitukset eivät kuitenkaan vuonna 1963 tapahtuneen rauhansopimuksen tulkinnan tarkistuksen jälkeen käytännössä estä puolustusvoimien kehittämistä. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus vuodelta 1948 määrää Suomen turvallisuuspoliittisen linjan. Sopimus velvoittaa Suomen kaikin käytettävissä oleviin keinoin puolustamaan alueensa koskemattomuutta, jos Suomi tai Neuvostoliitto Suomen kautta joutuvat hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion taholta. Tarpeen vaatiessa Suomi ja Neuvostoliitto sopivat yhteisistä puolustustoimenpiteistä. Yya-sopimus ei aseta määrällisiä tai laadullisia tavoitteita puolustusvoimien kehittämiselle. Niiden asettaminen riippuu rauhansopimuksen puitteissa omasta harkinnastamme. Suomen etujen mukaista on pyrkiä itse mahdollisimman pitkälle vastaamaan oman alueensa puolustuksesta. Suomen puolustusvoimien varustuiksen lisääminen ei kuitenkaan vähennä yya-sopimuksen meriktystä Suomen turvallisuuspolitiikassa. Puolustuspolitiikan päämäärät Puolustuspolitiikalla tarkoitetaan niitä lainsäädännöllisiä ja hat- RnnoHisia toimenpiteitä, joiden päämääränä on Suomen alueeseen ja väestöön kohdistettujen aseellisten toimenpiteiden torjuminen. Aseellisen maanpuolustuksen on varauduttava niiden hyökkäysten tai alueloukkausten torjumiseen, jotka ovat mahdollisia ja joihin voidaan vastata pienen maan voimavaroilla. Puolueettomuuden ylläpitämisen ja valtiosopimusten velvotteiden kannalta ensisijaisena tehtävänä on pidettävä valtakuntamme alueen val- 19

20 vontaa ja mahdollisten alueloukkausten torjuntaa. Puolustusvoimien tulee myös varautua torjumaan vieraiden sotajoukkojen tunkeutuminen alueellemme ja niiden.mahdolliset yritykset käyttää maatamme hyökkäystukikohtana naapureiltamme vastaan. Tällöin saattaa tulla 'kysymykseen rajoitetun, tavanomaisin asein suoritettavan strategisen yllätyshyökkäyksen torjuminen. Ydinasein suoritettava hyökkäys tai muu suurhyökkäys ovat ylivoimaisia pienen maan yksin torjuttaviksi. Aselllseen vastarintaan ryhtyminen vaarantaa aina kansalaisten fyysistä turvallisuutta. Tämän vuoksi puolustuspolitiikassa on otettava huomioon myös siviilivastarinnan eli väkivallattoman puolustuksen mahdollisuus kansanvallan ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. II TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OSANA Puolustuslaitoksen kehittäminen Maanpuolustuksen tulee suhteellisen suuria voimavaroja vaativana toimintana sopeutua yleisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin ; Ja voimavaroihin. Sen tarpeet eivtä ole muista yhteiskunnallisista tarpeista erillään, vaan niitä on punnittava muiden rinnalla. Puolustuspolitiikan tule olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. On 'laadittava useamman vuoden kehittämissuunnitelmia, joita voidaan määräajoin tarkistaa ja uuiea. Taloudelliset suhdannevaihtelut on kuitenkin tarvittaessa otettava huomioon määrärahoista päätettäessä. Suunnitelmallisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi on parannettava puolustustaloudellisen ja turvallisuuspoliittisen tutkimuksen edellytyksiä sekä valtionhallinnon puitteissa että riippumattoni i ss a tutk im u s la itoks i ss a. Puolustusmäärärahojen harkinnassa on lähdettävä puolustuslaitoksen kehittämistarpeesta niiden tehtävien varalta, jotka sille on asetettu. Määrärahoja ei siten voida sitoa mihinkään kiinteään osuuteen budjetista tai bruttokansantuotteesta eikä tätä osuutta voida suoraan johtaa kansainvälisistä vertailusta vaan Suomen omista turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. Kansantaloudelliselta kannalta on otettava huomioon, että puolustuslaitoksen hankinnat voivat merkitä vain vähäistä työllisyystai kasvutekijää. Toisaalta materiaalihankinnat rasittavat maksutasetta. Puolustuslaitoksen piiriin ei myöskään ole tarkoituksenmukaista sijoittaa sellaisia taloudellisia toimintoja, kuten siviilitarkoituksia palveleva tutkimus, jotka ovat muuten yhtenäistämisen ja keskittämisen tarpeessa. 20

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA Ministerikomitean suositus Rec(2003)4 jäsenvaltioille yhteisistä korruption vastaisista säännöistä puolue- ja vaalirahoituksessa (Hyväksytty ministerikomiteassa 8. huhtikuuta

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot