PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969"

Transkriptio

1 PUOLUETOIMIKUNNAN Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE

2 Paasipaino, Helsinki 1969

3 SISÄLLYSLUETTELO Kansainvälisten asiain valiokunta Sivu 1. SDP:n kanta kehitysmaa- ja YK-politiikkaan 5 2. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston perustaminen.. 11 Laki- ja hallintoasiainvaliokunta 14. Esitys valtiosäännön ja presidentin vaalitavan uudistamiseksi SDP:n kanta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan 17 Yhdyskuntasuunnittelu- ja luonnonhoitovaliokunta 28. Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteet Yhdyskuntien liikennepolitiikan tavoitteet Luonnon- ja ympäristönhoidon tavoitteet 47 Talouspoliittinen valiokunta I 38. Talouspolitiikan kehityslinjat Maatalouspolitiikan tavoitteet Kokonaisvaltainen metsäpolitiikka 97 Talouspoliittinen valiokunta II 52. Osuuskauppapolitiikan suunta Tutkimus vakuutustoiminnasta ja sen lähiajan kehittämistavoitteista (Työryhmän selvitys) 117 Sosiaalipoliittinen valiokunta I 83. Sosiaalihuollon suuntaviivat Perhepoliittiset toimenpiteet Asuntopoliittiset tavoitteet Työsuhdepoliittiset tavoitteet 169 Sosiaalipoliittinen valiokunta II 101. Terveyspolitiikan suuntaviivat Kriminaalipolitiikka muuttuvassa yhteiskunnassa Mustalaisväestön ongelmat Ehdotuksia saamelaisten olojen parantamiseksi (Työryhmän selvitys) 205 Eläkepoliittinen valiokunta 110. Eläkepolitiikan kysymyksiä 211 Kulttuuri- ja koulupoliittinen valiokunta 122. Taidepolitiikka. Puolueneuvosto on hyväksynyt esityksen Uudistuva koulu Tiede- ja korkeakoulupolitiikka Liikuntapolitiikan linjat Kannanottoja yleisradiotoimintaa koskevista kysymyksistä 257 Verotus- ja kunnallispoliittinen valiokunta 143. Veropolitiikan suuntaviivat 263 Sääntövaliokunta 192. Muutokset puolueen sääntöihin Muutokset piirijärjestön sääntöihin Muutokset kunnallisjärjestön sääntöihin Muutokset kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 283

4 Tässä kirjassa olevat kannanotot ja tavoiteohjelmat ovat SDP:n puoluetoimikunnan nimeämien toimikuntien ja työryhmien val>mistamia ja puoluetoimikunnan esityksiä XXVIII puoluekokoukselle. Niihin sisältyvät kannanotot, tavoitteet ja ehdotetut ratkaisukeinot perustuvat laajaan ja huolelliseen tutkimus- ja valmistelutyöhön. Vaikka niihin sisältyy sosialidemokraattisen ideologian mukaisia periaatteellisia näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia, ne eivät kuitenkaan ole periaateohjelman luonteisia, vaan nyky-yhteiskunnan eri alojen ongelmiin paneutuvia selvityksiä ja ohjelmallisia suuntaviivoja. Ne ovat tietoa jakavia, tavoitteita asettavia ja ratkaisukeinoja esittäviä apuvälineitä tehtäessä sosialidemokraattista käytännön politiikkaa. Ohjelmat ovat yleistä ohjetta antavia eikä niissä pyritä ehdottomaan sitovuuteen enempää ajallisesti kuin yksityiskohdissakaan. Niitä voidaan ja tulee tarkistaa ajan ja kehityksen mukanaan tuomien muutosten vaatimalla tavalla. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi ja toteutettaviksi niiltä osin ja niin pitkälle kuin mahdollista pyrittäessä yhtenäiseen sosialidemokraattiseen politiikkaan ja päämääriin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta

5 1 SDP:n KANTA KEHITYSMAA. JA YK-POLITIIKKAAN Yhteiskuntaryhmien ja kansojen luokkavastakohtaisuudet yhdessä joukkotuhoaseiden kanssa muodostavat vakavimman ja jatkuvasti kärjistyvän uhkan maailmanrauhalle. Työn ja pääoman ristiriita sekä kansallisissa että erityisesti kansainvälisissä suhteissa estää edelleen kaikkialla kapitalistisen järjestelmän valtapiirissä oikeudenmukaisen kehityksen. Se on suurimmaksi osaksi syynä niihin taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ongelmiin, jotka kärjistävät alikehittyneiden maiden sisäisiä oloja ja niiden suhteita teollistuneisiin valtioihin. Entiset siirtomaavallat ja muut teollisuusvaltiot käyttävät yhä taloudellisesti hyväkseen alikehittyneitä maita. Tämän kansainvälisen riiston, uuskolonialismin, vuoksi pelkkä valtiollinen itsenäisyys ei nykyisten kansainvälisten suhteiden vallitessa takaa kehitysmaiden kansalaisille oikeutta ja mahdollisuutta persoonallisuutensa täyteen kehittämiseen eikä todellista valtaa päättää omasta työstään ja yhteisönsä toiminnasta syntyvistä aineellisista ja henkisistä saavutuksista. 5

6 Kansainvälisten perinteidensä mukaisesti sosialidemokratia vaatii jokaiselle ihmiselle oikeuden poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen päätäntävaltaan. Teollisuusvaltioiden kehitysmaihin verrattuna suhteellisessa hyvinvoinnissa elävät sosialidemokraatit pysyvät uskollisina kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden periaatteilleen eivätkä anna saavuttamansa aineellisen edistyksen vieraannuttaa itseään pääoman puolelle. Sosialidemokraatit soveltavat demokraattisen sosialismin periaatteita myös kansainväliseen elämän yhteiskunnallisten vastakohtaisuuksien sekä poliittisen, taloudellisen ja rodullisen sorron poistamiseksi maailmasta. Sosialidemokratian tavoitteena on yhteistyön maailma. Yhdistyneet Kansakunnat ovat Suomelle tärkeä poliittinen, taloudellinen ja sivistyksellinen side useimpiin kehitysmaihin. Siksi maailmanjärjestöä on kehitettävä niin, että se toiminnallaan auttaa poistamaan kansallisten ja kansainvälisten ristiriitojen syyt sekä sovitellen estää puhkeavia väkivaltaisuuksia laajenemasta. Kansainvälisen sosialidemokratian yhtenäisenä elimenä Sosialistinen Internationaali on velvollinen käytännössä osoittamaan solidaarisuuttaan alikehittyneiden maiden kansoille. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii määrätietoisesti solmimaan myös suoria suhteita kehitysmaiden sosialistisiin ja edistyksellisiin puolueisiin. I YHDISTYNEET KANSAKUNNAT Yhdistyneet Kansakunnat luotiin toisen maailmansodan jälkeen pääasiassa vakiinnuttamaan silloinen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen voima-asetelma. Tosiasiallinen poliittinen päätösvalta on järjestön elimissä rikkaiden ja sotilaallisesti voimakkaiden valtioiden käsissä vaikka ns. kolmannen maailman valtiot ovat määrällisenä enemmistönä. Järjestäytyneen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen takaa parhaiten pienten ja puolueettomien valtioiden turvallisuuden. YK:sta on kehitettävä tällaisen kansainvälisen rauhanomaisen muutoksen järjestelmän perusta. Sosialidemokratian tunnuksena kansainvälisessä yhteistyössä on kaikkien kansojen yhtäläinen osallistumisoikeus. Perusedellytyksenä Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnalle on siksi kaikkien maailman valtioiden todellinen edustusoikeus maailmanjärjestössä. YK:n poliittista päätöksentekoa on muutettava oikeudenmukaisemmaksi lisäämällä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää ja ottamalla valinnassa huomioon sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen vallan lisäksi myös valtioiden väkiluku. Tie oikeudenmukaiseen maailmanjärjestykseen käy kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja poliittisen sovittelun kautta. Teollistuneena valtiona Suomi on velvollinen Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien mukaisesti nostamaan lähimpänä tavoitteena kehitysyhteistyöhön käyttämiensä varojen määrän 6

7 yhdeksi prosentiksi bruttokansantuotteestaan. Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen alajärjestöjen ponnistuksia kansainvälisten kulttuuriyhteyksien lisäämiseksi on voimakkaasti tuettava ja aktiivisesti tarjottava eri alojen asiantuntijoita YK:n käytettäväksi. Samoin on laajennettava kansainvälistä yhteistyötä YK:n järjestelmään kohdistuvassa tutkimustyössä ja erityisesti yleisessä rauhan- ja kinfliktintutkimuksessa. Suomen YK-valtuuskunnan yleisenä linjana tulee olla sitoutumattomuus suurvaltaristiriitoihin, ihmisoikeuksien horjumaton puolustaminen ja kehitysmaamyönteisyys. Suomen YK-politiikan on oltava aktiivista ja aloitteellista. Suomen osuutta Yhdistyneiden Kansakuntien monenkeskeisten sitomattomien avustusohjelmien rahoittamisessa on voimakkaasti lisättävä, jos siten saavutetun poliittisen vaikutusvallan avulla voidaan vahvistaa kehitysmaiden ja pienempien teollistuneiden maiden päätäntävaltaa YK:ssa. Monenkeskeisiä avustussitoumuksia tehtäessä on edellytettävä, että järjestön taloudellista voimaa ei käytetä kehitysmaille vahingollisten ja Suomen puolueettomuuspolitiikan vastaisten poliittisten tai sotilaallisten päämäärien hyväksi. Suomen politiikka YK:n eri elimissä ja erityisjärjestöissä on mukautettava sen yleisen YK-politiikan periaatteisiin. Määrätietoinen YK-politiikka edellyttää tehokkaan hallinnon ja riittävän henkilökunnan lisäksi aktiivista tukea ja valvontaa eduskunnan, puolueiden ja yleisen mielipiteen taholta. Eduskunnan asemaa YK-politiikan valvonnassa on vahvistettava ja YK-valtuuskunnan toimintavaltuuksia laajennettava sekä huolehdittava, että sen kokoonpano vastaa poliittisia voimasuhteita. Valtiovallan tulee tukea riittävästi YK:n toiminnassa tarvittavien asiantuntijoiden koulutusta, siihen liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä niitä kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät YK:n periaatteita ja toimintaa tunnetuksi. II POLIITTISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Kehitysmaiden aineellisen ja henkisen nousun perusedellytyksenä on niiden omien yhteiskunnallisten voimien kokoaminen. Vasta alikehittyneen maan koko kansan henkiset ja aineelliset voimat liikkeelle panevan poliittisen tahdon turvin teollistuneiden maiden antama aineellinen ja tiedollinen apu vaikuttavat todella virittävästi taloudelliseen nousuun. Rakenteellinen väkivalta, olosuhteet joissa kansan enemmistö on vailla poliittisia, taloudellisia ja kulttuurioikeuksia ja sen perustarpeet tyydyttämättä, on olojen uudistumiselle yhtä vakava este kuin avoin väkivalta, poliittisten vastustajien nujertaminen asevoimin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että kansainvälisten ongelmien rauhanomainen ratkaiseminen ja demokraattinen sosialismi viitoittavat tien oikeudenmukaisempaan ja turvallisempaan maailmaan. Sosialidemokraatit eivät silti voi 7

8 ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että taantumukselliset vallanpitäjät ovat useissa alikehittyneissä maissa omin voimin tai ulkomaisen sotilasavun turvin luoneen valtansa tueksi väkivaltakoneiston ja siten sulkeneet tien rauhanomaiselta muutokselta. Jatkuva kurjistuminen useilla alikehittyneillä alueilla on siksi vakava maailmanlaajuinen ongelma, että SDP on valmis tukemaan taloudellisesti ja poliittisesti myös sellaisia kehitysmaiden kansallisia vapautusliikkeitä, joiden kaikkien muiden mahdollisuuksien puuttuessa on pakko turvautua väkivaltaan riiston ja sorron lopettamiseksi. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee kehitysmaissa sellaisia voimia, joiden tavoitteena on kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä. Kapitalistinen teollistumisprosessi ei ole kehitysmaissa tarkoituksenmukainen eikä riittävän nopea. Lisäksi se aivan ilmeisesti johtaa vielä suurempaan riistoon ja vääryyksiin kuin teollisuusmaissa. Sosialidemokraatit pitävät demokraattista sosialismia parhaana järjestelmänä muutoksen toteuttamiseksi oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Ottaen kuitenkin huomioon alikehittyneiden maiden olosuhteet SDP ei pidä monipuoluejärjestelmää kehitysmaissa kansanvallan toteuttamisen välttämättömänä lähtökohtana. Suppean yläluokan ja ulkomaalaisten hallitsema näennäisdemokratia ei saa sumentaa sitä tosiasiaa, että alikehittyneiden maiden alati kärjistyvänä ongelmana on kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen, aineellisen kurjuuden ja tiedollisen takapajuisuuden poistaminen. Sosialistisen Internationaalin jäsenenä SDP edellyttää, että tämä järjestö politiikassaan tarkkaan noudattaa imperialismin, kolonialismin ja uuskolonialismin vastaisia ohjelmakohtaan. Internationaalin yleismaailmallisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että jäsenistöön kuuluu nykyistä useampia kehitysmaiden edistyksellisiä puolueita. Sosialistisen Internationaalin jäsenyysperusteissa tulee erityisesti ottaa huomioon ne vaikeat olot, joissa kehitysmaiden veljespuolueet toimivat, ja jotka pakottavat ne usein valitsemaan länsimaiselle sosialidemokratialle etäisiä toimintamuotoja. Jäsenkunnan laajentuessa Internationaali voi yhä enemmän muodostua elimeksi, jossa erilaisissa olosuhteissa ja erilaisin kansallisin tavoittein toimivat sosialistiset puolueet voivat vaihtaa mielipiteitä ja tietoja demokraattisen sosialismin soveltumisesta. III TALOUDELLISET SUHTEET KEHITYSMAIHIN Teollistuneiden ja alikehittyneiden maiden välisen taloudellisen tasoeron ja sitä tietä myös niiden välisten ristiriitojen kasvu on yleisen turvallisuuden vuoksi nopeasti pysäytettävä. Kehitysapu on kansallisen, oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen perustuvan tulonjaon ulottamista kansainvälisiin suhteisiin. Siten se on Suomelle luonnollinen taloudellinen ja poliittinen tavoite. Aatteena sosialidemokratia velvottaa puolueen jäseniä huolehtimaan siitä, että Suomessa on riittävästi poliittista tahtoa 8

9 irrottaa kehitysapuun tarvittavia taloudellisia ja tiedollisia voimia. Samalla SDP:n velvollisuutena on valvoa, ettei Suomen kansantaloudelle näin syntyvää rasitetta siirretä vähävaraisen kansanosan kannettavaksi. Kansainvälistä kauppaa säätelee markkinamekanismi, joka toimiessaan nykyisellään kärjistää teollistuneiden hyvinvointivaltioiden ja maatalousvaltaisten köyhien maiden välistä luokkajakoa. Muuttamatta kehittyneiden ja kehitysmaiden välisen kaupan suuntaa ja rakennetta ei kehitysmailla ole mahdollisuuksia ansaita itse oman talouselämänsä monipuolistamiselle välttämättömiä vientituloja. Siksi Suomen on talouspolitiikassaan otettava huomioon kehitysmaiden vientiä rajoittavien tullien ja kulutusverojen keventäminen asteittain siten, ettei siitä aiheudu vakavia häiriöitä Suomen omalle taloudelle. Suomen julkiseen kehitysaputoimintaan osoitetut varat on sijoitettava niin, että ne ennen muuta edistävät kehitysmaiden ongelmien ratkaisemista. Niiden avulla ei saa tehdä perusteettomia tai epäoikeudenmukaisia tulonsiirtoja Suomessa tai kehitysmaissa. SDP on hyvin selvillä siitä, että Suomen tuotantorakenne ja kehitysmaiden tarpeet eivät ole ongelmattomasti yhteen sovitettavissa. Puolue katsoo, että Suomi voi antaa kahdenvälisin sopimuksin myös sidottua finanssiapua ja tarvikkeita. Taloudellisen rakenteemme asettamien rajoitusten vuoksi suurin osa finanssiavustusta on kuitenkin syytä ohjata kansainvälisten sitoumusten ja sopimusten puitteissa monenkeskisiin avustusprojekteihin. Kaikessa Suomen kehitysaputyössä tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjoismaisen yhteistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hallinnollisesta kalleudesta huolimatta ja pohjoismaiset ja kahdenväliset sopimukset teknisistä avustusprojekteista ovat SDP:n mielestä suositeltavin kehitysyhteistyön muoto tässä vaiheessa. Siten voidaan käyttää tehokkaasti kansainvälisiin tehtäviin sellaista suomalaista asiantuntijavoimaa, jota taloudellisen rakenteemme vuoksi on riittävästi irrotettavissa ja joka ammatillisesti vastaa kansainvälisessä yhteistyössä asetettavia vaatimuksia. Suomalaisten asiantuntijoiden työskentely Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen kahdenvälisesti solmimissa avustusprojekteissa avaa samalla Suomelle mahdollisuuden kouluttaa kansainvälisten suhteiden ja kaupan lisääntyvässä määrin vaatimaa pätevää henkilökuntaa. Sosialidemokraattien perustavoitteena on rauhanomainen muutos kohti demokraattista sosialismia ja oikeudenmukaista maailmanjärjestystä. Kehitysmaille annettu aineellinen ja tiedollinen tuki viitoittaa käytännössä tien, jota kulkien alikehittyneisyyden luoman vakavaan ongelmaan on löydettävissä ratkaisu keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja vuorovaikutuksessa. 9

10

11 2 KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMINEN Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma "SDPn kanta kansainvälisiin kysymyksiin", joka hyväksyttiin 26. puoluekokouksessa vuonna 1963, ja puoluetoimikunnan esitys SDPn kehitysmaa- ja YK-poliittiseksi ohjelmaksi edellyttävät,että puolue tukee aktiivisesti alikehittyneiden maiden sosialistisia ja edistysmielisiä liikkeitä sekä kansallisia vapautusjärjestöjä. Tällainen tuki voi olla joko poliittista tai taloudellista. Poliittisen tuen antaminen voi tapahtua joko puolueen kannanotoin kotimaassa ja Sosialistisen Internationaalin piirissä tai vaikuttamalla Suomen hallituksen politiikkaan. Taloudellisen tuen muodot ovat sensijaan epäselvempiä. Satunnaiset avustukset eivät voi muodostua tarkoituksenmukaisen avustustoiminnan keinoksi. Useilla mu H la sosialidemokraattisilla puolueilla on jo kauan ollut järjestettyä kansainvälistä taloudellista avustustoimintaa. Ruotsin sosialidemokraattisella työväenpuolueella on ollut useamman 11

12 vuoden ajan erityinen stipendirahasto, josta on jaettu stipendejä, mm. kehitysmaiden em. järjestöjen edustajille. Vuoden 1967 ylimääräisessä puoluekokouksessa puolue perusti erityisen Kansainvälisen solidaarisuusrahaston, johon puolueen järjestöt, jäsenet ja muut halukkaat voivat lahjoittaa varoja. Keräys tapahtuu mm. kampanjoiden muodossa. Rahastosta jaetaan vuosittain rahaston sääntöjen puitteissa avustuksia useille järjestöille. Kansainvälisen solidaarisuusrahaston puitteissa voidaan harjoittaa valvottua ja pitkäjänteistä avustustoimintaa. Suurempia summia voidaan jakaa erityisiä projekteja varten valtiollisen kehitysaputoiminnan tapaan. Avustusten kohteina olisivat ensi sijassa koulutus- ja opetustoiminta sekä ns. humanitaarinen apu, kuten lääkintähuolto. Lisäksi voidaan avustaa mm. järjestöjen järjestötoimintaa. Puolueen jäsenten kannalta kansainvälinen solidaarisuusrahasto on käytännöllinen osallistumismuoto puolueen kansainvälisten päämäärien toteuttamisessa. Rahaston toimintaan yhdistetty tiedotustoiminta lisää puolueen jäsenten kansainvälistä tietoutta. Edellämainituilla perusteilla puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätökseksi, että Sosialidemokraattinen Puolue perustaa erityisen Kansainvälisen Solidaarisuusrahaston, josta jaetaan avustuksia kehitysmaiden edistyksellisille ja sosialistisille järjestöille sekä vapautusjärjestöihe. Avustusten kohteiden tulee olla kasvatus- ja koulutustoimintaa tai mainittujen järjestöjen järjestötoimintaa edistäviä tai humanitaarisia kohteita. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan laatimaan rahastolle päätöksensä edellyttämässä hengessä säännöt ja valitsemaan rahaston hoitokunnan sekä järjestämään koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä varojen keräyksen. 12

13 14 ESITYS VALTIOSÄÄNNÖN JA PRESIDENTIN VAALITAVAN UUDISTAMISEKSI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pitää tärkeänä maamme valtiollisen demokratian jatkuvaa kehittämistä siten, että kaikkien kansalaisten mahdollisuudet osallistua demokraattisten valtioelinten valintaan, toimintaan ja valvontaan sekä eriasteiseen poliittiseen päätöksentekoon nykyisestään lisääntyvät. Vaikka vuonna 1919 hyväksytty Hallitusmuoto on kyennyt luomaan vakiintuneet puitteet parlamentilliselle demokratialle, valtiosääntöä on pyrittävä jatkuvasti uudistamaan yhteiskunta- ja valtioelämän kehityksen mukaisesti. Valtiosäännön uudistaminen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että valtioneuvoston olisi asetettava erityinen perustuslakikomitea, jonka tehtävänä on laatia kokonaisselvitys siitä, missä suhteissa maamme valtiosääntö on vanhentunut ja kuinka sitä olisi kehitettävä kansanvallan laajentamiseksi ja yksilön oikeusturvan lisäämiseksi. Olennaista perustuslakikomitean työn onnistumiselle on riittävän täsmällinen ja yksilöity toimeksianto. Komitean kokoon- 13

14 panossa tulee ottaa huomioon sekä parlamentillinen edustavuus että oikeus- ja valtiotieteellinen asiantuntemus. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen käsityksen mukaan tasavallan presidentin vaalitapaa koskeva uudistus on sikäli erikoisasemassa, että siitä on jo olemassa useita riittävän perusteellisia selvityksiä. Puolue katsoo, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus on toteutettava kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Tasavallan presidentin vaalitavan uudistuksessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: Välitön kansanvaali Tasavallan presidentin nykyinen välillinen vaalitapa ei takaa sitä, että valittu presidentti nauttii valitsijoiden enemmistön kannatusta. Alkuvalitsijoilla ei täten ole ollut riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Kansanvallan laajentamiseksi on siirryttävä välillisestä vaalista välittömään kansanvaaliin. Presidentin toimikausi Presidentin valta-asema on Suomessa erittäin vahva. Hän ei ole tärkeissä ratkaisuissa riippuvainen eduskunnan luottamusta nauttivan ministeristön mielipiteestä. Välitön kansanvaali saattaisi sinänsä johtaa siihen, että presidentinvalta lisääntyisi vielä entisestään. Vahva presidentinvalta on ollut ja on edelleenkin vastoin sosialidemokratian perinteisesti kansanvaltaisia yhteiskuntaihanteita. Tavoitteena on sen vuoksi pidettävä pikemminkin tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamista kuin niiden laajentamista. Välittömään kansanvaaliin siirtymisen edellytyksenä on, että presidentin toimikausi on viisi vuotta ja että valtiosääntöön otetaan säännös, jonka mukaan sama henkilö voidaan valita vain kerran välittömästi uudelleen. Ehdokkaan asettaminen Kansanvaalin toteuttamiseksi ehdokasasettelu on tehtävä toisaalta riittävän yksinkertaiseksi ja toisaalta on lähdettävä siitä, että presidenttiehdokkaalla on riittävä valtakunnallinen kannatus. Vaalin toimittaminen 14 Välitön kansanvaali on toimitettava kaksivaiheisena niin, että mikäli kukaan asetetuista ehdokkaista ei saa ensimmäisellä ikerralla valitsijoiden yksinkertaista enemmistöä, suoritetaan uusintavaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tässä vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas.

15 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue toteaa, että tasavallan presidentin vaalitavan uudistus, kuten keskustelu valtiosäännöstä yleensä, on suoritettava normaaleissa sisä- ja ulkopoliittisissa olosuhteissa. Tilapäiset näkökohdat eivät saa olla ratkaisun pohjana. Koska valtiosääntöön liittyvät kysymykset ovat kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme kannalta keskeisimpiä, on tärkeää, että uudistukset perustuvat riittävään selvitystyöhön. Johtavana periaatteena on valtiollisen järjestelmämme kehittäminen kansanvaltaiseen suuntaan sekä yksilön oikeusturvan lujittaminen. 15

16 < i i i 1 * I i <

17 15 SDP:n KANTA TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAAN I TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT Turvallisuuspolitiikan päämäärät Suomen turvallisuuspolitiikan tarkoituksena on maan valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden suojaaminen. Valtiollisella itsenäisyydellä tarkoitetaan laillista ja käytännöllistä mahdollisuutta säilyttää ja kehittää yhteiskuntaa omien arvostustemme mukaisesti poliiittlsesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sivistyksellisesti. Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittymällä Suomi on tosin jossakin määrin muiden jäsenmaiden tavoin rajoittanut suvereenisuuttaan. Kun koko ihmiskunnan säiilymistä nykyisin uhkaavat vakavat vaarat, kuten ydimasetutio, ylikansoitus ja elinympäristön saastuminen, ei maailmanjärjestön hyväksi tapahtuvaa suvereenisuuden rajoittamista ole syytä vastustaa, jos täten avataan mahdollisuuksia ihmiskunnan elintärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. 2 17

18 Toisaalta on huomattava, että kansainvälisen taloudellisen työnjaon ja yhteistyön lisääntyessä saattavat, paitsi vieraat valtiot, myös suuret kansainväliset liikeyritykset olennaisesti rajoittaa mahdouisuuksiamime kehittää yhteiskuntaamme omien arvostustemme mukaisesti. Siksi toimenpiteet taloudellisen itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat tärkeitä. Ydinaseiden aikakaudella maamme turvallisuus riippuu sodan uhkaa ajatellen ensi sijassa kansainvälisen rauhantilan säilymisestä, josta päävastuu on suurvalloilla. Pieni maa ei voi varustautumalla olennaisesti lisätä turvallisuuttaan sodan varalta, sillä sotatekniikan kehitys kasvattaa jatkuvasti suurten ja pienten maiden sotilaallisten mahdollisuuksien eroa. Luottamalla vain aseelliseen varusteluun emme myöskään paranna rauhantilan säilymisen ja lujittumisen edellytyksiä. Sen vuoksi pieni puolueeton maa voi parhaiten säilyttää turvallisuutensa harjoittamalla aktiivista rauhantahtoista ulkopolitiikkaa, päämääränä sodan ennalta ehkäisy ja ristiriitojen sääntely sekä yleinen aseriisunta. Sodan todennäköisyys pienen maan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta uhkaavana mahdollisuutena on vähentynyt ydinaseiden pelotusvoiman ja syntyneen suurvaltojen sotilaallisen tasapainotilan takia. Niin kauan kuin yleistä aseriisuntaa ei ole toteutettu, on sotilaallinen uhka kuitenkin olemassa. Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että ylläpitämällä puolustusvoimia voidaan nykyisissä olosuhteissa tukea ja täydentää maamme turvallisuuspoliittisia pyrkimyksiä. Suomen on sen vuoksi kehitettävä puolustuslaitosta pienen maan turvallisuusnäkökohtien ja imeitä sitovien velvoitusten mukaisesti. Puolue 'katsoo, että turvallisuuspolitiikan muuttuvan ja kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi on kehitettävä myös muita sellaisia toimenpiteitä, joilla maamme turvallisuuspoliittisia päämääriä voi^ daan edistää, ja jatkuvasti punnittava erilaisia vaihtoehtoja. Tässä ohjelmassa ikäsitellään varsinaisen aseellisen maanpuolustuksen lisäksi eräitä muita yleiseen turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä. Ulkopolitiikan piiriin lähemmin kuuluvat toimenpitet, kuten aseriisunta ja muut rauhanpoliittiset ohjelmat jäävät tämän ohjelman ulkopuolelle. Suomen turvallisuuspoliittinen asema Toinen maailmansota ja sen jälkeen tapahtunut kehitys ovat perusteellisesti muuttaneet Suomen turvallisuuspoliittisen aseman. Suomen ja sen naapurimaiden välillä ei ole nykyisin ratkaisemattomia turvallisuuisongelmia. Nykyinen kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä perustuu suurten sotilasliittoutumien väliseen ydinasetasapainoon, jonka vallitessa suursodan todennäköisyys on molemminpuolisen pelon takia vähäinen. Myös rajoitettuja konflikteja pyritään etenkin Euroopassa huolellisesti välttämään, koska ne voisivat johtaa mitä todennäköisimmin suursotaan. 18

19 Suomi ei sellaisenaan muodosta mahdolliselle hyökkääjälle ensisijaista kohdetta. Massiivinen hyökkäys, jonka tarkoituksena olisi Suomen alueen valloittaminen, on epätodennäköinen mahdollisuus. Teoreettisesti todennäköisin on nykyisissä olosuhteissa rajoitettu yllätyshyökkäys, joka suoritettaisiin suursodan yhteydessä johonkin maamme osaan, päämääränä edullisemman aseman saavuttaminen jotakin maamme ulkopuolella sijaitsevaa strategista kohdetta vastaan suoritettavaa hyökkäystä varten. Suomen syrjäisen aseman huomioonottaen tällaisenkin hyökkäyksen suorittaminen olisi niin suuria uhrauksia vaativa tehtävä, että sitä voidaan suursodankin yhteydessä pitää epätodennäköisenä. Maahamme ei siten kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa eikä nähtävissä oleva kehitys merkitse tässä suhteessa olennaista muutosta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua epäedulliseksi kilpavarustelun jatkuessa. Valtiosopimukset Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 asettaa määräillisiä ja laadullisia rajoituksia puolustusvoimien rauhanaikaisehe vahvuudelle ja aseistukselle. Rajoitukset eivät kuitenkaan vuonna 1963 tapahtuneen rauhansopimuksen tulkinnan tarkistuksen jälkeen käytännössä estä puolustusvoimien kehittämistä. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus vuodelta 1948 määrää Suomen turvallisuuspoliittisen linjan. Sopimus velvoittaa Suomen kaikin käytettävissä oleviin keinoin puolustamaan alueensa koskemattomuutta, jos Suomi tai Neuvostoliitto Suomen kautta joutuvat hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion taholta. Tarpeen vaatiessa Suomi ja Neuvostoliitto sopivat yhteisistä puolustustoimenpiteistä. Yya-sopimus ei aseta määrällisiä tai laadullisia tavoitteita puolustusvoimien kehittämiselle. Niiden asettaminen riippuu rauhansopimuksen puitteissa omasta harkinnastamme. Suomen etujen mukaista on pyrkiä itse mahdollisimman pitkälle vastaamaan oman alueensa puolustuksesta. Suomen puolustusvoimien varustuiksen lisääminen ei kuitenkaan vähennä yya-sopimuksen meriktystä Suomen turvallisuuspolitiikassa. Puolustuspolitiikan päämäärät Puolustuspolitiikalla tarkoitetaan niitä lainsäädännöllisiä ja hat- RnnoHisia toimenpiteitä, joiden päämääränä on Suomen alueeseen ja väestöön kohdistettujen aseellisten toimenpiteiden torjuminen. Aseellisen maanpuolustuksen on varauduttava niiden hyökkäysten tai alueloukkausten torjumiseen, jotka ovat mahdollisia ja joihin voidaan vastata pienen maan voimavaroilla. Puolueettomuuden ylläpitämisen ja valtiosopimusten velvotteiden kannalta ensisijaisena tehtävänä on pidettävä valtakuntamme alueen val- 19

20 vontaa ja mahdollisten alueloukkausten torjuntaa. Puolustusvoimien tulee myös varautua torjumaan vieraiden sotajoukkojen tunkeutuminen alueellemme ja niiden.mahdolliset yritykset käyttää maatamme hyökkäystukikohtana naapureiltamme vastaan. Tällöin saattaa tulla 'kysymykseen rajoitetun, tavanomaisin asein suoritettavan strategisen yllätyshyökkäyksen torjuminen. Ydinasein suoritettava hyökkäys tai muu suurhyökkäys ovat ylivoimaisia pienen maan yksin torjuttaviksi. Aselllseen vastarintaan ryhtyminen vaarantaa aina kansalaisten fyysistä turvallisuutta. Tämän vuoksi puolustuspolitiikassa on otettava huomioon myös siviilivastarinnan eli väkivallattoman puolustuksen mahdollisuus kansanvallan ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. II TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OSANA Puolustuslaitoksen kehittäminen Maanpuolustuksen tulee suhteellisen suuria voimavaroja vaativana toimintana sopeutua yleisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin ; Ja voimavaroihin. Sen tarpeet eivtä ole muista yhteiskunnallisista tarpeista erillään, vaan niitä on punnittava muiden rinnalla. Puolustuspolitiikan tule olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. On 'laadittava useamman vuoden kehittämissuunnitelmia, joita voidaan määräajoin tarkistaa ja uuiea. Taloudelliset suhdannevaihtelut on kuitenkin tarvittaessa otettava huomioon määrärahoista päätettäessä. Suunnitelmallisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi on parannettava puolustustaloudellisen ja turvallisuuspoliittisen tutkimuksen edellytyksiä sekä valtionhallinnon puitteissa että riippumattoni i ss a tutk im u s la itoks i ss a. Puolustusmäärärahojen harkinnassa on lähdettävä puolustuslaitoksen kehittämistarpeesta niiden tehtävien varalta, jotka sille on asetettu. Määrärahoja ei siten voida sitoa mihinkään kiinteään osuuteen budjetista tai bruttokansantuotteesta eikä tätä osuutta voida suoraan johtaa kansainvälisistä vertailusta vaan Suomen omista turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. Kansantaloudelliselta kannalta on otettava huomioon, että puolustuslaitoksen hankinnat voivat merkitä vain vähäistä työllisyystai kasvutekijää. Toisaalta materiaalihankinnat rasittavat maksutasetta. Puolustuslaitoksen piiriin ei myöskään ole tarkoituksenmukaista sijoittaa sellaisia taloudellisia toimintoja, kuten siviilitarkoituksia palveleva tutkimus, jotka ovat muuten yhtenäistämisen ja keskittämisen tarpeessa. 20

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta

O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta eduskunnan tarkastusvaliokunta

Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 eduskunnan tarkastusvaliokunta 22.9.2016 Eduskunnan budjettivallan kaventuminen Eduskunnan budjettivallan tosiasialliseen kaventumiseen johtaneet keskeiset

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

LIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.

LIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305. 31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) 6133/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: LIMITE PUBLIC CORLX 89 CFSP/PESC 125 COAFR 65 CONUN 50 COARM 59 NEUVOSTON PÄÄTÖS Keski-Afrikan

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste. 1 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.) c) Ad hominem -argumentti (1 piste.) d) Kehon metafora turvallisuuspolitiikassa

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Tapio Siirilä 29.9.2013 Lain sisällöstä ja toteuttamisesta Lakiin on kirjattu

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Lausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä.

Lausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä. Nets Oy Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi tietosuojalaiksi

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista

Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista JARMO EDUSKUNTAAN! Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista Valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys Vastustan keskittävää politiikkaa Järkevä maahanmuuttopolitiikka Kohtuullinen elintaso kuuluu kaikille

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen

OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen D&I Alert Tax & Structuring 2016 OECD julkisti monenkeskisen verosopimuksen D&I Alert 29.11.2016» Tax & Structuring D&I Alert Tax & Structuring 2016 Sivu2 / 5 > OECD JULKISTI MONENKESKISEN VEROSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on

Lisätiedot

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0412/3. Tarkistus. Edouard Martin S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0412/3. Tarkistus. Edouard Martin S&D-ryhmän puolesta 6.12.2018 A8-0412/3 3 Johdanto-osan 34 kappale (34) Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi. (34) Komissio pyrkii jatkamaan vuoropuhelua

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella

Lisätiedot

VAALIJULISTUS

VAALIJULISTUS VAALIJULISTUS 2019 2022 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN JA KEHITYKSEN PUOLESTA Voimme iloita Sandvikenissä monista asioista. Esikoulun laajennus etenee, uusi Ängsbackenin vanhustentalo vihitään käyttöön vielä tänä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta.

Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta. Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta. Paul Harris 2018 LOF Rauha on mahdollinen 1 Rotary International Convention 1921 Vuoden 1921 RI konventiossa Edinburghissa,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto Juha Lavapuro 6.10.2016 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 72/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot