OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje"

Transkriptio

1 OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje Eva Ehrnsten, helmikuu 2013 Sisältö 1. Yleistä Lajit Öljylle herkkien lajien valinta Lajien ominaistiedot Lajit-taulun selite: Lajien paikkatiedot Lajien esiintymätietojen poiminta Hertta-järjestelmästä Lintujen paikkatiedot Lajitietojen lähteet Lajiesiintymät-taulun selite Luontotyypit Luontotyyppien valinta Luontotyyppien ominaistiedot Luontotyyppien paikkatiedot Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja kerätty data Luontotyyppitietojen lähteet Luontotyyppiesiintymät-taulun selite Liite 1. Vedenalaiset luontotyypit OILRISK-tietokannassa: aineiston keruu ja luokittelu Liite 2. OILRISK Database: The Index Computation Procedure

2 1. Yleistä OILRISK- Applications of ecological knowledge in managing oil spill risk -hankkeessa on kerätty tietoa öljylle herkistä lajeista ja luontotyypeistä Suomenlahden ja Saaristomeren alueelta. Näiden perusteella on laskettu OILRISK-indeksi, joka kertoo missä järjestyksessä herkät alueet kannattaa suojella. Tiedot löytyvät hankkeen tietokannasta 1 ja OILRISK Map 2 -sovelluksesta. Lisäksi tiedot on kopioitu Suomen ympäristökeskuksen serverille ja ovat sitä kautta käytettävissä Ympäristövahinkojen tilannekuvajärjestelmässä (BORIS) 3. Tässä käydään läpi aineistojen keruun vaiheet ja lähteet sekä annetaan ohjeita tietojen päivitykselle tulevaisuudessa. OILRISK-tietokannassa tiedot on jaettu kahteen kategoriaan: Lajeihin ja luontotyyppeihin liittyvät ominaistiedot (paikasta riippumattomat tiedot) sekä niiden esiintymiin liittyvät tiedot. HUOM! Yhdistävänä tekijänä ominaisuus- ja paikkatietotaulujen välillä on Lajin nimi tai Luontotyypin nimi. Siksi on erittäin tärkeää että ne on kirjoitettu samalla tavalla kaikissa tauluissa! Tietokannasta on pyritty tekemään helposti päivitettävä. Paikkatieto kannassa olevista herkistä lajeista (ks. Ehrnsten ) ja luontotyypeistä (lista kohdassa 3.3.1) voidaan tämän ohjeen avulla päivittää tietokantaan ilman asiantuntijoiden konsultointia. Jos tietokantaan halutaan liittää täysin uusia lajeja tai luontotyyppejä, vaaditaan kuitenkin ominaistietojen, kuten indeksiarvojen, lisäämistä. Ota tällöin yhteys indeksin kehittäjään (Riikka Venesjärvi/Helsingin yliopisto, Lisätietoja voi myös kysyä tämän ohjeen kirjoittajalta (Eva Ehrnsten, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, tai Tietokannan päivityksen jälkeen tulee päivittää myös indeksi. Indeksilaskentaan tarvittavat tiedot on merkitty taulukoihin alla. Indeksin päivittämiseen löytyy ohjeet liitteestä 2, ja lisätietoja saa tarvittaessa tietokantojen ylläpitäjiltä (Ari Jolma/Aalto-yliopisto, ja Samuli Neuvonen/SYKE, Tiedot kannattaa ensin päivittää OILRISK-tietokantaan, ja vasta indeksin laskemisen jälkeen kopioida aineisto SYKEn tietokantaan Borista varten. 1 https://geoinformatics.aalto.fi/pgadmin/ > PostgreSQL > OILRISK Ylläpito: Aalto-yliopisto/ professori Ari Jolma 2 https://geoinformatics.aalto.fi/oilrisk-protected/app/ Ylläpito: Aalto-yliopisto/ professori Ari Jolma 3 https://wwwp5.ymparisto.fi/boris2/ Ylläpito: SYKE. Käyttäjätunnusanomukset: 4 Öljylle herkät lajit on listattu teoksessa Ehrnsten, E Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä. Raportteja 18/2013. Saatavissa: tai 2

3 2. Lajit 2.1 Öljylle herkkien lajien valinta Tietokantaan on kerätty tietoa Etelä-Suomen rannikon uhanalaisista, silmälläpidettävistä tai muuten herkistä lajeista. Näistä on poimittu öljylle erityisen herkät lajit, jotka tulee huomioida öljyntorjunnassa. Lajien valinta on edennyt useassa askeleessa: 1) On listattu kaikki silmälläpidettävät ja uhanalaiset lajit, joiden ensisijaiseksi tai toissijaiseksi elinympäristöksi on merkitty Itämeri tai rannikko Punaisessa kirjassa 2010 (Rassi ym. 2010). 2) Ympäristöhallinnon Hertta järjestelmän Eliölajit -osiosta on haettu lajit, joista on havaintoja joko meressä tai rannalla alle 100 m rantaviivasta. Lisäksi rajauksena on ollut Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueet. Haun perusteella 1-kohdan listaan on lisätty lajit, joista on havaintoja, vaikka elinympäristö on määritelty muuksi kuin Itämeri tai rannikko. 3) Lista on käyty läpi lajiryhmäkohtaisesti asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijat ovat arvioineet mitkä lajeista ovat todellisessa vaarassa öljyvuodon uhatessa. He ovat myös saaneet ehdottaa lajeja listan ulkopuolelta. Esim. uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen, mutta lintudirektiivin suojelema ruokki on lisätty listan ulkopuolelta. 4) Lopputuloksena on lista Etelä-Suomen rannikon lajeista, jotka ovat erityisen herkkiä mereltä tulevalle öljylle. 2.2 Lajien ominaistiedot OILRISK-tietokantaan on tallennettu tietoa kaikista yllä käsitellyistä lajeista. Lajeista, jotka eivät ole mukana lopullisessa lajivalinnassa, tiedot voivat kuitenkin olla puutteelliset. Lainsäädäntöön ja elinympäristöön liittyvät tiedot on poimittu pääosin Hertta-tietokannasta. Indeksilaskentaan liittyvät arvot tulevat useasta lähteestä ja niihin liittyy asiantuntijoiden arvioita. Indeksiin liittyviä tietoja päivitettäessä tulee ottaa yhteys Riikka Venesjärveen Lajit-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Lajin nimi text 1 Lajin tieteellinen nimi. Seuraa Hertta-järjestelmän nimitystä. Alalajit ilmoitettu määreellä subsp. IUCN_2010 text 1 Uhanalaisuusluokka 2010 (Rassi ym. 2010) Vastuulaji boolean 1 Laji on kansainvälinen vastuulaji (jos ei tyhjä tai NULL). Direktiivi text 1 Luetaan luonto- tai lintudirektiivin piiriin (jos ei tyhjä tai NULL). Esiintyminen double precision[] 1 Todennäköisyys (0/1), että laji paikalla/vaarassa eri kuukausina MOR double 1 Kuolleisuus (populaatiosta), ilman suojausta precision PRO double precision[] 1 Kuukausittainen todennäköisyys sille, että esiintymän suojaus onnistuu FERT integer[] 1 Lisääntymiskyvyn raja-arvot [low,hig] RECT double 1 Rekolonisaatiorajat [high,low] [km] precision[] REPM double 1 Palautumiskyky, 9 x 3 matriisi (in,ifer,jrec) 3

4 precision[] NT integer[] 1 Populaation koon raja-arvot [small,big] Yksikkö text 1 NT:n ja FERT:n yksikkö OILRISK-laji lopullinen boolean 1 Lajit, jotka on arvioitu öljylle herkäksi (ks. lajivalinta yllä). Nämä lajit näytetään sovelluksessa ja näille lasketaan indeksiarvot. Lista Riikka Venesjärveltä tammikuussa Eliöryhmä text 2 Ryhmäjako löytyy tietokantataulusta Lajiryhmät (Huom! Ei sama kuin Hertassa) Nimi suomeksi text 2 Nimi ruotsiksi text 2 Tällä hetkellä vain linnuilla (helmikuu 2013). Kuvaus text 2 Lyhyt lajin ja sen ekologian kuvaus. Ei ole kirjoitettu kaikille lajeille, tulisi täydentää. Huomioitavaa text 2 Öljyntorjuntaan ja/tai puhdistukseen liittyvät erityishuomiot. Huomioita voi olla viidessä sarakkeessa. Huomioitavaa1 text 2 Huomioitavaa2 text 2 Huomioitavaa3 text 2 Huomioitavaa4 text 2 Ensisijainen elinympäristö text Muu elinympäristö text Perustuu punaiseen kirjaan Koodit ks. 5&lan=fi&clan=fi Kokonaismäärä bigint Lajin kokonaismäärä Suomessa (ei käytetä) Rannikkolaji boolean Vanha IUCN_2000 text Vanha uhanalaisuusluokitus Rauhoitettu boolean Onko laji rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa Erityisesti suojeltava boolean Onko laji erityisesti suojeltava luonnonsuojeluasetuksessa Huom_1 text Indeksilaskentaan liittyviä huomioita Huom_2 text OILRISK-laji boolean Vanha Lajiryhmäkoodi text Hertan Eliölajit- järjestelmän koodi (Hertassa nimellä Eliö-ryhmä). *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 2.3 Lajien paikkatiedot Lajien paikkatietoja on kerätty useasta lähteestä. Pääasiallinen lähde on ympäristöhallinnon Herttatietokanta. Paikkatietojen valinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä: - Havainto on luotettava: jälkeiset havainnot, Hertta-tietokannasta poistettu hävinneeksi arvioidut esiintymät - Havainnon tarkkuus: Paikkatieto on polygonimuotoinen, tai pistemäisen havainnon tarkkuus alle 100 m - Esiintymä on öljyn vaikutuspiirissä: alle 100 m rantaviivasta (tai alle 3 m meren pinnan yläpuolella, jos tieto saatavilla). 4

5 2.3.1 Lajien esiintymätietojen poiminta Hertta-järjestelmästä 1. Haku Elöilajit/seuranta-osiosta. a. Kriteerit: eliöryhmä kerrallaan (koska Hertta ei osaa tulostaa suuria datamääriä kerrallaan), KAS, UUD ja VAR alueilta, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. HUOM! Hertan lintutiedot jätetty kokonaan pois, koska lintuhavainnoille on parempia lähteitä (mm. BirdLife) 2. Tulostus taulukkoon: uusin positiivinen havainto a. Tulostettavat tiedot: Eliö-ryhmä, tieteellinen nimi, suomenk. nimi, paikan nimi, koordinaatit, koordinaattien tarkkuus, paikan tilanne, havaintoaika, määrä. b. Taulukon muokkaus: koordinaatit täytyy kertoa koordinaattien tarkkuudella, jotta saa oikean määrän koordinaatteja jotta paikkatieto-ohjelmat pystyvät lukemaan koordinaatit. 3. Taulukosta valitaan vain tuoreet havainnot /luultavasti olemassa olevat esiintymät a. Tilanne miinus (hävinnyt) o (satunnainen) tai z (epätarkka) poistetaan. Jos tilanne?, käytetään viimeistä positiivista havaintoa (Alkupvm). Jos tämä 1980 tai tuoreempi, havainto jää mukaan. 4. Paikkatietoanalyysin avulla valitaan havainnot, jotka 100 m tai alle rantaviivasta. a. Onnistuu esim ArcGISissä: Select feutures from [lajishape] that are within a distance of VPD rannikkovedet. Buffer 100 m. 5. Havaintopaikan kuvauksen yhdistäminen havaintoihin a. Vuoden 2012 Hertta-versiossa havaintopaikkojen kuvaukset (tietokannassa Lisätietoja) täytyy hakea ja tulostaa erikseen (tulosta paikkalista > havaintopaikan kuvaus) ja yhdistää havaintoihin esim. lajin nimen ja koordinaattien perusteella. Huom! ArcGIS versio 9 lukee vain 254 merkkiä, joten se pätkäisee kuvaukset. Jos mahdollista, yhdistä tieto viemättä aineistoa ArcGISiin. 6. Muuta sarakkeiden otsikot tietokantaa vastaaviksi, ks. taulukko alla. ja vie tietokantaan. 7. Tietokannasta sovellukseen näytettävät tiedot: valitse Koordinaattien tarkkuus 100 m, vain OILRISKlajit Lintujen paikkatiedot Linnuista on kerätty tietoa useasta lähteestä. Niko Leikola (SYKE, on koonnut tiedot MS Access-pohjaiseen tietokantaan linnut_oilrisk.accdb, josta tiedot on siirretty edelleen OILRISKtietokantaan. Koska linnut liikkuvat paljon, paikkatietoihin on pyritty ottamaan mukaan vain merkittäviä lintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailualueita, joiden voi olettaa säilyvän vuodesta toiseen. BirdLife Tiira järjestelmästä haetuille tiedoille on esim. asetettu havainnoille lajikohtainen minimi yksilömäärä (ks. alla). Myös kirjallisuuslähteistä on tehty havaintojen karsinta asiantuntijaharkinnalla. Kustakin lintualueesta on access-tietokannassa: lajit määrä -yksilömärä, parimäärä,pesä,pysyvä reviiri -jos samalta paikalta on ilmoitettu Tiirassa paljon havaintoja, tähän on otettu asiantuntijaharkinnalla sopiva havainto (esim. ajankohta viittaa pesimiseen) määrä_min -jos ilmoitettu määrä_max -jos ilmoitettu viimeisin havainto -jos samalta paikalta on ilmoitettu paljon havaintoja -havaintopäivä ei välttämättä ole viimeisin havainto, vaan on asiantuntijaharkinnalla valittu sopiva määrä-havaintopvm pari 5

6 BirdLife:n TIIRA-järjestelmästä on pyydetty seuraavien lajien tiedot (nimen perässä haun min. yksilömäärä): Calidris maritima 1 Gavia arctica 20 Gavia stellata 20 Podiceps auritus 3 Melanitta fusca 10 Aythya fuligula 50 Aythya marila 5 Charadrius hiaticula 2 Somateria mollissima 100 Tadorna tadorna 2 Cepphus grylle 5 Calidris alpina schinzii 1 Uria aalge 1 Mergus merganser 20 Sterna albifrons 2 Sterna paradisaea 10 Arenaria interpres 2 Sterna hirundo 10 Sterna caspia 2 Cygnus cygnus 50 Alca torda 5 Mergus serrator 20 Larus fuscus 5 Larus ridibundus Lajitietojen lähteet Tietokannat: Hertta-tietokanta BirdLife Tiira järjestelmä Kirjallisuus: Ellermaa, M. ja Jukarainen A. 2010: Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet Uudellamaalla. - Tringan verkkosivut Miettinen, M., Stjernberg, T. ja Högmander J. 1997: Saaristomeren kansallispuiston ja sen yhteistoimintaalueen pesimälinnusto ja 1990-lukujen alussa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 68. ISBN Vantaa ss.miettinen, M., Stjernberg, T. ja Högmander J Numers, v. M. 1995: Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. - Acta Zool. Fennica 197: Academic dissertation. Syrjänen, K. 1995:Meriotakilokki Korppoon Jurmossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 51. ISSN , ISBN Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 51. Vantaa. ISSN , ISBN Vauhkonen, M. 2008: Hukkariisin (Leersia oryzoides (L.) Sw.) suojeluohjelma. Enviro. Luonnos s. 6

7 2.3.4 Lajiesiintymät-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Lajin nimi text 1 Lajin tieteellinen nimi, yhdistävä tekijä Lajit-tauluun. Määrä text 1 Yksikkö text 1 Määrän yksikkö Koordinaattien tarkkuus integer 1 [metriä] Viimeisin havainto date 1 OILRISK double precision[] 1 Suojausprioriteetti, kuukausittainen VAL double precision 1 Suojeluarvo (laskettu) RECD double precision 1 Etäisyys lähimpään saman lajin esiintymään (laskettu) [km] paikan_nimi text 2 Esiintymäpaikan sanallinen kuvaus Tietolähde text 2 Tietokanta, josta tieto peräisin. Jos tietoa ei ole aiemmin kerätty tietokantaan, tässä lukee OILRISKtietokanta. Lisätietoja text 2 Paikkaan tai havaintoon liittyvät lisätiedot, jos on. (Hertasta otettu Havaintopaikan kuvaus). Viite text 2 Kirjallisuusviite Hertta lisätiedot text[] 2 Poimittu taulusta uusi_hertta_lisatietoja (sis. 1-4 lisätietoa). Ei oleellinen, jos havaintopaikan kuvaus on Lisätietoja-sarakkeessa. geom_3857 geometry 2 OILRISK Map-sovelluksessa käytetty geometria (Huom! Boriksessa eri koordinaatisto, eli eri geometria) Sijainnin määrittely text Digitoitu polygoni/gps-piste/ei ilmoitettu [tyhjä] Tuotu date Milloin tieto haettu alkuperäisestä tietokannasta/lähteestä ID Tietolähteessä text ID alkuperäisessä tietokannassa tai viitteessä, jos on. geom geometry Geometria (3067, polygon if possible) Lähdetaulu text Viittaus tietokannan toiseen tauluun esiintymän merkittävyys integer Numers-aineistosta id integer geom_orig geometry 3067, havaintopaikka pisteenä geom_orig_3857 geometry REP double precision Esiintymän palautumistodennäköisyys, laskettu BirdLifeOverNumers boolean Numers piste, joka BirdLife-alueella. Päällekäiset lintulajiesiintymät poistettu indeksilaskennasta ja sovelluksesta. aluetyyppi text Koskee lintudatan muutamaa esiintymää, tieto sirretty lisätietoihin. *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 7

8 3. Luontotyypit 3.1 Luontotyyppien valinta Öljylle herkkien rantaluontotyyppien valinta on tehty asiantuntijaharkinnalla. Luontotyyppien nimitys ja luokittelu seuraa pääosin teosta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008), paitsi että eri dyynityypit on yhdistetty yhdeksi tietokannassa (koska kerätystä aineistosta ei saanut eriteltyä dyynityyppejä). Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja niiden tietolähteet on lueteltu kohdassa Vedenalaisista luontotyypeistä ei ollut valmista aineistoa saatavilla hankkeen aikana. Siksi hankkeessa kerättiin raakadataa kasvillisuusinventoinneista excel-muodossa ja luokiteltiin se NANNUT-hankkeessa kehitetyn yksinkertaisen menetelmän mukaan. Vain pieni osa olemassa olevista aineistoista luokiteltiin hankkeen aikana. Ts. OILRISK-tietokannassa oleva aineisto vedenalisista luontotyypeistä on hyvin vajavaista ja alustavaa, ja se tulisikin korvata kokonaan kun parempi aineisto on saatavilla. Tarkempi kuvaus aineistosta ja sen käsittelystä löytyy liitteestä Luontotyyppien ominaistiedot Luontotyyppien ominaistiedot on kerätty Luontotyypit-tauluun. Lisäksi luontotyyppeihin liittyvät puhdistusmenetelmäsuositukset löytyvät taulusta Luontotyypit_puhdistus. Yhdistävä tekijä on Luontotyypin nimi Luontotyypit-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Nimi text 1 Luontoyypin nimi suomeksi Direktiivi text 1 Vastaako jotain luontodirektiivin luontotyyppiä Uhanalaisuus text 1 IUCN-luokka 2010 Puhdistettavuus integer 1 Indeksiin liittyvä puhdistettavuusarvo REP0 double precision 1 Palautuminen 5v öljyonnettomuudesta, ilman suojelua REP double precision 1 Palautuminen 5v öljyonnettomuudesta, suojeltuna Vastuutyyppi boolean 1 Onko kansainvälinen vastuuluontotyyppi PRO integer 1 Indeksiin liittyvä suojeltavuusarvo Kuvaus text 2 Luontoyypin kuvaus Huomioitavaa1 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa2 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa3 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa4 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Altistuminen öljylle integer Indeksissä oletuksena 1 (luontoyyppi altistuu aina) Natura boolean Lisätietoja text *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 3.3 Luontotyyppien paikkatiedot Luototyyppien paikkatietoja on kerätty useasta lähteestä. Paikkatietojen valinnassa on käytetty vastaavia kriteereitä kuin lajien kohdalla, paitsi että havaintoaikaa ei ole käytetty kriteerinä koska luontotyyppiesiintymän oletetaan olevan säilyvämpi kuin lajiesiintymän. Lisäksi yleisempien luontotyyppien 8

9 kohdalla on otettu mukaan vain luonnontilaisuudeltaan edustavat esiintymät. Esim. hiekkarannoista mukana ei ole yleisiä uimarantoja, vaan luonnonsuojelulain kriteerit täyttävät rannat sekä Metsähallituksen hallinnassa olevat hiekkarannat (nat.tyyppi 1640), joiden edustavuus on (erinomainen, hyvä, merkittävä). Paikkatietojen valinnan kriteerit: - Havainnon tarkkuus: Paikkatieto on polygonimuotoinen, tai pistemäisen havainnon tarkkuus alle 100 m - Esiintymä on öljyn vaikutuspiirissä: alle 100 m rantaviivasta (tai alle 3 m meren pinnan yläpuolella, jos tieto saatavilla). - Esiintymä on luontoarvoiltaan edustava/merkittävä. Ks. luontotyyppikohtaiset kriteerit taulukossa alla Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja kerätty data Luontotyypin nimi Uhanalais Kerätty data (ks. lähteet alla) uus Merenrantakalkkikalliot VU MH, SYKE kalkkikallioprojekti Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat NT Edustavimmat (10, edustavuus erinomainen) MHaineistosta Itämeren hiekkarannat EN LS-laki, MH edustavimmat (10-33, erinomainen, hyvä, merkittävä), Kirjallisuus Merenrantadyynit (sis. liikkuvat alkiovaiheen dyynit, liikkuvat rantavehnädyynit, harmaat dyynit, variksenmarjadyynit, metsäiset dyynit) VU/EN MH, Tuura, LS-laki Merenrantaniityt CR MH, LS-laki Lehtoniityt (sis. CR LS-laki (= lehdesníityt) lehdesniityt) Jalopuulehdot (sis. EN Meren läheiset jalopuumetsiköt 9020 (MH ja LS-laki) saarnilehdot, pähkinälehdot) Tervaleppäluhdat VU Meren läheiset, direktiivin mukaiset 9080 (MH) ja tervaleppäkorvet (LS-laki) Itämeren harjusaaret VU MH Rakkolevävallit VU AINEISTOA EI KERÄTTY Rannikon jokisuistot EN AINEISTOA EI KERÄTTY (Lintuluodot ja kalliot) NT (mukaan lintudatan kautta) Fladat VU GRUNDA, Kirjallisuus Kluuvit EN GRUNDA, Kirjallisuus 9

10 Pinnan alla: Luokiteltu inventointiaineisto, ks. liite 1 Meriajokasyhteisöt Näkinpartaisniityt Rakkoleväyhteisöt Uposkasvivaltaiset pohjat EN EN VU VU Luontotyyppitietojen lähteet Tietokannat: INSPIRE1-tietokanta: 1. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet (LS-laki) TUURA MH SutiGis SYKE kalkkikallioprojekti GRUNDA Tietokanta Suomen luonnonsuojelu- ja erämaa-alueista. Ylläpito: Suomen ympäristökeskus. Dyynien kartoitushankkeen tietokanta. Metsähallituksen tietokanta, joka sisältää mm. valtion mailla inventoidut luontotyypit. Access-tietokanta Suomen kallkikallioista. Ylläpito: Tytti Kontula/suomen Ympäristökeskus Ruotsalainen Microsft Access -tietokanta, jossa tietoa matalien lahtien (fladat ja kluuvit)kasvillisuudesta. Ylläpito: Joakim Hansen, Tukholman yliopisto. Kirjallisuus: Heikkinen, N. 1995: Botanisk inventering - Ingå yttre skärgård. Ingå kommun. Nylands förbund. Nylands förbunds publikationer C11.ISBN SS.103. Munsterhjelm, R. 2005: Natural succession and human-induced changes in the soft-bottom macrovegetation of shallow brackish bays on the southern coast of Finland. W. & A. de Nottbeck Foundation Sci. Rep s. Numers v, M. 1994: En värdering av skärgårdsnaturen i Houtskär kommun. Raportti. Houtskärin kunta. 79 s. Sternberg, T., Lingren, L. ja Cygnel, M. 1974: Naturinventering inom glesbygden i Dragsfjärd. ISBN ss. + kartat. Suomen Talousseura 1978: Paraisten luonnoninventointi. ISBN s. Sydänoja, A Saaristomeren ja Selkämeren fladat. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Ari Laine, Aluemeribiologi, Metsähallitus Luontopalvelut. Suullinen tiedonanto Kaakkois-Suomen fladoista toukokuussa

11 3.3.3 Luontotyyppiesiintymät-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Suomenkielinen nimi, yhdistävä tekijä Luontoyypittauluun. Luontotyypin_nimi text 1 geom geometry 1 OILRISK-sovelluksessa käytettävä geometria (srid = 3067) Sijainnin määrittely text 1 Digitoitu polygoni/gps-piste/ei ilmoitettu [tyhjä] Koordinaattien tarkkuus integer 1 pistemäisille esiintymille, [metriä] VAL double precision 1 Suojeluarvo (laskettu) SEN double precision 1 Herkkyys onnettomuudelle (laskettu) OILRISK double precision 1 Suojausprioriteetti (laskettu) Tietolähde text Tietokanta josta tieto peräisin, jos on. Kirjallisuudesta 2 otetut havainnot kohdassa Viite. Lisätietoja text 2 Lisätietoja esiintymästä paikan_nimi text 2 Esiintymäpaikan nimi Viite text 2 Kirjallisuusviite Viimeisin havainto date 2 Tuotu date Milloin poimittu alkuperäisestä tietokannasta ID Tietolähteessä text lsaluetunn character varying(9) Liittyy tauluun hab_oil_3067 luokka character varying(254) Liittyy tauluun hab_oil_3067 subtype character varying(254) Liittyy tauluun hab_oil_3067 character digpohja varying(12) Liittyy tauluun hab_oil_3067 character digorg varying(12) Liittyy tauluun hab_oil_3067 rauhoitusp date Liittyy tauluun hab_oil_3067 diaarinro character varying(80) Liittyy tauluun hab_oil_3067 arv_aika date Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_sci character varying(9) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_spa character varying(9) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_tyy character varying(5) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_edu integer Liitty tauluun hiekkarannat_mh id integer Lähdetaulu text Taulun nimi tieokannassa Metodi (V=video, S=sukellus) text Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo inventointimentelmän 11

12 Vascular integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Charales integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Fucus integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Redalgae integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Zostera integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Mytilus integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Total coverage integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmien yhteispeittävyyden Richness integer Liittyy tauluun vedenalaiset Luontotyyppi_todell inen text Liittyy tauluun vedenalaiset Value_criteria text Liittyy tauluun vedenalaiset paa_luokka smallint Liittyy TUURA-aineistoon geom_3857 geometry geom_2393 geometry geom_3857_wkt text geom_2393_wkt text geom_wkt text *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 12

13 Liite 1. Vedenalaiset luontotyypit OILRISK-tietokannassa: aineiston keruu ja luokittelu Vedenalaisista luontotyypeistä ei ollut valmista aineistoa saatavilla hankkeen aikana. Siksi hankkeessa kerättiin raakadataa vesikasvillisuusinventoinneista excel-muodossa ja luokiteltiin se NANNUT-hankkeessa kehitetyn yksinkertaisen menetelmän mukaan. Vain pieni osa aineistoista ehdittiin luokitella hankkeen aikana. Ts. OILRISK-tietokannassa oleva pistemäinen aineisto vedenalisista luontotyypeistä on hyvin vajavaista ja alustavaa, ja se tulisikin korvata kokonaan kun parempi aineisto on saatavilla. Luokitteluprosessin kuvaus: 1. Vedenalaisinventointien raakadatasta pisteet luokiteltu luontotyyppeihin ja arvotettu Martin Snickarsin (MH) NANNUT-hankkeessa kehittämän järjestelmän mukaan (katso kuva sekä Lundberg ym ) 2. Valittu pisteet, joiden arvo 4 ja 5 3. Pisteille annettu suomenkielinen luontoyyppin nimi sarakkeeseen Luontotyyppi_todellinen. 4. Sarakkeeseen Luontotyypin nimi laitettu luontotyyppiä lähinnä oleva LuTU 2 -luontoyyppi. Tästä määritellään pisteen uhanalaisuusaste. Mixed habitats: valittu se jota on enemmän, esim. Mixed eelgrass blue mussel, jossa Zostera 40 % ja Mytilus 20%, on Näkinpartaisyhteisöt. 5. Lopuksi jätetään vielä pois sinisimpukka- ja punaleväyhteisöt, koska niille öljy on pienempi uhka. 6. Rakkolevä- ja uposkasvivaltaisille pisteille vielä tehty karsinta: bufferoinnilla otettu mukaan ainoastaan pisteet, joilla vähintään yksi toinen saman luontotyypin piste 100 m säteellä. Näiden oletetaan edustavan laajempia kasvustoja. 7. Mukaan tulevat siis lopulta: a. LuTu-luontoyyppiä vastaavat: - Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt - Näkinpartaisniityt - Meriajokasyhteisöt - Uposkasvivaltaiset pohjat b. Edustavat pisteet (Arvo 4-5, laaja kasvusto ). 1 Lundberg, C., Ögård, J., Ek, M. & Snickars, M Pohjois-Itämeren vedenalainen luonto - Huomioon otettavaa merenläheisten alueiden suunnittelussa. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 83/2012. s. 36- Saatavissa sähköisesti: tai 2 Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. 13

14 Kuva: Lundberg ym HUOM! Kuvasta poiketen uhanalaisia lajeja ei ole huomioitu luontotyyppien arvottamisessa. OILRISK-luontoyyppien arvottamiskriteerit luontotyyppikohtaisesti: Meriajokasyhteisöt: Zostera: Meriajokkaan peittävyys yli 10 % (10-20 % arvo 4, yli 20 % arvo 5) High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt: Fucus ( hyvä rakkoleväkasvusto ): Syvyys > 2 m, rakkolevän peittävyys > 25 % (arvo 5) 14

15 High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) Uposkasvivaltaiset pohjat: Fish nursery: Syvyys >=1,5 m, tiettyjen rakenteellisesti tärkeiden kasvien* yhteispeittävyys > 60 % (ekspositio < 5000 arvo 5, ekspositio >=5000 arvo 4) High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) Zostera: Meriajokkaan peittävyys yli 10 % (10-20 % arvo 4, yli 20 % arvo 5) Näkinpartaisniityt: High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) (Kaikilla tähän asti valikoituneilla pisteillä näkinpartaislevien peittävyys vähintään 80 %) HUOM! Lajeilla tarkoitetaan tässä muita kuin rihmamaisia ja pinnanmyötäisiä leviä. Myös ilmaversoiset rantakasvit (esim. järviruoko) on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Mukana ovat siis: putkilokasveista aidot vesikasvit, näkinpartaislevät, rakkolevä, (suuret ja/tai monivuotiset levät kuten Chorda filum). *kalanpoikasille rakenteellisesti tärkeät lajit ovat: Chara tomentosa Ceratophyllum spp. Myriophyllum spp. Potamogeton pectinatus P. perfoliatus P. gramineus P. praelongus Najas marina Ruppia spp. Ranunculus baudotii (=R. peltatus subsp. baudotii) R. circinatus 15

16 Aineistolähteet: Aineistona on käytetty mm. VELMU-hankkeessa kerättyä sukellus- ja dropvideo- aineistoa. Metsähallituksen aineistojen käyttöön ei saatu lupaa hankkeen aikana (lupapyyntö edelleen pääesikunnalla helmikuussa 2013). Alleco Hamina 2009 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Helsinki Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Kallvik 2002 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Olkiluoto 2008 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Ruotisinpyhtää 2009 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco VALKO 2005 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco VALKO 2006 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Mäkinen A. et al (1994) NANNUT Kotka NANNUT Raasepori NANNUT Saaristomeri Mäkinen A. ym. 1994: Saaristomeren kansallispuiston vedenalaisen luonnon kartoitus ja litoraalin kasvillisuuden seuranta. Metsähallitus, Saaristomeren puistoryhmä. Aineisto väliaikaisesta vesimakrofyyttikannasta. NANNUT-hankkeen sukelluskartoitukset Kotkassa vuonna Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Eva Ehrnsten, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. NANNUT-hankkeen video- ja sukelluskartoitukset Raaseporissa vuosina Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Malin Ek, Uudenmaan ELY-keskus. NANNUT-hankkeen sukelluskartoitukset Saaristomerellä vuosina Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY-keskus. 16

17 Liite 2. OILRISK Database: The Index Computation Procedure The OILRISK database consists of several tables which contain information about occurrences of species and habitats in the Finnish shores of the Gulf of Finland. In addition there is data for determining the conservation and protection value of the said occurrences. The following is a technical description of how this data is used to compute the protection preference index. The description is technical and omits the theoretical considerations and especially the derivation of the index function. The computations are carried out in several steps, which create some new tables and prepare values for some columns in some tables. Technology and defaults The computations are done with SQL and Perl exploiting the standard spatial extension to SQL obtained with PostGIS and the Perl database connection technology DBI. The main cartographic coordinate reference system (CRS) in the database is ETRS-TM35FIN. The area of interest is defined by the following bounding box in the said CRS: min x = 74000, min y = , max x = , and max y = The index computation procedure uses the two views created for species and habitat occurrences: lajies and luotyes. These are derived mainly from the tables Lajiesiintymät and Luontotyyppiesiintymät, which are described in the main document (OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje). The programs mentioned in this text are available from Ari Jolma. Step 1. The program grid.pl computes a regular grid of 200 m x 200 m or 1 km x 1 km, depending on how the program is called, cells and stores them into the table ioilrisk or ioilrisk_1km respectively. Only those cells, which spatially intersect an occurrence or occurrences are stored. Information about which occurrences intersect which cells is stored in tables le2cell, le2cell_1km, lte2cell, and lte2cell_1km. The first two tables are for species occurrences and the last two are for habitat occurrences respectively. Step 2. The program association.pl determines which species occurrences spatially intersect which habitat occurrences and stores this information into the table le2lte. Step 3. The program neighbors.pl runs SQL commands, which first creates a temporary table (distances) with distances between same species occurrences. The column RECD of the species occurrence table is then updated with a minimum distance to an occurrence of the same species. Step 4. The conservation values of species and habitat occurrences (column VAL) is computed with the program VAL-pl.pl. The computation is based on the table Suojeluarvot, which contains a lookup table for the value. The spatial co-existence of species and habitat occurrences is used in the computation. The program prints 17

18 out warnings if the species in question does not have a conservation value or the lookup does not produce a conservation value for an occurrence. Step 5. The index value is computed for the occurrences with programs OILRISK-lajiesiintymät.pl and OILRISKluontotyyppiesiintymät.pl. The computation is based on values in the occurrence tables (columns Määrä, VAL, RECD in species occurrences table; column VAL in habitats table) and lookup tables in species (columns NT, FERT, RECT, REPM, MOR, PRO) and habitat type (columns REP, REP0, PRO) tables. Step 6. The index value for the grid cells is computed with the program to-grid.pl. The index value in a cell is the maximum of index values in occurrences that spatially intersect the cell. 18

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä BORIS2 koulutukset Kati Tahvonen, Meri Hietala, Heli Haapasaari Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus SÖKÖ-toimintamalliin perustuvat

Lisätiedot

Nannut-luokittelu metatietokuvaus

Nannut-luokittelu metatietokuvaus Nannut-luokittelu metatietokuvaus Suomen vedenalaisluonnosta on tuotettu viime vuosina huomattava määrä tietoa VELMU-ohjelman (2004 2016) ja siihen liittyvien hankkeiden avulla (mm. NANNUT 2009 2012, FINMARINET

Lisätiedot

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Ari Jolma Professori, Aalto-yliopisto Lounaispaikan paikkatietopäivä Turku, 2.12.2011 Sisältö Geoinformatiikasta Öljyn kuljetuksesta

Lisätiedot

Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä

Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä RAPORTTEJA 18 2013 Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä EVA EHRNSTEN Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden

Lisätiedot

Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä

Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä RAPORTTEJA 18 2013 Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä EVA EHRNSTEN Liite rantojen öljyntorjuntaoppaisiin Suosituksia rannikon herkkien alueiden

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus

Lisätiedot

Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi

Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Esimerkkinä Excel-taulukkona ladattavat Helsingin pysäköintilippuautomaatit Viimeksi muokattu 27. huhtikuuta

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella

Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle

Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos 6.2.2014

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? 23.4.2012 1 Luontoarvot ja merenkulku 23.4.2012 2 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Öljyvuodon vaikutukset Itämeren luontoon

Öljyvuodon vaikutukset Itämeren luontoon Öljyvuodon vaikutukset Itämeren luontoon Kuva: Vastavalo, Jouko Langen Luontoarvojen suojaaminen ja puhdistus 1 Öljy uhkaa Itämeren luontoa Laivaliikenteen, ja erityisesti öljynkuljetusten, määrä Itämerellä

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Alternative DEA Models

Alternative DEA Models Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Missä laskentatietoja käytetään? Lintudirektiivin ja meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto 19.12.2012 Maankäytönsuunnittelun haasteellisuus Modernin maankäytön keskeisimpiä haasteita on yhteiskunnan

Lisätiedot

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu

Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät. Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Laskennallisesti Älykkäät Järjestelmät Sumean kmeans ja kmeans algoritmien vertailu Annemari Auvinen (annauvi@st.jyu.fi) Anu Niemi (anniemi@st.jyu.fi) 28.5.2002 1 Tehtävän kuvaus Tehtävänämme oli verrata

Lisätiedot

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot) SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön

Lisätiedot

OIVA-palvelusta ladattavissa olevat aineistot on muunnettu ESRI Shape -tiedostoiksi tässä esitellyistä spatiaalisista näkymistä.

OIVA-palvelusta ladattavissa olevat aineistot on muunnettu ESRI Shape -tiedostoiksi tässä esitellyistä spatiaalisista näkymistä. Natura Dokumentin päivityspvm: 27.11.2012 rt Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 2 3. Lisätietoja... 5 4. UML-malli... 6 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta on tehty spatiaalisia

Lisätiedot

Asennusohje. Sahara-ryhmä. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Asennusohje. Sahara-ryhmä. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Asennusohje Sahara-ryhmä Helsinki 24.8.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Sanna Keskioja Sampo

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Tiina Laitinen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjanailakki Silene involucrata (Cham. & Schltdl.) Bocquet ssp. tenella

Lisätiedot

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin

Lisätiedot