OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje

Transkriptio

1 OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje Eva Ehrnsten, helmikuu 2013 Sisältö 1. Yleistä Lajit Öljylle herkkien lajien valinta Lajien ominaistiedot Lajit-taulun selite: Lajien paikkatiedot Lajien esiintymätietojen poiminta Hertta-järjestelmästä Lintujen paikkatiedot Lajitietojen lähteet Lajiesiintymät-taulun selite Luontotyypit Luontotyyppien valinta Luontotyyppien ominaistiedot Luontotyyppien paikkatiedot Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja kerätty data Luontotyyppitietojen lähteet Luontotyyppiesiintymät-taulun selite Liite 1. Vedenalaiset luontotyypit OILRISK-tietokannassa: aineiston keruu ja luokittelu Liite 2. OILRISK Database: The Index Computation Procedure

2 1. Yleistä OILRISK- Applications of ecological knowledge in managing oil spill risk -hankkeessa on kerätty tietoa öljylle herkistä lajeista ja luontotyypeistä Suomenlahden ja Saaristomeren alueelta. Näiden perusteella on laskettu OILRISK-indeksi, joka kertoo missä järjestyksessä herkät alueet kannattaa suojella. Tiedot löytyvät hankkeen tietokannasta 1 ja OILRISK Map 2 -sovelluksesta. Lisäksi tiedot on kopioitu Suomen ympäristökeskuksen serverille ja ovat sitä kautta käytettävissä Ympäristövahinkojen tilannekuvajärjestelmässä (BORIS) 3. Tässä käydään läpi aineistojen keruun vaiheet ja lähteet sekä annetaan ohjeita tietojen päivitykselle tulevaisuudessa. OILRISK-tietokannassa tiedot on jaettu kahteen kategoriaan: Lajeihin ja luontotyyppeihin liittyvät ominaistiedot (paikasta riippumattomat tiedot) sekä niiden esiintymiin liittyvät tiedot. HUOM! Yhdistävänä tekijänä ominaisuus- ja paikkatietotaulujen välillä on Lajin nimi tai Luontotyypin nimi. Siksi on erittäin tärkeää että ne on kirjoitettu samalla tavalla kaikissa tauluissa! Tietokannasta on pyritty tekemään helposti päivitettävä. Paikkatieto kannassa olevista herkistä lajeista (ks. Ehrnsten ) ja luontotyypeistä (lista kohdassa 3.3.1) voidaan tämän ohjeen avulla päivittää tietokantaan ilman asiantuntijoiden konsultointia. Jos tietokantaan halutaan liittää täysin uusia lajeja tai luontotyyppejä, vaaditaan kuitenkin ominaistietojen, kuten indeksiarvojen, lisäämistä. Ota tällöin yhteys indeksin kehittäjään (Riikka Venesjärvi/Helsingin yliopisto, riikka.venesjärvi@helsinki.fi). Lisätietoja voi myös kysyä tämän ohjeen kirjoittajalta (Eva Ehrnsten, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, eva.ehrnsten@elykeskus.fi tai eva.ehrnsten@gmail.com). Tietokannan päivityksen jälkeen tulee päivittää myös indeksi. Indeksilaskentaan tarvittavat tiedot on merkitty taulukoihin alla. Indeksin päivittämiseen löytyy ohjeet liitteestä 2, ja lisätietoja saa tarvittaessa tietokantojen ylläpitäjiltä (Ari Jolma/Aalto-yliopisto, ari.jolma@aalto.fi ja Samuli Neuvonen/SYKE, samuli.neuvonen@ymparisto.fi). Tiedot kannattaa ensin päivittää OILRISK-tietokantaan, ja vasta indeksin laskemisen jälkeen kopioida aineisto SYKEn tietokantaan Borista varten. 1 > PostgreSQL > OILRISK Ylläpito: Aalto-yliopisto/ professori Ari Jolma 2 Ylläpito: Aalto-yliopisto/ professori Ari Jolma 3 Ylläpito: SYKE. Käyttäjätunnusanomukset: boris@ymparisto.fi 4 Öljylle herkät lajit on listattu teoksessa Ehrnsten, E Suosituksia rannikon herkkien alueiden puhdistukseen öljystä. Raportteja 18/2013. Saatavissa: tai 2

3 2. Lajit 2.1 Öljylle herkkien lajien valinta Tietokantaan on kerätty tietoa Etelä-Suomen rannikon uhanalaisista, silmälläpidettävistä tai muuten herkistä lajeista. Näistä on poimittu öljylle erityisen herkät lajit, jotka tulee huomioida öljyntorjunnassa. Lajien valinta on edennyt useassa askeleessa: 1) On listattu kaikki silmälläpidettävät ja uhanalaiset lajit, joiden ensisijaiseksi tai toissijaiseksi elinympäristöksi on merkitty Itämeri tai rannikko Punaisessa kirjassa 2010 (Rassi ym. 2010). 2) Ympäristöhallinnon Hertta järjestelmän Eliölajit -osiosta on haettu lajit, joista on havaintoja joko meressä tai rannalla alle 100 m rantaviivasta. Lisäksi rajauksena on ollut Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueet. Haun perusteella 1-kohdan listaan on lisätty lajit, joista on havaintoja, vaikka elinympäristö on määritelty muuksi kuin Itämeri tai rannikko. 3) Lista on käyty läpi lajiryhmäkohtaisesti asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijat ovat arvioineet mitkä lajeista ovat todellisessa vaarassa öljyvuodon uhatessa. He ovat myös saaneet ehdottaa lajeja listan ulkopuolelta. Esim. uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen, mutta lintudirektiivin suojelema ruokki on lisätty listan ulkopuolelta. 4) Lopputuloksena on lista Etelä-Suomen rannikon lajeista, jotka ovat erityisen herkkiä mereltä tulevalle öljylle. 2.2 Lajien ominaistiedot OILRISK-tietokantaan on tallennettu tietoa kaikista yllä käsitellyistä lajeista. Lajeista, jotka eivät ole mukana lopullisessa lajivalinnassa, tiedot voivat kuitenkin olla puutteelliset. Lainsäädäntöön ja elinympäristöön liittyvät tiedot on poimittu pääosin Hertta-tietokannasta. Indeksilaskentaan liittyvät arvot tulevat useasta lähteestä ja niihin liittyy asiantuntijoiden arvioita. Indeksiin liittyviä tietoja päivitettäessä tulee ottaa yhteys Riikka Venesjärveen (riikka.venesjarvi@helsinki.fi) Lajit-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Lajin nimi text 1 Lajin tieteellinen nimi. Seuraa Hertta-järjestelmän nimitystä. Alalajit ilmoitettu määreellä subsp. IUCN_2010 text 1 Uhanalaisuusluokka 2010 (Rassi ym. 2010) Vastuulaji boolean 1 Laji on kansainvälinen vastuulaji (jos ei tyhjä tai NULL). Direktiivi text 1 Luetaan luonto- tai lintudirektiivin piiriin (jos ei tyhjä tai NULL). Esiintyminen double precision[] 1 Todennäköisyys (0/1), että laji paikalla/vaarassa eri kuukausina MOR double 1 Kuolleisuus (populaatiosta), ilman suojausta precision PRO double precision[] 1 Kuukausittainen todennäköisyys sille, että esiintymän suojaus onnistuu FERT integer[] 1 Lisääntymiskyvyn raja-arvot [low,hig] RECT double 1 Rekolonisaatiorajat [high,low] [km] precision[] REPM double 1 Palautumiskyky, 9 x 3 matriisi (in,ifer,jrec) 3

4 precision[] NT integer[] 1 Populaation koon raja-arvot [small,big] Yksikkö text 1 NT:n ja FERT:n yksikkö OILRISK-laji lopullinen boolean 1 Lajit, jotka on arvioitu öljylle herkäksi (ks. lajivalinta yllä). Nämä lajit näytetään sovelluksessa ja näille lasketaan indeksiarvot. Lista Riikka Venesjärveltä tammikuussa Eliöryhmä text 2 Ryhmäjako löytyy tietokantataulusta Lajiryhmät (Huom! Ei sama kuin Hertassa) Nimi suomeksi text 2 Nimi ruotsiksi text 2 Tällä hetkellä vain linnuilla (helmikuu 2013). Kuvaus text 2 Lyhyt lajin ja sen ekologian kuvaus. Ei ole kirjoitettu kaikille lajeille, tulisi täydentää. Huomioitavaa text 2 Öljyntorjuntaan ja/tai puhdistukseen liittyvät erityishuomiot. Huomioita voi olla viidessä sarakkeessa. Huomioitavaa1 text 2 Huomioitavaa2 text 2 Huomioitavaa3 text 2 Huomioitavaa4 text 2 Ensisijainen elinympäristö text Muu elinympäristö text Perustuu punaiseen kirjaan Koodit ks. 5&lan=fi&clan=fi Kokonaismäärä bigint Lajin kokonaismäärä Suomessa (ei käytetä) Rannikkolaji boolean Vanha IUCN_2000 text Vanha uhanalaisuusluokitus Rauhoitettu boolean Onko laji rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa Erityisesti suojeltava boolean Onko laji erityisesti suojeltava luonnonsuojeluasetuksessa Huom_1 text Indeksilaskentaan liittyviä huomioita Huom_2 text OILRISK-laji boolean Vanha Lajiryhmäkoodi text Hertan Eliölajit- järjestelmän koodi (Hertassa nimellä Eliö-ryhmä). *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 2.3 Lajien paikkatiedot Lajien paikkatietoja on kerätty useasta lähteestä. Pääasiallinen lähde on ympäristöhallinnon Herttatietokanta. Paikkatietojen valinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä: - Havainto on luotettava: jälkeiset havainnot, Hertta-tietokannasta poistettu hävinneeksi arvioidut esiintymät - Havainnon tarkkuus: Paikkatieto on polygonimuotoinen, tai pistemäisen havainnon tarkkuus alle 100 m - Esiintymä on öljyn vaikutuspiirissä: alle 100 m rantaviivasta (tai alle 3 m meren pinnan yläpuolella, jos tieto saatavilla). 4

5 2.3.1 Lajien esiintymätietojen poiminta Hertta-järjestelmästä 1. Haku Elöilajit/seuranta-osiosta. a. Kriteerit: eliöryhmä kerrallaan (koska Hertta ei osaa tulostaa suuria datamääriä kerrallaan), KAS, UUD ja VAR alueilta, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. HUOM! Hertan lintutiedot jätetty kokonaan pois, koska lintuhavainnoille on parempia lähteitä (mm. BirdLife) 2. Tulostus taulukkoon: uusin positiivinen havainto a. Tulostettavat tiedot: Eliö-ryhmä, tieteellinen nimi, suomenk. nimi, paikan nimi, koordinaatit, koordinaattien tarkkuus, paikan tilanne, havaintoaika, määrä. b. Taulukon muokkaus: koordinaatit täytyy kertoa koordinaattien tarkkuudella, jotta saa oikean määrän koordinaatteja jotta paikkatieto-ohjelmat pystyvät lukemaan koordinaatit. 3. Taulukosta valitaan vain tuoreet havainnot /luultavasti olemassa olevat esiintymät a. Tilanne miinus (hävinnyt) o (satunnainen) tai z (epätarkka) poistetaan. Jos tilanne?, käytetään viimeistä positiivista havaintoa (Alkupvm). Jos tämä 1980 tai tuoreempi, havainto jää mukaan. 4. Paikkatietoanalyysin avulla valitaan havainnot, jotka 100 m tai alle rantaviivasta. a. Onnistuu esim ArcGISissä: Select feutures from [lajishape] that are within a distance of VPD rannikkovedet. Buffer 100 m. 5. Havaintopaikan kuvauksen yhdistäminen havaintoihin a. Vuoden 2012 Hertta-versiossa havaintopaikkojen kuvaukset (tietokannassa Lisätietoja) täytyy hakea ja tulostaa erikseen (tulosta paikkalista > havaintopaikan kuvaus) ja yhdistää havaintoihin esim. lajin nimen ja koordinaattien perusteella. Huom! ArcGIS versio 9 lukee vain 254 merkkiä, joten se pätkäisee kuvaukset. Jos mahdollista, yhdistä tieto viemättä aineistoa ArcGISiin. 6. Muuta sarakkeiden otsikot tietokantaa vastaaviksi, ks. taulukko alla. ja vie tietokantaan. 7. Tietokannasta sovellukseen näytettävät tiedot: valitse Koordinaattien tarkkuus 100 m, vain OILRISKlajit Lintujen paikkatiedot Linnuista on kerätty tietoa useasta lähteestä. Niko Leikola (SYKE, niko.leikola@ymparisto.fi) on koonnut tiedot MS Access-pohjaiseen tietokantaan linnut_oilrisk.accdb, josta tiedot on siirretty edelleen OILRISKtietokantaan. Koska linnut liikkuvat paljon, paikkatietoihin on pyritty ottamaan mukaan vain merkittäviä lintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailualueita, joiden voi olettaa säilyvän vuodesta toiseen. BirdLife Tiira järjestelmästä haetuille tiedoille on esim. asetettu havainnoille lajikohtainen minimi yksilömäärä (ks. alla). Myös kirjallisuuslähteistä on tehty havaintojen karsinta asiantuntijaharkinnalla. Kustakin lintualueesta on access-tietokannassa: lajit määrä -yksilömärä, parimäärä,pesä,pysyvä reviiri -jos samalta paikalta on ilmoitettu Tiirassa paljon havaintoja, tähän on otettu asiantuntijaharkinnalla sopiva havainto (esim. ajankohta viittaa pesimiseen) määrä_min -jos ilmoitettu määrä_max -jos ilmoitettu viimeisin havainto -jos samalta paikalta on ilmoitettu paljon havaintoja -havaintopäivä ei välttämättä ole viimeisin havainto, vaan on asiantuntijaharkinnalla valittu sopiva määrä-havaintopvm pari 5

6 BirdLife:n TIIRA-järjestelmästä on pyydetty seuraavien lajien tiedot (nimen perässä haun min. yksilömäärä): Calidris maritima 1 Gavia arctica 20 Gavia stellata 20 Podiceps auritus 3 Melanitta fusca 10 Aythya fuligula 50 Aythya marila 5 Charadrius hiaticula 2 Somateria mollissima 100 Tadorna tadorna 2 Cepphus grylle 5 Calidris alpina schinzii 1 Uria aalge 1 Mergus merganser 20 Sterna albifrons 2 Sterna paradisaea 10 Arenaria interpres 2 Sterna hirundo 10 Sterna caspia 2 Cygnus cygnus 50 Alca torda 5 Mergus serrator 20 Larus fuscus 5 Larus ridibundus Lajitietojen lähteet Tietokannat: Hertta-tietokanta BirdLife Tiira järjestelmä Kirjallisuus: Ellermaa, M. ja Jukarainen A. 2010: Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet Uudellamaalla. - Tringan verkkosivut Miettinen, M., Stjernberg, T. ja Högmander J. 1997: Saaristomeren kansallispuiston ja sen yhteistoimintaalueen pesimälinnusto ja 1990-lukujen alussa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 68. ISBN Vantaa ss.miettinen, M., Stjernberg, T. ja Högmander J Numers, v. M. 1995: Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. - Acta Zool. Fennica 197: Academic dissertation. Syrjänen, K. 1995:Meriotakilokki Korppoon Jurmossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 51. ISSN , ISBN Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 51. Vantaa. ISSN , ISBN Vauhkonen, M. 2008: Hukkariisin (Leersia oryzoides (L.) Sw.) suojeluohjelma. Enviro. Luonnos s. 6

7 2.3.4 Lajiesiintymät-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Lajin nimi text 1 Lajin tieteellinen nimi, yhdistävä tekijä Lajit-tauluun. Määrä text 1 Yksikkö text 1 Määrän yksikkö Koordinaattien tarkkuus integer 1 [metriä] Viimeisin havainto date 1 OILRISK double precision[] 1 Suojausprioriteetti, kuukausittainen VAL double precision 1 Suojeluarvo (laskettu) RECD double precision 1 Etäisyys lähimpään saman lajin esiintymään (laskettu) [km] paikan_nimi text 2 Esiintymäpaikan sanallinen kuvaus Tietolähde text 2 Tietokanta, josta tieto peräisin. Jos tietoa ei ole aiemmin kerätty tietokantaan, tässä lukee OILRISKtietokanta. Lisätietoja text 2 Paikkaan tai havaintoon liittyvät lisätiedot, jos on. (Hertasta otettu Havaintopaikan kuvaus). Viite text 2 Kirjallisuusviite Hertta lisätiedot text[] 2 Poimittu taulusta uusi_hertta_lisatietoja (sis. 1-4 lisätietoa). Ei oleellinen, jos havaintopaikan kuvaus on Lisätietoja-sarakkeessa. geom_3857 geometry 2 OILRISK Map-sovelluksessa käytetty geometria (Huom! Boriksessa eri koordinaatisto, eli eri geometria) Sijainnin määrittely text Digitoitu polygoni/gps-piste/ei ilmoitettu [tyhjä] Tuotu date Milloin tieto haettu alkuperäisestä tietokannasta/lähteestä ID Tietolähteessä text ID alkuperäisessä tietokannassa tai viitteessä, jos on. geom geometry Geometria (3067, polygon if possible) Lähdetaulu text Viittaus tietokannan toiseen tauluun esiintymän merkittävyys integer Numers-aineistosta id integer geom_orig geometry 3067, havaintopaikka pisteenä geom_orig_3857 geometry REP double precision Esiintymän palautumistodennäköisyys, laskettu BirdLifeOverNumers boolean Numers piste, joka BirdLife-alueella. Päällekäiset lintulajiesiintymät poistettu indeksilaskennasta ja sovelluksesta. aluetyyppi text Koskee lintudatan muutamaa esiintymää, tieto sirretty lisätietoihin. *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 7

8 3. Luontotyypit 3.1 Luontotyyppien valinta Öljylle herkkien rantaluontotyyppien valinta on tehty asiantuntijaharkinnalla. Luontotyyppien nimitys ja luokittelu seuraa pääosin teosta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008), paitsi että eri dyynityypit on yhdistetty yhdeksi tietokannassa (koska kerätystä aineistosta ei saanut eriteltyä dyynityyppejä). Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja niiden tietolähteet on lueteltu kohdassa Vedenalaisista luontotyypeistä ei ollut valmista aineistoa saatavilla hankkeen aikana. Siksi hankkeessa kerättiin raakadataa kasvillisuusinventoinneista excel-muodossa ja luokiteltiin se NANNUT-hankkeessa kehitetyn yksinkertaisen menetelmän mukaan. Vain pieni osa olemassa olevista aineistoista luokiteltiin hankkeen aikana. Ts. OILRISK-tietokannassa oleva aineisto vedenalisista luontotyypeistä on hyvin vajavaista ja alustavaa, ja se tulisikin korvata kokonaan kun parempi aineisto on saatavilla. Tarkempi kuvaus aineistosta ja sen käsittelystä löytyy liitteestä Luontotyyppien ominaistiedot Luontotyyppien ominaistiedot on kerätty Luontotyypit-tauluun. Lisäksi luontotyyppeihin liittyvät puhdistusmenetelmäsuositukset löytyvät taulusta Luontotyypit_puhdistus. Yhdistävä tekijä on Luontotyypin nimi Luontotyypit-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Nimi text 1 Luontoyypin nimi suomeksi Direktiivi text 1 Vastaako jotain luontodirektiivin luontotyyppiä Uhanalaisuus text 1 IUCN-luokka 2010 Puhdistettavuus integer 1 Indeksiin liittyvä puhdistettavuusarvo REP0 double precision 1 Palautuminen 5v öljyonnettomuudesta, ilman suojelua REP double precision 1 Palautuminen 5v öljyonnettomuudesta, suojeltuna Vastuutyyppi boolean 1 Onko kansainvälinen vastuuluontotyyppi PRO integer 1 Indeksiin liittyvä suojeltavuusarvo Kuvaus text 2 Luontoyypin kuvaus Huomioitavaa1 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa2 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa3 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Huomioitavaa4 text 2 Tärkeää huomoitavaa torjuntaan ja puhdistukseen liittyen. Altistuminen öljylle integer Indeksissä oletuksena 1 (luontoyyppi altistuu aina) Natura boolean Lisätietoja text *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 3.3 Luontotyyppien paikkatiedot Luototyyppien paikkatietoja on kerätty useasta lähteestä. Paikkatietojen valinnassa on käytetty vastaavia kriteereitä kuin lajien kohdalla, paitsi että havaintoaikaa ei ole käytetty kriteerinä koska luontotyyppiesiintymän oletetaan olevan säilyvämpi kuin lajiesiintymän. Lisäksi yleisempien luontotyyppien 8

9 kohdalla on otettu mukaan vain luonnontilaisuudeltaan edustavat esiintymät. Esim. hiekkarannoista mukana ei ole yleisiä uimarantoja, vaan luonnonsuojelulain kriteerit täyttävät rannat sekä Metsähallituksen hallinnassa olevat hiekkarannat (nat.tyyppi 1640), joiden edustavuus on (erinomainen, hyvä, merkittävä). Paikkatietojen valinnan kriteerit: - Havainnon tarkkuus: Paikkatieto on polygonimuotoinen, tai pistemäisen havainnon tarkkuus alle 100 m - Esiintymä on öljyn vaikutuspiirissä: alle 100 m rantaviivasta (tai alle 3 m meren pinnan yläpuolella, jos tieto saatavilla). - Esiintymä on luontoarvoiltaan edustava/merkittävä. Ks. luontotyyppikohtaiset kriteerit taulukossa alla Öljylle herkäksi arvioidut luontotyypit ja kerätty data Luontotyypin nimi Uhanalais Kerätty data (ks. lähteet alla) uus Merenrantakalkkikalliot VU MH, SYKE kalkkikallioprojekti Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat NT Edustavimmat (10, edustavuus erinomainen) MHaineistosta Itämeren hiekkarannat EN LS-laki, MH edustavimmat (10-33, erinomainen, hyvä, merkittävä), Kirjallisuus Merenrantadyynit (sis. liikkuvat alkiovaiheen dyynit, liikkuvat rantavehnädyynit, harmaat dyynit, variksenmarjadyynit, metsäiset dyynit) VU/EN MH, Tuura, LS-laki Merenrantaniityt CR MH, LS-laki Lehtoniityt (sis. CR LS-laki (= lehdesníityt) lehdesniityt) Jalopuulehdot (sis. EN Meren läheiset jalopuumetsiköt 9020 (MH ja LS-laki) saarnilehdot, pähkinälehdot) Tervaleppäluhdat VU Meren läheiset, direktiivin mukaiset 9080 (MH) ja tervaleppäkorvet (LS-laki) Itämeren harjusaaret VU MH Rakkolevävallit VU AINEISTOA EI KERÄTTY Rannikon jokisuistot EN AINEISTOA EI KERÄTTY (Lintuluodot ja kalliot) NT (mukaan lintudatan kautta) Fladat VU GRUNDA, Kirjallisuus Kluuvit EN GRUNDA, Kirjallisuus 9

10 Pinnan alla: Luokiteltu inventointiaineisto, ks. liite 1 Meriajokasyhteisöt Näkinpartaisniityt Rakkoleväyhteisöt Uposkasvivaltaiset pohjat EN EN VU VU Luontotyyppitietojen lähteet Tietokannat: INSPIRE1-tietokanta: 1. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet (LS-laki) TUURA MH SutiGis SYKE kalkkikallioprojekti GRUNDA Tietokanta Suomen luonnonsuojelu- ja erämaa-alueista. Ylläpito: Suomen ympäristökeskus. Dyynien kartoitushankkeen tietokanta. Metsähallituksen tietokanta, joka sisältää mm. valtion mailla inventoidut luontotyypit. Access-tietokanta Suomen kallkikallioista. Ylläpito: Tytti Kontula/suomen Ympäristökeskus Ruotsalainen Microsft Access -tietokanta, jossa tietoa matalien lahtien (fladat ja kluuvit)kasvillisuudesta. Ylläpito: Joakim Hansen, Tukholman yliopisto. Kirjallisuus: Heikkinen, N. 1995: Botanisk inventering - Ingå yttre skärgård. Ingå kommun. Nylands förbund. Nylands förbunds publikationer C11.ISBN SS.103. Munsterhjelm, R. 2005: Natural succession and human-induced changes in the soft-bottom macrovegetation of shallow brackish bays on the southern coast of Finland. W. & A. de Nottbeck Foundation Sci. Rep s. Numers v, M. 1994: En värdering av skärgårdsnaturen i Houtskär kommun. Raportti. Houtskärin kunta. 79 s. Sternberg, T., Lingren, L. ja Cygnel, M. 1974: Naturinventering inom glesbygden i Dragsfjärd. ISBN ss. + kartat. Suomen Talousseura 1978: Paraisten luonnoninventointi. ISBN s. Sydänoja, A Saaristomeren ja Selkämeren fladat. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Ari Laine, Aluemeribiologi, Metsähallitus Luontopalvelut. Suullinen tiedonanto Kaakkois-Suomen fladoista toukokuussa

11 3.3.3 Luontotyyppiesiintymät-taulun selite Column Type Käyttö* Selite Suomenkielinen nimi, yhdistävä tekijä Luontoyypittauluun. Luontotyypin_nimi text 1 geom geometry 1 OILRISK-sovelluksessa käytettävä geometria (srid = 3067) Sijainnin määrittely text 1 Digitoitu polygoni/gps-piste/ei ilmoitettu [tyhjä] Koordinaattien tarkkuus integer 1 pistemäisille esiintymille, [metriä] VAL double precision 1 Suojeluarvo (laskettu) SEN double precision 1 Herkkyys onnettomuudelle (laskettu) OILRISK double precision 1 Suojausprioriteetti (laskettu) Tietolähde text Tietokanta josta tieto peräisin, jos on. Kirjallisuudesta 2 otetut havainnot kohdassa Viite. Lisätietoja text 2 Lisätietoja esiintymästä paikan_nimi text 2 Esiintymäpaikan nimi Viite text 2 Kirjallisuusviite Viimeisin havainto date 2 Tuotu date Milloin poimittu alkuperäisestä tietokannasta ID Tietolähteessä text lsaluetunn character varying(9) Liittyy tauluun hab_oil_3067 luokka character varying(254) Liittyy tauluun hab_oil_3067 subtype character varying(254) Liittyy tauluun hab_oil_3067 character digpohja varying(12) Liittyy tauluun hab_oil_3067 character digorg varying(12) Liittyy tauluun hab_oil_3067 rauhoitusp date Liittyy tauluun hab_oil_3067 diaarinro character varying(80) Liittyy tauluun hab_oil_3067 arv_aika date Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_sci character varying(9) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_spa character varying(9) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_tyy character varying(5) Liitty tauluun hiekkarannat_mh natura_edu integer Liitty tauluun hiekkarannat_mh id integer Lähdetaulu text Taulun nimi tieokannassa Metodi (V=video, S=sukellus) text Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo inventointimentelmän 11

12 Vascular integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Charales integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Fucus integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Redalgae integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Zostera integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Mytilus integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmän yhteispeittävyyden Total coverage integer Liittyy tauluun vedenalaiset, kertoo lajiryhmien yhteispeittävyyden Richness integer Liittyy tauluun vedenalaiset Luontotyyppi_todell inen text Liittyy tauluun vedenalaiset Value_criteria text Liittyy tauluun vedenalaiset paa_luokka smallint Liittyy TUURA-aineistoon geom_3857 geometry geom_2393 geometry geom_3857_wkt text geom_2393_wkt text geom_wkt text *Käyttö: 1 = indeksilaskentaan tarvittava, 2 = ei tarvita indeksiin, mutta näytetään sovelluksessa, Tyhjä = vanha tai ei oleellinen tieto 12

13 Liite 1. Vedenalaiset luontotyypit OILRISK-tietokannassa: aineiston keruu ja luokittelu Vedenalaisista luontotyypeistä ei ollut valmista aineistoa saatavilla hankkeen aikana. Siksi hankkeessa kerättiin raakadataa vesikasvillisuusinventoinneista excel-muodossa ja luokiteltiin se NANNUT-hankkeessa kehitetyn yksinkertaisen menetelmän mukaan. Vain pieni osa aineistoista ehdittiin luokitella hankkeen aikana. Ts. OILRISK-tietokannassa oleva pistemäinen aineisto vedenalisista luontotyypeistä on hyvin vajavaista ja alustavaa, ja se tulisikin korvata kokonaan kun parempi aineisto on saatavilla. Luokitteluprosessin kuvaus: 1. Vedenalaisinventointien raakadatasta pisteet luokiteltu luontotyyppeihin ja arvotettu Martin Snickarsin (MH) NANNUT-hankkeessa kehittämän järjestelmän mukaan (katso kuva sekä Lundberg ym ) 2. Valittu pisteet, joiden arvo 4 ja 5 3. Pisteille annettu suomenkielinen luontoyyppin nimi sarakkeeseen Luontotyyppi_todellinen. 4. Sarakkeeseen Luontotyypin nimi laitettu luontotyyppiä lähinnä oleva LuTU 2 -luontoyyppi. Tästä määritellään pisteen uhanalaisuusaste. Mixed habitats: valittu se jota on enemmän, esim. Mixed eelgrass blue mussel, jossa Zostera 40 % ja Mytilus 20%, on Näkinpartaisyhteisöt. 5. Lopuksi jätetään vielä pois sinisimpukka- ja punaleväyhteisöt, koska niille öljy on pienempi uhka. 6. Rakkolevä- ja uposkasvivaltaisille pisteille vielä tehty karsinta: bufferoinnilla otettu mukaan ainoastaan pisteet, joilla vähintään yksi toinen saman luontotyypin piste 100 m säteellä. Näiden oletetaan edustavan laajempia kasvustoja. 7. Mukaan tulevat siis lopulta: a. LuTu-luontoyyppiä vastaavat: - Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt - Näkinpartaisniityt - Meriajokasyhteisöt - Uposkasvivaltaiset pohjat b. Edustavat pisteet (Arvo 4-5, laaja kasvusto ). 1 Lundberg, C., Ögård, J., Ek, M. & Snickars, M Pohjois-Itämeren vedenalainen luonto - Huomioon otettavaa merenläheisten alueiden suunnittelussa. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 83/2012. s. 36- Saatavissa sähköisesti: tai 2 Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. 13

14 Kuva: Lundberg ym HUOM! Kuvasta poiketen uhanalaisia lajeja ei ole huomioitu luontotyyppien arvottamisessa. OILRISK-luontoyyppien arvottamiskriteerit luontotyyppikohtaisesti: Meriajokasyhteisöt: Zostera: Meriajokkaan peittävyys yli 10 % (10-20 % arvo 4, yli 20 % arvo 5) High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt: Fucus ( hyvä rakkoleväkasvusto ): Syvyys > 2 m, rakkolevän peittävyys > 25 % (arvo 5) 14

15 High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) Uposkasvivaltaiset pohjat: Fish nursery: Syvyys >=1,5 m, tiettyjen rakenteellisesti tärkeiden kasvien* yhteispeittävyys > 60 % (ekspositio < 5000 arvo 5, ekspositio >=5000 arvo 4) High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) Zostera: Meriajokkaan peittävyys yli 10 % (10-20 % arvo 4, yli 20 % arvo 5) Näkinpartaisniityt: High richness and dense vegetation: Lajirunsaus yli 4 lajia, lajien yhteispeittävyys yli 50 % (arvo 5) Dense vegetation: Lajien yhteispeittävyys yli 79 % (arvo 4) (Kaikilla tähän asti valikoituneilla pisteillä näkinpartaislevien peittävyys vähintään 80 %) HUOM! Lajeilla tarkoitetaan tässä muita kuin rihmamaisia ja pinnanmyötäisiä leviä. Myös ilmaversoiset rantakasvit (esim. järviruoko) on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Mukana ovat siis: putkilokasveista aidot vesikasvit, näkinpartaislevät, rakkolevä, (suuret ja/tai monivuotiset levät kuten Chorda filum). *kalanpoikasille rakenteellisesti tärkeät lajit ovat: Chara tomentosa Ceratophyllum spp. Myriophyllum spp. Potamogeton pectinatus P. perfoliatus P. gramineus P. praelongus Najas marina Ruppia spp. Ranunculus baudotii (=R. peltatus subsp. baudotii) R. circinatus 15

16 Aineistolähteet: Aineistona on käytetty mm. VELMU-hankkeessa kerättyä sukellus- ja dropvideo- aineistoa. Metsähallituksen aineistojen käyttöön ei saatu lupaa hankkeen aikana (lupapyyntö edelleen pääesikunnalla helmikuussa 2013). Alleco Hamina 2009 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Helsinki Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Kallvik 2002 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Olkiluoto 2008 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco Ruotisinpyhtää 2009 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco VALKO 2005 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Alleco VALKO 2006 Alleco Oy:n kartoituksia. Raaka-aineisto saatu Jouni Leinkiltä excel-muodossa. Mäkinen A. et al (1994) NANNUT Kotka NANNUT Raasepori NANNUT Saaristomeri Mäkinen A. ym. 1994: Saaristomeren kansallispuiston vedenalaisen luonnon kartoitus ja litoraalin kasvillisuuden seuranta. Metsähallitus, Saaristomeren puistoryhmä. Aineisto väliaikaisesta vesimakrofyyttikannasta. NANNUT-hankkeen sukelluskartoitukset Kotkassa vuonna Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Eva Ehrnsten, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. NANNUT-hankkeen video- ja sukelluskartoitukset Raaseporissa vuosina Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Malin Ek, Uudenmaan ELY-keskus. NANNUT-hankkeen sukelluskartoitukset Saaristomerellä vuosina Julkaisematon excel. Yhteyshenkilö Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY-keskus. 16

17 Liite 2. OILRISK Database: The Index Computation Procedure The OILRISK database consists of several tables which contain information about occurrences of species and habitats in the Finnish shores of the Gulf of Finland. In addition there is data for determining the conservation and protection value of the said occurrences. The following is a technical description of how this data is used to compute the protection preference index. The description is technical and omits the theoretical considerations and especially the derivation of the index function. The computations are carried out in several steps, which create some new tables and prepare values for some columns in some tables. Technology and defaults The computations are done with SQL and Perl exploiting the standard spatial extension to SQL obtained with PostGIS and the Perl database connection technology DBI. The main cartographic coordinate reference system (CRS) in the database is ETRS-TM35FIN. The area of interest is defined by the following bounding box in the said CRS: min x = 74000, min y = , max x = , and max y = The index computation procedure uses the two views created for species and habitat occurrences: lajies and luotyes. These are derived mainly from the tables Lajiesiintymät and Luontotyyppiesiintymät, which are described in the main document (OILRISK -aineistojen keruu ja päivitysohje). The programs mentioned in this text are available from Ari Jolma. Step 1. The program grid.pl computes a regular grid of 200 m x 200 m or 1 km x 1 km, depending on how the program is called, cells and stores them into the table ioilrisk or ioilrisk_1km respectively. Only those cells, which spatially intersect an occurrence or occurrences are stored. Information about which occurrences intersect which cells is stored in tables le2cell, le2cell_1km, lte2cell, and lte2cell_1km. The first two tables are for species occurrences and the last two are for habitat occurrences respectively. Step 2. The program association.pl determines which species occurrences spatially intersect which habitat occurrences and stores this information into the table le2lte. Step 3. The program neighbors.pl runs SQL commands, which first creates a temporary table (distances) with distances between same species occurrences. The column RECD of the species occurrence table is then updated with a minimum distance to an occurrence of the same species. Step 4. The conservation values of species and habitat occurrences (column VAL) is computed with the program VAL-pl.pl. The computation is based on the table Suojeluarvot, which contains a lookup table for the value. The spatial co-existence of species and habitat occurrences is used in the computation. The program prints 17

18 out warnings if the species in question does not have a conservation value or the lookup does not produce a conservation value for an occurrence. Step 5. The index value is computed for the occurrences with programs OILRISK-lajiesiintymät.pl and OILRISKluontotyyppiesiintymät.pl. The computation is based on values in the occurrence tables (columns Määrä, VAL, RECD in species occurrences table; column VAL in habitats table) and lookup tables in species (columns NT, FERT, RECT, REPM, MOR, PRO) and habitat type (columns REP, REP0, PRO) tables. Step 6. The index value for the grid cells is computed with the program to-grid.pl. The index value in a cell is the maximum of index values in occurrences that spatially intersect the cell. 18