SUOMENLAHDEN PARHAAT OTTIPAIKAT KALASTUS- ALUEKOHTAISET SÄÄNNÖT. VERTIKAALIJIGAUS Uusin villitys kuhan pyyntiin! TOP 10 -VIEHEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMENLAHDEN PARHAAT OTTIPAIKAT KALASTUS- ALUEKOHTAISET SÄÄNNÖT. VERTIKAALIJIGAUS Uusin villitys kuhan pyyntiin! TOP 10 -VIEHEET"

Transkriptio

1 1 UOENLDEN PRT OTTIPIT LTU- LUEOTIET ÄÄNNÖT VERTILIJIGU Uusin villitys kuhan pyyntiin! TOP 10 -VIEEET

2 uomen suosituin kalastusvene on uudistunut! ilver awk CC + onda BF 80 Pakettihinta tai 319 /kk* Tutustu myös uusiin ilver vant-malleihin! awk CC ja muut ilver-mallit nyt kaupoissa -katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta *Rahoitusesimerkki: okonaishinta (eisisällä paikkakuntakohtaisia toimituskuluja) , käsiraha 5100, rahoitettava summa ,sopimusaika 60 kk,korko5,90%,kuukausierä 319 /kk (viimeinen erä 6169 ). uukausierä sisältää perustamismaksun 150 jakäsittelymaksun 8 /kk. Luottokustannukset yhteensä 4657,97,tod. vuosikorko 7,05 %jatod.luottohinta ,97. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa antander Consumer Finance Oy, ermannin Rantatie 10, elsinki. intoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut.

3 PÄÄIRJOITU 3 Tätä lehteä on kaivattu! Idea uomenlahden kalastuspaikkaoppaan tekemisestä syntyi niistä havainnoista, mitä olen merellä liki 20 vuotisen kalastusopasurani aikana tehnyt. alastustekniikoiden neuvominen on kalastusoppaan työssä yksi tärkeistä asioista, mutta yhtä lailla oppaan tulee pystyä viemään asiakkaat sellaisille hyville kalapaikoille, mistä kyseisenä vuodenaikana tulee kalaa. Nämä paikat vaihtelevat sen mukaan, mitä kalalajia lähdetään yrittämään.vaikka nämä alueet ovat oppaalle tuttuja, niin asiakkaille ne eivät sitä ole. Oli siis selkeää kysyntää lehdelle, missä kerrottaisiin mistä mitäkin kalalajia on löydettävissä. Yhden lehden sivut eivät kuitenkaan riitä siihen, että lähdetään karikko karikolta käymään koko uomenlahtea läpi. Eikä siihen ole tarvekaan, sillä silloinhan kalastuspäivästä riistetään yksi tärkeä elämys pois itse löytämisen riemu. Lehden tarkoitus on valaa kalastajan uskoa siihen, että hän on oikealla alueella tietyn kalalajin pyyntin. Esimerkiksi hauen kalastuksen pitäisi olla tuloksellista sillä alueella, mistä lehdestä löytyy -kirjain. alan saantiin on tuosta vielä pitkä matka. iihen vaikuttaa vuodenaika, kalastussää, käytettävät tekniikat sekä kalastustaidot. utta kaloja siellä oikeaan vuodenaikaan on. yse on vain oikeasta tekniikasta, ajoituksesta ja uskosta. Jos kalamies ei usko siihen mitä on tekemässä, ovat saaliit auttamatta laihan puoleisia.tarvitaan siis uskoa tekemiseen ja sinnikkyyttä heittohin. alastuksen alueellisesta säätelystä uomenlahdella vastaavat kalastusalueet. alastusalueet tekevät päätöksiä jotka koskevat myös viehekalastajaa, mutta päätöksistä tiedottaminen on ollut olematonta. unnan ilmoitustaululle ripustettu 4 ei tavoita ketään. Tässä tiedottamisessa uomenlahden alastuspaikkaopas auttaa kalastusalueita. lueiden tekemät säädökset on nyt koottu yhteen lehteen ja nämä tiedot ovat nähtävissä myös maan luetuimmalla keskustelusivulla netissä osoitteessa Vaikka Etelä-uomen viehekortti antaakin luvan kalastaa lähes kaikkialla uomenlahdella, on siellä suuri määrä luonnonsuojelualueita joissa on maihinnousutai liikkumiskieltoja. Niiden säännöt rajoittavat kalastusta. Tietoa näistä alueista ja niiden säännöistä ei aiemmin ole ollut saatavissa missään lehdessä eikä myöskään netissä. Pieni yrittäjä lähti auttamaan uomen valtiota ja tuloksena syntyi uomenlahden alastuspaikkaopas. Tervetuloa nauttimaan uomenlahden luonnosta ja sen suomista kalastusmahdollisuuksista. ireitä siimoja! ri Paataja ercury -perämoottorit ja laadukkaat kumiveneet huvi- ja ammattikäyttöön Löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta UOENLDEN LTUPIOP 2014 Toimitus ei vastaa lehden virheistä. Tiedot tarkistettu vuonna 2014 ja päätösten voimassaolo koskee 2014 vuotta ellei tekstissä toisin mainita. artta-aineisto eisovellu navigointiin ja kartassa näkyvät kalastusta tai liikkumista rajoittavat rajat ovat ohjeellisia. Tarkemmat tiedot alueellisista päätöksistä sekä alueiden rajoista saa kalastusalueiden isännöitsijöiltä sekä Uudenmaan- ja aakkois-uomen ELY keskuksista. JULIIJ pajamatkat, ri Paataja, irkkonummi ILOITUYYNTI: ri Paataja, puh äöpoti: TITTO: Q-tiitus PINOPI: anomapaino, anomala Oy JELU: Ilmaisjakelulehti LEVII: kpl TETI/UVT: ri Paataja Näköislehti netissä:

4 4 LTULI NOO. alastuksessa tarvittavat luvat: alastustapa alle 18 v, 65 vtäyttäneet vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen 1) ja 2) maksuton yleiskalastusoikeus maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu 1vavalla 1) ja 3) uu kalastusuistelu useammalla kuin yhdellä vavalla muu kalastus ja ravustus ei valtion kalastuksenhoitomaksua ei viehekalastusmaksua ei valtion kalastuksenhoitomaksua aina vedenomistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksu +viehekalastusmaksu tai vedenomistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksu +vedenomistajan lupa 1) alastusta rajoitetaan kuitenkin siten, että kalastus on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai päätöksen nojalla. 2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela. 3) Läänikohtainen viehekalastus on joillain vesialueilla kielletty erillisellä päätöksellä. alastuksenhoitomaksu vuonna 2014 alan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu.vuonna 2014 maksu on suuruudeltaan 24 kalenterivuodelta tai 7 seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. alastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18-vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen eikä henkilön, joka harjoittaa vain onkimista tai pilkkimistä. aksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI aksukuitti tai sen kopio on pidettävä mukana kalastettaessa. eitsemän vuorokauden maksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen. Läänikohtainen viehekalastuslupa vuonna 2014 aksamalla läänikohtaisen viehekalastusmaksun saa harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä.vetouistelussa saa edellisten lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää.lle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse tätä maksua maksaa. Jos haluat kalastaa enemmän kuin yhdellä vavalla, tarvitset vedenomistajan luvan.viehekalastusluvalla ei saa kalastaa: 1. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja 2. milloin se on kielletty muun säännöksen nojalla. Viehekalastusmaksu on 31 kalenterivuodelta tai 7 seitsemän vuorokauden ajalta. aksukuitti tai sen kopio on pidettävä mukana kalastettaessa. eitsemän vuorokauden maksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen. aksu maksetaan seuraaville maa- ja metsätalousministeriön tileille: Etelä- uomen lääni FI Länsi-uomen lääni FI Itä-uomen lääni FI Oulun lääni FI Lapin lääni FI obiililuvat 2014 Valtion kalastusluvat on mahdollista maksaa kännykällä. uomioi luvan korkeampi hinta. oita 0600-alkuiseen palvelunumeroon. uulet äänitiedotteen, jossa kerrotaan luvan hinta ja pyydetään antamaan lyhytaikaisissa viikkoluvissa ensimmäinen voimassaolopäivä. Puhelun jälkeen saat tekstiviestin, jossa pyydetään lähettämään vastauksena kalastajan nimi. Tämän jälkeen saat matkapuhelimeesi lupaviestin.vuosilupien kohdalla lupa on voimassa heti lupaviestin saavuttua, lyhytaikaisissa luvissa ensimmäisenä ilmoitettuna voimassaolopäivänä. alastuksenhoitomaksu ,71 puh alastuksenhoitomaksu 7vrk 9,19 puh Viehekalastusmaksu 2014 Etelä-uomi 35,38 puh Viehekalastusmaksu Etelä-uomi 7vrk 9,19 puh alastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Etelä-uomi 7vrk 16,89 puh Viehekalastajan uomenlahti Vuodesta 1996 voimassa ollut Etelä-uomen viehekortti on mahdollistanut kalastuksen harjoittamisen vapavälinein lähes kaikkialla uomenlahden alueella. artalta löytyy kuitenkin joitain alueellisia rajoituksia, joten aivan joka paikassa tai jokaista kalalajia ei aina voi kalastaa. lueelliset rajoitukset voivat johtua esimerkiksi liikkumiskiellosta luonnonsuojelu- tai puolustusvoimien alueella. Rajoitus voi olla myös paikallisen kalastusalueen tekemä, jolloin jonkin kalalajin pyynti tai kalastustekniikka voi olla alueellisesti ja ajallisesti kiellettyä. alastusalueet uomenlahti on jaettu 14 kalastusalueeseen. lueiden hallitukset päättävät alueen kalastuksen säätelystä, mutta päätösten tiedottaminen on ollut olematonta. uomenlahden alastuspaikkaopas tarjoaakin kalastusalueille kanavan, miten he saavat laajasti tiedotettua päätöksistään. alastuksen säätelyssä on suuria alueellisia eroja. Vaikka tämä lehti on suunnattu nimenomaan vapakalastajille,on siinä tiedotettu myös kalastusalueen harjoittamasta verkkokalastuksen säätelystä. Verkon silmäkokojen nostaminen yhdessä alamittojen kanssa on yksinkertaisin ja tehokkain tapa säädellä kalastusta. alastusalueet ovat voineet säätää kalalle valtakunnallista alamittaa korkeamman mitan.yleensä kyse on kuhasta, jonka lakisääteinen 37cm:n mitta on yleisen käsityksen mukaan aivan liian pieni. ala ei ole välttämättä ehtinyt edes kertaakaan kutea, kun se jo on laillista pyytää pois. alastusalueet voivat verkon silmäkokoa suurentamalla sekä alamittaa nostamalla vaikuttaa mm. siihen, minkälainen kuhakanta alueella on. uomen johtavien kalatutkijoiden mukaan niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajienkin kokonaissaaliit kasvavat, kun näitä mittoja nostetaan ylöspäin. siantuntijoiden suosituksena on, että verkon pienin silmäkoko on 55-60mm ja kuhan alamitta 45cm. uten karttasivujen infopalstoilta on luettavissa, on monella kalastusalueella vielä paljon parannettavaa tässä asiassa. iika ja ahven ovat verkkojen silmäkoon noston selvimpinä esteinä. Tunnettua on että esim. 60mm:n verkkoon ei montakaan ahventa vuoden mittaan mene. Jos vesistöjä halutaan pitää kunnossa siten, että siellä on elinvoimaiset kuha ja haukikannat pitämässä särkikalakantoja kurissa niin se vaatii tiheämpisilmäisten verkkojen poistamista. jatusten on muututtava siten että ahventa ei pyydetä verkolla, vaan katiskoilla. alastusalueiden rajat ovat paikon erittäin huonot eivätkä kunnolla seuraa mantereen tai saarten muotoja. Tämän laadukkaampaa tiedostoa ei viranomaisilta ollut kuitenkaan saatavissa. Rauhoituspiirit alastusalueella voi olla rauhoituspiirejä, mutta näiden rajoja ei yleensä ole merkitty maastoon saati sitten keskelle selkää selvällä poijumerkillä. Ilman näitä merkkejä kalastajan on erittäin vaikeaa arvioida missä raja kulkee.oppaasta selviää rauhoituspiirien sijainnit. alastusalueen keskeisiä tehtäviä on kalojen istutusten ohella järjestää kalastuksen valvonta. Useimmilta kalastusalueita on saatu isännöitsijän yhteystietojen ohella myös valvojan yhteystiedot. Valvojaan kannattaa ottaa yhteys esim. jos havaitsee merkitsemättömän verkon lain vastaisesti keskellä salmea. uissa kalastusalueen neuvontaan liittyvissä asioissa puheluihin vastaa alueen isännöitsijä. alapaikat artalla on suosituksia alueista, jotka soveltuvat eritaimenen, iian, uhan, auen tai hvenen pyyntiin. Paikat ovat ohjeellisia eivätkä tarkoita että paras kalapaikka olisi juuri kirjaimen alla. erkintä ei myöskään poissulje etteikö alueelta saisi hyvin myös muita kalalajeja. Venerampit artassanäkyypaikkoja,missäveneensaa askettuatrailerillaveteen.ramppien kuntoa ei ole eritelty,vaan joukossa on huonompikuntoisia luonnonrantoja kuin myös loivia betoniramppeja. uomioi aina rampin ympärillä tapahtuva liikenne äläkä milloinkaan jätä autoa ja traileria siten, että niistä aiheutuu haittaa rampin tai alueen muille käyttäjille.lisätietoa rampista voi löytää esim. osoitteesta Venebensa-asemat Venebensa-asemia on rannikolla melko vähän. Ne on merkitty karttaan graafisin merkein.ukioloajat ja automaattien löytymisen voi tarkistaa esim. osoitteesta kipparilehti.fi Luonnonsuojelualueet jakansallispuistot Tämä opaslehti pyrkii tarjoamaan parhaan julkisen tiedon luonnonsuojelualueiden säännöistä, mutta tarkat rajat löytää paremmin peruskartasta. Luonnonsuojelualueet on yleensä merkitty maastoon, mutta niiden rajoja ei ole poijuilla merkitty vesialuelle.tämä tekee rajojen hahmottamisesta vesialueella erittäin vaikeaa.

5 5 Valtion vesialue ylän vesialueen ulkopuolella alkaa valtion yleinen vesialue. Näillä alueilla meritaimenen alamitta on 65cm. alastus puolustusvoimien vesialueilla Puolustusvoimien alueilla saa vapaasti kalastaa läänikortilla, kunhan ei mennä sataa metriä lähemmäksi sellaisia puolustusvoimien käytössä olevia maa-alueita, joille maihinnousu on kielletty. lueita joissa on maihinnousukielto,eiole karttaaineistona saatavissa. Nämä alueet on merkitty kylteillä maastoon. alastus ja liikkuminen sotasatamien läheisyydessä on kielletty. ikäli yleinen väylä on sataa metriä lähempänä, on sillä liikkuminen sallittu ilman pysähtymisiä. erellä liikuttaessa tulee huomioida puolustusvoimien suorittamat kovapanosammunnat. mpuma alueet on merkitty merikarttaan ja ammunnoista tiedotetaan radion lisäksi puolustusvoimat.fi sivulla, missä etusivun oikeassa laidassa on asian ilmoittava laatikko. aihinnousukieltoja on mm. elsingissä antahaminan alueella sekä Upinniemessä irkkonummella. TIL kalastaja VP-JN-JN Tutustumis- PILIkuningattaren matkassa UUI JOUI- LTU yvä EITTO- LTUVENE erkullista L keittämällä LETI! LETI! LJI- LTJN 12 /VUOIERT VUOI 6 NRO 45 UUI UEN talvinen täkyonginta 9 TRJOU 5,90 p Tai: QUICILVER PILOTOUE Uudet mallit nyt jälleenmyyjältäsi! VP-JN kalastaja LIITY uomen Vapaa- ajankalastajien eskus- järjestön kannatusjäseneksi! annatusjäsenenä saat lehden ja muita jäsenetuja! Lisää tietoa löydät: alojen alimmat mitat ja pyyntirajoitukset lamitta on kalojen alin sallittu pyyntimitta. alan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen. alojen alamitoista on säädös kalastusasetuksessa. Luonnonvesistä pyydetyn meritaimenen ja järvilohen alamitta on 60 senttimetriä alkaen. Järvitaimenen alamitta on 60 senttimetriä 67 leveysasteen (67º00 N) eteläpuolella ja 50 senttimetriä sen pohjoispuolella. Leveysaste 67º00 N sijaitsee noin 50 km napapiiriltä pohjoiseen. arjuksen alamitta on 67 leveysasteen eteläpuolisissa vesissä 35 senttiä, pohjoispuolisissa vesissä alamitta on 30 cm. erilohen alamitta on 60 cm (paitsi Perämerellä 50 cm) ja kuhan 37 cm. eritaimenen kalastusrajoituksia on tiukennettu uomenlahdella, jossa valtion yleisellä vesialueella talousvyöhykkeeseen asti meritaimenen alamitta on 65 cm. Lisäksi tällä alueella saaliksi saadut rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen. Rajoitukset perustuvat Uudenmaan ja aakkois-uomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tekemiin päätöksiin, jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. alastusalue voi tietyillä vesialueilla määrätä alamitan myös muulle kuin kalastusasetuksessa määritetyille kalalajille (tai rapulajille), tai määrätä, että alamitta on suurempi kuin asetuksessa on määrätty. Rauhoitusaikana tietyn kala- tai rapulajin pyydystäminen on kielletty.janjaksona, jolloin jokin kalalaji (tai rapu) on rauhoitettu, vedessä ei saa pitää pyydystä, joka on kyseisen lajin pyyntiin tehty tai erityisesti siihen sopiva.lamittainen tai rauhoitusaikana pyydykseen tarttunut rauhoitettu kala (tai rapu) on viipymättä laskettava takaisin. alaa ei saa ottaa talteen vaikka se olisi kuollutkin, vaan se on laitettava takaisin veteen. Vastuullisen kalamiehen suositus:3:n kalan päiväkiintiö Viehekalastusluvassa ei ole lajikohtaisia päiväkiintiöitä. uosituksena on että saalista ei oteta enempää kuin kerralla jaksaa syödä. uomen alastusopaskillan oppailla on suosituksena 3:n kalan päivittäinen saaliskiintiö,joka on hyvä suositus kaikille vapakalastajille.jos osutaan hyvälle syönnille,niin päivän aikana yksi henkilö voi ottaa korkeintaan 3kuhaa, 3haukea, 3meritaimenta tai sopivasti (3kg) ahvenia. Jos kaloja tulee runsaasti, kalastuspäivän aikana tulee harjoittaa valikoivaa kalastusta. uuret hyvän geeniperimän omaavat yksilöt suositellaan vapautettavaksi jatkamaan sukua ja kotiin vietäväksi otetaan keskikokoisia ruokakaloja. Lisätietoa malleista osoitteessa: YYTRJOUTLÄIÄLTÄ JÄLLEENYYJÄLTÄI! Blomin orjaamo, uolahti Jokikone, Joensuu uopion Venevälitys, uopio immotor Oy, Ylöjärvi Naantalin Vene- ja utokeskus, Naantali uukari arine, Uusikaupunki Vääksyn onepiste, Vääksy uomenlahti TOP 10 ahvenjigit hven on jigikalastajan peruskala ja sen narraaminen on hauskaa jos mikä. hvenjigit ovat melko pieniä, joten sopivan jigipään löytäminen voi olla haasteellista. Pieni jigipää ei lennä pitkälle ja tuntuman saaminen pohjaan voi olla vaikeaa.hvenelle kannattaakin kokeilla drop shot-jigausta eli droppausta. iinä paino on siiman päässä ja koukku siimassa 30-40cm painon yläpuolella. Droppaustekniikalla pienetkin jigit saadaan heitettyä pitkälle ja tuntuma pysyy hyvänä. annattaa kokeilla! 1. LUNER CITY ER 3,25 2.PBIT NTURL D 3,5 3. RELx OPYTO 3 5. LUNER CITY wifi 2,75 4. P BIT LzY D 3,5 6. RELx TwITER 3 Rauhoitusaikoja erilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen: joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesistöissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen. Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä: Rauhoitettu kokonaan eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on täysin kiellettyä. arjus: huhti- ja toukokuun ajan, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia, kuitenkin niin, että pyynti vavalla ja uistelemalla on sallittu Nahkiainen: huhtikuun alusta elokuun 15 päivän loppuun Rapu ja täplärapu: marraskuun alusta heinäkuun 21 päivään kello wE GRUB 3,5 9. RELx UPER BNJO 3 8. LUNER CITY FINN--FI 2,5 10. P BIT ELECTRIC D 2,5 eritaimenella on kaksi alamittaa 60cm muut kuin valtion vesialueet 65cm valtion vesialueet Legendaarinen haukilusikka: Bete rokodil 8cm, 23g, väri BF (mainos)

6 6 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Copyright L, 2014

7 =hven =auki =uha =eritaimen =iika lueella toimivia kalastusoppaita: 7 pajamatkat ri Paataja gsm alahaave atti jöblom gsm VB Fishing Ville-atti Blomqvist gsm Bromarv-Tenhola kalastusalue Bromarvin kylä sijaitsee kapealla kannaksella ja varmasti monen mielessä on ollut toive kanavan rakentamisesta tuohon kapeaan kohtaan. anava helpottaisi huomattavasti vesiliikennettä kylän eteläja pohjoispuolisten vesien välillä. Bromarvin niemimaan itäpuolen vedet ovat syviä, mutta sen verran suojaisia että siellä viihtyvät niin hauet, ahvenet kuin kuhatkin. Bromarvin eteläpuolen rantaviiva on rikkonaista lahtien ja saarten silpomaa aluetta, missä löytyy rauhallisia paikkoja kalastukseen. Länsireuna on ison veden ääressä ja olosuhteet ovat liian karuja monille lajeille. utta siika ja meritaimen viihtyvät noilla alueilla. Pohjoispuolen rannat ovat nekin syviä ja paikkoja hauen tai ahvenen kalastukseen melko vähän. lue jatkuu pitkälle itäkoilliseen ja suojaisia lahdelmia löytyy tuon tuostakin, mutta rannat ovat yhä pääosin syviä. Veden laatu on yleensä hyvää myös pahimpaan sinilevien kukinta-aikaan heinä-elokuussa. Yhteystiedot Isännöitsijä Gabriela Lindholm Gsm , alastuksenvalvojat urt Westberg, gsm Johan Danielsson, gsm lueelliset kalastusrajoitukset. alastus on kiellettyä verkolla, jonka solmuväli on alle 45 mm. Poikkeuksena täkykalan pyynti. angon kalastusalue uomen eteläisin niemimaa tarjoaa upeiden maisemien myötä tasokasta kalastusta, mutta mikään helppo kalastuspaikka anko ei ole. lue on kahtiajakoinen. ava meri tulee lähelle rantaa angon eteläpuolella ja saaristovyöhyke on erittäin kapea. iellä on paljon matalaa hiekkapohjaa ja kohdekaloina ovat meritaimen sekä siika. ankoniemen länsipuolen monet saaret ja salmet tarjoavat myös mielenkiintoisia päiviä taimenen tai siian pyytäjäle. un mennään ankoniemen pohjoispuolelle tulee lajistoon myös mukaan ahven, mutta kuha ja hauki karttavat aavaa karikkoista selkää. Niitä löytyy parhaiten alueen itäosista Bengtsårin, adermon ja rogarsin seuduilta. lueelliset kalastusrajoitukset: uhan alamitta 40 cm Rauhoituspiirit 1. rogarviken-varnskär sekä Landbjörkskärin ja jöbjörkskärin välinen alue. aikenlainen kalastus, muuhun kuin tieteellisiin tarkoituksiin on kielletty. Rauhoituspiirin määräykset ovat voimassa asti. Isännöitsijä Gabriela Lindholm, Valvoja Johan Danielsson, NGON Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ha Rajoitukset nklarängsbukten Y , 7 alastus sallittu. Balget Y alastaminen kielletty. Ettergadden Y ,9 alastaminen kielletty. Furuskär Y ,9 alastaminen kielletty. ögholmen-enriksberg Y ,4 alastaminen kielletty. andvik Y ,2 alastus sallittu. Tulliniemi Y ,1 alastaminen kielletty. Tvärminnen E alastaminen kielletty. luonnonsuojelualue Tvärminnen tutkimusaseman Y ,7 alastaminen kielletty. Vedagrundet Y ,8 alastus sallittu. örnvik Y ,4 alastaminen kielletty. Järjestäjänä, kalastusopas ri Paataja. Liki 20 opasvuoden tuoma saalisvarmuus! Puhelin

8 8 =hven =auki =uha =eritaimen =iika lueella toimivia kalastusoppaita: pajamatkat ri Paataja gsm alahaave atti jöblom gsm Fishing Lords gsm aukikoira ika Vornanen gsm alakettu Jyrki ettunen gsm alastus- ja luontopalvelut arkku Tiusanen gsm Copyright L, 2014

9 Tammisaaren saariston kansallispuisto =hven =auki =uha =eritaimen =iika 9 Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella on seuraavia kalastusta ja liikkumista koskevia rajoituksia: maihinnousu arvokkaan maaluonnon ja lajiston turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Lågskär-ellanlandet, jortronskär-äggolskär ja kansallispuistoon kuuluva Jussarön länsiosa. Jussarön merkittyä luontopolkua pitkin liikkuminen on kuitenkin sallittua maihinnousu pesimälinnuston ja kasvillisuuden turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Gaddarna, äggharukobbarnaäggharun sekä näiden länsipuolella olevat luodot, ossklobben, kyffelskär, Vitharun ja Drängharun, aa- ja vesialueilla liikkuminen onkielletty seuraavilla alueilla: Älgön Verkviken ja Älgön Verkfladan Pohjan kalastusalue uomen ainoaksi vuonoksi kutsuttu Pohjanpitäjänlahti on mukava paikka kalastaa. Ranta-asutus on harvaa joten heittokalastajalle tarjoutuu monia paikkoja kalastettavaksi. oko lahden mitalta rantoja verhoaa ruovikko, mutta heti ruovikon loputtua vesi lähtee syvenemään jyrkästi. eskellä lahtea on yli 20 metriä vettä joten kalastus keskittyy rantoihin tai harvojen saarten ympäristöön. evättulvien ja syyssateiden aikana lahden pohjoispäähän laskeva ustionjoki saattaa värjätä koko lahden sameaksi, jolloin viehekalastajan saaliit saattavat jäädä vähäisiksi. uolapitoisuus on niin vähäinen että lahdella viihtyvät sellaiset järvien lajit kuten lumme ja järvisimpukka. Tammisaaren siltojen eteläpuolella avautuva kaupunginlahti on puolestaan hyvinkin matala. Rehevä lahti on tullut tunnetuksi varmana haukipaikkana. uhan alamitta 42 cm. Pienin sallittu silmäkoko kuhan verkkokalastuksessa välisenä aikana on 50 mm. Pienin sallittu verkon silmäkoko muuten on 45 mm:n. 0 25mm:n verkoilla kalastaminen on sallittua. Vuonna 2012 perustettiin rauhoituspiiri merelle ustionjoen ja Fiskarsinjoen edustalle. Rauhoituspiiriin kuuluu myös Brunkominpuro ja Borgbyträsk. aikki kalastus on rauhoituspiirin alueella kiellettyä ajalla , Päätös on voimassa vuosina Isännöitsijä ja valvonta Gabriella Lindholm, RePORIN Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ Rajoitukset ha Prästviken Y ,6 alastaminen kielletty. aaristoympäristösäätiö Y välisenä aikana. lueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen Gloskärin rannasta 50 metäisyydellä välisenä aikana. Lisäksi kielletty veneily yli 10 solmun (noin 20 km/h) nopeudella. tadsfjärden Y ,6 alastaminen kielletty. trömsö Y ,2 alastaminen kielletty. vedjeholmen Y , välisenä aikana. ällvik Y ,8 lueella on kielletty liikkuminen, maihinnousu, veneen kiinnittäminen rantaan sekä ankkurointi alueella välisenä aikana. äskören Y ,7 alastaminen kielletty. Tammisaari-nappertuna kalastusalue Yksi uomenlahden mielenkiintoisimmista kalastusalueista on Tammisaaren saaristo. okkeloinen saaristo avautuu pitkälle ulkomerelle päin ja viehekalastajan kannalta mielenkiintoisia alueita on paljon. Tammisaaresta Inkooseen kulkeva ns. puutarhaväylä edustaa alueen sisäsaaristoa. Veden laatu on siellä hyvää ja ainoastaan alueen länsipäässä Raaseporinjoki värjää laskualueensa lahdet keväisin ja syksyisin savisameaksi. Puutarhaväylän ulkopuolella Växärin, Torsön, kärlandetin sekä älgön ulkopuolella vesi on kirkasta. Vaikka hauki onkin ulkosaaristosta hävinnyt, näillä alueilla saattaa vielä havaita viehettä seuraavan suuren varjon. Rikkonaisessa saaristossa on paljon siian ongintaan sopivia hiekkapohjaisia salmia. RePORIN Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ ha Verkkojen pienin solmuväli on 43 mm. Päätös on voimassa Päätös ei koske järviä eikä koske silakka- ja kilohailiverkkoa, salakka- ja syöttiverkkoja. alastusalue on kokouksessaan päättänyt kieltää kuhan kalastuksen kesäkuun aikana. Päätös on voimassa vuosina uu kalastus on sallittu, mutta saaliiksi saatu kuha tulee tulee päästää välittömästi elävänä tai kuolleena takaisin veteen. lue, jossa kuhan kalastus on kielletty, on määritelty vesialueen länsirajasta itärajaan ja se kulkee kapeana nauhana rannikkoa pitkin. Isännöitsijä ja valvonta Gabriella Lindholm, Rajoitukset hlglon Y ,6 alastus sallittu. Baggö Y ,7 alastus sallittu. Bossgrundet Y , välisenä aikna. Busö Y ,1 alastaminen kielletty. Bölsviken-Bredviken Y ,2 alastus sallittu. Dalkarö Y , välisenä aikana. Draksvikgård-torholmen Y ,3 alastaminen kielletty. Flatholmen Y ,3 lueella on kielletty liikkuminen maa- ja vesialueella 100 mrannasta välisenä aikana. alastus on sallittu välisenä aikana. Gennarbyviken Y ,6 alastus sallittu. Gullön ila Y ,7 alastaminen kielletty. Gästans Y ,6 alastaminen kielletty. agalund Y ,3 alastaminen kielletty. eimlax Y alastus sallittu. ermansön lintuluoto Y ,6 maihinnousu ja liikkuminen kielletty välisenä aikana ummelskär Y ,9 lintujen pesimäaikana Jungfrumarken Y ,2 Vesialueella on kielletty liikkuminen sisäsaarilla ja merialueilla lähempänä kuin 100 mrannasta välisenä aikana. lippudd Y ,7 alastus sallittu. Leksvall Y ,1 alastaminen kielletty. Lill-kälö Y ,3 alastaminen kielletty. Lindöviken Y ,6 alastaminen kielletty. Nothamn Y ,2 alastaminen kielletty. Näsebyfladan pohjoisosa Y alastus sallittu. Persöfladan-Totalfladan Y ,6 alastus sallittu. Pohjanpitäjänlahti Y ,5 alastus sallittu. Pohjanpitäjänlahti Y ,5 alastus sallittu.

10 10 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Inkoon kalastusalue Jos on Tammisaari viehekalastajan kannalta mielenkiintoista aluetta, niin sitä on myös Inkoo. lueen länsireunalla sijaitseva Barösundin-Orslandetin saaristoalue sekä alueen keskellä sijaitseva Degerön saaristo tarjoavat hyvinkin mielenkiintoisia kalapaikkoja. uhan tavoittaa sisäsaariston lahtivesiltä, ahventa ja haukea löytyy jonkin verran ulompaakin. Ulkosaaristossa kalastus on varsin vaatimatonta. Vielä 90-luvulla Inkoo oli yksi parhaimpia meritaimenalueita, mutta nykyään taimenta ei alueelta juurikaan tapaa. Degerbyssä sijaitseva Ingarskilanjoki on yksi niistä harvoista joista joissa on ollut luonnonvarainen meritaimenkanta. Jos saat saaliiksesi rasvaevällisen meritaimenen on suositeltavaa laittaa se heti takaisin, sillä se saattaa olla arvokas luonnonvaraisen suvun jatkaja. alastuslaissa kielletään isorysillä pyynti 3kmlähempänä lohi- ja siikapitoisen joen suistoa, jotta lohikalat pääsevät jokeen lisääntymään. Vaelluskalojen jokiin nousun turvaamiseksi on monen joen edustalle mitattu kalaväylä joka voi jatkua kauaksikin merelle. alaväylässä ei saa kalastaa verkoilla. uhan alamitta on 40 cm. uha on rauhoitettu vuoteen 2017 asti seuraavilla alueilla:torbackaviken, allerfjärden, venviken, yrkfjärden, Barkarsundet, Espingsfjärden ja kansfjärden. Jos kuha saadaan muun kalastuksen yhteydessä, pitää kala välittömästi päästää elävänä tai kuolleena takaisin mereen. eressä Ingarskila-joen edustalla ajalla on ainoastaan viehekalastus, koukku- ja katiskapyynti sallittua. Päätös on voimassa vuoteen 2017 asti. Pienin sallittu solmuväli on 45 mm, kuhankalastuksessa kuitenkin 50mm. yöttikalan, silakan, kilohailin ja kuoreen pyynti on sallittu pienempisilmäisellä verkolla. Isännöinti ja valvonta Gabriella Lindholm, lueella toimivia kalastusoppaita: pajamatkat ri Paataja gsm alahaave atti jöblom gsm alakettu Jyrki ettunen gsm Vapaaherranelämää enrik Rehbinder gsm ea &rt Pentti altonen gsm Copyright L, 2014

11 =hven =auki =uha =eritaimen =iika 11 irkkonummi-porkkala kalastusalue irkkonummen länsipuolella sijaitseva Pikkalanlahti oli vielä 90-luvulla uomenlahden tärkeimpiä kuhan lisääntymisalueita. Parikymmentä vuotta jatkunut voimakas ammattimainen verkkokalastus romautti kuitenkin kannan ja viimeiset petokalat pyydettiin alueelta superpyydyksillä, isorysillä. e on uomenlahden alueella ainoa sisälahti, mihin ei kannata lähteä vieheellä pyytämään. Upinniemen ja Porkkalanniemen väliin jäävällä lahtialueella on kohtalaisesti hauen, ahvenen sekä kuhan pyyntipaikkoja. Porkkalanniemestä ja sen länsipuolelta ahven ja kuha hävisivät vuosituhannen vaihteessa. aruhkoissa sisälahdissa on kuitenkin kohtuullinen haukikanta. iikaa on verrattain hyvin lähes kaikkialla. eritaimenta on huomattavasti paremmin kuin Inkoossa tai Tammisaaressa, mutta 60cm:n alamitan täyttäviä kaloja on täälläkin vähän. Porkkalan erikylän ramppia käyttää moni uistelija joka lähtee avomerelle lohen pyyntiin. uhan alamitta 42 cm. Verkkojen pienimmät solmuvälit, merialue 50mm. eritaimenta pyydettäessä, muilla kuin pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvilla ankkuroiduilla verkoilla 65mm. Järvialue 45mm. mmattimaisessa ahvenenpyynnissä alle 2mkorkeissa verkoissa pienin silmäkoko on 45mm. alastaessa silakkaa, kilohailia, kuoretta, syöttikalaa ja muikkuja solmuvälit saavat olla10-25mm. iuntionjoen suussa sijaitsevan padon alapuolella kalastus on kielletty 400 metrin matkalla. lueella on 6rauhoituspiiriä. Espoonlahti, Långviken, Tallbackafjärden, Tavastfjärden, aukipääselkä, Pikkalanselkä ja Båtviken. Näillä alueilla on vuosina , kielletty verkko- sekä viehekalastus. ikäli rauhoitusaikana muun kalastuksen yhteydessä saadaan kuhaa, se on kunnosta riippumatta laskettava takaisin mereen. Isännöitsijä Gabriella Lindholm, Valvoja Jyrki ettunen, INOO Ls-alueet Y-tunnus Pintaala/ha Rajoitukset Barön elkä Y ,8 alastaminen kielletty. Granö Y , välisenä aikana ättö Y ,9 allbådan hylkeidensuojelualue YL alastaminen kielletty. Långvassfjärden Y ,3 alastus sallittu Paratiisisaaret (Tiftöklobbarna, ögklobben) Y ,6 lintujen pesimisaikana Rolling tone Y , välisenä aikana Rådkila Y ,6 alastaminen kielletty. ommaröarna Y , välisenä aikana. rauhoituspäätökset eivät estä kalastamista saarien rannoilta veneestä käsin tor-ramsjö Y ,8 alastaminen kielletty. Timmerö-Langerö Y ,5 alastaminen kielletty. Ådgrund-Rönngrundet Y , välisenä aikana Brändö 9, Enbusken-Rönnbusken Y maihinnousu ja liikkuminen on kielletty seuraavasti: a) Rönnbusken, länsiosa b) Rönnbuskkobben ja Enbusken (Enbuskgrunden) ympäröivine kallioluotoineen Gaddarna Y , välisenä aikana. lueella on sallittu veneestä kalastaminen rannan tuntumassa Galjonsgrund Y ,6 alastaminen kielletty. antskogsbrotten-bergstadsbrotten Y alastaminen kielletty. össön saari E alastaminen kielletty. Porkkalanniemi Y ,6 alastaminen kielletty. Porkkalan saariston luonnonsuojelualue Y alastaminen kielletty. Rödbergsviken E ,5 alastus sallittu almen Y , välisenä aikana karttaan merkityllä alueella annskärin luoto Y , välisenä aikana egelkobbarna Y , välisenä aikana. lueella on kielletty liikkuminen lähempänä kuin 100 metriä rantalinjasta välisenä aikana Tallholmen Y ,2 alastaminen kielletty. IUNTIO Båtvikenin saaret Y ,3 alastaminen kielletty.

12 12 =hven =auki =uha =eritaimen =iika lueella toimivia kalastusoppaita pajamatkat ri Paataja gsm Fishing Lords gsm alahaave atti jöblom gsm alakettu Jyrki ettunen gsm Unelmakala-alastusmatkat Juha Rahkonen gsm alastus- ja luontopalvelut arkku Tiusanen gsm elsingin kalastusalue Copyright L, 2014 Pääkaupungin lähivedet ovat yllättävän hyviä kalavesiä. uuret lahtialueet, Laajalahti, eurasaarenselkä sekä Vanhankaupunginlahti ovat perinteisiä kuhan pyyntialueita ja samoilta seuduilta löytyvät myös alueen hauet. uhaa on myös ulompana esimerkiksi ruunuvuorenselällä. hventa on kaikkialla ja hyviä saaliita saattaa saada varsin urbaanista ympäristöstä kalstusalueteksti laivaväylien tai satamien kupeesta. eritaimenen pyytäjiä on runsaasti eikä syyttä pääkaupungin edustalla on hyvät meritaimenkannat. uhan alamitta 40cm. Vanhankaupunginkosken länsihaaran alla on normipituudesta poikkeava rauhoitusalue; 70 metriä ja itähaarassa kalavedenomistajan omaan päätökseen perustuva kalastuskieltoalue. Verkon pienin silmäkoko on 50mm. Viehekalastus läänikortilla ei ole sallittu Vantaanjoen suussa ns. vanhankaupunginkosken suvannossa. Rajana on Pornaistenniemen silta, atinkaari. uvantoon voi lunastaa kaupungin myöntämän luvan. Isännöitsijä ulo Tiainen, Valvojat atti ielonen, ari nellman, Jyri Tiemaa,

13 =hven =auki =uha =eritaimen =iika 13 kansallispuistoaluetekstipaikkaa Legendaarinen taimen- ja harjuslippa: Bete Lotto 6cm, 15g, väri GR (mainos) IREITIIOJ Espoon kalastusalue Espoon rakennetuilla rannoilla hauen heittokalastuspaikkoja on rajoitetusti. Parhaat haukipaikat löytää uvisaaristosta ja Espoonlahden perukoilta. yksyisin ahvenet tulevat sisään Espoonlahdelle ja niiden jigikalastus on suosittua puuhaa. uhan kalastus keskittyy Espoonlahdelle ja sen pohjoisosaan, aunalahdelle. eritaimenen pyynti alueella on suosittua ja myös siikaa on runsaasti. uhan alamitta 40cm. Verkon pienin silmäkoko 50mm. Isännöitsijä ja valvonta Tapani ortelainen,

14 14 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Porvoon-ipoon kalastusalue Valtavan suureen kalastusalueeseen mahtuu monenlaista kalastusta. lueen länsiosissa ipoonselän pohjoispuolella on kohtuullisen hyvin ahventa ja kuhaa. Erityisesti ipoonlahti on tunnettu kuhapaikka. ipoonselän ulkosaaret kuten esim. aunissaari on puolestaan tunnettua meritaimenaluetta ja taimenta kannattaa yrittää myös Pirttisaaren ja Onaksen vesiltä. Porvoonjoen suisto sekä Tolkkisten alue on erinomaisen hyvää kuhan pyyntialuetta kun taas alueen maukkaimmat hauen heittokalastuspaikat sijaitsevat Tirmon, Voolahden, Piirlahden sekä Pienen Pernajanlahden alueella. Näistä paikoista löytyy hyvin myös kuhia ja ahvenia. uhan alamitta on 40 cm koko kalastusalueella. auen alamitta on 40 cm entisellä ipoon kalastusalueen alueella. ipoonlahden rauhoituspiiri aikki kalastus on kielletty ajalla , vuosina Rauhoituspiirin pohjoisrajana toimii 170 tien silta ja etelärajana lahden suu. Rauhoituspiiri iverfjärdenissä. lueella on kesäkuun aikana kaikki kalastus paitsi mato-onki ja katiskalla kalastaminen kielletty. Rauhoituspiiri on voimassa vuosina Porvoon kaupungin kalastusalueet 1 ja 2a sekä kiinteistöhin tensböle ja Wenzelgård kuuluvat vesialueet muodostava rauhoituspiirin. Rauhoituspiireissä on kaikki kalastus kielletty..rauhoitus on voimassa vuosina Porvoonjoessa kaikki kalastus on kielletty ajalla , vuosina Rauhoituspiiri alkaa kalaväylän pohjoispäästä ja jatkuu ylävirtaan enttalan koskeen asti. Pienin sallittu solmuväli 1,8 m korkeammissa verkoissa on 50 mm. Päätös ei koske I-luokan ammattikalastajia. Päätös on voimassa Vanhan ipoon kalastusalueen alueella nämä määräykset ovat asti suosituksena ja astuvat siellä sen jälkeen voimaan. Päätös ei koske silakan, kilohailin, kuoreen tai syöttikalan verkkokalastusta. Isännöitsijä Gabriella Lindholm, Valvojat Timo Liljendal (ipoo) Lars Åke Lönnberg (ipoo) Copyright L, 2014

15 =hven =auki =uha =eritaimen =iika 15 epoon LUe Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ Rajoitukset ha Bakugrund Y , välisenä aikana Bullan-aari Y , välisenä aikana Espoonlahti Y alastus sallittu. Getholm Y , välisenä aikana amnarn Y välisenä aikana Laajalahden luonnonsuojelualue E alastaminen kielletty. Långgrund Y , välisenä aikana Långgrund-Vetakobbin Y ,89 lintujen pesimäaikana tai välisenä aikana etarklippan Y , välisenä aikana tenskär Y ,51 alastaminen kielletty Tobaksbungen Y , välisenä aikana lueella toimivia kalastusoppaita alahaave atti jöblom gsm Legendaarinen ahvenvaappu: Nils aster Jäpittäjä 5,5cm, 9g, väri 52 (mainos) Vargen-aari Y , välisenä aikana Västra lskär Y , välisenä aikana Ådholms Långgrund Y , välisenä aikana IPOON LUe Ls-alueet Y-tunnus Pintaala/ha Rajoitukset Löparö Y , välisenä aikana, aikenlainen kalastus kielletty Vesialueella veneily on kielletty ölandet Y , välisenä aikana östersundomin lintuvedet Y ,7 alastaminen kielletty. Yamarin Cross 61 CC Luottokaveri kalareissulle Yamarin Cross 61 CC on huippuajettava kovatkin kelit selättävä luottokaveri kalareissuille, päivämatkoille ja mökkiyhteyksiin. Veneen suositushinta uomessa (sis. alv. 24%) Yamarin-veneet valmistetaan uomessa /yamarincom elsingin luonnonsuojelualueiden tiedot sivulla 16.

16 16 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Copyright L, 2014

17 =hven =auki =uha =eritaimen =iika 17 lueella toimivia kalastusoppaita ugur alastuspalvelu Erik erlevi gsm Fishing Lords gsm aukikoira ika Vornanen gsm TR-kalastus Tero Ruoho gsm outh Coast Fishing dventures Timo almia gsm elingin Ls-alueet Y-tunnus Pintaala/ha Rajoitukset arakan saari Y ,8 alastaminen kielletty. allioluoto Y , välisenä aikana. alastus on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana alliosaarenluoto ivisaaren luodot Y , välisenä aikana. alastus on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana Y ,7 Liikkuminen onkielletty alueella, joka ulottuu 25 metrin etäisyydelle luodoista välisenä aikana. alastaminen on sallittu vesialueella välisenä aikana. oirapaasi Y , välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. Loppikari Y , välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. atalahara Y ,3 kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana. Norppa ja uutti luodot Y lueella on kielletty välisenä aikana maihinnousu ja liikkuminen vesialueella, joka ulottuu Norpasta 25 metrin etäisyydelle ja uutista koillisen veneväylän puolella (Valaan puolella) 10 metrin ja muualla 25 metrin etäisyydelle, kalastaminen on sallittu välisenä aikana. Nuottakari Y ,6 lueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana. Pihlajaluodonkupu ja Välikari Pikku Niinisaaren rantaniitty Y ,1 lueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen vesialueella, joka ulottuu 25 metrin etäisyydelle luodoista välisenä aikana, kalastaminen on sallittu vesialueella välisenä aikana. Y ,9 ielletty vesialueella liikkuminen välisenä aikana, kalastaminen on sallittu vesialueella välisenä aikana. Porvarinlahti Y ,5 alastaminen kielletty Prinsessa Y ,8 lueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. Puolimatkansaari ja Pormestarinhepo Y lueella on kielletty maihinnousu saarille ja luodoille sekä liikkuminen vesialueella välisenä aikana, kalastaminen on sallittu vesialueella välisenä aikana. Rajakupu Y ,7 lueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. aunalahti Y ,6 eurasaaren eteläpuoliset luodot Y lueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. ärkkäniemi Y ,5 kalastaminen onkielletty muualla paitsi kalastukseen osoitetuilla paikoilla. -liikkuminen polkujen ulkopuolella välisenä aikana on kielletty. alastukseen on osoitettu paikat. Tiirakari Y alastaminen kielletty. Variskari Y ,5 lueella onkielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana, kalastaminen onsallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. Viikin Vanhankaupunginlahti Y ,7 alastaminen kielletty. Vuorilahdenpaadet Y ,9 lueella onkielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa välisenä aikana, kalastaminen onsallittu rauhoitusajan ulkopuolisena aikana. PORVOO Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ ha Rajoitukset Gåsholmen Y ,5 alastaminen kielletty. aupunginselkä- Y ,1 alastus sallittu tensbölefjärden lobudden Y ,4 alastaminen kielletty. Långörenin saariryhmän luonnonsuojelualue E maihinnousu ja liikkuminen on kielletty vesialueella 100 metriä lähempänä rantaa välisenä aikana Långörenin saarella ja kahdella sen eteläpuolisella luodolla jåvik Y ,3 alastus sallittu. Pieni Pernajanlahti Y ,3 alastus sallittu Ruskis Y ,6 arttaan merkityllä alueella liikkuminen ja kalastus kielletty välisenä aikana andkallan- YL alastaminen kielletty. tora ölhällen hylkeidensuojelualue tensbölefjärden Y ,4 lueella on kielletty liikkuminen 200 metriä lähempänä rantaa sulan veden aikana tora Fårholmenin Y , välisenä aikana luodot tor-pellinge Y ,1 alastaminen kielletty. öderskär Y ,1 lueella on kielletty liikkuminen, sukeltaminen ja ankkuroiminen lähemmäksi kuin 100 mrantalinjasta välisenä aikana. ielto ei koske atlandetia ja Bastulandetia. alastaminen kielletty välisenä aikana lintujen pesinnän rauhoittamiseksi Tunnholmen Y alastus sallittu uomenlahti TOP 10 meritaimenvieheet eritaimenta kalastetaan sekä heittämällä että uistelemalla. lla 10 tunnetuinta meritaimenen heittokalastuksessa käytettävää viehettä. 1.VEULI 3. FLFI NDGRäVLINGEN 5. J- ORIGINL 7. Bete Lotto 2. OLVROEN LNDER 4. EV-TRUTT 6. FORELLI PUIO 8. JE 9. OLTTI 10. OLVROEN LON PECIL

18 18 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Itäisen Uudenmaan kalastusalue Pitkälle sisämaahan, aina oskenkylään asti jatkuva Pernajalanlahti on alueen kalasampo. ieltä löytyy hyvää ahven, kuhan sekä hauen kalastusta. Varhain keväällä ja myöhään syksyllä voi vesi Pernajanlahden pohjoispäässä olla peltojen kiintoaineksen värjäämää ja vaikeuttaa siten siellä kalastamista. irkkaampaa vettä löytää tuolloin kun siirtyy idemmäksi Loviisan alueelle kalastamaan. Veneilijältä kysytään tarkkaavuutta, sillä vedet ovat karikkoisempiakuin lännessä. Loviisanlahti on perinteistä kuhan pyyntialuetta ja laajallehvenkoskenlahdelle kannattaa niin ikään suunnata kuhan, kuin myös ahvenen ja hauen perässä. eritaimenen kalastajan kannattaa liikkua eipsalon ja Vahterpään linjalla, silloin ei olla liian ulkona, mutta ei liian sisälläkään saaristossa. uhan alamitta ent. Loviisan kalastusalueella on 40 cm. Copyright L, 2014

19 =hven =auki =uha =eritaimen =iika 19 -merenrannalla tunti elsingistä -viihtyisät ja hyvin varustellut mökit -laadukkaat kokoustilat max 25 hlöä -opastetut kalaretket LOVIIN Ls-alueet Y-tunnus Pinta-ala/ha Rajoitukset spskär Y ,2 alastus sallittu välisenä aikana. Liikkuminen, maihinnousu, veneily ja kalastus lintujen pesimäaikaan välisenä aikana. Baggholmen Y ,4 alastaminen kielletty. Bisaballen E alastaminen kielletty. Grillskär ja ödeskär nimiset luodot Bisaholmsklacken Y , välisenä aikana. Björkmans Y ,6 alastus sallittu. amnholmen Y ,3 lueella liikkuminen, maihinnousu, veneily ja kalastus on kielletty lintujen pesimäaikaan välisenä aikana. averörn Y ,3 lueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen sekä veneily ja kalastus lintujen pesimäaikaan tai välisenä aikana ästö-gyltö Y ,5 alastaminen kielletty. akuhällarna Y , välisenä aikana. eipsalo Y ,4 alastus sallittu. lovholmarna Y ,8 lueella on kielletty liikkuminen, maihinnousu, veneily jakalastus lintujen pesimäaikaan välisenä aikana. olasand Y ,4 alastaminen kielletty. uggen Y ,3 alastaminen kielletty. ullafjärden Y ,3 alastus sallittu. äldö Y ,2 alastus sallittu. Landsudden Y ,7 alastus sallittu. Lederviken Y ,6 alastaminen kielletty. Lillsundet Y ,5 alastaminen kielletty. yssholm Y ,9 alastaminen kielletty. Nodarkipelagen Y ,2 alastaminen kielletty. Nystuga-arman Y ,3 Pernajanlahti Y a472 alastus sallittu. Pernajanlahden vesialue Y ,1 alastus sallittu. Pernajanlahti 3, Forsbyviken Y ,5 alastus sallittu. Pernajanlahti 4 Y ,6 lueella on kielletty liikkuminen ja kaikenlainen kalastaminen kartan mukaisella pesimisalueella (C.) lintujen pesimisaikaan Pernajanlahti 5, pohjukka Y ,7 lueella on kielletty kalastaminen ja oleskelu välisenä lintujen pesimäaikana. Pernajan saaristo Y ,5 alastus sallittu. Pinnarudden Y alastus sallittu. torkobben Y ,3 alastaminen kielletty. Tjusterby Y ,4 alastaminen kielletty. Tjuvö Y alastus sallittu. Itäisen Uudenmaan kalastusalue Rauhoitusalue1.Tullisillan pohjoispuolisella merialueella, sekä Loviisanjoella on ajalla , vuosina sallittua ainoastaan onginta ja pilkkiminen. uina aikoina viehekalastus, koukkukalastus sekä kalastus katiskalla on sallittua. Rauhoitusalue2. Tullisillasta etelään, linjalla onäsudden -satama-alueen pohjoisraja on ajalla , vuosina onginta, pilkkiminen ja viehekalastus sallittua ja muu kalastus kielletty. Tämä koskee myös arbäckeniä. ainituilla alueilla ja ajankohdilla on poistokalastus, korkeintaan kahdella siihen tarkoitetulla rysällä sallittu Loviisan kaupungin kirjallisella luvalla. alastusalue on perustanut rauhoituspiirin Jomalsundiin ajalle vuosiksi aikki kalastus on tänä aikana kiellettyä. Isännöitsijä Gabriella Lindholm, Valvoja Petri Vainio,

20 20 =hven =auki =uha =eritaimen =iika Copyright L, 2014 eritaimenen alamitta valtion vesillä 65cm

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla 2013 VKuvat 2011 Jari Nenonen/ Mika Nenonen Porvoon kaupungin kalavedet 1. Porvoon joki 6. Kuggen 11. Äggskär 2. Sikosaari-Haikkoo 7. Kulloo-Åminsby 12.

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla 2014 Kuvat 2013 Jari Nenonen Porvoon kaupungin kalavedet 1. Porvoon joki 6. Kuggen 11. Äggskär 2. Sikosaari-Haikkoo 7. Kulloo-Åminsby 12. Sondby, Köttboda

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 Kuolimon kalastusalue Voionmaankatu 9 C 71 40700 Jyväskylä PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 ASIA Kuolimon kalastusalue on tehnyt kokouksessaan 23.4.2014 päätöksen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

KALASTUSALUEIDEN KOKOUKSET Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Vääksyn Osuuspankki 22.4.2014

KALASTUSALUEIDEN KOKOUKSET Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Vääksyn Osuuspankki 22.4.2014 KALASTUSALUEIDEN KOKOUKSET Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Vääksyn Osuuspankki 22.4.2014 Kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen, Keski-Suomen ELY-keskus KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMINEN Kalojen

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kestävää kalastusta Pielisellä

Kestävää kalastusta Pielisellä Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE

KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 6 1. KALASTUS HELSINGISSÄ... 8 Helsinkiläisten kalavedet... 8 Helsingin kalasto... 9 Helsingin kalapaikat... 9 Liikuntarajoitteisten kalastus...

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan

VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan INKOON KALASTUSALUE Sivu 1 / 6 VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan 1. PERUSTIEDOT Inkoon kalastusalue sijaitsee Länsi-Uudellamaalla. Naapureina on lännessä Raaseporin kaupunki, idässä

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Suomen kalastuslupajärjestelmä Kalojen alamitat ja rauhoitusajat Usein kysyttyä Neuvontajärjestöjen ja viranomaisten yhteystiedot SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015

Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015 Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015 SUOMENLAHDEN UISTELIJAT RY on perustettu v. 1988 (myöhemmin SLU). Seuran perustamisen tarkoituksena oli aikaansaada järjestö, joka poliittisista

Lisätiedot

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus

Lisätiedot

Kalastus Taivalkoskella - 2014

Kalastus Taivalkoskella - 2014 Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 YLEISEN SARJAN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 2012 JOUKKUEKYSYMYS 1. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Punainen Kirja 2010 on luokiteltu eliölajien uhanalisuusarvioinnit. Mitkä neljä kalakantaa on kirjassa

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE 1 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INKOON KALASTUSALUE 1 ESIPUHE 5 YHTEENVETO 6 2 PERUSOSA 9 2.1 KALASTUSALUEEN YLEISTIEDOT 2.2 VEDENLAATU 12 2.3 AMMATTIKALASTUS 13 2.3.1 Saaliit 14 2.3.2 Kalastajakillat ja

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5

Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5 Bromarv-Tenholan kalastusalue 1/5 VUOSIKERTOMUS 2007 kalastusalueen ohjesäännön mukaan 1. YLEISTÄ Bromarv-Tenholan kalastusalue sijaitsee Saaristomeren ja Suomenlahden välillä Länsi-Uudellamaalla, Tammisaaren

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA RUOTSINPYHTÄÄN KALASTUSALUE LOVIISAN KALASTUSALUE PERNAJAN KALASTUSALUE 1 JOHDANTO...1 2 PERUSOSA...2 2.1 KALASTUSALUEIDEN YLEISTIETOJA...2 2.1.1 Ruotsinpyhtään kalastusalue...2

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä i s i i t a r a p n a j a t s Muonio, kala Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä KOUTA KUVA / PAULI HÄNNINEN

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelma Merkkien selite Hangon kalastusalue Luonnonsuojelualueet Viehekieltoalueet Rauhoitusalueet Hangon kaupungin satama-alueet Gunnarsörarna Hangon kalastusalue Eva Sjöman Yrkeshögskolan

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014. Nimi Osallistunut Valittu vuonna

VUOSIKERTOMUS 2014. Nimi Osallistunut Valittu vuonna 1 VUOSIKERTOMUS 2014 PERUSTIEDOT Porvoon-Sipoon kalastusalue sijaitsee Suomenlahdella Itä-Uudellamaalla. Kalastusalueeseen kuuluu sekä merialuetta, järviä että virtavesiä. Kalastusalueen pinta-ala on 47

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 Viite Kalastuslain (286/82) 119 ASIA POHJOIS-KARJALAN LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT TAUSTAA Yleiskalastusoikeudet Onginta ja pilkintä ovat

Lisätiedot