KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
|
|
- Riitta Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
2 Keskustan osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualue Aineisto ja menetelmät Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisema Ilmasto Maa- ja kallioperä Topografia Vesistöt Luonto ERITYISET LUONTOARVOT Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Erityisen arvokkaat kohteet Muut merkittävät kohteet Direktiivilajit Liito-orava... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Majava... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.3 Eläimistö ja linnusto YHTEENVETO LÄHTEET LIITEKARTTA 1 Arvokkaat luontokohteet
3 Keskustan osayleiskaava 3 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Kankaanpään kaupungille keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki edellyttävät maankäyttösuunnitelmien vaikutusten selvittämistä, jotta hanke-alueilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja tärkeät maisema-arvot sekä edistää hyvän elinympäristön tavoitetta. Luontoselvitys on selvitys alueen luonnon ja luonnonmaiseman nykytilasta. Tavoitteena on selvittää suunnittelualueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä tunnistaa ja nostaa esiin eri lakien kautta (luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki) tai muutoin arvokkaiksi tulkittavat luontokohteet. Lisäksi kiinnitetään huomiota maisemallisiin seikkoihin. Selvityksessä esitetään suosituksia maankäytölle, jotta arvokkaat kohteet voitaisiin huomioida suunnittelussa. Selvityksen on laatinut FM biologi Sanna Tolonen AIRIX Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpään keskustassa, keskustaajaman asemakaavoitettujen alueiden ympärillä (rajaus liitekartassa 1). Suunnittelualueen halkaisee koillis-lounais suunnassa Poriin johtava valtatie 23 ja pohjois-etelä suuntainen kantatie 44. Suunnittelualue on pääosin maaseutumaista ja metsäistä ympäristöä sekä taajama-aluetta keskustan tuntumassa. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ennen maastokartoitusta tutustuttiin alueelta olevaan aiempaan luontotietoon ja karttamateriaaliin. Alueelta on tehty selvitykset: Lievealueiden luontoselvitys (Air-Ix Ympäristö Oy 2006) sekä Ruokojärven kunnostushankkeeseen (Air-Ix Ympäristö Oy 2005) tehty Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja luontoselvitys (Suominen 2004). Ympäristötietojärjestelmä Hertasta tarkistettiin alueen mahdolliset ennalta tunnetut, arvokkaat luontokohteet. Lisäksi haastateltiin alueen luontoa hyvin tuntevaa luontokartoittaja Markku Suomista ( ), joka kertoi olemassa olevia tietoa sekä arvokkaiden luontokohteiden, arvokkaan lajiston että liitooravan esiintymisen osalta. Lisäksi käytettävissä oli Pekka Henttosen kirjaamia havaintoja (2006, 2007). Alueella suoritettiin maastokartoituksia välisenä aikana. Suunnittelualuetta kierrettiin ja valokuvattiin. Kartoitus oli yleiskaavatasoinen ja sitä painotettiin lähtötietoaineiston pohjalta. Kartoitus oli kasvillisuuspainotteinen. Linnustoa ja muuta eläimistöä havainnoitiin kartoituksen yhteydessä, mutta varsinaista linnustoselvitystä tai muita erillisselvityksiä ei tehty. Direktiivilajeista erityistä huomiota kiinnitettiin liito-oravan esiintymiseen. Selvitystieto koostettiin raportiksi. Raportissa suunnittelualueen luontoa kokonaisuudessaan on kuvattu yleisellä tasolla. Alueen arvokkaat kohteet, joita ovat luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset kohteet sekä muulla tavoin mahdollisesti arvokkaat kohteet, on kuvattu raportin tekstiosassa yksityiskohtaisemmin. Ne on esitetty myös raportin liitteenä olevalla kartalla.
4 Keskustan osayleiskaava 4 Kartoitusajankohta voi aiheuttaa epävarmuutta kartoitustulokseen joidenkin direktiivilajien osalta. Kankaanpään luonnolle on kuitenkin tyypillistä, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet ovat pienialaisia. Ne sijoittuvat usein kapea-alaisesti vesistöjen tuntumaan tai ovat esimerkiksi pienialaisia lehtolaikkuja jyrkkien rinteiden tyvellä. Pienialaisuudestaan johtuen niitä voidaan tarkistaa myös asemakaavoituksen yhteydessä. 2.3 Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset Luontoa kuvataan luokittelemalla alueen kasvillisuus kasvillisuustyypeiksi eli biotoopeiksi. Kasvillisuustyyppeinä käytetään ns. tavanomaisia tyyppejä kuten havumetsät, lehtipuuvaltaiset metsät jne. Kasvillisuustyypeillä voi tekstissä olla tarkempia lisämääreitäkin. Arvokkaiden kohteiden kasvillisuuskuviointi ei aina noudata täysin luonnossa esiintyvää kasvillisuutta, koska kuvioissa voi olla mukana erilaisia toiminnallisia elementtejä. Kohdekuvauksissa kerrotaan kohteen edustama kasvillisuustyyppi eli biotooppi, kohteen kuvaus ja mahdollisia aikaisempia tietoja alueesta, erityisarvo sekä sen perustelut. Luontokohteiden erityisarvo perustuu kohteiden luonnonsuojelullisen arvon määrittämiseen. Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitekartalla 1. Luontokohteiden arvotusperusteet Kohteen luonnonsuojelullista arvoa määrittävät selkeästi luonnonsuojelua ohjaavat lait. Kohteella voi olla myös laissa erikseen määrittelemätöntä luonnonsuojelullista tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaita luontokohteita ovat: Suojelualueet (suojelualueet, luonnonmuistomerkit, valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkoston alueet) Muut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet (seutukaavojen suojeluvaraukset, arvokkaat kallioalueet, pienvedet, perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat) Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LsL 29 ) Metsälain (MeL 10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit (1. luku 15a ja 17a ) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet (geologisesti arvokkaat muodostumat, arvokkaat vesialueet, perinnemaisemien luontotyypit, erityisesti suojeltavien lajien esiintymät, muiden uhanalaisten lajien esiintymät, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymät sekä lintudirektiivin liitteen I lajit, muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten vanhat metsät) Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä alueen toiminnallista merkitystä lajitasolle. Esimerkiksi edustavalla kasvillisuudella tarkoitetaan elinympäristölle tyypillistä, lajistoltaan monipuolista ja hyvin säilynyttä kasvillisuutta. Uhanalaisuusluokituksena käytetään Ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuus arviointia. Se on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Valtakunnalliset uhanalaisuusluokat ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Luokkaan silmälläpidettävät (NT) kuuluvat lajit eivät ole vielä varsinaisesti uhanalaisia. Alueellista lajien uhan-
5 Keskustan osayleiskaava 5 alaisuutta käsiteltäessä käytetään vain kahta luokkaa, alueellisesti uhanalaiset (RT) ja hävinneet (RE). Maisema Maisemaa käsitellään tässä selvityksessä luonnonmaisema-arvojen kautta. Luonnonmaisemaltaan arvokkaat kohteet ovat esimerkiksi luonnonmaisemaltaan arvokkaita näkymiä ja näkymäalueiden rajapintoja tai yksittäisiä luontokohteita. 3 ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 3.1 Maisema Kankaanpää kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin Pohjois- Satakunnan järviseutuun. Pohjois-Satakunnan seudulla Lounaismaa vaihettuu Suomenselän karuiksi vedenjakaja-alueiksi. Maaperän ja pinnanmuodot ovat melko vaihtelevia. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreenia sekä kalliomaita. Soiden määrä on selvästi korkeampi kuin muualla Lounaismaalla. Aivan maisemamaakunnan pohjois-osassa on huomattava Hämeenkankaan reunamuodostuma, joka Kankaanpään länsilaidalla kaartuu pohjoiseen Pohjankankaan saumamuodostumajaksoksi. Seudun metsäistä yleisilmettä elävöittävät järvet, joista muutamat ovat melko isojakin. Viljelyalueilla järviä on myös laskettu ja ne ovat rehevöityneet lintujärviksi. Savikoita on vain niukalti joidenkin pienehköjen jokien varsilla. Maanviljelyn edellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla Lounaismaalla. Vaikka peltomaa-alaa on pohjoisessa muuta lounaismaata niukemmin, toistuvat pienet kumpuilevat peltokuviot maisemassa tiheästi. Peltomaisemaa elävöittää usein sen sijainti järven tai joen ranta-alueella. Metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovat alueella tärkeitä. Suunnittelualueen maisemakuvalliset erityispiirteet Suunnittelualueen maiseman pääelementit ovat avoin maaseutumaisema, pientaloasutusalueet ja metsät. Alueen merkittävimmät maisematekijät ovat pohjoisosan avoimet peltomaisemat ja Ruokojärven järvimaisema, joille avautuu ympäröiviltä teiltä kauniita näkymiä. Ruokojärven tuntumassa on myös kaunista vanhaa rakennuskantaa. Alueen sisäisessä lähimaisemassa merkittävimmät maisemaa rikastuttavat tekijät ovat luonnonmaisemallisia elementtejä, joista kirkasvetiset purot rehevine rantakasvustoineen erityisesti nousevat esiin. Myös alueella varsin tavalliset kalliot ja puoliavoimet ja avoimet suot muodostavat kauniita puoliavoimia maisematiloja. 3.2 Ilmasto Kankaanpään seudulla vuoden keskilämpötila on +3,5-4 C ja vuotuinen sademäärä on mm. Kasvukausi on Suomen oloissa pitkä, vrk. Kasvukausi on alueella pitkähkö, sillä ilmasto on muun eteläisen Suomen lailla osin leuto. 3.3 Maa- ja kallioperä Kankaanpäässä kallioperä on graniittia. Varsinaisia laajoja tai korkeita kallioalueita ei alueella ole, vaikka paikoin maa on kalliosta. Kalliota pilkistävät maa-ainesten alta. Suunnittelualueella on kaksi Satakunnan maakuntakaavassa (luonnos ) mainittua arvokasta geologista muodostumaa. Kohteet ovat arvokkaita kallioalueita
6 Keskustan osayleiskaava 6 Levättömänkalliot - Makkaramäki (kohde 70 maakuntakaavassa), joka sijaitsee Ruokojärven itäpuolella ja Ruinunkalliot (kohde 69 maakuntakaavassa), joka sijoittuu suunnittelualueen etelärajan tuntumaan. Maaperä Kankaanpään alueella on pääasiassa moreenia. Savea ja hiesua esiintyy ranta-alueilla. Hämeen- ja Pohjankankaalla on sora- ja hiekkakerrostumia. 3.4 Topografia Kankaanpään maastonmuodot ovat vaihtelevia. Alueen länsi- ja keskiosat ovat suhteellisen tasaisia alueita. Itään päin siirryttäessä korkeuserot kasvavat. Kankaanpään korkeimmat alueet sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella Hämeen- ja Pohjankankaalla, jossa maanpinnan tason korkeus on yli 100 mmpy. Nämä harjut sisältyvät osittain valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan ja Natura ohjelmaan. Suunnittelualueen maasto on korkeimmillaan alueen itälaidalla, Hämeenkankaan tuntumassa, missä maaston korkeus on 110 mmpy. Suunnittelualueen matalimmat laaksoalueet sijoittuvat alueen luoteisosaan, missä maaston korkeus Karviajoen läheisillä peltoalueilla on mmpy. 3.5 Vesistöt Suunnittelualueen vesistöt kuuluvat Karvianjoen vesistöalueeseen (tunnus 36). Kankaanpään merkittävimpiin vesistöihin kuuluvat suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä (länsi-luode) Karvianjoki ja sen sivuhaarat, jotka saavat alkunsa kaupungin alueella sijaitsevista järvistä. Karvianjoen alueella esiintyy paljon euroopanmajavaa sekä saukko ja purotaimen. Kankaanpään alueelle tyypillisiä ovat pienet järvet, joista tunnetuimpia ovat mm. suunnittelualueella, taajaman eteläpuolella sijaitseva Ruokojärvi. Järvet ovat suuntautuneet luoteesta kaakkoon suuntautuvien moreeniselänteiden mukaisesti. Monet järvialueet ovat keväisin tulvien aikaan huomattavasti laajempia kuin myöhemmin kesällä. Ne ovat myös vesilintujen suosimia levähdysalueita. Kankaanpää sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Ruokojärvi Ruokojärvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Ruokojärven vesistöön. Ruokojärven vesistö saa alkunsa Kankaanpään - Lavian maantien varrella sijaitsevilta soilta, mistä vesi virtaa Aumaojaa myöten Ruokojärveen. Ruokojärven lasku-uoma, Ruoko-oja laskee runsaat 2 km luoteeseen Kankaanjärveen. Kangasjärvestä vedet virtaavat edelleen Pitäjänojaa myöten Karvianjokeen Paattikosken yläpuolelle. Ruokojärven valuma-alueen pinta-ala on noin 14 km 2 ja järvisyys noin 6,6 %. Järvi on syvimmässä kohdin noin 4 metrin syvyinen. Ruokojärven valuma-alueesta noin 30 % on peltoa. Ranta-alueista suurin osa on peltoa ja pieni osa rakennettua ympäristöä. Ruokojärven pohjoispuolella kulkee kantatie 44. Kankaanjärvi Kankaanjärvi sijaitsee aivan taajaman luoteispuolella. Kankaanjärven valumaalueen pinta-ala on noin 12 km 2. Valuma-alueesta peltoa on noin 50 %. Rannoista yli puolet on viljelykäytössä. Kankaanjärven itäpuolinen ranta rajautuu maantiehen. Kankaanjärven pinta-ala on 10 ha ja syvyys vaihtelee 0,5-1,0 metrin välillä.
7 Keskustan osayleiskaava 7 Kooninjärvi Kankaanjärvi sijaitsee aivan taajaman länsipuolella. Kooninjärven ympäristö on pääosin metsä- ja suomaastoa. Ranta-alueella on mökkejä. Kooninjärven pinta-ala on 10,6 ha. Pohjavedet Suunnittelualueen itälaidalle, Pansiankulman alueelle, ulottuu Hämeenkankaan - Niinisalon pohjavesialue, joka kuuluu pohjavesiluokkaan Luonto Alueen luonto Lounaismaan pohjoisosan eteläboreaalisessa kasvillisuudessa alkaa näkyä karun Suomenselän seudun keskiboreaalisia piirteitä. Vallitsevat metsätyypit vaihtelevat karuhkoista puolukkatyypin männiköistä tuoreisiin mustikkatyypin kuusisekametsiin. Viljavimmat lehtomaiset kankaat ja lehdot on suureksi osaksi raivattu pelloiksi niin Lounaismaan etelä- kuin pohjoisosassa. Suot ovat useimmiten pienialaisia korpia tai rämeitä. Rehevimmät suotyypit on otettu jo varhain hyötykäyttöön. Nyttemmin soita on usein ojitettu metsätalouskäyttö silmällä pitäen. Soita käytetään myös turvetuotantoalueina. Luonnontilaisia soita on vähän. Kankaanpään alueella merkittävimmät niistä kuuluvat suojeluohjelmaalueisiin. Ne sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, kuten Kahilakeidas ja Sinahmi. Suunnittelualueen luonto Kasvillisuutta hallitsevat kangasmetsät ja rahkasuot. Männikkökankaat ovat kuivahkoja. Varvustossa esiintyy runsaana kanerva ja jäkälikköjä on runsaasti, varsinkin kallioisilla alueilla. Laajimmat mustikkavaltaiset kuusikot sijoittuvat kaupungin etelä- ja lounaisosiin, muuta niitä on myös mm. suunnittelualueen pohjoisosassa. Sekapuustoisia ja lehtomaisiakin kankaita on paikoitellen. Lehtipuustoa ja haavikoita esiintyy erityisesti vesistöjen liepeillä ja kulttuurimaisemassa. Koivu on alueella tavallinen ja paikoin runsaanakin esiintyvä kangasmetsien sekapuu. Kankaanpäässä lehtomaisuutta esiintyy pienialaisesti vesistöjen tuntumassa ja jyrkänteiden tyvillä. Metsätalouden leima on näkyvissä kauttaaltaan alueen metsissä. Kankaanpäässä tavallisia ovat rahkasuot. Suot ovat rannikolle tyypillisesti kermikeidassoita. Suota ovat paljolti ojitettuja ja osa soista on kuivatettu ja otettu maaviljelyskäyttöön tai turvetuotantoalueiksi. Luonnonvaraisia soita vähän. Suunnittelualueella on useita kirkasvetisiä puroja, joissa purotaimen viihtyy tai on aiemmin viihtynyt. Ne saavat alkunsa harjujen liepeiltä. Kankaanpään kaupungin nimikkolajit ovat kanerva, männyn punikkitatti, purotaimen, käpytikka, euroopanmajava sekä kekomuurahainen.
8 Keskustan osayleiskaava 8 4 ERITYISET LUONTOARVOT 4.1 Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Hämeenkankaan Natura-alue Hämeenkankaan Natura-alue (FI ) ulottuu suunnittelualueelle alueen itälaidalla. Hämeenkangas on laaja (4369 ha), suureksi osaksi suomaiseman reunustama, geologisesti ja biologisesti erittäin merkittävä harjualue. Noin 15 km pitkä alue käsittää mm. suuren saumaselänteen, siihen liittyvän saumalaajentuman, useita kookkaita harjukuoppia, rantatasanteita ja rantavallisarjoja. Harjualueen korkeimmat alueet ovat alueen itäosassa, Soiniharjun-Niiniharjun alue, jonka lakikorkeus on noin 180 mmpy. Osa harjualueesta kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan. Suunnittelualueelle ulottuu Natura-alueen länsireunalla sijaitseva Isokeidas. Isokeidas on tyypillinen pohjoissatakuntalainen kermikeidas. Suolla on yhtäjaksoisia kanerva-rahkarämekermejä ja niiden välissä laajoja ja upottavia sammalruoppakuljuja. Allikoita on jonkin verran. Alueella esiintyy mm. lyhytkortista nevaa. Isokeitaan eteläpuolella sijaitsee Natura-alueeseen kuuluva Pansian lähteikkö, siitä lähtevä puro ja reunuskorpi. Lähteestä otetaan varoen talousvettä. Puusto on keski-ikäistä, kuusivaltaista sekametsää. Lähteikkö- ja korpikasvillisuus on suhteellisen edustavaa. Alueella tavataan korpinurmikan erillisesiintymä ja purossa esiintyy purosätkin. Muita alueen lajeja ovat mm. kevätlinnunsilmä, lehtotähtimö ja luhtalemmikki. Pansian lähde on luonnonsuojelualuetta myös seutukaavassa. Alueet ovat luonnonsuojeluohjelma-alueita. Alueet eivät sovellu rakentamiseen Erityisen arvokkaat kohteet 1 Kiimakankaan puro ja puronvarsi Tien pohjoispuolella puro virtaa korpisessa painanteessa. Puustoon kuuluvat kuusi (Picea abies) ja koivu (Betula sp). Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustikkaa (Vaccinium myrtillus), mesiangervoa (Filipendula ulmaria), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), metsäkortetta (Equisetum sylvaticum) ja rentukkaa (Caltha palustris). Itäpuoliset hakkuut ulottuvat osittain hyvin lähelle puroa. Tien eteläpuolella puron varsi on huomattavan edustava ja viehättävä. Järeiden kuusten ja pihlajan varjossa kenttäkerros on ruohoinen ja lajistoon kuuluu mm. metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), korpi-imarre (Phegopteris connectilis), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), ketunleipä (Oxalis acetosella), oravanmarja (Maianthemum bifolia), metsäkorte, karhunputki (Angelica sylvestris) ja metsätähti (Trientalis europaea). Alue on metsälain mukainen kohde. Alue ei sovellu rakentamiseen. Rakentamatta jätettä-
9 Keskustan osayleiskaava 9 vien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 2 Koskenojan puro ja puronvarsi Koskenoja virtaa suunnittelualueen koillisosassa. Puronvarsi on vaihteleva. Paikoin on kangasmaastoa, paikoin suurruohoniittyä ja paikoin mm. ruoho- ja lehtokorpea. Koskenojan keskivaiheilla sijaitsee myös Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsälain mukaiseksi kohteeksi rajaama Koskenojan puronotkelma. Alueen lajistoon lukeutuvat mm. kuusi, harmaaleppä (Alnus incana), koivu, pihlaja (Sorbus aucuparia), pohjanpunaherukka (Ribes spicatum), mesiangervo, lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia), korpi-imarre, ketunleipä, metsäimarre, orvokki (Viola sp.), sudenmarja (Paris quadrifolia) sekä mesimarja (Rubus arcticus). Koskenojan itäpäässä sijaitsevat myös vanhat tervahaudat ja alueelle on rakennettu laavu virkistyskäyttöä varten. Alue on jonkin verran kulunut laavun ympäristöstä. Koskenojan länsiosassa on myös useassa kohdassa lehtoalueita (mm. suurruoho- ja saniaislehtoa). Niiden lajistoon kuuluvat mm. kuusi, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre, hiirenporras (Athyrium filix-femina), oravanmarja, ketunleipä, sudenmarja, mesiangervo, lehtovirmajuuri, ojakellukka (Geum rivale), kurjenjalka, metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) ja kultapiisku (Solidago virgaurea), lillukka (Rubus saxatilis) ja heiniä. Paikoin on korpisuutta ja luhtaisuutta. Nämä alueet ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Läntistä osaa on paikoin oikaistu kaivamalla ja vanha uoma on jäänyt kuivaksi. Alue on vaihteleva luontotyyppien jatkumo. Alueeseen sisältyy myös metsälain mukaisia kohteita. Alue ei sovellu rakentamiseen erityisesti tärkeiden elinympäristöjen osalta. Puronvarren muita osia suositellaan jätettäväksi luonnontilaan. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 3 Jyränojan puro ja puronvarsi Jyränoja sijaitsee suunnittelualueen pohjoisosassa. Jyränojan varressa on kuusivaltaista ja paikoin lehtipuuvaltaista lehtomaista kasvillisuutta. Paikoin rantatörmät ovat jyrkät. Lajistoon kuuluu mm. kuusi, harmaaleppä, tuomi (Prunus padus), koivu, mesiangervo, ojakellukka, metsäkorte, sudenmarja, metsäimarre, ketunleipä, kastikat (Calamagrostis sp.), lehtovirmajuuri, leinikki (Ranunculus sp.). Paikoin on luhtaisuutta ja lajistoon tu-
10 Keskustan osayleiskaava 10 levat mm. vehka (Calla palustris) ja kurjenjalka. Alueet voivat osin olla metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alue on vaihteleva luontotyyppien jatkumo. Alueeseen sisältyy myös mahdollisia metsälain mukaisia kohteita. Alue ei sovellu rakentamiseen erityisesti tärkeiden elinympäristöjen osalta. Puronvarren muita osia suositellaan jätettäväksi luonnontilaan. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 4 Purot Purot välittömine lähiympäristöineen ovat suunnittelualueella luonnon monimuotoisuutta merkittävästi lisääviä alueita. Niiden varressa esiintyy kankaita, lehtomaisia kankaita ja lehtoja. Purouomat ovat luonnontilaisen mutkittelevia ja vesi on kirkasta. Purot ovat taimenen potentiaalisia esiintymisalueita. Lisäksi ne ovat myös maisemallisesti viehättäviä. Paikoin purot kulkevat kulttuurimaisemassa peltojen keskellä, paikoin metsäisillä alueilla rantamaastot on hakattu. Purot välittömine lähiympäristöineen muodostavat kuitenkin suunnittelualueen luontoympäristössä merkittäviä luontotyyppijatkumoja ja ekologisia käytäviä sekä ovat alueella luonnon monimuotoisuutta lisääviä kohteita. Jo aiemmin esille nostettujen purojen lisäksi erityisesti Pajuoja, Lohipuro, Hapuanoja, Pansianoja, Pitäjänoja Myllykankaanoja yhdessä Kukkarokosken kanssa toivotaan huomioitavan suunnittelussa. Puro-ojien ympäristöihin liittyy suunnittelualueella merkittävimmät luontoarvot ja ne muodostavat luontotyyppijatkumoja ja ekologisia käytäviä. Puro-ojat, erityisesti Pajuoja, Lohipuro, Pitäjänoja, Pansianoja, Hapuanoja ja Myllykangas yhdessä Kukkarokosken kanssa toivotaan huomioitavan suunnittelussa luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina, eikä niiden ranta-alueille suositelle rakentamista. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä. 5 Seppälänlahti Ruokojärven pääallas on melko karu. Ruokojärven Seppänlahdessa ja Narvilahdessa esiintyy umpeenkasvua. Pohjois-osassa sijaitsevaan luusuaan on ruopattu kaupungin uimaranta. Järven pohjoisosan kasvillisuuteen kuuluu vesisaran ja pullosaran vallitsemia saraluhtavöitä. Paikoin esiintyy järviruokokasvustoja ja mm. kurjenmiekkaa, kurjenjalkaa, pohjanlummetta ja järvikortetta. Järven eteläosan Narvinlahden pohjukka on jonkin verran umpeenkasvanut. Siellä esiintyy vallitsevasti pullosaraa, vesisaraa ja kurjenjalkaa sekä paikoin osmankäämiä. Kelluslehtisistä esiintyy mm. pohjanlummetta, ulpukkaa ja uistinvitaa (Suominen 2004). Seppälänlahti on täysin umpeenkasvanut. Lahdessa esiintyy järviruokokasvustoja, saraluhtaa, osmankäämikasvustoja, järvikortekasvustoja sekä järviruoko- /järvikaislakasvustoja. Lahden keskiosa on kelluslehtisten ja uposlehtisten valtaama lajeinaan pohjanlumme, uistinvita, pikkupalpakko ja rantapalpakko. Vesikuusi esiintyy myös alueella runsaana (Suominen 2004). Seppälänlahti on linnustollisesti arvokasta aluetta. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Narvinlahti on muuton aikainen ruokailu ja levähdysalue. (Suominen 2004). Alue on linnustollisesti tärkeä ja luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa.
11 Keskustan osayleiskaava Muut merkittävät kohteet 6 Kankaanjärvi Kankaanjärvessä esiintyy saraluhtavöitä, joiden valtalajistoon kuuluvat vesisara ja pullosara. Lisäksi järvessä esiintyy järviruokokasvustoja ja osmankäämikasvustoja. Järven koko alueella ovat runsaana pohjanlumme, uistinvita sekä ärviät. Kankaanjärvi on erittäin arvokas linnuston muutonaikainen ruokailu- ja levähdysalue (Suominen). Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 7 Lamminjärvi Lamminjärvi on hyvin pieni, luhtarantainen vesistö alueen länsiosassa. Lammiinjärvellä esiintyy laulujoutsen, liro ja kurki (Suominen). Alueella on linnustollista merkitystä ja se on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 8 Halmeen puro Kapea puro mutkittelee luonnontilaisesti metsäisen alueen halki. Puron varressa on kuusivaltaista lehtoa/lehtomaista kangasta, jossa valtapuuna esiintyvät kuusi ja koivu. Kenttäkerokseen kuuluvat ketunleipä, oravanmarja, metsäalvejuuri, metsäimarre, soreahiirenporras, metsämansikka (Fragaria vesca), mustikka, sudenmarja sekä korpi-imarre. Ojan penkereellä esiintyi mm. rentukkaa, mesiangervoa ja tesmaa (Milium effusum). Alueen edustavuutta vähentävät huomattavasti ympäristön hakkuut ja sähkölinja, joten aluetta ei tulkittu metsälain mukaiseksi kohteeksi. Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 9 Kyrvönjärvi Kyrvönjärvi on suullisen tiedon mukaan ns. laskettu järvi, joka on tällä hetkellä soistunut. Se muistuttaa laajaa rahkasammalpohjaista saranevaa. Lajistoon kuuluvat sarojen lisäksi mm. karpalo (Vaccinium sp.), kurjenjalka ja suoputki (Peucedanum palustre). Alueen luoteiskulmauksessa on myös pienialaisesti lehtokorpimaisuutta. Alue on luonnon ja maiseman monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 10 Vähäjärvi Vähäjärvi on maisemallisesti viehättävä pieni kohde, jonka arvoa vähentää alueen eteläpuoliset hakkuut. Vähäjärven ranta-alue on hieman hyllyvää rahkasammal-
12 Keskustan osayleiskaava 12 pohjoista saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös jonkin verran mm. suo-orvokkia (Viola palustris), kurjenjalkaa ja pajuja (Salix sp.). Alueella on liikkunut hirvi. Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde, jonka merkitys ei kuitenkaan suuri. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 11 Rämeet Kooninkeitaan pohjoispuolella on maisemallisesti kaunista, kohtalaisen luonnontilaista isovarpurämettä. Kohteella on lähinnä maisemallista ja luonnontilaisuuden tuomaa arvoa. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 12 Kallioiset alueet Maisemallisesti viehättäviä kallioalueita on lukuisia, kuten Pitkälänmäen kalliot, joita kutsutaan yleisesti Tanssi kallioiksi, Sällinnevan kalliot, Räikkälän kalliot ja Kyrvönkeitaan kalliot. (Alueet on nimetty lähellä sijaitsevan paikan mukaan.) Kallioiset maastot ovat alueelle erittäin tyypillisiä. Suunnittelualueen kallioilla tavattu erityistä lajistoa, eikä erityisiä pinnanmuotoja, joten ne ovat lähinnä maisemallisia kohteita. Kohteilla on maisemallisia arvoja ja jonkin verran luonnon monimuotoisuutta lisääviä arvoja. Kohteet toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa Direktiivilajit Direktiivilajeista erityistä huomiota alueella kiinnitettiin liito-oravan mahdolliseen esiintymiseen alueella. Liito-oravahavainnot on esitetty myös liitekartalla 1. Liito-oravan biologiaa Liito-orava (Pteromus volans) suosii vanhempia kuusivaltaisia metsiä, joissa on riittävästi järeitä kuusia ja kolohaapoja tarjoamaan suojaa sekä pesäpuiksi. Sopivien pesäpaikkojen lisäksi liito-oravan reviirillä on oltava riittävästi myös ravintopuita, kuten koivuja, haapoja ja leppiä. Liikkuessaan reviirillään alueelta toiselle liitooravat voivat käyttää myös nuoria metsiä, taimikoita ja siemenpuuhakkuualueita. Puuttomat avohakkuut, nuoret taimikot ja muut avoimet alueet eivät sovellu liitooravalle. Liito-oravat liikkuvat laajoilla alueilla. Urosten reviirin keskimääräinen koko on noin 60 hehtaaria ja naaraiden 8 hehtaaria. Liito-oravalla on ja se käyttää useita pesiä elinpiirillään. Kesällä liito-oravan ravintoa ovat lehtipuiden, erityisesti haavan, lepän ja koivun, lehdet. Talvella se käyttää ravinnokseen lepän ja koivun norkkoja, sekä havupuiden kukintoja ja vuosikasvaimia.
13 Keskustan osayleiskaava 13 Liito-orava on yöeläin ja siksi vaikeasti havaittava. Usein ainoa merkki sen esiintymisestä on suurten kolopuiden ja kuusten juurella olevat uloste- eli papanakasat. Uhanalaisuus Liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Uhanalaisuusluokitus perustuu kannan taantumiskehitykseen. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin, joiden suojelutason tulee säilyä suotuisana. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 13 Liito-orava havainnot Varmoja havaintoa liito-oravasta tehtiin ainoastaan Kiimankankaan puron varresta, jossa papanoita havaittiin yhdellä puulla vähäinen määrä. Alue oli kuitenkin liitooravalle sopivaa. Alue on direktiivilajille soveliasta ympäristöä ja metsälain mukainen kohde. Alue ei sovellu rakentamiseen. Vanhoja havaintoja on myös Jyränkylän ja Järventaustan asemakaava-alueilta (Air-Ix Ympäristö 2006). Myös ne on merkitty karttaan punaisella. 14 Majava Suomessa esiintyy kahta majavalajia euroopanmajavaa (Castor fiber) ja kanadanmajavaa (Castor canadensis). Euroopanmajava on Suomen alkuperäinen majavalaji, mutta sitä esiintyy lähinnä Satakunnan seudulla. Muutoin suomen majavat ovat pääosin istutusperäisiä kanadanmajavia. Euroopanmajava on Suomessa silmällä pidettävä (NT) laji. Se kuuluu luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajeihin. Majavan osalta Suomella on kuitenkin poikkeama liitteen II ja IV vaatimuksista. Suunnittelualueella tavattiin majavan elinalue suunnittelualueen pohjoisosassa. Alueella esiintyy suullisen tiedon mukaan vain silmällä pidettävä euroopanmajava. Alue ei sovellu rakentamiseen. Myöskin puroon jonka varrella eläin esiintyy on hyvä kiinnittää suunnittelussa jatkossakin huomiota. 4.3 Eläimistö ja linnusto Alueen eläimistöä ja linnustoa on käsitelty olemassa olevien tietojen ja maastohavaintojen sekä Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys (Suominen 2004) pohjalta kohdissa 4.2 ja 4.3.
14 Keskustan osayleiskaava 14 5 YHTEENVETO Suunnittelualueen luonnonmaiseman pääelementit ovat avoin maaseutumaisema, pientaloasutusalueet ja metsät. Alueen merkittävimmät luonnonmaisematekijät ovat pohjoisosan avoimet peltomaisemat ja Ruokojärven järvimaisema, joille avautuu ympäröiviltä teiltä kauniita näkymiä. Alueen sisäisessä lähimaisemassa merkittävimmät maisemaa rikastuttavat tekijät ovat kirkasvetiset purot rehevine rantakasvustoineen. Myös alueella yleiset kalliot ja puoliavoimet ja avoimet suot muodostavat mielenkiintoisia puoliavoimia maisematiloja laajojen peltomaisemien lisäksi. Kasvillisuutta hallitsevat kangasmetsät ja rahkasuot. Männikkökankaat ovat kuivahkoja ja niille on leimallista talousmetsäkäyttö. Myös kuusikoita ja sekametsiä esiintyy alueella. Lehtomaisuutta esiintyy pienialaisesti vesistöjen tuntumassa ja jyrkänteiden tyvillä. Alueella on lukuisia harjujen liepeiltä alkunsa saavia kirkasvetisiä puroja, joissa purotaimen viihtyy tai on aiemmin viihtynyt. Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat yleensä pienialaisesti ja liittyvät pääsääntöisesti vesistöihin ja niiden ranta-alueisiin sekä kalliotörmiin. Puronvarsilla ja järvien rannoilla esiintyy rehevämpää, luonnon monimuotoisuutta rikastuttavaa kasvillisuutta ja huomioon otettavaa lajistoa. Myös itse vesistöissä on eläimistölle tärkeitä kohteita. Merkittävistä kohteista on kerrottu tarkemmin kohdissa 4.1ja 4.2. Kohteissa on mukana myös luonnonmaiseman kannalta merkittäviä alueita. Kartoitusajankohta voi aiheuttaa epävarmuutta kartoitustulokseen joidenkin direktiivilajien osalta. Kankaanpään luonnolle on kuitenkin tyypillistä, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet ovat pienialaisia. Ne sijoittuvat usein kapea-alaisesti vesistöjen tuntumaan tai ovat esimerkiksi pieniä lehtolaikkuja jyrkkien rinteiden tyvellä. Koska alueet ovat pieniä, niitä voidaan tarkistaa vielä asemakaavoituksen yhteydessä. Myös liito-oravan esiintymistä esitetään tarkennettavaksi asemakaavatöiden yhteydessä. AIRIX Ympäristö Oy Tampereella Sanna Tolonen Biologi, FM
15 Keskustan osayleiskaava 15 LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka Biological Station. Oulun yliopisto. Oulu. Haastattelu luontotiedoista S. Tolonen / M. Suominen, Kankaanpää Kirjeenvaihto luontotiedoista S. Tolonen / P. Henttonen, Kankaanpää 2006, Kankaanpään kaupunki. Kaavoituksen lievealueiden asemakaavoitus. Luonto- ja liito-oravaselvitys. Air-Ix Ympäristö Oy Kankaanpään kaupunki. Ruokojärven vesistön kunnostushanke. Air-Ix Ympäristö Oy Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Satakunnan maakuntakaava, valmisteluvaihe 2008, luonnos , Satakuntaliitto. Satakunnan Seutukaava 5. Seutukaavakartta ja -määräykset. Ympäristöministeriö vahvistanut Sarja A:255. Satakuntaliitto Satakunnan Seutukaava 5. Seutukaavaselostus. Ympäristöministeriön vahvistama Sarja A:256. Satakuntaliitto Suomen kartasto, vihko 131 (1987) Ilmasto. Suominen, M. 2004: Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertta
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotTUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET
TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotLAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK
LAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK Air-Ix Ympäristö Oy 11.1.2007 Sanna Tolonen Teilinummen alueen asemakaavan laadinta 2/7 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 MAISEMA...
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, VATTUKYLÄ LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, VATTUKYLÄ LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLeivonmäen kunta Niininiemen asemakaava
Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotTEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle
LUONTOSELVITYS 2013 16X160803 21.11.2013 TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle Luontoselvitys Teuvan kunta Luontoselvitys
Lisätiedot