KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS"

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

2 Keskustan osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualue Aineisto ja menetelmät Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisema Ilmasto Maa- ja kallioperä Topografia Vesistöt Luonto ERITYISET LUONTOARVOT Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Erityisen arvokkaat kohteet Muut merkittävät kohteet Direktiivilajit Liito-orava... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Majava... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.3 Eläimistö ja linnusto YHTEENVETO LÄHTEET LIITEKARTTA 1 Arvokkaat luontokohteet

3 Keskustan osayleiskaava 3 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Kankaanpään kaupungille keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki edellyttävät maankäyttösuunnitelmien vaikutusten selvittämistä, jotta hanke-alueilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja tärkeät maisema-arvot sekä edistää hyvän elinympäristön tavoitetta. Luontoselvitys on selvitys alueen luonnon ja luonnonmaiseman nykytilasta. Tavoitteena on selvittää suunnittelualueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä tunnistaa ja nostaa esiin eri lakien kautta (luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki) tai muutoin arvokkaiksi tulkittavat luontokohteet. Lisäksi kiinnitetään huomiota maisemallisiin seikkoihin. Selvityksessä esitetään suosituksia maankäytölle, jotta arvokkaat kohteet voitaisiin huomioida suunnittelussa. Selvityksen on laatinut FM biologi Sanna Tolonen AIRIX Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpään keskustassa, keskustaajaman asemakaavoitettujen alueiden ympärillä (rajaus liitekartassa 1). Suunnittelualueen halkaisee koillis-lounais suunnassa Poriin johtava valtatie 23 ja pohjois-etelä suuntainen kantatie 44. Suunnittelualue on pääosin maaseutumaista ja metsäistä ympäristöä sekä taajama-aluetta keskustan tuntumassa. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ennen maastokartoitusta tutustuttiin alueelta olevaan aiempaan luontotietoon ja karttamateriaaliin. Alueelta on tehty selvitykset: Lievealueiden luontoselvitys (Air-Ix Ympäristö Oy 2006) sekä Ruokojärven kunnostushankkeeseen (Air-Ix Ympäristö Oy 2005) tehty Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja luontoselvitys (Suominen 2004). Ympäristötietojärjestelmä Hertasta tarkistettiin alueen mahdolliset ennalta tunnetut, arvokkaat luontokohteet. Lisäksi haastateltiin alueen luontoa hyvin tuntevaa luontokartoittaja Markku Suomista ( ), joka kertoi olemassa olevia tietoa sekä arvokkaiden luontokohteiden, arvokkaan lajiston että liitooravan esiintymisen osalta. Lisäksi käytettävissä oli Pekka Henttosen kirjaamia havaintoja (2006, 2007). Alueella suoritettiin maastokartoituksia välisenä aikana. Suunnittelualuetta kierrettiin ja valokuvattiin. Kartoitus oli yleiskaavatasoinen ja sitä painotettiin lähtötietoaineiston pohjalta. Kartoitus oli kasvillisuuspainotteinen. Linnustoa ja muuta eläimistöä havainnoitiin kartoituksen yhteydessä, mutta varsinaista linnustoselvitystä tai muita erillisselvityksiä ei tehty. Direktiivilajeista erityistä huomiota kiinnitettiin liito-oravan esiintymiseen. Selvitystieto koostettiin raportiksi. Raportissa suunnittelualueen luontoa kokonaisuudessaan on kuvattu yleisellä tasolla. Alueen arvokkaat kohteet, joita ovat luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset kohteet sekä muulla tavoin mahdollisesti arvokkaat kohteet, on kuvattu raportin tekstiosassa yksityiskohtaisemmin. Ne on esitetty myös raportin liitteenä olevalla kartalla.

4 Keskustan osayleiskaava 4 Kartoitusajankohta voi aiheuttaa epävarmuutta kartoitustulokseen joidenkin direktiivilajien osalta. Kankaanpään luonnolle on kuitenkin tyypillistä, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet ovat pienialaisia. Ne sijoittuvat usein kapea-alaisesti vesistöjen tuntumaan tai ovat esimerkiksi pienialaisia lehtolaikkuja jyrkkien rinteiden tyvellä. Pienialaisuudestaan johtuen niitä voidaan tarkistaa myös asemakaavoituksen yhteydessä. 2.3 Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset Luontoa kuvataan luokittelemalla alueen kasvillisuus kasvillisuustyypeiksi eli biotoopeiksi. Kasvillisuustyyppeinä käytetään ns. tavanomaisia tyyppejä kuten havumetsät, lehtipuuvaltaiset metsät jne. Kasvillisuustyypeillä voi tekstissä olla tarkempia lisämääreitäkin. Arvokkaiden kohteiden kasvillisuuskuviointi ei aina noudata täysin luonnossa esiintyvää kasvillisuutta, koska kuvioissa voi olla mukana erilaisia toiminnallisia elementtejä. Kohdekuvauksissa kerrotaan kohteen edustama kasvillisuustyyppi eli biotooppi, kohteen kuvaus ja mahdollisia aikaisempia tietoja alueesta, erityisarvo sekä sen perustelut. Luontokohteiden erityisarvo perustuu kohteiden luonnonsuojelullisen arvon määrittämiseen. Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitekartalla 1. Luontokohteiden arvotusperusteet Kohteen luonnonsuojelullista arvoa määrittävät selkeästi luonnonsuojelua ohjaavat lait. Kohteella voi olla myös laissa erikseen määrittelemätöntä luonnonsuojelullista tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaita luontokohteita ovat: Suojelualueet (suojelualueet, luonnonmuistomerkit, valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkoston alueet) Muut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet (seutukaavojen suojeluvaraukset, arvokkaat kallioalueet, pienvedet, perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat) Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LsL 29 ) Metsälain (MeL 10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit (1. luku 15a ja 17a ) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet (geologisesti arvokkaat muodostumat, arvokkaat vesialueet, perinnemaisemien luontotyypit, erityisesti suojeltavien lajien esiintymät, muiden uhanalaisten lajien esiintymät, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymät sekä lintudirektiivin liitteen I lajit, muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten vanhat metsät) Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä alueen toiminnallista merkitystä lajitasolle. Esimerkiksi edustavalla kasvillisuudella tarkoitetaan elinympäristölle tyypillistä, lajistoltaan monipuolista ja hyvin säilynyttä kasvillisuutta. Uhanalaisuusluokituksena käytetään Ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuus arviointia. Se on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Valtakunnalliset uhanalaisuusluokat ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Luokkaan silmälläpidettävät (NT) kuuluvat lajit eivät ole vielä varsinaisesti uhanalaisia. Alueellista lajien uhan-

5 Keskustan osayleiskaava 5 alaisuutta käsiteltäessä käytetään vain kahta luokkaa, alueellisesti uhanalaiset (RT) ja hävinneet (RE). Maisema Maisemaa käsitellään tässä selvityksessä luonnonmaisema-arvojen kautta. Luonnonmaisemaltaan arvokkaat kohteet ovat esimerkiksi luonnonmaisemaltaan arvokkaita näkymiä ja näkymäalueiden rajapintoja tai yksittäisiä luontokohteita. 3 ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 3.1 Maisema Kankaanpää kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin Pohjois- Satakunnan järviseutuun. Pohjois-Satakunnan seudulla Lounaismaa vaihettuu Suomenselän karuiksi vedenjakaja-alueiksi. Maaperän ja pinnanmuodot ovat melko vaihtelevia. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreenia sekä kalliomaita. Soiden määrä on selvästi korkeampi kuin muualla Lounaismaalla. Aivan maisemamaakunnan pohjois-osassa on huomattava Hämeenkankaan reunamuodostuma, joka Kankaanpään länsilaidalla kaartuu pohjoiseen Pohjankankaan saumamuodostumajaksoksi. Seudun metsäistä yleisilmettä elävöittävät järvet, joista muutamat ovat melko isojakin. Viljelyalueilla järviä on myös laskettu ja ne ovat rehevöityneet lintujärviksi. Savikoita on vain niukalti joidenkin pienehköjen jokien varsilla. Maanviljelyn edellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla Lounaismaalla. Vaikka peltomaa-alaa on pohjoisessa muuta lounaismaata niukemmin, toistuvat pienet kumpuilevat peltokuviot maisemassa tiheästi. Peltomaisemaa elävöittää usein sen sijainti järven tai joen ranta-alueella. Metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovat alueella tärkeitä. Suunnittelualueen maisemakuvalliset erityispiirteet Suunnittelualueen maiseman pääelementit ovat avoin maaseutumaisema, pientaloasutusalueet ja metsät. Alueen merkittävimmät maisematekijät ovat pohjoisosan avoimet peltomaisemat ja Ruokojärven järvimaisema, joille avautuu ympäröiviltä teiltä kauniita näkymiä. Ruokojärven tuntumassa on myös kaunista vanhaa rakennuskantaa. Alueen sisäisessä lähimaisemassa merkittävimmät maisemaa rikastuttavat tekijät ovat luonnonmaisemallisia elementtejä, joista kirkasvetiset purot rehevine rantakasvustoineen erityisesti nousevat esiin. Myös alueella varsin tavalliset kalliot ja puoliavoimet ja avoimet suot muodostavat kauniita puoliavoimia maisematiloja. 3.2 Ilmasto Kankaanpään seudulla vuoden keskilämpötila on +3,5-4 C ja vuotuinen sademäärä on mm. Kasvukausi on Suomen oloissa pitkä, vrk. Kasvukausi on alueella pitkähkö, sillä ilmasto on muun eteläisen Suomen lailla osin leuto. 3.3 Maa- ja kallioperä Kankaanpäässä kallioperä on graniittia. Varsinaisia laajoja tai korkeita kallioalueita ei alueella ole, vaikka paikoin maa on kalliosta. Kalliota pilkistävät maa-ainesten alta. Suunnittelualueella on kaksi Satakunnan maakuntakaavassa (luonnos ) mainittua arvokasta geologista muodostumaa. Kohteet ovat arvokkaita kallioalueita

6 Keskustan osayleiskaava 6 Levättömänkalliot - Makkaramäki (kohde 70 maakuntakaavassa), joka sijaitsee Ruokojärven itäpuolella ja Ruinunkalliot (kohde 69 maakuntakaavassa), joka sijoittuu suunnittelualueen etelärajan tuntumaan. Maaperä Kankaanpään alueella on pääasiassa moreenia. Savea ja hiesua esiintyy ranta-alueilla. Hämeen- ja Pohjankankaalla on sora- ja hiekkakerrostumia. 3.4 Topografia Kankaanpään maastonmuodot ovat vaihtelevia. Alueen länsi- ja keskiosat ovat suhteellisen tasaisia alueita. Itään päin siirryttäessä korkeuserot kasvavat. Kankaanpään korkeimmat alueet sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella Hämeen- ja Pohjankankaalla, jossa maanpinnan tason korkeus on yli 100 mmpy. Nämä harjut sisältyvät osittain valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan ja Natura ohjelmaan. Suunnittelualueen maasto on korkeimmillaan alueen itälaidalla, Hämeenkankaan tuntumassa, missä maaston korkeus on 110 mmpy. Suunnittelualueen matalimmat laaksoalueet sijoittuvat alueen luoteisosaan, missä maaston korkeus Karviajoen läheisillä peltoalueilla on mmpy. 3.5 Vesistöt Suunnittelualueen vesistöt kuuluvat Karvianjoen vesistöalueeseen (tunnus 36). Kankaanpään merkittävimpiin vesistöihin kuuluvat suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä (länsi-luode) Karvianjoki ja sen sivuhaarat, jotka saavat alkunsa kaupungin alueella sijaitsevista järvistä. Karvianjoen alueella esiintyy paljon euroopanmajavaa sekä saukko ja purotaimen. Kankaanpään alueelle tyypillisiä ovat pienet järvet, joista tunnetuimpia ovat mm. suunnittelualueella, taajaman eteläpuolella sijaitseva Ruokojärvi. Järvet ovat suuntautuneet luoteesta kaakkoon suuntautuvien moreeniselänteiden mukaisesti. Monet järvialueet ovat keväisin tulvien aikaan huomattavasti laajempia kuin myöhemmin kesällä. Ne ovat myös vesilintujen suosimia levähdysalueita. Kankaanpää sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Ruokojärvi Ruokojärvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Ruokojärven vesistöön. Ruokojärven vesistö saa alkunsa Kankaanpään - Lavian maantien varrella sijaitsevilta soilta, mistä vesi virtaa Aumaojaa myöten Ruokojärveen. Ruokojärven lasku-uoma, Ruoko-oja laskee runsaat 2 km luoteeseen Kankaanjärveen. Kangasjärvestä vedet virtaavat edelleen Pitäjänojaa myöten Karvianjokeen Paattikosken yläpuolelle. Ruokojärven valuma-alueen pinta-ala on noin 14 km 2 ja järvisyys noin 6,6 %. Järvi on syvimmässä kohdin noin 4 metrin syvyinen. Ruokojärven valuma-alueesta noin 30 % on peltoa. Ranta-alueista suurin osa on peltoa ja pieni osa rakennettua ympäristöä. Ruokojärven pohjoispuolella kulkee kantatie 44. Kankaanjärvi Kankaanjärvi sijaitsee aivan taajaman luoteispuolella. Kankaanjärven valumaalueen pinta-ala on noin 12 km 2. Valuma-alueesta peltoa on noin 50 %. Rannoista yli puolet on viljelykäytössä. Kankaanjärven itäpuolinen ranta rajautuu maantiehen. Kankaanjärven pinta-ala on 10 ha ja syvyys vaihtelee 0,5-1,0 metrin välillä.

7 Keskustan osayleiskaava 7 Kooninjärvi Kankaanjärvi sijaitsee aivan taajaman länsipuolella. Kooninjärven ympäristö on pääosin metsä- ja suomaastoa. Ranta-alueella on mökkejä. Kooninjärven pinta-ala on 10,6 ha. Pohjavedet Suunnittelualueen itälaidalle, Pansiankulman alueelle, ulottuu Hämeenkankaan - Niinisalon pohjavesialue, joka kuuluu pohjavesiluokkaan Luonto Alueen luonto Lounaismaan pohjoisosan eteläboreaalisessa kasvillisuudessa alkaa näkyä karun Suomenselän seudun keskiboreaalisia piirteitä. Vallitsevat metsätyypit vaihtelevat karuhkoista puolukkatyypin männiköistä tuoreisiin mustikkatyypin kuusisekametsiin. Viljavimmat lehtomaiset kankaat ja lehdot on suureksi osaksi raivattu pelloiksi niin Lounaismaan etelä- kuin pohjoisosassa. Suot ovat useimmiten pienialaisia korpia tai rämeitä. Rehevimmät suotyypit on otettu jo varhain hyötykäyttöön. Nyttemmin soita on usein ojitettu metsätalouskäyttö silmällä pitäen. Soita käytetään myös turvetuotantoalueina. Luonnontilaisia soita on vähän. Kankaanpään alueella merkittävimmät niistä kuuluvat suojeluohjelmaalueisiin. Ne sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, kuten Kahilakeidas ja Sinahmi. Suunnittelualueen luonto Kasvillisuutta hallitsevat kangasmetsät ja rahkasuot. Männikkökankaat ovat kuivahkoja. Varvustossa esiintyy runsaana kanerva ja jäkälikköjä on runsaasti, varsinkin kallioisilla alueilla. Laajimmat mustikkavaltaiset kuusikot sijoittuvat kaupungin etelä- ja lounaisosiin, muuta niitä on myös mm. suunnittelualueen pohjoisosassa. Sekapuustoisia ja lehtomaisiakin kankaita on paikoitellen. Lehtipuustoa ja haavikoita esiintyy erityisesti vesistöjen liepeillä ja kulttuurimaisemassa. Koivu on alueella tavallinen ja paikoin runsaanakin esiintyvä kangasmetsien sekapuu. Kankaanpäässä lehtomaisuutta esiintyy pienialaisesti vesistöjen tuntumassa ja jyrkänteiden tyvillä. Metsätalouden leima on näkyvissä kauttaaltaan alueen metsissä. Kankaanpäässä tavallisia ovat rahkasuot. Suot ovat rannikolle tyypillisesti kermikeidassoita. Suota ovat paljolti ojitettuja ja osa soista on kuivatettu ja otettu maaviljelyskäyttöön tai turvetuotantoalueiksi. Luonnonvaraisia soita vähän. Suunnittelualueella on useita kirkasvetisiä puroja, joissa purotaimen viihtyy tai on aiemmin viihtynyt. Ne saavat alkunsa harjujen liepeiltä. Kankaanpään kaupungin nimikkolajit ovat kanerva, männyn punikkitatti, purotaimen, käpytikka, euroopanmajava sekä kekomuurahainen.

8 Keskustan osayleiskaava 8 4 ERITYISET LUONTOARVOT 4.1 Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Hämeenkankaan Natura-alue Hämeenkankaan Natura-alue (FI ) ulottuu suunnittelualueelle alueen itälaidalla. Hämeenkangas on laaja (4369 ha), suureksi osaksi suomaiseman reunustama, geologisesti ja biologisesti erittäin merkittävä harjualue. Noin 15 km pitkä alue käsittää mm. suuren saumaselänteen, siihen liittyvän saumalaajentuman, useita kookkaita harjukuoppia, rantatasanteita ja rantavallisarjoja. Harjualueen korkeimmat alueet ovat alueen itäosassa, Soiniharjun-Niiniharjun alue, jonka lakikorkeus on noin 180 mmpy. Osa harjualueesta kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan. Suunnittelualueelle ulottuu Natura-alueen länsireunalla sijaitseva Isokeidas. Isokeidas on tyypillinen pohjoissatakuntalainen kermikeidas. Suolla on yhtäjaksoisia kanerva-rahkarämekermejä ja niiden välissä laajoja ja upottavia sammalruoppakuljuja. Allikoita on jonkin verran. Alueella esiintyy mm. lyhytkortista nevaa. Isokeitaan eteläpuolella sijaitsee Natura-alueeseen kuuluva Pansian lähteikkö, siitä lähtevä puro ja reunuskorpi. Lähteestä otetaan varoen talousvettä. Puusto on keski-ikäistä, kuusivaltaista sekametsää. Lähteikkö- ja korpikasvillisuus on suhteellisen edustavaa. Alueella tavataan korpinurmikan erillisesiintymä ja purossa esiintyy purosätkin. Muita alueen lajeja ovat mm. kevätlinnunsilmä, lehtotähtimö ja luhtalemmikki. Pansian lähde on luonnonsuojelualuetta myös seutukaavassa. Alueet ovat luonnonsuojeluohjelma-alueita. Alueet eivät sovellu rakentamiseen Erityisen arvokkaat kohteet 1 Kiimakankaan puro ja puronvarsi Tien pohjoispuolella puro virtaa korpisessa painanteessa. Puustoon kuuluvat kuusi (Picea abies) ja koivu (Betula sp). Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustikkaa (Vaccinium myrtillus), mesiangervoa (Filipendula ulmaria), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), metsäkortetta (Equisetum sylvaticum) ja rentukkaa (Caltha palustris). Itäpuoliset hakkuut ulottuvat osittain hyvin lähelle puroa. Tien eteläpuolella puron varsi on huomattavan edustava ja viehättävä. Järeiden kuusten ja pihlajan varjossa kenttäkerros on ruohoinen ja lajistoon kuuluu mm. metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), korpi-imarre (Phegopteris connectilis), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), ketunleipä (Oxalis acetosella), oravanmarja (Maianthemum bifolia), metsäkorte, karhunputki (Angelica sylvestris) ja metsätähti (Trientalis europaea). Alue on metsälain mukainen kohde. Alue ei sovellu rakentamiseen. Rakentamatta jätettä-

9 Keskustan osayleiskaava 9 vien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 2 Koskenojan puro ja puronvarsi Koskenoja virtaa suunnittelualueen koillisosassa. Puronvarsi on vaihteleva. Paikoin on kangasmaastoa, paikoin suurruohoniittyä ja paikoin mm. ruoho- ja lehtokorpea. Koskenojan keskivaiheilla sijaitsee myös Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsälain mukaiseksi kohteeksi rajaama Koskenojan puronotkelma. Alueen lajistoon lukeutuvat mm. kuusi, harmaaleppä (Alnus incana), koivu, pihlaja (Sorbus aucuparia), pohjanpunaherukka (Ribes spicatum), mesiangervo, lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia), korpi-imarre, ketunleipä, metsäimarre, orvokki (Viola sp.), sudenmarja (Paris quadrifolia) sekä mesimarja (Rubus arcticus). Koskenojan itäpäässä sijaitsevat myös vanhat tervahaudat ja alueelle on rakennettu laavu virkistyskäyttöä varten. Alue on jonkin verran kulunut laavun ympäristöstä. Koskenojan länsiosassa on myös useassa kohdassa lehtoalueita (mm. suurruoho- ja saniaislehtoa). Niiden lajistoon kuuluvat mm. kuusi, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre, hiirenporras (Athyrium filix-femina), oravanmarja, ketunleipä, sudenmarja, mesiangervo, lehtovirmajuuri, ojakellukka (Geum rivale), kurjenjalka, metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) ja kultapiisku (Solidago virgaurea), lillukka (Rubus saxatilis) ja heiniä. Paikoin on korpisuutta ja luhtaisuutta. Nämä alueet ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Läntistä osaa on paikoin oikaistu kaivamalla ja vanha uoma on jäänyt kuivaksi. Alue on vaihteleva luontotyyppien jatkumo. Alueeseen sisältyy myös metsälain mukaisia kohteita. Alue ei sovellu rakentamiseen erityisesti tärkeiden elinympäristöjen osalta. Puronvarren muita osia suositellaan jätettäväksi luonnontilaan. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 3 Jyränojan puro ja puronvarsi Jyränoja sijaitsee suunnittelualueen pohjoisosassa. Jyränojan varressa on kuusivaltaista ja paikoin lehtipuuvaltaista lehtomaista kasvillisuutta. Paikoin rantatörmät ovat jyrkät. Lajistoon kuuluu mm. kuusi, harmaaleppä, tuomi (Prunus padus), koivu, mesiangervo, ojakellukka, metsäkorte, sudenmarja, metsäimarre, ketunleipä, kastikat (Calamagrostis sp.), lehtovirmajuuri, leinikki (Ranunculus sp.). Paikoin on luhtaisuutta ja lajistoon tu-

10 Keskustan osayleiskaava 10 levat mm. vehka (Calla palustris) ja kurjenjalka. Alueet voivat osin olla metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alue on vaihteleva luontotyyppien jatkumo. Alueeseen sisältyy myös mahdollisia metsälain mukaisia kohteita. Alue ei sovellu rakentamiseen erityisesti tärkeiden elinympäristöjen osalta. Puronvarren muita osia suositellaan jätettäväksi luonnontilaan. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä 4 Purot Purot välittömine lähiympäristöineen ovat suunnittelualueella luonnon monimuotoisuutta merkittävästi lisääviä alueita. Niiden varressa esiintyy kankaita, lehtomaisia kankaita ja lehtoja. Purouomat ovat luonnontilaisen mutkittelevia ja vesi on kirkasta. Purot ovat taimenen potentiaalisia esiintymisalueita. Lisäksi ne ovat myös maisemallisesti viehättäviä. Paikoin purot kulkevat kulttuurimaisemassa peltojen keskellä, paikoin metsäisillä alueilla rantamaastot on hakattu. Purot välittömine lähiympäristöineen muodostavat kuitenkin suunnittelualueen luontoympäristössä merkittäviä luontotyyppijatkumoja ja ekologisia käytäviä sekä ovat alueella luonnon monimuotoisuutta lisääviä kohteita. Jo aiemmin esille nostettujen purojen lisäksi erityisesti Pajuoja, Lohipuro, Hapuanoja, Pansianoja, Pitäjänoja Myllykankaanoja yhdessä Kukkarokosken kanssa toivotaan huomioitavan suunnittelussa. Puro-ojien ympäristöihin liittyy suunnittelualueella merkittävimmät luontoarvot ja ne muodostavat luontotyyppijatkumoja ja ekologisia käytäviä. Puro-ojat, erityisesti Pajuoja, Lohipuro, Pitäjänoja, Pansianoja, Hapuanoja ja Myllykangas yhdessä Kukkarokosken kanssa toivotaan huomioitavan suunnittelussa luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina, eikä niiden ranta-alueille suositelle rakentamista. Rakentamatta jätettävien rantavyöhykkeiden leveys olisi hyvä olla peltoalueilla 5-10 metriä, metsäisillä osilla 5-20 metriä ja rakennetuillakin alueilla noin 5-20metriä. 5 Seppälänlahti Ruokojärven pääallas on melko karu. Ruokojärven Seppänlahdessa ja Narvilahdessa esiintyy umpeenkasvua. Pohjois-osassa sijaitsevaan luusuaan on ruopattu kaupungin uimaranta. Järven pohjoisosan kasvillisuuteen kuuluu vesisaran ja pullosaran vallitsemia saraluhtavöitä. Paikoin esiintyy järviruokokasvustoja ja mm. kurjenmiekkaa, kurjenjalkaa, pohjanlummetta ja järvikortetta. Järven eteläosan Narvinlahden pohjukka on jonkin verran umpeenkasvanut. Siellä esiintyy vallitsevasti pullosaraa, vesisaraa ja kurjenjalkaa sekä paikoin osmankäämiä. Kelluslehtisistä esiintyy mm. pohjanlummetta, ulpukkaa ja uistinvitaa (Suominen 2004). Seppälänlahti on täysin umpeenkasvanut. Lahdessa esiintyy järviruokokasvustoja, saraluhtaa, osmankäämikasvustoja, järvikortekasvustoja sekä järviruoko- /järvikaislakasvustoja. Lahden keskiosa on kelluslehtisten ja uposlehtisten valtaama lajeinaan pohjanlumme, uistinvita, pikkupalpakko ja rantapalpakko. Vesikuusi esiintyy myös alueella runsaana (Suominen 2004). Seppälänlahti on linnustollisesti arvokasta aluetta. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Narvinlahti on muuton aikainen ruokailu ja levähdysalue. (Suominen 2004). Alue on linnustollisesti tärkeä ja luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa.

11 Keskustan osayleiskaava Muut merkittävät kohteet 6 Kankaanjärvi Kankaanjärvessä esiintyy saraluhtavöitä, joiden valtalajistoon kuuluvat vesisara ja pullosara. Lisäksi järvessä esiintyy järviruokokasvustoja ja osmankäämikasvustoja. Järven koko alueella ovat runsaana pohjanlumme, uistinvita sekä ärviät. Kankaanjärvi on erittäin arvokas linnuston muutonaikainen ruokailu- ja levähdysalue (Suominen). Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 7 Lamminjärvi Lamminjärvi on hyvin pieni, luhtarantainen vesistö alueen länsiosassa. Lammiinjärvellä esiintyy laulujoutsen, liro ja kurki (Suominen). Alueella on linnustollista merkitystä ja se on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 8 Halmeen puro Kapea puro mutkittelee luonnontilaisesti metsäisen alueen halki. Puron varressa on kuusivaltaista lehtoa/lehtomaista kangasta, jossa valtapuuna esiintyvät kuusi ja koivu. Kenttäkerokseen kuuluvat ketunleipä, oravanmarja, metsäalvejuuri, metsäimarre, soreahiirenporras, metsämansikka (Fragaria vesca), mustikka, sudenmarja sekä korpi-imarre. Ojan penkereellä esiintyi mm. rentukkaa, mesiangervoa ja tesmaa (Milium effusum). Alueen edustavuutta vähentävät huomattavasti ympäristön hakkuut ja sähkölinja, joten aluetta ei tulkittu metsälain mukaiseksi kohteeksi. Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 9 Kyrvönjärvi Kyrvönjärvi on suullisen tiedon mukaan ns. laskettu järvi, joka on tällä hetkellä soistunut. Se muistuttaa laajaa rahkasammalpohjaista saranevaa. Lajistoon kuuluvat sarojen lisäksi mm. karpalo (Vaccinium sp.), kurjenjalka ja suoputki (Peucedanum palustre). Alueen luoteiskulmauksessa on myös pienialaisesti lehtokorpimaisuutta. Alue on luonnon ja maiseman monimuotoisuutta lisäävä kohde. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 10 Vähäjärvi Vähäjärvi on maisemallisesti viehättävä pieni kohde, jonka arvoa vähentää alueen eteläpuoliset hakkuut. Vähäjärven ranta-alue on hieman hyllyvää rahkasammal-

12 Keskustan osayleiskaava 12 pohjoista saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös jonkin verran mm. suo-orvokkia (Viola palustris), kurjenjalkaa ja pajuja (Salix sp.). Alueella on liikkunut hirvi. Alue on luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde, jonka merkitys ei kuitenkaan suuri. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 11 Rämeet Kooninkeitaan pohjoispuolella on maisemallisesti kaunista, kohtalaisen luonnontilaista isovarpurämettä. Kohteella on lähinnä maisemallista ja luonnontilaisuuden tuomaa arvoa. Kohde toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa. 12 Kallioiset alueet Maisemallisesti viehättäviä kallioalueita on lukuisia, kuten Pitkälänmäen kalliot, joita kutsutaan yleisesti Tanssi kallioiksi, Sällinnevan kalliot, Räikkälän kalliot ja Kyrvönkeitaan kalliot. (Alueet on nimetty lähellä sijaitsevan paikan mukaan.) Kallioiset maastot ovat alueelle erittäin tyypillisiä. Suunnittelualueen kallioilla tavattu erityistä lajistoa, eikä erityisiä pinnanmuotoja, joten ne ovat lähinnä maisemallisia kohteita. Kohteilla on maisemallisia arvoja ja jonkin verran luonnon monimuotoisuutta lisääviä arvoja. Kohteet toivotaan otettavan huomioon suunnittelussa Direktiivilajit Direktiivilajeista erityistä huomiota alueella kiinnitettiin liito-oravan mahdolliseen esiintymiseen alueella. Liito-oravahavainnot on esitetty myös liitekartalla 1. Liito-oravan biologiaa Liito-orava (Pteromus volans) suosii vanhempia kuusivaltaisia metsiä, joissa on riittävästi järeitä kuusia ja kolohaapoja tarjoamaan suojaa sekä pesäpuiksi. Sopivien pesäpaikkojen lisäksi liito-oravan reviirillä on oltava riittävästi myös ravintopuita, kuten koivuja, haapoja ja leppiä. Liikkuessaan reviirillään alueelta toiselle liitooravat voivat käyttää myös nuoria metsiä, taimikoita ja siemenpuuhakkuualueita. Puuttomat avohakkuut, nuoret taimikot ja muut avoimet alueet eivät sovellu liitooravalle. Liito-oravat liikkuvat laajoilla alueilla. Urosten reviirin keskimääräinen koko on noin 60 hehtaaria ja naaraiden 8 hehtaaria. Liito-oravalla on ja se käyttää useita pesiä elinpiirillään. Kesällä liito-oravan ravintoa ovat lehtipuiden, erityisesti haavan, lepän ja koivun, lehdet. Talvella se käyttää ravinnokseen lepän ja koivun norkkoja, sekä havupuiden kukintoja ja vuosikasvaimia.

13 Keskustan osayleiskaava 13 Liito-orava on yöeläin ja siksi vaikeasti havaittava. Usein ainoa merkki sen esiintymisestä on suurten kolopuiden ja kuusten juurella olevat uloste- eli papanakasat. Uhanalaisuus Liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Uhanalaisuusluokitus perustuu kannan taantumiskehitykseen. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin, joiden suojelutason tulee säilyä suotuisana. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 13 Liito-orava havainnot Varmoja havaintoa liito-oravasta tehtiin ainoastaan Kiimankankaan puron varresta, jossa papanoita havaittiin yhdellä puulla vähäinen määrä. Alue oli kuitenkin liitooravalle sopivaa. Alue on direktiivilajille soveliasta ympäristöä ja metsälain mukainen kohde. Alue ei sovellu rakentamiseen. Vanhoja havaintoja on myös Jyränkylän ja Järventaustan asemakaava-alueilta (Air-Ix Ympäristö 2006). Myös ne on merkitty karttaan punaisella. 14 Majava Suomessa esiintyy kahta majavalajia euroopanmajavaa (Castor fiber) ja kanadanmajavaa (Castor canadensis). Euroopanmajava on Suomen alkuperäinen majavalaji, mutta sitä esiintyy lähinnä Satakunnan seudulla. Muutoin suomen majavat ovat pääosin istutusperäisiä kanadanmajavia. Euroopanmajava on Suomessa silmällä pidettävä (NT) laji. Se kuuluu luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajeihin. Majavan osalta Suomella on kuitenkin poikkeama liitteen II ja IV vaatimuksista. Suunnittelualueella tavattiin majavan elinalue suunnittelualueen pohjoisosassa. Alueella esiintyy suullisen tiedon mukaan vain silmällä pidettävä euroopanmajava. Alue ei sovellu rakentamiseen. Myöskin puroon jonka varrella eläin esiintyy on hyvä kiinnittää suunnittelussa jatkossakin huomiota. 4.3 Eläimistö ja linnusto Alueen eläimistöä ja linnustoa on käsitelty olemassa olevien tietojen ja maastohavaintojen sekä Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys (Suominen 2004) pohjalta kohdissa 4.2 ja 4.3.

14 Keskustan osayleiskaava 14 5 YHTEENVETO Suunnittelualueen luonnonmaiseman pääelementit ovat avoin maaseutumaisema, pientaloasutusalueet ja metsät. Alueen merkittävimmät luonnonmaisematekijät ovat pohjoisosan avoimet peltomaisemat ja Ruokojärven järvimaisema, joille avautuu ympäröiviltä teiltä kauniita näkymiä. Alueen sisäisessä lähimaisemassa merkittävimmät maisemaa rikastuttavat tekijät ovat kirkasvetiset purot rehevine rantakasvustoineen. Myös alueella yleiset kalliot ja puoliavoimet ja avoimet suot muodostavat mielenkiintoisia puoliavoimia maisematiloja laajojen peltomaisemien lisäksi. Kasvillisuutta hallitsevat kangasmetsät ja rahkasuot. Männikkökankaat ovat kuivahkoja ja niille on leimallista talousmetsäkäyttö. Myös kuusikoita ja sekametsiä esiintyy alueella. Lehtomaisuutta esiintyy pienialaisesti vesistöjen tuntumassa ja jyrkänteiden tyvillä. Alueella on lukuisia harjujen liepeiltä alkunsa saavia kirkasvetisiä puroja, joissa purotaimen viihtyy tai on aiemmin viihtynyt. Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat yleensä pienialaisesti ja liittyvät pääsääntöisesti vesistöihin ja niiden ranta-alueisiin sekä kalliotörmiin. Puronvarsilla ja järvien rannoilla esiintyy rehevämpää, luonnon monimuotoisuutta rikastuttavaa kasvillisuutta ja huomioon otettavaa lajistoa. Myös itse vesistöissä on eläimistölle tärkeitä kohteita. Merkittävistä kohteista on kerrottu tarkemmin kohdissa 4.1ja 4.2. Kohteissa on mukana myös luonnonmaiseman kannalta merkittäviä alueita. Kartoitusajankohta voi aiheuttaa epävarmuutta kartoitustulokseen joidenkin direktiivilajien osalta. Kankaanpään luonnolle on kuitenkin tyypillistä, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet ovat pienialaisia. Ne sijoittuvat usein kapea-alaisesti vesistöjen tuntumaan tai ovat esimerkiksi pieniä lehtolaikkuja jyrkkien rinteiden tyvellä. Koska alueet ovat pieniä, niitä voidaan tarkistaa vielä asemakaavoituksen yhteydessä. Myös liito-oravan esiintymistä esitetään tarkennettavaksi asemakaavatöiden yhteydessä. AIRIX Ympäristö Oy Tampereella Sanna Tolonen Biologi, FM

15 Keskustan osayleiskaava 15 LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka Biological Station. Oulun yliopisto. Oulu. Haastattelu luontotiedoista S. Tolonen / M. Suominen, Kankaanpää Kirjeenvaihto luontotiedoista S. Tolonen / P. Henttonen, Kankaanpää 2006, Kankaanpään kaupunki. Kaavoituksen lievealueiden asemakaavoitus. Luonto- ja liito-oravaselvitys. Air-Ix Ympäristö Oy Kankaanpään kaupunki. Ruokojärven vesistön kunnostushanke. Air-Ix Ympäristö Oy Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Satakunnan maakuntakaava, valmisteluvaihe 2008, luonnos , Satakuntaliitto. Satakunnan Seutukaava 5. Seutukaavakartta ja -määräykset. Ympäristöministeriö vahvistanut Sarja A:255. Satakuntaliitto Satakunnan Seutukaava 5. Seutukaavaselostus. Ympäristöministeriön vahvistama Sarja A:256. Satakuntaliitto Suomen kartasto, vihko 131 (1987) Ilmasto. Suominen, M. 2004: Ruokojärven - Kankaanjärven vesikasvillisuus- ja linnustoselvitys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertta

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

LAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK

LAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK LAPIN KUNTA TEILINUMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAADINTA LUONTOSELVITYS 21780YK Air-Ix Ympäristö Oy 11.1.2007 Sanna Tolonen Teilinummen alueen asemakaavan laadinta 2/7 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 MAISEMA...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2011 Alueella on yksi asuttu liito-oravan elinpiiri Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

LUMIJOEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

LUMIJOEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS LUMIJOEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS

KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot