Iidesjärven vaiheita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iidesjärven vaiheita"

Transkriptio

1 TAMPEREEN 1 n 2012 n 29. vsk Iidesjärven vaiheita Vapaaehtoisena luonnonsuojeluliitossa Osallistu kesän retkille 1/2012 TAMPEREEN Luonto 1

2 TAMPEREEN 1/ vsk Iidesjärven vaiheita Vapaaehtoisena luonnonsuojeluliitossa Osallistu kesän retkille Etukannen kuva: Sanna Junttanen 1/2012 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus Luonto on osa kehittyvää kaupunkia 3 Kolumni - Lohikäärme piilotteli luolassaan vuosia 4 Tysyn Hallitus 5 Tysy käy neljättäkymmentä 6 Pysy kärryillä Tysyn toiminnasta 6 Längelmävesi Pirkanmaan maakuntajärveksi 7 Norppa kiittää! 7 Rakentaa vai suojella? köydenvetoa Iidesjärvi-laaksosta 8-10 Luomuruoan saatavuus paranee 10 Jäte vähemmäksi 11 Matti Kääntönen historioitsija ja innokas kasviharrastaja Mustikkameri 14 Ympäristökettinkiä 15 Vapaaehtoisena luonnonsuojeluliitossa Uutispaloja Tysyn toimintaa Kutsu kevätkokoukseen 21 Tampereen luonto etsii vastaavaa toimittajaa 21 Kirjapalsta 22 Gary Lawless: Loitsu gryndereitä vastaan 22 Luontopihakilpailu 23 Kesän 2012 tapahtumat ja retket - takakansi Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, TOIMITUS Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat ULKOASU Sirpa Koivu PAINOPAIKKA Eräsalon Kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY PAINOSMÄÄRÄ 2200 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Varastokatu 3, Tampere, p INTERNETISSÄ www. tysy.fi verkkolomake OSOITTEENMUUTOKSET Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, p JÄSENMAKSUT vuonna 2012 Varsinainen jäsen 32 euroa Perheenjäsen 10 euroa Kannatusjäsen 50 euroa ILMOITUSHINNAT Takakansi 170 1/1 sivu 127 1/2 sivu 68 1/4 sivu 43 Rivi-ilmoitus 1,5 /rivi Irtomainos lehden väliin 85 Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry: n virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Aineisto lehteen toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla tai postitse. Tysy on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. 2 TAMPEREEN Luonto 1/2012

3 Tiivistämiseltä menee uskottavuus, jos se nähdään vain harmaana ja vihreä unohdetaan. Vilkkaan rakentamisen tasapainottamiseksi luontoa pitää kehittää myös yhdyskuntarakenteen ulkopuolella, kaupunkilaisten saavutettavissa. Luonto on osa kehittyvää kaupunkia Kaupunkirakenteen tiivistäminen puhuttaa nykyään jokaista uutta kaavaa valmisteltaessa. Iidesjärven perhepuisto keräsi yleiskaavan lausuntovaiheessa yksimielisen kannatuksen, mutta kaupungin suunnittelijat ehdottivat yllättäen puiston tilalle asuintaloja. Perusteena oli tiivistäminen. Eteläpuiston hiekkakentistä käydään nyt keskustelua. Sinne kaavaillaan rakentamista, mutta vaihtoehtona voisi olla myös viihtyisä rantapuisto. Tiivistäminen on jälleen käytetty argumentti rakentamisen puolesta. Muita esimerkkejä ovat Pispalan asemakaavan muuttaminen, jossa jäljelle jääneitä luonto- ja viheraloja tukahdutetaan lisärakentamisella. Myös Peltolammilla aiotaan tärvellä Suomen hienoin metsälähiö hajottamalla ainutlaatuista ja yhtenäistä korttelimetsää rakentamisella. Perusteena on eheyttäminen. Koko Suomen mittakaavassa tiivistäminen lienee hyvä asia, sillä hajanainen yhdyskuntarakenne on kallis ja energiatehoton. Samaan aikaan julkaistaan uusia tutkimuksia viheralueiden ja luonnon tärkeydestä ihmisten terveydelle. Hyvinvoiva kaupunkirakenne on huokoinen ja hengittää luontoalueiden kautta. Tiivistämiseltä menee uskottavuus, jos se nähdään vain harmaana ja vihreä unohdetaan. Vilkkaan rakentamisen tasapainottamiseksi luontoa pitää kehittää myös yhdyskuntarakenteen ulkopuolella, kaupunkilaisten saavutettavissa uuden asukaan lisäksi Tampereen seudulle tarvitaan vähintään neljä laajaa, luonnontilaista virkistys- ja retkeilyaluetta. Neljä kehitettävää aluetta voisivat olla seuraavat: Monimuotoinen Kauppi-Niihaman alue, jonka kytkisi Pyynikkiin kansallinen kaupunkipuisto, hehtaarin lähikansallispuisto Teiskossa sekä vähintään kaksi uutta luonnontilaista, laajaa virkistysaluetta. Ne voisivat olla esimerkiksi Taaporinvuoren aluee Tampereen ja Pirkkalan rajalla sekä Hervantajärven lähitienoot, ulottuen Lempäälän ja Kangasalan puolelle. Valmisteilla olevat metsäsuunnitelmat Teiskoon ja kantakaupunkiin sekä Kauppi-Niihaman hoito- ja käyttösuunnitelma ovat tärkeitä lähitulevaisuuden hankkeita. Niissä ei saa kärjistää virkistystä ja luontoarvoja toisiaan vastaan vaan ne pitää nähdä toisiaan tukevina. Kehittyvän kaupungin lähimetsät ovat liian arvokkaita hakattaviksi. Jere Nieminen Puheenjohtaja ÄÄKIRJOITUS 8 Tuet vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. Jäsenmaksun maksaminen on arvokas suojeluteko 8 Tampereen luonto lehti 2 kertaa vuodessa 8 Luonnonsuojelija lehti 6 kertaa vuodessa Liity jäseneksi! Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenenä saat seuraavat jäsenedut: 8 10 % alennusta Luontokaupan tuotteista 8 Suomen luonto lehti edulliseen jäsenhintaan 8 Jäsenhintaan retkille 8 Alennusta Suomen retkeilymajajärjestön kotimaan hostelleissa 8 Kauppahallin luomumyymälä LuomuAni: - 10 % tuotteista 8 Runsaudensarvi: - 10 % tuotteista 8 Ruohonjuuri: - 5 % tuotteista 8 Ekokampaamo Oranssi, Palomäentie 30: -5 % palveluista LISÄTIETOA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenyydestä: 1/2012 TAMPEREEN Luonto

4 KOLUMNIKOLUMNI Lohikäärme piilotteli luolassaan vuosia Teiskon Paarlahti, Pohjolan pisin sisämaavuono. Kaunis mielikuva: kapea lahti, vesi viskoo sinistä välkettä, kanootti lipuu jyrkkien rantojen välissä. Rantaudutaan vuonon pohjukkaan ja lähdetään nousemaan Peräjokea itään. Ohitetaan peltoja ja metsiä, joista osa on luontoarvojensa takia suojeltu, saavutaan Peräjärvelle. Idylli säilyy, Vaavunjoki tuo Peräjärveen vuolaasti puhdasta vettä etelästä. Jatketaan kuitenkin itään, ylitetään jossain kohtaa Oriveden raja. Peräjärvi soukkenee puroksi. Tarvotaan sen rannoilla läpi Harjunvuoren-Viitapohjan natura-alueen: Alahorhan rimpileton ja Ala-Jalkajärven purolehdon. Puro pulppuaa kivien lomassa, iloisesti tietysti, eihän puro voi muuta olla. Sitten tullaan Ala-Jalkajärven rantaan. Kolmikolkkainen lampi, mukava taukopaikka, täältä saisi varmasti kalaakin. Ryhdytään onkimaan. Ongitaan päivä, viikko, vuosi. Koho ei liikahda. Dragon Mining Oy:n omistama Oriveden kultakaivos sijaitsee Ala-Jalkajärven koillispuolella. Kaivos perustettiin vuonna 1994, mutta malmivarat kaivettiin lähes loppuun vajaassa 10 vuodessa. Sitten kultaa löydettiin lisää. Vuonna 2006 kaivos sai uuden ympäristöluvan, ja louhinta käynnistettiin jälleen Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri sai sähköpostin, jossa huolestunut kansalainen tiedusteli, olemmeko kuulleet, että Dragon Mining Oy tutkisi kalakuolemia Peräjärvessä. Emme olleet. Tiedustelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta, mikä on tilanne: miten kaivosta valvotaan ja onko mahdollista, että päästöt ovat aiheuttaneet ongelmia vesistöissä. Vastaus oli tyrmäävä: Oriveden kaivoksen vesistötarkkailutulosten perusteella kaivoksen toiminnalla on ollut haitallisia vaikutuksia alapuolisten järvien vedenlaatuun. Ympäristöluvassa annettujen pitoisuusraja-arvojen ylityksiä on tapahtunut. Kuivatusvedet ovat happamia ja niitä on neutraloitu, mutta happamuus on pysynyt luparajoissa vaihtelevasti. Kuivatusvesien typpi-, alumiini-, sulfaatti- ja sinkkipitoisuudet ovat suuria ja niiden vaikutus näkyy kohonneina pitoisuuksina ja heikentyneinä happiolosuhteina Ala-Jalkajärvessä ja myös Peräjärvessä. Kuivatusvesissä on havaittu myös kohonneita nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksia. Kaivostoiminnan johdosta Ala-Jalkajärven tila on heikentynyt ja vaikutuksia on havaittavissa myös Peräjärvessä. Ala-Jalkajärvessä ei ole viimeisimpien tarkkailutietojen mukaan kaloja eikä rapuja ja Peräjärvessä kalojen lisääntyminen on heikentynyt. Tehdyn tarkkailun tai selvitysten perusteella ei ole toistaiseksi voitu selvittää luotettavasti niitä prosesseja, jotka aiheuttavat kuivatusvesien happamoittavan vaikutuksen. Asiakirjoja löytyi netistä ja ELY-keskuksen arkistosta. Nopeasti valkeni, että kaivoksen ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Viranomaiset ovat toistuvasti pyytäneet kaivosyhtiöltä lisätietoja ja peräänkuuluttaneet puuttuvia selvityksiä, joita yhtiön olisi pitänyt toimittaa. Tällä erää kaivosyhtiö on määrätty täsmentämään tietoja kuivatusvesien laadusta ja kaivoksen vesistövaikutuksista, jotta kuivatusvesien käsittelyä pystyttäisiin tehostamaan. (Kuivatusvedellä tarkoitetaan vettä, jota kaivoksesta jatkuvasti pumpataan pois, etteivät onkalot täyttyisi vedellä.) Selvitysten tulee valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Samaan aikaan Dragon Mining hakee uutta ympäristölupaa toimintansa jatkamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää, jos toiminta aiheuttaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kun otetaan huomioon, että kalakuolemien lisäksi kaivoksen päästöt ovat heikentäneet luonnon monimuotoisuutta myös natura-alueella (Ala-Jalkajärvestä laskevan puron pohjaeläimistöä on luonnehdittu selvityksissä köyhäksi ja vaatimattomaksi), on vaikea ymmärtää, miten kaivos voisi jatkaa toimintaansa. Viranomaisilla on mahdollisuus keskeyttää toiminta, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa ympäristölle. Luonnonsuojelupiirin mielestä Oriveden kaivos on jo ylittänyt kynnyksen. Selvityksistä ei vuosien mittaan ole ollut apua, joten on aika kokeilla järeämpiä pakotteita. Kansainväliset kaivosyhtiöt seuraavat tarkoin Suomen viranomaisten päätöksiä. Jos lupaehtojen tai lakien rikkomisesta ei seuraa rangaistusta, kaivosteollisuudelle koittavat kultaiset ajat luonnon ja ympäristön kustannuksella. Lisää aiheesta piirin nettisivuilla, Kiitos huolestuneelle kansalaiselle, jonka viestin ansiosta pääsimme tilanteen tasalle. Anni Kytömäki Kuva: Raine Lehtoranta TAMPEREEN Luonto 1/2012

5 Tysyn hallitus 2012 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitukseen valittiin syyskokouksessa 2011 uusia ja vanhoja kasvoja. Esittäydymme alla. Olisitko Sinä jatkossa yksi meistä? Anna Jere Mervi Ari Johanna Minna Sanna Jere Nieminen Moikka! Olen Tysyn puheenjohtaja, ympäristöpolitiikan tutkija ja keittokirjailija. Tulin Tysyyn mukaan metsäasioiden kautta ja ne ovat edelleen oma erikoisalani yhdistyksen toiminnassa. Pidän tärkeänä näkökulmana tuoda esille, että luonnonsuojelu ja kaikki muu kehitys eivät ole toistensa vastakohdat vaan ne täydentävät toisiaan. Anna Väisänen Olen tällä hetkellä äitiyslomalla oleva hydrobiologi. Olen paljasjalkainen pohjoiskarjalainen, joka on osallistunut enemmän ja vähemmän aktiivisesti luontojärjestöjen toimintaan useilla asuinpaikkakunnilla etelänaapuriamme Viroa myöten, joten viime vuonna Tampereelle muutettuani oli itsestään selvä juttu lähteä mukaan Tysyn toimintaan. Luontoa arvostavaan ja vähän kuluttavaan elämäntapaan olen saanut mallia vanhemmiltani, ja perinne jatkunee omille lapsilleni. Johanna Vehkanen Olen aloitteleva aktiivi, joka hakeutui luonnonsuojelupiirin kautta Tysyn toimintaan ja siellä otettiin niin avosylin vastaan, että nyt olen hallituksessa. Vaikka luonto on aina ollut lähellä sydäntä, olen vasta viime vuosina herännyt siihen, että jotain on tehtävä sen suojelemiseksi. Päivätyöni liittyy aivan muihin aiheisiin, joten näenkin itseni Batman-tyyppisenä, joskin vähemmän autoiluun keskittyvänä ja enemmän hippimäisyyteen pyrkivänä luonnonsuojelijana. Valokuvaus ja kaupunkiviljely ovat tällä hetkellä rakkaimpia harrastuksiani supersankarileikkien ohella. Sanna Junttanen Olen koulutukseltani eläinekologi ja toiminut Tysyn hallituksessa useamman vuoden ajan. Luonto on ollut elämässäni jo aivan pienestä pitäen, kun kuljin vanhempieni mukana metsissä marjastamassa ja niityillä kukkia poimimassa. Yhdistyksessä olen saanut tutustua mahtaviin ihmisiin, joiden tavoite on lisäksi sama: säilyttää mahdollisimman paljon monimuotoista luontoa pitkälle tulevaisuuteen. Yksinkin voi vaikuttaa, mutta joukossa on aina enemmän voimaa. Toivoisinkin, että yhä useampi ihminen haluaisi osallistua tähän yhteiseen missioon pelastaa maailmasta edes pieni palanen huomiseen. Minna Santaoja Tysyn dinosaurus, kuvioissa vuosikymmenen verran. Olen kasvanut kiinni Tysyyn, en osaa enää olla ilman. Olen ympäristöaktivismini kanssa ajoittain kriisissä työn, perheen ja maailmanparantamisen välillä tasapainoillessani. Mikä minä, juuriltani varsinaissuomalainen, olen puuttumaan tamperelaisten asioihin?! (Vastaus: Ympäristömme on yhteinen.) Ihailen Matti Kääntösen kaltaisia ihmisiä jotka ovat toimineet luonnon ja ympäristön puolesta vuosikymmeniä ja näinä lyhytjänteisinä aikoina toivon yltäväni samaan. Minun tonttiani Tysyssä on erityisesti kirjoittaminen: lehtijuttuja, mielipiteitä, muistutuksia Jokaisen panokselle, tiedoille ja taidoille on tarvetta. Tutustun lähiluonnon ihmeisiin Pyynikin juurella pian 4-vuotiaan tyttären kanssa. Ari Nieminen Olen 41-vuotias tietoliikenneinsinööri. Luonto on jo pikkupojasta asti tarjonnut minulle kokemuksia ja rentoutumista. Mummoni vei minua ja serkkujani erilaisiin paikkoihin retkeilemään ja mukana oli aina maistuvat eväät. Nykyisin luonnossa liikkuminen ja mökillä puuhailu toimii vastapainona työn kiireelle. Liityin Suomen luonnonsuojeluliittoon ja siten Tampereen ympäristönsuojeluyhdistykseen kymmenisen vuotta sitten. TYSYn hallituksessa olen ollut mukana jo muutaman vuoden. Erilaiset talkoot luonnon hyväksi ovat minun juttuni. Seuraan myös kaavoitus- ja katuhankkeita luontoarvoja silmälläpitäen. Mervi Myyrä Liityin Suomenluonnonsuojeluliittoon muutama vuosi sitten opiskellessani ympäristötieteitä. Alkuun olin vain kannattajajäsen, mutta muutettuani Tampereelle päätin lähteä mukaan aktiivisen paikallisyhdistyksen toimintaan. Osallistuin ensin Tysyn ketotalkoisiin ja sen jälkeen aloin käydä kokouksissa. Nyt olen toista vuotta Tysyn hallituksessa, tänä vuonna sihteerinä. Tysyn toimintaan on helppo lähteä mukaan jokaiselle löytyy jotakin ja oman osallistumisen määrän voi sovittaa elämäntilanteen mukaan. Tysyssä on hyvä yhteishenki, tekemistä riittää ja toiminnan kehittämiseen syntyy jatkuvasti uusia ideoita. Itse olen esimerkiksi osallistunut retkille ja kokouksiin sekä kirjoittanut juttuja Tysyn lehteen. Aurinkoista kevättä kaikille! Muut: Matti Pollari ja Kirsti Raulo, taloudenhoitaja 1/2012 TAMPEREEN Luonto

6 Teksti: Minna Santaoja Kuvat: Sanna Roine Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Tätä juhlistaaksemme järjestimme perjantaina 18. marraskuuta juhlaseminaarin otsikolla Millainen kevät - Tampereen luonto vuonna Seminaariin osallistui reilut 40 uutta ja vanhaa tysyläistä ja teemasta kiinnostunutta. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät muun muassa Tampereen kantakaupungin kasvikartoituksen tehnyt kaupunkiekologian tutkija Pertti Ranta, kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittaja ja Tampere-kirjailija Jari Niemelä, pitkän linjan yhdistysaktiivi ja Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen, arkkitehti Juho Manka Mieluisa Tampere -taidekollektiivista ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yhdistyksen hallituksen jäsen, ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja. Pysy kärryillä Tysyn toiminnasta Tysy käy neljättäkymmentä Yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2011 Tysyn lehden nimi päätettiin muuttaa Tampereen seudun luonnosta takaisin alkuperäiseen asuun Tampereen luonto. Vuonna 1986 Tampereen luonto lehdestä tuli Tampereen Kangasalan Pälkäneen luonto. Pari vuotta myöhemmin 1988 yhdistyksen lehden nimi oli Tampereen Pirkkalan Kangasalan luonto. Seuraavana vuonna nimi vaihtui jälleen: 1989 lehti oli Tampereen Kangasalan luonto. Vuonna 1990 lehden nimeksi vakiintui Tampereen seudun luonto. Tällä nimellä nimellä lehti ehti ilmestyä 21 vuotta. Samassa yhteydessä lehden ulkoasua on uudistettu. Lehden toimitusprosessista vastaa toistaiseksi Minna Santaoja ja ulkoasusta Sirpa Koivu. Lehti on painettu jo pitkään Eräsalon kirjapainossa Hatanpäällä. Lehti on toistaiseksi ainoa kanava joka tavoittaa kaikki yhdistyksen jäsenet. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti on nykyaikana kankea väline ajankohtaisista tapahtumista tiedottamiseen. Monesti Tysy on järjestämässä tapahtumia tai ottamassa kantaa asioihin jotka vaativat nopeaa reagointia. Myös näistä Tysyn sisaryhdistykset Kangasalan luonto ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys esittivät tilaisuudessa onnittelut kolmikymppiselle Tysylle. Kangasalan luonnon puheenjohtaja Jorma Mäntylä ja hallituksen jäsen Mikko Kiio luovuttivat yhdistykselle kaksi linnunpönttöä. Jari Niemelän kuvakavalkadi näytti mitä kaikkea Tampereen kaupunkikuvasta on ymmärtämättömyydessä tuhottu. Esitys keskittyi rakennettuun ympäristöön, ja keskustelussa todettiin, että arvostaaksemme luontoa meidän on ymmärrettävä myös rakennetun ympäristön arvo. Matti Kääntönen ei hänkään nähnyt puheenvuorossaana juuri valoa tunnelin päässä vaan totesi että sama tuhovimma jatkuu edelleen. Loput puhujista, Pertti Ranta, Juho Manka ja Jere Nieminen olivat positiivisempia ja esittivät kuinka luontoa voi olla yllättävissäkin paikoissa ja kuinka luontoa on mahdollista aktiivisesti tuoda ja luoda kaupungeissa. Tysyn hallituksen jäsenen Matti Pollarin suunnittelemaa seminaarijulistetta tulkittiin sekä tuhon kuvana että uuden valoisamman tulevaisuuden kajastukse- käänteistä pidämme jäsenistön mieluusti ajan tasalla ja toivomme aktiivista osallistumista. Siksi Tysyllä on käytössä muitakin tiedotuskanavia. Yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteella ja sinne pyritään päivittämään tieto ajankohtaisista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Vapaaehtoisvoimin sivut ovat ymmärrettävästi vaihtelevasti ajan tasalla. Tysyllä on myös uusi Facebook-sivu, joka löytyy kirjoittamalla Facebookin hakukenttään Tysy. Yhdistyksen aikaisempi Facebooksivu vaati erikseen jäsenten hyväksymisen ja oli toiminnaltaan kankea. Vanha Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys -niminen sivu poistuu pian käytöstä. Käy tykkäämässä Tysystä! Tysyllä on käytössä myös yahoogroups-sähköpostilista yhdistyksen kokouksista, retkistä ja muista tapahtumista tiedottamiseen. Toisinaan listalle välitetään myös muilta tahoilta TAMPEREEN Luonto 1/2012 Yilnnä: Jere Nieminen ja Minna Santaoja ottavat Tysyn puolesta vastaan Kangasalan luonnon Jorma Mäntylän ja Mikko Kiion tuomat linnunpöntöt. Yllä: Seminaariyleisöä, eturivissä Matti Pollari ja Sanna Junttanen. na. Tilaisuus päättyi valoisissa tunnelmissa ja aihe herätti yleisössä vilkasta keskustelua. Ilmapiiri on muuttumassa ja laitamme toivomme nuoriin. poimittuja, mahdollisesti jäseniä kiinnostavia ympäristö- ja luontoaiheisia viestejä. Viestien määrä pidetään kohtuudessa. Ohjeet listalle liittymiseksi löytyvät Tysyn nettisivujen etusivun vasemmasta laidasta. Pyrimme käyttämään tiedotukseen myös Luonnonsuojelija-lehden yhdistysten ja piirien tapahtumille varattua palstaa toisinaan tapahtumista ilmoittaminen ajoissa toimitukseen unohtuu. Ilmoittelemme tapahtumista myös Aamulehden ja Tampereen kaupungin menopalstalla. Parhaiten pysyt kärryillä Tysyn ajankohtaisista kuulumisista sähköisten kanavien Facebookin, sähköpostilistan ja nettisivun välityksellä. Tätä kautta saat tiedon mm. Tysyn kuukausikokouksista, jonne voit tulla meitä tervehtimään ja osallistumaan toimintaan. Minna Santaoja

7 Längelmävesi Pirkanmaan maakuntajärveksi Kansalaiset saivat viime vuoden lopulla äänestää maakuntajärviä kaikkialla Suomessa. Pirkanmaan 2548 järvestä maakuntajärveksi kohosi Längelmävesi. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja YLE: n Suomi Express-ohjelman yhteistyönä järjestämässä kilpailussa Längelmävesi sai 55 % annetuista äänistä. Pirkanmaalta loppukilpailuun pääsivät Längelmäveden lisäksi Näsijärvi (36 % äänistä) ja Tampereen Pyhäjärvi (9%). Längelmävesi kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön ja se on Suomen 36:ksi suurin järvi. Järven ekologinen tila on hyvä ja se on suosittu mökkeily-, kalastus- ja veneilykohde. Tampere saa osan talousvetensä Suur-Längelmäveteen kuuluvasta Roineesta. Luontaisesti kirkasvetinen järvi on ajoittain kärsinyt maatalouden ravinnekuormituksen aiheuttamista leväongelmista. Vuosi 2012 on vesiensuojelun teemavuosi Suomen luonnonsuojeluliitossa. Teemavuoden tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä vesistöpäästöjen vähentäminen. Vuoden lajiksi on valittu taimen, joka tarvitsee puhtaita ja vapaana virtaavia vesiä. Missä Pirkanmaan vesistöissä taimen viihtyy? Löydät tiedon uudesta Järviwiki-verkkopalvelusta (www.jarviwiki.fi)! Suomen ympäristökeskuksen perustaman ja ylläpitämän palvelun tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöjämme kohtaan. Kaikki rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivuille havaintojaan, täydentää järvikohtaisia tietoja ja jakaa valokuvia sekä videoita. Tarkas- Teksti: Anna Väisänen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on tänä vuonna mukana yhdeksän muun paikallisyhdistyksen kanssa Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenhankintakampanjassa. Tämä tarkoittaa, että yhdistys on hyvin esillä erilaisissa tapahtumissa ja kertoo niissä sekä omasta että liiton toiminnasta. Näin pyritään lisäämään liiton ja paikallisyhdistysten jäsenmäärää tervetulleita ovat niin kannattaja- kuin aktiivijäsenetkin. Jäsenhankintakampanjan aikana uudet jäsenet saavat halutessaan ihastuttavan ja käytännöllisen norppa-aiheisen liittymislahjan. Muut jäsenedut, kuten Luonnonsuojelija lehti, paikallisyhdistyksen lehti tai tiedote ja jäsenkortilla saatavat alennukset, tulevat tietenkin tuttuun tapaan myös kampanjan aikana liittyville uusille jäsenille. Liittymislahjan voi saada liittymällä uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Suomen luonnonsuojeluliittoon Tysyn järjestämillä retkillä tai tapahtumissa, joissa Tysy on mukana. Seuraamalla nettisivujamme saat viimeisimmän tiedon tapahtumistamme. Jäseneksi voi liittyä myös ottamalla yhteyttä Tysyn hallituksen jäseniin. Tysy.fi -nettisivuilta löydät yhteystietomme. Kampanjan osalta kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Merviin tai Johannaan. Norppa kiittää! Teksti ja kuvat: Mervi Myyrä ja Johanna Vehkanen Suloinen norppa houkuttelee suojelemaan ympäristöä; uusi jäsen voi valita itselleen hyödyllisen pellavapyyhkeen, -esiliinan tai retkeilyhuivin. 1/2012 TAMPEREEN Luonto

8 Rakentaa Teksti: Matti Kääntönen Kuvat: Sanna Junttanen Kiistämättömien luontoarvojen ohella Iidesjärven alue on ollut vuosikymmenien ajan erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden kohteena. Kun yksi hanke on kaadettu tai siitä on luovuttu, on toisia tullut heti tilalle. Nämä ja loputtomat selvitykset Juho ovat työllistäneet Kytömäki ottaa suuret kääpänäytettä. määrät väkeä ja synnyttäneet monia asiakirjoja. Ne ovat kuormittaneet myös kansalaisjärjestöjä, asukasyhdistyksiä, luontojärjestöjä sekä ympäristöviranomaisia, jotka toistuvasti ovat joutuneet muistutuksin ja lausunnoin puuttumaan eri hankkeisiin. Hankehistorian lähtökohtana voisi olla Tampereen kaupungin kirjelmä vuonna 1964 valtion luonnonsuojeluvalvojalle mahdollisuudesta säilyttää Iidesjärvi luonnonjärvenä. Nimike oli tosin harhaanjohtava, koska Iidesjärven saastuminen mm. Nekalanrannan kaatopaikan sekä Pappilan pääviemärin ylivirtausten ansiosta oli edennyt jo pitkälle. Mutta pitkään seurattuna lintu- ja kasvijärvenä Iidesjärven ja avoimen maiseman arvo oli kiistaton, joten sen suojelu ja perusteltu hoito tuli keskeiseksi tavoitteeksi ensiksi Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistykselle ja sitten Tampereen ympäristönsuojeluyhdistykselle. Asutuksen alkaessa lähestyä ja tiivistyä kohti Iidesjärveä ensisijaisesti ja 1930-luvuilta alkaen kaupungilla oli Keskeisinä tavoitteina oli säilyttää koko Iidesjärvi-laakso avoimena, ehkä hieman puistomaisempana, mutta niin, että se toimisi ns. ekologisena käytävänä. luonnollisesti järven suhteen muitakin kuin suojelusuunnitelmia. Yleiskaavassa vuodelta 1972 Nekalanranta oli asuntoalueena järven yli suunniteltiin siltaa, mikä vielä vuoden 2011 kaavassakin on ehdolla. Samoihin aikoihin rakennettiin Hervannan valtaväylä järven itäpään tulvaniityn ja kosteikon poikki, millä oli kielteinen vaikutus pesimälinnustoon ja myös muuttonaikaiseen lajistoon. Kaupungin taholta ei toki kiistetty järven suojeluarvoa, joten vuoden 1977 yleiskaavassa suuri osa Iidesjärveä oli merkitty suojelualueeksi seutukaavan mukaisesti. Mutta länsipäähän ja nimenomaan Nekalanrantaan missä vielä Nekalan tilan päärakennus oli ränstyneenä jäljellä oli tarkoitus sijoittaa 800 asukasta. Kuntasuunnitelmassa oli joukossa kerrostalojakin, mutta suunnitelman tarkistuksessa asukasmäärää pudotettiin 350:een. TAMPEREEN Luonto 1/2012 Lintuvesiensuojeluohjelma ja Iidesjärvi-toimikunta Iidesjärven kevyempään suunnitteluun saattoi osaltaan vaikuttaa vuoden 1981 valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma, jossa Iidesjärvi oli valtakunnallisesti arvokkaana kohteena. Suojelurajauksena oli 29 hehtaaria maata ja 65 hehtaaria vesialuetta. Itäpään ohella korostettiin myös järven länsiosan linnustollista merkitystä ja toivottiin, ettei senkään silloista tilaa tulisi muuttaa mm. suuren naurulokkikolonian takia. Tätä seikkaa on syytä alleviivata, koska kaupungin toimesta läntisin Lokintaipaleen itäpuolella oleva rantaosuus muokattiin myöhemmin täytemaalla ja pohjoisrantaan rakennettiin liian likelle rantaa kerrostaloja. Lintuvesien suojeluohjelman julkistamisen aikaan vuonna 1981 asetettiin myös ns. Iidesjärvi-toimikunta, jossa kaupungin edustajien lisäksi oli mukana viiden eri omakotiyhdistyksen edustus sekä Matti Leinonen ympäristönsuojeluyhdistyksestä. Toimikunnan muistiossa luotiin katsaus Iidesjärven tilaan, suunnitelmiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Keskeisinä tavoitteina oli säilyttää koko Iidesjärvi-laakso avoimena, ehkä hieman puistomaisempana, mutta niin, että se toimisi ns. ekologisena käytävänä. Alueen virkistysarvoja olisi pidettävä ensisijaisi-

9 vai suojella - köydenvetoa Iidesjärvi-laaksosta na, ja mikä tärkeintä: asemakaavan laatiminen olisi aloitettava luonnonsuojelualueesta ja virkistystoimintaa palvelevien rakenteiden toteuttamisesta. Yleissuunnitelmatasoista työtä pitäisi tältä pohjalta jatkaa kattamaan koko laaksomuodostuma Kaukajärvestä Viinikanlahteen. Jo sovitun Palvaanniemen rakentamisen osalta korostettiin, miten rantaan tulisi jättää tarpeeksi leveä puistovyöhyke. Suojelumyönteinen trendi 1980-luvun lopulla Vuoden 1988 yleiskaava olikin Iidesjärven suhteen selvä parannus edellisiin. Nekalanrannan rakentamisesta oli luovuttu; Nekalan kartanon alueille oli päinvastoin kaavailtu perhepuistoa, jossa olisi mahdollisuus mm. puutarhaviljelyyn. Kaava näytti heijastelevan selvästi Iidesjärvenkin osalta kuntasuunnitelmaa , jonka mukaan maisemallisesti säilytettävänä kohteena olisi mm. Iidesjärvi-Kaukajärvi-laakso. Arvokkaat kohteet säilytetään luonnonsuojelulain mukaisella rauhoituksella, todetaan suunnitelmassa. Siinä myös lausutaan, miten elinympäristö säilytetään monimuotoisena, ja että kaupungin rakentaminen sopeutetaan luonnon antamiin olosuhteisiin. Nekalanranta oli vuoden 1992 viherverkon luonnoksessa edelleen lähivirkistysalueena. Pari vuotta myöhemmin viheralueselvityksessä korostettiin alueen kehittämistä ympäröivien asuntoalueiden aluepuistoksi. Kirkkosuonnotkosta eli Iidesjärven entisestä itäisestä tulvaalueesta sanottiin, että sen säilyttäminen avoimena tilana on tärkeätä, kun se on ollut vanhana pelto-, niitty- ja laidunalueena, jollaiseksi se on raivattu jo varhain. Vanhasta asutuksestahan todistavat jo kivikautiset asuinpaikt täällä: Kokinpelto ja Vuohenoja. Kaupungin takinkäännös: asuntoja Nekalanrantaan, golfkenttä Kirkkosuolle 1990-luvulla tapahtui kuitenkin kaupungin päättäjätasolla melkoinen muutos suhteessa Iidesjärveen ja sen itäpuoliseen laaksoon. Yleiskaavaehdotus 1998 piti sisällään ison asuntoalueen rakentamisen järven eteläpuolelle, jopa vanhan kaatopaikan päälle. Itäisen kaavalla suojellun alueen laitaan oli sijoitettu julkisten palvelujen vyöhyke, joka käytännössä tarkoitti Steiner-koulun rakentamista linnustonsuojelualueen viereen. Kirkkosuolle oltiin rakentamassa golfaluetta ja muita pienimuotoisia erityistoimintoja. Järven itäpään säästynyt kosteikkovyöhyke muuttuikin steriiliksi golfkentäksi, joka luonnonkirjon kannalta vastaa suuresti asvaltoitua parkkialuetta. Kirkkosuon etelärinteeseen ilmestyi arkkitehtonisesti rumia ja avoimet maisemat sulkevia laatikkotaloja. Alustavissa suunnitelmissa oli Nekalanrannan asuntoalue kaavoitettu kartalla liki vesirajaan saakka. Kehitys oli sikäli kummallista, kun yleiskaavaehdotuksen vaikutusten tarkastelussa 1997 painotettiin, ettei alueen rakentaminen täytä kestävän kaupunkisuunnittelun vaatimuksia ja on ristiriidassa ympäristöpoliittisen ohjelman suhteen. Niinpä luontojärjestöt jättivät lokakuussa 2000 kaupunginvaltuutetuille kirjelmän järven luontoarvojen puolesta. Nekalanrannan rakentamista ei pidetty suotavana samoista syistä, mitkä kaupunki oli itsekin kirjannut kaavaehdotuksen vaikutusten tarkasteluun. Asuntoalueen rakentamishanke tuntuikin taas kerran jäävän taka-alalle samalla kun Steiner-koulun rakentaminen aloitettiin kovan painostuksen jälkeen Nekalantien eteläpuolella, ei suojelualueen kyljessä. Itse asiassa ympäristöministeriö kaavan vahvistuspäätöksessään oli jättänyt rakennuskohteet pois kaavasta, minkä seikan myös korkein hallinto-oikeus joutui vahvistamaan. 1/2012 TAMPEREEN Luonto 9

10 Jalkapallopuisto osui ympäristöstrategian julkistamisen aikaan Eipä aikaakaan, kun hihasta vedettynä esitettiin Nekalanrantaan valtava lukuisia kenttiä käsittävä jalkapallopuisto, ns. junioripuisto kaikkine siihen liittyvine rakenteineen ja parkkipaikkoineen. Samoihin aikoihin julkistettiin myös kaupungin ympäristöstrategia vuosille Kaupunki ikään kuin sitoutui ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyttämällä laajan viheralueiden verkoston sekä riittävän määrän suojelualueita voidakseen julistautua 2012 ympäristönsuojelun mallikaupungiksi. Kun tavoitteet olivat Iidesjärven alueella peräti ristiriitaiset, jättivät luontojärjestöt, kalastuskunta ja omakotiyhdistys kaupunginhallitukselle Iidesjärven suojeluesityksen. Siinä kerrattiin alueen luonto- ja virkistysarvot ja ehdotettiin ne huomioon ottavan hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Samalla muistutettiin, ettei lintuvesien suojeluohjelman periaatepäätöstä ole Iidesjärven osalta toteutettu. Marraskuussa 2003 pidettiin suojelualoitteen pohjalta seurantakokous Järvensivun koululla ja loppuvuonna suojeluesitystä jaettiin kopioina valtuutetuille. Esitykseen ei kaupunki kuitenkaan reagoinut. Entä nyt rakentaminen, perhepuisto vai aluepuisto? Iidesjärvitarinan loppuvaiheet on nopeasti kerrottu. Jalkapallopuistohanke ei toteutunut. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä 2008 ehdotettiin Iidesjärvi-laakson jäljellä olevien alueiden avoimuuden säilyttämistä, luontopolun kehittämistä, käyttö- ja kunnostussuunnitelman laatimista, aluepuiston kehittämistä ja etelärannan perhepuistoa. Vuoden 2011 osayleiskaavaehdotukseen oli aiemman ideakilpailun pohjalta ympätty monitoimintainen perhepuisto, mutta vaihtoehdoissa oli myös rakentamisvaihtoehto: kerros- ja pientaloja. Rakentamisvaihtoehdossa rannan suojavyöhyke jätettäisiin melko leveäksi. Luontojärjestöt jättivät kaavasta laajahkon muistion, jossa perhepuistovaihtoehtoa pidettiin Iidesjärvialueelle vähemmän turmiollisena, mutta korostettiin, ettei perhepuistosta saisi tulla sirkusmaista huvipuistomallia vaan sen rakentaminen sopeutetaan luonnon antamiin olosuhteisiin, käyttääkseni kuntasuunnitelman kirjoittajan osuvaa ilmaisua. Luontojärjestöjen kannalta perhepuistovaihtoehdon puoltaminen on kyllä tulkittava kompromissiesitykseksi, koska Nekalanrannan paras tulevaisuus olisi tietenkin aluepuisto. Aluepuistot ovat kaupungin viheralueluokituksen mukaan laajoja kaupunginosien välissä sijaitsevia pääosin luonnonmukaisia virkistysalueita. Ne ovat paikallisen ekologisen verkoston ydinalueita, ne sisältävät myös ulkoiluun, virkistykseen, liikuntaan ja urheiluun varattuja alueita, kuten pelija palloilukenttiä, lähiliikuntapaikkoja tai palstaviljelyalueita. Aluepuistoja ovat esimerkiksi Pyynikki, Kauppi ja Iidesjärven rannat. Vuosikymmenien pituinen kädenvääntö Iidesjärvialueesta osoittaa ainakin sen, että kaupunki pyrkii tarjoamaan kaikkea hyvää kaikille intressitahoille suunnitelmillaan. Ideaalihankkeet ovat kuitenkin toisensa poissulkevia: rakentaminen ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden toteutuminen eivät voi tapahtua samassa kohteessa samanaikaisesti. Ympäristöstrategian tavoitekirjauksilla ei ole merkitystä, jos ympäristöarvoista saadulle tiedolle ei haluta päätöksentekotilanteessa antaa sen ansaitsemaa painoarvoa. Luomuruoan saatavuus paranee Tampereen yliopistolla järjestettiin maaliskuun puolivälissä ekologisen kuluttamisen ilta. Tilaisuuden järjesti ekologisen kuluttamisen Ekona-oppaan tekemisestä vastannut Sari Poutiainen. Sari kertoi alustuksessaan Ekonasta löytyvän monenlaisia yrittäjiä. Haku palvelusta on kätevää, sillä yritykset on jaettu eri aloihin. Sivusto käynnistyi Tampereelta, mutta sitä on tarkoitus laajentaa myös Pirkanmaan ulkopuolelle. Joitain tuotteita etsitään myös kauempaa. Luomutuotteet ovat kysyttyjä. Tilaisuudessa toimintaansa esitteli kaksi yritystä, Luomulaatikko ja Lähiruokapuoti Lempi. Tuotteista jokapäiväiset elintarvikkeet ovat yrittäjien mukaan ne kysytyimmät. Asiakaspalaute on ollut sangen positiivista. Molemmat kertoivat yritysimagosta ja tulevaisuusvisiosta. Ongelmana yrittäjät pitivät sitä, että luomu kuvitellaan kalliiksi ja että yrittäjä joutuu hoitamaan kuljetukset. Keskustelu tilaisuudessa oli vilkasta. Varsinkin pohdittiin, mikä on luomun kriteeri ja mikä taasen lähiruoan, ja onko lähiruoka on ekologista, jos se kuitenkin on perinteistä maataloutta. Myös mietittiin luomutuotannossa siirtymäajan statusta, tarkkaa valvontaa ja tuotteiden puhtauskriteeriä. Yleisössä oli Tuomarlan tilan isäntä Valkeakoskelta, joka kertoi pitkän linjan luomutuotannosta ja sen tuloksista ja vaatimuksista. Ensi kesänä tilalla on taas perinnemaiseman hoitotalkoot. Tilaisuus oli sangen mielenkiintoinen, oli hyödyllistä saada tietoja alan yrittäjistä. Aarto Uurasjärvi Katalogin yrityksistä ja tuottajista, jotka ovat erikoistuneet eettisiin ja ekologisiin tuotteisiin löytää netistä: Tilaisuudessa esittäytyneet yritykset: ja 10 TAMPEREEN Luonto 1/2012

11 Jäte vähemmäksi Teksti: Minna Santaoja Kuva: Harri Helin Tammervoima Oy jätti joulukuun 2011 lopulla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemuksen hyötyvoimalaitoksen eli jätteenpolttolaitoksen rakentamiseksi Tarastenjärvelle. Tysy on yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa kritisoinut jätteenpolttosuunnitelmia kestämättöminä. Jätehuoltoalalla on menossa monia muutoksia. Biohajoava jäte on saatava pois kaatopaikoilta päästöjä tuottamasta, mikä on osin polttosuunnitelmien taustalla. Muovit kiertoon Jätehuollon tuottajavastuu laajenee kattamaan myös kaikenlaiset pakkaukset. Tähän liittyen vuoden alussa käynnistyi Tampereella kahdeksan kuukautta kestävä muovinkierrätyskokeilu, jossa on mukana pakkausalan tuottajayhteisöjä, jätelaitoksia ja kauppoja. Kotitalouksien muovipakkauksia otetaan vastaan kymmenessä eri pisteessa. Tamperelaisten muovinkierrätysinnokkuus yllätti kokeilun järjestäjät ja keräyskontteja jouduttiin toimittamaan lisää ensimmäisten täytyttyä nopeasti. Muovin kierrätysmahdollisuutta on odo- tettu ja toivottu pitkään. Kokeilussa testataan ihmisten lajitteluinnokkuutta ja -huolellisuutta. Muovien kierrätyksessä ongelmana on juuri niiden sekalaatuisuus. Ohjeet kokeilussa vastaanotettaviksi pakkauksiksi ja niiden puhtausvaatimukset ovat varsin tiukat ja odotamme mielenkiinnolla kokeilun tuloksia. Innokkaille kierrättäjille hiukan jäitä hattuun: muovin erilliskeräys sinänsä ei ole ratkaisu mihinkään, vaan ratkaisevaa on se mitä muoville tapahtuu kun se on kerätty. Kokeilussa kerätty muovi päätyy poltettavaksi. Toivottavasti kokeilun tuloksena syntyy uusia innovaatioita muovin materiaalikierrätykseen ja uusiokäyttöön. Lisätietoa Ekopiste-pilotista: 1/2012 TAMPEREEN Luonto 11 Työpajoissa ideoitiin villisti jätteen vähentämiskeinoja. Ideoita jätteen vähentämiseksi Marraskuussa 2011 Tysy oli yhdessä Pirkanmaan jätehuollon ja Ekokumppaneiden kanssa organisoimassa kahta jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävää ideointitilaisuutta. Jäte vähemmäksi -ideointipajoihin kutsuttiin kaikkia kiinnostuneita. Tilaisuuksissa alustivat Pirkanmaan jätehuollon toimitusjohtaja Pentti Rantala ja hallituksen puheenjohtaja Oras Tynkkynen. Ideoinnin käytännön ohjauksesta vastasivat Idema Oy:n Maria Haapaniemi ja Janita Saarinen. Työpajat liittyivät myös Euroopan jätteen vähentämisen viikkoon. Pilotissa kerätään tietoa uuden jätelain mukaisesta pakkausjätteiden keräyksestä. Ekopistepilotti alkoi ja päättyy Pilotissa on Tampereen kaupunkiseudulla mukana 10 ekopistettä, joiden palveluja laajennetaan kokeilun ajaksi muovipakkausten keräyksellä. Pisteet ovat Tampereella, Pirkkalassa ja Kangasalla, ja ne on merkitty Ekopistepilotti-tunnuksella. Pilotissa kerätään tietoa ja kokemusta keräysmenettelyistä, kustannuksista, pakkausten laadusta sekä hyödyntämismahdollisuuksista.

12 Teksti ja kuvat: Mervi Myyrä Matti Kääntönen historioitsija ja innokas kasviharrastaja Matti Kääntönen on Tampereelta kotoisin oleva, ja täällä koko ikänsä asunut historian lehtori, joka oli mukana perustamassa Suomen ainoaa kasvitieteellistä yhdistystä. Nykyään eläkepäiviä viettävä herrasmies tekee yhä kasviselvityksiä mm. ELY-keskukselle ja osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan. Kääntönen on saanut muun muassa Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon vuonna 2007 ja Pirkanmaan ympäristöpalkinnon vuonna Mistä kipinä kasviharrastukseen? Matti Kääntönen tunnetaan kasviharrastuneisuudestaan. Kipinä harrastuksen alkamiseen syttyi oppikoulussa, jossa oli 12 TAMPEREEN Luonto 1/2012 kasvienkeräysvelvoite. Oppilaiden tuli kerätä yli 100 kasvilajia Kääntösen Matti keräsikin niitä sitten paljon enemmän kuin olisi tarvinnut. Myös Kääntösen isä oli aikoinaan kiinnostunut kasveista ja koulun biologian opettajallakin saattoi olla osansa kasvikiinnostuksen heräämiseen. Kasviharrastus alkoi siis keräilynä, mikä oli ennen vanhaan tyypillistä. Kalevan yhteiskoulussa pidettiin luonnontieteellistä kerhoa, johon myös Kääntönen kuului luvulla kerhotoiminta oli Tampereella melko intensiivistä. Kerhoista monet kävivät välillä mm. Tampereen luonnonystävät ry: n, Tampereen nykyisten luonto- ja ympäristöyhdistysten kantayhdistyksen, kokouksissa. Sitä kautta Kääntönen löysi myös Tampereen luonnonystävien yhdistyksen ja alkoi käydä heidän kokouksissaan jo 1960-luvun alussa, jolloin hän kävi vielä koulua. Aktiivinen yhdistystoimija Koulun jälkeen Kääntönen aloitti historian opinnot Tampereen yliopistossa. Nuorukaiselle oli itsestään selvää mitä hän halusi lähteä lukemaan. Yliopistoopintojen ohessa Kääntönen oli aktiivisesti mukana myös yhdistystoiminnassa. Vuonna 1969 hän oli mukana perustamassa Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistystä, josta Tysy on saanut alkunsa, ja vuonna 1973 Kääntönen yhdessä Pertti Rannan ja muutaman muun kanssa perustivat Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen ainoan laatuaan Suomessa. Kääntönen valittiiin kasvitieteellisen yh-

13 Oikealla: Kaappi täynnä kallisarvoisia kasvinäytteitä. Vasemmalla: Runsaslajiset voikukat ovat kiinnostaneet Matti Kääntöstä. Kääntönen hoiti pitkään (1970-luvulta vuoteen 1998 asti) Tampereen museotoimen kasvikokoelmia. distyksen puheenjohtajaksi ja on kohta ollutkin jo 40 vuotta yhdistyksen ainoana puheenjohtajana. Kasvitieteellinen yhdistys mukana monessa Pitkäaikainen puheenjohtajuus on omalla tavallaan myös valitettavaa, sillä yhdistyksen toiminnan ei pitäisi tukeutua liiaksi yhden ihmisen varaan. Innokkaita puheenjohtajaehdokkaita ei kuitenkaan vielä ole ilmoittautunut. Kasvitieteellisen yhdistyksen jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana tällä hetkellä jäseniä on 157. Suurin osa jäsenistä on kiinnostuneita luonnosta ja kasveista ja tahtovat käydä kokouksissa ja retkillä. Kasviselvityksiä ja tutkimustyötä tekeviä ihmisiä on vain muutamia. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ei olekaan mikään tieteellinen seura, vaan jäsenille järjestetään monenlaista ohjelmaa. Kokouksissa pidetään mielenkiintoisia esitelmiä, esimerkiksi viime vuosikokouksessa suometsätieteen professori Harri Vasander piti esitelmän rahkasammalista, ja välillä yhdistyksen jäsenet saavat kuulla toistensa kasvipainotteisia matkakertomuksia. Kasvitieteellinen yhdistys järjestää kesäkaudella kasviretkiä ja tekee myös selvityksiä Pirkanmaan kasveista. Yhdistys on jo 1970-luvulta lähtien julkaissut Talvikki nimistä lehteä kahdesti vuodessa. Jäsenet ovat laatineet kirjoituksia myös muihin julkaisuihin, mm. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon julkaisemaan Lutukka lehteen. Paikallisia lajistoselvityksiä yhdistys on tehnyt mm. Tampereen kaupungille ja Museovirastolle. Kääntönen on liikkunut paljon koko Pirkanmaan alueella ja tehnyt lukuisia selvityksiä. Hän on tehnyt noin 10 vuoden ajan seurantaa ja siihen liittyviä raportteja ja maastokaavakkeita ELY-keskukselle. Kootessaan ja välittäessään tietoa eteenpäin tuntee, että tekemistään havainnoista on jotain hyötyäkin. Kääntönen ei halua olla vain bongari, joka jättää havaintonsa omiin muistiinpanoihinsa. Kasvitieteellisellä yhdistyksellä on yhteistyötä eri yliopistojen, kuten Helsingin, Oulun ja Turun yliopiston kanssa. Yhdistys on kerännyt kasvinäytteitä ja toimittanut tietoja Helsingin yliopiston Kasvimuseon ylläpitämään tietokantaan. Lajistotietoja on kerätty myös ympäristöhallinnon tietokantoihin uhanalaisten eliölajien osalta. Kasvitieteellinen perustutkimus nojautuu vankasti julkisten kokoelmien näytteisiin ja kokoelmien ja tutkijoiden välillä tapahtuukin hyvin paljon lainausta. Kasviharrastuksen tulevaisuus 1/2012 TAMPEREEN Luonto 13 Kääntönen aikoo jatkossakin rasittaa itseään yhdistyksen toiminnan järjestämisellä yhdistystoiminnalla on samalla kuntoa ylläpitävä vaikutus. Yleisestä kasviharrastuksen tulevaisuudesta Kääntönen on aika ajoin keskustellut myös muiden alan ihmisten kanssa. Välillä kasviharrastuksen tulevaisuus näytti jo kirkkaammalta, sillä 1980-luvulla Retkeilykasvion ilmestyminen toi uusia kasviharrastajia. Vaikka yhdistyksistä löytyykin henkilöitä, joilla on hyvä yleislajintuntemus, vaativamman kasviharrastuksen ja tarkkojen selvitysten tekemiseen ei löydy kovin montaa kiinnostunutta. Syvällisempi lajintuntemus on Kääntösen mietteiden mukaan luultavasti perua kasvien keräämisestä. Suomalaiset voisivatkin katsoa mallia naapurimaansa kasvi-innostuneisuudesta. Ruotsissa kasvitieteellisiä yhdistyksiä on yli 20. Heillä perinne ja käytäntö ovat aivan eri tasolla ja Ruotsissa on julkaistu paljon myös maakuntakohtaisia kasvioita. Suomessa on käytännössä ilmestynyt maakuntakohtainen kasvio vain Ahvenanmaan kasveista ja toinen on tulossa Satakunnan kasveista. Leijonankesytystä ja unikoita Työkseen Kääntönen toimi historian ja yhteiskuntaopin opettajana Tampereen klassillisessa koulussa. Hän ei ollut alunperin ajatellut ryhtyvänsä opettajaksi, vaan sanoo sen olleen työtapaturma Kääntönen tuli huomanneeksi, että opettajan pätevyys kannattaa hankkia.

14 Vuonna 1974 puhelin soi; soittaja oli klassillisen lyseon rehtori, joka kysyi Kääntöstä opettajaksi. Kai sitä sitten, mikäs siinä, Kääntönen oli vastannut. Alkuun murrosikäisten opettaminen oli haasteellista; ryhmäkoot olivat suuria ja luokassa vain poikia. Kääntönen kuvaa työskentelyn alkuaikoja leijonankesyttämiseksi: kuvaannollisesti tuoli toisessa ja ruoska toisessa kädessä. Myöhemmin myös tytöt tulivat luokkiin ja ryhmäkoot pienenivät. Historian tunneilla Kääntönen sai välillä hyödyntää hieman kasvitietoakin esimerkiksi Kiinan oopiumisodista puhuttaessa hän esitteli Papaver somniferum -kasvin eli oopiumiunikon ja piirsi taululle kuvan kasvista. Samalla Kääntönen kertoi myös lajin tieteellisen nimen tarkoituksen: somniferum tarkoittaa unta tekevää. 30-vuotisen opettajan uran jälkeen eläkkeellä ollessaankin Kääntönen on käynyt pitämässä kouluilla joitakin esitelmiä esimerkiksi ympäristöpäivänä. Kertoessaan esimerkiksi Tampereen luontokohteista Kääntönen käyttää hyödykseen diakuvia. Tietokoneisiin tottuneet nykyajan lapset ihmettelevät silmät pyöreinä diaprojektoria ja diakuvien esittämistä. Ajan hengen haittavaikutukset Nykyistä suuruuden palvontaa Kääntönen ei arvosta, ja harmittelee muun muassa koulujen yhdistämistä, niin että pienemmät koulut häviävät ja muodostetaan liian suuria komplekseja. Säästämisen nimessä tehdään päätöksiä, joilla ei usein säästetä lainkaan kokonaiskustannuksia katsottaessa. Yhteiskunnan kriittinen tila ja sosiaalinen epävarmuus lisääntyvät. Vanhempien tilanne heijastuu myös lapsiin. Mitä suuremmissa yksiköissä toimitaan, sitä vaikeampaa on tukea yksilöitä. Ihmisillä on aina ollut ongelmana, että asioita tarkastellaan yksi asia kerrallaan, tajuamatta kuinka eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Nykyään ihmisiltä puuttuu myös pitkäjänteisyyttä ajan hengestä johtuen. Monimuotoinen voikukka Kääntösellä ei ole varsinaisesti mitään lempikasvia, mutta hän tunnustaa häpeäkseen kiinnostuksensa voikukkiin. Vuodesta 1967 lähtien Kääntönen on tutkinut voikukkia, joita on Suomessa ainakin 500 lajia ja jatkuvasti löytyy tieteelle uusia voikukkalajeja. Lajeja on niin monta, että niiden tarkastelua pitäisi harrastaa viikoittain, jotta niiden ominaispiirteet pysyisivät mielessä ja niitä pystyisi määrittämään. Viime aikoina harrastus onkin hieman jäänyt hankaluuden takia. Voikukka on mielenkiintoinen kasvi myös hyötykäyttönsä vuoksi. Voikukan lehtiä voi käyttää vaikkapa salaatissa ja mykeröistä tehdään viiniäkin. Voikukan lehtien karvasaineiden hyödyntämistä virvoitusjuomateollisuudessakin on tutkittu. Neuvostoliitossa eräästä voikukkalajista kumivoikukasta valmistettiin kautsua. Voikukan juurakkoa käytettiin pula-aikana kahvinkorvikkeena paahtamalla sitä sikurin tai juolavehnän kanssa. Voikukkaviiniä Kääntönen ei ole tullut maistaneeksi, sen sijaan korvikekahvia hän on juonut aikoinaan. Hänellä on mielikuva, että se oli aikalailla kahvinkaltaista, värikin samanlainen. Juomassa ei tosin ollut kofeiinia, joten piristävä vaikutus oli uskon varassa. Helmikuussa vietettiin jälleen Luonnonsuojeluliiton ja Kirjastoyhdistyksen yhteistä kirjastojen luonto- ja ympäristöviikkoa. Tysy pystytti edellisvuosien tapaan infopisteen viikon ajaksi Tampereen pääkirjasto Metson aulaan, ja muihinkin kirjastoihin toimitettiin esitemateriaalia. Tysyllä ei aivan viime vuosina ole ollut erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa, joten tartuimme hanakasti tilaisuuteen saadessamme yhteydenoton Teatteri Mooriasta. He tarjosivat esitettäväksi Mustikkameri-esitystä, jonka tuottamista Suomen luonnonsuojeluliitto on tukenut. Vesiensuojeluaiheinen teatteriesitys sopi kuin nakutettu SLL:n vesivuoden teemaan, joten löimme lukkoon esityksen kirjastoviikon lauantaille. Tampereen kaupunginkirjasto osallistui tarjoamalla tilan esitykselle. Teatteri Moorian Mustikkameressä yhdisteltiin nukke- ja varjoteatteria. Yksityiskohtaisessa lavastuksessa riitti ihmeteltävää ja yleisö yllätettiin esityksen kolmiulotteisuudella kun merenneito Aava ruiskautti vesisuihkun yleisön suuntaan meressä polskiessaan. Mustikkameri lainehti Metsossa Esityksen jälkeen lapset pääsivät tutustumaan lähemmin näytelmän lavasteisiin. 14 TAMPEREEN Luonto 1/2012 Esitys kertoi vesiensuojelun tärkeydestä, ystävyydestä ja siitä, kuinka yhdessä toimimalla pulmiin keksitään ratkaisu. Esitys oli suunattu yli 3-vuotiaille ja perheen pienimmätkin jaksoivat hyvin seurata reilu puolituntisen näytelmän keskittyneesti. Yleisössä oli nelisenkymmentä isoa ja pientä teatterin ystävää. Näytelmän päätteeksi lapset pääsivät mielikuvitussukellukselle merenneito Aavan ja muiden hahmojen vedenalaiseen maailmaan. Paljastetaan vielä lopuksi arvoitus näytelmän nimen takana. Mustikkameri vie helposti ajatukset syksyiseen metsään miten tämä liittyy vesiensuojeluun? Näytelmässä merenneito Aavan kotisaaren lähellä iso rautavalas ajaa karille ja alkaa valuttaa veteen mustaa mönjää. Veden asukkaat kutsuvat ympäristöä pilaavaa ainetta mustikkakeitoksi siitä kaunis ja samalla surumielinen nimi mustikkameri. Teksti: Minna Santaoja Kuvat: Johanna Vehkanen

15 Ympäristökettinkiä Werstaalla Teksti: Minna Santaoja Kuva: Johanna Vehkanen Tampereen työväenmuseo Werstaalla on elokuun lopulle asti esillä näyttely Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket. Näyttely kertoo luonnonsuojelun ja ympäristöliikkeen historiasta 1800-luvun lopulta tähän päivään. Näyttelyssä ovat saaneet tilaa erityisesti nimessä mainitut kolme tapausta: luvulle sijoittuva Kuusamon koskisota, vihreän liikkeen syntyyn johtanut Koijärven suojelukamppailu vuodelta 1979 ja Kessin metsähakkuiden vastustaminen Inarissa 1980-luvulla. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen Metsämuseo Luston kanssa. Museot jatkavat edelleen ympäristöliikkeen historian tallentamista ja ottavat mieluusti vastaan ympäristöliikkeen historiaan liittyvää esineistöä. Werstaan näyttelyssä on esillä muun muassa pirkanmaalaisen Koijärven kävijän ja luonnonsuojelun kantaäidin Terttu Laurilan villapaita, Koijärven laskuojan tukkimisessa käytetyt lapiot ja presidenttiehdokas Pekka Haaviston hankkimat Koijärvi-käädyt eli kettingit, joilla aktivistit kiinnittivät itsensä kaivinkoneeseen kaivuun pysäyttääkseen. Tamperelaisia kiinnostanevat erityisesti näyttelystä löytyvät Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen Teiskon metsien kartoituksissa käyttämät maastokartat, joiden reunoihin raapustetut merkinnät vaikuttavat tulevaisuudessa toivottavasti Teiskon kansallispuiston perustamiseen. Karttojen yhteydessä on esillä autenttinen metsäaktivistin varustus. Keskiviikkona 7. maaliskuuta työväenmuseo Werstas järjesti yhdessä Kuva yllä: Ympäristökettinkiä-paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi filosofi Ville Lähde. Tysystä keskustelemassa olivat Minna Santaoja ja Jere Nieminen. Tampereen vihreiden kanssa Ympäristökettinkiä-illan. Ohjelmassa oli opastettu kierros näyttelyyn, Ympäristökettinkiädokumenttielokuvan esitys ja paneelikeskustelu ympäristöliikkeen menneestä ja tulevasta. Tilaisuuteen osallistui yli 40 henkeä. Näyttelykierroksella korvaan särähti oppaan maininta linnunpönttöjen kiinnittämisestä tekohengityksenä. Tämä on tärkeän luonnonsuojeluteon väheksymistä: pöntötys on monille kolopesijöille välttämätöntä kunnes luonnonmukaisemmat metsänhoitomenetelmät yleistyvät. Ympäristökettinkiä-dokumentissa Koijärvi-aktiivi ja ensimmäinen vihreä kansanedustaja Ville Komsi muistelee Koijärven tapahtumia. Toinen päähenkilö dokumentissa on Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen, jonka metsäaktivistin ura käynnistyi Kessin metsäkiistassa hänen ollessaan vain 15-vuotias. Liimatainen kertoo dokumentissa kuinka oli kiivennyt puuhun sen kaadon estämiseksi ja kuinka oli pelästyen joutunut tulemaan alas poliisin huidottua häntä suksisauvalla. Vasta päälle kolmikymppinen Liimatainen on ehtinyt olla mukana monessa metsäkiistassa. Ympäristöjärjestöjen uudempia vaikutuskeinoja ovat muun muassa metsäyhtiöiden osakkeiden ostaminen ja tätä kautta puheoikeuden hankkiminen yhtiökokouksessa. Dokumentti 1/2012 TAMPEREEN Luonto 15 näyttää Liimataisen puku päällä yhtiökokouksessa: Näille kun puhuu tuntuu kuin puhuisi seinälle. Kaikella kunnioituksella. Herkistyin miltei liikutuksen kyyneliin luonnonsuojelijoiden sankariteoista. On upeaa kuulua omalla pienellä panoksellaan porukkaan; innostava näyttely ja tilaisuus. Dokumentin jälkeen paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi filosofi Ville Lähde. Ympäristöliikkeen historiasta ja nykyisyydestä olivat keskustelemassa Koijärvi-veteraani ja pitkäaikainen luonnonsuojeluvaikuttaja Harri Helin, luontoliittolainen vihreä vaikuttaja Eveliina Asikainen Sastamalasta sekä tutkijat ja Tysy-aktiivit Jere Nieminen ja Minna Santaoja. Harri Helin koetti haastaa nuorempia toimijoita eihän teistä ole mihinkään ja yleisöstä kysyttiin onko ympäristöliike laimentunut. Ympäristötoiminta on joltain osin ehkä pinnallistunut, toisaalta saanut vakavan asiantuntijatyön piirteitä. Ei ole kuitenkaan monta vuotta siitä kun esimerkiksi Virroilla pysäytettiin kuukkelimetsien hakkuita, joten unohduksiin eivät suoremmatkaan toimintakeinot ole jääneet. Keskustelussa pohdittiin mikä nykyisen luonnon tuhoamisen voisi pysäyttää. Keskustelijat olivat melko yksimielisiä siitä, että kun alkaa olla riittävästi näyttöä ympäristötuhojen vaikutuksista ihmisten terveyteen toimintatavat alkavat muuttua. Ympäristöpsykologisissa tutkimuksissa on osoitettu jo varsin vakuuttavasti, kuinka yksinkertaisesti tarvitsemme luontoa voidaksemme hyvin.

16 Minna Santaoja Vapaaehtoisena luonnonsuojeluliitossa Vapaaehtoistoiminnan resurssit ovat kestopuheenaihe järjestötoimijoiden keskuudessa, ja teemaa pohdittiin myös Suomen luonnonsuojeluliiton syyspäivillä viime syksynä. Liitossa on käynnissä organisaatiomuutoksia ja nyt onkin sopiva aika pohtia toimintatapoja myös paikallisyhdistyksissä. Arkisen tohinan keskellä on toisinaan paikallaan pysähtyä kysymään: keitä olemme ja mitä olemme tekemässä? Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestö, jolla on puolivirallinen asema neuvottelukumppanina hallinnossa ja erilaisissa työryhmissä. Liitolla on valtakunnallisesti yli jäsentä. Luonnonsuojeluliiton organisaatio on kolmiportainen: valtakunnallisen liiton suojissa toimii 15 luonnonsuojelupiiriä ja noin 180 paikallisyhdistystä. Luonnonsuojeluliiton keskustoimistolla Helsingissä työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää. Keskustoimistolla tehdään valtakunnan ja kansainvälisen tason vaikuttamistyötä ja osallistutaan mm. lainsäädännön valmisteluun. Syksyllä 2011 Luonnonsuojeluliitossa käytiin yt-neuvotteluja, joiden tuloksena keskustoimiston henkilökuntaan kohdistui leikkauksia. Luonnonsuojelupiireillä on kullakin palkattu kokoaikainen tai osa-aikainen aluetyöntekijä. Luonnonsuojelupiireissä seurataan maakunnallisia hankkeita ja lisäksi keskustoimiston työntekijät ja aluetyöntekijät toimivat resurssina ja asiantuntija-apuna paikallisyhdistysten vapaaehtoisille. Paikallisyhdistykset toimivat vapaaehtoispohjalta ja osin tämän vuoksi toimivien paikallisyhdistysten tarkkaa määrää on vaikea ilmoittaa, sillä osa yhdistyksistä on ns. nukkuvia aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden puuttuessa. Rahasta vai rakkaudesta? Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksessä on jäseniä noin Tästä huolimatta on joka vuosi työn takana saada yhdistyksen 8-jäseninen hallitus kasaan syyskokouksessa. Pienemmissä yhdistyksissä tämä saattaa olla vielä hankalampaa. Suurin osa luonnonsuojeluliiton jäsenistä maksaa jäsenmaksua kannatusmielessä, ilman aikomusta osallistua muulla tavoin liiton toimintaan. Luonnonsuojeluliiton kolmiportainen rakenne on monille tuntematon ja niinpä tulee yllätyksenä se, että liittyessään Suomen luonnonsuojeluliittoon tulee samalla liittyneeksi asuinpaikkansa paikallisyhdistykseen. Suomen luonnonsuojeluliiton syyspäivät ja paikallisyhdistystapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa Työryhmissä pohdittiin muun muassa vapaaehtoistoimintaa liitossa ajatuksena tuoda esiin kaikkea sitä vapaaehtoistyötä jota jo tehdään ja pohtia, miten vapaaehtoistoiminnan organisointia voitaisiin parantaa. Työryhmässä kuultiin muutamia purkauksia henkilöiltä, jotka ovat olleet pitkään vapaaehtoisina liiton 16 TAMPEREEN Luonto 1/2012 toiminnassa ja ovat kokeneet, että heidän panostaan ei ole arvostettu riittävästi. Vapaaehtoisina asiantuntijoina puurtaneet haastoivat liiton palkallisia työntekijöitä: Kumpi meistä on tehnyt enemmän duunia Luonnonsuojeluliitolle, sinä vai minä? Työryhmän yhteenvedossa todettiin, että vapaaehtoisuudesta ja sen merkityksistä on selvästi tarvetta puhua ja vapaaehtoiset tarvitsevat palautetta panoksestaan. Tilanne jossa toiset tekevät palkalla ja toiset vapaaehtoisina periaatteessa samoja asioita saattaa herättää eriarvoisuuden kokemuksia. Rinnan vapaaehtoistyön pohdinnan kanssa Suomen luonnonsuojeluliitossa on käynnissä organisaatiomallin pohdinta. Laajaa ja aktiivista jäsenkuntaa pidetään kansalaisjärjestötoiminnan kulmakivenä. Liitossa pohditaan miten vastata näkyvissä oleviin muutoshaasteisiin ja saada mukaan uusia jäseniä ja toimijoita. Muutossuuntia, jotka liiton tulevaisuuden pohdinnoissa on otettava huomioon, ovat muun muassa kuntien määrän väheneminen sekä aluehallinnon jatkuvat muutospaineet. Myös kansalaistoiminta on murroksessa. Toiminta ei enää kanavoidu pelkästään perinteisten yhdistysten tai puolueiden kautta, vaan uudenlaiset spontaanimmat ja tilannekohtaiset osallistumismuodot lisääntyvät. Verkostomuotoinen ja projektimainen organisoituminen haastaa perinteisiin yhdistysmuotoihin perustuvan toiminnan, ja myös luonnonsuojeluliitossa pohditaan,

17 minkälainen organisaatio mahdollistaisi parhaiten joustavan kansalaistoiminnan. Uusien jäsenten saaminen on lausuttu luonnonsuojeluliiton tavoitteeksi, mutta jäsenten ja jäsenhankinnan rooli on koettu yhdistyksissä kahtalaiseksi. Jäsenmaksutulot mahdollistavat osaltaan, valtion kansalaisjärjestötuen ja esimerkiksi kuntien myöntämien avustusten lisäksi, luonnonsuojeluliiton asiantuntija- ja vaikuttamistoiminnan. Erityisesti tämä pitää paikkansa keskustoimiston palkatun henkilökunnan osalta. Varsinaisen jäsenen 32 euron jäsenmaksusta liiton osuus on 16,96 euroa, luonnonsuojelupiirin osuus 8,64 euroa ja paikallisyhdistyksen osuus 6,40 euroa eli viidennes. Vapaaehtoistoimintaan perustuvien paikallisyhdistysten aktiivisuus ei kuitenkaan ole kiinni rahasta. Raha ei sinänsä suojele luontoa, vaan tarvitaan vapaaehtoistoimijoita, jotka laittavat rahan käyttöön luonnonsuojelutyössä. Yhdistyksen tilillä maatessaan raha ei luontoa suojele. Jäsenet asiakkaita vai aktiivisia toimijoita? Jäsenmäärän koetaan olevan myös valtaa: mitä enemmän jäseniä luonnonsuojeluliitolla on, sitä enemmän vaikutusvaltaa järjestön mielipiteillä toivotaan olevan. Jäsenmäärän kasvattaminen vaatisi aktiivista jäsenhankintaa, ja se koetaan usein ylimääräisenä ponnistuksena, vaikka keskustoimistolta muistutetaankin että jäsenhankinnan pitäisi olla sisäänrakennettuna yhdistysten perustoimintaan. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen, kuten luonnonsuojeluliiton muidenkin yhdistysten, toiminta on karkeasti jaettuna kahdenlaista. Yhdistys järjestää jäsenistölle ja suurelle yleisölle tarkoitettuja retkiä lähiluontoon ja muihin kiinnostaviin kohteisiin. Perinteeksi on muodostunut esimerkiksi Luonnonkukkien päivän retki kesäkuussa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen toiminnassa uusi hitti ovat lepakkoretket: kesällä 2011 järjestetyt kolme lepakkoaiheista tapahtumaa saivat liikkeelle satoja ihmisiä. Harva retkillä kävijöistä kuitenkaan jää haaviin niin että innostuisi lähtemään mukaan yhdistystoimintaan. Retkillä kävijät ovat pikemminkin yhdistystoiminnan asiakkaita kuin itse aktiivisia toimijoita. Yhdistysten markkinointi- ja rekrytointimenetelmissä olisi tietysti parantamisen varaa, mutta kärjistäen voidaan kysyä: missä määrin yhdistyksen tehtävä on tuottaa vapaaehtoisvoimin virkistyspalveluita jäsenilleen? Tämä on tietysti kärjistys, sillä retket ja esimerkiksi lehden julkaiseminen ovat myös tärkeää ympäristökasvatustyötä. Tysyn ydintoimintaa on luonnonsuojelun vahtikoirana toimiminen. Yhdistys seuraa kaupungin metsäpolitiikkaa, maankäytön suunnittelua ja suurhankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja antaa tarvittaessa mielipiteitä, muistutuksia ja valituksia asioista. Luonnonsuojelujärjestöt joutuvat paikkaamaan viranomaisten toimintaa näiden resurssien vähäisyyden vuoksi. Tämä osa ympäristöpoliittista vaikuttamistoimintaa on reaktiivista ja tapahtuu hallinnon ehdoilla. Yhdistyksessä tehdään myös omaehtoista vaikuttamistyötä: kartoitetaan metsien suojeluarvoja ja ehdotetaan suojelualueita kaupungille. Vahtikoiratoiminta on varsin asiantuntijapainotteista ja paperinmakuista, eikä kovin tehokkaaksi uusien toimijoiden houkuttelukeinoksi ole osoittautunut tule kirjoittamaan lausuntoja kaupungin kaavoituksesta! Käytännössä kourallinen vapaaehtoisia tekee suurimman osan vaikuttamistyöstä 1400 jäsenen nimissä, käyttää siihen paljon aikaa ja uupuu usein. Vaihtuvuus yhdistystoimijoiden keskuudessa on melko suurta; ne jotka eivät heittäydy lausuntojen kirjoittajiksi jättäytyvät pois toiminnasta vuoden-kahden kuluessa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksessä on ajoittain keskusteltu mahdollisuudesta palkata henkilö tekemään ikävimmät paperityöt. Erilaisin palkkatukijärjestelyin se olisi mahdollista. Merkittävämpi kysymys on kuitenkin se, onko kansalaisjärjestötoiminnan ammatillistumisessa paikallistasolla mieltä. Paradoksaalisesti työntekijän palkkaaminen ei toisi paikallisyhdistykselle välttämättä juurikaan lisää resursseja, ellei työntekijä löytyisi nykyisten toimijoiden joukosta, sillä yhdistyksen toiminnan tuntevat vapaaehtoiset joutuisivat kuitenkin perehdyttämään ja ohjaamaan työntekijää. Tilanne jossa järjestö on organisoitu kolmiportaisesti hallinnon tasoja mukaillen, keskusjärjestö pyörii palkallisten voimin ja paikallistoiminta vapaaehtoisvoimin ei tietenkään ole luonteenomainen vain Suomen luonnonsuojeluliitolle. Liiton organisaatio vertautuu monella tavoin esimerkiksi Marttojen organisaatioon. Marttajärjestöllä on noin jäsentä. Marttojen keskusorganisaatiossa toimii noin 30 palkallista asiantuntijaa ja kussakin 16 piirijärjestössä on vähintään kolme kotitalous-, puutarha- tai ympäristöneuvojaa. Suurin ero on paikallistoiminnan laajuudessa: Martoilla on peräti noin 1800 paikallisyhdistystä. Toiminta on perinteisesti organisoitunut kylä- ja kaupunginosatasolla. Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen toiminnan luonteessa on kuitenkin merkittävä ero, joka saattaa selittää eroa paikallistason aktiivisuudessa. Marttojen toiminnassa painottuu mukava tekeminen, eikä toiminta ole voimakkaasti politisoitunut. Ympäristöjärjestötoiminnan kulmakivenä on kritiikki, eikä vastarannan kiisken rooli ole haluttu, vaikka sen takana olisi tutkimustieto ja kansainväliset sopimukset. Seuraavan kerran kun joku huutelee missä nyt ovat luonnonsuojelijat, ehdottaisin hetken pohdintaa mitä kyselijä itse voisi tehdä. Oman toiminnan oikeutuksen kyseenalaistaminen on raskasta, jos ideologia ja omat valinnat ovat jatkuvalla törmäyskurssilla tavanomaisten toimintatapojen kanssa. Ympäristötoimijoiden liikuttavana voimana on pikemmin rakkaus kuin raha. Tosin toiminnan kilpistyessä pienen ryhmän vapaaehtoiseksi asiantuntijatyöksi on toiminnan moottorina pikemminkin velvollisuudentunne. Jos en minä, kuka sitten? Toiminnasta tulee osa identiteettiä ja toiminnassa syntyneistä ihmissuhteista kiinteä osa sosiaalista verkostoa. Sitoutumista, ei klikkailua Suomen luonnonsuojeluliiton organisaatiouudistusten ajatuksena on mahdollistaa kaupunginosayhdistysten ja vapaamuotoisten toimintaryhmien syntyminen. Keskustelua käydään siitä, tarvitaanko tähän organisaatiomuutos, sillä liiton nykyinenkin rakenne ja toimintapolitiikka ovat joustavia erilaisten toimintatapojen suuntaan. Toinen seikka jonka nostimme esiin Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipiteessä liiton organisaatiorakenteesta on se, onko Luonnonsuojeluliiton ylipäätään syytä lähteä mukaan trendiin, jossa kansalaistoiminta tapahtuu yhä enemmän ad hoc tyyppisesti erilaisissa hetkellisissä kampanjoissa ja ryhmissä. Eri yhdistyksillä ja organisaatioilla on omat toimintatapansa ja kirjo on hyväksi. Kansalaistoiminnan pinnallistuminen, jetset- tai reppuaktivismi ja kliktivismi eivät ole toivottavia kehityssuuntia, vaan niitä on pyrittävä hillitsemään. Luonto ei tule suojelluksi Facebookin tykkää-nappia painamalla. Tarvitaan pitkäjänteiseen toimintaan sitoutuneita vapaaehtoisia, silläkin uhalla että itsensä tuntee jämähtäneeksi ja uusiutumaan kykenemättömäksi dinosaurukseksi toimittuaan kymmenen vuotta samassa paikallisyhdistyksessä. Kansalaistoiminnan pinnallistumista ei ole syytä hyväksyä faktana, koska siitä tulee tällöin entistä hyväksytympää. 1/2012 TAMPEREEN Luonto 17

18 Ympäristöliikkeessä vaikuttaa samanaikaisesti ristiriitaisia kehityssuuntia: toisaalta toiminta on yhä ammattimaisempaa asiantuntijatyötä, toisaalta kansalaistoimintaa leimaa kampanjaluonteisuus ja internet-pohjaiset vaikuttamiskeinot. Millä tavoin tilanteessa saadaan värvätyksi uusia aktiivisia työmyyriä? Missä määrin luonnonsuojelutoiminnan on muistutettava marttatoimintaa ja tarjottava mukavaa tekemistä kaikille jäsenille? Mitä jäsenet luonnonsuojeluliitolta ja Tysyltä odottavat? Ota kantaa! Otamme mieluusti vastaan kannanottoja näihin kysymyksiin joko lehden sisäkannesta löytyvään postiosoitteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen Kirjoittajan luvalla mielipiteitä voidaan julkaista seuraavassa Tampereen luonto lehdessä. Toiminnasta voidaan käydä keskustelua myös kevätkokouksessa 25. huhtikuuta. UUTISPALOJA ELY palkitsi Matti Kääntösen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) myönsi vuoden 2011 Pirkanmaan ympäristöpalkinnon Matti Kääntöselle Pirkanmaan kasvilajiston pitkäaikaisesta kartoittamisesta ja seurannasta. Kääntönen on merkittävä pirkanmaalaisen kasvilajiston asiantuntija, joka on aktiivisesti kartoittanut Pirkanmaan alueen kasvilajistoa ja koonnut lajitietoja useiden vuosien ajan. Hänen panoksensa Pirkanmaan uhanalaisen kasvilajiston seurantatiedon tuottamisessa on ollut merkittävä. Näitä tietoja on hyödynnetty mm. vuonna 2010 valmistuneen Suomen eliölajiston uhanalaisuusarvioinnin taustatietona Pirkanmaan osalta. Taloja Iidesjärven rantaan kansalaismielipiteestä viis? Iidesjärven osayleiskaavasta valmisteltiin vuoden 2011 aikana kolme luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat nähtävillä muun valmisteluaineiston kanssa välisen ajan. Valmisteluaineistosta pyydettyihin lausuntoihin saatiin 6 vastausta ja siitä jätettiin 36 yksityisten kirjallista mielipidettä ja 4 yhdistysten mielipidettä. Luonnosvaihtoehdoista saatu palaute oli kauttaaltaan hyvin yksimielistä. Sekä yksityiset osalliset, kaupungin eri toimialat että viranomaiset ehdottivat pääosin perhepuistovaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Palautteesta huolimatta kaavaa valmistellut kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä päätti ehdottaa yhdyskuntalautakunnalle asuinrakentamista Iidesjärven rantaan. Yhdyskuntalautakunta jätti helmikuun kokouksessaan Iidesjärven yleiskaavan käsittelemättä. Esittelijä veti pois ehdotuksen, jonka mukaan Iidesjärven kaavoitus jatkuisi asuinrakentamisen pohjalta. Kaava tullee piakkoin uudelleen lautakunnan käsittelyyn. Tampereen seutu sai uuden luontokoulun Luontokoulu Tikankontti on Orivedellä ja ympäristökunnissa toimiva luontokoulu. Luontokoulun opettaja kiertää koululaisten ja päiväkotilasten parissa opettamassa luonnon ihmeitä. Tikankontti vastaa kysyntään, joka Tampereen seudulla on luontokoulutoiminnalle. Tampereen Luontokoulu Korento pystyy opettamaan vain noin 80% tamperelaisista koululaisista. Tikankontti toimii yhteistyössä suositun matkailumaatilan, Einon Pirtin kanssa. Luontokoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Ne tarjoavat erilaisia ohjelmia, joista kasvattajat ja opettajat voivat valita opetusohjelmaansa sopivan. Opetusmenetelmät ovat elämyksellisiä, ja mukana ovat kokonaisvaltaisesti kaikki aistit. Ne toteuttavat opetussuunnitelmiin perustuvaa päivitettyä ja tieteellisen tiedon mukaista luonto- ja ympäristöaiheista opetusta. Lisätiedot: 18 TAMPEREEN Luonto 1/2012

19 Koonnut Minna Santaoja Kuvat Sanna Junttanen Keskuspuhdistamon YVA riittämätön Pirkanmaan ELY-keskus totesi viime marraskuussa antamassaan lausunnossa Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arvioinnin monelta osin riittämättömäksi. Lausunnossa mainittiin muun muassa Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Tysyn ja muiden yhdistysten lausunnossa esitetty lietteiden käsittelyn kokonaistarkastelu. ELY-keskuksen hylkäävä päätös on ainakin Pirkanmaalla lajissaan ainoalaatuinen. Sulkavuoren alueen asukkaat ovat vastustaneet keskuspuhdistamoa sinnikkäästi ELY-keskuksen päätöksen jälkeenkin. Keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuorelle vastustava adressi luovutettiin Tampereen kaupunginvaltuustolle Allekirjoittaneita oli liki Luovutustilaisuudessa mukana oli mm. kiekkolegenda Raimo Helminen. Nyt on jo aika haudata sutena syntynyt hanke, joka eri vaiheissaan on kohdannut pelkkää vastustusta. Keskuspuhdistamohankkeen taustalla on muun muassa halu saada Viinikanlahden alue puhdistamon poistuttua arvokkaampaan käyttöön asuin- ja toimistorakentamiselle. Tästä ei ympäristövaikutusten arvioinnissa ole mainittu sanaakaan. Asioista on syytä puhua niiden oikeilla nimillä. Nykyisten puhdistamoiden saneerauksen ympäristövaikutukset ovat kaikilta osin vähäisemmät kuin keskuspuhdistamon rakentamisen. Pyynikin hoito- ja käyttösuunnitelmaa uudistetaan Pyynikille ollaan laatimassa uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Luonnokset tulevat nähtäville syksyllä Suunnitelman uudistamista varten selvitettiin alkuvuonna eri käyttäjäryhmien mielipiteitä ja toiveita karttapohjaisella internet-sovelluksella. Suunnitelmaa varten kerätään tietoa puuston ja kasvillisuuden nykytilasta, tutkitaan maanpinnan kuluneisuutta sekä opasteiden ja rakenteiden kuntoa ja alueen kehittämistarpeita. Suojelun ja virkistyksen tarpeet ovat Pyynikilla paikoin ristiriidassa. Jotta pusikoiden perkaamista vaativat äänenpainot eivät pääsisi suunnitelman laadinnassa liiallisesti esiin, on samanaikaisesti hyvä muistuttaa muun muassa lahopuun merkityksestä eliöstölle. Metsiensuojelunäyttely Metsossa METSO suojelee metsäsi -valokuvanäyttely saapuu Tampereen Metso -pääkirjastoon väliselle ajalle. Luontovalokuvaajat Hannu Siitonen, Benjam Pöntinen ja Bo-Göran Lillandt ovat tehneet näyttelyn, jonka tarkoituksena on edistää metsien vapaaehtoista suojelua. Näyttelyn kuvissa tutustutaan metsän harvinaisiin lajeihin, kuten kuukkeliin ja liito-oravaan ja sukelletaan metsän tunnelmiin ja yksityiskohtiin. Näyttelyn taustalla on METSO-ohjelma eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. Yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsänsä monimuotoisuutta valtion myöntämällä taloudellisella tuella. Luontokuvaajien kärkijoukkoon kuuluvat Bo- Göran Lillandt, Hannu Siitonen ja Benjam Pöntinen ovat huolissaan seuranneet metsien muutosta viime vuosina. Monimuotoiset metsät ovat muuttuneet yhä harvinaisemmiksi. Valokuvanäyttelyllään he haluavat muistuttaa suomalaisia metsäluonnon varjelemisesta. Näyttelyyn on vapaa pääsy Tampereen pääkirjasto Metson aukioloaikoina ma pe ja la 10 16, Pirkankatu 2. Lisätietoa aiheesta: Metsonpolku, metsien vapaaehtoinen suojelu METSO/index.php Luontokuvaaja Hannu Siitonen mac.com/hannu.siitonen/hannu_siitonen/ Hannu_Siitonen.html Luontokuvaaja Benjam Pöntinen pontinen.fi/ Turpeenoton vesistövaikutukset Jyväskylässä järjestettiin maaliskuun puolivälissä seminaari ja kansalaisliikkeiden tapaaminen liittyen turpeenoton vesistövaikutuksiin. Seminaarin aiheena olivat erityisesti turpeenoton oikeudelliset kysymykset ja niihin vaikuttaminen. Tapahtumassa haettiin myös välineitä suo- ja vesistöaktiivien verkoston tukemiseksi. Seminaari oli osa Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojelun teemavuotta Tapahtuma oli kohdennettu erityisesti turpeen vesistövaikutuksista huolestuneille kansalaisille, suo- ja vesistöaktiiveille, kansalaisjärjestöille sekä muille turvekysymyksistä kiinnostuneille. Seminaarin esitykset ovat luettavissa Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla: www. sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/turpeenotonvesistoevaikutukset-seminaari-ja-kansalaisliikkeiden-tapaaminen Pispalan kaavoitus etenee Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan asemakaavoja uudistetaan. Asemakaavojen uudistamisen tavoitteena on Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen. Kaavoitus etenee vaiheittain, maalis-huhtikuun vaihteessa olivat nähtävissä Ylä-Pispalan I-vaiheen kaavat. Ala-Pispalan ja Tahmelan kaavat tulevat nähtäville myöhemmin. Ympäristöpalkinto Lokkisaari ry:lle Tampereen seudun luonto -lehdessä 2/2009 kirjoitimme lintuharrastajien Lempää-län Ahtialanjärvellä tekemästä pitkäjänteisestä lintujärven kunnostus- ja hoitotyöstä. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen työsyhmä myönsi vuoden 2011 Ekotekopalkinnon hoitotöistä vastaavalle Lokkisaariyhdistykselle. Palkinto oli tunnustus työstä Lempäälän lintuvesien ja kosteikkojen hyväksi. Ks. Ei valaistua rantapyörätietä Kauppi- Niihamaan Huolestuneet tamperelaiset nostivat viime syksynä keskusteluun Kauppi-Niihaman Näsijärven rannan pyörätiehankkeen. Toteutuessaan leveä, valaistu pyörätie veisi mennessään ranta-alueiden luonnonrauhan ja turmelisi luontoarvoja. Keskustelussa niin Aamulehdessä kuin internetissäkin hanke lähes yksinomaan tyrmättiin. Tamperelaiset haluavat säilyttää Kauppi-Niihaman rantaalueet nykyisellään. Kaupunki ei kuitenkaan vastannut kritiikkiin, vaan suunnittelua on jatkettu kuin mitään ei olisi tapahtunut. Rannan tuntumaan rakennettava pyörätie olisi vastoin Kauppi-Niihaman osayleiskaavaa. Kauppi- Niihaman rauhalliset ranta-alueet ovat nykyisellään korvaamaton aarre Tampereelle ja henkireikä luonnonrauhasta nauttiville tamperelaisille. Pyörätieasia lienee pian yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä. UTISPALOJA 1/2012 TAMPEREEN Luonto 19

20 Tysyn toimintaa 2011 Viime vuosi oli yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuosi. Sen johdosta järjestettiin avoin juhlaseminaari marraskuussa. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksellä oli 1393 jäsentä. Vuonna 2011 hallituksen puheenjohtajana toimi Jere Nieminen ja varapuheenjohtajana Aarto uurasjärvi. Sihteerinä toimi Sanna Roine ja hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana Kirsti Raulo. Tilintarkastajina olivat edelleen Marja-Liisa Alanen ja Mikko Jokinen. Varatilintarkastajia olivat Marja Pärri ja Sari Poutiainen. Hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Minna Santaoja, Ari Nieminen ja Sanna Junttanen sekä varajäseninä Mervi Myyrä ja Matti Pollari. Tysyn edustajina Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä olivat Jere Nieminen ja Minna Santaoja sekä Ekokumppanit Klubin hallituksessa Matti Pollari. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa. Kevätkokousta lukuun ottamatta kokoukset pidettiin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin Varastokadun toimistolla. Hallituksen kokouksiin olivat edelleenkin tervetulleita kaikki, myös yhdistyksen ulkopuoliset henkilöt. Kiireellisistä asioista, mm. mielipidettä, muistutusta tai lehtikirjoitusta jätettäessä, päätettiin sähköpostitse. Lehtikirjoitukset Aamulehti : Luonto unohtui Tampereen seudun visioista (ottaa kantaa mm. Teiskon metsien suojeluun). Aamulehti : Arvokas lehto tuhoutuu Vuoreksessa (Koukkujärven asemakaava-alue). Tiedote (jätetty ): Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ehdottaa kaupungille laajaa suojelua Teiskon metsiin. Aamulehti : Poltto pitää yllä kestämätöntä kulutusta (mielipide Tammervoiman jätteenpolttolaitoksesta). Aamulehti : Jättipalsami jatkaa leviämistään. Aamulehti (jätetty )Teiskon metsien suojelu on osa kaupunkiseudun kehitystä. Aamulehti (jätetty ) Palautetaan Tammerkosken kuohut. Tiedote (jätetty ): Teiskon metsäsuunnitelmaluonnos on kestämätön. Tiedote (jätetty ): Yli puolet Hervannan ja Vuoreksen metsien luontoarvoista jäi löytämättä kiinteistötoimen kartoituksessa. Aamulehti : Ulkoilumetsiin liikaa hakkuita (ehdotus metsäsuunnittelun sijoittamisesta ympäristöpalveluihin). Retket ja tapahtumat Maailman ympäristöpäivänä su 5.6 klo 13 reipas luontoretki Soukonvuoren luonnonsuojelualueelle. Oppaana toimi eräopas Harri Viitanen. Luonnonkukkien päivän retki su 19.6 klo 13 Haiharan kartanon alueelle. Oppaana toimi kasvitieteellisestä yhdistyksestä Matti Kääntönen Osallistujia oli nelisenkymmentä. Tiistaina 12.7 klo 18 retki Pyynikin monimuotoiseen luontoon. Oppaana toimi Jere Nieminen. Osallistujia ilmaantui paikalle sateesta huolimatta kymmenen. Torstaina 4.8 klo lepakkopäivystys Tapahtumien yössä. Oppaina olivat Jere Nieminen ja Matti Pollari. Osallistujia oli illan aikana reilut sata. Myös MTV3 kävi tekemässä uutisiinsa loppukevennyksen. Talkoot Teiskon Jylhänperässä Koivulan niityllä ja Viitapohjan Iso-Murron haassa pidettiin elokuun 6. päivänä Yhdistys maksoi matkakustannukset ja talkooeväät. Osallistujia oli 7. Perjantaina 26.8 klo 20 lepakkoretki Hatanpään arboretumilla. Oppaina toimivat Jere Nieminen ja Mervi Myyrä. Osallistujia ilmaantui paikalle reilusti toista sataa. 20 TAMPEREEN Luonto 1/2012 Keskiviikkona 31.8.Tampereen luonnontieteellinen museo järjesti luennon lepakoista Vapriikissa klo 18, jonka jälkeen lähdettiin lepakkoretkelle Tallipihan ympäristöön. Yhtenä yhteistyökumppanina retkellä toimi Tysy. Teiskon metsät Juho Kytömäki, Jere Nieminen ja Sanna Junttanen tekivät kesällä metsäkartoituksia Tampereen kaupungin mailla koskien mm. yhdistyksen ehdottaman kansallispuiston perustamista Teiskoon sekä kaupungin valmistelemaa metsäsuunnitelmaa. Kartoitusaineiston pohjalta syntynyt raportti valmistui keväällä Tysy teki kaupungin päättäjille avoimen ehdotuksen Teiskon metsien suojelemiseksi. Tampereen Vihreiden ja Vasemmiston valtuustoedustajat tekivät Tysyn ehdotuksen pohjalta kesäkuussa 2011 valtuustoaloitteen kaupungin omistamien 1500 metsähehtaarin suojelemiseksi Teiskossa. Suomen Luonnonsuojeluliitto julkaisi tiedotteen: Nyt ehdottaa Suomen Luonnonsuojeluliitto: Teiskoon saatava kansallispuisto. Suomen Luonnonsuojeluliitto antoi julkilausuman : Kansallispuisto Tampereen kärkihankkeeksi. Tysy kirjoitti aiheesta useamman mielipiteen Aamulehteen, antoi lausuntoja kaupungille metsäsuunnitelmista sekä teki tiedotteen. Myös Aamulehti sekä Teisko-Aitolahti -lehti uutisoivat suojeluehdotuksesta. Tysy teki kyselyn yksityiselle metsänomistajalle suojella metsäpalstansa. Kysely ei johtanut toivottuun tulokseen. Järjestöyhteistyö Tysy antoi toimintavuonna lausuntoja yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n järjestämään yhdistystapaamiseen Ylöjärven Koivupuistossa osallistuivat Jere Nieminen, Sanna Junttanen ja Minna Santaoja. Suomen luonnonsuojeluliiton syysvaltuustokokous pidettiin Varalan urheiluopistolla Tysystä osallistujina Jere Nieminen ja Sanna Junttanen. Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa pidetään tärkeänä ja mielekkäänä. Kuluneena vuonna yhteistyötä tehtiin monien lausuntojen laatimisessa sekä erilaisten retkien ja muiden tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen, Tampereen hyönteistutkijain seuran, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa. Edustus osallis- ja työryhmissä Kari Laamanen jatkoi edustustaan Pispalan kaavoitusosallisryhmässä. Kuluneena vuonna aiheeseen liittyviä kokouksia ei pidetty. Aarto Uurasjärvi edusti Tysyä Pirkanmaan ympäristöohjelman työryhmässä, jonka painopistealue oli keskittyminen ja kaupungistuminen. Liito-oravatyöpajan loppuhaastattelu Tampereen yliopistolla 3.11 klo Paikalla tutkija ja haastattelija Nina Nygrenin lisäksi Sanna Junttanen (Tysy), Katri Laihosalo (kaupungin ympäristövalvonta) ja Kaj Koivisto (ELY). Liito-oravatapaaminen Frenckellissä tiistaina Tysyn edustajana toimi Jere Nieminen. Paikalla oli mm. kaavoittajia Tampereen kaupungilta sekä Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan tutkija Nina Nygren.

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

SPL-KOUVOLA RY. Saksanpaimenkoiraliiton alaosasto

SPL-KOUVOLA RY. Saksanpaimenkoiraliiton alaosasto SPL-KOUVOLA RY Saksanpaimenkoiraliiton alaosasto JÄSENTIEDOTE 1/2014 YHTEYSTIEDOT: Johtokunta 2014 Puheenjohtaja Jenni Martikainen p. 040 756 9781 jenni_martikainen@luukku.com Jäsenet Ville Juntunen Jukka

Lisätiedot

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004 Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 SYYSKOKOUS Aika 11.12.2004 kello 16:30 Paikka Sokos Hotel Pasila, Helsinki Läsnä Arto Teräs puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri Wolf Bergenheim

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lahden yleiskaavan 2025 ehdotuksesta

MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lahden yleiskaavan 2025 ehdotuksesta Yleiskaavatyö 2013-2016 Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 Yleiskaavaehdotus 2016 D/318/10.02.02.00.04/2015 KV 13.6.2016 Liite 8 Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Pöytäkirja

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Kangas osallistamisen polulla

Kangas osallistamisen polulla Kangas osallistamisen polulla 21.2.2013 Tanja Oksa Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut JYVÄSKYLÄN KANGAS Keskusta Paperinvalmistusta 130 vuotta. Tehdas suljettiin kesällä 2010 Kaupungin omistukseen

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE 23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Järjestötiedote 3/2015

Järjestötiedote 3/2015 10.3.2015 Järjestötiedote 3/2015 Jakelu: Omakotiliiton jäsenjärjestöjen (piirit, yhdistykset) hallitusten jäsenet, noin 1120 vastaanottajaa. Järjestötiedote lähetetään sähköpostitse käytettäväksi sisäisessä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot