Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
|
|
- Hanna Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM 1/5713/2010 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Viite Hänvisning Asia Ärende Ohjekirje luonnonsuojelulain 49 :n säännöksen soveltamisesta merimetsoa koskeviin poikkeuksiin lajirauhoitussäännöksistä Johdanto Merimetson kannan kasvu Suomen rannikolla on jatkunut nopeana. Lajin ensimmäinen pesintä Suomessa todettiin vuonna Tämän jälkeen kanta on kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 2009 Suomessa pesi noin merimetsoparia 48 yhdyskunnassa. Kasvu edellisestä vuodesta oli 26 %. Kolmasosa kannasta koostuu nuorista pesimättömistä linnuista, joten pesimäkauden alussa rannikolla oli noin merimetsoa. Merimetso asuttaa Suomenlahtea, Saaristomerta ja länsirannikkoa aina Merenkurkkuun asti. Suomen ja ilmeisesti lajin pohjoisimmat pesimäyhdyskunnat ovat Perämerellä. Koko Itämeren pesivän kannan kooksi arvioitiin vuonna 2006 noin paria. Suomen kannan kasvusta noin 50 % johtuu Itämeren eteläosista suuntautuvasta tulomuutosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alustavien selvitysten perusteella merimetson käyttämällä ravinnolla voi olla alueellista vaikutusta myös taloudellisesti hyödynnettävien kalakantojen kehitykseen. Kalastajille koituvien vahinkojen merkittävyyttä kartoittaneen tutkimuksen mukaan puolet rannikkokalastajista katsoi lajin vaikeuttavan elinkeinonsa harjoittamista aiheuttamalla saaliin vähenemistä sekä pyydys- ja kalavaurioita. Taloudellisten menetysten raha-arvon arviointi on vaikeaa, mutta 42 % kalastajista koki merimetson aiheuttaneen sellaisia. Merimetso on luonnonsuojelulain 38 :n nojalla ympäri vuoden rauhoitettu. Lain 39 :n mukaan mm. lajin yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien hävittäminen tai muu häiritseminen on kiellettyä. Kiellosta on mahdollista poiketa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lain 49 :n nojalla yksittäistapauksessa myöntämällä luvalla lintudirektiivin (79/409/ETY) 9 artiklassa mainituilla perusteilla. Lajista aiheutuvien vahinkojen ehkäisytoimenpiteet ovat mahdollisia tätä menettelyä noudattaen. Tämän ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää alueviranomaisten poikkeuslupakäytäntöä merimetsoa koskien. Ohjeessa käsitellään lintudirektiivin 9 artiklan mukaisen poikkeuslupajärjestelmän sisältöä ja sitä koskevaa oikeuskäytäntöä, lisäksi esitetään eräitä suosituksia menettelyyn liittyvien keskeisten käsitteiden tulkinnasta. Yksittäisten lupa-asioiden harkinta on kuitenkin aina laissa säädetyn lupaviranomaisen tehtävänä. PL 35, VALTIONEUVOSTO PB 35, FI STATSRÅDET, FINLAND
2 2/5 Rauhoitussäännöksistä poikkeaminen voidaan sallia, mikäli 1) poikkeaminen ei ole ristiriidassa lintudirektiivin yleisten tavoitteiden kanssa, 2) ongelmalle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisu, 3) kyseessä on jokin direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa mainituista tilanteista (a-c) ja 4) poikkeuspäätös noudattaa artiklan 2 kohdassa mainittuja muotovaatimuksia. 1) Lintudirektiivin yleiset tavoitteet Luonnonsuojelulain yleisenä tavoitteena on muun ohella luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on lain 5 :n mukaan tähdättävä mm. lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Lajin suojelutaso on suotuisa, kun se pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Lintudirektiivi ei sisällä luontodirektiivin tavoin nimenomaista suotuisan suojelun käsitettä. Siten myöskään direktiivin 9 artikla ei sisällä luontodirektiivin 16 artiklan mukaisten poikkeusten myöntämiseen liittyvää suoraa vaatimusta siitä, että poikkeuksen myöntäminen ei saa haitata suotuisan suojelun tason säilyttämistä. Erilaisista sanamuodoista huolimatta lintudirektiivin järjestelmä on varsin pitkälle rinnasteinen luontodirektiivin kanssa. Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä onkin katsottu, että lintudirektiivin 9 artiklan mukaista poikkeusjärjestelmää sovellettaessa on otettava huomioon direktiivin yleinen tavoite. Se on lintudirektiivin johtolauseiden ohella ilmaistu direktiivin 2 artiklassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet jäsenvaltioiden Euroopassa luonnonvaraisina elävien lintulajien kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Poikkeusjärjestelmien soveltaminen ei siis saa vaarantaa lajin kantojen säilymistä näihin yleistavoitteisiin nähden tyydyttävällä tasolla. Merimetsokannan nopea ja edelleen jatkuva kasvu niin Suomessa kuin koko Itämeren alueella osoittaa, ettei lajin kannan säilyminen direktiivin edellyttämällä tasolla ole uhattuna. Poikkeuslupajärjestelmän soveltamiselle luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin mukaisesti ei siten ole merimetson kohdalla näistä yleisistä edellytyksistä johtuvaa estettä. 2) Muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen Poikkeuksen myöntäminen edellyttää kaikissa tilanteissa, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Tämä on aina tapauskohtaista harkintaa. Sen edellytyksenä on, että poikkeushakemukseen sisältyy tarkka selostus ongelmatilanteesta, jonka vuoksi lupaa haetaan ja miksi siihen ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Näiden syiden on perustuttava objektiivisesti osoitettavissa oleviin seikkoihin. Usein ongelmia syntyy, kun jokin totuttu toimintapa ei enää merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi tuota toivottua tulosta. Muu tyydyttävä ratkaisu voi olla toiminnan mukauttaminen uudessa tilanteessa tai vahingoilta suojaavien ratkaisujen käyttöönotto. Erityisen ongelmallisilla alueilla vahinkoa aiheuttavien lintulajien kantojen säätelytoimet saattavat olla ainoa mahdollisuus vakavien vahinkojen ehkäisemiseksi. Poikkeuslupia harkittaessa on syytä kuitenkin kiinnittää huomiota tarpeeseen rajoittaa poikkeus vain siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi.
3 3/5 3) Erityisperuste lintudirektiivin 9 artiklan 1a c - kohtien mukaan Direktiivin 9 artiklan 1a kohdan mukaan poikkeus voidaan myöntää: - kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai lentoturvallisuuden turvaamiseksi, - viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai - kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Vakavien vahinkojen estäminen kalavesille ja joissain tilanteissa metsille voi käytännössä lähinnä tulla kyseeseen merimetson rauhoitussäännöksistä poikkeamisen perusteena. Tämän säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa vahinkoa aiheuttavien lintujen sääntely vakavien vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Kyse on siis taloudellisiin etuihin kohdistuvasta uhasta. Huomionarvoista on, että vahinkotapauksia koskevia luettelo on tyhjentävä ja että muihin kuin kyseisessä alakohdassa mainittuihin etuihin, esimerkiksi muunlaiseen omaisuuteen kohdistuvat vahingot eivät kuulu artiklan piiriin. Kalavesille aiheutuvan vahingon vakavuuden arvioiminen ja osoittaminen on yksittäistapauksissa varsin vaikeaa, sillä yksittäiset vahingot muodostuvat laajalla alueella ruokailevista linnuista ja myös vahingoille alttiina oleva toiminta sijoittuu usein laajahkolle alueelle. Merimetsokannan kasvun rajoittaminen erityisillä ongelma-alueilla on katsottu tarpeelliseksi. Siksi näiden alueiden määrittelyyn on kehitetty konkreettisia keinoja. Suomen ympäristökeskus on yhdistänyt pesimäyhdyskuntien sijaintitiedot ja niissä pesivien lintujen ruokailualueet ammattimaisten verkkokalastusyksiköiden sijaintiin kunnittain. Nämä ongelma-alueet esitetään oheisilla liitekartoilla, joita ylläpidetään ja päivitetään Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Kun ammattikalastukseen liittyvä poikkeushakemus koskee aluetta, jossa on kartoituksessa käytetyn luokkajaon perusteella eniten ammattimaisia verkkokalastusyksiköitä ja jolla sijaitsee pesimäyhdyskunnan ensisijainen ruokailualue, voidaan merimetson kalavesille aiheuttaman vahingon olettaa olevan vakava, ellei kyseiseen tapaukseen liity joitain selkeästi vastakkaisia näkökohtia. Vakavien vahinkojen estämiseksi myönnettävät poikkeusluvat voivat luonnollisesti olla mahdollisia myös edellä mainittujen erityisten ongelma-alueiden ulkopuolella. Tulkinnallisissa tapauksissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten luonnonsuojelu- ja kalatalousviranomaisten välinen neuvottelu tilanteesta on tarpeen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ja Suomen ympäristökeskuksella on saaliskala-aineiston perusteella myös aluekohtaista tietoa kunkin merialueen kalastosta ja merimetson ravinnosta. Tarvittaessa vakavan vahingon arvioimiseksi ja poikkeushakemuksen ratkaisun tueksi voidaan hankkia myös näiden laitosten lausunto. Tämä on suositeltavaa erityisesti silloin, kun hakemus käsittää laajamittaisia toimenpiteitä. Poikkeushakemuksessa tarkoitettu vahinko tulee kaikissa tapauksissa selostaa mahdollisimman tarkkaan. Vahingon merkitystä voidaan kuvata taloudellisilla mittareilla, saaliin vähentymisellä, vahingoittuneiden kalojen määrällä ja arvolla, rikkoutuneiden pyydysten arvolla jne. Metsille koituvan vahingon estäminen voi tulla kyseeseen, mikäli vahingon vakavuus on objektiivisesti osoitettavissa. Vuonna 2009 Suomen merimetsokolonioista seitsemässätoista pesiä oli myös puissa. Yleensä pesät on rakennettu pesimäluotojen harvoihin puuryhmiin, mutta joissakin tapauksissa pesiä on myös suuripuisissa rantamänniköissä. Merimetsot voivat myös katkoa puiden oksia pesärakennustarpeiksi. Vahinkojen merkitys talousmetsille
4 4/5 lienee varsin vähäinen, mutta esimerkiksi vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön rantapuissa tai pienessä saaressa pesivä yhdyskunta saattaa paikallisesti aiheuttaa vakavaa vahinkoa metsän muille arvoille kuten virkistys- ja maisema-arvoille. Toistaiseksi ei ole tullut esiin tapauksia, että kansanterveydellisten tai muiden yleiseen turvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi olisi perusteltua myöntää poikkeuksia. Direktiivissä ei ole tarkemmin määritelty kasvistolle ja eläimistölle aiheutuvia vahinkoja. Komission tulkintaohjeissa niiden on kuitenkin katsottu tarkoittavan muuta kuin edelliseen alakohtaan kuuluvia taloudelliseen etuun liittyvää kasvistoa ja eläimistöä. Kyseisen alakohdan soveltaminen olisi perustelluinta harvinaisten tai uhanalaisten lajien kantojen säilyttämiseksi. Vaikka merimetson jätökset voivat paikallisesti muuttaa pesimäyhdyskunnan kasvillisuuden kokonaan, ei tiedossa ole, että tämä muodostaisi uhkaa saariston muulle lajistolle. Sen vuoksi tämäkään peruste tuskin tulee kyseeseen. Direktiivin 9 artiklan 1b-kohdan mukaan poikkeus voi perustua tutkimukseen, opetukseen, kannan uudelleen istuttamiseen, lisääntymiseen ja suojeluun liittyviin tarkoituksiin. Direktiivin 10 artiklan ja sen liitteen V mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä mm. lintujen aiheuttamien vahinkojen estämiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta ja työtä. Tähän tarkoitukseen tähtäävien tutkimusten tai kokeiluhankkeiden edellyttämät toimenpiteet voivat siten perustellusti olla hyväksyttäviä poikkeusperusteita. Direktiivin 9 artiklan 1c-kohdan nojalla voidaan sallia tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen lintujen pienten määrien pyydystäminen, hallussa pitäminen tai muu asiallinen hyötykäyttö. On epätodennäköistä, että merimetsoon liittyisi tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvaa asiallista hyötykäyttöä. 4) Muotovaatimukset Myönnettävien poikkeusten tulee olla riittävän yksilöityjä, jotta niistä käyvät ilmi direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa mainitut seikat, kuten hyväksyttävät välineet, laitteet ja menetelmät, niiden käyttämiseen oikeutetut tahot sekä ajalliset ja paikalliset olot, joissa poikkeus on voimassa sekä siihen liittyvä määrälliset rajoitteet ja niiden seuranta ja raportointi. Muita näkökohtia Merimetsokantaan kohdistuvat toimenpiteet voivat perustua joko paikalliseen tarpeeseen häätää merimetsot tietyltä alueelta tai yksittäiseltä kohteelta tai laajempaan tarpeeseen rajoittaa koko rannikon kantaa. Paikallinen tarve voi syntyä kalastoon, kalastukseen tai kalanviljelyyn kohdistuvien paikallisten haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Kyseessä voi olla jatkuva tai satunnainen kalastavien merimetsojen häätäminen kalanpyydysten tai viljelyaltaiden lähistöltä tai yhden tai useamman pesimäyhdyskunnan häätäminen tietyin perustein tietyltä alueelta. Säätelytoimet voivat käsittää eriasteista häirintää, pesien hävittämistä, poikastuoton vähentämistä munien steriloinnilla tai lintujen tappamista. Mahdollisia menetelmiä on tarkemmin kuvattu mm. julkaisussa "Merimetson kannanhoitosuunnitelma" (Ympäristöministeriön moniste 161, Helsinki 2005). Harkittaessa toimenpiteiden järkevyyttä on otettava huomioon, että pesimäyhdyskuntien häirintä mitä todennäköisimmin aiheuttaa ongelmien siirtymisen ja leviämisen uusille alueille. Laaja-alaisempien, koko rannikon kannan säätelyyn tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttää valtakunnallista lähestymistapaa, huolellista suunnittelua asiantuntijalai-
5 5/5 tosten kanssa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken toimenpiteitä toteutettaessa. Yhteistyö Itämeren muiden rantavaltioiden kanssa voi myös olla tarpeen. Koska poikkeusten myöntäminen on usean alueviranomaisen toimivallassa, on tämän mittaluokan toimenpiteitä koskevien toimenpiteiden poikkeusten myöntäminen aina tarpeen koordinoida viranomaisten kesken etukäteen. Tämän on välttämätöntä, jotta voidaan varmistua poikkeusten kokonaisuuden pysymisestä direktiivin yleisten tavoitteiden puitteissa. Mikäli merimetsojen hävittämiseen myönnetään lupia ampumalla, ne on syytä rajoittaa 20. elokuuta 31. lokakuuta väliselle ajanjaksolle. Alkuajankohta on syytä kytkeä normaaliin vesilintujen metsästyksen alkamiseen, jotta vältytään toimenpiteiden aiheuttamalta häiriöltä metsästettävään ja muuhun merilintulajistoon. Suositeltava päättymisajankohta taas liittyy siihen, että Suomessa esiintyy kahta merimetson alalajia. Phalacrocorax carbo sinensis on se alalaji, joka pesii Itämerellä ja jonka voimakas lisääntyminen on aiheuttanut ongelmia. Tämän alalajin kanta muuttaa talveksi pääosin Suomen ulkopuolelle lokakuun loppuun mennessä. Rengastushavaintojen perusteella pääosa tästä kannasta talvehtii Keski- Euroopassa. Nimirodun Phalacrocorac carbo carbo meillä esiintyvä kanta puolestaan on Jäämereltä Itämerelle talvehtimaan tullutta kantaa. Nimirodun yksilöihin kohdistuvia toimenpiteitä ei voida pitää perusteltuina, koska ne eivät aiheuta Suomessa vakavia vahinkoja. Lupaviranomaisten tulee huolehtia siitä, että muista toimialueista vastaavat lupaviranomaiset ovat tietoisia myönnetyistä poikkeuksista. Lisäksi ministeriö korostaa, että direktiivin 9 artiklan 3 kohta velvoittaa jäsenmaita vuosittain raportoimaan EU:n komissiolle artiklan soveltamisesta. Tämä ohjekirje korvaa annetun ministeriön ohjekirjeen merimetson kannanhoitosuunnitelman toteuttamisesta. Ylijohtaja Timo Tanninen Ylitarkastaja LIITE Matti Osara Kartta erityisistä ongelma-alueista
EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö. Merimetsotyöryhmä Heikki Korpelainen ympäristöministeriö
EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö Merimetsotyöryhmä 9.12.2015 Heikki Korpelainen ympäristöministeriö EU:n lintudirektiivi (2009/147/EG) 5 artikla: Jäsenvaltioiden on toteutettava, kuitenkaan rajoittamatta
LisätiedotLajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen
Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut
LisätiedotPoikkeusluvat lintujen tappamiseksi
Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotLiito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa
Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat
LisätiedotLupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa
Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien
LisätiedotMETSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:
2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro
LisätiedotMerimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä
Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotUutta merimetso-rintamilla
Uutta merimetso-rintamilla Marina Nyqvist Pohjanlahden kalastusaluepäivät Seinäjoki 19.10.2017 ÖSTERBOTTENS Fiskets utvecklingsorganisation FISKARFÖRBUND www.fishpoint.net r.f. 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Poikkeuslupahakemuksia,
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotLiito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
LisätiedotML 49 A POIKKEUSLUPAHAKEMUS HIIRIEN, ROTTIEN JA MYYRIEN PYYNTIVÄLINEITÄ JA PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 310 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotPäiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen
LisätiedotKoordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 11.7.2017 Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen
LisätiedotLUONNONSUOJELULAIN 49 :N 3 MOMENTIN MUKAINEN POIKKEUSLUPA KOSKIEN RAUHOITETTUJEN LINTULAJIEN HÄIRINTÄÄ JA TAPPAMISTA
PÄÄTÖS VARELY/3509/2019 Varsinais-Suomi 25.7.2019 Liitteet 1 kpl LUONNONSUOJELULAIN 49 :N 3 MOMENTIN MUKAINEN POIKKEUSLUPA KOSKIEN RAUHOITETTUJEN LINTULAJIEN HÄIRINTÄÄ JA TAPPAMISTA HAKIJA Matias Juslin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kalatalousvaliokunta 2009 27.6.2008 TYÖASIAKIRJA merimetsokannan eurooppalaisen hallintasuunnitelman laatimisesta niiden kalakantoihin, kalatalouteen ja vesiviljelyyn kohdistuvan
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotAULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ
METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS IO Sisältöalue Aulangon luonnonsuojelualueen järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.4.2018 C(2018) 2526 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /... Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotMerimetsokannan erityispiirteitä
Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun
LisätiedotYLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)
YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin
LisätiedotLepakot rakennuksissa
Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotVientilupamenettelyt
Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 48/2009 vp. Hallituksen esitys ympäristölle aiheutuvien vahinkojen. vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi.
EDUSKUNNAN VASTAUS 48/2009 vp Hallituksen esitys ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotNEUVOSTON PERUSTELUT
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2004 (12.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2003/0134 (COD) 11630/2/04 REV 2 ADD 1 CONSOM 63 MI 215 CODEC 929 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotSuomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen
Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
Lisätiedotdirektiivin kumoaminen)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)
LisätiedotViitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,
Lisätiedotottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2003) 560) 1,
P5_TA(2004)0004 Uudet synteettiset ja muut huumausaineet * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi uusia synteettisiä ja muita huumausaineita koskevasta tietojenvaihdosta,
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden
LisätiedotPÄÄTÖS. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis 150 kpl
SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 02 4779 600 Jussi Piitulainen Paljekuja 2 21260 RAISIO PÄÄTÖS Pvm Nro 04.04.2012 2012/00074 2012/00074 1 METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN
LisätiedotKoordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO
EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS (hakemus luvaksi poiketa rauhoittamattoman nisäkkään pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevasta kiellosta)
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
Lisätiedotvälinen kumppanuusohjelma
ohjelma Kalatalouden innovaatiopäivät 2017 Tampere Ari Leskelä, Luke Tausta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (CFP regulation 1380/2013) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/48. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta
21.11.2018 A8-0356/48 48 Johdanto-osan 4 kappale (4) Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tietyt yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhat, jotka ovat olleet perusteena
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 C(2016) 271 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä
LisätiedotKalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotMÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA
MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38
Lisätiedot