z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin
|
|
|
- Petri Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin muunnoksella (eng. transform) on vastaava asema diskreettiaikaisten signaalien ja LTI järjestelmien analyysissä kuin Laplace muunnoksella jatkuvaaikaisten analyysissä (c) Antti Kosonen
2 z muunnos Diskreettiaikaisen signaalin muunnos määritellään yhtälöllä missä on kompleksinen muuttuja Merkitään, jolloin :n ja :n välinen yhteys merkitään Käänteinen operaatio on käänteinen muunnos muunnos on olemassa vain niillä :n arvoilla, joilla sarja suppenee (ääretön potenssisarja) Suppenemisalue (eng. region of convergence, ROC) on niiden :n arvojen joukko, joilla saa äärellisiä arvoja (c) Antti Kosonen
3 z muunnos esimerkki Esimerkki Määritä seuraavien äärellisen pituisten sekvenssien muunnokset: a) 1, 2, 5, 7, 0, 1 b) 1, 2, 5, 7, 0, 1 c) 0, 0, 1, 2, 5, 7, 0, 1 d) 2, 4, 5, 7, 0, 1 e) f), 0 g), 0 (c) Antti Kosonen
4 z muunnos ratkaisu Ratkaisu muunnoksen määritelmä a) b) , ROC: koko taso, paitsi 0 257, ROC: koko taso, paitsi 0ja (c) Antti Kosonen
5 c) d) 2 5 7, ROC: koko taso, paitsi , ROC: koko taso, paitsi 0ja e) Koska 1, kun 0 1, ROC: koko taso (c) Antti Kosonen
6 f) Koska 1, kun, ROC: koko taso, paitsi 0 g) Koska 1, kun, ROC: koko taso, paitsi (c) Antti Kosonen
7 z muunnos (jatkuu) Äärellisen pituisen sekvenssin muunnoksen ROC on koko taso, poislukien mahdollisesti 0ja/tai, jos 0, jos 0 0 :n eksponentti sisältää aikainformaation, millä yksilöidään signaalin näytteet hetkellä Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos 1 2 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
8 ROC:n selvittäminen yleisessä tapauksessa Merk., :n ROC:n sisäpuolella,, jos ROC:n etsiminen tarkoittaa siis sellaisen :n arvojen joukon etsimistä, joilla on absoluuttisesti summautuva (c) Antti Kosonen
9 Tarkastellaan vielä :n itseisarvoa ROC:ssa molempien summatermien täytyy olla äärellisiä (c) Antti Kosonen
10 J= I 1 H 5 K F F A A EI = K A K 5 N H J= I 1 H : I K F F A A EI = K A H H H 4 + Kuva. :n antikausaalisen komponentin ROC. 4 A J= I 1 H 5 K F F A A EI = K A K 5 4 A N H 4 A Ensimmäinen summa H Kuva. :n ROC. 4 + Kuva. :n kausaalisen komponentin ROC. Toinen summa molemmat Jos, ei olemassa (c) Antti Kosonen
11 z muunnos esimerkit Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos, 0 0, 0 Ratkaisu Esitetään luennolla. Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos 1 0, 0 antikausaalinen, 0 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
12 z muunnos esimerkit (jatkuu) Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos 1 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
13 z muunnos yhteenveto (1/2) Signaalit, joilla äärellinen kesto = K I = = E A N Koko taso, paitsi 0 ) JE = K I = = E A N Koko taso, paitsi = I E F K A E A N Koko taso, paitsi 0 ja (c) Antti Kosonen
14 z muunnos yhteenveto (2/2) Signaalit, joilla ääretön kesto = K I = = E A N H ) JE = K I = = E A N H = I E F K A E A N H H (c) Antti Kosonen
15 Hyödyllisiä sarjoja Geometrinen sarja: Variaatiot: , 1 1 1, 1 1 1, (c) Antti Kosonen
16 z muunnoksen ominaisuuksia Lineaarisuus (eng. linearity) Jos niin Kaikilla vakioilla ja Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos ja ROC Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
17 Ajansiirto (eng. time shifting) Jos niin Viivettä kuvaava lohkokaaviosymboli Esimerkki Määritä esimerkin signaalien ja z muunnokset :n z muunnoksesta hyödyntämällä ajansiirto ominaisuutta Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
18 Skaalaus (eng. scaling) Jos, ROC: niin, ROC: kaikilla vakion arvoilla, reaaliset ja kompleksiset. (c) Antti Kosonen
19 Ajan kääntäminen (eng. time reversal) Jos, ROC: niin, ROC: tai 1 1 Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
20 Derivointi z tasossa (eng. differentiation in z domain) Jos niin Esimerkki Määritä seuraavan signaalin muunnos Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
21 Konvoluutio (eng. convolution) Jos niin Konvoluutio aikatasossa vastaa kertolaskua z tasossa Esimerkki Määritä seuraavien signaalien konvoluutio 1, 2, 1 1, Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
22 Korrelaatio (eng. correlation) Jos niin Esimerkki Määritä seuraavan signaalin autokorrelaatiosekvenssi, 11 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
23 Alkuarvoteoreema (eng. initial value theorem) Jos on kausaalinen, niin 0 lim Todistus Koska on kausaalinen, muunnoksen määritelmästä seuraa Kun, 0, jos 0. Teoreema seuraa tästä. Huom. muunnoksen ominaisuuksia ja muunnospareja on taulukoitu. (c) Antti Kosonen
24 Rationaaliset z muunnokset Navat ja nollat (eng. zeros and poles) muunnoksen nollia ovat ne :n arvot, joilla 0 muunnoksen napoja ovat ne :n arvot, joilla Jos on rationaalifunktio, se voidaan ilmaista muodossa Tämä voidaan edelleen kirjoittaa muotoon (c) Antti Kosonen
25 missä, 1,,ovat polynomin juuret ja, 1,, ovat polynomin juuret :lla on nollaa (äärellistä) napaa (äärellistä) nollaa origossa ( ) 0 napaa origossa ( ) 0 (c) Antti Kosonen
26 Napa tai nolla voi olla myös :ssä o nolla, jos 0 o napa, jos napoja ja nollia yhtä monta voidaan kuvata graafisesti kompleksitasossa napa nollakuvion (eng. pole zero plot) avulla o napa () o nolla (O) (c) Antti Kosonen
27 Napa nollakuvio esimerkit Esimerkki Piirrä seuraavan signaalin napa nollakuvio, 0 Ratkaisu Esitetään luennolla. Esimerkki Piirrä seuraavan signaalin napa nollakuvio, 0 1 0, muualla kun 0. Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
28 Myös toisin päin onnistuu: jos tunnetaan napa nollakuvio, voidaan määrittää (:tä lukuunottamatta) Esimerkki Määritä oheista napa nollakuviota vastaava z muunnos sekä vastaava signaali F H M M 4 A F Ratkaisu Esitetään luennolla. Kuva. Napa nollakuvio. (c) Antti Kosonen
29 Navan sijainti ja kausaalisen signaalin käyttäytyminen aikatasossa Kausaalisten signaalien aikatason käyttäytyminen riippuu siitä, ovatko muunnoksen navat yksikköympyrän (eng. unit circle) sisä vai ulkopuolella vai ympyrän kehällä Jos reaalisen signaalin muunnoksella on yksi napa, tämän on oltava reaalinen Ainoa tällainen signaali on reaalinen eksponenttisignaali 1 1, ROC: Kausaalinen signaali, jolla on kaksinkertainen reaalinen napa 1, ROC: (c) Antti Kosonen
30 J= I N J= I N J= I N J= I N J= I N J= I N Kuva. Kausaalinen signaalin (yksi reaalinen napa). (c) Antti Kosonen
31 J= I N J= I N J= I N J= I N J= I N J= I N Kuva. Kausaalinen signaalin (kaksinkertainen reaalinen napa). (c) Antti Kosonen
32 J= I N H M J= I N H M J= I N H H M Kuva. Kausaalinen signaalin (navat kompleksikonjugaattipari). (c) Antti Kosonen
33 J= I M N Kuva. Kausaalinen signaalin (kaksinkertainen kompleksikonjugaattinapapari). (c) Antti Kosonen
34 LTI järjestelmien siirtofunktio LTI järjestelmän lähtö saadaan konvoluution avulla muunnetaan yhtälö Impulssivasteen muunnosta nimitetään siirtofunktioksi (eng. transfer function) tai systeemifunktioksi (eng. system function) Jos järjestelmä on kuvattu lineaarisella vakiokertoimisella differenssiyhtälöllä on järjestelmän siirtofunktio 1 (c) Antti Kosonen
35 Todistus muunnetaan differenssiyhtälö 1 Mistä voidaan ratkaista 1 (c) Antti Kosonen
36 Siirtofunktio esimerkki Esimerkki Määritä seuraavan järjestelmän siirtofunktio ja yksikköimpulssivaste, kun järjestelmän differenssiyhtälö Ratkaisu muunnetaan differenssiyhtälö (c) Antti Kosonen
37 Yksikköimpulssivaste on siirtofunktion käänteismuunnos. Sitä varten käytetään taulukkoa, josta löytyy muunnospari 1 1 Siten Mitkä ovat eo. siirtofunktion navat ja nollat? Muokataan edelleen Siten siirtofunktiolla on nolla kohdassa 0ja napa kohdassa. (c) Antti Kosonen
38 All zero ja all pole järjestelmät Siirtofunktion yleisestä muodosta saadaan kaksi erikoistapausta: Jos 0, kun 1:FIR järjestelmän siirtofunktio 1 nollaa, joiden arvot on määritelty järjestelmäparametreilla kertainen napa kohdassa 0 all zero järjestelmä (ei välitetä navoista origossa) Jos 0, kun 1: siirtofunktio 1, 1 napaa, joiden arvot on määritelty järjestelmäparametreilla kertainen nolla kohdassa 0 all pole järjestelmä (ei välitetä nollista origossa) (c) Antti Kosonen
39 Käänteinen z muunnos Käänteinen muunnos määritellään yhtälöllä 1 2π on suljettu tie, joka kiertää origon ja sijaitsee :n suppenemisalueessa, esim. ympyrä suppenemisalueen sisällä Käytännössä käänteinen muunnos muodostetaan jollakin seuraavista menetelmistä: 1. Integraalin (eng. contour integration) suoraviivainen laskenta 2. Potenssisarjakehitelmän (eng. power series expansion) muodostaminen (:n ja :n sarja) 3. Osamurtokehitelmän (eng. partial fraction expansion) muodostaminen ja taulukko (c) Antti Kosonen
40 Pintaintegraalin laskenta Cauchyn residyteoreema (eng. Cauchy s integral theorem): Jos :n 1 kertainen derivaatta on olemassa ja :lla ei ole napoja kohdassa, niin 1 2π 1 1!, jos on : n sisällä 0, jos on : n ulkopuolella Jos 1: 1 2π, jos on : n sisällä 0, jos on : n ulkopuolella (c) Antti Kosonen
41 Tarkastellaan muotoa olevan funktion integrointia: o :lla ei ole napoja :n sisällä o on polynomi, jolla on erilliset juuret,,, :n sisällä Integraali voidaan kirjoittaa silloin seuraavasti 1 2π 1 2π 1 2π missä (c) Antti Kosonen
42 Arvot ovat napoja, 1, 2,, vastaavat residyt Integraalin arvo on siis :n sisällä olevien residyjen summa Käänteinen muunnos on edellisen perusteella 1 2π : n residy kohdassa : ää missä viimeinen muoto pätee vain, jos navat ovat erillisiä (c) Antti Kosonen
43 Pintaintegraalin laskenta esimerkki Esimerkki Määritä seuraavan muunnoksen käänteismuunnos 1 1, käyttämällä käänteismuunnoksen määritelmää. (c) Antti Kosonen
44 Pintaintegraalin laskenta ratkaisu Ratkaisu Tiedetään, että 1 2π 1 1 2π missä on ympyrä, jonka säde on suurempi kuin. Nyt. :n suuruus ( 0 vai 0eli onko vai, 0) vaikuttaa napojen lukumäärään. Tarkastellaan siksi erikseen tapauksia 0ja 0 1. Jos 0: :lla on vain nollia eikä siten napoja :n sisällä. :n sisällä on yksi napa. Siten, 0 2. Jos 0: :llä on kertainen napa kohdassa 0, joka on :n sisällä. Siten molemmilla navoilla on vaikutus. Jos 1, saadaan 1 1 2π (c) Antti Kosonen
45 Jos 2, saadaan 2 1 2π ! Jos 3, saadaan 3 1 2π ! Jatkamalla samaan tapaan eteenpäin, havaitaan, että 0, kun 0. Siten (c) Antti Kosonen
46 Potenssisarjakehitelmä Perusidea: muunnos voidaan kirjoittaa potenssisarjana seuraavasti mikä suppenee annetussa ROC:ssa. Tällöin signaalin käänteismuunnos on kaikilla :n arvoilla Esimerkki Määritä seuraavan muunnoksen käänteismuunnos 1 1 1,5 0,5 kun a) ROC: 1 b) ROC: 0,5 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
47 Osamurtokehitelmän ja taulukon käyttö Tavoite: Pyritään ilmaisemaan muodossa missä,, ovat lausekkeita, joiden käänteismuunnokset saadaan muunnosparitaulukosta Soveltuu erityisen hyvin rationaalifunktioiden käänteismuunnoksen laskemiseen 1 1 Rationaalifunktio on sopiva (eng. proper), jos 0ja (nollia vähemmän kuin napoja) Epäsopiva rationaalifunktio ( ) voidaan kirjoittaa polynomin ja sopivan rationaalifunktion summana (c) Antti Kosonen
48 Osamurtokehitelmä muodostetaan jakamalla nimittäjä tekijöihin ja ilmaisemalla seuraavasti missä,,, ovat :n navat Jos navat ovat erilliset (eng. distinct poles), kertoimet saadaan seuraavasti, 1,2,, (c) Antti Kosonen
49 Jos navat ovat kompleksiset ja signaali reaalinen o jos on :n kompleksinen napa myös on napa Jos napa on kertainen, osamurtokehitelmä sisältää seuraavat termit Kertoimet saadaan derivoinnin kautta (c) Antti Kosonen
50 Erilliset navat esimerkki Esimerkki Muodosta osamurtokehitelmä muunnokselle 1 1 1,5 0,5 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
51 Kompleksiset navat esimerkki Esimerkki Muodosta osamurtokehitelmä muunnokselle 1 1 0,5 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
52 Moninkertaiset navat esimerkki Esimerkki Muodosta osamurtokehitelmä muunnokselle Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
53 Käänteinen muunnos 1 1 Kausaalisen signaalin ROC: Navat:,,,, jos ROC: 1, jos ROC: ROC:, missä max,,, Yleisesti kompleksikonjugaattiparin käänteismuunnos on (kausaalinen signaali) Merkitään (polaarinen muoto) (c) Antti Kosonen
54 Siten kompleksikonjugaattiparin käänteismuunnos voidaan kirjoittaa uuteen muotoon Siten 2 cos cos jos ROC on Kompleksikonjugaattinavat tasossa tuottavat kausaalisen sinimuotoisen signaalin aikatasoon (c) Antti Kosonen
55 Käänteismuunnos esimerkki Esimerkki Määritä signaali, jonka muunnos 1 1 1,5 0,5 kun a) ROC: 1 b) ROC: 0,5 c) ROC: 0,5 1 Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
56 Kausaalisuus ja stabiilius LTI järjestelmä on kausaalinen, jos 0, 0 LTI järjestelmä on kausaalinen, jos ja vain jos järjestelmän siirtofunktion ROC on säteisen ympyrän ( ) ulkopuoli sisältäen pisteen LTI järjestelmä on BIBO stabiili, jos LTI järjestelmä on BIBO stabiili, jos ja vain jos järjestelmän siirtofunktion ROC sisältää yksikköympyrän Kausaalinen LTI järjestelmä on BIBO stabiili, jos ja vain jos järjestelmän siirtofunktion kaikki navat ovat yksikköympyrän sisäpuolella (c) Antti Kosonen
57 Kausaalisuus ja stabiilius esimerkki Esimerkki Erään lineaarisen aikainvariantin järjestelmän siirtofunktio on 34 13,5 1, Määritä siirtofunktion ROC ja impulssivaste seuraavissa tapauksissa: a) Järjestelmä on stabiili. b) Järjestelmä on kausaalinen. c) Järjestelmä on antikausaalinen. (c) Antti Kosonen
58 Kausaalisuus ja stabiilius ratkaisu Ratkaisu Järjestelmällä on navat kohdissa ja 3 a) Koska järjestelmä on stabiili, täytyy yksikköympyrän kuulua ROC:in. Siten ROC on 3. on tällä perusteella ei kausaalinen b) Koska järjestelmä on kausaalinen, sen ROC on 3. Impulssivaste on silloin Järjestelmä on tässä tapauksessa epästabiili, koska ROC ei sisällä yksikköympyrää. c) Järjestelmä on antikausaalinen, joten sen ROC on 0,5. Siten Järjestelmä on tässä tapauksessa epästabiili, koska ROC ei sisällä yksikköympyrää. (c) Antti Kosonen
59 Konvoluutio esimerkki Esimerkki Laske seuraavien signaalien konvoluutio muunnoksen avulla 1, 0 3 1, Ilmoita tulos aikatasossa. Ratkaisu Esitetään luennolla. (c) Antti Kosonen
5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z
5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit Jono: (x(n)) n=0 = (x(0), x(1), x(2),..., x(n),...) Z-muunnos: X(z) = n=0 x(n)z n, jos sarja suppenee jossain kompleksitason osassa. Esim. 4. Ykkösjonon
Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos
Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt 5. joulukuuta 2016 Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt Lukujonot Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia
Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus
Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus LuK-tutkielma Johannes Ylitalo 2372956 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Kevät 2016 Sisältö Johdanto 2 Merkintöjä 2 1 Kompleksifunktiot 3 2 Signaalianalyysi
Kompleksianalyysi, viikko 7
Kompleksianalyysi, viikko 7 Jukka Kemppainen Mathematics Division Fourier-muunnoksesta Laplace-muunnokseen Tarkastellaan seuraavassa kausaalisia signaaleja eli signaaleja x(t), joille x(t) 0 kaikilla t
Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos
Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt 1. joulukuuta 2015 Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt Lukujono Lukujono on diskreetti funktio
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 11. Integrointi erillisen erikoispisteen ympäri Olkoot f analyyttinen punkteeratussa kiekossa D(z 0.r\{z 0 }. Funktiolla f on erikoispiste z 0.
Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006
Digitaalinen Signaalinkäsittely T5 Luento 4-7.4.6 Jarkko.Vuori@evtek.fi Z-taso Z-taso on paljon käytetty graafinen esitystapa jonka avulla voidaan tarkastella signaalien taajuussisältöjä sekä järjestelmien
järjestelmät Luento 8
DEE-111 Lineaariset järjestelmät Luento 8 1 Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen 7.8.214 Luento 7 - Recap Z-muunnos ja sen ominaisuudet Lineaaristen dierenssiyhtälöiden käsittely Alku- ja loppuarvot
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
Kompleksianalyysi, viikko 6
Kompleksianalyysi, viikko 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Funktion erikoispisteet Määr. 1 Jos f on analyyttinen pisteen z 0 aidossa ympäristössä 0 < z z 0 < r jollakin r > 0, niin sanotaan, että
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II
Dynaamisten systeemien teoriaa Systeemianalyysilaboratorio II 15.11.2017 Vakiot, sisäänmenot, ulostulot ja häiriöt Mallin vakiot Systeemiparametrit annettuja vakioita, joita ei muuteta; esim. painovoiman
Kompleksianalyysi, viikko 5
Kompleksianalyysi, viikko 5 Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksiset jonot Aloitetaan jonon suppenemisesta. Määr. 1 Kompleksiluvuista z 1,z 2,...,z n,... koostuva jono suppenee kohti raja-arvoa
Potenssisarja, suppenemissäde. Potenssisarja ja derivointi. Potenssisarja ja analyyttiset funktiot. Potenssisarja ja integrointi.
Matematiikan peruskurssi KP3 I OSA 4: Taylorin sarja, residymenetelmä A.Rasila J.v.Pfaler 26. syyskuuta 2007 Kompleksista sarjoista Jono, suppeneminen, summasarja Potenssisarja, suppenemissäde ja analyyttiset
Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot
Osa IX Z muunnos A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-.33 Matematiikan peruskurssi KP3-i 9. lokakuuta 2007 298 / 322 A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-.33 Matematiikan peruskurssi KP3-i 9. lokakuuta 2007 299 / 322 Johdanto
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019
z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2
BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 26.9.2016 Pekka Alestalo,
y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1
1. Tarkastellaan funktiota missä σ C ja y (y 1,..., y n ) R n. u : R n R C, u(x, t) e i(y x σt), (a) Miksi funktiota u(x, t) voidaan kutsua tasoaalloksi, jonka aaltorintama on kohtisuorassa vektorin y
Laplace-muunnos: määritelmä
Laplace-muunnos: määritelmä Olkoon f : [, [ R funktio. Funktion f Laplacen muunnos määritellään yhtälöllä F(s) = L(f) := f(t)e st dt edellyttäen, että integraali f(t)e st dt suppenee. Riittävä ehto integraalin
Systeemin käyttäytyminen. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Systeemin navat ja nollat. Systeemin navat ja nollat
Systeemin käyttäytyminen ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 5: Navat ja nollat, systeemin nopeus, stabiilisuus ja värähtelyt, Routh-Hurwitz-kriteeri Systeemin tai järjestelmän tärkein ominaisuus on stabiilisuus.
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.
![Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.](/thumbs/95/125776102.jpg "Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.")
Harjoitus Malliratkaisut Tehtävä L[f(t)] ˆ f(t) e (t α) cos(ω t + β) f(t)e st dt ˆ e st t+α cos(ω t + β)dt cos(ω t + β) 2 (ej(ωt+β) + e j(ωt+β) ) L[f(t)] 2 eα 2 ˆ ˆ e st t+α (e j(ω t+β) + e j(ω t+β) )
z-muunnos ja differenssiyhtälöt
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Martti Helenius z-muunnos ja differenssiyhtälöt Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Joulukuu 204 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö HELENIUS,
Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mat-2.429 Systeemien Identifiointi 3. harjoituksen ratkaisut. Vapaan vasteen löytämiseksi asetetaan ohjaukseksi u(t)
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):
ELEC-C3 Säätötekniikka 5. laskuharjoitus Vastaukset Quiz: Luennon 4 luentokalvojen (luku 4) lopussa on esimerkki: Sähköpiiri (alkaa kalvon 39 tienoilla). Lue esimerkki huolellisesti ja vastaa seuraavaan:
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A3/A5 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 Tehtävä (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 2i = 2, b) z 2i < 2, c) /z
3. kierros. 2. Lähipäivä
3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen
4. Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat 4.1. Funktiojono ja funktioterminen sarja 60. Tutki, millä muuttujan R arvoilla funktiojono f k suppenee, kun Mikä on rajafunktio? a) f k () = 2k 2k + 1, b) f
Kompleksinen Laplace-muunnos
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Päivikki Mäki Kompleksinen Laplace-muunnos Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Kesäkuu 212 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö MÄKI, PÄIVIKKI:
Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt
8. marraskuuta 216 Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusom Integraalimuunnos Integraalimuunnos on yleisesti muotoa F(u) = K(t, u)f (t)dt missä K on integraalin ydin. Tässä K ja f ovat tunnettuja.
Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P
Säädön kotitehtävä vk3 t. 1 a) { Y =G K P E H E=R K N N G M Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. G R s = Y R = GK P s 1 = KK 1 GK P K N G P M s 2 3s 2
1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17
1. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Kompleksiluvut, kompleksitaso, polaariesitys, 2. Kompleksilukujen peruslaskutoimitukset, 3. Eulerin ja De Moivren kaavat, 4. Potenssi ja juuret, kompleksinen
Kompleksitermiset jonot ja sarjat
Kompleksitermiset jonot ja sarjat Aalto MS-C300, 205, v., Kari Eloranta Tutkitaan kompleksitermisten jonojen ja sarjojen ominaisuuksia. Päätavoite on kompleksifunktioiden sarjakehitelmien ymmärrys. Määritelmä
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon
MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta
4. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 4. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto..25 Tarkastellaan neliömatriiseja. Kun matriisilla kerrotaan vektoria, vektorin
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 5.5.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 30.1.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä
Matemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, kevät 01 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi. harjoitus, viikko 1 R1 ke 1 16 D11 (..) R to 10 1 D11 (..) 1. Määritä funktion y(x) MacLaurinin sarjan kertoimet, kun y(0) = ja y (x) = (x
Miten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 2. Kompleksitason topologiaa Kompleksianalyysi on kompleksiarvoisten kompleksimuuttujien funktioiden teoriaa. Tällä kurssilla käsittelemme vain
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002
Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty
Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali
Viikon aiheet Integroimisen työkalut: Rationaalifunktioiden jako osamurtoihin Rekursio integraaleissa CDH: Luku 4, Prujut206: Luvut 4-4.2.5, Prujut2008: s. 89-6 Kun integraali h(x) ei näytä alkeisfunktioiden
(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.
Calculus Kurssikoe..7. Laske (a) x sin x, (b) x x + x. (a) Merkitään u(x) = x ja v (x) = sin x, jolloin u (x) =, v(x) = cos x ja osittaisintegroimalla saadaan x sin x = u(x)v (x) = u(x)v(x) u (x)v(x) =
T SKJ - TERMEJÄ
T-61140 SKJ - termit Sivu 1 / 7 T-61140 SKJ - TERMEJÄ Nimi Opnro Email Signaalinkäsittelyyn liittyviä termejä ja selityksiä Kevät 2005 Täytä lomaketta kevään aikana ja kerää mahdollisesti puuttuvia termejä
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja
Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen
Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn 015 1. välikokeeseen Heikki Korpela November 1, 015 1. Tehtävä: funktio f : R R toteuttaa ehdot ax, kun x 1 f(x) x + 1, kun x < 1 Tutki, millä vakion
Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen
Matematiikka algebra geometria Funktion raja-arvo analyysi tarve lukumäärien tutkiminen kuvioiden ja kappaleiden tutkiminen muutosten tutkiminen DERIVAATTA, MAA6 Yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin ~6 000
2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division
2. Funktiot Keijo Ruotsalainen Mathematics Division Kompleksimuuttujan funktio Kompleksimuuttujan z kompleksiarvoinen funktio f(z) voi olla yksiarvoinen tai moniarvoinen, esimerkiksi f(z) = e z f(z) =
Eksponenttifunktion Laplace muunnos Lasketaan hetkellä nolla alkavan eksponenttifunktion Laplace muunnos eli sijoitetaan muunnoskaavaan
Laplace muunnos Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että Laplace muunnos muuttaa derivaatan kertolaskuksi ja integroinnin jakolaskuksi. Tältä kannalta katsottuna Laplace muunnoksen hyödyllisyyden ymmärtää;
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 6 To 22.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 6 To 22.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Ominaisarvotehtävät Monet sovellukset johtavat ominaisarvotehtäviin Yksi
(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.
1. Hahmottele seuraavat tasojoukot. Mitkä niistä ovat avoimia, suljettuja, kompakteja, rajoitettuja, yhtenäisiä, alueita? (a) {z C 1 < 2z + 1 < 2} (b) {z C z i + z + i = 4} (c) {z C z + Im z < 1} (d) {z
2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla
2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla Esimerkki: lomitusjärjestäminen (edellä) Yleistys: Ratkaistava T (1) c T (n) g(t (1),..., T (n 1), n) missä g on n ensimmäisen parametrin suhteen kasvava. (Ratkaisu
Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1
Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla
Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt 4.1 Homogeeniset lineaariset differentiaaliyhtälöt Homogeeninen yhtälö on muotoa F(x, y,, y (n) ) = 0. (1) Yhtälö on lineaarinen, jos se voidaan
3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt 3.1 Homogeeniset lineaariset differentiaaliyhtälöt Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon Jos r(x)
8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa
8 Potenssisarjoista 8. Määritelmä Olkoot a 0, a, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.. Muotoa a 0 + a (x c) + a 2 (x c) 2 + olevaa sarjaa sanotaan c-keskiseksi potenssisarjaksi. Selvästi jokainen
Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7
MS-C14, Fourier-analyysi, I/19- Fourier-analyysi, I/19-, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7 Harjoitustehtävä 7.1. Hetkellä t R olkoon s(t) 1 + cos(4πt) + sin(6πt). Laske tämän 1-periodisen signaalin s Fourier-kertoimet
F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A5700 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:
BMA57 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus, viikko 46/5 Fourier-integraali: f(x) A() π B() π [A() cos x + B() sin x]d, () Fourier-muunnos ja käänteismuunnos: f(t) cos tdt, () f(t) sin tdt. (3) F {f(t)} ˆf()
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5 1 Jonoista Matematiikassa jono (x n ) on yksinkertaisesti järjestetty, päättymätön sarja numeroita Esimerkiksi (1,, 3, 4, 5 ) on jono Jonon i:ttä jäsentä merkitään
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 8. Integraalilauseiden sovelluksia 1. Analyyttisen funktion sarjaesitys. (eli jokainen analyyttinen funktio on lokaalisti suppenevan potenssisarjan
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin A
Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1
Analyysi III Jari Taskinen 28. syyskuuta 2002 Luku Sisältö Sarjat 2. Lukujonoista........................... 2.2 Rekursiivisesti määritellyt lukujonot.............. 8.3 Sarja ja sen suppenminen....................
Differentiaaliyhtälön ratkaisu. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Esimerkki: läpivirtaussäiliö. Esimerkki: läpivirtaussäiliö
Differentiaaliyhtälön ratkaisu ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 3: Dynaamisen vasteen määrittäminen, Laplace-muunnos, siirtofunktio Systeemin ymmärtämisen ja hallinnan kannalta on olennaista tietää, miten
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
Sarjoja ja analyyttisiä funktioita
3B Sarjoja ja analyyttisiä funktioita 3B a Etsi funktiolle z z 5 potenssisarjaesitys kiekossa B0, 5. b Etsi funktiolle z z potenssisarjaesitys kiekossa, jonka keskipiste on z 0 4. Mikä on tämän potenssisarjan
derivaatta pisteessä (YOS11) a) Näytä, että a n+1 > a n, kun n = 1, 2, 3,.
Matematiikka, MAA9. a) Ratkaise yhtälö tan (YOS) Kulma on välillä [, 6]. Ratkaise asteen tarkkuudella seuraavat yhtälöt: b) sin c) cos (YOs). Kulmalle [9,6 ] on voimassa sin = 8 7. Määritä cos ja tan..
Yleisiä integroimissääntöjä
INTEGRAALILASKENTA, MAA9 Yleisiä integroimissääntöjä Integroiminen eli annetun funktion f integraalifunktion F määrittäminen (löytäminen) on yleisesti haastavaa. Joskus joutuu jopa arvata tai kokeilla.
Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1
1. Selvitä missä tason pisteissä annetut funktiot ovat derivoituvia/analyyttisiä. Määrää funktion derivaatta niissä pisteissä, joissa se on olemassa. (a) (x, y) 2x + ixy 2 (b) (x, y) cos x cosh y i sin
MS-C1420 Fourier-analyysi osa I
MS-C142 Fourier-analyysi osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 29. tammikuuta 214 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-C142 Fourier-analyysiosa I 29. tammikuuta 214 1 / 3 1 Johdanto 2 Fourier-integraali Fourier-muunnos
6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI
MAA0 6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI Murtofunktio tarkoittaa kahden polynomin osamäärää, ja sen yleinen muoto on P() R : R(). Q() Mikäli osoittajapolynomin asteluku on nimittäjäpolynomin astelukua korkeampi
1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.06 Rationaalifunktio. a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. f (50) 50 8 50 4 8 50 500 400 4 400
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää
Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008
Mat-.3 / Mat-.33 Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 4, loppuviikko, syksy 8 Ennen malliratkaisuja, muistin virkistämiseksi kaikkien rakastama osittaisintegroinnin kaava: b a u(tv (t
MATEMATIIKAN JAOS Kompleksianalyysi
MATEMATIIKAN JAOS Kompleksianalyysi Harjoitustehtäviä, syksy 00. Määrää kompleksiluvun a) = 3 j + 3j, b) = j, + j c) = ( 3 3 3 j)( j) itseisarvo ja argumentti.. Määrää sellaiset reaaliluvut x ja y, että
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai
. (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään
infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1
infoa Viikon aiheet Tentti ensi viikolla ma 23.0. klo 9.00-3.00 Huomaa, alkaa tasalta! D0 (Sukunimet A-) E204 (Sukunimet S-Ö) Mukaan kynä ja kumi. Ei muuta materiaalia. Tentissä kaavakokoelma valmiina.
Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi
Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Työ D102: Sinimuotoisen signaalin suodattaminen 0.4 op. Julius Luukko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto/säätötekniikan laboratorio
1 Ominaisarvot ja lineaariset di erenssiyhtälöt
Taloustieteen mat.menetelmät syksy 27 materiaali II-4 Ominaisarvot ja lineaariset di erenssiyhtälöt. Idea a b Ajatellaan di erenssiyhtälöä z k+ Az k, A : Jos A olisi diagonaalimatriisi, eli b c, niin muuttujat
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit
.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit Rationaali- eli murtofunktiolla tarkoitetaan funktiota R, jonka lauseke on kahden polynomin osamäärä: P() R(). Q() Ainakin nimittäjässä olevan polynomin asteluvun
5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.
2. kl:n DY:t Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.) Lause Olkoon f(x 2, x 1, t) funktio, ja oletetaan, että f, f/ x 1 ja f/ x
Matemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, 009-010 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 7 harjoitus 1 Määritä seuraavien potenssisarjojen suppenemissäteet a) k k x 5)k b) k=1 k x 5)k = k k 1) k ) 1) Suppenemissäteen R käänteisarvo
1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)
MS-A4 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ELEC2) MS-A6 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ENG2) Harjoitukset 3L, syksy 27 Tehtävä. a) Määritä luvun π likiarvo käyttämällä Newtonin menetelmää yhtälölle
Matematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat