Avantouinnin mestari. Vesivuosi 2012 Mitä virtaa Suomisuonissa? Susien puolella. 04 Kaivoksia kansallispuistoihin? 22 Pientalon lämmitysratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avantouinnin mestari. Vesivuosi 2012 Mitä virtaa Suomisuonissa? Susien puolella. 04 Kaivoksia kansallispuistoihin? 22 Pientalon lämmitysratkaisut"

Transkriptio

1 luonnonsuojelija 1/ Karpela: Susien puolella tiedonpuute lisää susipelkoa 15 neidon Vesivuosi 2012 Mitä virtaa Suomisuonissa? Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2012 2,00 Avantouinnin mestari 04 Kaivoksia kansallispuistoihin? 22 Pientalon lämmitysratkaisut

2 2 luonnonsuojelija 1/2012 Tupajumia ei jätetä pääkirjoitus 1/2012 Luonnonsuojelija Helmikuu nro 1/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. Pekka Haavisto toi presidentinvaaleissa esiin presidentiksi valitun Sauli Niinistön ympäristövastuullisuutta. Niinistön tuli kaivaa omasta pussistaan jotain myös tältä saralta. Presidenttikilpa toimi myös toisin päin: Haaviston kuoren alta paljastui tiukan paikan tullen talouskasvun ymmärtäjä, vaikka hän korostikin sen laadullisia tekijöitä. Hän teki silti palveluksen Suomen ympäristölle nostamalla ympäristöasiat keskeisinä presidentin arvovallan kysymyksinä esiin. Ympäristöliike on ihailtavan pitkävihainen. Se ei ole unohtanut 15 vuoden takaisia valtiovarainministeri Niinistön lausumia. Niinistö sanoi Helsingin Sanomille tuolloin keväällä 1997 näin: Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Kuten pitkäaikainen luonnonsuojelun asiantuntija Tapani Veistola kertoo sivulla 10, Niinistö oli kuitenkin mukana myös etsimässä ratkaisevan rahoituksen Suomen Natura 2000 suojelualueverkoston perustamiselle. Hänen kollegoinaan hallituksessa häärivät tuolloin ympäristöministerinä Pekka Haavisto ja pääministerinä Paavo Lipponen. Sauli Niinistö nosti presidentin vaalien toisella kierroksella esiin itsestään jälleen uuden puolen. Maan oletusarvoltaan tärkein arvojohtaja kannatteli tärkeimpänä asiana itse kirjoitettua kylttiä, jossa luki ilmastonmuutoksen torjuminen. Siis kaikista mahdollisista asioista. Tämä on itsessään teko. Jos sanansa mittainen mies kirjoittaa omin käsin näin, se lämmittää kaikkia kanssahuolestuneita. Sauli Niinistö on varmasti oppinut elämässään vastuullisuuden merkitystä kipeidenkin elämänvaiheiden jälkeen. Hänelle ei tarvitse kertoa ilmastonmuutoksesta; miltä vedenpinnan nousu tuntuu, kun on henkensä kaupalla pakoillut lapsiensa kanssa tuhoisaa tulvaa sähköpylväässä. Eikä ainoana väylänä autuuteen liene yksityisautoilu, jos on menettänyt puolisonsa liikenneturmassa. Se, mikä jää silti kaikumaan vaalitaistosta, on Niinistön ajatus jatkuvasta kasvusta. Bruttokansantuotteen pitää kasvaa, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme ja ilmeisesti Niinistön ajattelussa myös ympäristö voivat selviytyä. Tässä hän erehtyy. Toivottavasti presidentti Niinistö ei jumiudu henkiseen tupaansa, valtiovarainministeriöön. Puolison tuellakin voi olla tässä merkityksensä. Matti Nieminen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , Liisa Hulkko, toimitussihteeri, ad, p. (09) , Maura Haimola, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Sini Eräjää, Maura Haimola, Antti Halkka, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Venla Virkamäki, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko palstojen vinjetit Emmi Jormalainen VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2012 Lue uutinen retkeilyalueiden hakkuista sivulta 7. TILAUSHINTA 2012 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ilmestyminen 2012 Lehti ilmestyy vuonna 2012 viisi kertaa: , 11.6., (tuplanumero) ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: KANsi: Saukko (kuva: Paavo Hamunen / Leuku) HUTEJA & OSUMIA Poliitikot uhanalaisuuden määrittäjinä Susi ei ole uhanalainen eläin. Venäjällä niitä on yllin kyllin. Paavo Väyrynen, tiedote Susia on tarpeeksi ja osassa Maata liikaa. Timo Soini, tiedote Miten on siis mahdollista, että Luonto-Liitto julkisesti väittää susien olevan uhanalainen laji maassamme vastoin poliittisten päättäjiemme tietämystä? Selvästikin Luonto-Liitto väheksyy poliittisten päättäjiemme asiantuntemusta. Nyt riittää projekti, voittajakennel.com, monipuolistavat avohakkuut Metsien avohakkuut ovat mainio keino monipuolistaa ja parantaa aluskasvustoa. Muutaman vuoden ajan näiden metsien marjasadot ovat runsaita ja koko ympäristö uudistuu. Lahopuualueet ovat sairaita metsä- ja ympäristötautien pesiä. Länsi-Suomen tekstiviestipalsta LUOTETTAVA JOUKKOLIIKENNE Suomen VR on maailman paras junayhtiö intialaisen India Times -lehden toimituksen mielestä. Yle.fi Talvivaarasta Rikinkatkua, suolaa vedessä ja kivipölyä. Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat ovat asukkaiden mukaan suuri ongelma, mutta kaivoksen toimitusjohtaja sanoo, että kaivos ei saastuta, vaan muuttaa ympäristöä. Eihän saastuttamiseen saisi lupaa, vakuuttaa toimitusjohtaja Pekka Perä MTV3:lle. mt3. fi [Satu Hassi] ihmettelee, että voiko Suomessa ottaa käyttöön uudentyyppisen kaivosprosessin ilman, että lupaviranomaiset vaativat luotettavampaa tietoa kuin hakijan oman ilmoituksen. Hassi myös ihmettelee, pääseekö kaivosyhtiö seurauksitta, vaikka päästöt ympäristöön ovat ylittäneet yhtiön ilmoituksen osittain monikymmenkertaisesti. Yle.fi uusi keksintö Hakepoltinkeksintö tekee vedestä palavaa. Otsikko yle.fi:ssä jääviä menoa? Stukin ex-pääjohtaja [Jukka Laaksonen] haukkui amerikkalaisvoimalat ja meni venäläisten hommiin. Talouselämä

3 luonnonsuojelija 1/ talven kuva kuvaaja: anja akujärvi sisällys Voimakkaan aurinkomyrskyn aiheuttamat revontulet muodostavat huikean luonnon valonäytelmän talvisella taivaalla. UUTISIA 4 Kaivoshankkeet uhkaavat suojelualueitamme 6 Miksi susikohu yltyy, vaikka vahingot vähenevät? 7 Retkeilyalueilla halutaan retkeillä ilman hakkuita 8 Tarja Halosen johtama paneeli julkaisi raporttinsa 9 Tuntematon suojelija tässä numerossa paavo hamunen / kuvaliiteri susihysteriaa Susien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet, mutta susipelko leviää Suomessa. 06 luonnonsuojelutyön sankari Tapani Veistola on tehokas ympäristövaikuttaja. 08 lauri salminen 10 Norppaluodolta Tanja Karpela 10 Luonnonsuojeluliitto etsii kouluille omia metsiä 11 Uusi hallitus esittäytyy 12 Norpansuojelua väännetään rautalangasta 13 Mikä on sinun mansikkapaikkasi? 14 Kirjastojen ovet aukeavat luonnolle 15 Vesivuoden aikana tapahtuu! 16 Vesivuoden sarja Miten tuhansien järvien maan vedet voivat? 17 Vesitekoja 16 Avantouimarit ELÄMÄNTAPA 20 Ekoarjen sankarit Ekoarjessa karpataan harvoin 21 Arjen kolumni Laura Manninen 22 Ekotekniikan maailma Ilma(i)sta lämpöä luonto- ja ympäristöviikko kirjastoissa Ennätysmäärä kirjastoja viettää vesiteemaista viikkoa Norpan menot 14 Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeeseen! milla aalto

4 4 luonnonsuojelija 1/2012 UUTISET Kaivoshankkeet uhkaavat suojelualueitamme Kaivosyhtiöt hakivat satoja lupia ennen uuden kaivoslain voimaantuloa. Nyt kaivosbuumi uhkaa luonnonsuojelualueita. Uusi kaivoslaki tuli voimaan heinäkuusssa. Vanha laki oli ympäristölle ja kansalaisille paljon huonompi kuin uusi. Siksi kaivosyhtiöt kiirehtivät hakemaan satoja malminetsintälupia ennen heinäkuussa tapahtunutta uuden lain voimaantuloa. Kuka vain pystyi varaamaan ja valtaamaan kaivosalueita lähes mistä vain. Uusi lakikin on tehty uusien hankkeiden saamiseksi maahamme. Sen perusteella voidaan kuitenkin hylätä ympäristölle, porotaloudelle ja saamelaiskulttuurille kaikkein tuhoisimmat hankkeet. Uuden lain mukaan myös luonnonsuojelujärjestöt pääsevät hakemaan muutosta lainvastaisiin lupiin. Phoca Mining valtasi Kolin vuonna Kyseessä oli Luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Maan ystävien valistusprojekti, jossa haluttiin osoittaa, miten helppoa kaivosvaltauksien tekeminen Suomessa on. Tilanne, josta varoiteltiin, on nyt toteutumassa, kun kaivosyhtiöt uhkaavat pohjoisia kansallispuistoja. Suojelualueet tähtäimessä Suomen Luonto -lehden selvityksen mukaan malminetsintälupia haettiin myös luonnonsuojelualueille tai niiden viereen. Vaarassa ovat muun muassa Oulangan, Riisitunturin ja Torronsuon kansallispuistot. Vaarassa ovat muun muassa Oulangan, Riisitunturin ja Torronsuon kansallispuistot sekä Sompion, Koivusuon ja Sukerijärven luonnonpuistot. Muista luonnonsuojelualueista mainittakoon Sakatin kaivoshanke, joka tulisi Viiankiaavalle. Akuutein tilanne on Rovaniemen länsipuolella. Kanadalainen Mawson-yhtiö sai valtausluvan jo Rompaksen luonnonsuojelualueelle. Kaivosvaltaus imaisee sisäänsä koko Rompaksen suojelualueen, jossa on Ely-keskuksen mukaan hyvin runsaasti uhanalaisten lajien esiintymiä. Lisäksi vaarassa ovat monet Metsähallituksen itse suojelemat arvokohteet, jotka eivät ole vielä varsinaisia luonnonsuojelualueita. Suojeluväki kokoontui vastatoimiin Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan kaivosbuumin vaikutuksesta suojelualueisiin ja vesiluontoon. Siksi kaivosasiat olivat esillä Luonnonsuojeluliiton pohjoisten piirien tapaamisessa tammikuussa Kuusamossa. Eri kaivoshankkeiden kanssa tekemisissä olleet esittelivät kokemuksiaan kuusamolaisille, joita uhkaa parhaillaan kultauraanihanke. Kansalaisten kokemukset Talvivaarasta Sokliin olivat karua kuultavaa: ympäristövaikutusten arvioinnit eivät ole toimineet. Talvivaaran ensimmäisessä yvassa ei edes huomattu alueen uraania, jota nyt yritetään hyödyntää toisen lupakierroksen kautta. Kaivoshankkeiden kanssa tekemisiin joutuneet olivat tyytymättömiä myös viranomaisten lepsuun toimintaan. Talvivaaraakaan ei ole pistetty vielä kiinni, vaikka se on jo suolannut yhden järven ja muut päästöt ovat levinneet laajalle. Missä on yritysten yhteiskuntavastuu? Myös matkailuyrittäjät ovat huolissaan: Täällä luonto merkkaa kaikkea matkailuhankkeissa, Jouko Kämäräinen Ruka-Kuusamo-matkailuyhdistyksestä totesi kaivostilaisuudessa. Matkailupiireissä ihmetellään sitä, ettei kaivostoiminnan tarvitse ottaa huomioon muuta kuin se, onko toiminta kannattavaa. Yksi toimiala ei saa toimia eri säännöillä kuin muut. Luonnonsuojeluliitto vaatii kaivosyrityksiltä nyt asennemuutosta ja yhteiskuntavastuuta. Kestävästi toimiva yritys ei etsi laeista porsaanreikiä vaan toimii lain vähimmäisvaatimuksia paremmin, sanoo puheenjohtaja Risto Sulkava. Ympäristöystävällinen yritys ei etsi malmeja luonnonsuojelualueilta eikä vaaranna vesiä ja muita luontoarvoja. AUTA! Tue Suomen luonnonsuojeluliiton työtä pohjoisen luonnon hyväksi. Teemme tiukasti töitä estääksemme pohjoisen, herkän luonnon tuhoutumisen kaivoshankkeissa. Keräämme lahjoituksia työn mahdollistamiseksi. Mahdolliset lahjoitukset voi osoittaa tilille: (Sampo) FI , DABA- FIHH. Lisää viestikenttään sana kaivostoiminta.

5 UUTISET luonnonsuojelija 1/ TEKSTI Tapani Veistola kuva Hanna Kaisa Hellsten kartta Vesa Pynnöniemi / Suomen Luonto Kollaja ei selvityksistä parane SUOJELUN JA KAIVOSTEN SUOMI Koitelaiskaira. Kevitsan kaivos vieressä, laajeneminen uhkana. First Quantum Minerals (FQM), Kanada. Nikkeli, kupari. Ylläs. Northland, Kanada. Hannukaisen iso kaivos perusteilla alle 10 km päähän. Rauta. Rompas. Mawson, Kanada. Valtaus käsittää koko suojelualueen. Tärkeä neidonkengän ja tikankontin kasvupaikka. Uraani, kulta. Natura 2000 Kaivospiirit Kaivospiirihakemukset Valtaukset KEMI Valtausvaraukset Valtaushakemukset Valtausvaraushakemukset Uuden kaivoslain ( ) mukaiset: Malminetsintälupahakemukset Varausilmoitukset km VAASA SEINÄJOKI Inarijärvi Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalue KITTILÄ SODAN- KYLÄ ROVANIEMI OULU KAJAANI KUOPIO KUUSAMO Sompion luonnonpuisto, Viiankiaapa, Pomokaira ym. Anglo American, FQM, ym. Hankkeita isolla osalla Metsä-Lapin suojelualueista. Nikkeli, kupari, kulta. Soklin suojelualueet. Yara, Norja. Fosfori. Oulangan kansallispuisto. Cullen Resources, Australia. Valtausvarauksessa peninkulma Oulankajoen vartta ja Karhunkierrosta. Kulta. Sukerijärven luonnonpuisto, valtausvaraus, Cullen. Riisitunturin kansallispuisto. FQM, valtausvaraus kiinni kansallispuistossa. Syötteen kansallispuisto. Magnus minerals, malminetsintälupahakemus kiinni puistoissa, GTK, valtausvaraushakemus puistossa. Kainuun vaarajakso. FQM ym. Koko alueella varauksia. Koivusuon luonnonpuisto ja useita metsänsuojelualueita. Endomines, Ruotsi, valtausvaraus. Kulta. Pohjolan Voiman lisäselvitykset Kollajan altaan Natura-haitoista eivät riittäneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Se totesi lausunnossaan muun muassa: Puutteellisesti selvitettyjen asioiden vaikutus luontotyyppien selviytymiseen alueella voi olla niin suuri, että haitalliset vaikutukset olisivat merkittäviä, mutta asioita ei ole arvioinnissa analysoitu. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri pitävät kysymystä Kollajan altaan rakentamisesta loppuun käsiteltynä. Naturan lisäksi Iijoen suojelusta on jo päätetty Suomen koskiensuojelulaissa. Siitä on jo maksettu vesivoiman omistajille miljoonakorvaukset. Iijoki on nykyisellään suosittu kalastus- ja matkailujoki. Lohen palauttamishankekin on meneillään. Kelvottomaksi todetun Kollaja-hankkeen nostaminen esille yhä uudelleen vahingoittaa alueen imagoa ja hidastaa sen muuta kehittämistä, sanoo Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta. Kurkisuon suojelu oli joululahja luonnolle Kauan kiistellystä Hyvinkään Kurkisuosta on nyt puolet suojeltu. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi Altian tekemän suojeluesityksen joulukuussa. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Yrjö Ala-Paavola iloitsee: Kurkisuo on monen harvinaisen ja uhanalaisen eliölajin koti. Nyt saavat kurjet rauhassa pesiä ja hirvetkin vaeltaa suon alueella. Perhosista suolla elää esimerkiksi rämekarvajalka, kehrääjäperhonen, jota tavataan vain noin kymmenellä suolla Suomessa. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat pitkään puolustaneet Kurkisuota. Työ jatkuu, koska vielä pitää saada suojeltua myös VAPO:n omistama puolikas suosta. VAPO haluaisi nostaa sieltä turvetta. Turpeen nosto Kurkisuolta tuhoaisi luontoarvot ja aiheuttaisi happamoittavan humuksen valumista Vantaanjoen vesistöön. Kurkisuo vähentää myös Vantaanjoen tulvia pidättämällä sadevesiä suoalueella. JOENSUU JYVÄSKYLÄ Haukivesi PORI TURKU TAMPERE HELSINKI LAHTI Puruvesi SAVONLINNA MIKKELI Pihlajavesi KOTKA Torronsuo. Nortec, Kanada. Hakemus aivan kiinni kansallispuistossa. Litium, kulta. Tilanne kartassa Uusin tieto ja tarkat kartat osoitteessa Kurkisuon nimikkolaji voi jatkaa pesimistä Hyvinkään ympäristössä. wikimedia commons

6 6 luonnonsuojelija 1/2012 UUTISET Jorma luhta / leuku TekstI Liisa Hulkko kai skyttä TEKSTI Tapani Veistola Miksi susikohu kasvaa, vaikka vahingot vähenevät? Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Valokuvaaja Kai Skyttä lahjoitti susikuvan Suomen luonnonsuojeluliiton käyttöön susiensuojelun edistämiseksi. Susiviha on tänä talvena kasvanut, vaikka koiravahingot ovat vähentyneet ja sudet ovat edelleen ihmisarkoja. Susia on nyt Se on parikymmentä enemmän kuin vuosi sitten, mutta satakunta vähemmän kuin Silloin kanta romahti salametsästyksen vuoksi. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Susien myötä myös niiden aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet. Vuonna 2006 niitä tuli tietoon 56, 2010 enää 26. Susipuhelimella on voitu vähentää riskiä susien hyökkäyksistä metsästyskoirien kimppuun. Verrattuna muihin maihin sekä aikoihin, jolloin karjaa vielä laidunnettiin metsälaitumilla, nykyiset susivahingot ovat selvästi pienemmät. Pöytyä ja Vieremä Susikanta on voimakkaasti keskittynyt Kainuuseen ja sen lähialueille. Myös Varsinais- Suomeen ja Satakuntaan on kehittynyt pieni erillinen kanta. Susista on kohistu eniten Varsinais-Suomen Pöytyällä ja Pohjois-Savon Vieremällä sellaisilla kylillä, joissa niitä ei ole pitkään ollut. Myös muissa maissa susipelko on ollut suurinta uusilla eikä vanhoilla susialueilla. Vanhoilla susialueilla niihin on totuttu, kun uusilla alueilla jokainen havainto on vielä uutinen. Kaikkien susien kanssa tekemissä olevien tahojen yhteinen etu on pitää sudet ihmisarkoina ja poissa asutuksen läheisyydestä. Suomen sudet eivät kuitenkaan ole muuttaneet käyttäytymistään. Ne ovat yhä ihmisarkoja, eivätkä ole hakeutuneet aiempaa enempää ihmisasutuksen piiriin. Gsm-seuratut sudet karttavat ihmistä parhaansa mukaan ja yli 99 prosenttia susien paikannuksista sijaitsee kaukana ihmisasutuksesta niin Lounais-Suomessa, Pohjois-Savossa kuin Kainuussakin. Asutuksen lähellä tehdyt havainnot, joista huhu nousee, eivät aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi Turun Sanomien teettämän kyselyn mukaan Lounais-Suomessa asuvaa uskoo nähneensä suden luonnossa. Suhteutettuna siihen, että alueella elää 20 sutta, kohtaamisten määrä on mahdoton. Käytännössä esimerkiksi isoa koiraa ja sutta on vaikeaa erottaa toisistaan. Luonnonsuojeluliiton mielestä parasta olisi, että maa- ja metsätalousministeriö lisäisi susineuvontaa. Kun susi tulee uudelle alueelle, ministeriön pitäisi järjestää petotutkijoiden tuella tiedotustilaisuus alueen asukkaille. Oikea tieto hälventää turhat pelot. On tärkeää ymmärtää, että pelkät suden jäljet lumella eivät ole vahinko tai vakava uhka ihmisen turvallisuudelle. Pelkät suden jäljet lumella eivät ole uhka ihmisen turvallisuudelle. Kaksi sutta yhdellä luvalla Luonnonsuojeluliitto on joutunut kirjelmöimään viranomaisten kanssa tämän talven susijahdeista. Pahiten kävi Pöytyällä, kun yhdellä luvalla ammuttiin kaksi sutta. Toinen ammuttu susi oli vieläpä lauman johtajanaaras, jolla oli kaulassaan keltainen radiopanta. Se olisi luvankin mukaan pitänyt säästää. Alfanaaraan ampuminen voi aiheuttaa susilauman hajoamisen. Maa- ja metsätalousministeriön tulee lisätä susilupien määrän sijasta niiden laatua, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Yli sadan hengen jahtiporukat eivät näytä pysyvän mitenkään hallinnassa. Poikkeusluvilla tapahtuvaa laillista metsästystä suurempi ongelma on ollut salametsästys. Sitä viranomaisetkin pitävät susien vähenemisen pääsyynä. Susien salapyynti näyttää jatkuvan, vaikka siitä voi saada neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta ja jopa 9000 euron korvausvaatimuksen. Suomi on EU:n seurannassa susien salametsästyksen takia. Salametsästys on törkeä metsästysrikos. Viestimillä on keskeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oikeus Suomen salomailla toteutuu, Risto Sulkava toteaa. Susivahinkojen ennaltaehkäiseminen Ennen kuin turvaudutaan susikannan säätelyyn metsästyksen kauttaa, tulisi tehdä kaikki vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. On hyvä tiedostaa, että ihminen voi vähentää susivahinkojen tapahtumista omilla toimillaan. susiaidat ja yösuojat karjalle laumanvartijakoirat koirille suojaliivit ja tarhat ääni- ja valopelotteet ruokatähteiden hävittäminen susipuhelin, tietoa susien liikkumisesta alueella

7 UUTISET luonnonsuojelija 1/ Halavasepikän metsä suojeltiin Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä METSO-ohjelmaan kuuluva hanke löysi uusia tapoja suojella kuukkelia ja samalla eteläistä metsäluontoa. Retkeilyalueilla halutaan retkeillä ilman hakkuita TEKSTI Sini Eräjää kuvat Lea Vainio Retkeilijät, matkailuyrittäjät ja luonnonsuojelijat nousivat vastustamaan hakkuita retkeilyalueilla. Metsähallitus keskeytti hakkuut Hossassa ainakin toistaiseksi. Vantaan kaupunki hakkasi viime vuonna huippuharvinaisuuden esiintymispuita. Halavasepikkä on koppakuoriainen, joka elää maailmassa vain kahdella alueella Vantaalla. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Vantaan ympäristöyhdistyksen moitittua kaupunkia lajin ydinalue on nyt suojeltu. Uudenmaan ELY-keskus rajasi 23 hehtaarin alueen tämän erittäin uhanalaisen lajin suojaksi. Mätäojan alue on arvokas sekä lajeiltaan että luontotyypeiltään, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Uudenmaan piiristä. Kyseessä on Vantaanjoen alkuperäinen lasku-uoma, joka on pääkaupunkiseudulla ainutlaatuinen. Joenvarren poikkeuksellisen laajat luhdat ovat valtakunnallisesti arvokkaita. Alueella elää runsas kasvi-, sieni- ja lintu- ja hyönteislajisto, muun muassa toistakymmentä uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia. Mätäoja on hyvä esimerkki siitä, kuinka taajamissakin voidaan säilyttää valtakunnallisesti tärkeitä luontokohteita. Alue on myös tärkeä virkistysalue, ja suojelualue turvaa myös sitä. Retkeilijöiden, matkailuyrittäjien ja luonnonsuojelijoiden esiin nostama huoli hakkuiden vaikutuksista Hossan retkeilyalueen luontoon ei ole ollut aiheetonta. Hossan alueelta on todettu löytyvän arvokasta lajistoa ja luontotyyppejä, joita ei ole Metsähallituksen hakkuusuunnitelmissa huomioitu. Suunniteltuja, vajaan 100 hehtaarin hakkuita on toistaiseksi lykätty kunnes alueen luontoselvityksiä on parannettu. Monien muiden tavoin Kainuun luonnonsuojelupiirissä toivotaan metsätaloustoimista luopumista kokonaan. Matkailuyrittäjät ovat toivoneet jopa kansallispuiston perustamista. Hossa on äärimmäisen arvokas kohde koko Kainuun matkailulle. Yksi Hossan suurimmista valteista on retkeilyalueen laajuus, monipuolisuus ja maiseman Mielenosoitus metsän puolesta "Hakkuu ei virkistä", Sanginjoen metsien hakkuita vastustavan mielenosoittajan banderolli huutaa äänettömästi. Oulun lähellä sijaitsevasta kunnan omistamasta Sanginjoen alueesta toivotaan oululaisille omaa lähiluontoparatiisia, Pohjolan Nuuksiota. Kaupungin Sanginjoella tammikuun viimeisellä viikolla käynnistämät hakkuut saivat lähiluonnon pelastajat liikkeelle. Mielenosoituksia on pidetty jo kolmena päivänä niin kaupungintalon edustalla kuin metsässä useiden kymmenien ihmisten voimin. Alueen suojelu on koko ajan kasvattanut kannatustaan, mutta kaupunki on toistaiseksi pysynyt hakkuusuunnitelmien takana. Tarkoitus on jatkaa hakkuita ellei sitten kaupunginhallitus tai valtuusto toisin linjaa asiaa, Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoi YLE:lle. luonnontilaisuus. Kyse ei ole vain arvokkaimpien lajiesiintymisen turvaamisesta. Nuorempienkin metsien hakkuut nakertavat alueen tunnelmaa ja viihtyisyyttä, Kainuun luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Johan Heino kertoo. Ristiriitaisia tavoitteita Hossa ei ole valtion retkeilyalueiden joukossa poikkeus. Metsätalouden, luonnonsuojelun ja virkistyksen intressit ovat useasti törmänneet retkeilyaluilla. Vaikka kaikki seitsemän valtion retkeilyaluetta ovat valtaosaltaan Natura-suojelualueita, harjoitetaan niillä laaja-alaisesti metsätaloutta. Viimeisimmät ikävät uutiset kuultiin Kylmäluoman retkeilyalueelta Taivalkoskelta. Alueelta hakattiin vajaat 50 hehtaaria vanhoja, yli 150-vuotiaita männiköitä. Luontokokonaisuuksien arvoa on viime vuosina nakerrettu myös Evon, Ruunaan ja Teijon retkeilyalueilla. Retkeilyalueiden suhteellinen arvo niin retkeilyn kuin luonnon kannalta on viime vuosina vain noussut. Yhtenäiset metsäalueet ovat yhä harvinaisempia, ja toisaalta yhä useampi suomalainen tekee luontomatkoja kotimaassaan. Näiden arvojen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen ei metsätaloutta ja hakkuita tarvita. Retkeilyalueiden hakkuiden lopettamiseksi onkin vedonnut jo yli 2000 yhteisen adressin allekirjoittajaa. Adressi: Ministeriö kaappasi kalastuslain Maa- ja metsätalousministeriö ei antanut kalastuslakityöryhmän tehdä työtään loppuun. Ministeriön kalastusvirkamiehet halusivat nimittäin kirjoittaa itse pykäläesitykset hallitukselle ja eduskunnalle. Laajapohjaisen työryhmän kolmen vuoden työn tulos on siksi vain lyhyt ympäripyöreä mietintö. Luonnonsuojeluliitolle tällainen epämääräinen menettely ei käynyt. Liiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen jätti mietintöön eriävän mielipiteen. Ilman pykäliä työryhmän lopputulos on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Liitossa ei muisteta toista näin kummallista lakityöryhmää. Liiton mielestä työryhmän lopputulos ei täytä hallitusohjelman tehtäviä ja perustuslain vaatimuksia. Puutteita jäi virkistyskalastuksen kehittämiseen, vaelluskalojen ja muun luonnon monimuotoisuuden suojeluun sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. Muutoksenhakupykälät, esitysten vaikutusten arviointi sekä vertailu muuhun kansainväliseen ja kansalliseen ympäristöoikeuteen jäivät kokonaan tekemättä. Näyttävä kuukkeli oli aiemmin Etelä-Suomessakin yleinen metsälintu.

8 8 luonnonsuojelija 1/2012 Kenen tuho? Pykälänviilaajat Tällä palstalla pohditaan lainsäädäntöön vaikuttamista ja sitä, miten yksikin sana voi joskus muuttaa kaiken. Tässä laissa säädetään niistä yleisistä ja periaatteista ja menettelyistä, joiden tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus ensimmäiseksi pykäläksi uudistettavaan lakiin metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Viime syksystä alkaen Luonnonsuojeluliitto on ajanut tämän pykälän täydentämistä sanoin...metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta huolehtien. Pian työnsä päättävää lakityöryhmää vetävä maa- ja metsätalousminsteriö ei kuitenkaan ole tähän vielä suostunut. Niin sanottu metsätuholaki vuodelta 1991 velvoittaa korjaamaan kaadetut tai suurissa määrin kaatuneet havupuut pois metsästä ja tienvarsilta tiettyyn määräaikaan mennessä. Tuoreissa, kuolleissa puissa viihtyvät tuhohyönteiset, joista muutama laji voi aiheuttaa vahinkoa myös vielä kasvaville puille. Metsässä kaatuneet, kuolleet puut ovat kuitenkin myös tulevaisuuden lahopuuta ja talousmetsistämme puuttuva luonnontilaisen metsän piirre. Metsätuholaki ei tunnista kuolleiden puiden merkitystä metsäluonnolle, vaan keskittyy vain puiden taloudellisen arvon turvaamiseen. Laki on jopa velvoittanut kuolleiden puiden poistamiseen erilaisilta, metsälain mukaisesti tarkoituksella hakkuilta säästetyiltä luontokohteilta. Metsälain ja metsätuholain tavoitteet ovat ristiriitaiset. Lakien tavoitteet linjataan ensimmäisessä pykälässä. Ja ne linjaukset voivat olla näistä muutamista sanoista kiinni. Sini Eräjää LUKIJAN UUTINEN: Havainnoi ja raportoi kotiseutuisi ympäristöuutisia! TEKSTI Venla Virkamäki kuva Mikko Käkelä Tarja Halosen johtama yk-paneeli julkisti kestävän kehityksen raporttinsa YK:n kestävän kehityksen paneeli oli raportissaan yksimielinen siitä, että maailma on kestämättömällä tiellä. Muutoksia tarvitaan. Tammikuun 30. päivä julkaistiin odotettu raportti, kun Tasavallan presidentti Tarja Halosen johtama YK:n kestävän kehityksen paneeli luovutti raporttinsa. Presidentti Halonen johti YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin asettamaa paneelia yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Rion kokousta alla Paneelin (Secretary-General's High-level Panel on Global Sustainability) tehtävänä oli tarkastella kestävää kehitystä erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja tuottaa aiheesta raportti ennen YK:n kestävän kehityksen huippukokousta Rio de Janeirossa kesäkuussa Resilient People, Resilient Planet: A future worth choosing -raportissa paneeli toteaa yksiselitteisesti, että maailma on kestämättömällä tiellä. Ylitämme jo monelta osin ympäristön kantokyvyn rajat, ja painetta lisää entisestään maailman väkiluvun ja kuluttavan keskiluokan kasvu. Toisaalta raportissa todetaan, että ympäristön kestokyvyn huomioon ottaminen ei saa tarkoittaa kehitysmaiden köyhien tuomitsemista pysyvään köyhyyteen. Kestävästä kehityksestä onkin tultava teorian sijaan osa käytäntöä, vaatii paneeli. Ideoiden kierrättämistä Kestävästä kehityksestä on tultava teorian sijaan osa käytäntöä. Ajatus talouskasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden keskinäisriippuvuudesta ei ole uusi, esitettiinhän se jo Brundtlandin komission raportissa 25 vuotta sitten. Paneelin ehdotukset ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, planeetan kantokyvyn rajojen kunnioittamisesta, kestävän kehityksen mittareista sekä hintalapun asettamisesta ympäristöhaitoille eivät ole mullistavia, eivätkä kaikki edes kovin konkreettisia. Myös fossiilisten polttoaineiden julkisten tukien poistamista on esitetty aiemminkin muidenkin kuin Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta. Mutta se, että idea on vanha, ei tee siitä huonoa. Ehkäpä aika on viimein kypsä näiden ideoiden toteuttamiselle! Ainakin on syytä toivoa, että maiden hallitukset paneutuvat paneelin ehdotuksiin tosissaan valmistautuessaan kesäkuun huippukokoukseen. Järjestöjen vuoro Toisaalta kevät ennen Rion kokousta tarjoaa myös kansalaisjärjestöille mahdollisuuden jatkaa paneelin raportin ideoiden työstämistä eteenpäin. Suomen luonnonsuojeluliitto on kommentoinut sekä yksin että muiden järjestöjen kanssa Rion kokouksen asiakirjoja. Viesti on yksiselitteinen: kaikkien maiden on siirryttävä kehityspolulle, joka nojaa energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Myös vihreä talous -keskusteluun olemme kertoneet oman lähtökohtamme: vihreä talous ei terminä tarkoita mitään, jos sen aineellinen perusta ei aidosti supistu. Luonnon kestokyvyn rajat on lopulta tunnustettava samalla, kun varmistamme ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin. Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä DeGrowth-seminaarissa pohdittiin kasvun rajoja jo syksyllä Seuraa lähiympäristöäsi ja kirjoita uutinen Luonnonsuojelijaan! Aihe voi olla vaikka epätyypillisessä paikassa esiintyvä laji, ympäristörikos tai paikallisen vaikuttajan hieno ympäristöavaus. Lähetä teksti ja kuva osoitteeseen Pituus max 2000 merkkiä. Toimitus päättää kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, ja tekstejä muokataan tarpeen mukaan.

9 luonnonsuojelija 1/ TEKSTI Matti Nieminen kuva Lauri Salminen Tuntematon suojelija Tässä seisoo yksi Suomen tehokkaimmista ympäristövaikuttajista. Vaikka suuri yleisö ei ole hänestä ehkä kuullut, Tapani Veistola, 50, tunnetaan siellä, missä ympäristöasioita valmistellaan. Enää ei tarvitse perustella, miksi luonnonsuojelu on tärkeää. Kokeillaanpa ensin, mitä hakukone Google tietää SLL:n erityisasiantuntija Tapani Veistolasta. Haun tulos: 8670 osumaa, aika vähän. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan Google löytää kertaa. Moniosaaja Tapani Veistolalla olisi tänäänkin vientiä. Hänet on saatava ulos Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimistolta, jotta tämä haastattelu onnistuu. Jos jäämme, on joku kohta nykimässä hihasta. Jalkaudumme kulman kuppilaan. Oletko pettynyt Google-hakujen määrään? En mutta, siellä on enemmän nettiajan tuotteita, viitteinä on vähemmän lausuntoja ja kommentteja. Ja kommentteja hän on laatinut, satoja. Kaavoihin, lakiluonnoksiin, tiedotteisiin... Ministeriöiden saranatkin ovat kuluneet. Brysselin kone on arkea. Ja mikä huomattavaa: Tapanilla on aina hetki tavallisille luonnosta kiinnostuneille kyselijöille. Pulmia riittää ratkottavaksi. Luonnonsuojeluliiton sisällä Tapani tunnetaan laajasti asioita hallitsevana ja erinomaisella muistilla varustettuna, mikä sopiikin historiaa yliopistossa opiskelleelle. Usein, jo iltavuoron puolella, mies tsemppaa itseään ja muita liiton käytävillä kulkien, tavaramerkinomaisia pitkiä hiuksiaan pörröttäen ja huudahdellen. Pahuus vallitsee! Lintuja, tupajumeja Mikä sitten sytytti varsinaissuomalaisen luonnonsuojeluun? Omien retkipaikkojen katoaminen. Että meni niitä kivoja metsiä. Olin aloittanut kuusivuotiaana lintuharrastuksen velipojan kanssa. Kotipihan lintuja seuraten, Pöytyän runsasravinteisien rinnepeltojen äärellä. Oli peltosirkku, peltopyy, turturikyyhky... Ja koulussamme otettiin vuonna 1970 Euroopan luonnonsuojeluvuosi vakavasti. Harrastus muuttui ammatiksi, ja hän päätyi Heinolan vesitorniin Lintutieteellisten yhdistysten liiton toiminnanjohtajaksi. Hänen kaudellaan se yhtyi kansainväliseen BirdLife -järjestöön. Vuonna 1996 löytyi harvinaisuus lintumiesten keskeltä, luontoharrastajavaimo Ulla. Ehkä muut eivät olisi ymmärtäneet näitä työaikoja. Nyt saivat työt lintujärjestössä jäädä, mutta jo seuraavana vuonna silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön tupajumipuheet sytyttivät miehen. Tämä ei ole oikein, pimahdin. Luonnonsuojeluliitosta löytyi pöydänkulma ja mikro, ja alkoi tiedotteen kirjoittaminen. Tällä tiellä hän on edelleen, puoliksi Uudenmaan piirin palkkaamana. Kolme presidenttiehdokasta oli tuolloin vallassa ministereinä. Ja heitä Veistola nyt jo kiittää. Lipponen, Haavisto ja Niinistö saivat tehtyä diilin Naturasta ja löysivät sille rahoituksen. Kerran suutuin Haavistolle, ja huusin nuoruuden innolla palaverissa. Silloin huomasin, että paineensietokykyä häneltä löytyy. Suojelijan kokokuva Vuosien varrella kärsivällisyys on kehittynyt, omaan trippimittariin naksahti vuodenvaihteessa 50 vuotta. Yhteiskunnan suhtautuminenkin on muuttunut. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Monet ajatukset, joita esitämme, lähtevät etenemään. Enää ei tarvitse perustella, miksi luonnonsuojelu on tärkeää. Nyt keskustellaan siitä, miten luonnonsuojelua edistetään ei miksi. Tuotannon ja kulutuksen vastatuuli uhkaa koko ajan himmentää menestyksiä. Lajien ja luontotyyppien väheneminen on ihon alla. Miten niistä toivutaan? Vastuu ulottuu ensisijaisesti seuraavaan jääkauteen, hän nauraa. Ahtopaineisen työtavan vastapainona on laaja kulttuuriharrastus. Ooppera, kirjallisuus sarjakuvista runouteen. Maalauksetkin ovat tulleet tärkeiksi. Mikä on kauneinta, mitä olet kuullut Suomen luonnossa? Tuulen hiljainen hyminä Jurmon saarella, kauniina syysiltana auringon laskiessa... sirkat surisee. Mihin huomio nyt? Mikä on pahimmin varjossa, eli mistä päättäjien tulisi olla nyt hereillä? Jaa, pahin gäppi...(miettii pitkään)... itseäni kiinnostaa tällä hetkellä maatalouden ympäristöpolitiikan uudistus. Siinä on tosi paljon uhanalaisia lajeja kiinni. Vesiensuojelu on edennyt, mutta biodiversiteetin suojelu ei ole edennyt maatalouden kehittämisessä. Siinä voi saada eniten työtunteja kohden. Mitä neuvoja antaisit aloittelevalle kansalaisvaikuttajalle? Ilman muuta kannattaa hakeutua liittoon, tulla kylään. Meillä on paljon hiljaista tietoa, eihän ympäristöpoliittista vaikuttamista opeteta kirjoissa ja yliopistoissa. Mukaan vaan toimintaryhmään, järkevää työtä on rajattomasti. Ja sitten alkaa ajatus etsiytyä jo mahdollisiin uusiin hommiin. Voisi tehdä vaikka luettelon poliisin sudentappoluvista, pikku videopätkille ympäristön pilaamisesta olisi tarvetta. Kalliolouhinnat Etelä-Suomessa... niille tarvitsisi tehdä jotain. Tapanilla on jo kiire takaisin toimistolle. MITÄ MIELTÄ presidentinvaalien ympäristökeskustelusta? Ei paljon ollut. Kuntavaaleilla on isompi merkitys käytännön ympäristöasioihin.... Euroopan unionista? Vuonna 1994 suhtauduin epäillen, mutta klassinen luonnonsuojelu on hyötynyt EU:sta. Esimerkiksi luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen saatiin rahat Naturasta. EU on globaalisti ainoa järjestelmä, joka yrittää hillitä tuotannon ja kulutuksen haittoja. Siellä huomattiin jo varhain, että ympäristöasiat ovat talousasioita strategiassa vihreä kasvu on EU:n ytimessä....ympäristöhallinnosta ja virkamiehistä? Hallinnon resurssit ovat heikentyneet. Töitä tulee lisää, mutta väki on vähentynyt. Yleisesti ottaen siellä on hyvä porukka. Ympäristöhallinnon perustajasukupolven ei pitänyt paljon itseään motivoida. Nyt tahtotilaa ja näkemystä saattaa puuttua, vaikka ovat hyvin koulutettuja....sll:n tulevaisuudesta? Näen hyvänä. Kansalaisyhteiskunta on vahvistunut. Pitää ottaa tehtäviä, kun ympäristöhallinto on heikentynyt.

10 10 luonnonsuojelija 1/2012 NORPPALUODOLTA TEKSTI Tarja Heikkonen SLL:n luonnonsuojeluvaliokunnan jäsen Tanja Karpela Luonnonsuojeluliitto etsii kouluille omia metsiä Tutkittu tieto susipelkoa poistamaan Pöytyän susijahti oli surullinen esimerkki siitä, mitä pelko, vinoutuneet asenteet sekä huonosti johdettu ja toteutettu jahti saavat aikaan: enemmän sekasortoa, pelkoa ja suurta vahinkoa. Kukaan ei hyötynyt tapahtumasta millään lailla. Susipelko paheni, sillä alfaemo Aulin tappaminen jättää arvoitukseksi, kuinka lauma käyttäytyy emon tappamisen jälkeen. Lisäksi uhanalainen susi on entistäkin harvalukuisempi, ja metsästäjät kasasivat aimo annoksen huonoa mainetta itselleen. Myöskään lupien myöntämisprosessi ei ansaitse kiitosta. Jos yhden luvan myöntämisen tarkoitus oli vähentää susipelkoa, ei siinä totta vieköön onnistuttu. Jos luvan tarkoituksena oli opettaa susi ihmisaraksi, ei kuollut susi opeta yhtään mitään. Olisiko siis maa- ja metsätalousministeriön sekä riistakeskuksen jo aika miettiä uusia keinoja susipelon vähentämiseksi ja susien suojelemiseksi? Susipelko ja susivaino perustuvat usein voimakkaaseen pelon tai vihan tunteeseen, ei järkiperäiseen ajatteluun. Tiedämme, että susikanta on vain yksilöä koko maassammeja että susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet. Gsmseuratut sudet ovat osoittaneet, että sudet ovat yhä Kuollut susi ei opeta yhtään mitään. Suomen luonnonsuojeluliiton uusi Koulumetsähanke yhdistää metsiensuojelun ja ympäristökasvatuksen. Luontoelämykset ovat lapsille tärkeitä, mutta jäävät opetuksessa koko ajan vähemmälle. Koulujen ja päiväkotien lähellä luontoelämyksiä tarjoavien alueiden turvaaminen unohtuu helposti maankäytön suunnittelussa. Uudessa Koulumetsähankkeessa etsitään alueita, jotka ovat kouluille ja päiväkodeille tärkeitä ja joista löytyy myös luontoarvoja. Maanomistajien kanssa sovitaan näiden Koulumetsiksi nimettävien alueiden käytöstä sen luonto- ja elämysarvot turvaavalla tavalla. Samalla pohditaan yhdessä koulujen ja päiväkotien kanssa, miten metsää ja luontoelämyksiä voisi vielä enemmän hyödyntää opetuksen arjessa. Koulujen ja päiväkotien käyttämät lähimetsät ovat usein alueita, joihin rakentamisen ja metsätalouden paineet kohdistuvat. Hanke tuokin esille taajamametsien luonnonarvojen rinnalla sosiaalisia ja kasvatuksellisia arvoja ja tarpeita, jotta ne voitaisiin tunnistaa paremmin alueiden käytön suunnittelussa. Lisäksi tarjotaan opettajille tietoa, toimintavinkkejä, materiaaleja ja koululaisille omakohtaisia luontokokemuksia. Luonnonsuojeluliiton vetämässä hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Luonto-Liitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Suomen Latu, Biologian ja maantieteen opettajien liitto ja Kuntaliitto. Hanke toteutetaan METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman rahoituksella. Tunnetko koulun, joka haluaisi turvata takapihan metsänsä? Tai tiedätkö metsän, jossa lapset välitunnilla vilistävät? Ota yhteyttä! Koulumetsähankekoordinaattori Virpi Sahi, Lisätietoja: ihmisarkoja. Suomessa on myös petokorvausjärjestelmä, joka korvaa petojen aiheuttamia vahinkoja. Kaikesta tiedosta ja petokorvausjärjestelmästä huolimatta susipelko ja -viha elää vahvasti ja sitä ruokitaan vanhoilla kertomuksilla 1800-luvulta. Pitäisi siis pohtia, miten tuota pelkoa voisi hoitaa. Nyt pitäisi olla jo selvää, ettei pelko poistu kaatolupia myöntämällä. Tappoluvat eivät myöskään istu kansainvälisiin säädöksiin uhanalaisen suden suojelemiseksi. On oikean tiedon aika. Tutkittua tietoa susista ja niiden käyttäytymisestä tulisi jakaa vanhempainyhdistyksille, metsästysseuroille, alueen asukkaille, kouluille ja poliisille. Vain tutkitun tiedon jakaminen voi vähentää susipelkoa ja -vihaa. Suden syömä peura ei pitäisi olla pelon aihe kenellekään eikä kateuden aihe metsästäjille. Asutuksen lähellä oleva suden tassunjälki lumessa ei ole automaattisesti merkki häirikkösudesta. Tiedotusta ja valistusta tarvitaan myös petovahinkojen ennaltaehkäisyssä. Toimenpiteitä on lukuisia: esimerkiksi susiaidat, lippusiimat, jätteiden parempi sijoittelu, laumanvartijakoirat ja maan muokkaus. Ministeriön tulisikin edellyttää näiden toimenpiteiden ensisijaisuutta ja tutkia, kuinka toimenpiteitä on eri alueilla toteutettu. Lukijat valitsivat koskikaran parhaaksi kansikuvaksi Lukijat ovat lukijakyselyn mukaan edelleen tyytyväisiä jäsenetuunsa. Luonnonsuojelija lehti sai yleisarvosanaksi 8,4. Joulukuussa 2011 toteutetun lukijakyselyn mukaan lukijat ovat edelleen tyytyväisiä Luonnonsuojeluliiton jäsenetuun Luonnonsuojelijaan. 112 lukijakyselyyn vastannutta arvioi lehden yleisarvosanaksi 8,4, kun se oli edellisenä vuonna 8,3. Kysely toteutettiin pääosin verkon kautta. Tuoreen kyselyn mukaan lukijat toivovat myös enemmän tietoa siitä, miten jäsenet voivat osallistua paikallistoimintaan ja tukea luonnonsuojelua omalta osaltaan. Tähän toiveeseen pyrimme jatkossa vastaamaan paremmin. Myös luontojuttuja kaivattiin lisää. Vastanneiden kesken arvottiin kymmenen Luonnonkalenteria. Arpaonni suosi seuraavia: Mikko Kiio, Kangasala; Marketta Karttunen, Lempäälä; Olavi Isoaho, Inha; Sanna Vallinen, Helsinki; Rea Heikkilä, Espoo; Tiina Kallio, Tampere; Sirkka Kovisto, Seinäjoki; Topi Kairenius, Helsinki; Veikko Savolainen, Iisalmi sekä Saimi Jelekäinen, Vantaa. Kiitos kaikille lukijakyselyyn vastanneille! Palautetta voi antaa myös jokaisesta lehdestä osoitteeseen Lisää tietoa palautteen antamisesta on myös sivulla 26. TEKSTI Liisa Hulkko

11 luonnonsuojelija 1/ TEKSTI Liisa Hulkko kuva Riku Cajander Uusi hallitus esittäytyy Luonnonsuojeluliiton hallitus vuodelle 2012 valittiin marraskuisessa valtuuston kokouksessa Tampereella. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa FT Risto Sulkava. Varapuheenjohtajaksi valittiin FT, MBA Heli Jutila. Hallituksen jäsenistä jatkavat MMT Helvi Heinonen-Tanski, FM Vesa Luhta, MMM Laura Manninen, FM Riku Rinnekangas, Pertti Sundqvist sekä MMM Hanna Kaisa Hellsten. Uusia jäseniä ovat FT Sirkku Manninen sekä FT Heikki Simola, joka palaa hallitukseen tauon jälkeen. Hallituksen varajäseniä ovat Tarja Heikkonen ja uutena hallitukseen valittu Reija-Riikka Stenbäck. Hallituksen jäsenet jatkavat valiokuntien vetämistä. Talousvaliokunnan puheenjohtajana toimii Vesa Luhta, Luonnonsuojeluvaliokunnan puheenjohtajana Heli Jutila ja viestintävaliokuntaa vetää Laura Manninen. Järjestötyöryhmää ohjaa Riku Rinnekangas, ympäristökasvatustoimikuntaa Tarja Heikkonen ja palkitsemistyöryhmää Hanna Kaisa Hellsten. Hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat sll.fi -sivuilla. Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäseniä vuonna 2012: Reija-Riikka Stenbäck (vasemmalta), Tarja Heikkonen, Riku RInnekangas (takana), Heli Jutila, Risto Sulkava (takana), Helvi Heinonen-Tanski, Sirkku Manninen ja Vesa Luhta. Laura Manninen, Hanna Kaisa Hellsten, Pertti Sundqvist sekä Heikki Simola puuttuvat kuvasta. TEKSTI Katja Viberg Perusta toimintaryhmä! Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta uudistuu. Nyt voit perustaa itse toimintaryhmän! Ehkä sinä tahtoisit yhdistää intohimosi tanssiin ja sympatiasi norppaan ja tehdä jotain luonnon hyväksi? Vai onko mielessäsi jotakin muuta: Luontoretkipalveluiden tarjoaminen kunnalle? Kaavavalitusten tekeminen? Luontokartoitusten oppiminen? Lähiruoka-asian edistäminen? Kulutushysterian suitsiminen? Hiilijalanjälkien laskeminen? Jos tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä luonnon- tai ympäristönsuojelun eteen, niin nyt on juuri hyvä hetki tarttua toimeen. Suomessa on melko varmasti joku toinen ja kolmaskin tyyppi, jotka ovat miettineet samaa asiaa. Valjasta Luonnonsuojeluliiton sähköpostilistat, lehdet ja kirjeet etsintätyöhön ja löydä nuo ihmiset käsiisi. Tässä työssä sinua auttavat Luonnonsuojeluliiton toimiston ihmiset, kysy ensin järjestövastaava Heidi Saloselta. Kun olet saanut käsiisi nuo ihmiset, jotka jakavat kiinnostuksesi esimerkiksi norpan suojelun edistämiseksi tanssimalla, niin teillä on useampi pää miettimässä, miten homma kannattaisi hoitaa. Voitte kutsua joukkoanne vaikka Norpparumba-klubiksi tai Tanssitaidetta norpan puolesta työryhmäksi. Jos osaatte hyvin kuvailla mainiot toimintaideanne ja perustella rahan tarpeenne, niin on mahdollista, että joukkonne saa paitsi henkistä ja viestinnällistä (esimerkiksi palstatilaa Luonnonsuojelijassa), myös rahallista tukea toiminnalleen Luonnonsuojeluliitosta. Toimintaryhmä voi toimia Luonnonsuojeluliiton kainalossa pitkään tai lyhyesti ja kokoontua kasvokkain tai virtuaalisesti täysin tarpeen mukaan. Jotta ryhmä olisi juuri Luonnonsuojeluliiton toimintaryhmä, sillä pitää olla nimetty puheenjohtaja, joka on valmis ottamaan osaa myös samalla toimialueella toimivan valiokunnan työhön. Ryhmä voi hakea toiminta-avustusta tai työntekijän työaikaresurssia samalla toimialueella toimivalta päälliköltä. Esimerkiksi Tanssitaidetta norpan puolesta työryhmä laittaisi avustushakemuksensa luonto- ja ympäristöpäällikölle. Näin perustat toimintaryhmän 1. Haluat tehdä jotain sinulle tärkeän asian puolesta. Hienoa! 2. Pyydä mukaan ystäviäsi tai kysy innostuneita mukaan SLL:n sähköpostilistojen, verkkosivujen ja lehtien avulla. Pyydä apua järjestövastaava Heidi Saloselta, p tai 3. Suunnitelkaa porukalla, mitä toimintanne voisi olla. Toiminnan muoto on teistä itsestänne kiinni. Valitkaa joukostanne puheenjohtaja, joka hoitaa myös yhteydet SLL:ään. 4. Voitte pyytää henkistä, viestinnällistä ja rahallista tukea toiminnallenne SLL:stä. 5. Iloa yhteiseen tekemiseen!

12 12 luonnonsuojelija 1/2012 TEKSTI Kaarina Tiainen easiointi: Päivitä jäsentietosi netissä! Luonnonsuojeluliiton jäsenten käytössä on easiointipalvelu, jossa jäsenet voivat tarkistaa ja ylläpitää omia yhteystietojaan verkossa. Asioinnin yhteydessä on myös jäsenkortin tulostusmahdollisuus jäsenmaksunsa e-laskuna maksaneille tai niille, jotka ovat sen kadottaneet. easiointipalvelu löytyy kautta. Voit kirjautua easiointipalveluun omalla jäsennumerollasi, joka löytyy Luonnonsuojelija-lehden osoitekentästä ja jäsenlaskustasi ja omalla postinumerollasi. Salasana kannattaa muuttaa ensimäisellä kirjautumiskerralla. Norpansuojelua väännetään rautalangasta Saimaannorpan kuutit syntyvät lähiaikoina. SLL opastaa, miten voi kalastaa norpalle turvallisesti. Lauhan alkutalven jälkeen Saimaa on saanut jääpeitteen. Lunta on kuitenkin Saimaan selkävesillä ja luotojen rannoissa hyvin niukasti norpan pesintää varten. Norpat yrittävät etsiä suinkin kelvollisia pesäkinoksia ja valmistautuvat synnyttämään helmi maaliskuun vaihteessa. Nyt toivotaan saimaannorpille pesimärauhaa, joten vältäthän liikkumista norppajäillä. Luonnonsuojelijat saivat ansiomerkkejä toiminnastaan Suomen luonnonsuojeluliitto myöntää vuosittain ansiomerkkejä henkilöille, jotka ovat edistäneet järjestön toimintaa tai ovat muuten toimineet merkittävästi luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vuonna 2011 myönnettiin seitsemän kultaista ansiomerkkiä. Merkki voidaan antaa liiton tai sen alaisten jäsenjärjestöjen eri tehtävissä ainakin 20 vuoden ajan menestyksellisesti toimineelle jäsenelle. Hopeisia ansiomerkkejä, jotka myönnetään vähintään 10 vuoden ajan menestyksellisesti toimineelle jäsenelle, annettiin kahdeksalle henkilölle. Kultaiset ansiomerkit: Jaakko Ahopalo, Karkkila Pentti Hyvärinen, Hyvinkää Merja Jylhänkangas, Karkkila Tarja Ketola, Kirkkonummi Kari Salovaara, Hanko Risto Sulkava, Espoo Toivo Vanhatalo, Rajamäki Hopeiset ansiomerkit Minna-Mari Harju, Nurmijärvi Eero Jurvelin, Vuorentausta Jussi Kytömäki, Ylöjärvi Timo Kärkkäinen, Nurmijärvi Harri Luojus, Lakiala Tuula Miekkavaara, Kerava Päivi Niemi-Luostarinen, Kerava Anneli Pekkala-Jalava, Sahalahti. Kalasta oikein katiskalla Kevään koittaessa Luonnonsuojeluliitto valmistautuu turvaamaan kuuttien itsenäisen elämän alun uudella Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan taustalla on tieto siitä, että lähes puolet viime kesän kalastuksenvalvonnan tarkastamista katiskoista oli löysänieluisia eli sopimusten ja asetuksen vastaisia. Norppavesillä saa kalastaa vain sellaisella katiskalla, jonka nielu on maksimissaan 15 cm eikä anna periksi. Verkkokalastaminen on onneksi aktiivisen kampanjoinnin myötä kohtuu hyvin aisoissa. Kalasta oikein katiskalla -kampanjassa jaetaan kalastajille nielurajoittimia ja opastetaan niiden käyttöön. Samalla jaetaan tietoa vastuullisesta kalastamisesta saimaannorpan kotivesillä. Joulun alla lahjoitettiin noin 3500 euroa norpalle. Se tarkoittaa noin 700 nielurajoitinta. SLL kiittää kaikkia norpan luonnonsuojelusenkeleitä! Lisätietoja, nielurajoitinvideo sekä tietoa lahjoitusmahdollisuuksista sivuilla Timo Luostarinen opastaa videolla, miten katiskaan asennetaan nielurajoitin, joka estää kuutin tunkeutumisen pyydykseen. Linkki videosta, jossa nielurajoitinasia väännetään kirjaimellisesti rautalangasta on sivuilla Joulun alla luonnonsuojelusenkelit lahjoittivat noin 700 viiden euron arvoista katiskojen nielurajoitinta saimaannorpan turvaksi. Kiitos! ÄÄNESTÄ EKOENERGIAA! Vaalit käynnissä ympäri vuoden Mitä energiantuotantoa sinä rahoitat? Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoamme paremmaksi. Näet tällä sivulla Suomen ainoan ympäristömerkin energialle. M erkki takaa sähkön kestävän tuotannon. Vaihda ekoenergiaan jo tänään! Onnea palkituille!

13 luonnonsuojelija 1/ Pekka Tehnhunen TEKSTI Tuomas Aivelo Mikä on sinun mansikkapaikkasi? Viime vuoden ajan Ikkuna Suomen Luontoon sivustolla oli käynnissä kilpailu, jossa käyttäjien toivottiin lisäävän Retkioppaaseen omat suosikkiretkikohteensa. Kilpailun raati valitsi parhaaksi kohdeesittelyksi kuopiolaisen Pekka Tenhusen lisäämän Neulamäki-Vuorilammen. Tenhunen voitti VR:n sponsoroimman, hienon lahjakortin, jolla kaksi ihmistä saa meno-paluu -junaliput haluamaansa kohteeseen Suomessa. Raadin mielestä Tenhusen kirjoittama kuvaus innostaa lähtemään retkelle. Kuvat esittelevät hienosti retkeilyn riemua. Retkikohde on sopivan kokoinen ja helposti saavutettava. Se onkin Kuopion suosituimpia virkistysalueita. Retkioppaassa on tällä hetkellä eri kohteita toistasataa, mutta monia hyvin suosittujakin puuttuu vielä. Lisää omasi, jos sitä ei vielä oppaassa ole! Mikä retkiopas on? Retkiopas.fi on Ikkuna Suomen luontoon sivuston sisällä toimiva interaktiivinen retkiopas. Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä oppaaseen uuden kohteen tai muokata olevassa olevia kohteita. Retkikohteista voi keskustella, omia retkikokemuksiaan jakaa ja kuviaan voi lisätä esittelyyn. Kohteet voi löytää kätevästi kartalta tai haun perusteella. Monia luonnonsystäviä kiinnostaa myös retkikohteen luonto, lajit ja erikoisuudet. Ikkuna Suomen Luontoon on SLL:n ylläpitämä luonnonharrastajien foorumi. Tutustu: ja Kiitos VR: On aika nostaa pistorasia tapetille Uneton48 ja Ekoenergia haastavat elokuvantekijät ottamaan kantaa ekologisemman energian puolesta. Pysyykö videokamera kädessä? Lähde mukaan! Socket Stories -videokilpailu Elokuvantekijät vihreän energian puolesta. Kansainvälinen videokilpailu. Uneton48-kilpailu tunnin lyhytelokuvakilpailu. Mukana Suomi, Ruotsi ja Viro. Uneton48-festivaali Uneton48 ja Socket Stories elokuvateatterinäytökset alkaen.

14 14 luonnonsuojelija 1/2012 Lapuan luonto- ja ympäristöviikko huipentuu sunnuntaina koskikararetkeen. Jos onnea on, voi retkellä nähdä saukonkin. wikimedia commmons Benjam Pöntinen TekstI Elina Karhu Kirjastojen ovet avautuvat luonnolle Valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa vietetään vesiensuojelun merkeissä. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä, yli 200 kirjastoa. Luonto- ja ympäristöviikon aikana kirjastoissa jaetaan tietoa vesiensuojelusta ja Luonnonsuojeluliiton muusta toiminnasta. Lisäksi luvassa on teemaan liittyviä valokuvanäyttelyitä, satutuokioita, luentoja ja paljon muuta! Onnistunut yhteistyön muoto Lapualla vietetään Luonto- ja ympäristöviikkoa kaupunginkirjastossa kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuanjoen äärellä. Viikko on sujunut jo useana vuonna hyvässä yhteistyössä kirjaston kanssa. Viikko antaa yhdistyksellemme mahdollisuuden jakaa tietoa Luonnonsuojeluliiton ja oman paikallisyhdistyksemme toiminnasta, kertoo Taina Ranta-Maunus Lapuan ympäristöyhdistyksestä. Ranta-Maunuksen mukaan Kulttuurikeskus Vanha Paukku on keskeinen paikka Lapualla ja mahdollistaa näin suuren ihmisjoukon saavuttamisen. Luonto- ja ympäristöviikko houkuttelee kirjastoon luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneita ihmisiä, jotka usein pysähtyvät ständin ääreen ja lainaavat myös kirjaston esille asettamaa viikon teemaan sopivaa kirjallisuutta, lisää Lapuan kirjastotoimen johtaja Marita Hakala. Kiinnostusta riittää ja jaettavat materiaalit ovat loppuvat helposti kesken. Samanlaisia kokemuksia on myös Riihimäellä: Yleensä kun käy loppuviikosta, luontokirjojen esittelypöytä on jo aika tyhjä. Kirjastoväki ja yhdistys saavat täydentää sitä koko. Myös jäsenesitteet ja Luonnonsuojelija-lehdet menevät kuin kuumille kiville, Riihimäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Tarja Heikkonen kertoo. Satuja ja luontokuvia Lapualla Tänä vuonna Lapuan ympäristöyhdistyksellä on luvassa ennätyksellisen paljon ohjelmaa Luonto- ja ympäristöviikolle. Tiistaina Lapuan kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijat lukevat lapsille luontosatuja. Torstaina luontokuvaaja Benjam Pöntinen esittelee kuviaan aiheena Lapuanjoki. Lauantaina kirjastossa voi tavata Lapuan ympäristöyhdistyksen edustajia, jotka kertovat yhdistyksen toiminnasta ja johdattavat yleisöä lintujen tunnistamiseen. Luonto- ja ympäristöviikko päätetään sunnuntaina alkavaan yhdistyksen perinteiseen koskikararetkeen Lapuanjoen yläjuoksulle. Aikaisempina vuosina retkellä on havaittu kymmenkunta koskikaraa ja joskus myös saukkoja. Koskikararetki päättyy Lapuanjoen rannalla sijaitsevalle laavulle, jossa jutellaan nuotion lämmön ja eväiden lomassa ajankohtaisista luonto- ja ympäristöasioista. Kuva-arvoituksia Riihimäellä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestää luonto- ja ympäristöviikolla valokuvanäyttelyn paikkakunnan vesistöistä. Kirjaston kävijät saavat arvata tai tunnistaa, mistä kuva on otettu. Lisäksi kysellään seudun mieleisintä vesistöä. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja, ja kyselyn tulokset tulevat esille yhdistyksen nettisivuille. Kuivan kaupungin asukkailla onkin pähkäilemistä, missä yleensä on lähin vesistö. Moni Riihimäellä ei edes tiedä, missä Vantaanjoki kulkee kaupungin läpi, joten näyttelystä saa vinkin siihen, Tarja Heikkonen kertoo. Yleisökyselyt ovat olleet suosittuja. Viime kesänä yhdistys kyseli asematapahtumassa siileistä, lepakoista ja mäyristä. Yhdistys on suunnitellut myös siilivaroitusmerkin. Riihimäen naapuri Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys avaa puolestaan viikon Kurkisuo ja vedet -luontokuvanäyttelyllä Hyvinkään pääkirjastossa. Loppuvuodesta Kurkisuo sai hienon suojelu-uutisen, kun Altia päätti suojella 144 hehtaaria suota ja myös VAPO on valmis vaihtamaan tai myymään valtiolle osuutensa Kurkisuosta. Vesiteema jatkuu Hyvinkään yhdistyksen kevätkokouksessa, jossa esitellään Natura-kohteen Ridasjärven linnustoa. Kovaa asiaa vesistä Tämän vuoden vesiensuojeluteema koskettaa läheisesti Lapuaa, jonka maisemaa luonnehtii osin Alajoen kansallismaisemaan kuuluvat, jokien halkomat peltolakeudet. Sitä uhkaa kuitenkin Annala Kangas-tie- ja siltahanke, jossa tie halkoisi kansainvälisesti tärkeän IBAlintualueen. Lapuan vesistöjä kuormittavat maatalouden ravinnepäästöjen lisäksi kiintoaineellaan useat turvetuotantoalueet sekä suo- ja metsäojitukset. Myönteistäkin kehitystä vesiensuojelun rintamalla on tapahtunut, kun Lapuan kaupunki on laajentanut viemäriverkostoaan haja-asutusalueille. Tavoitteena on myös palauttaa Lapuanjoki lohijoeksi. Tule mukaan! Teemana vesiensuojelu Jaossa teemaan liittyvää materiaalia. Joillakin paikkakunnilla luvassa myös näyttelyitä, satutunteja, luentoja ja paljon muuta! Järjestäjänä Suomen luonnonsuojeluliitto yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa Toteuttajana Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja kirjastot Tänä vuonna viikko näkyy reilusti yli 200 kirjastossa ympäri Suomea. Se on ennätysmäärä! Katso onko lähikirjastosi mukana: luontojaymparistoviikko.

15 luonnonsuojelija 1/ TEKSTIt Hannele Ahponen joulu TAMMI Vesivuoden aikana tapahtuu Luonnonsuojeluliiton vesiensuojelun teemavuosi alkaa! Tiedossa on niin vesiensuojelun vaikuttamistyötä kuin tapahtumia, retkiä ja talkoita. Teemavuoden tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä vesistöpäästöjen vähentäminen. Vaikka valtaosa maamme vesistä voi hyvin, ovat lähes kaikki rannikkovedet ja useat jokivesistöt ravinteiden rehevöittämiä, säännösteltyjä tai ihmisen muokkaamia. Vesiensuojelutoimet ovat edelleen ajankohtaisia myös sisämaassa, jossa monet järvet ja pienvedet ovat metsäojitusten ja turvekenttien humuksen kuormittamia. Vesiensuojelussa luultiin jo saavutetun 1970-luvulla voitto, jolla vesien tila saatiin ratkaisevasti paranemaan. Luonnonsuojelijoiden ansioista näin hetkellisesti tapahtuikin. Mutta salakavalasti jatkunut hajakuormitus, turpeenkaivuu ja nyt uusimpana kaivokset ovat taas tehneet vesien puolesta taistelun välttämättömäksi, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Vesi myös yhdistää suomalaisia. Haluamme nostaa vedet uudelleen ihmisten ympäristötietoisuuden kautta aktiiviseen rooliin toiminnassamme. Vuoden alkupuoliskolla pureudutaan turpeen kaivun vesistövaikutuksiin kahden seminaarin sarjalla. Turveaktiivit kokoontuvat Jyväskylään, missä aiheena ovat erityisesti turpeenoton oikeudelliset kysymykset ja niihin vaikuttaminen. Seminaarissa haetaan myös välineitä suo- ja vesistöaktiivien verkoston tukemiseksi. Seminaarisarja jatkuu Parkanossa, jossa Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ja Huomiota humusvesiin -hanke tarjoavat tietoa turpeenoton vesistöhaitoista ja vesien tilan tarkkailusta. Suomalaisille vesi on tärkeää. Lähes jokainen suomalainen asuu joen, järven tai merenrannan lähettyvillä. Luonnonsuojeluliitto tuo vesivuonna esille myös kansalaisten ajatuksia ja mielipiteitä vesistään. Valtakunnallinen kysely toteutetaan vuoden aikana ja sen tulokset julkistetaan syksyllä vesiluonnon monimuotoisuutta ja sen tilaa käsittelevässä tapahtumassa. Vesiasioita tuetaan myös kansalaisten verkkopohjaisella vesioppaalla, joka julkaistaan kesällä. Vesiteemavuosi näkyy Luonnonsuojeluliiton piirien ja paikallisyhdistysten toiminnassa. Mielenkiintoisiin vesikohteisiin tehdään teemaretkiä ja vesiluonnosta järjestetään kursseja ja kilpailuja. Luonnonsuojelija-lehti nostaa jokaisessa numerossa esille paikallisten toimijoidensa voittoja vesiensuojelun saralla. Heinäkuussa hypätään jo perinteeksi muodostunut Big Jump -tempaus puhtaiden vesien puolesta. Vesiä hoidetaan myös käytännössä. Pienvesien inventointi- ja kunnostushankkeet jatkuvat Pohjanmaalla ja Satakunnassa ja uusia kohteita on suunnitteilla. Lintuvesien ja muiden kosteikkojen tilan parantamiseksi aktivoidaan paikallista toimintaa. Lisätietoja: loka Hiljan päivä marras Vesiasiat kaavoihin Veden kiertokulku Vaelluskalat syys Järvikoulu, kursseja elo Rehevöityminen Ilmastonmuutos Big jump heinä kesä Haussa vuoden vesiteko Uusi helmi Luonto- ja vesilaki ympäristöviikko Virtavedet Vesiluonto Luonnonkukkien päivä MAALIS Turvevedet Tulvat, valumat Pienvedet touko Vesiensuojelun teemavuosi näkyy Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa ympäri vuoden. vuoden paikallisyhdistys on kunniamaininta, joka jaetaan ansiokkaasta paikallistason toiminnasta Suomen luonnonsuojeluliitossa. Tänä vuonna palkitaan vuoden vesiteko. Piirit ehdottavat omalta alueeltaan palkittavaa toimintaa, ja voittajan valitsee Suomen luonnonsuojeluliiton hallitus palkitsemistyöryhmän esityksestä. Maailman vesipäivä HUHTI Taimen on vuoden laji Vesiteemavuoden lajiksi sopii mitä parhaiten taimen, sillä se tarvitsee puhtaita ja rakentamattomia virtavesiä lisääntyäkseen. Vaelluskalana taimen elää sekä merialueilla, virtavesissä ja järvissä. Näiden kaikkien vesistön osien hyvinvointi on siten sille tärkeää. Suojelutoimia on tehtävä koko valuma-alueella. Taimen vaatii puhdasta, runsashappista ja viileää vettä, jota löytyy vain suurista järvistä ja joista sekä lähdeperäisistä puroista. Virtavesien pohjaeläimet ovat sille tärkeää ravintoa. Taimenta voidaankin pitää jokiekosysteemin indikaattorilajina: kun se voi hyvin, myös pohjaeläimet ja muu osa virtavesiluontoa on hyvässä kunnossa. Vaelluskalojen auttamiseksi virtavesistä tulee poistaa vaellusesteitä ja ennallistaa kutualueita. Luonnonsuojeluliitto tukee tätä tärkeää työtä muun muassa Ekoenergian ympäristörahaston turvin. Varoilla toteutetaan vesivoimalaitosten kalatiehankkeita ja latvavesien kunnostusta. Taimenkantojen säilymistä uhkaa myös talviaikainen kiintoaineskuormitus, jonka takia mätijyväset voivat tukahtua koskipaikkojen pohjasorassa. Vesistöjen rehevöityminen samentaa vesiä ja haittaa kirkkaissa vesissä viihtyvää taimenta. Siksi vesistökuormituksen vähentäminen ja vesien hyvän happitilanteen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää myös taimenelle. Taimen joutuu vaaroille alttiiksi myös merellä. Rannikon kalastuspaine on suurimpia lajia uhkaavia tekijöitä. Kalastuspolitiikkaan ja kalastuksen säätelyyn vaikutetaan vuoden aikana sekä kotimaassa että EU:n piirissä. paavo hamunen / leuku

16 16 luonnonsuojelija 1/2012 TekstI Hannele Ahponen Miten tuhansien järvien maan vede Pintavesien ekologinen luokka tai muu arvio tilasta Vedet luokitellaan nykyisin vesiluonnon hyvinvoinnin, ei käytön mukaan. Uusi luokitus paljastaa kipukohdat. paljon. Jokia on myös ruopattu, säännöstelty ja padottu. Kaiken tämän kuormituksen lisäksi veden laadun vaihteluita tasoittavia järvialtaita on vähän. Suomenlahden ja Saaristomeren rannikko on matala sekä saarten ja pohjakynnysten sulkema. Siksi pääosa sisämaasta tulevasta kuormituksesta jää vaikuttamaan rannikkovesiin. Näyttääkö vedenlaatukartta totuuden? Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Hyvää huonompi kemiallinen tila Kartat: SYKE Rantaviiva-aineisto: SYKE ja alueelliset ympäristökeskukset Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 Eurooppalainen vesien tilaluokittelu on muuttunut: nyt lähtökohtana on vesiluonto. Enää ei tarkastella niinkään vesiemme soveltuvuutta vedenottoon, virkistyskäyttöön tai muihin ihmisen tarpeisiin. Painopiste on vesiekosysteemin hyvinvoinnissa, ja huomio kohdistuu kalaston, pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden tilaan. Mitä lähempänä vesistö on luonnontilaa, sitä parempaan luokkaan se kuuluu. Rannikon vedet voivat huonosti Tuhansien järviemme maassa riittää vielä hyvälaatuisia vesiä. Sisämaan suurista vesistöistä Saimaa loistaa kartalla sinisenä eli erinomaisena. Päijänteen osalta kartta näyttää vihreää eli hyvää tilaa. Pääosa järvistä, reilu kaksi kolmasosaa, onkin erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Rannikkoa kohden tilanne kuitenkin muuttuu. Rannikon jokivesistöjen kohdalla on keltaista tai oranssia eli niiden tila on tyydyttävä tai jopa välttävä. Kun päästään merelle, ei kartalla sinistä juurikaan pilkahda, vaan etenkin Suomenlahti on surullisen keltainen. Myös Pohjanlahdella suurten jokisuistojen ja rannikkokaupunkien kohdalla meriveden tila on vain tyydyttävä. Yli puolet maamme jokivesistä ja rannikkovesien kokonaispinta-alasta on hyvää heikommassa tilassa. Rannikkoalueella asuu valtaosa väestöstä, sillä suuret kaupunkiseudut ovat keskittyneet rannikolle tai sen lähelle Helsingistä Ouluun saakka. Väestön myötä myös teollisuutta, liikennettä, maataloutta ja muuta vesistöihin vaikuttavaa toimintaa on Uusi vesien luokittelujärjestelmä on askel oikeaan suuntaan, sillä se tuo esiin vesiluonnon tilan kokonaisvaltaisemmin kuin ennen. Vesistötutkijoilla on kuitenkin vielä paljon töitä tehtävänä. Merkittävimmistä jokivesistä vain noin puolet ja järvistä noin kolmannes on luokiteltu. Valtaosaa pienemmistä vesistä ei ole pystytty luokittelemaan niiden suuren määrän takia. Lisäksi biologista tietoa on kerääntynyt vielä varsin vähän luokittelun pohjaksi. Täysin luonnontilaiset pienvedet purot, lähteet ja lammet ovat hyvin harvinaisia eteläisessä Suomessa. Niiden suojelemiseksi tulisi saada riittävästi tietoa niin veden tilasta kuin vesieliöstöstä. Vesien tilaa tuleekin tarkastella myös pintaa syvemmältä, paikallisella tasolla. Hyvässä tilassa olevan ison järven lahti voi olla paikallisesti hyvin kuormittunut. Esimerkiksi turvetuotanto on keskittynyt pitkälti Pohjanmaan ja Keski-Suomen sisävesille ja johtanut monien järvenlahtien, pienvesien ja isompienkin selkien veden tilan laskuun. Jatkossa tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa vesistöjen eri osista. Kaikkien kuormittajien vaikutuksia ei saada kunnolla esille luokittelussa. Esimerkiksi useita ihmisen valmistamia kemikaaleja ei pystytä vielä edes analysoimaan vedestä. Vesien tilaa tulee tarkastella pintaa syvemmältä, paikallisella tasolla. Vanhoja kuormittajia, uusia ongelmia Maatalous aiheuttaa suurimman rehevöittävän ravinnekuormituksen sisävesiin ja Itämereen. Peltoviljely on keskittynyt rannikkoalueille, joilla on myös eroosiolle herkkää maaperää ja tulva-alueita. Kotieläintilojen koko kasvaa, ja niiden läheltä ei löydy riittävästi peltopintaalaa lannan levittämiseen. Ilmastonmuutos ei tule helpottamaan tilannetta. Tutkijat ovat arvioineet, että Pohjois-Euroopassa saadaan tulevaisuudessa huomattavasti aiempaa enemmän sateita. Erityisesti talviset vesisateet huuhtovat ravinteita, ellei peltoja pidetä kasvipeitteisinä talvella. Haja- ja loma-asutus tuottavat heti maatalouden jälkeen suurimman fosforikuormituksen. Yhdyskuntien jätevesien typpi on merkittävä vesistöjen kuormittaja, vaikka puhdistamoiden toimintaa on tehostettu. Kalankasvatus ja turkistarhaus sekä taajamien sade- ja sulamisvedet ovat paikallisesti huomioitavia kuormittajia. Turpeenoton ja metsäojitusten aiheuttama humus on merkittävä vesistöjen tilaa muuttava tekijä. Liiallinen hu-

17 luonnonsuojelija 1/ Vesivuosi 2012 Vesivuoden sarjassa kerrotaan vesiluonnon turvaamisesta sekä vesistöpäästöjen vähentämisestä. TekstIt Liisa Hulkko Vesitekoja Tällä palstalla kerrotaan SLL:n konkreettisesta vesiensuojelutyöstä. Pyhäjärven rannat säästyivät t voivat? mus kuluttaa vesistöistä happea, mikä johtaa pohjassa olevan fosforin vapautumiseen ja vesistön rehevöitymiseen. Humus myös samentaa vettä ja vaikuttaa siten koko eliöstöön. Myös vesistöjen virkistyskäyttö ja kalastusmahdollisuudet heikkenevät. Teollisuuden päästöjä on saatu ilahduttavasti vähennettyä viime vuosikymmeninä. Silti uusia, merkittäviä kuormituksen lähteitä on noussut esille. Lisääntyvän kaivosteollisuuden prosessivesien hallinta ei ole onnistunut esimerkiksi Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa. Tavoitteet korkealle Vesien tila tulisi saada vähintään hyväksi vuoteen 2015 mennessä kaikkialla Euroopassa. Aikataulua on kuitenkin päätetty helpottaa sekä Suomessa että muissa EU-maissa. Suomessa useiden rannikkoalueen jokivesien tavoitevuosi on 2021 ja Suomenlahden osalta Aikataulupidennykset perustuvat osittain siihen, että muutokset vesien tilassa ovat hitaita, vaikka kuormitusta laskettaisiin nopeastikin. Toisaalta pelissä ovat poliittiset voimat, joiden mukaan ympäristönsuojelua valitettavan usein toteutetaan. Vesienhoidon suunnitelmista puuttuu esimerkiksi kattava analyysi toimenpiteistä, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa nopeammin. vesistöjen tavoitetila Tavoitetila......saavutettu ja turvattu....saavutetaan v mennessä....saavutetaan lisätoimenpiteillä v mennessä....saavutetaan lisätoimenpiteillä v mennessä....saavutetaan lisätoimenpiteillä v mennessä. Ei tarkastella toimenpiteiden suunnittelussa. Vesien rehevöityminen ja kemikalisoituminen ei johda pelkästään siihen, että niiden käyttö virkistykseen ja muihin ihmisen tarpeisiin huononee. Liiallinen rehevöityminen muuttaa koko vedenalaista ekosysteemiä. Meren rehevöityessä rihmalevät peittävät rakkoleväkasvustoja, jotka ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita. Puolet Itämeren Suomen alueella sijaitsevista merenalaisista ja rantaluontotyypeistä on erittäin uhanalaisia tai vaarantuneita. Pääsyy tähän on nimenomaan rehevöityminen. Itämeren ja sisävesien rehevöitymistä on tutkittu enemmän kuin monia muita ympäristöongelmia maailmassa. Suomessa ja muissa Itämeren rantavaltioissa on laadittu useita ohjelmia ja suunnitelmia vesien tilan parantamiseksi. Tiedosta ei siis ole pula, haasteena on ottaa rohkeita askelia ja laittaa ohjelmat toimeen käytännössä. Loviisan Myllyjärvi pelastui Kirkasvetisen Pyhäjärven rakentamattomat rannat säästyivät Pohjois-Karjalan luonnonsuojelijoiden tiiviin yhteistyön tuloksena. Voiton kunniaksi nostettiin malja Pyhäjärven puhdasta vettä ja tilkkanen sampanjaa. SLL:n vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi kruunattu Keski-Karjalan Luonto ja SLL:n Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri vastustivat yhdessä Karjalan Pyhäjärvi ry:n kanssa paikallista rantaosayleiskaavaa. Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan hyväksymässä kaavassa Pyhäjärven rannoille olisi tullut noin 600 uutta rakennuspaikkaa. Pyhäjärven kaavoitus on hyvä asia, mutta jokin raja rakentamisessa täytyy olla. Pyhäjärven erityispiirteitä ja luontoarvoja ei saa tuhota. Mitoitus oli kerta kaikkiaan pielessä, selittää Keski-Karjalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Kari Antikainen. Rantarakentamisesta olisi tullut paikoin niin tiheää, ettei siellä olisi päässyt edes rantautumaan. Se olisi loukannut jokamiehenoikeuksiakin. Tiheä rakentaminen ohjaisi rannoilla liikkumista vapaiksi jääville luonnoltaan herkille ja arvokkaille alueille. Samaa mieltä oli Kuopion hallinto-oikeus: molempien kuntien rantaosayleiskaavat kaatuivat hallinto-oikeudessa. Kitee ja Kesälahti ovat valittaneet päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Antikainen uskoo päätöksen pysyvän: Kuopion hallinto-oikeuden päätös oli niin selväsanainen, että kyllä tässä luottavaisin mielin ollaan. Nuottaruohotyyppinen Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-alueeseen luvulle asti karun järven näkösyvyys hipoi paikoin jopa 10 metriä, mutta sen jälkeen rehevöityminen, soiden ojitus ja turpeenkaivu ovat vaikuttaneet vesistön tilaan. Työ vesistön tilan parantamiseksi entiselleen voi nyt jatkua. Paikallisyhdistysten kannattaa tuoda mielipiteensä julki kaikissa kaavoituksen vaiheissa. Valmiista kaavasta kannattaa valittaa, jos perusteluja löytyy. Ei kannata tuudittautua siihen, että kaavoitusta valvova viranomainen, ELY-keskus, hoitaa homman, neuvoo Antikainen. kari antikainen Luonnonsuojelijassa (5/2011) kerrottiin Itä-Uudenmaan viimeistä rakentamatonta järveä uhkaavasta rantakaavahankkeesta. Paikallisten luonnonsuojelu- ja lintuyhdistysten sekä järveä ympäröivien kylien asukkaiden ponnistelu Myllyjärven puolesta on kantanut hedelmää. Uudenmaan virkistysalueyhdistys päätti viime vuoden lopulla ostaa kaavahankkeen alullepanneen Forsbyn kartanon omistamat ranta-alueet, jotka kattavat valtaosan järven rannoista. Käytännössä ostopäätös merkitsee järven säilymistä rakentamattomana eli kansanliike saavutti tavoitteensa. Kyseessä on jälleen yksi osoitus siitä, että demokratian suoman sananvapauden käyttö ja asioiden nostaminen julkisuuteen estävät monien luonnon kannalta ikävien hankkeiden läpimenon ja edistämisen kaikessa hiljaisuudessa, Mauri Leivo muistuttaa. Leivo harmittelee, että kunnan päättäjien sekä ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten puolesta järvi olisi joutanut mennä. Maanomistajan merkittävä yhteiskunnallinen asema ja kartanoosakeyhtiön toimitusjohtajan aiempi toiminta Loviisan kaupungin johdossa saivat koko kaavahankkeen haiskahtamaan epäilyttävältä. Uudenmaan virkistysalueyhdistys tulee laatimaan yhteistyössä järjestöjen kanssa järvelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa pyritään muun muassa ohjaamaan virkistyskäyttöä niin, ettei se vaaranna järvellä asustavien isojen ja arkojen lintujen pesimärauhaa. Kun paikalliset lintuharrastajat aikovat vielä rakentaa kuikalle kelluvan pesäsaarekkeen pesinnän helpottamiseksi, tulee kuikan huikea soidinhuuto kaikumaan järven rannoilla tulevienkin sukupolvien iloksi, Leivo iloitsee. mauri leivo

18 18 luonnonsuojelija 1/2012 LUONTO Avantouimarit Lumisen puron rannassa näkyy jälkijono. Hyppelyä ja mahaliukuja. Kyllä, sen on pakko olla saukko! Viiksekkään kalastajan reittejä on talvisin helppo havainnoida lumijälkien perusteella. Heimo Rajaniemi / Kuvaliiteri Saukko on loistava vesipeto. Se pärjää kylmässä vedessä hyvin paksun, vedenpitävän turkkinsa ansiosta.

19 LUONTO luonnonsuojelija 1/ TekstI Liisa Hulkko Saukko on vikkelä liikkeissään. Sen menoa pääsee harva onnekas seuraamaan, koska se liikkuu jopa 40 kilometrin pituisella alueella. Kaikki vesistöt käyvät saukolle, mutta siltä puuttuu pilkkijän kaira, joten se etsii sulia vesistöjä kalastuspaikoikseen. Saimaalla se saattaa käyttää saimaannorpan kaapimia hengitysaukkoja avantoinaan. Saukon tapaan liikkuu myös pienempi tulokaslaji minkki. Niiden jäljet voikin erottaa toisistaan koon perustella. Saukon jäljet johtavat usein myös sulan kautta jäälle ja plumps, takaisin veteen. Minkki taas kiertää rantojen kautta ja käy vain saalistamassa vedessä. Paljasjalkainen kalastaja Saukon latinankielinen nimi Lutra lutra kuvaa hyvin, miten hyvin se vedessä viihtyy. Paljaat varpaat avannon reunalla. Ja sukellus hyytävään veteen. Ihminen porhaltaisi pikaisesti takaisin saunaan lämmittelemään, mutta saukko pärjää kylmässä vedessä paksun, vedenpitävän turkkinsa ansiosta. Mutta paljaat varpaat ne on saukollakin. Jos jää tulee vesistöihin aikaisin, syntyy sen alle veden laskiessa ilmatila. Se helpottaa saukon saalistamista, vaikka se pystyykin sukeltamaan useamman minuutin yhtäjaksoisesti. Sen latinankielinen nimi Lutra lutra kuvaa hyvin, miten hyvin se vedessä viihtyy. Saukkoa syytetään joskus turhaan lohikalojen ahdingosta, saukkotutkija ja SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava puolustaa tutkimuksensa kohdetta. Sulavan kalastajan kesäistä saalista ovatkin lähinnä särkikalat, ahven ja hauki. Talvella särkikalat uivat syvemmälle, ja pääosa ravinnosta muodostuukin sammakoista, jotka pohjamudassa horrostaessaan ovat helppoa saalista. Lisäksi saukolle maistuvat koskipaikoista kivien alta löytyvät kivisimput ja pienet mateet. Paksummat uimarit Vilpoisissa talvivesissä uivat myös majava ja piisami. Ne pysyttelevät kuitenkin mahdollisimman pitkään turvallisissa talvipesissään, joihin pääsee vain vilpoisan veden kautta. Eräänlainen vallihauta siis. Majava elää veden alle syksyn aikana kokoamien oksien turvin: viileässä vedessä ne säilyvät tuoreina. Piisamille maittavat vesikasvien juuret ja mehevät tyviosat. Myös simpukat kuuluvat sen ruokavalioon. Talvella rauhallinen elämäntyyli vähentää energiantarvetta, mutta kevättalvella majava joutuu usein kömpimään rannalle ruoanhakumatkoille. Sen pönäkkä ruumiin rakenne ei sovi lumessa liikkumiseen. Majava ja piisami ovatkin suuremmille pedoille helppoja saaliita maalle noustessaan. Itsenäistymisen aika Saukon pennut syntyvät Suomessa aina sulan veden aikaan. Ensimmäisen talven ne viettävät emonsa kanssa. Pentujen kanssa liikkuva emo on reviiritietoinen, se pitää kilpailevat naaraat poissa saaslistusalueeltaan. Yksinäiset saukot eivät ole talviaikaan yhtä tarkkoja reviireistään. Kevättalvella pennuilla koittaa itsenäistymisen aika, kun saukkoemo vierrottaa ne lopettamalla niiden ruokkimisen. Sulkava on päässyt seuraamaan tätä tapahtumaa: Emo oli saanut saaliikseen yli puolikiloisen lahnan. Aina pennun lähestyessä se käänsi takapuolensa pentua kohti ja heitti lahnan toiselle puolelleen. Emo söi koko lahnan, vaikka saalis oli selvästi liian suuri yhdeksi ateriaksi. Aterioinnin jälkeen se jäi köllöttämään pulleana kalanruotojen viereen, jolloin toinenkin pennuista ymmärsi vihdoin lähteä itse ruoanhakumatkalle. Niillä onnekkailla, jotka pääsevät seuraamaan saukon touhuja, on paljon tarinoita kerrottavanaan. Leikkisä saukko saattaa lasketella lumista mäkirinnettä kuin pulkkamäkeä. Sulkavan mukaan saukon mahallaan liukuminen on kuitenkin yleensä vain kätevä tapa edetä lumisessa rinteessä tai liukkaalla jäällä. Menestystarina Ennen rauhoittamista saukko metsästettiin sen arvokkaan turkin vuoksi miltei sukupuuttoon. Sen jälkeen saukko on levinnyt takaisin entisille elinalueilleen. Se on loistava esimerkki luonnonsuojelun onnistumisesta. Nykyisin saukon yleisin kuolinsyy on liikenne. Jotta saukko uskaltautuu vuolaaseen sillanalusputkeen, se tarvitsee varmuuden siitä, että pääsee pakkotilanteessa takaisin. Riittävä turva on pieni maakannas tai pari veden pinnan yläpuolle nousevaa kiveä sillan alla. Liikenteen jälkeen kalanpyydyskuolemat ovat saukon yleisimpiä kuolinsyitä. Se voi jäädä norpan tapaan katiskaan satimeen, jos mahtuu sinne tunkeutumaan. Pitkillä kalastusreissuillaan viiksekäs kalastaja yöpyy usein maahan asti ulottuvien kuusen oksien alla tai lumikuopassa. Paras kalastajan torppa on kuusi, jonka tiheät oksat ulottuvat veteen asti. Majavat joutuvat nousemaan kevättalvella maalle etsimään ravintoa. Minkki liikkuu saukon tapaan parihypyin. Niiden jäljet erottaa toisistaan kon perusteella. Piisamin paksu ruumiinrakenne ei sovi lumessa liikkumiseen. Juha Metso / Kuvaliiteri Jari Niskanen / Kuvaliiteri heikki kokkonen / Kuvaliiteri Näin tunnistat avantouimarit lumijäljistä Saukko jättää lumeen parihyppyjonoja. Leveä ura taas syntyy, kun se liukuu liukkaalla jäällä mahallaan. Saukko ja minkki liikkuvat lumihangessa samalla tavalla parihypyin. Tasaiset urat taas syntyvät, kun eläimet liukuvat rinteessä tai jäällä mahallaan. Syvässä lumessa ne joutuvat kahlaamaan. Saukon ja minkin jäljet erottaa toisistaan jälkiparin tai mahauran leveydestä ja käpälien koosta. Yli 13 sentin levyinen jälkipari tai mahajälki ja tulitikkua suuremmat käpälän jäljet kuuluvat poikkeuksetta saukolle. Suomen luontoon levinnyt tulokaslaji minkki on saukkoa selvästi pienempi. Piisamin ja majavan jäljet on helppo tunnistaa. Niillä on erikokoiset käpälät; takajalat toimivat uidessa räpylöinä. Nämä hitaat tassuttelijat voi erottaa toisistaan hännän tekemän jäljen perusteella. Majavan litteä hännänjälki sotkee jalanjäljet leveänä jälkenä, kun piisamin pystysuunnassa levinnyt häntä jättää kapeamman jäljen tassunjälkien väliin. stig Hägglund / cartina

20 20 luonnonsuojelija 1/2012 ELÄMÄNTAPA. Joka lehdessä tuputetaan erilaisia ja toisilleen aivan vastakkaisia ruokavalioita. Ruoasta on tullut osa identiteettiä ja sen takia niin merkityksellinen. Hukassa ruuan suhteen, hukassa itsensä suhteen? Vegekarppaajat tekevät sen kasviproteiinilla! markus, 31, helsinki Lisää ruisleipää ja papuja, kiitos! eekku, 30, helsinki päivi, 25, joensuu Ekoarjessa karpataan harvoin Teksti Hanna Kaisa Hellsten kuvitus Hannele Törrö Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus on kuuma laihdutustrendi. Ekoarjen sankarit -paneeli pureutui vuoden aluksi terveellisen ruokavalion ympäristövaikutuksiin. Loppilainen Marika, 53, on monen Ekoarjen sankarin tavoin huolissaan karppausbuumista: Karppauksen ympäristövaikutukset huolettavat minua todella. Juuri kun tuntui, että yhä useampi vähensi lihansyöntiä, tuli takaisku. Tiedän, että on ihmisiä, jotka yrittävät karpata ilman lihaakin, mutta useimmille karppaus tuntuu olevan lupa syödä lihaa ja eläintuotteita rajoituksetta. Useimmille motiivi karppaukseen on vain laihtuminen ilman, että tarvitsee vähentää syömistä. Tamperelainen Aarto, 47, näkee ruuantuotannon ongelmat muualla kuin karppausbuumissa. Karppaus tuskin rasittaa luontoa sen enempää kuin muukaan nykyisenmallinen ruuan tuotanto. Sehän perustuu kovaan lannoitukseen ja myrkkyihin. Ekologinen viljely ja lihantuotanto on lapsenkengissään. Samoin kasvinjalostus niin sanottuun kestävään maatalouteen. Ympäristömielessä karppauksella voi olla myös hyviä vaikutuksia. Minusta näyttää siltä, että tavallisella sekaruokavaliolla olevat ihmiset syövät todella vähän erilaisia kasviksia. Karppaamisen hyvistä vaikutuksista monille osa selittyy varmasti monipuolisella kasvisten käytöllä! Toivottavasti karppaamisbuumi toisi ja jättäisi kasvikset ihmisten lautasille, toivoo tamperelainen Anu, 35, Moni panelisteista ihmettelee karppausta ilmiönä. Hautakylästä kotoisin oleva 31-vuotias Jussi on kriittinen. Henkilökohtaisesti minua aina pelottaa, kun suuret ihmismassat rupeavat tekemään jotain samansuuntaista oli se mitä tahansa. Siitä ei yleensä ole oikein hyvä heilunut. En myöskään ajattele ruoan terveysvaikutuksia. Ainoastaan ympäristövaikutuksia tulee kelailtua. Yleensä kiusaksi asti. Johan, 55, Puolangalta on pitkälti samaa mieltä: Minulle tärkeintä on pitäytyminen luomuun, lähiruokaan ja itse puhtaasta, kainuulaisesta luonnosta kerättyihin raaka-aineisiin eli etupäässä sieniin ja metsämarjoihin. Aidot ja puhtaat maut ruoassa merkitsevät minulle todella

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen 27.8.2014 Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Kainuu - rikas luonnostaan

Kainuu - rikas luonnostaan Luonto, ihminen ja työ seminaari 4.6.2013 Kainuu - rikas luonnostaan Luonnonvarojen käytön periaatteet: 1. Varovaisuusperiaate 2. Elinkaariajattelu 3. Ennaltaehkäisyperiaate 4. Läheisyysperiaate 5. Aiheuttamisperiaate

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030)

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030) Lausuntopyyntö 1(2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KaivNro 4.1.2013 3030 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo PALTAMONN {;UNTA LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA Hakija: Mondo Minerals

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe

https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe Jäsenrekisteriin kirjautuminen Avaa internet ja kirjoita selaimen osoitekenttään: https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe Kirjoita käyttäjätunnus ja salasana, ja paina Sisäänkirjaus. Kirjauduttua avautuu

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot