Emilia Paavilainen Kestävä yhdyskunta- yksikkö Tampereen kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emilia Paavilainen Kestävä yhdyskunta- yksikkö Tampereen kaupunki 1.5.2012"

Transkriptio

1 Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset Selvitys ei-päästökauppasektorin päästövähennystoimenpiteiden potentiaaleista ja kustannuksista kunnan näkökulmasta Emilia Paavilainen Kestävä yhdyskunta- yksikkö Tampereen kaupunki

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OSAHANKKEEN TAUSTA JA RAJAUS Tausta ja tavoite Aineisto ja rajaukset OSAHANKKEEN TUOTOKSET Tulosten esittäminen PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEIDEN POTENTIAALIT JA KUSTANNUKSET SEKTOREITTAIN Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Liikenne Työkoneet Rakennukset Jätehuolto ja vesihuolto Maatalous F-kaasut Koulutus, neuvonta ja ohjaus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 48

3 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Kuntaliiton esiselvitykseen Valtion ja kuntien välisestä kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kuuluvassa osahankkeessa kerättyjä tietoja. Osahanke toteutettiin Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta yksikössä tammi-huhtikuussa 2012 ja sen tavoitteena oli kerätä olemassa olevien selvitysten pohjalta esimerkkejä kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja niiden kustannuksista Suomessa. Osahankkeen tiedonhaussa keskityttiin päästövähennystoimenpiteiden kartoittamiseen erityisesti eipäästökauppasektorilla. Energiankulutusta vähentävät toimenpiteet rajattiin kuitenkin kartoituksen sisälle, koska niiden merkitys nähtiin suurena kuntien kokonaispäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Tämä raportti kuvaa osahankkeessa löydettyjä päästövähennystoimenpiteitä liittyen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, työkoneisiin, rakennuksiin, jätehuoltoon ja vesihuoltoon, maatalouteen, f-kaasuihin sekä koulutukseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Raportissa esitetään osahankkeessa löydetyt päästövähennystoimenpiteet ja arvioidaan koottua tietoa. Löydösten analysointi perustuu toimenpiteiden kustannuslaskennan ja päästövähennyspotentiaalien laskennan sisältämien epävarmuuksien ja olettamusten analysointiin.

4 4 2 OSAHANKKEEN TAUSTA JA RAJAUS 2.1 Tausta ja tavoite Suomen Kuntaliitto käynnisti vuoden 2011 joulukuussa esiselvityksen Valtion ja kuntien välisestä kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Esiselvityksen tavoitteena on muun muassa tunnistaa vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat päästövähennystoimenpiteet kunnissa, selvittää toimien rahoitusvaihtoehtoja sekä tehdä esitys valtion ja kuntien välisestä tuki- ja rahoituskumppanuudesta ilmastopäästöjen vähennystyöhön. Valtion ja kuntien välisen ilmastokumppanuuden edellytyksenä on sopimusjärjestelmä, jossa päästövähennysten kustannukset on laskettu niille toimenpiteille, joille on mahdollista arvioida sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentymä että kustannukset. Jotta kunnat pystyvät arvioimaan kuntakohtaisesti parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillintään ja esittämään niiden toteuttamista valtiolle, on erilaisten päästövähennystoimenpiteiden taloudellisuus ja kannattavuus selvitettävä. 1. koota yhteen aikaisemmin laadittuja selvityksiä kunnan toimien päästövähennyspotentiaaleista; 2. selvittää kunnan päästökaupan ulkopuolisten ilmastopäästöjen vähentämistoimien kustannuksia. Tämä raportti kuvaa esiselvityksen ensimmäisessä osahankkeessa koottuja tietoja kuntien päästövähennystoimista ja kustannuksista. 2.2 Aineisto ja rajaukset Osahankkeessa kerätyt tiedot on koottu olemassa olevan kirjallisuuden, aiheesta laadittujen erillisselvitysten sekä kuntakohtaisten tiedonantojen pohjalta. Osahankkeen tarkoituksena ei ole ollut tuottaa uutta tietoa, vaan koota yhteen olemassa olevia tuloksia toimenpiteistä joille, on määritelty sekä päästövähenemä, että kustannukset. Esiselvityksen ulkopuolelle on jäänyt tarkempien vaikuttavuus- ja taloustarkasteluiden laadinta sekä toimenpiteiden toteutettavuuden arviointi. Tampereen kaupungin vastuulla olleessa Kuntaliiton esiselvityksen ensimmäisessä osahankkeessa kartoitettiin Suomen kuntien päästökaupan ulkopuolisia päästövähennystoimenpiteitä, joille on pystytty arvioimaan päästövähennyspotentiaali ja kustannukset. Osahankkeelle asetetut tehtävät ovat: Osahanke on keskittynyt erityisesti Euroopan Unionin päästökaupan ulkopuolisiin päästövähennystoimenpiteisiin ja hankkeen ulkopuolelle jää suoraan ja välillisesti päästökauppaan kuuluvien toimijoiden toimenpiteet, lukuun ottamatta energiansäästötoimenpiteitä. Lämmön- ja

5 5 sähkönsäästötoimenpiteet on sisällytetty esiselvityksen rajaukseen niiden laajan päästö- ja säästöpotentiaalin vuoksi. Energiantuotanto nimelliseltä kokonaislämpöteholtaan alle 20 MW tuotantolaitoksissa kuuluu Euroopan Unionin päästökaupan ulkopuolelle ja luetaan tämän selvityksen rajaukseen, vaikka yhtään esimerkkitoimenpidettä aiheesta ei kartoituksessa löytynyt. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmin osahankkeessa käytettyjä rajauksia. Kuntien kasvihuonekaasujen päästövähennystoimenpiteiden ja kustannusten -osahanke toteutettiin tammi huhtikuussa 2012 Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikössä. Kartoitusten tekoon sekä tulosten raportointiin käytettiin yhden työntekijän neljän kuukauden työaika. Taulukko 1: Osahankkeen tiedonhaun rajauksia Selvityksessä on käytetty sekä kuntakohtaisia, että koko Suomea koskevia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteitä. Päästövähennystoimenpide-esimerkit ovat toteutettuja, suunniteltuja tai arvioituja toimenpiteitä, jotka on koottu aiheesta laadituista erillisselvityksistä ja kuntakohtaisista suunnitelmista, ohjelmista sekä tiedonannoista. Merkittävän lisän aineistoon erityisesti toteutettujen toimenpiteiden osalta toivat Motiva Oy:n luovuttamat Kuntien energiatehokkuussopimukseen osallistuvien kuntien vuosina raportoidut toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet sekä Suomen ympäristökeskuksen energia- ja ilmastotoimenpiteiden tietokanta HINKUmappi. Lisäksi Kuntaliiton esiselvitykseen osallistuville neljälletoista hankekunnalle tai -seudulle sekä laajemmin Suomen kuntien kaavoittajille lähetettiin tietopyyntö kuntakohtaisten tietojen toimittamisesta osahankkeen käyttöön. Osahankkeen tiedonhaun rajauksia Huomioitiin kaikki toimenpiteet, jotka on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi kunnan alueella ja/tai, joissa kunta on osallisena. Huomioitiin myös toimenpiteet, joita kunta voisi toteuttaa. Toimenpiteet, joiden toteuttamisessa oli kunnan lisäksi mukana myös muita toimijoita huomioitiin kokonaisuudessaan. Laajuus, esitetyt rajaukset ja eri toimijoiden kustannusosuudet kirjattiin ylös. Kustannusten osalta pyrittiin huomioimaan ilmastopäästöjen vähentämisen aiheuttama lisäkustannus. Lähes poikkeuksetta tämä ei ollut mahdollista ja siksi kirjattiin ylös toimenpiteen aiheuttamat kokonaiskustannukset sekä niiden sisältö. Kustannusten raportoinnissa huomioitiin toimenpiteistä aiheutuneet säästöt siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kun ne lähteessä oli ilmoitettu. Kaikkien toimenpiteiden osalta säästöjä ei tiedetä. Kustannusten osalta huomioitiin investointikustannukset, käyttökustannukset, kokonaiskustannukset ja epäsuorat kustannukset, mikäli ne oli lähteessä ilmoitettu. Päästöjen osalta huomioitiin vain suorat päästöt. Myös epäsuorat kirjatattiin ylös, mikäli ne oli lähteessä ilmoitettu. Päästövähenemän arvioitu toteumavuosi sekä toimenpiteen toteutuskausi kirjattiin ylös. Lukujen taustalla olevat arviot/oletukset/laskelmat/mittaukset kirjattiin ylös siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kun ne oli lähteessä ilmoitettu. Kartoituksessa huomioitiin sekä toteutettuja että suunniteltuja toimenpiteitä. Tietoja kerättiin pääsääntöisesti lähteistä, joissa on arvioitu toimenpiteelle sekä päästövähenemä että kustannukset. Ei huomioitu toimenpiteitä, joita laki jo edellyttää. Tietoja etsittiin suomalaisista lähteistä vuosilta

6 6 3 OSAHANKKEEN TUOTOKSET Tämä raportti kuvaa osahankkeen aikana koottuja esimerkkejä siitä, millaisia kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä kunnat ovat suunnitelleet tai toteuttaneet, minkä suuruisia päästövähennyksiä kullakin toimenpiteellä voidaan saavuttaa ja minkälaisin kustannuksin päästövähennykset voivat olla saavutettavissa. Tässä raportissa esitetään kaikki selvitystyön aikana kerätyt toimenpiteet ja arvioidaan koottuun tietoon liittyviä rajaus- ja epävarmuuskysymyksiä. Päästövähennystoimenpiteet on tässä raportissa jaoteltu kahdeksan toimenpide-sektorin alle. Sellaiset toimenpiteet, joiden tiedetään olevan toteutuneita, on merkitty taulukoissa vaaleansinisellä taustavärillä. Kaikkien tässä raportissa esitettyjen tietojen lähdetiedot on kirjattu tämän raportin lähdeluetteloon. 3.1 Tulosten esittäminen Kaikki osahankkeessa kerätyt toimenpiteet, joille oli määritelty sekä päästövähennyspotentiaali että kustannukset, on esitetty toimenpidesektoreittain kappaleessa 4. Toimenpidesektorit ovat osittain päällekkäisiä toistensa kanssa. Huolimatta siitä, että monet toimenpiteet voidaan luokitella kuuluvaksi useamman sektorin alle, jokainen toimenpide esitetään vain yhden, sille luontevimman kategorian alaisuudessa. Jokaisen toimenpiteen osalta esitetään tässä raportissa toimenpiteen sisältö, laajuus, kustannukset, arvioidut päästövähennyspotentiaalit sekä päästöyksikkökustannukset. Kaikki tiedot on pyritty esittämään samalla tarkkuudella kuin alkuperäisessä lähteessä. Toimenpiteen kustannukset on esitetty alkuperäisen lähteen mukaan joko toteutuskauden kokonaiskustannuksina (lähteestä riippuen 1 11 vuotta), investointikustannuksina tai vuotuisina kustannuksina. Päästövähennyspotentiaaliarviot on esitetty vuotuisina päästövähennysarvioina toteumavuodelle (esim. 2020) alkuperäisten lähteiden mukaisesti päästövähennyksen yksikkö (tco 2 ekv tai /tco 2 ) huomioiden. Suuntaa antavat ja suuruusluokkia kuvaavat päästöyksikkökohtaiset kustannukset on ilmoitettu joko alkuperäisen lähteen mukaan tai laskettu yksinkertaisesti jakamalla toimenpiteen vuotuiset kustannukset vuotuisilla päästövähenemillä. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa vuotuisia kustannuksia ei alkuperäisessä lähteessä ole ilmoitettu, mutta toimenpiteen toteutuskausi on selvillä, on tehty olettamus, että investoinnin pitoaika vastaa toimenpiteen toteutuskautta ja vuotuinen kustannus on samansuuruinen joka vuosi. Investointilaskennan menetelmiä tai investointien jäännösarvoja ole huomioitu niissä toimenpiteissä, joiden päästöyksikkökustannus on tässä selvityksessä laskettu. Suuressa osassa toimenpiteitä ei investoinnin pitoaika eikä

7 7 toimenpiteen toteutuskausi ole tiedossa ja siksi päästöyksikkökustannusta ei ole laskettu. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa kustannukset ja päästöyksikkökustannus on ilmoitettu alkuperäisen lähteen mukaan, ei kaikissa tapauksissa ole varmuutta siitä, onko laskelmissa käytetty investointilaskennan menetelmiä tai onko investointien jäännösarvoja huomioitu. Joidenkin toimenpiteiden osalta alkuperäisten lähteiden kustannuslaskelmissa on huomioitu myös toimenpiteiden mukanaan tuomat hyödyt ja säästöt. Nämä hyödyt voivat olla esimerkiksi energiansäästöstä aikaansaatuja rahallisia hyötyjä tai muita yhteiskunnallisia rahaksi arvotettuja hyötyjä kuten aikasäästö, vähentyneet liikenneonnettomuudet yms. Valtaosassa toimenpiteitä alkuperäisessä lähteessä ei ole ilmoitettu, sisältääkö kustannustarkastelu säästöjä vai ei. Tämän raportin kaaviot on haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja helppolukuisina, joten säästöjen suuruutta ei ole tähän raporttiin jokaisen toimenpiteen kohdalle kirjattu. Jos säästöt on alkuperäisissä laskelmissa huomioitu, ne on kuitenkin laskettu mukaan päästöyksikkökustannuksiin. Miinusmerkkinen päästöyksikkökustannus merkitsee sitä, että toimenpiteellä saadut säästöt tai tuotot päästötonnia kohden ovat kustannuksia suuremmat ja toimenpiteen toteuttamisesta syntyy säästöä. Vertailtavuuden vuoksi sekä siitä syystä, että kaikissa laskelmissa ei kuitenkaan toimenpiteiden säästöjä ole huomioitu, eikä ole selvyyttä siitä, mistä ilmoitetut säästöt syntyvät ja kenelle säästöt todellisuudessa kohdistuisivat (valtiolle, kunnalle, organisaatiolle vai kuluttajille) on niiden toimenpiteiden osalta, joissa säästöt on ilmoitettu, laskettu päästöyksikkökustannus myös ilman säästöjä (Päästöyksikkökustannus /t (ei sis. säästöjä)). Niissä tapauksissa, kun ei ole ollut varmuutta siitä, sisältääkö laskelma säästöjä vai ei, päästöyksikkökustannus on ilmoitettu sarakkeessa Päästöyksikkökustannus /t. Koska maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät päästövähennystoimenpiteet ovat laaja-alaisia ja moninaisia, on kyseisen sektoria käsittelevään kappaleeseen kirjoitettu hieman tarkempi kuvaus päästövähennysmahdollisuuksista. Muiden sektoreiden osalta tämä raportti esittelee ainoastaan selvityksessä löydetyt esimerkkitoimenpiteet. 4 PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEIDEN POTENTIAALIT JA KUSTANNUKSET SEKTOREITTAIN 4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

8 8 Yhdyskuntarakenne vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin rakennetun ympäristön ja siihen liittyvän liikenteen kautta. Yhdyskuntarakenteen kasvihuonekaasupäästöiksi voidaan lukea ne päästöt, joita yhdyskuntien fyysisten rakenteiden (rakennusten ja perusrakenteiden) tuottaminen (rakentaminen alkaen rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden valmistamisesta ja kuljettamisesta työmaalle), käyttö (lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, vesi- ja jätehuolto ja muu sähkönkäyttö) ja yhdyskunnissa asuvien henkilöliikenne (työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat) aiheuttavat. (Lahti & Moilanen 2010, 11; Wahlgren, Bärlund, Lautso & Sihto 2011, 10.) Vaikka suuri osa yhdyskuntien päästöistä aiheutuu riippumatta siitä, millaiseksi yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja rakennetaan, on merkittävä osa päästöistä kuitenkin riippuvaista yhdyskuntarakenteesta, eli siitä minne rakennetaan niin ilmasto ja maantieteellisissä olosuhteissa kuin suhteessa naapuriyhdyskuntiin, seudulliseen rakenteeseen ja työpaikka- ja palvelukeskittymiin. Kasvihuonekaasutarkastelussa merkitystä on myös sillä, millaisella aluetehokkuudella tai kortteli- ja talotyypeillä ja minkälaisten energia- ja liikennejärjestelmien varaan yhdyskunnat toteutetaan. (Lahti & Moilanen 2010, 12.) Näin ollen alueiden käyttöä, liikennejärjestelmiä ja energiajärjestelmiä muuttamalla, tehostamalla rakenteiden ja verkostojen käyttöä ja vaikuttamalla rakenteiden määrään ja sijaintiin sekä toimintojen välisiin liikkumismahdollisuuksiin voidaan merkittävästi vaikuttaa yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi mm. kaavalla, kaavamääräyksillä ja rakentamisen ohjauksella voidaan asettaa tavoitteita ja vaatimuksia rakennustekniikalle ja sitä kautta saada aikaan päästövähenemiä. Rakenteelliset ratkaisut kuten matalaenergia- ja passiivirakentaminen vaikuttavat merkittävästi rakennusten lämpöenergiankulutukseen ja yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin päästöihin. Myös muutokset mm. elintasossa, kulutustottumuksissa ja autoistumisessa vaikuttavat päästöjen kehitykseen. (Wahlgren, Bärlund, Lautso & Sihto 2011, 10 11; Pöyry 2010, 9 10.) Yhdyskuntasuunnittelu on siis merkittävässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. On kuitenkin muistettava, että yhdyskuntarakenteen muutosten ohjauksessa on usein kyse pitkän aikavälin, vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana tapahtuvasta toiminnasta (Lahti & Moilanen 2010, 9). Tarkasteltaessa yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuutta kasvihuonekaasupäästöihin eri suunnittelutasoilla voidaan havaita selkeitä eroja eniten ja vähiten kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden aiheuttavien alueiden ja rakenteiden välillä. Wahlgren ym. (2011) toteavat, että suunnitteluvalinnoilla voidaan seututasolla vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, energian ja luonnonvarojen kulutukseen sekä aiheutuviin kustannuksiin noin 10 %, kuntatasolla

9 9 60 % ja asuntoaluetasolla jopa 200 %. Esimerkiksi Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehtoja vertailtaessa todettiin, että ratkaisulla, joka sisälsi Saaristonkadun rakentamisen laskettiin pystyttävän saavuttamaan jopa 50 % pienemmät liikenteen kasvihuonekaasupäästöt verrattuna tilanteeseen, jossa katua ei olisi rakennettu (Harmaajärvi 2005, 3). Pääkaupunkiseudulla tehdyssä yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa todettiin, että tiivistämällä yhdyskuntarakennetta voitaisiin saavuttaa noin 10 % vähenemä liikenteen hiilidioksidipäästöissä ja kokonaisuudessaan noin 20 % vähenemä, kun huomioidaan myös asuinrakennusten lämmityksen energiantuotannon päästöt. Merkittävää on, että yhdyskuntarakenteen hajauttaminen voisi lisätä päästöjä pääkaupunkiseudun alueella kaiken kaikkiaan jopa 50 %. (Harmaajärvi 2005, 4.) Kaiken kaikkiaan yhdyskuntarakenteen kasvihuonekaasupäästöjen vuotuiset vähennysmahdollisuudet voivat suunnittelutasosta riippuen olla 0,3 2,8 CO 2 -ekv. tonnia/asukas ja liikenteen osalta 0,1 2,7 CO 2 -ekv. tonnia/asukas. (Wahlgren, Bärlund, Lautso & Sihto 2011,11 13.) Lahti & Moilanen (2010) toteavat, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on tehokkainta tiivistää ja keskittää yhdyskuntarakennetta sen sijaan, että annettaisiin yhdyskuntarakenteen harveta ja hajautua (Lahti & Moilanen 2010, 75). Tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne on usein myös taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Koska tiiviissä yhdyskuntarakenteessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja mahdollisuutta tuottaa halvempia palveluja, ovat täydentävän rakentamisen kustannukset asukasta kohden noin euroa alhaisemmat kuin uusille irrallisille alueille tai haja-asutusalueelle rakennettaessa. Tiiviissä rakenteessa myös palveluntuotannon menot ovat haja-asutuksen menoja alhaisemmat. Voidaan arvioida että vuosittainen säästö koko maan tasolla 2 2,5 miljoonan asukkaan infrastruktuurien rakentamisessa voisi olla noin 1 2,5 miljardia euroa ja palveluntuotannossa miljoonaa euroa. (Vehviläinen, Vanhanen, Illman 2010, 5.) Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön päästövähennystoimenpiteet ja kustannukset Tässä selvityksessä otsikon Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö alla esitetään vain ne maankäytön ja yhdyskuntarakenteen alaan kuuluvista päästövähennystoimenpiteistä, jotka tässä osahankkeessa tehdyn sektorijaon mukaisesti voidaan nähdä kuuluvaksi tämän otsikon alle. Selkeyden vuoksi kaikki esimerkiksi rakennusten energiankäyttöön liittyvät toimenpiteet käsitellään otsikon Rakennukset alla. Myös valtaosa liikenteen toimenpiteistä käsitellään Liikenne-osiossa, vaikka ne voidaankin lukea yhdyskuntarakenteesta aiheutuviksi päästöiksi. Tässä osahankkeessa löydetyt yhdyskuntarakenteen ja maankäytön päästövähennystoimenpide-esimerkit on esitetty

10 10 taulukossa 2. Kaikilla taulukon 2 päästövähennystoimenpiteillä on arvioitu saatavan aikaan merkittäviä rahallisia säästöjä mm. säästetyn energian muodossa ja siksi päästövähennysyksikkökustannus säästöt huomioiden on negatiivinen. Päästöyksikkökustannuksia tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava että siitä, kenelle säästöt näissä tapauksissa syntyvät, ei ole varmuutta. investointikustannusten lisäksi on arvioitu tarvittavan vuosittain noin 0,6 0,7M huoltoon ja kunnossapitoon. Kaupunkiraitiotien on laskettu tuovan säästöjä muun muassa matkustajien aikasäästöstä ja liikennöintitarpeen vähenemisestä yhteensä arviolta M. Toimenpiteelle ei ole laskettu päästöyksikkökustannusta, sillä toimenpiteen toteutusaikataulu tai investoinnin pitoaika ei ole tiedossa. Helsingissä energiakaavoituksella (Y1) saavutettavat laskennalliset vuotuiset säästöt on arvioitu olevan 12M ja Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet -toimenpiteellä (Y2) 7M. Toimenpiteen Y2: Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet päästöyksikkökustannusten laskennassa on käytetty investoinnin pitoaikana toimenpiteen 10-vuotista toteutuskautta. Helsingin toimenpiteessä Y4: Pyöräilyn pääväylien kehittäminen (100 km) on tehty olettamus, että uutta pääväylää tulee rakentaa 20 km ja loput 80 km voitaisiin hyödyntää olemassa olevaa verkostoa. Koko uuden pääväyläverkoston kohonneet kunnossapitokustannukset on huomioitu toimenpiteen kustannuksissa kuten myös arvioidut säästöt 6,5M /a. Toimenpiteen Y5: Energiatehokkaiden kulkutapojen edistäminen maankäytön suunnittelussa, kohdalla on arvioitu, että vain 0,1M investointikustannuksista kohdistuu Helsingin kaupungille, loppujen ollessa yksityisten investointeja. Säästöiksi toimenpiteelle on merkitty 6M /a. Tampereen kaupunkiraitiontien (toimenpide Y6) osalta taulukossa 2 ilmoitettujen Mielenkiintoisena esimerkkinä erilaisten työkalujen käytöstä maankäytön suunnittelussa voidaan nähdä Oulun ylipiston vuonna 2010 tuottama tutkimus kaupan suuryksiköiden sijainneista. Tutkimuksessa käytettiin paikkatietojärjestelmiä (GIS) hyödyntävää menetelmää kaupan suuryksiköiden eri sijaintivaihtoehtojen tuottamien ostosmatkojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen arvioinnissa ja vertailussa Oulun seudulla. Päästöjen arvioinnin lähtökohtana käytettiin olettamusta, jonka mukaan jokaisesta Oulun seudun autollisesta asuntokunnasta tehdään yksi edestakainen matka kuhunkin seudun suuryksikköön. (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,8.) Tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa huomioitiin myös asiointitodennäköisyyden vähentyminen etäisyyden kasvaessa ja tarkasteltiin työmatkojen merkitystä kauppojen suuryksiköiden valinnassa (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,9). Tutkimukseen valittiin seudullisesti merkittäviä Oulun seudun kaupan suuryksiköitä ja uusien suunniteltujen kauppakeskusten sijainteja niin, että analyysissä oli mukana sekä ydinkeskustan

11 11 suuryksiköitä että kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsevia suuryksiköitä. Tarkastelu huomioi ainoastaan yksikön sijainnin, ei sen kokoa. (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,11.) Kaupan suuryksiköille lasketut hiilidioksidipäästöluvut perustuvat henkilöautoilla tehtäviin ostosmatkoihin olemassa olevaa tieverkkoa hyödyntäen. Koska maantie- ja katuajossa ajo-olosuhteet poikkeavat toisistaan merkittävästi jaettiin seudun tiet karkeasti näihin kahteen ryhmään, joille määriteltiin omat päästöarvot VTT:n laskelmien mukaan. Kullekin tiesegmentille ominainen päästökerroin laskettiin kertomalla tiesegmentin pituus tien päästöarvolla. Ostosreitit määriteltiin reitin nopeuden perusteella huomioiden muun muassa keskimääräiset ajonopeudet ja risteyksissä hiljentämisen tai pysähtymisen aiheuttama aikaviive. (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,14.) Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että pienimmät hiilidioksidimäärät syntyvät, kun kaupan suuryksikkö on sijoitettu ydinkeskustan laidalle. Myös sijoittuminen pääteiden varrelle parantaa saavutettavuutta ja vähentää liikenteestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,40.) Mikäli kaupan suuryksikkö sijoitettaisiin seudun reuna-alueelle, ostosmatkoista syntyisi kuusinkertainen määrä hiilidioksidipäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee keskustan tuntumassa laskennallisen minimiarvon ollessa 281 tonnia ja maksimin 1841 tonnia (Määttä-Juntunen & Rusanen 2010,20). Kaavoitustyön ohella tutkittujen energiahuollon, energiatehokkaan rakentamisen ja liikennejärjestelyiden kestävien ratkaisujen pohjalta Porvoon Skaftkärrin alueelle suunniteltiin neljä vaihtoehtoista kaupunkirakenteen mallia, joita verrattiin muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen ja kustannusten osalta vuoden 2007 kaavatason BAU-skenaarioon, jonka laskennalliset päästöt olisivat olleet tco 2 /a. BAU-skenaariossa maankäyttö on väljää ja koostuu pääosin pientalotonteista, joiden väliin jää runsaasti virkistysalueita. Merkittävimmät energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat tekijät ovat liikenne, lämmitysenergia ja rakennuksissa kulutettu sähköenergia. Skenaarion infrastruktuurikustannuksiksi arvioitiin 38M. (Pöyry 2010, 5 8.) Ensimmäinen vertailumalli on tiivis kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli, jossa matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Sekä joukkoliikenne, että kevyen liikenteen väylät on luotu tehokkaiksi väyliksi Porvoon keskustaan. Verrattuna BAU-skenaarioon, päästöt ovat 34 % pienemmät ja infrastruktuurista aiheutuvat kustannukset 18 M. Toinen malli on tehokas pientalovaltainen malli, jossa matalaenergiatalojen energialähteenä käytetään puolet kaukolämpöä ja puolet maalämpöä. Tiivis kaupunkirakenne, palveluiden sijoittaminen alueen palvelukeskukseen ja tehokkaat joukkoliikenneyhteydet minimoivat liikenteestä aiheutuvia päästöjä ja energiankulutusta merkittävästi. Merkittävimmät erot BAU-malliin syntyvät tiiviin kaupunkirakenteen kautta syntyvistä joukkoliikenteen

12 12 toimintaedellytyksistä sekä liikennesuoritteen vähentymisestä. Toisaalta lämmitysmuotona maalämmön ja kaukolämmön tasapuolinen käyttö on epäedullisempi kuin pelkkä kaukolämpö. Toisen mallin päästöt ovat 31 % BAU-skenaariota pienemmät ja kustannukset ovat 15 M. Kolmas Porvoon Skaftkärrin maankäytön malli on väljän maankäytön malli, jossa talokohtainen sähkö ja lämpö tuotetaan täysin uusiutuvilla energialähteillä. Maankäytöltään ja liikennejärjestelyiltään malli vastaa BAU-skenaariota ja alueelle ei tuoda päiväkotipalvelujen lisäksi muita palveluja. Malli hyödyntää päästöttömän energian lisäksi passiviitalorakentamista ja vaikka rakenne on energiatehokas ja vähäpäästöinen ovat kokonaiskustannukset kalliit sekä asukkaille että kunnalle. Mallin päästöt aiheutuvat liikenteestä. (Pöyry 2010,33.) Kolmannen mallin kustannukset ovat 38 M ja päästövähenemä BAU-skenaarioon verrattuna 48%. Neljäs yhteisöllinen maankäyttömalli kiinnittää huomiota liikkumistarpeen vähentämiseen ja työpaikkojen, etätyöpisteiden ja palveluiden sijoittumiseen asuinalueiden yhteyteen. Tehokas joukkoliikenne ja korkealuokkaisen kevyenliikenteen väylät yhdistävät alueen Porvoon keskustaan. Passiivitalojen lämpö on kokonaisuudessaan tuotettu aurinkokaukolämmöllä ja alueella tuotetaan sitä myös koko Porvoon käyttöön. Päästöt vähenevät mallissa 62 % BAU-skenaarioon verrattuna ja infrastruktuurikustannukset ovat 20M. (Pöyry 2010, 11 14; Löytönen 2010.) Porvoon Skaftkärrin alueen kestävien ratkaisujen mallinnus toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen suunnittelulla voi olla sekä kustannuksiin, että rakenteiden aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin.

13 Taulukko 2. Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön päästövähennystoimenpiteitä Toimenpide Y1: Energiakaavoitus (Uudisrakentamisen keskimääräisen loppuenergiankulutuksen oletetaan vähentyvän 10 % verrattuna tilanteeseen, jossa alueellisia uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia ja mikroilmaston vaikutuksia ei oteta huomioon.) Y2: Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet (Tarkalla suunnittelulla ja yhteiskäyttötilojen lisäämisellä voidaan nykytavoitetta vastaava toiminnallisuus saavuttaa alhaisemmalla neliömäärällä. Samalla parannetaan energiatehokkuutta, alennetaan rakentamisen kustannuksia ja vähennetään materiaalien käyttöä.) Vuosi - Päästövähenemäarvio kustannus /t (ei sis. Päästöyksikkö - Kok. kust. / Päästöyksikkkustannus /t Päästöyksikkö- Laajuus Investointi kustannus toteutuskausi toteutumisvuonna säästöjä) Helsinki tco Helsinki tco Y3: Kehäradan rakentaminen (Pituus 18km) Vantaa tco2 Y4: Pyöräilyn pääväylien kehittäminen Helsinki tco (Kartoitetaan Helsingin pyöräilyn potentiaalin kannalta merkittäviä asumis- ja palvelukeskittymiä ja kehitetään näiden välille pyöräilyn pääväyliä. Pääväyläverkoston arvioitu pituus noin 100 km.) Y5: Energiatehokkaiden kulkutapojen edistäminen maankäytön suunnittelussa Helsinki + yksityiset tco Y6: Kaupunkiraitiotien rakentaminen (Arvioitu Tampere tco 2 pituus n km) (* Ei voida laskea, investointien pitoaika tai toimenpiteen aikataulu ei tiedossa

14 4.2 Liikenne Taulukossa 3 on esitetty liikenteen päästövähennystoimenpiteitä koko Suomen laajuudessa. Toimenpiteet ovat näin ollen arvioita siitä, minkä suuruisia päästövähennysmahdollisuuksia liikenteen toimenpiteillä koko Suomen mittakaavassa on saavutettavissa. Joukkoliikenteen edistäminen (L5) kuvaa LVM:n arviota joukkoliikenteen edistämisellä Suomessa saavutettavissa olevista päästövähenemistä huomioiden kustannukset sekä LVM:n hallinnonalalle että kaupunkiseuduille. Toimenpiteen L6: Joukkoliikenteen palvelujen laajentaminen kustannukset kuvaavat joukkoliikenteen tukemiseen kohdistuvia kustannuksia. Toimenpiteiden L7 ja L8 osalta päästövähenemä kuvaa koko Suomen potentiaalista päästövähenemää, mutta kustannukset kattavat vain LVM:n hallinnonalan kustannukset ja kohdistuvat toimenpiteiden mukaisesti esimerkiksi markkinointiin ja tiedottamiseen. päästöyksikkökustannukset ovat hyvin erilaisia, molemmissa päästöyksikkökustannus- arvioissa on huomioitu toimenpiteellä aikaansaatavat tuotot. Helsingin ruuhkamaksutoimenpiteellä aikaansaatavat vuotuiset säästöt ovat 230M. Siitä, kenelle säästöt syntyvät, ei tässä tapauksessa ole tietoa. Tampereen toimenpiteen L11: FirmaLogistiikka, kustannuksiksi on laskettu järjestelmän suunnittelu- ja perustamiskustannukset ja päästövähenemän taustaoletuksena on, että järjestelmä vähentää kaupunkialueen tavaraliikennettä 60 %. Määrä vastaa alle 10 % koko kaupunkialueen liikenteestä. Helsingin kaupungissa vastaavanlaista mahdollista päästövähennystoimenpidettä kuvaa toimenpide L12: Kaupunkilogistiikan kehittäminen, jossa vuosikustannuksissa on huomioitu myös yksityisille syntyvät kustannukset. Helsingin kaupungin osuudeksi vuosittaisista kustannuksista on arvioitu 0,4M ja säästöjä on laskettu syntyvän vuosittain 4M. Taulukossa 4 kuvataan kunta- kaupunki- ja seutukohtaisia liikenteen päästövähennystoimenpiteitä ja niiden arvioituja päästövähennyspotentiaaleja sekä kustannuksia. Toimenpiteet L9 ja L10 esittävät eri laskelmia siitä, millaisia päästövähenemiä ruuhkamaksujärjestelmällä aikaansaataisiin Vantaan ja Helsingin alueilla ja millaisia kustannuksia järjestelmistä syntyisi. Vaikka Helsingin kaupungin potentiaalisen päästövähennystoimenpiteen L15: Taloudellisen ajotavan edistäminen investointikustannukset ovat 7,6M, joista kaupungin osuuden on arvioitu olevan 0,1M. Vuosikustannukset ovat kokonaisuudessaan yksityisten kustannuksia. Polttoaineen kulutuksen vähentymisen hyödyt on ilmoitettu syntyvän liikennöitsijälle. Näin ollen toimenpiteen

15 15 kaupungille tuomat kustannushyödyt eivät todennäköisesti yllä päästöyksikkökustannuksen mukaiseen säästöön -380 /tco2. Kaupungin kustannuksiksi toimenpiteen L16: Pyöräpysäköinnin kehittäminen osalta on arvioitu 0,2M /vuosi, loppujen ollessa yksityisten kustannuksia. Kotilogistiikka -toimenpiteen (L19) päästövähennyslaskelmissa ei ole huomioitu logistiikkakuljetusten aiheuttamia päästöjä. Toimenpiteessä L22: Ympäristövyöhykkeiden kehittäminen kustannuksia on arvioitu syntyväksi vyöhykkeiden merkinnästä liikennemerkein sekä vähäpäästöisten autojen seurannasta ja merkinnästä. Hybridilinja-autojen hankinnan (toimenpide L26) lisäkustannus perinteiseen linja-autoon verrattuna on arviolta /linja-auto. Toimenpiteellä L29: KUOHKEkuljetustenohjauskeskus on arvioitu saavutettavan rahallisia säästöjä taksimatkojen yhdistämisen ja lähtömaksujen vähenemisen johdosta yhteensä 0,6M /vuosi. Autolämmitykseen kohdistuvat muutos-toimenpiteet L30, L32 ja L33 sekä L31 Jyväskylän rakennepalveluiden leasing-hybridiauto ovat toteutettuja toimenpiteitä. Toimenpiteen L31: Rakennepalvelujen leasing-auton vaihtaminen hybridiautoon tuo sekä käyttö- että leasing-kustannukset huomioiden noin 1600 vuotuisen lisäkustannuksen.

16 Taulukko 3. Liikenteen päästövähennystoimenpiteitä Toimenpide Laajuus Kok.kust. / toteutuskausi Vuosikustannus Päästövähenemäarvio toteutumisvuonna Päästöyksikkö Päästöyksikkökustannus /t Päästöyksikkö - kustannus /t (ei sis. säästöjä) L1: Henkilöautokannan uudistaminen (LVM:luodaan ajoneuvojen Suomi tco 2 0,2 energiamerkintäjärjestelmä, panostetaan sen näkyvyyteen ja lisätään tietoisuutta polttoaineen kulutuksen ja ilmastonmuutoksen suhteesta tuloksena v uusien henkilöautojen päästöt EU-tavoitteiden mukaisiksi (95 g/km) ja koko autokannan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (138 g/km).) L2: Polttoainetehokkuuden lisäparantaminen henkilöautoissa Suomi tco 2 ekv 120 L3: Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen (Panostetaan energiatehokkuussopimusten markkinointiin ja seurantaan sekä mm. taloudellisen ajotavan koulutukseen, energiatehokkuuden huomioimiseen hankinnoissa sekä älykkääseen liikenteeseen tavaraja joukkoliikenteen yritysten toiminnassa ja koko liikennesektorilla.) L4:Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen edistäminen (Liikennejärjestelmä- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu joukkoliikenteen edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, liikkumisen ohjaus.) Suomi tco 2 2 Suomi tco 2 ekv 150 L5: Joukkoliikenteen edistäminen Suomi tco L6: Joukkoliikenteen palvelujen laajentaminen (Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen 20 %:lla.) Suomi tco 2 ekv 533 L7: Sähköautot (Liikenteen päästöt vähenevät sähköautojen johdosta 1-3 %.) Suomi tco L8: Sähköautot (4-5% ajokilometreistä ajetaan sähköautoilla.) Suomi tco

17 17 Taulukko 4. Liikenteen päästövähennystoimenpiteitä Toimenpide Laajuus Kok.kust. / toteutuskausi Investointi Vuosi - kustannus Päästövähenemäarvio toteutumisvuonna Päästöyksikkö Päästöyksikkökustannus /t L9: Ruuhkamaksu Vantaa tco 2 ekv 759 L10: Ruuhkamaksujen käyttöönotto Helsinki tco ,5 743 L11: FirmaLogistiikka (Kaupunkialueella toimivien pienyritysten logistiikan keskitetty suunnittelu ja ohjaus.) L12: Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Toteutetaan logistiikkakeskus ja kannustetaan kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen. Liikennesektorin kokonaiskulutuksen vähentymiseen vaikutus on arviolta noin 2 %.) Päästöyksikkö - kustannus /t (ei sis. säästöjä) Tampere tco 2 Helsinki + yksityiset tco L13: Seudullisen liikkumiskeskuksen perustaminen (Perustetaan pääkaupunkiseudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut.) L14: Joukkoliikenteen edistäminen (Sisältää mm. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimoinnin, palvelun laatutason parantamisen, matka-ajan lyhentämisen, erilaiset markkinointitoimenpiteet ja työsuhdematkalipun pois lukien kaupungin työntekijöiden lippujärjestelyt.) L15: Taloudellisen ajotavan edistäminen (Helsingin seudulla liikkuviin busseihin ja kaupungin työntekijöiden autoihin asennettujen polttoaineenkulutuksen seurantalaitteiden avulla on arvioitu saavutettavan noin 1% energiankulutuksen vähentyminen koko liikennesektorin energiankulutuksesta.) L16: Pyöräpysäköinnin kehittäminen (Pyöräpysäköintipaikkoja rakennetaan vuoteen 2020 mennessä ) L17: Joukkoliikenteen lippuvalikoiman laajentaminen (Toteutetaan jälkimaksettava joukkoliikennelippu ja yhteislippu jolla koko autoseurue matkustaa yhdessä.) L18: Kaupungin yksiköiden tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen (Logistiikkaratkaisujen uudelleensuunnittelulla voidaan vähentää tavarahankintojen logistiikan polttoaineen kulutus puoleen.) Pääkaupunkiseutu Tampere tco 2 ekv 76 Helsinki + yksityiset tco Helsinki tco yksityiset Helsinki tco Tampere tco 2 ekv 3 L19: KotiLogistiikka (Kauppiaiden jalkautuminen asiakkaiden luokse. Nettikauppa jossa kuka tahansa voi laittaa tuotteen myyntiin. Toimitus terminaalin kautta kotiovella olevaan kylmäkaappiin.) Tampereen logistiikka L20: Koordinoitu seudullinen liikkumisen ohjauksen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kunnat (* Ei voida laskea, investointien pitoaika tai toimenpiteen aikataulu ei tiedossa tco tco 2 ekv

18 Toimenpide L21: Pysäköintipaikkojen varaaminen sähköautoille keskustassa (Asennetaan 100 uutta sähköautojen julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä.) L22: Ympäristövyöhykkeiden kehittäminen (Ympäristövyöhykkeiden ideana on rajoittaa vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella, jolloin samalla edistetään vähäpäästöisiä tekniikoita ja näiden ajoneuvojen kysyntää.) L23: Kaupunkiliikenteen ajoneuvokaluston uusiminen EEV/Euro VI- normit täyttäviksi (80 auton uudistaminen vuoteen 2020 mennessä.) L24: Kaupunkiliikenteen linja-auton kuljettajien ajotapakoulutus (Arvioidaan saavutettavan 3% vähenemä polttoaineiden vuosikulutuksesta.) L25: Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen (Arvioidaan saavutettavan 2% vähenemä polttoaineiden vuosikulutuksesta.) Laajuus Kok.kust. / toteutuskausi Investointi Vuosi - kustannus Päästövähenemäarvio toteutumisvuonna Päästöyksikkö Päästöyksikkökustannus /t 18 Päästöyksikkö - kustannus /t (ei sis. säästöjä) Helsinki tco Helsinki tco Tampere tco 2 ekv 1112 Tampere tco 2 ekv 12 Tampere tco 2 ekv 17 L26: Hybridilinja-autojen hankinta (2kpl) Tampere tco 2 ekv 264 L27: Kaupungin yksiköiden toimitatapojen ja logistiikan kehittäminen (Toteutetaan ajamalla vain välttämättömät ajot, kouluttamalla ja matkojen yhdistelyllä.) L28: Koulun oppilaskuljetusten optimointi ja oppilaskohtaisen km-rajan tiukentaminen oppilaskuljetuksen piiriin kuulumista koskien (Kuljetettavia 60 hlöä, 1 linjaauto aamulla ja 1 iltapäivällä) L29: KUOHKE Henkilökuljetustenohjauskeskus. Henkilöliikenteen ohjaus, yhdistely ja uusien toimintamallien kehittäminen (KUOHKE vastaanottaa, yhdistelee ja välittää liikennöitsijöille vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita.) Tampere tco 2 ekv 200 Lappeenrannan seutu L30: Autolämmitysten ohjaustapamuutos Keskussairaala tilavuudeltaan m tco2 Tampere tco 2 ekv tco 2 ekv L31: Rakennepalveluiden leasing-auton vaihtaminen hybridiautoon (Oletus Jyväskylä tco km ajoa/vuosi.) L32: Autolämmityksen ohjausmuutos Keskussairaala tilavuudeltaan m tco 2 ekv L33: Autolämmityksen vähentäminen Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus tilavuudeltaan m3 (* Ei voida laskea, investointien pitoaika tai toimenpiteen aikataulu ei tiedossa Vaaleansinisellä pohjalla esitetyt toimenpiteet ovat toteutettuja toimenpiteitä tco 2 ekv

19 4.3 Työkoneet Esimerkit työkoneiden päästövähennystoimenpiteistä on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Toimenpide T1 kuvaa metsätähdedieselin käytöllä työkoneissa koko Suomen laajuudessa aikaansaatavia päästövähenemiä ja tästä toimenpiteestä syntyviä yhteiskunnallisia kustannuksia toimenpiteellä aikaansaadut säästöt huomioiden. Toimenpide T2: Jäänhoitokoneen veden lämpötilan alentaminen on toteutettu toimenpide ja kuvaa yhden jäänhoitokoneen veden lämpötilan alentamisella aikaansaatua päästövähenemää ja toimenpiteestä syntyneitä kustannuksia.

20 Taulukko 5. Työkoneiden päästövähennystoimenpiteitä Toimenpide Laajuus Kok.kust. / toteutuskausi Investointi Vuosi - kustannus Päästövähenemäarvio toteutumisvuonna Päästöyksikkö Päästöyksikkökustannus /t Päästöyksikkö - kustannus /t (ei sis. säästöjä) T1: Metsätähdedieselin käyttö työkoneissa (Vuonna 2020 biokomponentin osuus käytetystä polttoaineesta on 10 %) Suomi tco 2 ekv 40 Taulukko 6. Työkoneiden päästövähennystoimenpiteitä Toimenpide Laajuus Kok.kust. / toteutuskausi Investointi Vuosi - kustannus Päästövähenemäarvio toteutumisvuonna Päästöyksikkö Päästöyksikkökustannus /t Päästöyksikkö - kustannus /t (ei sis. säästöjä) T2: Jäänhoitokoneen veden lämpötilan alentaminen Seura- ja kerhorakennus tilavuudeltaan m3 (* Ei voida laskea, investointien pitoaika tai toimenpiteen aikataulu ei tiedossa Vaaleansinisellä pohjalla esitetyt toimenpiteet ovat toteutettuja toimenpiteitä 50 7 tco 2

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012 Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot