Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Raportti, Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä Samuli Honkapuro, LUT Niko Jauhiainen, LUT Jarmo Partanen, LUT Seppo Valkealahti, TTY

2 2 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa on analysoitu sähkön ja lämmön loppukäytön ja tuotannon energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksia energiajärjestelmän päästöjen kannalta. Tarkasteltavia kohteita ovat olleet rakennusten lämmitys ja jäähdytys, kotitalouksien, palveluiden ja teollisuuden sähkön käyttö sekä liikenteen päästövaikutukset. Tässä tutkimuksessa tarkastelluissa käyttökohteissa arvioidaan olevan huomattavaa tehostamispotentiaalia siten, että energian loppukäyttöä voidaan näiden avulla pienentää yhteensä 19 % vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä tehostamispotentiaalia on 5 % kaikesta loppuenergiankäytöstä. Tehostamispotentiaalia on erityisesti rakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä, kuten myös teollisuuden ja kotitalouksien energiankäytössä. Tässä esitetyssä skenaariossa sähköllä ja kaukolämmöllä korvataan muita energiamuotoja, kuten liikenteen polttoaineita ja lämmitysöljyä. Siten sähkön osuus loppuenergiasta kasvaa nykyisestä 27 %:sta 29 %:iin vuoteen 2050 mennessä, mikäli suoritemäärät ovat nykyiset. Koska rakennusten lämmöntarpeen odotetaan pienentyvän selvästi, ei kaukolämmön osuuteen loppuenergiasta ole tämän skenaarion mukaan odotettavissa merkittäviä muutoksia. Suoritemäärien muutokset, joita ei tässä tutkimuksessa ole tarkasteltu, vaikuttavat oleellisesti loppuenergian käyttöön ja eri energiamuotojen osuuteen. Energiankäytön ja tuotannon tehostumisen avulla on saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä. Mikäli oletetaan, että sähkön tuotanto on hiilidioksidivapaata vuonna 2050, voidaan Suomen hiilidioksidipäästöjä pienentää tässä raportissa esitetyillä keinoilla 54 % nykyisestä tasosta. Rakennusten lämmittämiseen tarvittava energiamäärä pienentyy rakennusten eristystason kehittymisen sekä lämmitysjärjestelmien hyötysuhteen parantumisen myötä. Näillä keinoin arvioidaan lämmitykseen tarvittavan energiamäärän pienentyvän nykyisestä vuoteen 2020 mennessä 10 % ja vuoteen 2050 mennessä 43 %. Energiatarpeen pienentymisen ohella syntyviin päästöihin vaikuttavat käytettävät lämmitysmuodot. Tällöin merkittävässä roolissa on öljylämmityksen korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla sekä maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistyminen. Ilmalämpöpumpulla voidaan pienentää rakennuksen lämmityksen päästöjä %, kun taas maalämpöpumpulla päästään % päästövähennykseen, verrattuna öljylämmitykseen. Öljylämmityksen potentiaalisia korvaavia vaihtoehtoja ovat puulämmitys, sähkö ja maalämpöpumput sekä kaukolämpö niillä alueilla, joilla on olemassa oleva kaukolämpöverkko tai se on teknis-taloudellisesti sinne järkevää rakentaa.

3 3 Kaukolämmön käyttöä puoltaa sen positiiviset vaikutukset koko energiajärjestelmän kannalta; tuotettaessa sähköä ja lämpöä yhteistuotannolla, kokonaishyötysuhteeksi muodostuu lähes 90 %, kun puolestaan lauhdetuotannossa jäädään n. 40 % tuntumaan. Jotta yhteistuotantosähköä voidaan tuottaa, tarvitaan käyttöpaikka kaukolämmölle. Siten olennaisinta on varmistaa kaukolämmön hyödyntäminen niillä alueilla, joilla kaukolämpöä on saatavilla. Tällöin etusijalla ovat kiinteistöiden oikean lämmönlähteen valitseminen sekä sähköisten lisälämmittimien käytön minimoiminen kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Henkilöautoliikenteen päästöjen vähennyksessä merkittävässä roolissa tulevat olemaan sähköverkosta ladattavat hybridiautot sekä sähköakkuautot. Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat sähköiset henkilöautot kuluttavat sähköenergiaa kwh/100 km, jolloin nykyisellä Suomen sähköntuotantotapajakaumalla päästöjä syntyy n g/km, joka on huomattavan vähän verrattuna uuteen diesel-autoon, jonka keskipäästö on n. 165 g/km. Myös täysin päästötön liikkuminen sähköautoilla on mahdollista, mikäli nämä ladataan uusiutuvalla energialla, kuten vesitai tuulivoimalla. Mikäli kaikki Suomen nykyinen henkilöautoliikenne hoidettaisiin sähköautoilla, pienentyisivät päästöt nykyisellä liikennemäärällä ja sähkön tuotantojakaumalla laskettuna n. 5,9 MtCO 2 /a, joka vastaa n. 10 % Suomen nykyisistä päästöistä. Sähköenergiaa siirtohäviöt mukaan lukien tarvittaisiin 7 TWh/a. Tässä raportissa esitetyssä sähköautojen yleistymisestä koskevassa skenaariossa on arvioitu, että sähköisten ajonevojen lisääminen pienentäisi vuonna 2020 henkilöautoliikenteen päästöjä 1,7 %, mikä vastaa 0,2 % pienentymistä kaikissa Suomen hiilidioksidipäästöissä. Vastaavasti vuonna 2050 päästövähennys olisi 70 % henkilöautoliikenteen päästöistä ja 8,3 % Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä, mikäli oletetaan että sähköntuotanto ei synnytä vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjä. Sähköautojen verkostovaikutusten osalta avainasemassa on älykäs latauksen ohjaus; mikäli akkuja ladataan ilman ohjausta, voi se kasvattaa huomattavasti jakeluverkon huipputehoja, joka johtaa mittaviin verkon vahvistusinvestointeihin ja siten kasvaneisiin siirtohintoihin. Älykkäällä latauksella autojen akkuja voidaan ladata siten, että useimmissa tilanteissa vältytään verkon huipputehon kasvulta, vaikka siirretty energiamäärä kasvaakin. Kotitaloudet käyttävät nk. laitesähköä, joka ei sisällä sähkölämmityksen käyttämää sähköenergiaa, n. 11 TWh vuodessa, joka on n. 13 % Suomessa vuosittain käytettävästä sähköenergiasta. Kulutukseltaan suurimmat laiteryhmät ovat valaistus, kylmälaitteet sekä kodin elektroniikka. Kaikkien kotitalouslaitteiden teknisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan 23 % kotitalouksien sähkön käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Samalla kuitenkin rakennusten lämmitysenergian tarve kasvaa, kun sähkölaitteiden rakennukseen luovuttama lämpöenergia pienentyy.

4 4 Teollisuuden sähkön käyttöä olisi teknisillä tehostamiskeinoilla mahdollista pienentää 14 % vuoteen 2030 mennessä ja 21 % vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat yksittäiset säästökohteet ovat tuotantoprosessien optimoinnissa sekä pumppauksissa ja paineilmalaitteistoissa. Nykyisellä Suomen sähköntuotantojakaumalla 21 % tehostaminen teollisuuden sähkönkäytössä tarkoittaisi 3,5 % pienentymistä kokonaishiilidioksidipäästöissä. Mikäli sähköntuotannon vähennys kohdistuisi fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun lauhdesähköön, olisi päästövähennys jo 15 % Suomen vuotuisista päästöistä. Sähkönsäästön lisäksi teollisuudessa on paljon energiatehokkuuspotentiaalia hukkalämmön hyödyntämisessä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu, että julkisen ja palvelusektorin laitesähkön käytössä, joka vastaa tällä hetkellä n. 17 % kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä, olisi n. 18 % säästöpotentiaali, joka saavutetaan erityisesti valaistusta, ilmanvaihtoa ja sähkökäyttöjä tehostamalla. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin epävarmuuksia, johtuen sekä tarkkojen tilastotietojen puuttumisesta että sektorin heterogeenisyydestä.

5 5 Executive summary In this study called Role of the electricity and district heating in energy efficiency and energy saving, the environmental effects of the efficiency improvements in the end-use and production of the electricity and district heating in Finland are studied. The focus is to analyse the possibilities to reduce the carbon dioxide emissions of the fuel combustion by increasing the energy efficiency. Studied areas of the end-use are; heating and cooling of the buildings, electricity usage in households, industry, private and public services, and energy usage in transport sector. The starting point of the analysing process is the need of the energy in the end use (for instance, the heat demand of the buildings). Based on the energy demand and the efficiency of the energy usage (for instance, efficiency of the heating system), the total amount of the used energy is found. Further, the total energy demand is the sum of the end use and losses in transmission and distribution network. Based on the total energy demand, the production mix, and the efficiency of the production technologies, the total amount of the fuels consumed, and thus emissions from the fuel combustion, can be calculated. The analysing process is illustrated further in the Figure 1. DEMAND END USE TRANSMISSION & DISTRIBUTION PRODUCTION EMISSIONS Heating of the buildings (district heat, electricity, heat pumps, oil, wood, etc.) Waste heat from electric devices (e.g. lighting) End use of electricity (in industry, households, services) Total use of district heating Total use of electricity Losses in T & D Losses in T & D Direct use of fuels Total production of electricity and heat -Separate heat production -CHP -Separate electricity production Efficiency of the production Total usage of the fuels (Oil, coal, natural gas, peat, wood, uranium, etc.) CO 2 Transportation (use of oil, biofuels, natural gas, electricity) Direct use of fuels Figure 1. Analysing process.

6 6 The largest efficiency improvement potential revealed to be in the heating of the buildings and in transportation sector. In total, there is potential to reduce the end use of the energy by 19 % from the present situation by the year 2050 in sectors, which were analysed in this research project. This energy saving will result on the decrease of the carbon dioxide emissions of the fuel combustion in Finland by 27 % from current level (61.2 MtCO 2 /a), if energy production mix remains unchanged. However, it is expected that the production mix will change so that greenhouse gas emissions of the energy production will decrease. If the production of the electricity will be CO 2 -free in the year 2050, the previous mentioned reduction of the carbon dioxide emissions would be 54 % from current level. Furthermore, if also production of the district heating would be free from carbon dioxide emissions, the total emission reduction would be 64 % in the year The heating of the buildings consumes annually 80 TWh energy in Finland. The demand of the heating energy of the Finnish building stock is expected to decrease by 10 % from the current level by the year 2020 and by 43 % by the year This energy saving potential is achieved by improvements in the heat insulation of the buildings and increase in the efficiency of the heating systems. The renewal rate of the building stock in Finland and normal renovations of the buildings are taken into account in these calculation. In addition to heat demand reduction, the environmental effects of the heating can be reduced by choosing the right heating system. Particularly, replacing the oil-based heating by the less polluting heating systems, like wood, heat pumps, district heating, or electricity, plays dominant role in the greenhouse gas reduction. In Finland, about 20 % of all buildings, which means over buildings, are heated by the oil. The carbon dioxide emissions of the heating of an oil heated detached house can be decreased by % by installing air-to-air heat pump. In addition, the decrease of the emissions is estimated to be %, if ground (or water or rock) source heat pump is used. Furthermore, favouring the district heating in the areas, where the heat distribution network is technically and economically feasible to build, increase the efficiency of the whole energy system. The efficiency of the CHP-power plant, where electricity and heat is co-produced, could be over 90 percent, while the efficiency of the typical condensate power plant is usually about 40 %. If the building stock and energy production mix remain unchanged, it is estimated that annual carbon dioxide emissions of the heating of the buildings can be decreased in total by 2.7 MtCO 2 by year 2020 (4 % of the total fuel combustion emissions in Finland in year 2007) and 7.9 MtCO 2 by the year 2050 (12 % of the emissions in the year 2007). Annual carbon dioxide emissions of the Finnish transport sector were 14 MtCO 2 in year 2007, of which about half (7.4 MtCO 2 ) were caused by passenger cars. Hence, reducing the emission levels of the passenger cars have significant effect on the total emissions, and electric passenger cars, either full range battery vehicles or plug-in hybrids, plays a key role in this process. This is mostly due to the higher energy efficiency of the electric motor, compared to internal com-

7 7 bustion motor; the energy usage of the electricity driven car is typically kwh / 100 km, which is equal to 1 2 litres of the gasoline. This causes gco 2 /km emissions, if electricity is generated by the average Finnish production mix. Furthermore, it is possible to achieve emission level 0 g/km, by producing needed electricity from renewable energy sources. Decrease in the emission level is noticeable, when comparing it with modern diesel-fuelled car, of which emissions are typically about 160 g/km. If all passenger cars in Finland were electric cars, and electricity production mix and the amount of the traffic remain unchanged, the annual carbon dioxide emissions would decrease by 5.9 MtCO 2, which is approximately 10 % of the total Finnish fuel combustion CO 2 emissions. If needed electricity were generated by utilising CO 2 free production, the decrease of the emissions would be over 7 MtCO 2. The annual need of the electricity, including losses in transmission and distribution, would increase by 7 TWh, which is about 8 % of the total Finnish electricity consumption. In this research project, the scenario concerning the penetration of the electric cars in the Finland until the year 2050 was made. In that scenario, it is presumed that share of the plug-in hybrid electric vehicles (PHEV) in all new passenger cars will increase from 0 to 60 % during the years , and after that, it will decrease to 40 % by the year In addition, the share of the full range battery electric vehicles is presumed to increase from 0 to 50 % during the years Hence, the share of the internal combustion passenger cars will decrease from present 100 % to 10 % from all new cars by the year When taking into account typical rate of the renewal of the car stocks in Finland, it can be concluded that if this scenario will realise and electricity usage is carbon dioxide free in year 2050, the annual CO 2 emissions, caused by the passenger cars, will decrease 70 % (5.1 MtCO 2 ) by 2050, if the amount of the traffic remains stable. If the penetration of the electric cars is high, and lots of cars are charged simultaneously in the small area, the power demand from distribution network may increase significantly. Demand increase may require reinforcement investments and hence increase the costs of the power distribution. However, the demand increase can be avoided or minimised by adjusting the charging to off-peak hours with the intelligent charging methodology. Hence, it is important to develop and utilise the intelligent charging system for electric cars. Finnish households use the electricity (excluding electric heating) 11 TWh/a, which is 13 % of the all electricity usage in Finland. Most significant device clusters are indoor lighting, cold storage devices, and household and entertainment electronics. Estimated reduction potential in the annual electricity usage of the households in Finland is in total 2.5 TWh, which is 23 % of the total electricity usage of the households. This can be achieved by more efficient electric devices. However, improvement of the energy efficiency of the electric devices increase the

8 8 heat demand of the buildings, since smaller amount of the waste heat from the devices is available. In Finland, especially lighting is used mostly at same time as buildings are heated, that is during the winter. It is estimated that previous mentioned 2.5 TWh decrease in the electricity usage increase annual heating demand by 1.6 TWh. However, the amount of the heat that can be taken into use from the electric devices is strongly case specific and depends for instance from the properties of the heating system and location of the electric devices. Electricity usage in the Finnish industrial sector in year 2007 was 48 TWh, which is 53 % of the all electricity usage in Finland. Major sectors from the electricity usage viewpoint are pulp and paper industry, metal industry and chemical industry. The electricity use in the industrial sector can be decreased by increasing the energy efficiency particularly in the pumps and compressed air systems and by optimising the manufacturing process. Decrease potential in the annual industrial electricity usage in Finland is estimated to be 14 % (6.7 TWh) by the year 2030 and 21 % (10 TWh) by the year 2050 compared with the electricity usage in the year If the electricity production mix is unchanged, the reduction in the annual carbon dioxide emissions would be 2.3 MtCO 2 in year If the reduction in the production of the electricity is focused on the fossil fuel produced electricity, the decrease in the CO 2 emissions would be 9.4 MtCO 2. Annual electricity usage (excluding electricity heating) in private and public services in Finland is 15.5 TWh, which is 17 % of the total electricity usage in Finland. It is estimated that this electricity usage can be decreased by 18 % by increasing the energy efficiency of the lighting, ventilation, and electricity drives. However, efficiency potential estimate in service sector contains some uncertainties, since service sector is highly heterogenic and there is also lack of the accurate energy statistics from this sector.

9 9 Alkusanat Tämä tutkimus on tehty Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta kesän 2008 ja kevään 2009 välisenä aikana. Tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallistuneet Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta TkT Samuli Honkapuro, dipl.ins. Niko Jauhiainen ja prof. Jarmo Partanen sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta prof. Seppo Valkealahti. Lisäksi asiantuntijanäkemyksiä erityisesti rakennusten lämmitykseen liittyen ovat antaneet Tampereen teknillisestä yliopistosta prof. Antero Aittomäki sekä dipl.ins. Juhani Heljo. Projektin johtoryhmään on kuulunut Energiateollisuus ry:n sekä tutkijoiden edustajia. Tekijät tahtovat kiittää sekä johtoryhmää että edellä mainittuja asiantuntijoita työpanoksesta ja hyvistä kommenteista ja näkemyksistä. Lappeenrannassa ja Tampereella elokuussa 2009 Tekijät

10 10 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Executive summary...5 Alkusanat...9 Sisällysluettelo...10 Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Johdanto Tavoitteet ja analysointiperiaatteet Analysointiperiaate Analysointityökalu Teollisuuden sähkön käyttö Kotitalouksien laitesähkö Palvelu- ja julkinen sektori Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Liikenteen energian käyttö Sähkön ja lämmön tuotanto Elinkaarianalyysi Gemis-työkalulla Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Rakennusten lämmöntarve Lämmitystekniikat Sähkölämmitys Kaukolämpö Öljylämmitys Puu Lämpöpumput Korvaustarkastelut Rakennusten jäähdytys...48

11 Jäähdytysenergian tarve Jäähdytystekniikat Jäähdytyksen vaikutukset energiajärjestelmän kannalta Yhteenveto Rakennusten lämmitysenergian tarve Lämmitystapojen muutosten vaikutukset Jäähdytys Kotitalouksien sähkönkäyttö Valaistus Kylmälaitteet Kodinelektroniikka Muut laitteet Yhteenveto Julkisen- ja palvelusektorin sähkönkäyttö Sähkön käytön nykytila Valaistus Ilmanvaihto Sähkömoottorit Toimistolaitteet Yhteenveto Teollisuuden sähkönkäyttö Teollisuuden sähkönkäyttö toiminnoittain Pumppaukset Paineilma Muut tehostamismahdollisuudet Puhaltimet Korkeahyötysuhteiset moottori...79

12 Valaistus Valmistusprosessin tehostaminen Yhteenveto Liikenteen energiankäyttö Henkilöautoliikenne Sähköautojen potentiaali päästöjen vähennyksessä Sähköautojen ja ladattavien hybridien teknologinen kehitysskenaario Ladattavien hybridien kustannusanalyysi Skenaario ladattavien hybridien ja sähköakkuautojen yleistymisestä Sähköautojen verkostovaikutukset Raideliikenne Yhteenveto Markkinapaikan eli verkkoliitynnän kehittyminen Sähkön ja lämmön tuotanto Tuotantomuodot Höyryvoimalaitokset Vastapainevoimalaitos Kaasuturbiinilaitos Dieselvoimalaitokset Kombivoimalaitokset Tuulivoima Vesivoima Aurinkoenergia Polttokenno Pienen kokoluokan CHP-tuotanto Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Yhteenveto Yhteenveto ja suositukset Loppukäytön tehostamispotentiaali...121

13 Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Liikenne Kotitalouksien sähkönkäyttö Teollisuus Julkiset ja yksityiset palvelut Energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutukset Lähdeluettelo...130

14 14 Käytetyt merkinnät ja lyhenteet BAT BAU BWR CCGT CCS CEV CFL CHP EPR FBR FCAPUV FCEV FPBEV GEMIS GIF H2ICV HEV HTR IGCC ILP IPCC LCA LPG MLP NEV PHEV PWR ZEV Best Available Technology Business as Usual Boiled Water Reactor Combined Cycle Gas Turbine Carbon Capture and Storage City Electric Vehicle Compact fluorescent Combined Heat and Power, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto European Pressurised Water Reactor Fast Breeder Reactor Fuel Cell Auxiliary Power Unit Fuel Cell Electric Vehicle Full Performance Battery Electric Vehicle Global Emissions Model for Integrated Systems Generation IV International Forum Hydrogen Internal Combustion Vehicle Hybrid Electric Vehicle High Temperature Reactor Integrated Gasification Combined Cycle Ilmalämpöpumppu Intergovernmental Panel on Climate Change Life-Cycle Analysis, elinkaarianalyysi Liquefied Petroleum Gas Maalämpöpumppu Neighbourhood Electric Vehicle Plug-in Hybrid Electric Vehicle Pressurised Water Reactor Zero Emission Vehicle

15 15 1 Johdanto Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat merkittävimpiä keinoja vähentää öljyriippuvuutta ja ilmastomuutokseen vaikuttavia CO 2 -päästöjä. Energiajärjestelmän energiatehokkuuden parantamisessa sähköllä ja CHP-laitoksissa tuotetulla kaukolämmöllä on ollut ja tulee olemaan erittäin keskeinen rooli. Vanha sanonta sähkön käytön lisääminen vähentää kokonaisenergian käyttöä on entistä vahvempana voimassa. Myös Suomelle on asetettu haasteelliset tavoitteet energiansäästöön ja CO 2 -päästöjen vähentämiseen liittyvissä talkoissa. Sähkö- ja kaukolämpöalan kannalta keskeinen kysymys liittyy siihen, mikä on alan rooli kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvissä toimissa. Tässä tutkimushankkeessa analysoidaan energian käytön tehostamisen vaikutuksia sellaisissa kohteissa, joissa sähköllä ja/tai kaukolämmöllä on merkittävä rooli. Siten tarkasteltavia kohteita ovat rakennusten lämmitys ja jäähdytys, kotitalouksien, julkisen- ja palvelusektorin sekä teollisuuden sähkön käyttö, liikenteen sähkön käytön lisäämisen mahdollisuudet sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti sähkön osalta markkinapaikan, eli verkkoliittymän roolia. Tutkimushankkeessa tarkastellaan energiansäästöpotentiaalia vuosille 2020 ja Energian käytön vaikutuksien analysointi alkaa energian tarpeesta, josta päästään loppukäytön hyötysuhteen perusteella energian kokonaiskäyttöön. Kun tähän lisätään siirto- ja jakelujärjestelmän häviöt, on lopputuloksena kokonaistuotanto, josta tuotantotapajakauman sekä tuotantomuotojen hyötysuhteiden perusteella määritetään polttoaineiden käyttö sekä niiden aiheuttamat päästöt. Ketjussa kokonaisuutta katsotaan siis käyttöpäästä lähtien. Siten myös raportissa käsittely aloitetaan loppukäytöstä ja edetään siitä tuotantoon. Prosessi on iteratiivinen siten, että loppukäytön tehostamisen ympäristövaikutukset riippuvat tuotannon hyötysuhteista. Joten, jos tarkastellaan sekä tuotannon että loppukäytön energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksia, täytyy molemmat analysoida saman aikaisesti. Tutkimusraportin alussa on kerrottu tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt analysointiperiaatteet ja menetelmät. Tästä edetään energian loppukäyttöön, käsittäen rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen sekä sähkön käytön kotitalouksissa, julkisella ja palvelusektorilla ja teollisuudessa sekä liikenteen energiankäytön. Loppukäytön energiatehokkuudet analysoidaan kohteittain, sekä arvioidaan niiden kokonaisvaikutukset nykyisellä tuotantotekniikalla. Loppuosassa raporttia käsitellään tuotantomenetelmien kehitysnäkymiä sekä markkinapaikan eli verkkoliitynnän kehittymistä. Raportin lopussa esitetään yhteenveto sähkön ja kaukolämmön energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksista, huomioiden loppukäyttö, siirtotie sekä tuotanto. Suosituksina esitetään merkittävimmät tekniikat ja menetelmät, joiden yleistymistä edistämällä voidaan parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta ja pienentää kokonaispäästöjä. Raportissa esitetyt analyysit on tehty pääosin elokuun 2008 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana.

16 16 2 Tavoitteet ja analysointiperiaatteet Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida sähkön ja kaukolämmön roolia energiatehokkuuden parantamisessa ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä. Tutkimuksessa määritetään sähkön ja kaukolämmön energiatehokkuus- ja säästöpotentiaali käyttökohteittain. Lisäksi analysoidaan muiden energiamuotojen korvaamista sähköllä ja kaukolämmöllä ja sen vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ja energiatehokkuuteen. Analyysien perusteella kartoitetaan tärkeimmät kohteet, joissa energiatehokkuutta pystytään oleellisesti parantamaan sähkön ja kaukolämmön käytöllä. Tutkimuksessa keskitytään kohteisiin, joissa energiatehokkuus parantuu oleellisesti sähkön tai kaukolämmön käytön avulla, joko tehostamalla sähkön ja lämmön käyttöä tai siirtymällä muista energiamuodoista em. vaihtoehtoihin. On huomattava, että monissa kohteissa on useita muitakin keinoja parantaa energiatehokkuutta, mutta niitä ei ole tässä yhteydessä analysoitu tarkemmin. Loppuenergian käyttöön vaikuttavat luonnollisesti myös monet muut asiat kuin pelkkä teknologinen kehitys. Esimerkiksi teollisuuden energiankäytössä on rakennemuutoksilla ja suhdannevaihteluilla merkittävä rooli. Tässä raportissa lähtökohtana on kuitenkin kartoittaa teknisiä mahdollisuuksia energiansäästössä. Siten muiden tekijöiden vaikutuksia ei ole tässä yhteydessä tarkasteltu. Lopputuloksena saadaan kuitenkin prosentuaalinen arvo tehostamispotentiaalista, joka voidaan suhteuttaa myös muiden seikkojen vuoksi muuttuneeseen energiankäytön tilanteeseen. 2.1 Analysointiperiaate Tutkimuksessa on analysoitu koko energiajärjestelmän energiatehokkuutta lähtien energian loppukulutuksesta. Periaatteena on analysoida ensimmäiseksi energian tarve, esimerkiksi rakennusten lämmityksessä lämmön tarve, lähtien eri rakennustyyppien ominaiskulutuksesta (kwh/m 2,a) ja kokonaismäärästä (m 2 ). Kun huomioidaan energian loppukäytön hyötysuhde, lämmityksen tapauksessa lämmitysjärjestelmän hyötysuhde, saadaan tulokseksi energian loppukäyttö. Lisäämällä tähän siirrossa ja jakelussa tapahtuvat häviöt, tässä tapauksessa sähkö- ja kaukolämpöverkon häviöt, saadaan tuotannon kokonaismäärä. Tästä puolestaan päästään polttoaineiden kulutukseen, huomioimalla tuotantotapajakauma sekä eri tuotantomuotojen hyötysuhteet. Polttoaineiden käytön perusteella voidaan laskea tuotannon aiheuttamat päästöt. Analysointiperiaate on esitetty kuvassa 2.1.

17 17 TARVE LOPPUKÄYTTÖ SIIRTO & JAKELU TUOTANTO PÄÄSTÖT Polttoaineiden suora käyttö Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, sähkö, lämpöpumput, öljy, puu ) Kaukolämmön kokonaiskulutus Sähkön ja lämmön tuotanto Hukkalämpö sähkölaitteista (esim. valaistus) Sähkön loppukäyttö (teollisuus, kotitaloudet, julkinen, palvelu) Sähkön kokonaiskulutus Siirron ja jakelun häviöt Siirron ja jakelun häviöt -Lämmön erillistuotanto -Yhteistuotanto -Sähkön erillistuotanto Tuotannon hyötysuhde Polttoaineiden kokonaiskäyttö (Öljy, hiili, maakaasu, turve, puu, uraani ) CO 2 Liikenne (öljy, biopolttoaineet, maakaasu, sähkö) Polttoaineiden suora käyttö Kuva 2.1. Analysointiperiaate. Kuten kuvaan 2.1 on merkitty, on sähkölaitteilla usein lämmittävä vaikutus, jolloin laitteiden hukkalämpö vähentää mahdollisesti rakennusten lämmitystarvetta. Suomen olosuhteissa etenkin valaistuksessa tällä on merkitystä, koska rakennusten lämmitys kohdistuu pimeään vuodenaikaan. Hukkalämmön hyödyntämispotentiaalin arvioimista vaikeuttaa kuitenkin se, että hyödyn suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti, riippuen mm. lämmitysjärjestelmän ominaisuuksista. Laitteiden hukkalämmön vaikutukset otetaan analyyseissä huomioon siltä osin kuin niistä on tietoa. Sähkön ja lämmön loppukäytön muutosten vaikutuksia tuotannon päästöihin voidaan analysoida kahdella eri periaatteella. Tuotantotapajakauma voidaan olettaa vakioksi, jolloin tuotannon ominaispäästöt (g/kwh) pysyvät vakiona. Näin voidaan tarkastella muutosten marginaalivaikutuksia. Toisaalta, mikäli energian loppukäytössä tapahtuu suuria muutoksia, voi sillä olla vaikutuksia myös tuotantotapajakaumaan. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ajotapa määräytyy yleensä lämpökuorman perusteella. Tällöin muutokset kaukolämmön loppukäytössä vaikuttavat yhteistuotannolla tuotettavan sähkön määrään, ja siten myös tuotannon ominaispäästöihin. Päästövaikutukset puolestaan riippuvat voimakkaasti siitä, mitä tuotantomuotoa lisätään tai vähennetään, eli mikä on marginaalituotantomuoto. Tässä tutkimuksessa tehdyissä tarkasteluissa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia molemmilla tavoilla, jolloin nähdään sekä marginaalivaikutus että tuotantotapamuutokset huomioiva kokonaisvaikutus. Käytännössä analysointia on tehty tutkimuksen aikana kehitetyllä Excel-pohjaisella työkalulla sekä elinkaarianalyyseihin tarkoitetulla Gemis-ohjelmistolla. Näistä jälkimmäisellä on tehty tietyistä kohteista tarkempia elinkaarianalyysejä, joissa on vertailtu eri vaihtoehtojen kokonais-

18 18 vaikutuksia, huomioiden sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Tutkimuksessa kehitetyllä työkalulla puolestaan mallinnetaan koko energiajärjestelmä siten, että sähkön ja kaukolämmön loppukäytön muutosten suuren mittakaavan vaikutukset syntyviin päästöihin voidaan analysoida. Näistä molemmista työkaluista on jäljempänä tarkempi kuvaus. Johtuen tutkimuskysymysten laajuudesta, kuten koko energiajärjestelmän analysointi, sekä aikataulusta, on laskennassa keskitytty ainoastaan oleellisimpiin seikkoihin ja jouduttu tekemään joitakin yksinkertaistuksia. Siten kokonaisuuden kannalta vähäisen merkityksen omaavat seikat on jätetty analysoinnissa huomioimatta. Analyyseissä on keskitytty nimenomaan energiamääriin, siten tuotantokapasiteetin tarpeita ei ole mallinnettu syvällisesti. Päästöjen osalta tässä analysoinnissa keskitytään hiilidioksidipäästöihin. Päähuomio analyyseissä on tuotannon suorissa päästöissä (ns. piippupäästöt), koska niiden osuus kokonaispäästöistä on hallitseva. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 78,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna Polttoaineen käytön hiilidioksidipäästöt puolestaan olivat 61,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joka on 79 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Kioton tavoitetaso vuosille puolestaan on 71 miljoonaa tonnia, kuten kuvassa 2.2 on esitetty (Tilastokeskus 2009). Kuva 2.2 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina (Tilastokeskus 2009). * = ennakkotieto. Sähkön ja lämmön tuotannon osalta lähtökohtana on Suomen nykyinen tuotantotapajakauma, jonka oletetaan kehittyvän päästöttömään suuntaan siten, että vuonna 2050 tuotannon oletetaan olevan täysin hiilidioksidivapaata. Nykyisellään Suomen sähköntuotannosta noin 65 % on hiilidioksidivapaata. Jotta voidaan keskittyä tarkastelemaan Suomen tuotantokapasiteetin muutosten vaikutuksia, käytetään analyyseissä kotimaista tuotantorakennetta. Käytännössä Suomeen tuodaan n. 15 % vuotuisesta sähköenergiankulutuksesta.

19 Analysointityökalu Tutkimuksen aikana on kehitetty laskennan avuksi Excel-pohjainen analysointityökalu. Pääperiaate siinä on kuvassa 2.1 esitetyn kaltainen, energian loppukäytöstä lähtevä analysointi. Laskentatyökalussa loppukäyttö jaetaan kuuteen alakohtaan: rakennusten lämmitys ja jäähdytys, kotitalouksien sähkönkäyttö, julkisen sektorin sähkönkäyttö, yksityisen palvelusektorin sähkönkäyttö, teollisuuden energiankäyttö sekä liikenteen energiankäyttö. Energian loppukäyttö sektoreittain ja käyttömuodoittain (sähkö, kaukolämpö, polttoaineet) lasketaan energian tarpeen sekä loppukäytön hyötysuhteen perusteella. Laskentatapa vaihtelee käytännössä sen mukaan, mikä on kullekin sektorille luontevin tapa analysoida energian käyttöä. Kaikkien sektorien energiankäyttö lasketaan yhteen käyttömuodoittain, jolloin saadaan energian kokonaiskäyttö. Lisättäessä tähän siirron ja jakelun energiahäviöt, päästään tuotannon kokonaismäärään. Tästä saadaan polttoaineiden aiheuttamat päästöt ja kustannukset huomioimalla tuotantotapajakauma sekä tuotannon hyötysuhteet Teollisuuden sähkön käyttö Teollisuuden sähkön käyttö on jaettu toimialoittain ja toiminnoittain, siten että eri toimintojen tehostamisen vaikutuksia analysoitaessa huomioidaan toiminnon laajuus kullakin toimialalla. Sähkön käyttö on jaoteltu seuraaviin toimintoihin: pumput, puhaltimet, paineilma, jäähdytys, kuljettimet, muut moottorit, valaistus sekä muu kulutus. Toimialajaottelussa on puolestaan käytetty seuraavia toimialaluokkia: mineraalien kaivu, elintarviketeollisuus, tekstiili ja vaateteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä muu tehdasteollisuus. Sähkön käytön tehostuminen voidaan kohdistaa joko tietyille toiminnoille tai tietyille toimialoille, myös molempia lähestymistapoja voidaan käyttää samanaikaisesti. Ensin mainitussa voidaan esimerkiksi analysoida pumppauksen energiatehokkuuden kasvamisen vaikutukset siten, että analyysissä huomioidaan, kuinka suuri osuus sähköstä käytetään pumppaukseen kullakin toimialalla. Sähkön käytöstä kiinteistön lämmityksessä hyödynnettävä energiaosuus syötetään toimialoittain. Kyseinen energiamäärä vähennetään teollisuusrakennusten lämmöntarpeesta Kotitalouksien laitesähkö Kotitalouksien laitesähkö on jaoteltu Adaton (2008) tutkimuksessa käytettyihin toimintoihin (kylmälaitteet, ruuan valmistus, astianpesu, pyykinpesu ja kuivaus, TV ja lisälaitteet, tietotekniikka, sähkökiukaat, LVI, sähkölattialämmitys, autonlämmitys, sisävalaistus, ulkovalaistus, muut). Näiden toimintojen osalta voidaan syöttää kunkin toiminnon osuus kokonaiskulutuksesta, kulutuksen muutos sekä hyödynnettävä hukkalämpö toiminnoittain. Näin voidaan analysoida tietyn toiminnon tehostumisen kokonaisvaikutuksia, huomioiden myös kiinteistön lämmityk-

20 20 sessä hyödynnettävän hukkaenergian vaikutus. Lämmittävä hukkaenergia vähennetään kotitalouksien lämmitystarpeesta Palvelu- ja julkinen sektori Palvelusektori on jaoteltu hotelleihin ja ravintoloihin, kauppaan sekä toimistoihin ja hallintoon. Julkinen sektori puolestaan sisältää terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutuspalvelut sekä muut julkiset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Laitesähkön käyttö on jaoteltu näiden sisällä valaistukseen, ilmanvaihtoon sekä muuhun kulutukseen. Kullekin toiminnolle voidaan toimialakohtaisesti määrittää sähkön käytöstä kiinteistön lämmityksessä hyödynnettävä osuus, joka vähennetään palvelurakennusten lämmöntarpeesta. Sähkön käytön tehostuminen voidaan antaa toiminnoittain, jolloin kokonaisvaikutusten analysoinnissa tulee huomioiduksi toimialakohtaiset erot toimintojen osuudessa kokonaissähkönkulutuksesta Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Rakennusten lämmitys -osiossa syötetään lähtötiedoiksi rakennusten lukumäärä, pinta-ala, lämmitettävä osuus pinta-alasta, rakennuksen vuotuinen lämmöntarve (kwh/m 2 ), sekä lämmitystapajakauma rakennustyypeittäin. Näiden perusteella saadaan käytettävä lämmitysenergia lämmitysmuodoittain (öljy, sähkö, kaukolämpö, puu, lämpöpumput). Kun huomioidaan lämmitysjärjestelmien hyötysuhteet, päästään tästä energian tarpeeseen. Käyttövesi oletetaan lämmitettävän samalla lämmitysmuodolla kuin rakennuskin, mutta veden lämmitykselle voidaan antaa oma hyötysuhde. Lisäksi osa veden lämmitykseen kuluvasta energiasta oletetaan voitavan käyttää rakennuksen lämmitykseen. Kuvassa 2.3 on esitetty yksinkertaistettu periaate rakennusten lämmitykseen tarvittavan energian laskennasta.

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector Veli-Matti Mäkelä This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Projektin yhteenveto Jari Shemeikka Projektin osatehtäväkokonaisuudet Pientalokaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Exercise 3. (session: )

Exercise 3. (session: ) 1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

13/04/2011. Energy supply of communities facing challenge of Climate Change. Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta

13/04/2011. Energy supply of communities facing challenge of Climate Change. Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta Energy supply of communities facing challenge of Climate Change Structure of community influences both direcly and indectly on emissions Directly: Dense community

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo Greenfield Consulting Ltd PHONE: +358 40 502 8300 Reelinki 30, 01100 Itäsalmi, Finland FAX: +358 9 8683 6980 www.greenfieldconsulting.fi E-MAIL: herkko@greenfieldconsulting.fi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot