Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Raportti, Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä Samuli Honkapuro, LUT Niko Jauhiainen, LUT Jarmo Partanen, LUT Seppo Valkealahti, TTY

2 2 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa on analysoitu sähkön ja lämmön loppukäytön ja tuotannon energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksia energiajärjestelmän päästöjen kannalta. Tarkasteltavia kohteita ovat olleet rakennusten lämmitys ja jäähdytys, kotitalouksien, palveluiden ja teollisuuden sähkön käyttö sekä liikenteen päästövaikutukset. Tässä tutkimuksessa tarkastelluissa käyttökohteissa arvioidaan olevan huomattavaa tehostamispotentiaalia siten, että energian loppukäyttöä voidaan näiden avulla pienentää yhteensä 19 % vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä tehostamispotentiaalia on 5 % kaikesta loppuenergiankäytöstä. Tehostamispotentiaalia on erityisesti rakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä, kuten myös teollisuuden ja kotitalouksien energiankäytössä. Tässä esitetyssä skenaariossa sähköllä ja kaukolämmöllä korvataan muita energiamuotoja, kuten liikenteen polttoaineita ja lämmitysöljyä. Siten sähkön osuus loppuenergiasta kasvaa nykyisestä 27 %:sta 29 %:iin vuoteen 2050 mennessä, mikäli suoritemäärät ovat nykyiset. Koska rakennusten lämmöntarpeen odotetaan pienentyvän selvästi, ei kaukolämmön osuuteen loppuenergiasta ole tämän skenaarion mukaan odotettavissa merkittäviä muutoksia. Suoritemäärien muutokset, joita ei tässä tutkimuksessa ole tarkasteltu, vaikuttavat oleellisesti loppuenergian käyttöön ja eri energiamuotojen osuuteen. Energiankäytön ja tuotannon tehostumisen avulla on saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä. Mikäli oletetaan, että sähkön tuotanto on hiilidioksidivapaata vuonna 2050, voidaan Suomen hiilidioksidipäästöjä pienentää tässä raportissa esitetyillä keinoilla 54 % nykyisestä tasosta. Rakennusten lämmittämiseen tarvittava energiamäärä pienentyy rakennusten eristystason kehittymisen sekä lämmitysjärjestelmien hyötysuhteen parantumisen myötä. Näillä keinoin arvioidaan lämmitykseen tarvittavan energiamäärän pienentyvän nykyisestä vuoteen 2020 mennessä 10 % ja vuoteen 2050 mennessä 43 %. Energiatarpeen pienentymisen ohella syntyviin päästöihin vaikuttavat käytettävät lämmitysmuodot. Tällöin merkittävässä roolissa on öljylämmityksen korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla sekä maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistyminen. Ilmalämpöpumpulla voidaan pienentää rakennuksen lämmityksen päästöjä %, kun taas maalämpöpumpulla päästään % päästövähennykseen, verrattuna öljylämmitykseen. Öljylämmityksen potentiaalisia korvaavia vaihtoehtoja ovat puulämmitys, sähkö ja maalämpöpumput sekä kaukolämpö niillä alueilla, joilla on olemassa oleva kaukolämpöverkko tai se on teknis-taloudellisesti sinne järkevää rakentaa.

3 3 Kaukolämmön käyttöä puoltaa sen positiiviset vaikutukset koko energiajärjestelmän kannalta; tuotettaessa sähköä ja lämpöä yhteistuotannolla, kokonaishyötysuhteeksi muodostuu lähes 90 %, kun puolestaan lauhdetuotannossa jäädään n. 40 % tuntumaan. Jotta yhteistuotantosähköä voidaan tuottaa, tarvitaan käyttöpaikka kaukolämmölle. Siten olennaisinta on varmistaa kaukolämmön hyödyntäminen niillä alueilla, joilla kaukolämpöä on saatavilla. Tällöin etusijalla ovat kiinteistöiden oikean lämmönlähteen valitseminen sekä sähköisten lisälämmittimien käytön minimoiminen kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Henkilöautoliikenteen päästöjen vähennyksessä merkittävässä roolissa tulevat olemaan sähköverkosta ladattavat hybridiautot sekä sähköakkuautot. Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat sähköiset henkilöautot kuluttavat sähköenergiaa kwh/100 km, jolloin nykyisellä Suomen sähköntuotantotapajakaumalla päästöjä syntyy n g/km, joka on huomattavan vähän verrattuna uuteen diesel-autoon, jonka keskipäästö on n. 165 g/km. Myös täysin päästötön liikkuminen sähköautoilla on mahdollista, mikäli nämä ladataan uusiutuvalla energialla, kuten vesitai tuulivoimalla. Mikäli kaikki Suomen nykyinen henkilöautoliikenne hoidettaisiin sähköautoilla, pienentyisivät päästöt nykyisellä liikennemäärällä ja sähkön tuotantojakaumalla laskettuna n. 5,9 MtCO 2 /a, joka vastaa n. 10 % Suomen nykyisistä päästöistä. Sähköenergiaa siirtohäviöt mukaan lukien tarvittaisiin 7 TWh/a. Tässä raportissa esitetyssä sähköautojen yleistymisestä koskevassa skenaariossa on arvioitu, että sähköisten ajonevojen lisääminen pienentäisi vuonna 2020 henkilöautoliikenteen päästöjä 1,7 %, mikä vastaa 0,2 % pienentymistä kaikissa Suomen hiilidioksidipäästöissä. Vastaavasti vuonna 2050 päästövähennys olisi 70 % henkilöautoliikenteen päästöistä ja 8,3 % Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä, mikäli oletetaan että sähköntuotanto ei synnytä vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjä. Sähköautojen verkostovaikutusten osalta avainasemassa on älykäs latauksen ohjaus; mikäli akkuja ladataan ilman ohjausta, voi se kasvattaa huomattavasti jakeluverkon huipputehoja, joka johtaa mittaviin verkon vahvistusinvestointeihin ja siten kasvaneisiin siirtohintoihin. Älykkäällä latauksella autojen akkuja voidaan ladata siten, että useimmissa tilanteissa vältytään verkon huipputehon kasvulta, vaikka siirretty energiamäärä kasvaakin. Kotitaloudet käyttävät nk. laitesähköä, joka ei sisällä sähkölämmityksen käyttämää sähköenergiaa, n. 11 TWh vuodessa, joka on n. 13 % Suomessa vuosittain käytettävästä sähköenergiasta. Kulutukseltaan suurimmat laiteryhmät ovat valaistus, kylmälaitteet sekä kodin elektroniikka. Kaikkien kotitalouslaitteiden teknisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan 23 % kotitalouksien sähkön käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Samalla kuitenkin rakennusten lämmitysenergian tarve kasvaa, kun sähkölaitteiden rakennukseen luovuttama lämpöenergia pienentyy.

4 4 Teollisuuden sähkön käyttöä olisi teknisillä tehostamiskeinoilla mahdollista pienentää 14 % vuoteen 2030 mennessä ja 21 % vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat yksittäiset säästökohteet ovat tuotantoprosessien optimoinnissa sekä pumppauksissa ja paineilmalaitteistoissa. Nykyisellä Suomen sähköntuotantojakaumalla 21 % tehostaminen teollisuuden sähkönkäytössä tarkoittaisi 3,5 % pienentymistä kokonaishiilidioksidipäästöissä. Mikäli sähköntuotannon vähennys kohdistuisi fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun lauhdesähköön, olisi päästövähennys jo 15 % Suomen vuotuisista päästöistä. Sähkönsäästön lisäksi teollisuudessa on paljon energiatehokkuuspotentiaalia hukkalämmön hyödyntämisessä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu, että julkisen ja palvelusektorin laitesähkön käytössä, joka vastaa tällä hetkellä n. 17 % kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä, olisi n. 18 % säästöpotentiaali, joka saavutetaan erityisesti valaistusta, ilmanvaihtoa ja sähkökäyttöjä tehostamalla. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin epävarmuuksia, johtuen sekä tarkkojen tilastotietojen puuttumisesta että sektorin heterogeenisyydestä.

5 5 Executive summary In this study called Role of the electricity and district heating in energy efficiency and energy saving, the environmental effects of the efficiency improvements in the end-use and production of the electricity and district heating in Finland are studied. The focus is to analyse the possibilities to reduce the carbon dioxide emissions of the fuel combustion by increasing the energy efficiency. Studied areas of the end-use are; heating and cooling of the buildings, electricity usage in households, industry, private and public services, and energy usage in transport sector. The starting point of the analysing process is the need of the energy in the end use (for instance, the heat demand of the buildings). Based on the energy demand and the efficiency of the energy usage (for instance, efficiency of the heating system), the total amount of the used energy is found. Further, the total energy demand is the sum of the end use and losses in transmission and distribution network. Based on the total energy demand, the production mix, and the efficiency of the production technologies, the total amount of the fuels consumed, and thus emissions from the fuel combustion, can be calculated. The analysing process is illustrated further in the Figure 1. DEMAND END USE TRANSMISSION & DISTRIBUTION PRODUCTION EMISSIONS Heating of the buildings (district heat, electricity, heat pumps, oil, wood, etc.) Waste heat from electric devices (e.g. lighting) End use of electricity (in industry, households, services) Total use of district heating Total use of electricity Losses in T & D Losses in T & D Direct use of fuels Total production of electricity and heat -Separate heat production -CHP -Separate electricity production Efficiency of the production Total usage of the fuels (Oil, coal, natural gas, peat, wood, uranium, etc.) CO 2 Transportation (use of oil, biofuels, natural gas, electricity) Direct use of fuels Figure 1. Analysing process.

6 6 The largest efficiency improvement potential revealed to be in the heating of the buildings and in transportation sector. In total, there is potential to reduce the end use of the energy by 19 % from the present situation by the year 2050 in sectors, which were analysed in this research project. This energy saving will result on the decrease of the carbon dioxide emissions of the fuel combustion in Finland by 27 % from current level (61.2 MtCO 2 /a), if energy production mix remains unchanged. However, it is expected that the production mix will change so that greenhouse gas emissions of the energy production will decrease. If the production of the electricity will be CO 2 -free in the year 2050, the previous mentioned reduction of the carbon dioxide emissions would be 54 % from current level. Furthermore, if also production of the district heating would be free from carbon dioxide emissions, the total emission reduction would be 64 % in the year The heating of the buildings consumes annually 80 TWh energy in Finland. The demand of the heating energy of the Finnish building stock is expected to decrease by 10 % from the current level by the year 2020 and by 43 % by the year This energy saving potential is achieved by improvements in the heat insulation of the buildings and increase in the efficiency of the heating systems. The renewal rate of the building stock in Finland and normal renovations of the buildings are taken into account in these calculation. In addition to heat demand reduction, the environmental effects of the heating can be reduced by choosing the right heating system. Particularly, replacing the oil-based heating by the less polluting heating systems, like wood, heat pumps, district heating, or electricity, plays dominant role in the greenhouse gas reduction. In Finland, about 20 % of all buildings, which means over buildings, are heated by the oil. The carbon dioxide emissions of the heating of an oil heated detached house can be decreased by % by installing air-to-air heat pump. In addition, the decrease of the emissions is estimated to be %, if ground (or water or rock) source heat pump is used. Furthermore, favouring the district heating in the areas, where the heat distribution network is technically and economically feasible to build, increase the efficiency of the whole energy system. The efficiency of the CHP-power plant, where electricity and heat is co-produced, could be over 90 percent, while the efficiency of the typical condensate power plant is usually about 40 %. If the building stock and energy production mix remain unchanged, it is estimated that annual carbon dioxide emissions of the heating of the buildings can be decreased in total by 2.7 MtCO 2 by year 2020 (4 % of the total fuel combustion emissions in Finland in year 2007) and 7.9 MtCO 2 by the year 2050 (12 % of the emissions in the year 2007). Annual carbon dioxide emissions of the Finnish transport sector were 14 MtCO 2 in year 2007, of which about half (7.4 MtCO 2 ) were caused by passenger cars. Hence, reducing the emission levels of the passenger cars have significant effect on the total emissions, and electric passenger cars, either full range battery vehicles or plug-in hybrids, plays a key role in this process. This is mostly due to the higher energy efficiency of the electric motor, compared to internal com-

7 7 bustion motor; the energy usage of the electricity driven car is typically kwh / 100 km, which is equal to 1 2 litres of the gasoline. This causes gco 2 /km emissions, if electricity is generated by the average Finnish production mix. Furthermore, it is possible to achieve emission level 0 g/km, by producing needed electricity from renewable energy sources. Decrease in the emission level is noticeable, when comparing it with modern diesel-fuelled car, of which emissions are typically about 160 g/km. If all passenger cars in Finland were electric cars, and electricity production mix and the amount of the traffic remain unchanged, the annual carbon dioxide emissions would decrease by 5.9 MtCO 2, which is approximately 10 % of the total Finnish fuel combustion CO 2 emissions. If needed electricity were generated by utilising CO 2 free production, the decrease of the emissions would be over 7 MtCO 2. The annual need of the electricity, including losses in transmission and distribution, would increase by 7 TWh, which is about 8 % of the total Finnish electricity consumption. In this research project, the scenario concerning the penetration of the electric cars in the Finland until the year 2050 was made. In that scenario, it is presumed that share of the plug-in hybrid electric vehicles (PHEV) in all new passenger cars will increase from 0 to 60 % during the years , and after that, it will decrease to 40 % by the year In addition, the share of the full range battery electric vehicles is presumed to increase from 0 to 50 % during the years Hence, the share of the internal combustion passenger cars will decrease from present 100 % to 10 % from all new cars by the year When taking into account typical rate of the renewal of the car stocks in Finland, it can be concluded that if this scenario will realise and electricity usage is carbon dioxide free in year 2050, the annual CO 2 emissions, caused by the passenger cars, will decrease 70 % (5.1 MtCO 2 ) by 2050, if the amount of the traffic remains stable. If the penetration of the electric cars is high, and lots of cars are charged simultaneously in the small area, the power demand from distribution network may increase significantly. Demand increase may require reinforcement investments and hence increase the costs of the power distribution. However, the demand increase can be avoided or minimised by adjusting the charging to off-peak hours with the intelligent charging methodology. Hence, it is important to develop and utilise the intelligent charging system for electric cars. Finnish households use the electricity (excluding electric heating) 11 TWh/a, which is 13 % of the all electricity usage in Finland. Most significant device clusters are indoor lighting, cold storage devices, and household and entertainment electronics. Estimated reduction potential in the annual electricity usage of the households in Finland is in total 2.5 TWh, which is 23 % of the total electricity usage of the households. This can be achieved by more efficient electric devices. However, improvement of the energy efficiency of the electric devices increase the

8 8 heat demand of the buildings, since smaller amount of the waste heat from the devices is available. In Finland, especially lighting is used mostly at same time as buildings are heated, that is during the winter. It is estimated that previous mentioned 2.5 TWh decrease in the electricity usage increase annual heating demand by 1.6 TWh. However, the amount of the heat that can be taken into use from the electric devices is strongly case specific and depends for instance from the properties of the heating system and location of the electric devices. Electricity usage in the Finnish industrial sector in year 2007 was 48 TWh, which is 53 % of the all electricity usage in Finland. Major sectors from the electricity usage viewpoint are pulp and paper industry, metal industry and chemical industry. The electricity use in the industrial sector can be decreased by increasing the energy efficiency particularly in the pumps and compressed air systems and by optimising the manufacturing process. Decrease potential in the annual industrial electricity usage in Finland is estimated to be 14 % (6.7 TWh) by the year 2030 and 21 % (10 TWh) by the year 2050 compared with the electricity usage in the year If the electricity production mix is unchanged, the reduction in the annual carbon dioxide emissions would be 2.3 MtCO 2 in year If the reduction in the production of the electricity is focused on the fossil fuel produced electricity, the decrease in the CO 2 emissions would be 9.4 MtCO 2. Annual electricity usage (excluding electricity heating) in private and public services in Finland is 15.5 TWh, which is 17 % of the total electricity usage in Finland. It is estimated that this electricity usage can be decreased by 18 % by increasing the energy efficiency of the lighting, ventilation, and electricity drives. However, efficiency potential estimate in service sector contains some uncertainties, since service sector is highly heterogenic and there is also lack of the accurate energy statistics from this sector.

9 9 Alkusanat Tämä tutkimus on tehty Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta kesän 2008 ja kevään 2009 välisenä aikana. Tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallistuneet Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta TkT Samuli Honkapuro, dipl.ins. Niko Jauhiainen ja prof. Jarmo Partanen sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta prof. Seppo Valkealahti. Lisäksi asiantuntijanäkemyksiä erityisesti rakennusten lämmitykseen liittyen ovat antaneet Tampereen teknillisestä yliopistosta prof. Antero Aittomäki sekä dipl.ins. Juhani Heljo. Projektin johtoryhmään on kuulunut Energiateollisuus ry:n sekä tutkijoiden edustajia. Tekijät tahtovat kiittää sekä johtoryhmää että edellä mainittuja asiantuntijoita työpanoksesta ja hyvistä kommenteista ja näkemyksistä. Lappeenrannassa ja Tampereella elokuussa 2009 Tekijät

10 10 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Executive summary...5 Alkusanat...9 Sisällysluettelo...10 Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Johdanto Tavoitteet ja analysointiperiaatteet Analysointiperiaate Analysointityökalu Teollisuuden sähkön käyttö Kotitalouksien laitesähkö Palvelu- ja julkinen sektori Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Liikenteen energian käyttö Sähkön ja lämmön tuotanto Elinkaarianalyysi Gemis-työkalulla Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Rakennusten lämmöntarve Lämmitystekniikat Sähkölämmitys Kaukolämpö Öljylämmitys Puu Lämpöpumput Korvaustarkastelut Rakennusten jäähdytys...48

11 Jäähdytysenergian tarve Jäähdytystekniikat Jäähdytyksen vaikutukset energiajärjestelmän kannalta Yhteenveto Rakennusten lämmitysenergian tarve Lämmitystapojen muutosten vaikutukset Jäähdytys Kotitalouksien sähkönkäyttö Valaistus Kylmälaitteet Kodinelektroniikka Muut laitteet Yhteenveto Julkisen- ja palvelusektorin sähkönkäyttö Sähkön käytön nykytila Valaistus Ilmanvaihto Sähkömoottorit Toimistolaitteet Yhteenveto Teollisuuden sähkönkäyttö Teollisuuden sähkönkäyttö toiminnoittain Pumppaukset Paineilma Muut tehostamismahdollisuudet Puhaltimet Korkeahyötysuhteiset moottori...79

12 Valaistus Valmistusprosessin tehostaminen Yhteenveto Liikenteen energiankäyttö Henkilöautoliikenne Sähköautojen potentiaali päästöjen vähennyksessä Sähköautojen ja ladattavien hybridien teknologinen kehitysskenaario Ladattavien hybridien kustannusanalyysi Skenaario ladattavien hybridien ja sähköakkuautojen yleistymisestä Sähköautojen verkostovaikutukset Raideliikenne Yhteenveto Markkinapaikan eli verkkoliitynnän kehittyminen Sähkön ja lämmön tuotanto Tuotantomuodot Höyryvoimalaitokset Vastapainevoimalaitos Kaasuturbiinilaitos Dieselvoimalaitokset Kombivoimalaitokset Tuulivoima Vesivoima Aurinkoenergia Polttokenno Pienen kokoluokan CHP-tuotanto Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Yhteenveto Yhteenveto ja suositukset Loppukäytön tehostamispotentiaali...121

13 Rakennusten lämmitys ja jäähdytys Liikenne Kotitalouksien sähkönkäyttö Teollisuus Julkiset ja yksityiset palvelut Energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutukset Lähdeluettelo...130

14 14 Käytetyt merkinnät ja lyhenteet BAT BAU BWR CCGT CCS CEV CFL CHP EPR FBR FCAPUV FCEV FPBEV GEMIS GIF H2ICV HEV HTR IGCC ILP IPCC LCA LPG MLP NEV PHEV PWR ZEV Best Available Technology Business as Usual Boiled Water Reactor Combined Cycle Gas Turbine Carbon Capture and Storage City Electric Vehicle Compact fluorescent Combined Heat and Power, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto European Pressurised Water Reactor Fast Breeder Reactor Fuel Cell Auxiliary Power Unit Fuel Cell Electric Vehicle Full Performance Battery Electric Vehicle Global Emissions Model for Integrated Systems Generation IV International Forum Hydrogen Internal Combustion Vehicle Hybrid Electric Vehicle High Temperature Reactor Integrated Gasification Combined Cycle Ilmalämpöpumppu Intergovernmental Panel on Climate Change Life-Cycle Analysis, elinkaarianalyysi Liquefied Petroleum Gas Maalämpöpumppu Neighbourhood Electric Vehicle Plug-in Hybrid Electric Vehicle Pressurised Water Reactor Zero Emission Vehicle

15 15 1 Johdanto Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat merkittävimpiä keinoja vähentää öljyriippuvuutta ja ilmastomuutokseen vaikuttavia CO 2 -päästöjä. Energiajärjestelmän energiatehokkuuden parantamisessa sähköllä ja CHP-laitoksissa tuotetulla kaukolämmöllä on ollut ja tulee olemaan erittäin keskeinen rooli. Vanha sanonta sähkön käytön lisääminen vähentää kokonaisenergian käyttöä on entistä vahvempana voimassa. Myös Suomelle on asetettu haasteelliset tavoitteet energiansäästöön ja CO 2 -päästöjen vähentämiseen liittyvissä talkoissa. Sähkö- ja kaukolämpöalan kannalta keskeinen kysymys liittyy siihen, mikä on alan rooli kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvissä toimissa. Tässä tutkimushankkeessa analysoidaan energian käytön tehostamisen vaikutuksia sellaisissa kohteissa, joissa sähköllä ja/tai kaukolämmöllä on merkittävä rooli. Siten tarkasteltavia kohteita ovat rakennusten lämmitys ja jäähdytys, kotitalouksien, julkisen- ja palvelusektorin sekä teollisuuden sähkön käyttö, liikenteen sähkön käytön lisäämisen mahdollisuudet sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti sähkön osalta markkinapaikan, eli verkkoliittymän roolia. Tutkimushankkeessa tarkastellaan energiansäästöpotentiaalia vuosille 2020 ja Energian käytön vaikutuksien analysointi alkaa energian tarpeesta, josta päästään loppukäytön hyötysuhteen perusteella energian kokonaiskäyttöön. Kun tähän lisätään siirto- ja jakelujärjestelmän häviöt, on lopputuloksena kokonaistuotanto, josta tuotantotapajakauman sekä tuotantomuotojen hyötysuhteiden perusteella määritetään polttoaineiden käyttö sekä niiden aiheuttamat päästöt. Ketjussa kokonaisuutta katsotaan siis käyttöpäästä lähtien. Siten myös raportissa käsittely aloitetaan loppukäytöstä ja edetään siitä tuotantoon. Prosessi on iteratiivinen siten, että loppukäytön tehostamisen ympäristövaikutukset riippuvat tuotannon hyötysuhteista. Joten, jos tarkastellaan sekä tuotannon että loppukäytön energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksia, täytyy molemmat analysoida saman aikaisesti. Tutkimusraportin alussa on kerrottu tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt analysointiperiaatteet ja menetelmät. Tästä edetään energian loppukäyttöön, käsittäen rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen sekä sähkön käytön kotitalouksissa, julkisella ja palvelusektorilla ja teollisuudessa sekä liikenteen energiankäytön. Loppukäytön energiatehokkuudet analysoidaan kohteittain, sekä arvioidaan niiden kokonaisvaikutukset nykyisellä tuotantotekniikalla. Loppuosassa raporttia käsitellään tuotantomenetelmien kehitysnäkymiä sekä markkinapaikan eli verkkoliitynnän kehittymistä. Raportin lopussa esitetään yhteenveto sähkön ja kaukolämmön energiatehokkuuden lisäämisen kokonaisvaikutuksista, huomioiden loppukäyttö, siirtotie sekä tuotanto. Suosituksina esitetään merkittävimmät tekniikat ja menetelmät, joiden yleistymistä edistämällä voidaan parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta ja pienentää kokonaispäästöjä. Raportissa esitetyt analyysit on tehty pääosin elokuun 2008 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana.

16 16 2 Tavoitteet ja analysointiperiaatteet Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida sähkön ja kaukolämmön roolia energiatehokkuuden parantamisessa ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä. Tutkimuksessa määritetään sähkön ja kaukolämmön energiatehokkuus- ja säästöpotentiaali käyttökohteittain. Lisäksi analysoidaan muiden energiamuotojen korvaamista sähköllä ja kaukolämmöllä ja sen vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ja energiatehokkuuteen. Analyysien perusteella kartoitetaan tärkeimmät kohteet, joissa energiatehokkuutta pystytään oleellisesti parantamaan sähkön ja kaukolämmön käytöllä. Tutkimuksessa keskitytään kohteisiin, joissa energiatehokkuus parantuu oleellisesti sähkön tai kaukolämmön käytön avulla, joko tehostamalla sähkön ja lämmön käyttöä tai siirtymällä muista energiamuodoista em. vaihtoehtoihin. On huomattava, että monissa kohteissa on useita muitakin keinoja parantaa energiatehokkuutta, mutta niitä ei ole tässä yhteydessä analysoitu tarkemmin. Loppuenergian käyttöön vaikuttavat luonnollisesti myös monet muut asiat kuin pelkkä teknologinen kehitys. Esimerkiksi teollisuuden energiankäytössä on rakennemuutoksilla ja suhdannevaihteluilla merkittävä rooli. Tässä raportissa lähtökohtana on kuitenkin kartoittaa teknisiä mahdollisuuksia energiansäästössä. Siten muiden tekijöiden vaikutuksia ei ole tässä yhteydessä tarkasteltu. Lopputuloksena saadaan kuitenkin prosentuaalinen arvo tehostamispotentiaalista, joka voidaan suhteuttaa myös muiden seikkojen vuoksi muuttuneeseen energiankäytön tilanteeseen. 2.1 Analysointiperiaate Tutkimuksessa on analysoitu koko energiajärjestelmän energiatehokkuutta lähtien energian loppukulutuksesta. Periaatteena on analysoida ensimmäiseksi energian tarve, esimerkiksi rakennusten lämmityksessä lämmön tarve, lähtien eri rakennustyyppien ominaiskulutuksesta (kwh/m 2,a) ja kokonaismäärästä (m 2 ). Kun huomioidaan energian loppukäytön hyötysuhde, lämmityksen tapauksessa lämmitysjärjestelmän hyötysuhde, saadaan tulokseksi energian loppukäyttö. Lisäämällä tähän siirrossa ja jakelussa tapahtuvat häviöt, tässä tapauksessa sähkö- ja kaukolämpöverkon häviöt, saadaan tuotannon kokonaismäärä. Tästä puolestaan päästään polttoaineiden kulutukseen, huomioimalla tuotantotapajakauma sekä eri tuotantomuotojen hyötysuhteet. Polttoaineiden käytön perusteella voidaan laskea tuotannon aiheuttamat päästöt. Analysointiperiaate on esitetty kuvassa 2.1.

17 17 TARVE LOPPUKÄYTTÖ SIIRTO & JAKELU TUOTANTO PÄÄSTÖT Polttoaineiden suora käyttö Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, sähkö, lämpöpumput, öljy, puu ) Kaukolämmön kokonaiskulutus Sähkön ja lämmön tuotanto Hukkalämpö sähkölaitteista (esim. valaistus) Sähkön loppukäyttö (teollisuus, kotitaloudet, julkinen, palvelu) Sähkön kokonaiskulutus Siirron ja jakelun häviöt Siirron ja jakelun häviöt -Lämmön erillistuotanto -Yhteistuotanto -Sähkön erillistuotanto Tuotannon hyötysuhde Polttoaineiden kokonaiskäyttö (Öljy, hiili, maakaasu, turve, puu, uraani ) CO 2 Liikenne (öljy, biopolttoaineet, maakaasu, sähkö) Polttoaineiden suora käyttö Kuva 2.1. Analysointiperiaate. Kuten kuvaan 2.1 on merkitty, on sähkölaitteilla usein lämmittävä vaikutus, jolloin laitteiden hukkalämpö vähentää mahdollisesti rakennusten lämmitystarvetta. Suomen olosuhteissa etenkin valaistuksessa tällä on merkitystä, koska rakennusten lämmitys kohdistuu pimeään vuodenaikaan. Hukkalämmön hyödyntämispotentiaalin arvioimista vaikeuttaa kuitenkin se, että hyödyn suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti, riippuen mm. lämmitysjärjestelmän ominaisuuksista. Laitteiden hukkalämmön vaikutukset otetaan analyyseissä huomioon siltä osin kuin niistä on tietoa. Sähkön ja lämmön loppukäytön muutosten vaikutuksia tuotannon päästöihin voidaan analysoida kahdella eri periaatteella. Tuotantotapajakauma voidaan olettaa vakioksi, jolloin tuotannon ominaispäästöt (g/kwh) pysyvät vakiona. Näin voidaan tarkastella muutosten marginaalivaikutuksia. Toisaalta, mikäli energian loppukäytössä tapahtuu suuria muutoksia, voi sillä olla vaikutuksia myös tuotantotapajakaumaan. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ajotapa määräytyy yleensä lämpökuorman perusteella. Tällöin muutokset kaukolämmön loppukäytössä vaikuttavat yhteistuotannolla tuotettavan sähkön määrään, ja siten myös tuotannon ominaispäästöihin. Päästövaikutukset puolestaan riippuvat voimakkaasti siitä, mitä tuotantomuotoa lisätään tai vähennetään, eli mikä on marginaalituotantomuoto. Tässä tutkimuksessa tehdyissä tarkasteluissa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia molemmilla tavoilla, jolloin nähdään sekä marginaalivaikutus että tuotantotapamuutokset huomioiva kokonaisvaikutus. Käytännössä analysointia on tehty tutkimuksen aikana kehitetyllä Excel-pohjaisella työkalulla sekä elinkaarianalyyseihin tarkoitetulla Gemis-ohjelmistolla. Näistä jälkimmäisellä on tehty tietyistä kohteista tarkempia elinkaarianalyysejä, joissa on vertailtu eri vaihtoehtojen kokonais-

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 2 Suomen päästöt 90 80 Milj. tn CO 2 ekv. 70 60 50 40 30 20 Kioto Suomen päästöt CO2 ekv. 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Defining nearly zero in Finland - FInZEB

Defining nearly zero in Finland - FInZEB Defining nearly zero in Finland - FInZEB HP4NZEB-seminar 15.06.2015 1 A nearly zero energy (EPBD) (EU Energy Performance of Buildings Directive) Extremely high energy efficiency Energy demand is covered

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot