ENERGIANTUOTANNON JA -KULUTUKSEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Kommentit tiekarttaan.
|
|
- Risto Jarkko Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. Energia-alan asennus- ja teknologiayritykset -WIRMA - Lisäisin tähän myös koulutuspuolen erityisesti kotitalouksille suunnattuna ENERGIANTUOTANNON JA -KULUTUKSEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Kommentit tiekarttaan. Tavoitetila Lappeenranta ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa 2. Kansalaiset ja yritykset energiamurrsen voimavarana 3. Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta 4. Energiatehkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville Toimenpiteet Tuulivoiman byrratia helpommaksi -kaupungilla vähän vaikutusmahdollisuuksia 2. Kaavoituksessa ohjeistus: jaiseen uudisrakennukseen/peruskorjattavaan aurinkoenergia 2. Aurinkoenergialta lupaesteet ja byrratia pois -työn alla jo nyt -pientalorakentajan opas Tähän mallia voisi ottaa Oulun rakennusvalvonnan oppaasta - Viranomaisen tärkeä rooli on OHJATA asiakas valitsemaan aurinkoenergia 2. Kivisalmen pumpulle tuulivoimala -ei tarvita, koska verkosta ostetaan jo tuulisähköä - aurinkopaneeleille ei ole tilaa samalla kiinteistöllä 2. Kiinteistöjen aurinkoenergia- ja maalämpöpotentiaalin laajempi selvitys -selvitys käynnissä: energiatehkaat kiinteistöt Wirma Lappeenranta Oy 3. LUT-pilotti SNG/vetyä aurinkosähköstä -kaupunki seuraa edistymistä 4. Tarpeenmukainen energiankäyttö helpsi -? Kiinteistöihin tekniikkaa, ja mahdollistaa kulutuksen ja käyntiaikojen ohjaamisen helposti. Vaatii myös kulutustottumusten järkiperäistämistä -> neuvontaa, opastusta, koulutusta, kampanjointia 4. Rakennetun ympäristön tiivistäminen alkaa -on jo käynnissä Lappeenrannassa Pitäisikö mainita tästä pari esimerkkiä? 4. Energiatehkuus ja aurinko otetaan -yleiskaava/asemakaava/uusi alue huomioon kaavoituksessa 4. Länsialueen kouluverkon selvitys yhteistyössä yritysten, yliopiston, asukkaiden kanssa 5. Kaupungin ja yliopiston yhteistyö yrittäjyydenkehittämisessä -osana Green Campuksen laajentamista - Ymp.toimi osallistunut myös (VR) tekemällä päästöarvion kouluverkolle -WIRMA
2 Toimenpiteet Turpeen korvaaminen uusiutuvalla polttoaineella Kaukaalla 1. Maakaasun ja öljyn korvaaminen uusiutuvilla huippulämmöntuotannossa -LPR energia - Onnistunee vasta kattilan uusimisen yhteydessä. Nykyisessä korroosioriski. -pitkän ajan tavoite, ei onnistu vuoteen Maalämpö ja maakylmä haja-asutusalueille - LPR Energia - neuvonta energianeuvonnan tai rakennusvalvonnan kautta 2. Saimaan järvilämpö -tapauskohtainen - Soveltuvat alueet tulee kartoittaa etukäteen. Verotuskäytännöt kannustavat uusiutuvaan -lainsäädäntö rajoittaa. Kiinteistöverolaki. energiantuotantoon (esim. kiinteistöveron alennus tai korotus ) 3. Nettomittaus käytössä -lainsäädäntö rajoittaa toistaiseksi 5. Energiaosaaminen on luonut merkittävää liiketoimintaa
3 3. Teollisuuden energiankäyttö laajasti virtuaalisena energiavarastona Rakennusten energiatehkuuskatselmukset - teollisuus optimoi itse. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset. - palveluna energiatodistus (pientalot) HYVÄ!! - energiatehkuussopimukset Toimenpiteet Tuulivoiman voimakas kasvu, 80 voimalaa Lappeenranta-Imatra välillä: 500 GWh vuodessa 1. Aurinko: 50 MWp voimala lententällä, 40 GWh vuodessa. 2. Aurinko: 50 MWp voimalat katoille ( kattoa) 40 GWh vuodessa (kodit, marketit, ym.) 2. Aurinkovoimalan rahoittaminen paneeliosuusmallilla - hyvä tavoite, vaatii tuulivoimakaavaa ja suunnittelua - tavoite on hyvä, esiselvityshanke tarvittaisiin - kannustus ja kateus auttavat - yhteistilaus, voiko kaupunki aktivoida lisää - Rahoitustukimallien etsiminen - LPR energian rooliin 2. Saimaan kaukylmäallas - paikkakohtainen, maankäyttö 3. Avoimet sähkö- ja lämpöverkko - Kuluttajista tulee myös tuottajia - ylijäämä lämmön ja sähkön myynti verkkoon. - Suunnitelma verkon toteutuksesta 3. Sähkövarastointi akkuihin älykkäässä verkossa (autot, keskitetty varasto) - vaatii sähköautoja tai akkuja 3. Verkkoyhtiöille lupa sähkövarastointiin - Jos pientuottajalla on käytössään akkukapasiteettia, niin tämä on liene sopimusasia sähköyhtiön ja asiakkaan välillä annetaanko akusto varastäyttöön sähköyhtiölle. 3. SNG/vety teollisen mittakaavan pilotti - tärkeä kehityshanke, jolla voidaan ratkaista uusiutuvan energian mallia. Teollisuus/LUT/kaupunki Toimenpiteet Kaukaan kattilan uusiminen 2035 täysin -
4 uusiutuvat polttoaineet 2. Öljylämmitteiset talot ja suora sähkölämmitys vaihtaneet uusiutuviin 3. PowertoX: energian varastointi nestemäiseen metaaniin m3 käyttö esim. liikennekäyttöön 5. 6 kpl kansainvälisesti menestyviä energia-alan teknologiayrityksiä. - öljystä kaukolämpöön tai maalämpöön - sähkö: energiatehkuuden kasvattaminen, vaihtoehtoiset ratkaisut, aurinkoenergia, ilmalämpöpumppu, maalämpö jne - - Tulevaisuudessa saattaa olla olemassa kustannustehkaita kotitalousmittakaavan laitteistojakin, jos akustojen hintaa ei saada painetuksi alas. -WIRMA/LUT LIIKKUMISEN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Tavoitetila Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä Hyvä tavoite hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne. 2. Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton - Tähän voi olla erilaisia näkökulmia. Miten keskusta, josta hyvät yhteydet monimuotoisiin autoriippumattomuus määritellään. aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla. 3. Kansainvälinen vihreän logistiikan solmukohta - mitä tarkoittaa? Tarkoittaako liikennettä venäjälle/venäjältä, vihreä logistiikka? solmukohta? kuljetusmuotojen muutos? -Vaatii selvityksen, miten kuljetukset tulisivat vihreämmiksi, jos LPR toimisi KV-kuljetusten solmukohtana. - Voitaneen poistaa Toimenpiteet Kimppakyytipysäkit valituilla väylillä - kaupungin pitäisi määritellä pysäkit, tuleeko liian aikaisin 1. Joukkoliikenteen mobiilisovellus ja mobiililiput - kehitteillä ja toteutunee 1. Vakituinen Green yksikkö kaupungille & asukasneuvonta 1. Pyöräily ja pysäköintiverkoston kehittäminen & bussireittien tarkastelu - hyvä ajatus - On oikeastaan välttämättömyys - miten resurssoidaan? - työn alla ja etenee myönteisesti - kaupunkipyörät Turvalliset koulutiet - työn alla jatkuvana työnä
5 2. Opasteet venäjäksi - Selvitetty aikanaan. Kielteinen päätös on tehty katukylttien osalta. - Opasteiden osalta 2. Houkuttelevan ja viihtyisän kävely-ympäristön rakentaminen keskustassa ja aluekeskuksissa - Hyvä tavoite, suunnitelmia on rahaa vain puuttuu 2. Asemakaavoista poistuu autopaikkanormi, p- alueet muuhun käyttöön - tavoite siirrettävä pidemmälle aikavälille ( ) 3. Vihreä logistiikan suunnitelma (LUT) Selvitys siis, miten kuljetukset tulisivat vihreämmiksi, jos LPR toimisi KV-kuljetusten solmukohtana? Toimenpiteet Ekomerkityt parkkiruudut (ja hinnoittelu ) ja nopeat kaistat 1. Uusiutuvan energian tankkausasemat ja kaupungin kulkuneuvot esimerkkinä 1. Kaupungin ja yritysten porkkanat lihasliikenteelle 2. Katetut pyöräparkit ja huoltopisteet keskustassa ja liityntäpysäköinti aluekeskuksissa 2. Aluekeskusten kehittämissuunnitelman toimeenpano -parkkiruudut, mutta miten? Nopeat kaistat voisi ottaa pyöräilijöille Ekomerkityn parkkiruudun käyttöoikeus annettava kaupungin taholta, jollain tunnistetavalla tavallla esimerkiksi Helsingin kaupungin malliin. - kaupungin oma päätös -Tankkausasemaverkostoselvitys työn alle, sen pitäisi sisältää myös sähköautojen latauspaikkaselvitys kauppojen ja toimipaikkojen yhteydessä. -kaupungin sekä työnantajien oma päätös - kaikkialla katetut paikat eivät ole tarpeellisia. Matkakeskuksessa katettu pyöräparkki. Huoltopiste keiluna. - kehittyy pyöräilyryhmän avulla - Epäselvä tavoite. Suunnitelmien toteuttaminen on pääsääntö 3. Liikenneväylät uusiomateriaaleilla (tuhka jne.) -Tapauskohtaisesti mahdollista ja kannatettavaa
6 3. Teollisuus mukana tavaraliikenteen tehostamisessa - Tähän kaupungin vaikea vaikuttaa - Poistetaan Toimenpiteet CO2-neutraali joukkoliikenne ja (autonomiset taksit) -tavoite on oikea, mutta liian aikaisin (2030) 1. Armilan autoton kortteli -Huolella suunniteltava, ettei aiheuteta opiskelijoiden autojen osalta pysäköintiongelmaa jonnekin muualle 2. katettu, esteetön kävelykeskusta ja läpinäkyvät aurinkopaneelit -Kattaminen ei ehkä järkevää. Kävelykadut pääosin kattamatta maailmalla. -Näkyvät tai läpinäkyvät aurinkopaneelit hyvä tavoite keskustassa 3. Satama + kanava ympärivuotiseksi -vaatii hurjasti energiaa -päästöt kasvavat -voitanee poistaa 3. Shuttlebus rajalta paikalliskeskuksiin Rajaliikenteen määrä vaikeasti ennustettavaa, mutta lisäisikö tämä mahdollisuus LPR vetovoimaa ostospaikkana, yritystoiminnalle? 3. toimiva joukkoliikenne lententälle -
7 Toimenpiteet % liikenteestä uusiutuvilla - hyvä tavoite, uusiutuvilla ja sähköllä 1. Aurinkovoimaa tuottava pyörätie Onko järkevä siis kustannus vs. hyöty? min juna Helsinkiin/Pietariin - VR:n vastuulla 3. Kansainväliset tietullit -raskaan liikenteen tienkäyttömaksu -Onko riskiä, että transitoliikenne vähenee tällöin ja sopiiko tämä silloin vihreän logistiikan kansainväliselle solmukohdalle? KULUTUKSEN JA MATERIAALIKIERTOJEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Tavoitetila Käsitettä jäte ei ole enää olemassa - jätteettömyys ja kiertotalous on parempi tavoite eli muutetaan muotoon: Jäte muuttunut kiertäväksi raaka-aineeksi 2. Elinkaariajattelu sisältyy hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon. 3. Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan.
8 Toimenpiteet (Uusi) paikallinen materiaalivirtatoimija: (Wirma, yritys/ yhteisö) 1. Tunnistetaan teollisuuden ja yhdyskunnan sivuja materiaalivirrat -> teolliset symbioosit FISS, materiaalipankki (LCAC -Wirma Lappeenranta Oy -Mikä Wirman rooli tarkemmin? Kerääkö ja hallinnoiko materiaaleja? Vai koaako tietoa sijainneista ja saatavuudesta? - Tavoite on hyväksyttävissä -Selvitys hyvissä ajoin, jossa nämä tunnistetaan 2. Kaupungilla toimenpideohjelma uusiäytön ja kierrätyksen sisällyttämisestä suunnitteluun ja julkisiin hankintoihin, esim. katualuesuunnittelussa (LK) -ehkä mahdollinen, laki velvoittaa jo nyt Tuhka mukaan ehdottomasti 1,3. Kierrätyskeskuksen kehittäminen (Hyötyhalli ) -Hyötyhallin toimintaa voi laajentaa, monipuolistaa ja kehittää 3. Järjestöt ja toimijat yhteistyössä ja yhtenäistävät neuvontaa ja viestintää (SLL) -järjestöjen aktivointitarvetta 1, 3. Taloyhtiöiden ja kaupungin kiinteistöjen hyötyjätteiden keräys vähintään jätehuoltomääräysten tasolla (Ympäristötoimi) 2. Asenneilmapiiritutkimus, kuluttajat ja yritykset (EKI) 3. Vuosittaiset resurssitehkuuspalkinnot (LK,yhdistykset) - tavoite - yhteistyötä EKJH:n kanssa sekä valvontaa tehostettava -Pari ns. siivouspäivää vuodessa, jolloin hyötyjätettä voisi toimittaa tilapäisiin vastaanottopisteisiin - mistä? onko tarpeen? -Vetovastuu tästä yrityksille? - Ehdotetaan poistettavaksi - hyvä ajatus,, kuka hoitaa? Toimenpiteet Rakennusmateriaalien kontti ja kierrätys- ja uusiäyttömahdollisuuksien suunnittelupalvelut (Hyötyhalli) 1. Biaasulaitos alueen biojätteille ja lietteille (LPR-energia ) -Uutta liiketoimintaa vanhanmallisen toiminnan rinnalle. Uusi brändi kierrätetylle materiaalille. - LPR Energia, EKJH
9 1. Materiaalipankki laajenee maa-ainesvirtoihin (EKJ) - ympäristötoimella on maa-ainesvirrat parhaiten tiedossa 1. Kukkuroinmäen pilottilaitos käyntiin (EKJ) 2. Rakennuslupiin materiaalitehkuusvaatimukset (Rakennusvalvonta) 3. Kaikki kaupungin koulut ja päiväkodit mukana Vihreä Lippu-toiminnassa (LK) 3. Kirjastoista lainauskeskuksia + muut jakamistalouden palvelut ja niitä tarjoavat yritykset (kirjasto, Asukasyhdistykset) - ei voi vaatia lainsäädäntöä enempää, neuvoa ja hsauttaa voi. -Viranomaisen ohjaava rooli hyvissä ajoin ennen lupavaihetta - vapaaehtoisuus on tärkeää, pakko voi olla hidaste. Ei pakkoa vaan kannuste. -kehitettävä ajatus, - Toimenpiteet , 3: Kestävän kulutuksen elämys/ostoskeskus, ja tunnetaan kansainvälisesti 1: Kukkuroinmäen (jätteenkäsittelykeskus) komposiittituotanto vakiintunut, uudet pilotit -WIrma Lappeenranta Oy Toimenpiteet 2029 Kaatopaikka kaivsena -vaikea asia, kannattavuus olematonta -ehdotetaan poistettavaksi VEDEN KÄYTÖN JA LUONNONVESIEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Tavoitetila Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa. Ok 2. Lappeenrannassa on vesiteknologian ja liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä. Ok
10 3. Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut. 4. Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energian sekä ravinteiden hyödyntäminen täysimääräisesti Ok Ok Toimenpiteet Pien-Saimaan hoitoohjelman toteutus - hoito-ohjelman laatiminen - tavoite - Ympäristötoimi 1. Pien-Saimaan hoitalastus jatkuu -jatko on käynnistynyt Ympäristötoimi ja kalastusalue 2. Yliopisto, elinkeinoelämä ja kaupunki sitoutuvat vesiteknologian kehittämiseen (LUT, Wirma, yritykset 3. Asukkaiden vedenkulutuksen ja kuormituksen vähentämiskampanja 3. Suurten kiinteistönomistajien vedenkäytön vähentämissuunnitelma (Kaupunki, LOAS, ASPA) 4. Vesihuollon energiatehkuuden toimintasuunnitelma -WIRMA - tarkempi suunnitelma ja tavoite tarpeen - LRE, ymp. -TÄRKEÄ, kulutustottumuksiin vaikuttaminen! -siirrettävä eteenpäin tarkempi suunnitelma tarpeen -TÄRKEÄ, kulutustottumuksiin vaikuttaminen! -LRE, kaupunki - Toimenpiteet Hyväristönmäen vedenpuhdistamon tehas käyttö (LRE) 2. Keilualustojen jatkehittäminen, syntyneiden teknologioiden käyttöönotto ja kaupallistaminen (LUT, Wirma) -Ok -WIRMA
11 2. Vesiteknologian ja liiketoiminnan osaamisen, yritysten ja investointien houkuttelu ja tukeminen (Wirma, LUT) 3. / 1. Hulevesien hyötykäytölle ja johtamiselle toimiva järjestelmä (LRE, Kaupunki, Ymp.) 4. Yhdyskunta- ja teollisuuden lietteiden energiakäyttö ja ravinteiden käyttö maa- ja metsätaloudessa (Yritykset, maatalous) 4. Kaukylmäverkon rakentaminen (LRE, Yritykset) -WIRMA - toteutetaan hulevesiohjelman päivityksen yhteydessä - tavoite, AVI ja ELY-keskus sekä Lpr seudun ympäristötoimi -Lainsäädännän mahdolliset rajoitteet on huomioitava - uusiutuvalla energialla -Selvitettävä voiko lumenkaatopaikan lumia hyödyntää kylmän tekemisessä? Toimenpiteet / 1. / 4. Jätevesien vaarallisten ja haitta-aineiden poistaminen ratkaistaan Lappeenrannassa (LUT, yritykset) 4. / 2. Kierrätyslannoitteiden tehdas Lappeenrannassa (Yritykset ) -WIRMA -WIRMA RUOANTUOTANNON JA KULUTUKSEN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Tavoitetila Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruaa.
12 2. Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti. Toimenpiteet Hankintastrategia, ja huomioidaan talousarvioissa (poliittinen tahtotila, Lpr kaupunki) 1. Lähirua esille (vähittäiskauppa, julkiset keittiöt, ravintolat) 1. Kuluttajien asennemuutos: Julkisten keittiöiden ja työpaikkaravintoloiden kampanjat, kuntalaiskampanja (Lpr kaupunki, esim. ProAgria, Martat, 4H) 2. Suunnitelmallinen ruatalous ja reseptiikan kehittäminen 2. Tähdelounaskonseptin laaja käyttöönotto ja markkinointi - Saimaan Tukipalvelut Oy - EEKOO, Martat, Pro Agria, MTK voisivat toimia veturina ja LPR kaupunki myös tukea -, -Yhteistyöhön lisäksi mukaan Fazer, Amiga, Sodexo jne - toiminta käynnissä, kehitys jatkuvaa - ruajätteen minimointi vs. tähdelounas -Tähdelounaalle raflaavampi termi -Pyrittävä samaan statukseen kuin torstailla on hernekeiton ja pannukakun suhteen Toimenpiteet Paikallisen tuotannon uudet arvetjut (hankkeen kautta alkuun; vähittäiskauppa, teollisuus, tuottajajärjestöt) - Tuottajajärjestöt aktiivisia 1. Hankintajärjestelmien kehittäminen ja koulutus (hankintatoimi, Lpr kaupunki) -
13 1. Hankintakoulutus ja neuvonta pienille tuottajille sekä tilaajille. -Wirma Lappeenranta Oy Erittäin tärkeä! 1. Ruaosuuskunnat & kaupunkiviljely 2. Pakkausmateriaalien kehittäminen, esim. biohajoavat pakkaukset. 2. Lisätä ihmisten tietoisuutta millaista ja miten paljon jätettä he tuottavat (EKJH, järjestöt) -WIRMA, LUT -Myös pakkausmateriaalin vähentäminen -Paikallisesti vähän vaikutusmahdollisuuksia ellei LUT keksi tähän ratkaisua -EKJH -Vaa an kautta tietoa kuluttajalle 2. Uudenlaiset ruapalvelut esim. kauppakassi. -tavoitteiden määrittely Toimenpiteet Tuotekehittelyä ja tuottajien ja tilaajien yhteistyötä. 1. Vaihtoehtoisten kotimaisten proteiinilähteiden kehitys ja tuotanto. 1. Pientuottajien jakamistalouden kehittäminen (osaaminen, koneet) 2. Ruoan tuotannon sivuvirtojen tehkaampi hyödyntäminen. -Saimaan tukipalvelut -LUT, WIRMA -Mukaan myös Pro Agria yms. -WIRMA, Pro Agria -Saimaan tukipalvelut, WIRMA, Pro Agria Toimenpiteet Kuluttajakäyttäytymisen muutos: lihankulutus enintään 35kg/hlö vuodessa, käytetään kotimaista (kaikki) -tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kulutuksessa, -miten kaupunki voi vaikuttaa tähän?
14 1. Uudet proteiinilähteet ml. hyönteiset käytössä. 2. Ruoan tuotannon ja kulutuksen jätteet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tekniikalla. -markkinat, yritykset -Mitä hyönteisiä? Kotimaisia? Rajoittaako laki? Voitaisiinko jotain hyönteislajia viljellä kuten vaikka mehiläisiä? Murkkufarmeja? -uusia työpaikkoja? -EKJH, Lappeenrannan Energia - Best practices -tyylinen tietopankki -biohajoava jäte palautetaan peltoon
Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
LisätiedotResurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset
LisätiedotResurssiviisas Lappeenranta
Resurssiviisas Lappeenranta 1. Energiantuotanto ja kulutus Lappeenranta on hiilineutraali sähköja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa
LisätiedotResurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen
LisätiedotHiilineutraali Lappeenranta ja 100 % uusiutuvilla energialähteillä toimiva Etelä-Karjala 2050
Hiilineutraali Lappeenranta ja 100 % uusiutuvilla energialähteillä toimiva Etelä-Karjala 2050 Kehitysjohtaja Markku Heinonen, llmansuojelupäivät 24.8.2016 WWF Earth Hour Capital 2014 ja 2016, Finland Lappeenranta
LisätiedotKeväällä 2015 työryhmätyöskentelyn perusteella laaditusta tiekartasta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:
Kohti resurssiviisasta kaupunkia Keväällä 2015 työryhmätyöskentelyn perusteella laaditusta tiekartasta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, EKSOTE Lappeenrannan
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotUusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki
Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki 2 Systemaattisuus välttämätöntä jätteiden hyödyntämisessä Maansiirtoyhtiö, Joutseno Rikostutkinta, purkubetonin
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen KETS-yhdyshenkilöpäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia 2030 ohjaa resurssiviisaustyötä
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotKaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena
LisätiedotYleistä Keskipitkän Aikavälin Ilmastopolitiikasta
Esityksen aiheet Yleistä keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelmasta Huomioitavia asioita CHP laitokset Sähkön tuotanto uusiutuvilla Kaupungit mahdollistajina Työpaikat ja aluetalous Vastuullisuus ja demokratia
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,
ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotCity On the Move. Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan
Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan City On the Move Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Resurssiviisaus Tavoitteena
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotKierRe, Joroinen. Loppuseminaari , Kunnonpaikka Petri Miettinen
KierRe, Joroinen Loppuseminaari 20.9.2019, Kunnonpaikka Petri Miettinen Hankeidea ja aloitus Aluksi oli hankeideoita nimeltä Joroinen 4K (Kestävän Kehityksen Kärki Kunta) ja KeKe-hanke (Kestävä Kehitys)
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Ympäristövaliokunta 26.10.2017 Hille Hyytiä 26.10.2017 Motiva Oy 1 Avainsanoja Johdonmukaista ja pitkäjänteistä
LisätiedotKOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA
LÖYDÄ POLKUSI KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Polku kohti ilmastoystävällistä kuntaa Jokaisen kunnan polku kohti ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen. Kunnan
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotLappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä
Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 Lappeenranta uusituvan energian kuntakatselmus TEM:n katselmusmalli, Motivan raportointimalli,
LisätiedotAurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre
Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin
LisätiedotMistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1
Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy 16.11.2017 16.11.2017 Motiva Oy 1 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Mistä tietoa energiansäästöön? 16.11.2017 Motiva Oy 2 Kuluttaja
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi
Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotKiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke 20.9.2019 KierRe Kuopiossa Resurssiviisaus viedään osaksi resurssiviisauden kaupungin päätöksentekoa, talousarviota ja toiminnan
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotLappeenranta Kohti resurssiviisautta
Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Kohti resurssiviisautta Lappeenrannan kaupunki pilottina Lappeenrannan kaupunki on yksi kolmesta kaupungista SITRA:n Kohti Resurssiviisautta hankkeessa (Turku, Forssa)
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotSolnet Green Energy Oy
Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä
KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä Riikka Leskinen, toimialapäällikkö 1.2.2018 Miksi alueellinen tarkastelu? Materiaalien käytön vähentäminen vaatii laaja-alaista tarkastelua ja systeemitason
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Jari Viinanen
Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen Sisältö Helsingin ilmastotavoitteet Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman lähtökohdat ja rajaukset Helsingin päästöt ja niiden kehitys Toimenpideohjelman
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Lisätiedot