3/2013. CP-Lehti. Hyvää kesää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2013. CP-Lehti. Hyvää kesää!"

Transkriptio

1 3/2013 CP-Lehti Hyvää kesää!

2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Anu Patrikka Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Teletie 4-6, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15, Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Hannele Kataja Puh Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh INNOSTUN LIIKKUMAAN -HANKE Asemakatu 11 B, 3. krs, Jyväskylä Projektipäällikkö Jussi Saarinen Puh Malmin kauppatie 26, Helsinki Projektikoordinaattori Johanna Pekkanen Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus...4 Tomi Kaasinen FÖRENINGSVERKSAMHET Aktivitets-dag på Norrvalla... 5 Stina Österbro LUKIJOILTA Aurinkoinen, iloinen kevätpäivä... 6 Tita Koskinen PUHEVAMMAISUUS Ajatuksella puhevammaisuudesta... 8 Puhevammaisten viikko... 9 TANSSI DanceAbility tanssia kaikille...11 Anu Patrikka MEIDÄN PERHEEMME Ajatuksia äitiydestä...12 Äiti SARJAKUVAN MAAILMA Cepe eksyksissä...13 TIEDE JA TUTKIMUS Vammaiset lapset elivät keskiajalla tavallista elämää...14 Mia Hemming LIIKUNTA Nuorten liikuntaleiri Pajulahdessa...18 Meri Viljanen Hevoshovin ratsastustalleilla...21 Anu Patrikka SUOMEN CP-LIITTO Avustajapalvelu...23 Lomittajatoiminta...24 Palveluasunto vapautumassa Turussa Kevätneuvottelupäivät Hämeenlinnassa Sari Holappa Läsnäoloa ja kohtaamisia...27 Jaana Raitio NV-JÄRJESTÖT Ymmärrä yhdistystä-verkkokurssi...28 TYÖ & ELÄMÄ Kesätyö hautausmaalla...33 Antti Poutiainen Yhdessä työnteko saadaan onnistumaan.. 34 Kati Rajasaari Esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä opiskelijan apuna...37 Kati Rajasaari YHDISTYSTOIMINTA Kuulumisia Vauhdikas-tapahtumista...40 Satu Nevatalo Liiku terveemmäksi soveltaen...41 Anu Patrikka HENKILÖSTÖUUTISIA Tervehdys CP-lehden lukijat...43 Jussi Saarinen Ajatuksiani liikkumisesta vanhempana, työntekijänä ja liikkujana...44 Johanna Pekkanen LOMAMIELELLÄ Ajankohtaista lomatoiminnasta...45 Kesällä huvipuistoon...46 Mia Hemming MMC HC Extremeä vertaistuen voimalla...49 Anne-Marie Hannonen TYÖHARJOITTELU PORTTI TYÖELÄMÄÄN Työssäoppimisjakso etätyönä...51 Zaida Launis Verkostoseminaari, Yritystä Stadiin...53 Kirsi Tuovinen Verkkokurssista...55 Eeva Pöyhönen MOIJALA Sää suosi talkooväkeä...57 Ilona Toljamo SOPEUTUMISVALMENNUS Töissä CP-liitossa...58 Anna-Maija Huhtikangas Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen?...59 AJANKOHTAISTA OPETUKSESTA Kommunikaatio-opetus...61 Heli Honko-Pekkarinen KAIKKIEN YYTERI Veljekset vauhdissa Yyterissä...62 Annamari Seppänen & Kati Karinharju YHTEISKUNTA Selvityspyyntö vammaisten tulkkauspalvelua käyttävien puhevammaisten tilanteesta...65 LAINSÄÄDÄNTÖ Vammaislainsäädännön uudistus alkaa Ilona Toljamo Omaishoitoa kehitetään...72 Ilona Toljamo VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVät...74 Nuorten liikuntaleiri Pajulahdessa Meri Viljanen Läsnäoloa ja kohtaamisia Jaana Raitio 27 Kesällä huvipuistoon Mia Hemming Extremeä vertaistuella Anne-Marie Hannonen 49 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Paula Vuori Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2013:3 säästetään Näinä päivinä on syytä miettiä kohteita, joissa saadaan aikaan säästöjä. Meille kenellekkään ei ole varmaankaan jäänyt epäselväksi, että tarpeita on yhä enemmän ja toisalta käytettävissä olevat varat vähenevät myös julkisten palvelujen saralla. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on suuria sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö uudistuu voimakkaasti, väestö ikääntyy, syrjäytyminen kasvaa ja alaa uhkaa työvoimapula. Kuntien käyttömenojen reaalikasvu on pidettävä kurissa ja tuottavuuden tulee kasvaa. Säästöjen etsimisessä on kuitenkin syytä todellakin miettiä tarkkaan mitkä säästötoimenpiteet tuovat todellisia säästöjä. Eräs esimerkki hyvin kyseenalaisesta kustannusten leikkaamisesta Helsingin seudulta on kesäkuun alkupuolella Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä päätös olla tekemättä budjettivarausta vuoden 2014 talousarvioon koskien vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja saavien asiakkaiden rinnakkaisesta oikeudesta maksuttomaan Helsingin seudun liikenteen kuukausikorttiin. Kyseinen käytäntö on ollut voimassa vuodesta 2001 alkaen, ja se on osaltaan täydentänyt mainiosti mm. vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja. Matkakortista luopumisella on arviotu saavutettavan 1 miljoonan euron kustannusvaikutus. Asian suuruusluokka Helsingin kaupungin taloudessa on hyvin marginaalinen. Toisaalta matkakorttia käyttävät henkilöt vähentävät kustannuksia kuljetuspalveluissa. Nyt kun pääkaupunkiseudun julkinen liikenne alkaa olla melko esteetöntä, on kummallinen kehityssuunta olla tukematta sen käyttöä. Esteetön joukkoliikenne yhdistettynä henkilökohtaiseen apuun mahdollistaa useissa tapauksissa julkisen liikenteen käytön. Oma lukunsa on asian menettelytapa. Asian valmistelussa on sivuutettu useita oleellisia tahoja, kuten kuljetuspalvelujen yhteistyöryhmä, vammaisasiamies sekä vammaisneuvosto. Mikäli asia olisi tuotu avoimesti keskusteluun valmisteluvaiheessa, olisi siihen varmasti myös saatu laajempaa näkökulmaa. Voi myös vain arvailla, tiedostivatko edes kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet tekevänsä kyseisen päätöksen, se kun sisältyi vain yhtenä virkkeenä Helsingin kaupungin talousarvioehdotuksessa mainittuihin tuottavuusohjelman toimenpiteisiin. Kun kirjoitan tätä pääkirjoitusta, ulkona on troopinen helle. Juhannus on jo takana, mutta kesää vielä edessä useita viikkoja. Nautitaan lämmöstä ja auringosta.

5 CP-LEHTI 2013:3 FÖRENINGSVERKSAMHET Aktivitets-dag på Norrvalla i Vörå 5 Vasanejdens CP-förening r.f. ordnade tillsammans med Aira Eklöf från Finlands CP-förbund r.f. en aktivitets-dag för föreningens medlemmar. Cirka 15 deltagare var med(både personer med funktionshinder samt deras personliga hjälpare). På programmet stod simning och olika spel såsom till exempel boccia, curling och blås-pil. Mellan programmen fick vi avnjuta en god lunch i restaurangen. Alla som var med trivdes bra och man fick även stifta nya bekantskaper. Tack Aira med sällskap, för en riktigt trevlig dag! Stina Österbro/ ordförande i Vasanejdens CP-förening r.f. Emilia Enlund Fotos:Aira Eklöf Foto: Rolf Henriksson Foto:Aira Eklöf

6 6 LUKIJOILTA CP-LEHTI 2013:3 Aurinkoinen, iloinen kevätpäivä Hämeenlinnassa Tita Koskisen albumi Lähdimme junalla matkaan. Päämääränä oli Hämeenlinna. Päivä oli aurinkoinen ja kylmä. Päivän teemana oli valokuvaus ja virkistystoiminta. Itse en osallistunut valokuvauspuuhaan, mutta huomasin että turkulaisilla on monipuolista viihdettä ja ajankulua. Ilta meni juhlallisesti ja mukavasti tutussa seurassa. Ajattelin, että on mukavaa kun joku vielä järjestää kunnon illanviettojakin. Pöydässä istui oman apurini lisäksi entinen tanssiparini, jonka kanssa vietimme hauskan, vauhdikkaan ja muistorikkaan illan Apurini innostui kuvaamaan meitä veteraanitanssijoita, jotka olimme tanssilattialla koko illan. Muistuivat siinä mieleeni kaikki päivät ja illat, jotka olemme yhdessä viettäneet.iltamme päättyi Rantakoivun alla -nimiseen kappaleeseen. Se jäikin soimaan korvaan pitkäksi aikaa. Sitten päätin lopettaa illan ja menin väsyneenä avustajani kanssa huoneeseeni. Lähetän tässä muutaman kuvan, jotka avustajani otti illan mittaan. Kiitos kaikille järjestäjille. Tita Koskinen

7 CP-LEHTI 2013:3 AJASSA 7 Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauksen välityspalvelua Vuoden 2014 alusta Kela keskittää vammaisten henkilöiden tulkkien välitystoiminnan Turkuun. Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Valittu Jyrki Pinomaa Asumispalvelusäätiö ASPAn uudeksi toimitusjohtajaksi Asumispalvelusäätiö ASPAn uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu vammaisalan aktiivi Jyrki Pinomaa. Pinomaa on 58-vuotias ekonomi, joka on toiminut pitkään Ikäinstituutin säätiön talouspäällikkönä ja Ikäinstituutin varajohtajana. Hän aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa Pekka Mikkolan jäädessä eläkkeelle. Heikki Hjelt Tulkkauspalvelua välittää tällä hetkellä kolmen yrityksen ryhmittymä, jonka palvelu hankittiin kilpailutuksella vuonna Tulkkauspalvelun välityskeskukset toimivat viidellä eri välitysalueella. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Koska Kela myöntää asiakkailleen oikeuden tulkin käyttöön ja järjestää tarvittavat tulkkauspalvelut, on luontevaa, että myös tulkkien välityspalvelu hoidetaan keskitetysti Kelasta, totesi etuusjohtaja Elise Kivimäki. Kela kehittää parhaillaan eri asiointitapoja. Kun välitystoiminta on Kelan omana tehtävänä, palvelua voidaan parantaa siten, että asiakas voi käyttää omaa kommunikointikeinoaan asioidessaan esimerkiksi videoyhteydellä välityskeskuksen kanssa. Lisäksi haluamme varmistaa, että Kelan palvelut ovat helposti ja tasapuolisesti kaikkien tulkkivälitystä tarvitsevien saatavilla, kertoi etuuspäällikkö Jari Salomaa. Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin asiakasta.kelan arvion mukaan tulkkauspalvelun välitystoimintaan tarvitaan noin 30 henkilöä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi Kokemuskouluttajat osaksi sosiaali- ja terveysalan opetusta Vuodesta 2007 toimineeseen kokemuskoulutusverkostoon kuuluu 26 vammais-tai pitkäaikaissairaiden järjestöä. Yhteisenä tavoitteena on lisätä kokemuksellisen tiedon käyttöä sosiaali-ja terveysalan opetuksessa. Kuvassa kokemuskoulutuksen ohjausryhmä seisomassa Kurt Jäntti ( Psoriasisliitto), Pia Hytönen (Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto), Petri Karoskoski (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Suvi Nousiainen (Muotialan asuin- ja toimintakeskus), Juha Laakkonen (Munuais- ja maksaliitto), Annukka Tuovinen (Parkinson-liitto), istumassa Sirkku Lindtman ja Carita Sinkkonen (Aivovliitto). Ohjausryhmään kuuluu myös Helena Haapanen Turun lääketieteellisestä tiedekunnasta. Suomen CP-liitto on yksi kokemuskouluttajataustaorganisaatioista.

8 8 PUHEVAMMAISUUS CP-LEHTI 2013:3 Ajatuksella puhevammaisuudesta Kehitysvammaliiton Tikoteekki on koordinoinut kansainvälistä puhevammaisten päivää Helsingin Narinkkatorilla vuosina Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäinen puhevammaisten viikko, jonka aikana toteutettiin 60 erilaista tapahtumaa 16 paikkakunnalla. Puhevammaisten viikko näkyi ja kuului niin sähköisessä kuin printtimediassakin. Ensi syksynä Puhevammaisten viikko ( ) käynnistyy kansainvälisenä puhevammaisten päivänä Viikon suunnittelu- ja valmistelutyö on täydessä käynnissä. Suomen CP-liitto on mukana viikon suunnittelussa. Tavoitteena on toteuttaa yhtä hieno tapahtuma kuin viime vuonnakin ja tavoittaa eri medioita tuomalla puhevammaisuutta esiin monin eri tavoin. Puhevammaisuuden laaja kirjo saa näkyä jutuissa, mukana voi olla apuvälineiden avulla kommunikoivia, mutta myös puhevammasta kuntoutuvia. Pyrimme löytämään eri haastateltavat eri medioille, jolloin haastateltavana olo ei rasittaisi yhtä ihmistä kohtuuttomasti. Ensisijaisesti tarvitsemme niitä, jotka voivat kertoa voivat kertoa puhevammaisuudesta omakohtaisen kokemuksen kautta. Emme kuitenkaan voi luvata, että kaikkia tullaan haastattelemaan, sillä tässä vaiheessa vasta tarjoamme medialle mielenkiintoisia henkilöitä ja aiheita puhevammaisuuteen liittyen. Jos olet kiinnostunut ja haluat olla mukana, ota yhteyttä Suomen CP-liittoon palvelupäällikkö Ilona Toljamoon, Tiedotusvälineitä varten tarvitaan puhevammaisia ihmisiä ja heidän omaisiaan, jotka ovat valmiita kertomaan omasta elämästään. Lähestymistapamme on myönteinen, tuomme esiin onnistumisia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä lapsiperheitä, puhevammaisia aikuisia, vanhuksia eri puolilla Suomea. Tarkoituksemme on lähestyä perhelehtiä lapsiperheiden kautta, naistenlehtiä aikuisen puhevammaisen naisen elämäntarinan kautta jne.

9 CP-LEHTI 2013:3 Puhevammaisten viikko PUHEVAMMAISUUS 9 Kuvat: Jenni Virtanen Suomessa on arviolta ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai puhe on hyvin epäselvää. Osalle heistä myös puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Puhevamma voi olla synnynnäinen tai seurausta aivoverenkierron häiriöstä, onnettomuudesta tai sairaudesta. Kommunikointi on kuitenkin mahdollista elein, ilmein ja käyttämällä kommunikoinnin apuvälineitä. Moni jää ilman toimivaa kommunikoinnin ratkaisua, koska puhevammaisilla henkilöillä, heidän omaisillaan eikä osalla työntekijöistä ole riittävästi tietoa kommunikoinnin mahdollisuuksista. Puhevammaisten viikkoa vietetään lokakuun alussa. Viikon käynnistää kansainvälinen puhevammaisten päivä Elokuvien, tapahtumien ja luentojen avulla tehdään tunnetuksi kommunikoinnin mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joilla puhevammaiset ihmiset voivat viestiä ja osallistua yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintaan. Viikko huipentuu Helsingissä Narinkkatorille yleisötapahtumaan. Lisäksi puhevamma-alan järjestöt tekevät videoituja tietoiskuja joissa puhevammaiset kertovat itse vammaisuudestaan. Facebookissa haastamme ihmisiä katsomaan ystävien kanssa aiheeseen liittyviä elokuvia ja kertomaan ajatuksistaan niihin liittyen. Tiedot tulevista tapahtumista löytyvät kesäkuusta lähtien puhevammaistenviikko/. Tutustu myös facebook sivuihin:https://www.facebook.com/pages/puhevammaisten-viikko/ ?ref=hl Jokaisella on oikeus viestiä. Kommunikoinnin apuvälineistä hyötyy jopa puhevammaista henkilöä. Esimerkiksi uusin teknologia mahdollistaa kommunikoinnin älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen avulla. Laitteiden käyttö onnistuu jopa katseella (www.tobii.com). Maailmalla on myös jo myynnissä laite, joka mahdollistaa kirjoittamisen ajatuksen voimalla. (www.intendix.com) Puhevammaisten viikon koordinoinnista vastaa Kehitysvammaliiton tietotekniikka ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt, valtion erityiskoulut, kirjastot ja keskussairaalat. Puhevammaisten viikko herättelee pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Puhevammaisuus voi kohdata ketä tahansa missä iässä tahansa. Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää toimivia kommunikointikeinoja. Oikeus kommunikointiin on perusoikeus. Lisätietoja: Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, puh ja tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin johtaja Eija Roisko, fi, puh Riikka Marttinen, riikka. puh

10 10 KELA CP-LEHTI 2013:3 Etätulkkauksen käyttö lisääntyy tulkkauspalvelussa Yhä useampi vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluita käyttävä asiakas voi hyödyntää etätulkkausta.syksyllä 2011 käynnistynyt etätulkkauksen testijakso on päättynyt. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain Testijaksolle osallistui 52 vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun asiakasta. Asiakkaat käyttivät palvelua keskimäärin 86 kertaa kuukaudessa ja yhteydenotot kestivät keskimäärin noin 13,5 minuuttia.testijaksolla havaittiin vielä ongelmia kuvan laadussa. Se ei ollut kaikissa olosuhteissa riittävän hyvä tulkkauksen onnistumiseen. Etätulkkausta käytettäessä asiakas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etätulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vieressä olevalle henkilölle. Kela kustantaa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opastuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyiden puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etätulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkaukset ovat mahdollisia. Tätä on kokeiltu esimerkiksi kerhokokoontumisissa ja pienimuotoisissa kokouksissa. Etätulkkauksen etuna on, että tulkin aika ei kulu tulkkauspaikalta toiselle siirtymiseen, vaan hän ehtii samassa ajassa tarjota tulkkauspalvelua useammalle asiakkaalle. Tämä helpottaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen asiakkaita. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain. Ensin käsitellään Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen jo saapuneet hakemukset, joita on noin 60. Etätulkkausta varten on kehitetty oma tietokoneohjelmisto (MMX-ohjelmisto).Ohjelmistoa voi käyttää kannettavalla tietokoneella, tablettitietokoneella tai kosketusnäyttöpäätelaitteella. MMXohjelmiston käyttöön suositellaan kiinteätä laajakaistayhteyttä, mutta se toimii hyvissä olosuhteissa myös 3G-verkossa. Kela on hankkinut laitteet, ohjelmiston ja tukipalvelut Telia Sonera Finland Oyj:ltä. Lisätietoja etätulkkauksen käytöstä ja hakemisesta on verkossa > Etätulkkaus. Lisätietoja asiakkaalle:www.kela.fi/vatu

11 CP-LEHTI 2013:3 TANSSI DanceAbility-tanssia kaikille 11 Miltä näyttää sataa vettä -liike? Ohjaaja pyytää tanssijoita näyttämään liikkeen mielikuvalle. Yhden sade on pehmeästi putoilevia pisaroita ja toisella sataa kaatamalla rajusti kohisten. Jokaisella on oma erilainen liike näytettävänä, jonka toteuttamista myös muut saavat kokeilla. Suomessa DanceAbitily -metodia opettaa n. 10 koulutettua ohjaajaa, yksi heistä on englantilainen koreografi Sally Davison. Sally Davison, mitä DanceAbility on? DanceAbility on metodi, jonka kautta voidaan opettaa ketä vaan tanssimaan. Kaikenlainen liike on oikeaa. On tärkeää kuunnella, mitä oma keho kertoo liikkeen kautta. Tanssiessa liikutaan sen mukaan miltä itsestä tuntuu ja tehdään sitä mitä oma keho kertoo, jokainen omalla tavalla. Suomessa tanssia voi harrastaa sunnuntaisin kaikille avoimissa DanceAbility-työpajoissa, Kaapelitehtaalla Helsingissä. Kaikki voivat osallistua omilla ehdoillaan ja omista lähtökohdistaan käsin. Tanssi tukee liikekieltä, joka sopii kaikille. Mikä on parasta DanceAbilityssä? Tanssin tuoma yhdenvertaisuus ja oma kokemus liikkeestä. Monet ovat tottuneet, että asiat tehdään heidän puolesta tai valmiiksi heille. Jokainen tanssija hyväksytään sellaisena kuin he ovat, eikä tietyn toimintakyvyn tai toiminnan mukaan. DanceAbilityn kautta useat tanssijat ovat saaneet rohkeutta ja vahvemman itsetunnon. Tanssin kautta voi oppia tuntemaan kehon monella uudella tavalla. Meille kaikille on hyväksi tutustua omaan kehoon ja muodostaa syvempi yhteys. Aloittaakseen DanceAbility tanssia ei tarvitse olla aikaisempaa tanssikokemusta, kaikki liike improvisoidaan tuntemusten mukaan. Tanssin ja liikkeen kautta on mahdollista jakaa toisten kanssa jotain sellaista, mitä ei voi yksin kokea. Luovassa tanssissa mikä tahansa on mahdollista. Sally kävi CP-liiton päivätoiminnassa ohjaamassa tanssia. Tanssitunnin jälkeen hän kysyi osallistujien tunnetilaa. Tunnelma oli rentoutunut ja positiivinen. Lisätietoja DanceAbilitystä: DanceAbility Finland ry, MIKÄ DanceAbility Finland ry on yhdistys, jonka tehtävänä on edistää esteetöntä, integroitua tanssia ja murtaa ennakkoluuloja vammaisuuden rajoitteista. DanceAbility Finland pyrkii jatkuvasti etsimään raikkaita tapoja rikkoa tanssin ja ilmaisun rajoja työpajoissaan ja tanssiesityksissään. Teksti ja kuva: Anu Patrikka

12 12 MEIDÄN PERHEEMME CP-LEHTI 2013:3 Ajatuksia äitiydestä Minulle on jo pitkään ollut selvää, että vammaisuudestani huolimatta haluan perheen ja lapsia. Tuttujen ja sukulaisten lapset ovat aina olleet tärkeä osa elämääni ja olen esimerkiksi toiminut tukihenkilönä lapsiperheessä ennen oman perheen perustamista. Kolme vuotta sitten sanoimme tahdon mieheni kanssa, johon alun perin törmäsin sattumalta ollessani mukana Nuorisoyhteistyö Seitin toiminnassa. Molemmille oli alusta asti selvää, että vaikka arki ei ehkä tulisi olemaan helpointa mahdollista, haluamme lapsia vaikka tarvitsisimme arjessa myös jonkin verran ulkopuolista apua. Kun aloin odottaa nyt jo 2-vuotiasta tyttöämme, myönnän että tulevana äitinä mielessäni pyöri monenlaisia ajatuksia siitä, mitä arki tulee olemaan ja miten pärjäämme. Tiedostin jo etukäteen onneksi melko hyvin avuntarpeen ja olin henkisesti valmistautunut siihen, että varsinkin ihan pienen vauvan hoito tapahtuu osin henkilökohtaisen avustajan kanssa, koska en voi huonon tasapainon ja kaatumisriskin vuoksi esimerkiksi kantaa vauvaa lainkaan. Tilanne oli minulle myös siksi uusi, että minulla ei aiemmin ollut henkilökohtaista avustajaa, vaikka apua arjessa tarvitsinkin jonkin verran jo ennen vauvan syntymää. Turhaa stressiä odotusaikana aiheutti monen kuukauden mittainen taistelu entisen kotikuntani kanssa oikeudesta henkilökohtaiseen apuun. Vammaispalvelusta sain lukuisia vinkkejä, miten muka pärjään kaksin vauvan kanssa, vaikka oli sanomattakin selvää, että esimerkiksi kotoa lähteminen ei kaksin vauvan kanssa onnistuisi. Lopulta pääsin muutaman päivän mittaiselle kuntoutustarpeen selvitysjaksolle ja sitä kautta sain paperit, joilla sitten sain päätöksen henkilökohtaisesta avusta. Sen jälkeen olikin mietittävä, mikä on realistinen määrä avustajan työtunneille, jotta kotona ei koko ajan pyöri ylimääräistä ihmistä. Avustajan kanssa alkoi onneksi sujua hyvin ja totesin heti alussa, että oli oikea päätös hakea avustajaa arkeen. Muuten olisin joutunut olemaan lähinnä sisällä niinä aikoina kun olin tytön kanssa kotona. Äitiysneuvolassa oli ennen tytön syntymää onneksi suhtauduttu asiallisesti ja koin olevani äiti muiden joukossa. Kerran jouduin lääkärille vakuuttelemaan, että vaikka olemme molemmat vanhemmat CP-vammaisia, aihetta perinnöllisyyspoliklinikalla käymiseen ei ole. Tyttö syntyi suunnitellulla sektiolla, jota olin vammani vuoksi toivonut. Ajattelin jo tuolloin, että se olisi vaihtoehdoista kaikille turvallisin. Sanoin heti, että ei se edes ollut kokemuksena niin hirveä mitä jotkut antavat ymmärtää. Sain vammaispalvelun maksamana loistavaksi apuvälineeksi vauvan ensimmäisiksi kuukausiksi vuokrattavan Vaavi-sängyn, joka mahdollisti vauvan siirtelyn paikasta toiseen tarpeen mukaan silloinkin, kun olimme kahdestaan kotona. Loppujen lopuksi vauva-aika meni kovin nopeasti ja minua helpotti aina kun tyttö oppi uusia liikkumistaitoja. En ajattele, että vauva-arkemme avustajan kanssa olisi poikennut niin sanotusta normaalista juurikaan. Neuvolakäynneillä joskus saimme lääkäriltä osaksemme ihmettelyä, kun mukanani olikin avustaja, eikä esimerkiksi lapsen isä, joka oli tuolloin töissä. Heti sain selittää, että toki myös lapsen isä asuu kanssamme. Emme juuri käyneet vauva-aikana lapsiperheille suunnatuissa kerhoissa tai kahviloissa. Koin jotenkin hankalaksi, että avustaja olisi ollut aina mukana. Ajattelin, että näihin kerhoihin ehtii sitten kun lapsi kasvaa. Nyt odotan toista lasta joka syntyy kesällä. Ajatukseni ovat nyt tietenkin selkeämpiä avuntarpeen suhteen ja osaan paremmin miettiä niitä asioita, joissa tulen tarvitsemaan apua. Arki muuttuu taas, kun jään vauvan kanssa kotiin, isosiskon ollessa osa-aikaisessa perhepäivähoidossa. Odotan innolla taas vauva-arkea ja koen erityisen tärkeäksi että tunnen myös muita vammaisia äitejä. Heihin olen saanut tutustua myös Facebookin vammaiset äidit ryhmän kautta. Vertaistuen merkitystä ei voi väheksyä äitiyteen liittyvissä kysymyksissä, oli sitten vammainen tai vammaton. Äiti

13 CP-LEHTI 2013:3 SARJAKUVA CEPE 13 Ideointi:Janne Valkeejärvi, piirrostyö Satu Conzenz

14 14 TIEDE JA TUTKIMUS CP-LEHTI 2013:3 Jenni Kuuliala on parhaillaan muokkaamassa väitöskirjaansa julkaistavaksi kirjaksi. Samalla hän jatkaa tutkimuksiaan vammaisuudesta ja pyhimyskulteista Vammaiset lapset elivät keskiajalla tavallista elämää Teksti ja kuvat: Mia Hemming Keskiajalla normaaleja olivat kaikki, jotka eivät olleet tyystin poikkeavia. Vammaisia lapsia ei syrjitty. Mahdollisuuksiensa mukaan he leikkivät, kävivät koulua ja tekivät töitä siinä missä muutkin. Vammaisia lapsia kohdeltiin pääsääntöisesti hyvin keskiajalla. Monet lievemmin vammaiset lapset näyttävät eläneen tavanomaista elämää esimerkiksi opiskellen tai töitä tehden.fm Jenni Kuuliala väitteli helmikuussa Tampereella vammaisten lasten elämästä keskiajan Euroopassa ja reaktioista heidän vammoihinsa. Lievästi vammaiset lapset kävivät koulua ja leikkivät muiden kanssa. He elivät kuten muutkin lapset, Kuuliala sanoo. Vaikeasti vammaisten, joiksi esimerkiksi kuurot katsottiin, sosiaalistuminen yhteisöön on ollut vaikeampaa. Myös sokeita pidettiin vaikeasti vammaisena, mutta toisaalta on esimerkkejä sokeista, jotka saivat huomattavaa arvostusta osakseen. Vanhemmat ja sisarukset olivat toisinaan surullisia ja huolissaan vammaisesta lapsesta. Harvoin tunnettiin häpeää tai vastenmielisyyttä lasta kohtaan. Kun tunnettiin, oli aina kyseessä vaikeasti vammainen lapsi. Esimerkiksi kuurous tai puhekyvyttömyys saattoi joskus herättää tällaisia tunteita, sillä yhteiskunta perustui vahvasti suulliseen viestintään. Jos kuurous tai vaikka epämuodostuma kasvojen alueella esti naittamisvelvollisuuden toteuttamisen, saatettiin toisinaan puhua häpeästä. Joskus on myös pyydetty vapautusta äärimmäisen raskaaksi koetusta tilanteesta vaihtoehtona lapsen parantumattomuudelle. Kaiken kaikkiaan häpeän ja taakan tuntemukset vammaisesta lapsesta kuitenkin näyttävät keskiajalla olleen harvinaisia.

15 CP-LEHTI 2013:3 Kuulialan tutkimus perustuu pyhimykseksi julistamisprosessien todistajanlausuntoihin, joissa ihmiset kertoivat paavilliselle komissiolle näkemistään tai kokemistaan ihmeteoista. Kuulustelupöytäkirjoissa on lukuisia tapauksia, joissa fyysisesti vammainen lapsi tai lapsena vammautunut henkilö on kokenut ihmeparanemisen. Pöytäkirjoissa on vähän lasten omia todistajanlausuntoja. Niissä kuitenkin näkyy samanlainen suhtautuminen vammoihin kuin muidenkin todistajien lausunnoissa. Oma vamma tai muun yhteisön kielteinen suhtautuminen vamman omaaviin lapsiin ei näyttäydy merkittävinä heidän muistoissaan. TIEDE JA TUTKIMUS 15 Vammaisuus oli osa luomakuntaa Keskiajalla ei myöskään tapettu järjestelmällisesti vastasyntyneitä tai pieniä vammaisia lapsia. Kristillinen kirkko kielsi vastasyntyneiden tappamisen esimerkiksi heidät hylkäämällä. Jenni Kuuliala ei ole kohdannut tapausta, jossa olisi yritetty käyttää lapsen vammaisuutta selityksenä lapsen surmalle. Lapsen surma oli vakava rikos, Kuuliala korostaa. Ei-vammattomien lasten lailla löytölastenkoteihin ja luostareihin tuotiin kuitenkin vammaisia lapsia. Ehkä ajateltiin, että lastenkoti tai luostari on joissakin tapauksissa lapselle parempi paikka kuin syntymäkoti. Vammaisia lapsia ei liioin pidetty paholaisen lapsina tai rangaistuksina vanhempiensa synneistä. Vammaisuutta ei myöskään ajateltu seuraukseksi henkilön omista synneistä. Kuuliala kertoo, että oppineet pohtivat toisinaan, mistä vammaisuus johtuu ja miksi jumala sallii sen. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että vammaisuus on osa luomakuntaa. Joitakin mainintoja on pyhimykselle annetun lupauksen pettämisestä, mistä saatettiin pelotella rangaistuksen ilmenevän lapsen vammaisuutena.nämä ovat kuitenkin harvinaisia selitysmalleja, ja näyttää siltä, etteivät tavalliset ihmiset pohtineet syitä lapsensa vammaisuudelle. Vammaisia lapsia ei siten pidetty paholaisen sairastuttamina. Selitykset, milloin sellaisia etsittiin, olivat arkisia. Jenni Kuuliala Keskiajalta ei tunneta normaaliuden käsitettä, jolloin vammaisuuskaan ei näyttäytynyt automaattisesti poikkeavuutena. Eliitti saattoi ihannoida kauneutta ja vahvuutta, mutta muiden luokkien parissa ei tunnettu sellaisia normeja. Kuulialan aineistossa esiintyvistä henkilöistä suurin osa kuuluukin ylempää keskiluokkaan. Köyhiä ihmisiä pidettiin epäluotettavina todistajina. Siksi esimerkiksi kerjäläislapsia koskevat tapaukset ovat tutkimuksellisesti hyviä, sillä asian todentamiseksi on kuultu montaa todistajaa. Aineistossani on rikkaita aika vähän, sillä hehän olivat tuohon aikaan melko harvassa. Samoin aateliset puuttuvat lähes tyystin - he ehkä häpesivät ruumiillisia vammoja. Ruumiilliset vammat liitettiin köyhiin. Aineistoni voi siten kuvata koostuvaksi pikku kaupunkien tavallisesta väestöstä. Almujen antamiseksi tarvittiin kerjäläisiä Keskiaikaisen yhteisön suhtautumista vammaisiin lapsiin voidaan siten kuvata neutraaliksi: ainoastaan vammaiset kerjäläislapset joutuivat helposti silmätikuiksi. Toisinaan jopa testattiin heidän vammojensa aitoutta. Jenni Kuuliala korostaa, että kerjäläislasten köyhyys ja sosiaalisen verkoston puute olivat kaltoin kohtelun ensisijaisina syinä. Kerjäläisyys koettiin ongelmaksi isoissa

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

puhevammaisten tulkkauspalvelusta

puhevammaisten tulkkauspalvelusta opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta 13 Sisällys Tulkkauspalvelu on laissa määritelty oikeus 3 Puhevammaisuus 4 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 4 Mitä puhevammaisten tulkkauspalvelu on? 5 Tulkkauspalvelun

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Kokemuskoulutuksen historiaa Kokemustietoa käytetty kautta aikojen opiskelijoiden opetuksessa Potilasluennoitsija-projekti 1988-1991 Sosiaalihallituksen rahoituksella

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot