Sähkö Tele. Siviiliammatti takaa mielenrauhan. Sähköverkot vastaan ilmastonmuutos. Tero Pitkämäki: Älykkäät sähköverkot haaste standardoinille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö Tele. Siviiliammatti takaa mielenrauhan. Sähköverkot vastaan ilmastonmuutos. Tero Pitkämäki: Älykkäät sähköverkot haaste standardoinille"

Transkriptio

1 Sähkö Tele Sähköverkot vastaan ilmastonmuutos Älykkäät sähköverkot haaste standardoinille Tero Pitkämäki: Siviiliammatti takaa mielenrauhan

2 PRY-CAM etsii verkon vauriot ilman käyttökatkoja Ainutlaatuinen, langattomasti toimiva PRY-CAM paljastaa maanpäällisen verkon osittaispurkaukset ja auttaa minimoimaan sähkönsiirrolle ja -jakelulle aiheutuvat haitat ajoissa. Prysmian Groupin kehittämä ja patentoima kevyt, kannettava PRY-CAM helpottaa sähköjärjestelmien tuotannon, asennuksen ja käyttöönoton laadunvalvontaa sekä kunnossapitoa. Myös kenttäkäyttöön sopiva kamera mittaa langattomasti sähköpurkausten aiheuttaman säteilyn keski- ja suurjänniteverkkojen komponenteista kuten muuntajista, sähkömoottoreista, kaapeleista ja päätteistä. Mittaus ei aina vaadi sähköjärjestelmän käytön keskeyttämistä. Raportointi ja vika-analyysit auttavat korjaustöiden ja niiden ajoituksen suunnittelussa. Analyysit ja sähköverkon tilan määräajoin tapahtuva seuranta auttavat välttämään yllättävät ja kalliit ongelmatilanteet ja keskeytykset.

3 Sähkö Tele AJANKOHTAISET Ammattilaiset kokoontuivat Jyväskylään 7 Yli kävijää kolmen päivän aikana. Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 messut tavoittivat kohderyhmänsä. Sähkössä on tulevaisuus palkinto Hele Savinille 10 Hele Savin on tehnyt uraauurtavaa työtä kiteisestä piistä valmistettujen aurinkokennojen konversiohyötysuhteen parantamiseksi. Siviiliammatti takaa mielenrauhan 13 Vuoden insinööriksi valittu Tero Pitkämäki kiinnostui sähköalasta jo peruskoulussa. Sähköallergia: totta vai harhaa 15 Huuhaalle annettu medianäkyvyys on omiaan ruokkimaan sähköallergian oireita. Sähköverkot vastaan ilmastonmuutos 18 Sähköverkkojen on kestettävä myrskyt, oltava kustannustehokkaita, autettava energiankäytön tehostamisessa ja mahdollistettava uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen. Kaapeloidun 20 kv jakeluverkon maadoitukset 20 Oikeilla kaapelivalinnoilla yhdistettynä koko järjestelmän optimointiin verkkoyhtiö voi saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Aurinkosähköä verkkoon 22 Kiinnostus aurinkosähköön on nousussa. Järjestelmien yleistymistä kotitalouksissa hidastaa kuitenkin investointitukien puute. Kuva: istockphoto Paikkatietoaineistot jakeluverkkojen suunnittelussa 24 Eero Saarijärvi tutki väitöskirjassaan mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia paikkatietoaineistoja sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa. Jätevedestä sähköä ja lämpöä 26 n Suomenojalla jätevesien hukkalämpö otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Muuntamoautomaation avulla parempi toimintavarmuus 28 Muuntamoautomaatio on todettu yhdeksi tehokkaimmista keskeytysajan puolittajista. Älykkäät sähköverkot haaste standardoinnille 30 Ikääntyneisiin sähköverkkoihin tarvitaan suuria uudistuksia lähiaikoina kaikkialla maailmassa. Saksa panostaa aurinkoenergiaan ja merituulivoimaan 33 Saksassa on tavoitteena luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Maailman suurimmat Frankfurtissa 35 Valaistusta, sähkötekniikkaa ja rakennusautomaatiota on tarjolla Frankfurtissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Frankfurt järjestää maailman suurimmat alan messut. SISÄLTÖ 2/2014 s. 26 n Suomenojalla on käynnistynyt hanke, jossa jätevesien hukkalämpö otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Näin saatu uusiutuva lämpö tullaan syöttämään n kaukolämpöverkkoon. Sivut Berliinissä kootaan maailman suurimmat kaasuturbiinit 36 Berliinissä, keskellä kaupunkia, sijaitsevassa tehtaassa kootaan maailman suurimmat kaasuturbiinit. RF-mikropiirit 37 Lyhyen kantaman datasiirron ja radioverkkojen sovellukset ovat voimakkaassa kasvussa, koska kaikki mahdolliset laitteet halutaan internetiin Teleoperaattorit rakentavat 4G-verkkoja uudelle taajuusalueelle 42 TeliaSonera, Elisa ja DNA taajuushuutokaupassa sen, mitä lähtivät hakemaan. Kyseessä on satojen miljoonien investointi. Digitaalisen maailman portti 45 Helposti ajatellaan, että mikroprosessorien kehittyminen ja erityisesti kellotaajuuksien nousu gigahertsiluokkaan olisivat mahdollistaneet nykyiset multimediasovellukset. VAKIOT Pääkirjoitus 5 Uutiset 6 Yliviivainsinöörin toisinajattelua 41 Tuoteuutiset 47 Martin teesit 48 Kannen kuva: Riittamaija Ståhle SÄHKÖ & TELE 2/2014 3

4 Sähkö Tele Sähkö & Tele jo vuodesta 1928 sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo ILMESTYMINEN JA AINEISTOPÄIVÄ 2014 Lehti Erikoisjakelu / Teema Ilmestyy Aineistopäivä 1/2014 SähköTeleValoAV messut, Jyväskylä vko /2014 Teema: Verkkojen rakentaminen vko /2014 Teema: Turvallisuus vko /2014 Teema: Jäähdytys vko /2014 Tekniikka messut, Jyväskylä vko Alihankinta messut, Tampere 6/2014 Energia messut, Tampere vko /2014 Teema: Sähköinen liikenne vko /2014 Teema: Valaistus vko KUSTANTAJA Sähköinsinööriliitto ry Merikasarminkatu 7, (09) ILMOITUSMYYNTI JE-Mark Ky / Jukka Eriksson , Sähkö Tele Älyvalolla säästöjä ja mukavuutta Kemianteollisuus panostaa energiatutkimukseen Sisältää Sähkö messuoppaan Viro loikkasi sähköautoilun edelläkävijäksi Sähkö Tele Uusiutuva energia haastaa siirtoverkon Sähkö Tele Etäluenta murskaa dataa Valokuitu takkuaa EU-maissa Ydinvoiman tulevaisuus pienissä yksiköissä Suomessa hallitaan arktiset olot Puolijohdekytkimet tehoelektroniikassa Tulevaisuus roboteissa Jyväskylän Paviljonki Suuri messunumero Sähkö & Tele -lehden mediatiedot löytyvät verkkosivulta Kokemuksen voimalla kiinni ajassa!

5 Sähkö Tele Perustettu 1928 Pääkirjoitus 2/2014 Palvelu ratkaisee Asiakas on aina oikeassa. Näin meille kaikille on opetettu. Siitä huolimatta suomalainen syö ravintolassa kelvottoman annoksen, maksaa, lähtee pois ja puputtaa kaikille tuttavilleen huonosta ruuasta. Toista kertaa suomalainen ei tähän ravintolaan mene. Amerikkalainen nostaa valtavan messun, jos ei saa palvelua tai jos ruoka ei maistu. Yleensä amerikkalainen saa palvelua ja on tyytyväinen. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Lasipäitä emme ole, joten olisi syytä sanoa ääneen, mitä ajattelemme. Ei möykäten, mutta suoraan ja selvästi. Kun rahalla maksaa, niin vastineeksi on syytä olettaa saavansa jotain. Myös suomalaisilla yrityksillä näyttää olevan ongelma: ne eivät osaa kehua itseään. Ollaan aika hyviä, vaikka ollaan maailman parhaita. Meillä menee melko mukavasti, vaikka kassa pullistelee rahaa. Suomalaista vaatimattomuuttako? Muualla maailmassa tällaista vaatimattomuutta ei ymmärretä. Jos on, millä mällätä, niin mällätään. Enkä tarkoita vain maallista mammonaa, vaan myös henkisiä ominaisuuksia. Ystäväni Topi työskentelee suuren amerikkalaisen risteilyvarustamon cruise managerina eli risteilypäällikkönä. Hän tietää, mitä vaativat asiakkaat haluavat ja miten heidän toiveensa täytetään. Topin mukaan jokaisen suomalaisen palveluammatissa työskentelevälle tekisi hyvää olla mukana tällaisella risteilyllä palvelutehtävissä ainakin kerran. Tietäisivät, mitä hyvä palvelu ja asiakkaiden kuunteleminen tarkoittavat. Kun tuotteet ja palvelut ovat samat, niin palvelu ratkaisee. Kilpailussa pärjää se, joka osaa parhaiten kuunnella asiakastaan ja vastaa tämän toiveisiin. Jos asiakas tuntee olevansa ainutkertainen, on toiveisiin osattu vastata. Teleoperaattoreiden palvelunumeroihin vastaamista on seurattu haukkana vuosikausia. Parannusta on tapahtunut: puheluihin vastataan nopeasti ja palvelua saa. Milloin ryhdytään yhtä tarkoin seuraamaan muihin palvelunumeroihin vastaamista? Vakuutusyhtiöön soittava saa yhä roikkua puhelimessa odottamassa asiakaspalvelijan vastaamista. Pankkien puhelut ohjataan valtakunnallisiin numeroihin. Oman kotikonttorin numeroa ei tahdo löytää mistään. Mitäs soittelet! Käytä nettiä! Näin varmaan moni ajattelee. Joskus on kuitenkin asioita, joita on hyvä selvittää puhelimitse, ei sähköpostitse. Palvelua on sekin, että netissä tulleisiin kysymyksiin vastataan. Lähes kaikilla yrityksillä on nettisivuillaan palaute-nappula. Iso osa yrityksistä ei kuitenkaan vaivaudu vastaamaan asiakkaan kysymyksiin. Jos ei ole resursseja hoitaa palautetta, ota yhteyttä osio kannattaa poistaa nettisivuilta. Palvelua se netissä palveleminenkin on. Ja palvelu ratkaisee. Riittamaija Ståhle päätoimittaja Sähkö Tele 87. vuosikerta TOIMITUS Sähkö & Tele Merikasarminkatu 7, Puhelin: (09) Sähköposti: Päätoimittaja: Riittamaija Ståhle Puhelin: Sähköposti: Toimitussihteeri: Jaana Lindholm Sähköposti: TEKSTISISÄLTÖ Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. JULKAISIJA Sähköinsinööriliitto ry KUSTANTAJA Sähköinsinööriliitto ry TOIMITUSNEUVOSTO Eeva Aunesluoma, Jouko Junkkari, Jarmo Karjalainen, Jussi Liesiö, Vesa Linja-aho, Pekka Peltola, Ilari Tervakangas, Jaakko Tuomainen TILAUSHINTA Kestotilaus 64 (8 numeron tilausjakso). ILMOITUKSET JE-Mark Ky, (09) Sähköposti: PAINOPAIKKA Forssa Print Forssa ISSN X Aikakauslehtien Liiton jäsen SÄHKÖ & TELE 2/2014 5

6 uutiset Messukeskus säästää energiaa Aidon Oy:lle merkittävä päänavaus Norjassa Messukeskus toteuttaa kiinteistössään Schneider Electricin avulla monivuotisen energiansäästöohjelman, jonka tuottamien kustannussäästöjen arvioidaan nousevan 2 miljoonaan euroon. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2011 ja kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Aluksi Schneider Electric kartoitti yhteistyössä Messukeskuksen kanssa kiinteistön tekniset järjestelmät energiatehokkuuden näkökulmasta. Kartoituksen pohjalta laadittiin suunnitelma, joka kattaa Schneider Electricin energiatehokkuustoimenpiteet sekä talotekniikan käyttöpalvelun. Etäyhteydellä varmistetaan energiatehokkuustoimenpiteiden tuottavuus ja säästöjen toteutuminen. Lisäksi seurantaa toteutetaan säännöllisesti paikan päällä. Käyttöpalvelu raportoi säästöjen toteutumisesta säännöllisesti. Konkreettisina toimenpiteinä Schneider Electric on muun muassa uusinut kiinteistöissä teknisen käyttöikänsä päässä olevia laitteita, ja Gallerian ilmanvaihtokoneille on rakennettu täysin uusi lämmön talteenottojärjestelmä. Lisäksi hallien ilmanvaihtokoneiden ohjausjärjestelmiä on kehitetty niin, että sisäilmaolosuhteet mukautuvat hallien käyttötarkoituksiin. Uusia kehityskohteita kartoitetaan hankkeen aikana jatkuvasti. w Norjan Stavangerissa sijaitseva energiayhtiö Lyse Elnett on valinnut Aidon Oy:n energiapalvelulaitteiden toimittajaksi projektiin, jossa Lyse Elnett siirtää asiakkaansa sähkönmittauksen etäluennan piiriin. Norjan lainsäädäntö edellyttää, että kaikki sähköyhtiöt ottavat etäluennan käyttöön vuoden 2019 alkuun mennessä. Lyse Elnett on yksi ensimmäisistä automaattiseen etäluentaan siirtyvistä norjalaisista energiayhtiöistä. Sopimus allekirjoitettiin 13. helmikuuta. Uusi järjestelmä mahdollistaa tuntipohjaisten kulutuslukemien keräämisen, minkä myötä kuluttajat saavat mahdollisuuden seurata ja hallita omaa sähkönkulutustaan aiempaa paremmin ja ympäristöä säästäen. Koteihin asennettavat mittarit myös välittävät energiayhtiölle tietoa sähköverkon tilasta, mikä auttaa varmistamaan luotettavan sähkönjakelun asiakkaille. - Sopimus Aidonin kanssa merkitsee meille merkittävän hankkeen käynnistymistä. Aidonin tarjoama teknologiaratkaisu vastaa visiotamme nykyaikaisesta etäluentäjärjelmästä, joka mahdollistaa meille uusien palvelujen tarjoamisen asiakkaille, sanoo Lyse Elnettin toimitusjohtaja Torbjørn Johnsen. w Aamulla katsotaan sää ja pörssikurssit, illalla etsitään seuraa Citrixin uusi Mobile Analytics Report tarjoaa katsauksen mobiiliverkkojen ja -palvelujen käyttöön sekä auttaa yrityksiä parantamaan palvelujensa käyttäjäkokemusta. Vuoden 2014 ensimmäistä raporttia on täydennetty kuluttajakyselyllä, joka paljastaa humoristisiakin piirtei- tä ihmisten suhtautumisesta mobiililaitteiden käyttöön. Videomateriaalin toistamiseen käytettävät mediasoittimet kuluttavat 50 prosenttia kaikesta mobiililaitteiden dataliikenteestä. Yksittäisen pelin mobiiliverkolle aiheuttama kuormitus riippuu kolmesta tekijästä: pelin suosiosta, videomateriaalin käytöstä ja pelin koukuttavuudesta, eli pelin pelaamiseen käytettävästä ajasta. Jopa 68 prosenttia Citrixin kyselyyn vastanneista mobiilikäyttäjistä myönsi olevansa jossain määrin koukussa vähintäänkin yhteen mobiilipeliin. Tällä hetkellä vain joka kymmenes mobiilikäyttäjä pelaa verkkoyhteyttä hyödyntäviä pelejä, mutta verkkopelien suosion uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Mobiilimainostajat saavuttavat nykyään lähes kaksinkertaisen yleisön vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tästä huolimatta mobiilimainonnan osuus dataliikenteestä jää alle kahden prosentin. Mobiilipalveluiden ruuhkapiikit jakautuvat arkipäivinä eri alan palveluhin kellonajasta riippuen: aamulla katsotaan talousalan palveluita, alkuillasta liikunta- ja terveysalan palveluita, illalla seuranhakupalveluita ja yöllä aikuisviihdepalveluita. Tutkimus selvitti myös, että 48 % vastaajista hyväksyy mobiililaitteen käytön wc:ssä asioinnin aikana 35 % vie mobiililaitteensa mukanaan sänkyynsä tai yöpöydälle 18 % on käyttänyt mobiililaitetta treffien aikana 70 % tarkastelee matkapuhelimen sisältöjä ruokaillessaan. w 6 SÄHKÖ & TELE 2/2014

7 messut Ammattilaiset kokoontuivat Jyväskylään Jyväskylän Messujen myyntijohtaja Ilari Tervakangas on syystäkin tyytyväinen. - Yli kävijää kolmen päivän aikana ja näytteilleasettajien määrä edelliskerrasta kasvoi neljänneksen. Nyt osastoihin oli panostettu niin, että vastaavaa näkee Pohjoismaissa harvemmin, Tervakangas hehkuttaa helmikuisia Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 messuista. Teksti ja kuvat: Riittamaija Ståhle Uusien näytteilleasettajien hankkimiseksi tekemämme kovan työn ansiosta olemme tälläkin kertaa pystyneet kasvattamaan messuja. Messuilla oli uusia toimijoita, sillä alan yrityskanta uusiutuu aina messujen välissä, sanoo Tervakangas. Loppuunmyytyjen näyttelytilojen näytteilleasettajien joukkoon oli tänä vuonna tullut muutamia kymmeniä uusia yrityksiä. Tervakankaan mukaan osastot olivat ehkä edelliskertaa hieman pienempiä, mutta näyttävyyteen ja toimivuuteen oli satsattu entistä enemmän. Messuille ei Ilari Tervakankaan mukaan vain pistäydytä, vaan siellä vietetään aikaa ja tutustutaan osastojen tarjontaan huolellisesti. - Messut keräävät alan ammattilaiset ja alalle opiskelevat Jyväskylään. Meillä oli tänä vuonna paljon myös ulkomaisia vieraita. Saamamme palaute niin messuista kuin avajaisjuhlatakin on ollut todella myönteistä, Tervakangas sanoo. Seminaareista lisäoppia Lukuisat seminaarit ja tietoiskut olivat messujen suola. Rekrytointioppia nuorille jaettiin Nostetta uralle -seminaarissa, jossa puhujina olivat mm. Veikka Gustafsson ja Pauliina Airaksinen-Aminoff. Kymdatan 30-vuotisjuhlaseminaarin aiheena oli Maailma muuttuu, muuttuuko sähköala. Seminaarissa keskusteltiin mm. Ford ja Schneider Electric tekevät yhteistyötä sähköautojen latausjärjestelmissä. Ford ryhtyy yhteistyöhön Schneider Electricin kanssa Euroopassa kehittääkseen yksityis- ja yritysasiakkailleen sähköajoneuvojen latausjärjestelmän. Täyteen ladatulla Focus Electricin akulla voi ajaa 162 kilometriä ja akun energiatehokkuus on Euroopassa 15,9 kwh/100 km. SÄHKÖ & TELE 2/2014 7

8 messut I-Valon myyntipäällikkö Taito Hokkanen oli tyytyväinen messuihin. Vega-valaisinperhe oli Hokkasen mukaan erityisen kiinnostuksen kohteena. Maarit Konu ja Mika Mutru Reka Kaapelin osastolla olivat tyytyväisiä messujen kävijämäärään. uusista projektimalleista ja sähkösuunnittelun roolista tulevaisuudessa, talotekniikan integraatiosta ja sähköisen suunnittelun hyödyntämisestä projektin tarjouslaskennassa ja toteutuksessa. - Suuret odotukset kohdistuvat jatkossa pelialan yrityksiin. Kannattaa huomata, että kyseessä ovat itse asiassa ohjelmistotalot, joiden ohjelmat pyörivät sähkölaitteissa, kuten puhelimissa ja tietokoneissa. Tämä ohjelmisto-osaaminen on nuorissa käsissä. Myös entistä useammassa muussa sähkölaitteessa on nykyään prosessori ja ohjelmisto, joka määrittelee tuotteen helppokäyttöisyyden. Tuotteen menestys taas riippuu voimakkaasti sen käytettävyydestä. Siksi kaiken sähköteknologian tulevaisuus on jatkossa vahvasti nuorten varassa. Tämä on hyvä muistaa, kun nuoria kohdataan messuilla, sanoi Messujen neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Varsila messujen avajaispuheessaan. Iltatilaisuudessa jaettiin palkintoja ja tunnustusta olan takaa. Alalle valmistuvat insinöörit olivat valinneet Fluken lämpökameranvideon parhaaksi alallaan. Messujen innovatiivisimmaksi tuotteeksi palkintoraati oli valinnut ABB:n maadoitetun yksiosaisen pistorasian USB-laturilla. Innovatiivisin ratkaisu poistaa erilaisten USB-latureiden tarpeen ja mahdollistaa sen, että samanaikaisesti voidaan ladata esimerkiksi älypuhelinta ja käyttää pistorasiaa. Erillistä latauslaitetta ei enää tarvita, sillä lataaminen vaatii vain USB-kaapelin. Pistorasiaan on integroitu USB-latauslaite. Tuoteperheeseen kuuluu myös erillinen USB-latausasema, joka mahdollistaa kahden laitteen samanaikaisen lataamisen. Tuote sopii niin koteihin, yrityksiin kuin hotelleihin ja ravintoloihinkin. KNX Finland Award palkinto myönnettiin KNX oppilaitosryhmälle. Oppilaitostyöryhmän yhteistyön tuloksena on KNX Finland ry:n toiminnanjohtaja Johan Stigzeliuksen mukaan tehty mm. opettajien opetuspaketti, oppilaiden harjoitustöitä ja opetukseen harjoitusympäristö. Palkintoa oli pokkaamassa mm. Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Veijo Piikkilä, joka on Suomen KNX-koulutuksen uranuurtajia. Hänen tekemäänsä koulutusaineistoa käytetään tällä hetkellä 28 oppilaitoksessa. Ensimmäistä kertaa jaetun Sähkössä on tulevaisuus palkinnon sai TkT, apulaisprofessori Heli Savin. Palkinto jaettiin Ulla Tuomisen säätiön varoista ja palkinnosta päätti säätiön edustajien kanssa Sähköinsinööriliitto. Niin ikään Sähköinsinööriliiton jakaman Vuoden Insinöörin pystin ja 5000 euron palkinnon sai Tero Pitkämäki. Hele Savinista ja Tero Pitkämäestä on erilliset jutut tässä lehdessä. Tärkein paikka - Jyväskylän Messut ovat meille tärkeä paikka tavata sekä nykyasiakkaita että hankkia uusia asiakkuuksia, sanoo Kymdatan markkinointipäällikkö Anu Peltola. Peltolan mukaan Kymdata ei tänä vuon- 8 SÄHKÖ & TELE 2/2014

9 na osallistu muille messuille. - Jyväskylässä tavoitamme kattavasti sähköalan kohderyhmämme. Messuille tulee aina paljon kävijöitä, joten sinne on tärkeää tulla. Kymdata 30-vuotisjuhlaseminaari sai Peltolan mukaan paljon kiitosta ja hyvää palautetta. Juhlavuoden kunniaksi Kymdata on suunnitellut paljon erilaisia tapahtumia mm. uutta seminaaria syksyksi. Peltola on kokenut messuosallistuja. - Näytteilleasettajan kannattaa miettiä etukäteen tarkoin, millä konseptilla lähtee messuille. Kannattaa myös miettiä, mitä tarjottavaa on nykyasiakkaille ja miten toisaalta pysäytetään uusia, potentiaalisia asiakkaita. Jos osastolla on hyvä meininki, sinne tulee aina lisää kävijöitä. Myös Reka Kaapelin viestintäpäällikkö Maarit Konu pitää Jyväskylän Messuja onnistuneina. - Messupäivien aikana siellä käyvät kaikki sähköalan tärkeät kontaktit, sekä asiakkaat että yhteistyötahot. On hienoa, että myynti pääsee tapaamaan suuren määrän asiakkaita omalla osastolla muutaman päivän aikana, Maarit Konu sanoo. Kynänkeräilijöitä ei Konun mukaan juuri näkynyt, vaan ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita messutarjonnasta. Suurinta kiinnostusta Konun mukaan herättivät Reka Kaapelin uutuustuotteet AXMK Super, HHJ-Ultralightin nostaminen paloluokkaan F4B ja palonkestävät Flamerex-kaapelit. - Asiakkaita kannattaa tuoda Jyväskylään myös junalla ja busseilla. Pienenkin osaston saa näyttäväksi ja toimivaksi hyvällä visuaalisella ilmeellä ja messukonseptilla. Perjantai-iltapäivänä vieraat kaikkoavat Maarit Konun mukaan melko varhain. - Toivomme, että ensi kerralla messupäivät olisivat tiistaista torstaihin. Airam oli mukana messuilla näyttävällä osastolla. - Messut onnistuivat kannaltamme hyvin ja täyttivät odotuksemme. Emme osallistu näytteilleasettajana muille messuille tänä vuonna, mutta olemme mukana useammilla Sähköinfon osastoilla rakentajamessuilla, sanoo myyntijohtaja Jorma Koskiola. Koskiolan mukaan Jyväskylä poikkeaa muista messuista. - Jyväskylässä ei niinkään etsitä uusia kontakteja, vaan se on alan kohtaamispaikka. Siellä esitellään asiakaskunnalle uutuudet. Jyväskylä on sijainniltaan hyvä, sillä sinne tulee runsaasti asiakkaita koko Suomesta. Myös Koskiola painottaa messuosaston toimivuutta ja kiinnostavuutta. - Meidän osastollemme kiinnostuneita riitti tasaisesti. Kaikki uutuustuotteet näyttivät kiinnostavan tasapuolisesti. Meillä oli esillä kolmisensataa uutuustuotetta. Kaikki uutuudet olivat led-valaisimia. Seuraavan kerran Sähkö, Tele, Valo ja AV messut järjestetään Jyväskylässä helmikuussa w UTU Condor muuntajaöljyanalysaattori Öljyanalysaattori on tarkoitettu öljyeristeisten tehomuuntajien jatkuvaan kunnonvalvontaan. Analysaattori mittaa, laskee ja rekisteröi muuntajaöljyn kuntoa sekä muuntajan vanhenemista koko sen eliniältä. Analysaattorin tietoja voidaan lukea GSMmodeemin välityksellä tai se voidaan liittää sähköaseman IEC tai suojareleitten huoltoväylään. Analysaattori antaa arvokasta tietoa muuntajan ja sen öljyn ikääntymisestä sekä muuntajan jäljellä olevasta käyttöiästä. Öljyanalysaattori voidaan asentaa sekä uusiin että vanhoihin muuntajiin. UTU Oy Ahjontie 1 Valimotie 26B Nuutisarankatu ULVILA VANTAA TAMPERE (02) (09) (09) SÄHKÖ & TELE 2/2014 9

10 palkittu Apulaisprofessori Hele Savin aurinkopaneelin edessä ja kädessään nanopinnoitettu piikiekko. Sähkössä on tulevaisuus palkinto Hele Savinille Ulla Tuomisen säätiön ja Sähköinsinööriliiton uusi Sähkössä on tulevaisuus -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV -messujen avajaistilaisuudessa helmikuun alussa. Ensimmäinen palkinnon saaja oli TkT, apulaisprofessori Hele Savin Aalto-yliopiston sähköteknisen korkeakoulun mikro- ja nanoteknologian laitokselta. Savin sai palkintonsa uraauurtavasta työstään kiteisestä piistä valmistettujen aurinkokennojen konversiohyötysuhteen parantamiseksi. Teksti: Kimmo Saarinen/Sähköinsinööriliitto Kuvat: Sarri Kukkonen, Päivikki Repo Apulaisprofessori Savin johtaa kansainvälistä elektronifysiikan tutkimusryhmää Aalto-yliopiston sähkötekniikan laitoksen mikro- ja nanoteknologian laitoksella. Ryhmä tutkii yksija monikiteisestä piistä valmistettujen aurinkokennojen hyötysuhteen parantamista ja kehittää menetelmiä kustannustehokkaampien materiaalien valmistamiseksi. Hele Savin ryhmineen saavutti vuoden 2013 alkupuolella maailmanennätyksen nanorakenteisten, piistä valmistettujen aurinkokennojen hyötysuhteelle, 18,7 %. Ryhmä toimi yhteistyössä saksalaisen Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems -tutkimuslaitoksen kanssa. Aiempi ennätyksen haltija 18,2 %:lla oli NREL (U.S. Department of Energy s National Renewable Energy Laboratory). - Parhaat kiitokset Ulla Tuomisen säätiölle saamastani kunnianosoituksesta. Olen erityisen iloinen siitä, että aurinkosähköalalla tehtyä tutkimusta arvostetaan myös Suomessa, jossa ala on vasta alkutaipaleella. Toivon että palkinto herättää kiinnostusta aurinkosähköä kohtaan ja sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään pian suuremmassa mittakaavassa Suomessakin. Osa kunniasta kuuluu ilman muuta tutkimusryhmälleni, haluan kiittää heitä kaikesta saamastani tuesta, sanoo Hele Savin. 10 SÄHKÖ & TELE 2/2014

11 Ennätys saavutettiin kehittämällä piistä valmistettujen aurinkokennojen pintaan kuivaetsauksella plasmaa käyttäen nanomittakaavan rakenteita, jotka tekevät kiekon pinnan täysin mustaksi ja estävät auringon säteilyn takaisinheijastumisen lähes täydellisesti koko spektrin alueella. Tällöin maksimaalinen määrä säteilystä saadaan hyödynnetyksi. Nanorakenteisen pinnan suojaus passivointi on haasteellinen tehtävä. Savin tutkijoineen onnistui tässä käyttämällä atomikerroskasvatusta (ALD) säilyttäen samalla piirakenteen erinomaiset optiset ominaisuudet ja estäen varauksenkuljettajien neutraloitumisen kiekon pinnalla. Perinteisten kennojen pinnoitus on optimoitu 600 nm:n säteilylle, jolla auringon säteilyn intensiteetti on suurin. Tästä syystä kaupalliset kennot näyttävät sinisiltä. Tutkijat uskovat, että heillä on mahdollisuudet päästä jatkokehitystyössään lähiaikoina selvästi yli 20 %:n hyötysuhteeseen. Aurinkosähkön tuottaminen Atomikerroskasvatus Atomikerroskasvatus, ALD (Atomic Layer Deposition), aiemmin ALE (Atomic Layer Epitaxy), on TkT Tuomo Suntolan ryhmineen Suomessa 1970-luvulla kehittämä ohutkalvokasvatusmenetelmä, jota ensin käytettiin elektroluminisenssiin perustuvien näyttöjen valmistamiseen. Tällä hetkellä mm. Beneq Oy jatkokehittää ja soveltaa teknologiaa kaupallisesti. Aurinkoenergia on tuulivoiman ohella lupaavin tapa tuottaa uudistuvaa sähköenergiaa. Teoreettisesti laskien se energiamäärä, jonka maapallo saa auringosta vain muutaman minuutin kuluessa, riittäisi koko vuoden energiatarpeisiin. Tällä hetkellä asennettua aurinkoenergiakapasiteettia on maailmassa jo yli 100 GW, mikä vastaa 50:n Olkiluoto 3 reaktorin tehoa. Saksassa vuoden 2013 keväällä aurinkoisena päivänä tuotettiin 22 GW tehoa, joka vastaa 50 % maan sähkönkulutuksesta. Nykyiset ennusteet kertovat, että aurinkosähkön tuotanto tulee ajanoloon suurimmaksi energiantuotantomenetelmäksi maailmassa, ehkä jo vuoteen 2060 mennessä tai jopa aiemmin. - Tämä riippuu osittain meistä tutkijoista ja keksinnöistä jotka teemme, sanoo Hele Savin. Erilaisia tekniikoita tuottaa sähköä auringon säteilyn avulla on lukuisia. Jotta aurinkosähköteknologiaa voi todella hyödyntää massamittakaavassa kilpailukykyisesti, sen täytyy perustua materiaaleihin, joita on runsaasti saatavilla ja joista voidaan kustannustehokkaasti tuottaa pitkäikäisiä tuotantokennoja. Pii on yksi yleisimpiä alkuaineita, ja se jo vuosikymmeniä ollut valtamateriaali puolijohteiden valmistamisessa. Piistä voidaan valmistaa sekä yksi- että monikiteisiä kiekkoja, joiden käsittelyyn on kehitetty massatuotantoteknologiat. Aurinkokennoja voidaan tehdä joko yksi- tai monikiteisestä piistä. Molempia käytetään teollisessa mittakaavassa, mutta tähän tarkoitukseen selvästi halvemmaksi on osoittautunut monikiteinen vaihtoehto. Sen valmistus on yksinkertaisempaa ja halvempaa kuin yksikiteisen, jota pääsääntöisesti käytetään mikropiirien valmistukseen. Monikiteisestä piistä voidaan PV-teknologiat ja niiden hyötysuhteiden kehitys. Lähde: SÄHKÖ & TELE 2/

12 palkittu Al 2 O 3 Ti/Pd/Ag Sähkössä on tulevaisuus palkinto n-type base n+ p+ Ensimmäistä kertaa 2014 jaettava Sähkössä on tulevaisuus -palkinto jaetaan Ulla Tuomisen säätiön varoista yhteistyössä Sähköinsinööriliiton kanssa. Vuosittain jaettavaksi ajateltu palkinto on arvoltaan 3000 euroa, ja palkinnon perusteena on jokin vuoden aikana tehty merkittävä sähköalan liittyvä teko, tuote tai keksintö. Palkinto voidaan jakaa henkilölle, ryhmälle tai yritykselle. SiC X :H(P) Al Lisätietoja: Ulla Tuomisen säätiö, Matti Lähdeniemi, Sähköinsinööriliitto, Kimmo Saarinen, Nanopinnoitetun aurinkokennon poikkileikkauksen havainnekuva. myös helpommin materiaalia tuhlaamatta valmistaa nelikulmaisia kennoja, joilla saadaan aurinkopaneelin pinta-ala maksimaalisesti käytetyksi hyödyksi. Varjopuolena on valmistustekniikasta johtuva suurempi epäpuhtauksien määrä, joka huonontaa valokonversion hyötysuhdetta. Koska pääosa nyt markkinoilla olevista aurinkokennoista on valmistettu piistä, apulaisprofessori Savinin tutkimusryhmä on keskittynyt piikennojen tutkimiseen. Savinin mukaan tutkijoita motivoi työssä se, että alan valmistusteknologioiden toimijat ovat suuria yrityksiä ja siksi uusia ideoita ja parannuskeinoja päästään kokeilemaan yhteistyöyritysten kanssa heti isossa mittakaavassa. Hele Savinin ryhmän tutkimusalueita Sähkössä on tulevaisuus -palkinnon perusteena oleva tutkimus valon heijastuksen minimoimiseksi ja kennon hyötysuhteen parantamiseksi on vain osa Hele Savinin ryhmän tutkimusaluetta. Aurinkokennoissa ei voida kustannussyistä käyttää yhtä puhdasta piitä kuin esimerkiksi mikroelektroniikassa. Epäpuhtaudet haittaavat kennojen tehokasta toimintaa. Lisäksi kenno käyttää hyväkseen koko piikiekon tilavuutta toisin kuin esimerkiksi transistorit, jotka sijaitsevat piikiekon pinnassa, ja siksi epäpuhtauksien kontrollointiin ei voi käyttää samoja menetelmiä kuin mikroelektroniikassa. Ryhmä tutkii erityisesti mahdollisuuksia käyttää vielä epäpuhtaampaa piitä kuin nykyisin aurinkokennojen valmistukseen, ja onkin jo löytänyt lupaavia tekniikoita tähän. Keskeinen ongelma, jota tutkitaan, on, voiko kehitettyjä menetelmiä toteuttaa teollisessa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti. - Sinänsä epäpuhdas materiaali on lähtökohtaisesti halvempaa ja kehitettyjen menetelmien testejä on jo käynnissä johtavan eurooppalaisen aurinkokennovalmistajan tuotantolinjalla, sanoo apulaisprofessori Savin. Merkittävänä tutkimusalueena on lisäksi piikennojen niin sanottu valodegradaa- Laadukkaat verkkoratkaisut kotimaiselta valmistajalta Valokaapelit Asennustarvikkeet Instrumentointikaapelit Kupariset telekaapelit tio. Haitallinen valodegradaatio laskee aurinkokennojen hyötysuhdetta useita prosenttiyksiköitä ensimmäisen vuorokauden aikana, minkä jälkeen tilanne vakaantuu. Tavoitteena on ymmärtää, mistä ilmiössä on kysymys ja mikä sen aiheuttaa. Savinin mukaan ongelmana voi olla kupari, jota on epäpuhtautena piissä. Lähtien tästä oletuksesta, hän on jo saavuttanut lupaavia tuloksia degradaation minimoimisessa, mutta työ jatkuu. Savinin ryhmä tutkii paljon muun lisäksi myös ns. takaa kontaktoituja kennoja. Tämän teknologian etuna on, että kennojen näkyvän pinnan hopeakontaktit jäävät pois lisäten efektiivistä, sähköä tuottavaa pinta-alaa, mikä todennäköisesti kompensoi tekniikan korkeammat valmistuskustannukset. Paljon tunnustusta Apulaisprofessori Savin on saanut myös muita korkeita kunnianosoituksia. Syksyllä 2013 World Economic Forum (WEF) valitsi hänet Young Scientist palkinnon saajaksi. Tämä kunnianosoitus annetaan vuosittain maailman ansioituneimmille alle 40-vuotiaille tieteen edelläkävijöille. Palkinto myönnettiin WEF:n arvostetussa Annual Meeting of New Champions konferenssissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen tutkija kutsuttiin esiintymään kyseiseen tapahtumaan. Hele Savin on saanut tutkimustyöhönsä Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n mittavan monivuotisen rahoituksen, mikä mahdollistaa korkeatasoisen tutkijaryhmän ylläpitämisen. w 12 SÄHKÖ & TELE 2/2014

13 palkittu Vuoden Sähköinsinööri Tero Pitkämäki: Siviiliammatti takaa mielenrauhan Kunnollisen siviiliammatin hankkiminen on taannut Tero Pitkämäelle mielenrauhan keskittyä urheilu-uraansa. Vuoden sähköinsinööriksi valittu Pitkämäki vastasi Sähkö & Tele lehden kysymyksiin sähköpostitse harjoitusleiriltä Etelä-Afrikasta. Teksti ja kuvat: Riittamaija Ståhle Vuoden Sähköinsinöörin valinnut Sähköinsinööriliitto toivoo, että Tero Pitkämäen esimerkki kannustaa nuoria urheilijoita huolehtimaan koulutuksestaan. Tero Pitkämäki kiinnostui sähköalasta jo yläasteella. Hän kävi ensi ammattikoulun sähkölinjan automaatiopuolen. Koska ala kiinnosti, Pitkämäki pyrki ja pääsi Vaasana ammattikorkeakouluun kesällä Armeijan jälkeen mies aloitti opinnot Vaasassa ja valmistui insinööriksi vuonna Sukurasitteita alalle ei ole. Kipinä syttyi ihan omasta halusta, Pitkämäki kertoo. Vaihtoehtoja pitää olla Urheilu-uran varaan Pitkämäki ei koskaan halunnut jättäytyä. - On hyvä, jos urheilu-uralle on jokin vaihtoehtoinen ammatti tai suunnitelma. Urheiluura kun ei aina suju niin kuin on ollut haaveissa, sanoo Pitkämäki. Huippu-urheilu vaatii Pitkämäen mukaan kokopäiväistä panostusta jo varhain. - Kannattaa aina punnita erilaisia ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Vuosi kerrallaan periaatteella ei kannata mennä. Sähköinsinöörin töitä Pitkämäki ei ole valmistumisensa jälkeen tehnyt. - Opiskelun aikainen työharjoittelu hoitui Seinäjoen Valiolla YIT:n huollossa ja kunnossapidossa. Ammattiin liittyviä työtehtäviä tein kesällä 2003 ja 2004, kertoo Pitkämäki, joka kesällä 2004 sijoittui kahdeksanneksi Ateenan olympialaisissa. Tietotekniikka auttaa Vuoden Sähköinsinöörin palkinnon ja 5000 euron tunnustuksen Tero Pitkämäelle luovutti Sähköinsinööriliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen. Tietotekniikka auttaa nykyisin huippu-urheilijoiden valmennuksessa. Pitkämäen heittoharjoittelussa pääroolissa ovat videolaitteet. SÄHKÖ & TELE 2/

14 palkittu - Niiden käyttäminen vaatii kuitenkin aikamoisen johdotuksen, mikä taas hiukan häiritsee heittämistä. Jyväskylään on rakennettu heittoalustan alle voimalevy, joka mittaa tukijalan voimat. Tätä voimalevyä olen käyttänyt hyväkseni kerran vuodessa. Keihäänheiton perusharjoittelussa on Pitkämäen mukaan World maakohtaisia eroja. - Monen muun maan heittäjien harjoittelussa näkyy kyllä vahvasti suomalaisen valmennuskulttuurin jälki. Mielestäni suomalaisilla on tällä hetkellä saatavanaan parasta tekniikkaa heittämisen seuraamiseen. Suomessa on ollut kehitteillä myös älykeihäs, joka mittaisi parametrit ilman kalliita huippukameroita. Telecommunication and Information Society Day 17 May 2014 Tähtäimessä EM-kulta broadband for Pitkämäki on parhaillaan viiden viikon Tero Pitkämäen kauden päätavoitteena on EM-kulta. harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa hiomassa heittoaan. - Heittotilanne ja tekniikan analysointi - Parametrit kertovat hyvin, miten pitkälle keihäs lentäisi. Parametreihin kuu- koska se estää loukkaantumista ja mah- - Minulle lämpö on erittäin tärkeää, sustainable vaativat kameralta paljon, koska liikkeet ovat nopeita. Kameran pitää siis olla hyvälaatuinenkista ratkaisevin on keihään lähtönopeus. nen kesää. luu mm. kulmia ja nopeuksia, joista kaidollistaa kovien heittojen tekemisen jo en- Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on Pitkämäen mukaan viemäen arkipäivään, koska analysoinnin Kela jäi koti-suomeen. development Parametrien analysointi kuuluu Pitkä- Tällä kertaa Pitkämäen puoliso Niina nyt tekniikan seuraamisen jo muutamaa kautta tekniikkaa voi entisestään parantaa. raiteilla, nauraa Pitkämäki. - Valmentaja ja hieroja pitävät miehen askelta pidemmälle mittaamalla heittäjän ja keihään lähtöparametreja. KIHUn mittauksia tehdään samoilla laitteilla muutama myös ns. voimapohjallisia, joiden avulla Urheilijan piikkareihin on kehitetty Kauden päätavoitteena Pitkämäellä on yli 90 metrin heitto ja kultamitali Zürichin vuodessa, jolloin pystytään vertaamaan parametreja mitataan, mitä jaloissa heiton aikana tapahtuu. EM-kisoista. Paras palkinto taitaa kuitenkin kesän hyvien heittojen ja talvella pressuun tehtyjen heittojen välillä. Voimapohjallisia Pitkänmäki on käyttänyt muutaman kerran. olla perheen esikoisen syntymä ensi kesänä. w Kansainvälinen Telepäivä 2014 Laajakaista kestävän kehityksen apuna klo Aalto-yliopisto, Sähköosasto, Otakaari 5 A,, sali S4 Ilmoittautumiset maksuttomaan tilaisuuteen 14 SÄHKÖ & TELE 2/2014 WTISD

15 Sähköallergia: totta vai harhaa Teksti: Vesa Linja-aho Kuva: istock Photo Langattoman teknologian yleistyminen kiusaa sähköyliherkkiä. Lääketieteen valossa sähköherkkyysoireet johtuvat ihan muusta kuin sähköstä ja säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua. t SÄHKÖ & TELE 2/

16 sähköherkkyys Sähköyliherkkyydeksi tai sähköherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa henkilö kokee saavansa oireita sähkömagneettisista kentistä. Aiemmin puhuttiin myös sähköallergiasta. Sanomalehtien mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa esitetään säännöllisesti huolia matkapuhelinten, langattomien lähiverkkojen ja tuoreimpana ilmiönä etäluettavien sähkömittarien aiheuttamista oireista. Sähköherkkien oireisiin kuuluu joukko epämääräisiä oireita, kuten väsymys, uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat. Oireiden olemassaolosta asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä, mutta niiden aiheutuminen sähkömagneettisista kentistä on käytännössä suljettu pois useissa perusteellisissa laboratoriotutkimuksissa. Sähköyliherkkyytenä pidettäviä oireita ryhdyttiin keskustelemaan 1990-luvun alkupuolella näyttöpäätetyöntekijöiden keskuudessa. Matkapuhelinten yleistyminen toi mukanaan myös henkilöt jotka kokevat saavansa oireita matkapuhelintukiasemien ja kännyköiden säteilystä. Synninpäästö sähkökentille Sähköherkkyytenä pidettyjä oireita on tutkittu paljon sokkotutkimuksena laboratoriossa ja tuloksia on julkaistu kymmenissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa. Artikkeleista tehdyt laajemmat yhteenvedot päätyvät samaan lopputulokseen: sähkö- ja magneettikentät eivät aiheuta oireita sähköyliherkissä. Sähköyliherkkinä itseään pitävät koehenkilöt eivät - eivätkä ketkään muutkaan - pysty kertomaan, milloin heihin kohdistetaan sähkömagneettinen kenttä ja milloin ei. Vaikka oireet eivät johdu sähköstä, ne ovat niistä kärsiville ihmisille todellisia. Lääkäriseura Duodecimin artikkelin mukaan tehokkaimmaksi hoitomuodoksi sähköherkkyyteen on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Paras keino ehkäistä sähköyliherkkyyden puhkeamista on omasta psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Rahat pois sairailta? Huuhaalle annettu medianäkyvyys on omiaan ruokkimaan oireilua. Sähköyliherkille myydään sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä monenlaisia suojavälineitä, kuten sähkömagneettisilta kentiltä suojaavia verhoja, maaleja ja kännykkäkoteloita. Todellisuudessa mittarit ja suojavälineet saattava pikemminkin ruokkia oireilua kuin poistaa sitä. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että sähköherkkyysoireiden sylttytehdas on muualla kuin sähkömagneettisissa kentissä. - Kun näitä aiheista tehtyjä tutkimuksia lukee, niin luulosairaudeltahan tämä vaikuttaa, vahvistaa terveyssosiologian professori Markku Myllykangas Itä-Suomen yliopistosta. Samoilla linjoilla on myös Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä, joka on tutkinut säteilyn biologisia vaikutuksia ja julkaissut lähes 250 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä sarjajulkaisuissa. - Esimerkiksi tuoreessa laajassa japanilaistutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä että ihmiset olisivat herkkiä sähkömagneettisille kentille. Sen sijaan korrelaatio sähköyliherkkyyden ja psyykkisten ongelmien välillä löytyi, Ala-Nissilä kertoo. Ala-Nissilän mukaan huuhaalle annettu medianäkyvyys on omiaan ruokkimaan oireilua. Toimittajat haastattelevat usein kaikenlaisia näennäistieteilijöitä asiantuntijoina, ja tieteelliset asiantuntijat sivuutetaan tai esitetään samanarvoisena kuin maallikot. - On ikävää, että sähköherkkyysaktivisti päästetään esiintymään televisioon asiantuntijana, vaikka viiden minuutin googlauksella selviää, että henkilöllä ei ole mitään asiantuntemusta fysiikasta, biologiasta eikä sähkötekniikasta. Hän vain hän myy sähköherkille mittareita ja suojausvekottimia, kritisoi Ala-Nissilä. Ala-Nissilä ei halua vähätellä vaivasta kärsivien pahaa oloa. - Jos sanon, että päätäni särkee, niin ei kukaan sitä voi osoittaa todeksi tai epätodeksi. Mutta jos väitän, että se johtuu siitä, että avaruusolennot säteilyttävät minua, pitäisi tämän väitteen tueksi olla jotain näyttöäkin. Suuruusluokkia ei hahmoteta - Ihminen itsekin säteilee sähkömagneettista säteilyä noin 100 watin teholla. Sitä kutsutaan lämpösäteilyksi. Tässä ei kännykän säteilemä yksi watti tunnu missään. Lisäksi ihminen on jatkuvasti auringonvalon ja kosmisen taustasäteilyn vaikutuksen alaisen. Aivan kuten jos täyteen tynnyriin pudotetaan pisara vettä, ei vesimäärässä huomaa muutosta, sanoo Ala-Nissilä. Kukaan ei kiistä sitä, ettei riittävän voimakas sähkömagneettinen säteily olisi vaarallista. - Auringonvalokin on sähkömagneettista säteilyä ja jos oleskelee auringonpaisteessa riittävän pitkään ilman suojaa, siihen kuolee. Sen sijaan olohuoneen kattolampun valo ei aiheuta terveyshaittoja, koska sen säteilyteho on vain murto-osa auringonvalosta. Eikä se, että käden työntäminen käynnissä olevan mikroaaltouunin sisään on vaarallista, tarkoita sitä, että matkapuhelinten ja WLAN-tukiasemien mikroaaltosäteily olisi vaarallista. Se, että suihkumoottorin vieressä seisominen aiheuttaa kuulovaurion, ei tarkoita, että linnunlaulun kuunteleminen olisi vaarallista. Matkapuhelinteollisuutta on vaadittu osoittamaan, että heidän tuotteensa ovat turvallisia. Kukaan ei kuitenkaan vaadi, että esimerkiksi kitaranvalmistaja osoittaa, että kitarasta lähtevät ääniaallot ovat turvallisia. Taustalla pieni aktivistijoukko Taustalla vaikuttaa pieni, mutta äänekäs aktivistijoukko, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja kansanedustajiin. Sähköherkkyydestä leviää kyseenalaista tietoa myös sosiaalisessa mediassa. Vaikuttamiseen liittyy usein puolitotuuksien levittäminen. Usein vedotaan siihen, että Ruotsissa sähköyliherkkyys katsotaan viralliseksi sairaudeksi. Ruotsin sosiaalihallituksen verkkosivuilta selviää, että sähköherkkyyden perusteella ei saa esimerkiksi sairauslomaa, mut- 16 SÄHKÖ & TELE 2/2014

17 ta se tunnustetaan työkykyä alentavaksi vammaksi. Sivulla korostetaan myös, että kenttäaltistuksen ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Lopuksi muistutetaan vielä, että se, että sähköherkkien yhdistys on saanut valtion tukea, ei tarkoita sitä, että sähköherkkyys olisi lääkintäviranomaisten mielestä sairaus. Sähköyliherkkyydelle sairausstatusta ajavat siteeraavat valikoivasti tutkimuksia ja auktoriteettitahoja. - Jos joku esimerkiksi väittää, että vertaisarvioidussa tiedelehdessä on julkaistu tutkimus, jossa on huomattu että WLANtukiaseman säteily tekee sitä ja tätä, tulee ensimmäiseksi selvittää, minkälaisesta tiedelehdestä on kysymys. Tiedelehden nimellä liikkuu monenlaisia julkaisufoorumeita, jotka käytännössä julkaisevat mitä tahansa. Aalto-yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin pienitehoisen mikroaaltosäteilyn vaikutuksia eläviin soluihin. Lopputulos oli, että vaikutusta ei ole, sanoo Ala-Nissilä. Mikä oireet sitten aiheuttaa? - Tämä on aiheena aika tulenarka. Jos valitsee sanansa huonosti, vihapalautetta tulee herkästi, sanoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta. Sainion mukaan on aika vahvasti osoitettu että sähkömagneettiset kentät eivät vaikuta ihmiseen sillä voimakkuustasolla kuin sähköyliherkät kokevat saavansa niistä oireita. - Fysiokemiallisella vaikutuksella oireet eivät selity. Sähköherkät ovat yksi alaryhmä ympäristöherkkiä, joilla samantyyppinen oirekuva laukeaa eri ympäristötekijöistä, jotka eivät aiheuta oireita suurimmalle osalle väestöä. Aivan luonnollista on, että kun oireita ilmenee jossakin ympäristössä, voidaan alkaa ajatella, että oireen aiheuttaja on kyseisessä ympäristössä. Kun tulkinta lähtee tälle uralle, pian aivot tulkitsevat refleksinomaisesti että ympäristössä on vaaratekijä, mikä edelleen voimistaa kehon refleksinomaisia vastetta. Tämä noidankehä selittää sen, että joku saa oireita esimerkiksi siitä kun naapuri puhuu kännykkään, Sainio kertoo. Itse oireiden takana voi olla mikä tahansa syy sairaudesta stressiin, minkä vuoksi terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitykset oireiden syistä ovat aiheellisia. - Jos hermosto on herkässä tilassa, kirkkaat valot voivat ärsyttää tai tietokoneella työskenneltäessä kasvot alkavat kuumottaa, mistä voi syntyä tulkinta, että oire johtuu sähköstä. Tämä käsitys voi vahvistua sekä tietoisesti että tiedostamatta, mikä voi osalla johtaa huomattavaan toimintakyvyn heikentymiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen, jatkaa Sainio. Sainion mukaan ympäristöherkät tarvitsevat ehdottomasti apua ja tukea selvitäkseen yliherkistymisestään. - Myönteistä on, että on parantumisia, joissa oireilevat ovat lähteneet aktiivisesti opettelemaan reaktioidensa hallintaa ja jatkavat normaalia elämäänsä ilman ympäristön vaaratekijöiden välttelyä. w Vähemmän seisokkeja. TULOKSILLASI ON VÄLIÄ. Vain Fluken uusien lämpökameroiden LaserSharp TM -automaattitarkennus näyttää kuvan aina tarkasti. JOKA. AINOA. KERTA. Näe LaserSharp-automaattitarkennus s toiminnassa: fluke.fi/lasersharp 2013 Fluke Corporation. SÄHKÖ & TELE 2/

18 verkot Sähköverkot vastaan ilmastonmuutos Sähköverkkojen on kestettävä myrskyt, oltava kustannustehokkaita, autettava energiankäytön tehostamisessa ja mahdollistettava uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen. Näiden vaatimusten takana on ilmastonmuutoksen ehkäisy ja sen seurausten kanssa painiminen. Teksti: Anni Aarinen Kuvat: Motiva/Anne Kärkkäinen ja Vattenfall Pohjoismainen keskustelu sähköverkon kaapeloinnista alkoi suuresta katastrofista: Ruotsia vuonna 2005 piinanneesta Gudrun-myrskystä. Sen seurauksena kilometriä johtoa vioittui ja noin miljoona ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan neljä viikkoa. Suomessa vastaava suurmyrsky koettiin Tapaninpäivänä vuonna Kova, puuskainen tuuli on lisääntynyt muutenkin; monella on tuoreessa muistissa Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt, jotka kurittivat Suomea viime syksynä. Sähköjohtoja uhkaavat myös lumi ja jää. Kun lämpötila on nollan tuntumassa, painava tykkylumi kerääntyy johdoille tai taivuttaa puiden oksia niiden päälle, mitä avojohdot eivät tahdo kestää ilman että sähkönjakelu keskeytyy. - Raaka olettamus on, että ilmastonmuutoksen myötä sään aiheuttamat sähköverkko-ongelmat käyvät hankalammiksi, kertoo sähkötekniikan professori Matti Lehtonen Aalto-yliopistosta. Katkot käyvät kalliiksi Sähköverkkojen rakentamisessa tasapainotellaan kustannusten ja käyttövarmuuden välillä. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla, missä avojohdot ovat yleisesti käytössä, tämä edellyttää myrskyvaurioiden riskin arvioimista. Kaupungeissa pääosa sähköverkosta kulkee jo maan alla. Myrskytuhojen korjaaminen sähköverkoissa on työlästä ja kallista. Kustannuksia tulee myös korvauksista, joita sähköyhtiöt joutuvat maksamaan sähkökatkojen takia. Korvauksen määrittelee Työ- ja elinkeinoministeriön ohje sähkönjakelun luotettavuuden tavoitetasoista eli sähkökatkojen maksimipituudesta. Sähkökatkojen uhrit kärsivät eniten. He joutuvat lopulta maksumiehiksi, sillä sähköverkkoyhtiön kantamat korjausten kustannukset ja investoinnit näkyvät sen asiakkailta keräämissä maksuissa. Milloin kaapelointi kannattaa? Ruotsalaiset ryhtyivät laajamittaiseen maakaapelointiin Gudrunin jälkimainin- 18 SÄHKÖ & TELE 2/2014

19 geissa. Asiantuntija arvioivat, että Suomessa koko keskijänniteverkon kaapelointi kuitenkin maksaisi jopa 10 miljardia euroa. Avojohdot ovat tietyissä olosuhteissa toimiva ratkaisu. Ympäristöä analysoimalla voi arvioida, millaisen riskin esimerkiksi myrskytuuli aiheuttaa johdoille. Tien varrella ja tuulen alapuolella on kohtuullisen turvallista, varsinkin jos ympärillä on vain matalia puita. Tilannetta voi helpottaa raivaamalla sopivissa paikoissa tyhjää tilaa johtojen ympärille. Muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi Japanissa käytetään laajasti ilmakaapeleita, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin maakaapelit, mutta kulkevat ilmassa avojohtojen tapaan. Ilmakaapelit ovat sen verran järeämpiä ja paremmin eristettyjä, että esimerkiksi yksittäinen kaatunut puu ei vielä katkaise niitä. - Suomessa ilmakaapeleita on vasta vähän käytössä. Uskon, että ne kasvattavat suosiotaan, kunhan sähköverkkoyhtiöt tottuvat ajatukseen niistä, Lehtonen sanoo. Aalto-yliopisto on kehittänyt yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa KA- PELI-kaapeleita, jotka ovat edullisempi kevytversio maakaapelista. Ne sopivat käytettäväksi myös ilmakaapeleina, sillä ne on suojattu myrskyjä ja ukkosta vastaan. - Kaapelointia on paukutettu julkisuudessa liikaa. Jatkossakin käytetään rinnakkain erilaisia ratkaisuita tilannekohtaisesti. Olennaista on huomioida kokonaiskustannukset, luotettavuus, häiriöiden todennäköisyys ja korjaaminen sekä maasto-olosuhteet jo sähköverkkojen suunnitteluvaiheessa, Lehtonen esittää. Mihin niitä johtoja tarvitaan? Telekaapelit on saatu maan alle ajat sitten. Miksei samaa ole jo tehty sähköille? - Sähkövoimakaapelit on asennettava huolellisemmin, niiden ympäristön on oltava hallittu, ja luotettavuusvaatimukset ovat kovemmat: ei riitä, että korkeajännitteiset voimajohdot ovat turvallisia vaikka 99,99 prosentissa tapauksissa. Näiden turvallisuusseikkojen noudattaminen tekee sähköjohtojen kaapeloinnista kalliimpaa ja monimutkaisempaa, Lehtonen selittää. Nykyään monet asiat sujuvat langattomasti, energian siirtäminen mukaan lukien. Esimerkiksi lentokentillä näkee Powerkiss-pöytiä, joiden päälle älypuhelimen voi laittaa lataantumaan. Sähköbussienkin etälataus on mahdollista. Milloin sähkönsiirto onnistuu kokonaan ilman johtoja ja kaapeleita? - Sähkönsiirto ilmassa on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä hankalaa. Lyhyen matkan päästä energiaa voi siirtää langattomasti. Ongelmallista on se, että kun isoja voimamääriä siirretään, siihen väliin ei ihmisen parane mennä. Turvallisuusseikat käyvät hankalammiksi, kun siirtomatka kasvaa, Lehtonen selittää. Ilmakehä tulee vastaan Sähköverkkojen kehitystä ajaa myös energiankäytön tehostaminen. Yhteiskunnassa on kova paine ponnistella sen eteen, että energiankulutus kääntyisi laskuun. - Energia ei maailmasta lopu vaan rajoitteena ovat hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat ympäristöongelmat: energiankulutuksessa tulee ilmakehä vastaan, Lehtonen huomauttaa. Mitä vähemmän käytetään uusiutumattomia energianlähteitä, sitä parempi. Erityisesti hiilenpolttoa olisi vähennettävä radikaalisti. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Äly muuttaa kaiken Erityisesti tuuli- ja aurinkovoima tuottaa energiaa valtavan epätasaisesti: tyynellä säällä tuulivoimasta ei juuri ole hyötyä, ja samoin aurinkopaneelit ovat kesällä vahvoilla ja talvella heikoilla. Näitä energianlähteitä ei voi säädellä, mikä heikentää sähköntuotannon ohjattavuutta. Älykkäitä sähköverkkoja eli smart gridejä tarvitaan tuotannon ja kulutuksen vaihteluiden tasapainottamiseen. Kun esimerkiksi kesämökin katolle asennetut aurinkopaneelit kytketään osaksi sähköverkkoa, sähköntuotanto hajautuu. Kuorman ohjaaminen ja verkkojen hallinta edellyttävät älykkäitä järjestelmiä. Älykkyys tarkoittaa myös automaation lisäämistä verkkoon. Aalto-yliopisto ja Helsingin Energia kehittävät self-healingiksi kutsuttua menetelmää, jossa sähköverkko kykenee itsenäisesti tunnistamaan vikoja, korjaamaan niitä ja palauttamaan sähkönjakelun toiminnan nopeasti esimerkiksi varasyöttöyhteyksien avulla. Pienten häiriöiden aiheuttamat sähkökatkot lyhentyvät, kun pienet viat eivät edellytä korjaajan kutsumista välittömästi paikalle. Kulutuskäyttäytyminen muuttuu - Perinteisessä sähköverkossa asiakkaat ovat olleet passiivisia: sähköä on koko ajan saatavilla ja asiakkaat käyttävät energiaa miten huvittaa. Älykkään sähköverkon myötä asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus ottaa aktiivisempi rooli omassa kulutuksessaan, Lehtonen kertoo. Sähköyhtiöiden asiakkaat voivat saada rahallisia etuja, jos he antavat ohjata kulutustaan. He voivat esimerkiksi ladata sähköautoa tai pestä pyykkejä siihen aikaan vuorokaudesta, kun sähkön hinta on alhaisimmillaan. Älykkäiden järjestelmien avulla voi kerryttää ymmärrystä siitä, mihin energia kuluu. Tietoa voi hyödyntää energiankäytön optimoinnissa koulutuksen ja neuvonnan avulla. Kun energiaa kulutetaan fiksusti, ehkä päästötkin voivat pysyä ilmakehän sallimissa rajoissa. w SÄHKÖ & TELE 2/

20 verkot Kaapeloidun 20 kv jakeluverkon maadoitukset Maakaapeloinnin voimakas lisääntyminen Suomessa aiheuttaa merkittäviä investointitarpeita paikallisille verkkoyhtiöille. Tyypillisesti näiden kustannusten hillitsemiseksi on pyritty valitsemaan tarpeeseen nähden mahdollisimman kustannustehokkaat kaapelityypit ja käytettävät poikkipinnat. Teksti: Antti Pirttilä/Reka Kaapeli Oy Kuvat: Reka Kaapeli Oy K oska suurin osa uusista kaapeloinneista tehdään nykyisin haja-asutusalueilla, joilla etäisyydet ovat suuria ja tehotiheydet pieniä, kaapeliyhteyden mitoittavaksi tekijäksi nousee tyy- pillisesti jännitteen laatu termisen kuormitettavuuden sijasta. Itse asennettavan kaapelin lisäksi merkittäviä kustannuksia yhteyttä rakennettaessa aiheuttaa vaatimusten mukaisen ja riittävän maadoituksen asentaminen. Käytettävän kaapelityypin oikean valinnan lisäksi merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa järjestelmän maadoitusten tarkoituksenmukaisella mitoittamisella. Seuraavassa on tarkoitus tarkastella verkon maadoituksia kaapeliyhteyksien rakentamisen näkökulmasta. Keskijännitteisen jakeluverkon runkojohtojen kaapelointia kustannustehokkaalla AHXAMK-WP kaapelilla. 20 SÄHKÖ & TELE 2/2014

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31. [1] Erittäin hiljaisia ja huippulaatuisia puhallinpattereita vaativiin kohteisiin. Pemco Oy on ottanut omia tuotteitaan täydentämään saksalaiset Roller puhallinpatterit. Niiden äänenpainetaso on alhaisimmillaan

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi. Kiitos!

Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi. Kiitos! Kiitos! 1 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Helsinki 10.10.2012 Aurinkosähköstä edullisin ratkaisu kehittyville markkinoille Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 2 10.10.2012 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Naps Systems lyhyesti

Naps Systems lyhyesti Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa oleva alan pioneeri Aloittanut Neste Oy:n tutkimus- ja tuotekehitystoimintana Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä Kaikkialle

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Verkostomessut 28.1.2015 Vision allekirjoittajina sähköistysalan järjestöt: Toteutamme visiota: Miksi visio? Mukavuus ja turvallisuus Hyvinvointia

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Yritysnäkökulma tutkimukseen

Yritysnäkökulma tutkimukseen Yritysnäkökulma tutkimukseen Juha Matikainen, Fortum DM 01-2013 Copyright Tekes Ajatuksia aiheista joita pitäisi tutkia ja joista olisi hyötyä kansainvälisesti Sähköautojen pikalataus Optimaalinen verkostotiheys

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot